MA 27.01.2025 Kalajoki 500 historia - Kalajoen Junkkarit 80 vuotta vuonna 2010

Voimistelu- ja Urheiluseura Junkkarien perustavana kokouksena voidaan pitää 19. tammikuuta 1930 pidettyä Kalajoen Nuorisoseuran Urheiluosaston (KNSU) kokousta. Uusi seura järjestäytyi tässä tilaisuudessa ja ensimmäiseksi puheenjohtajaksi valittiin Niilo Ojala sekä muiksi johtokunnan jäseniksi Eemil Pehkonen, Kalle Pajala, Eino Kangas, Kalle Heusala, Leevi Myllylä, Vasankarista Erkki Niemelä, Metsäkylästä Tuomas Tammela, Käännästä Arvo Tilvis, Tyngältä Veikko Torvi ja Rahjasta Jaakko Roukala. Sihteeriksi valittiin Kalle Heusala.
Ajan tavan mukaan voimistelu oli alkuvuosina keskeinen urheilumuoto. Vuodelta 1932 sen johtajina ja vetäjinä mainitaan Leevi Myllylä, Yrjö Heusala ja Taavi Härkönen. Vuonna 1934 lähetettiin 11- miehinen voimistelujoukkue Helsingin valtakunnallisilla voimistelujuhlilla järjestettyyn suureen yhteisnäytökseen.

Varsinaisista kilpaurheilulajeista Junkkarien ohjelmassa 1930-luvulla olivat erityisesti hiihto ja yleisurheilu. Jussi Kurikkalan nimi tuli hiihtoväen tietoisuuteen 1930-luvun alussa, pian sen jälkeen kun hän oli täyttänyt 20 vuotta. Ensimmäiset menestykset kirjattiin Keski-Pohjanmaalla muun muassa suojeluskuntahiihdoissa. 1930-luvun puolivälissä pienikokoinen kalajokinen huomioitiin myös Ounasvaaralla ja Salpausselällä sekä suojeluskuntien SM-kilpailuissa. Sotkamossa1936 järjestetyissä olympiakatsastuksissa Kurikkala sauvoi ankarassa pakkasessa seitsemänneksi. Olympialaisiin häntä ei valittu eikä häntä myöskään valittu 1940 ja 1944, sillä silloin riehui suursota, mikä esti olympialaisten järjestämisen. Juoksijana hän kuitenkin oli mukana Lontoon olympiakisojen maratonilla sijoittuen 13:sta.

Vuosien 1936-1937 hyvästä menestyksestä huolimatta merkittävä henkilökohtainen voitto antoi Jussi Kurikkalan kohdalla odottaa itseään maaliskuun lopulle 1938 – ellei oteta huomioon pikamatkan Suomen mestaruutta olympiahiihtäjien poissa ollessa 1936. Voittoputken avasi Ounasvaaran talvikisojen 50 kilometriä 1938. Kurikkalavoitti ennakkosuosikin, edellisen vuoden kuninkuusmatkan maailmanmestarin Pekka Niemen reilulla erolla. Jussi Kurikkala tuotti Pekka Niemelle pahan pettymyksen myös 1939 ja 1944 voittaessaan toisen ja kolmannen kerran Ounasvaaran kuninkuusmatkan. Jussi Kurikkala oli sauvonut Salpausselän pikamatkalla toiseksi 1937 ja 1943 sekä 50 kilometrillä kolmanneksi 1939.

Jussi Kurikkala

Jussi Kurikkala – Kalajoen Junkkari
http://merkkihenkiloita.blogspot.com/2008/11/jussi-kurikkala-kalajoen-junkkari.html

Jussi Kurikkala edusti Suomea neljä kertaa hiihdon maailmanmestaruuskilpailussa. eikä koskaan palannut hopeamitalia huonompien tuliaisten kanssa. Ranskan Chamonix`ssa 1937 Kurikkala nosti Suomen toisella osuudella taisteluun maailmanmestaruudesta, joka kuitenkin ratkesi ankkuriosuudella Norjan hyväksi. Viestihopean lisäksi Jussi sauvoi Ranskan alpeilla viidennen sijan 18 kilometrin pikamatkalla.

Lahden MM-kisoissa 1938 Kurikkala ei ollut aivan parhaimmillaan kuuluen kuitenkin maailmanmestaruuden voittaneeseen Suomen viestijoukkueeseen. Kalajokinen hiihti tuolloin avausosuuden tullen toisena vaihtoon. Pikamatka tuotti Salpausselän MM-maastossa kuudennen ja 50 kilometriä seitsemännen sijan.

Maailmansodasta huolimatta Italian Cortinassa järjestettiin talvella 1941 MM-hiihdot. Niistä tuli Jussi Kurikkalan pitkän uran huipentuma, sillä hän voitti ylivoimaisesti 50 kilometriä ja ratkaisi Suomelle myös viestivoiton. Talven 1941 jälkeen Jussi ei enää koskaan osallistunut MM-kisoihin, sillä seuraavat pidettiin vasta 1950, jolloin hän kilpaili vain juoksijana. Kurikkala voitti 1937-1941 MM-hiihdoissa kaikkiaan neljä kultaa ja kaksi hopeaa, eikä sijoittunut näissä arvokisoissa kertaakaan seitsemättä sijaa alemmaksi.

Kurikkalan ensimmäinen täyspitkän maratonin kokeilu vuonna 1946 tuotti kolmannen sijan ajalla 2.34,47, jota paremmin Jussi ei koskaan myöhemminkään juossut. Mikko Hietanen voitti ja toiseksi tuli vuoden 1938 Euroopan mestari, jo 47-vuotias Väinö Muinonen, josta Kurikkala jäi puolitoista minuuttia. SM-pronssi ei riittänyt EM-kisamatkaan. Kesinä 1947 ja 1948Jussi Kurikkala juoksi uransa kirkkaimmat mitalit SM-maratoneilla ollen kummallakin kertaa toinen Mikko Hietasen voittaessa. Lontoon olympiamaratonilla 1948 Jussi Kurikkala oli 13.

Jussi Kurikkalan lisäksi nousivat Junkkarien urheilijoista 1930-luvulla kansallisesti hyvään menestykseen pikajuoksijat Lilja Elomaa ja Pentti Oura, hiihtäjä Saima Kärje ja pyöräilijä Mauno Kärjä. Saima Kärje voitti Ounasvaaralla 1938 ja Oulussa 1939. Mauno Kärjä kuului vuosina 1939-1950 pyöräilyparhaimmistoomme ja hän oli myös hyvä piiritason hiihtäjä. Olympiahaaveet eivät kuitenkaan toteutuneet: 1940 riehui maailmansota ja 1948 tehtiin valinnoissa huutavaa vääryyttä eteläsuomalaisten hyväksi.

Pentti Oura saavutti vuosina 1928-1935 yhteensä kahdeksan piirinmestaruutta, jotka jakaantuivat tasan 100 ja 200 metrin kesken. Uransa parhaan juoksun Lilja Erkkilä pinkoi Kalajoen juuri valmistuneella urheilukentällä 13. elokuuta 1939 kellojen näyttäessä 12,6, joka merkitsi SE:n sivuamista.

Kalajoen Junkkarit suurkisoissa
http://urheilunhistoria.blogspot.com/2009/03/kalajoen-junkkarit-suurkisoissa.html

Lauri Kaarta, Jussi Kurikkala, Martti Kaarta

Kalajoen urheiluhistorian ensimmäinen maailmanmestari tuli Käännänkylästä, aivan Alavieskan rajan tuntumasta. Kun Helsingin Malmilla pidettiin kesällä 1937 ensimmäiset Suomessa järjestetyt ammunnan maailmanmestaruuskilpailut, olivat Lauri ja Martti Kaarta Suomen joukkueessa sotilaskivääriampujina. Maailmanmestaruuden makuuasennon joukkuekilpailussa yhteistuloksella 916 voitti Suomi joukkueella Lauri Kaarta, Kullervo Leskinen, Viljo Leskinen, E.Ekman ja L. Granbom. Sama joukkue voitti maailmanmestaruuden myös pystyasennon joukkuekilpailussa yhteistuloksella 810. Sama joukkue saavutti MM-hopeaa kolmiasentokilpailun joukkuekilpailussa tuloksella 2 583. Lauri Kaarta saavutti MM-pronssia henkilökohtaisessa kolmiasentokilpailussa tuloksella 526, mikä sivusi syntyhetkellään maailmanennätystä. Lisäksi Suomen joukkue, johon Lauri Kaarta kuului, voitti MM-pronssia polviasennon joukkuekilpailussa pistemäärällä 857. Lauri Kaarta saavutti neljännen sijan henkilökohtaisessa polviasentokilpailussa tuloksella 178 ja viidennen sijana henkilökohtaisessa pystyasentokilpailussa tuloksella 165. Kaarta saavutti 10. sijan henkilökohtaisessa makuuasentokilpailussa tuloksella 165.

Luzernin MM-kisoissa 1939 Lauri Kaarta voitti MM-hopeaa henkilökohtaisessa pystyasentokilpailussa tuloksella 333. Kaarta voitti MM-hopeaa myös kolmiasentokilpailun joukkuekilpailussa tuloksella 2561.
Martti Kaarta saavutti sotilaskiväärin kolmiasentokilpailussa Helsingin MM-kisoissa pronssia tuloksella 182. Kaarran veljekset saavuttivat kaikkiaan kahdeksan MM-mitalia.

Lauri Kaarta seitsemän MM-mitalia
http://urheilunhistoria.blogspot.com/2008/12/lauri-kaarta-seitsemn-mm-mitalia.html

Vuosien 1945 ja 1946 maakuntaviesteissä Kalajoen Junkkarien voittoisaan joukkueeseen kuuluivat Lauri Suni, Mauno Kärjä ja Arvo Kippola.
Sodan päätyttyä 1944 Kalajoen Junkkarit olivat tylyjä isäntiä pm-hiihdoissa voittamalla neljä piirinmestaruutta: Jussi Kurikkala 30 km, Eila Saari 5 km, Viljo Juola ikämiesten 10 km ja Ahti Saari alle 16-vuotiaiden 5 km. Ounasvaaran talvikisoissa Jussi Kurikkala voitti 50 km jo kolmannen kerran, ja Salpausselän 50 km hän voitti hirmuajalla 2.56,44.

Kalajoen Junkkareiden toimintaa pyöräily tuli voimakkaasti mukaan 1940-luvulla ja piirrinmestaruuksia toivat Mauno Kärjä 100 km:llä, Alpo Peltola ja Kaarlo Marttala. Joukkuemestaruuden ottivat Mauno Kärjä, Eero Kärjä, Aaro Aaltonen ja Lauri Suni.

Ensimmäisissä olympiakatsastuksissa 150 km:n matkan voitti Mauno Kärjä. Toisissa olympiakatsastuksissa Hyrylässä Kärjän kohtaloksi tuli rengasrikko 20 kilometrin kohdalla. Kärjä joutui keskeyttämään. Kolmannessa olympiakatsastuksessa Mauno Kärjän pyörä ajettiin todennäköisesti tahallaan hajalle ja Kärjä joutui keskeyttämään. Ylimääräisen olympiakatsastuksen Helsingissä 100 km:n matkalla Mauno Kärjä voitti. Kärjää ei valittu Lontoon olympialaisiin. SM-maantieajossa Mauno Kärjä voitti SM-hopeaa 1947 ja 1950. Kärjä oli Pyöräilyliiton mestaruuskilpailuissa ja mestaruusajoissa toinen 115 km:n matkalla.

Kalajoen Junkkareiden urheiluhistorian ensimmäisen mitalin yleisurheilun Kalevan kisoissa juoksi olympiavuonna Seppo Jokivartio 400 metrin aidoissa Vaasassa pronssia ajalla 58,0. Alkuerissä hän juoksi 56,4, mikä olisi loppukilpailuissa riittänyt toiseen sijaan.

Vuoden -50 alussa Junkkarit kelpuutettiin vielä I-luokkaan mutta taantuma alkoi jo näkyä menestymisessä. Samaan aikaan seura kamppaili suurissa taloudellisissa vaikeuksissa. Vähitellen historian lehti kuitenkin kääntyi. Junkkareihin perustettiin naistoimikunta ja lisäksi NS:n naisvoimistelijat avustivat seuran rahanhankinnassa. Uusia lajeja kuten nyrkkeily ja suunnistus oli tullut seuran ohjelmaan sodan jälkeen ja nämä lajit kehittyivät voimakkaasti 1950-luvulla. Erkki Nikupaavo ylsi jopa SM-mitaleille nyrkkeilyssä. Viisikymmenluvun lopulla seuratoimintaa vaikeutti vetäjien puute. Niinpä vuosilta 1957,1958 ja 1959 ei ole löytynyt edes pöytäkirjoja, joista toiminta olisi selvinnyt.

Onneksi heti 60-luvun vaiheessa alkoi uusi nousukausi. Nuoria urheilijoita alkoi ilmaantua useaan lajiin ja uusina lajeina rynnistivät lentopallo, jääkiekko, painonnosto ja ammunta. Maileri Matti Kiiverin veli Jorma Kiiveri oli 1960-luvulla Pekka Ojalan, Heikki Isopahkalan, Mauri Myllymäen ja Rönnin sisarusten Seijan ja Leilan ohella Junkkarien yleisurheilun nimiä, jotka nousivat ensin alueellisten ja siten valtakunnallisten lehtien otsikoihin.

Jorma Kiiveri oli Kalajoen Junkkarien 1960-luvun ensimmäinen SM-mitaleille yltänyt poikaurheilija. Hän osoitti lahjojaan jo 1965 juosten matalat aidat 15,2. Seuraavana kesänä nuorten SM-kisoista Alajärveltä oli tuomisina pronssimitali ajalla 16,1. Jorma Kiiveri sijoittui nuorten SM-kisoissa pronssille myös vuosina 1967 ja 1968.

Pekka Ojala ylitti kolmiloikassa 14 metrin rajan ensimmäisen kerran 1961 venytettyään 14,08. Pekka Ojalan uran parhaimmaksi hyväksytyksi kolmiloikkatulokseksi jäi 14,96. 10-ottelussa Pekka Ojala sijoittui SM-kisoissa viidenneksi tuloksella 6 329. Pronssimitali jäi vain 100 pisteen päähän.

Kesällä 1967 Heikki Isopahkala voitti A-poikien kuulan Suomen mestaruuden Varkaudessa työnnettyään 16,62. Toisen junioreiden SM-mitalinsa Isopahkala kävi hakemassa kesällä 1969 Inkeroisista. Sillä kertaa hän osallistui 20-vuotiaiden kisoissa hopealle tuloksella 15,09.

Kauko Alajoki
Kalajoen Junkkarien lentopallo eli parasta menestyskauttaan 1970-luvulla, jolloin seura oli lähes koko ajan kakkossarjassa ja ylti muutaman kerran sen kärkipäähän. Junkkareiden 1970-luvun parhaissa joukkueissa pelasivat Tapio Salmela, Seppo Salmela, Eero Salmela, Ilkka Salmela, Kauko Siermala, Tapani Siermala, Esa Siermala, Juhani Alasuvanto, Heikki Isopahkala, Pauli Piirala, Timo Väre, Jorma Myllylä, Veli Ainali ja Seppo Saarinen. Vaikka joukkueen pelaajat olivat kalajokisia , niin Torvenkylän osuus oli huomattavan suuri.

Lentopallon suosiosta 1970-luvulla Kalajoella osoitti sekin, että Junkkarien A-pojat saavuttivat 1975 SM-hopeaa vain Luolajan Kajastuksen ollessa edellä. Joukkueessa pelasivat Seppo Saarinen, Veli Anttila, Juhani Alasuvanto, Asko Kärjä, Hannu Mäntymäki, Timo Rahkola ja Timo Väre. Heistä Saarinen eteni myöhemmin mestaruussarjaan Oulun Kiskon joukkueessa.
84 A-maaottelun ja satojen mestaruussarjapelien pelaaja Kauko Alajoki lähti taipaleelleen Kalajoelta.

Wikipedia Kauko Alajoki
http://fi.wikipedia.org/wiki/Kauko_Alajoki

Leila Rönn, Laura Kärjä, Mirja Kärjä ja Seija Rönn

Seija Rönn voitti urallaan 19 SM-mitalia. Ensimmäisen kerran hänet nähtiin B-tyttöjen eli 16-vuotiaiden tyttöjen SM-kisoissa 1968, jolloin hän oli vasta 14-vuotias. Ylivoimainen voitto 300 metrillä ajalla 41,1 oli pienoinen sensaatio. Seija sijoittui 100 metrin juoksussa viidenneksi. Vuonna 1969 Seija Rönn voitti kaksi Suomen mestaruutta. 300 metrillä syntyi aika 40,3 ja 100 metrin voitto tuli ajalla 12,6. Kesällä 1970 Seija voitti B-tyttöjen Suomen mestaruuden sekä 100 että 300 metrillä. Viestijuoksun SM-kisoissa 1969 Kalajoen Junkkarien naisjoukkue sijoittui 4x100 metrin ja 4x300 metrin viestissä neljänneksi. Seija Rönn voitti myös halliyleisurheilun SM-kisoissa B-tyttöjen 60 metriä aikaan 8,0. Ensimmäisen henkilökohtaisen mitalinsa Kalevan kisoista Seija Rönn voitti olympiavuonna 1972, jolloin hän kävi tiukan kamppailun pronssista Riitta Salinin kanssa. Seija voitti pronssin ajalla 55,7. Seija Rönn edusti Suomea lukuisissa maaotteluissa.

Leila Rönn saavutti vuosien 1964-1975 välisenä aikana 12 henkilökohtaista piirinmestaruutta ja 15 viestimestaruutta. Seija Ronn, Leila Rönn, Laura Kärjä ja Mirja Kärjä muodostivat Kalajoen Junkkarien menestyksellisen viestikvartetin.
Yhden nuorten SM-pronssimitalin haki Kalajoen Junkkareille 1970-luvun alussa 10-ottelija Timo Pajala Keuruulta tuloksella 6325.

Mauri Myllymäki - pituushyppääjä ja urheiluselostaja

http://urheilunhistoria.blogspot.com/2008/12/mauri-myllymki-pituushyppj-ja.html

Mauri Myllymäki on Kalajoella 1.1.1946 syntynyt pituushyppääjä, joka sijoittui Helsingin EM-kisoissa 1971 pituushypyssä viidenneksi tuloksella 7.85. Suomen mestaruuden hän voitti samana vuonna Oulussa tuloksella 7.73. SM-hopeaa hän voitti Varkaudessa 1968 tuloksella 763. SM-pronssia tuli Kouvolasta vuonna 1970 tuloksella 752. SM-hallikisoista Suomen mestaruuden Myllymäki voitti vuonna 1969 tuloksella 7.42. EM-hallikisoissa Tukholmassa Mauri Myllymäki sijoittui samana vuonna kuudenneksi tuloksella 743.

Kalajoen Junkkarit sai 1970-luvulla Veikko Aholasta Juhani Ojalan ja Matti Kiiverin edellisellä vuosikymmenellä juoksemien 1500 metrin aikojen alittajan. Veikko Ahola voitti B-poikien maastojuoksussa SM-hopeaa. Vuonna 1975 Veikko Ahola voitti nuorten Keuruun SM-kisoissa 1500 metrin SM-hopeaa ajalla 3.55,7. Olympiavuonna 1976 Veikko Ahola juoksi nuorten SM-kisoissa Helsingissä ajan 3.53,25 mikä oikeutti pronssille. Vuonna 1979 Veikko Aholalle kellotettiin Turun Nurmi-Gamesissa aika 3.44,01, mikä riitti kuudenteen sijaan.

Harri Ojalasta kehittyi 1970-luvun lopulta lähtien yksi Kalajoen Junkkareiden valtakunnallinen menestyjä. B-poikien SM-kisoissa 1979 Harri Ojala sijoittui pronssille moukarinheitossa tuloksella 50,32. A-poikien SM-kisoissa 1980 hän sijoittui jälleen pronssille tuloksella 52,90. Nuorten sarjaan siirryttäessä Harri Ojala voitti SM-hopeaa Porista ja Suomen mestaruuden hän voitti Maarianhaminassa 1983 tuloksella 57,92. Harri Ojala oli myös Suomen maaotteluedustajana.

Veli-Matti Mehtälä sijoittui A-poikien SM-kisoissa kiekonheitossa kahtena vuotena neljänneksi. Miesten sarjassa Veli-Matti Mehtälä ylitti niukasti 50 metrin rajan. Kimmo Partanen saavutti moukarissa parhaan sijoituksensa 1983 Joensuussa sijoittumalla B-poikien kisassa viidenneksi tuloksella 48,34. Nuorten SM-kisoissa Mehtälä ja Partanen osallistuivat kiekon joukkuekilpailuun ja yltivät mitalille kaksi kertaa peräkkäin 1986 Savonlinnassa pronssille ja 1987 Salossa tuli Suomen mestaruus.
Tytöistä 1980-luvun puolivälissä Tiina Latukka otteli 7-ottleussa B-tyttöjen SM-kisoissa kolmanneksi pistemäärällä 4297.

1980-luvun alusta lähtien ikäkausiurheiluissa lahjakkuutensa osoittanut ja piiritasolla heti erinomaisesti menestynyt Samuli Sinkkonen paransi ennätystään kesää 1987 seuranneen vuoden aikana seitsemän sekuntia 800 metrillä ja nousi samalla 16-vuotiaiden valtakunnalliselle huipulle. Juostuaan 1987 ajan 204,16 Samuli kiri vaikuttavasti voittoon Helsingin olympiastadionilla alkukesällä 1988 pidetyissä Finlandia Junior Gamesin finaalissa saavuttaen 16-vuotiaiden piiriennätyksen 1.57,20. Samalla Sinkkonen palkittiin näiden suurkilpailujen parhaana poikaurheilijana. Sinkkonen edusti Suomea Tallinnassa käydyssä poikien maaottelussa Viroa vastaan. Sinkkonen tuli kolmanneksi omalla ennätyksellään 1.54,97. Seuraavana vuonna Sinkkonen pudotti ennätyksensä aikaan 1.53,43. Kesällä 1991 Samuli kilpaili ensimmäistä vuottaan nuorten sarjassa ja kiri 800 metrillä SM-pronssille Raahessa. Talvella 1991 Samuli Sinkkonen saavutti 20-vuotiaiden sarjassa SM-hallikisoissa Oulussa toisen sijan 400 metrillä ajallaan 51,16.

Nuoria lahjakkaita urheilijoita on ollut mukana toki muitakin, esim. Tero Löf, Kari Jaatinen ja Aki Haapakoski. Samuli Sinkkonen saavutti yhdessä Haapakosken Antin kanssa 10-ottelun SM:n joukkuemestaruuden poikien 18-vuotiaiden sarjassa.


Kari Joki-Erkkilä - kuusi paralympia kultaa
http://merkkihenkiloita.blogspot.com/2008/12/kari-joki-erkkil-kuusi-paralympiakultaa.html

Kalajoen Junkkareita edustanut Kari Joki-Erkkilä osallistui uransa aikana Naganon, Albertvillen ja Lillehammerin paralympialaisiin ja voitti niissä kaikkiaan yhdeksän paralympiamitalia. Paralympiamitaleista kuusi oli kultaista, kaksi hopeista ja yksi pronssinen. Kari on lisäksi voittanut MM-hopeaa ja MM-pronssia sekä yhden Euroopan mestaruuden, kaksi EM-hopeaa ja yksi EM-pronssia. Kari on voittanut kaksi Pohjoismaiden mestaruutta ja 11 Suomen mestaruutta, yksi SM-hopea ja yksi SM-pronssi. Kari Joki-Erkkilä valittiin vuoden vammaisurheilijaksi vuonna 1994. Kari Joki-Erkkilä on Kalajoen kaikkien aikojen menestynein urheilija.

Mauno Kärjä – omituiset olympiavalinnat
http://urheilunhistoria.blogspot.com/2008/12/mauno-krj-omituiset-olympiavalinnat.html

Antti Haapakoski - maailmanmestari
http://urheilunhistoria.blogspot.com/2008/12/antti-haapakoski-maailmanmestari.html

Antti Ensio Haapakoski (s.6.2.1971) on voittanut aitajuoksussa nuorten Euroopan mestaruuden vuonna 1989 ja nuorten maailmanmestaruuden vuonna 1990. Hän on ollut koko 1990-luvun paras suomalainen pika-aituri. Hän on voittanut kuusi kertaa pika-aitojen Suomen mestaruuden vuonna 1990 Oulussa, 1993 Mikkelissä, 1994 Tuusulassa, 1995 Lapualla, 1996 Tampereella ja 1997 Lappeenrannassa. Hän on voittanut kolme kertaa SM-hopeaa ja kerran SM-pronssia. 60 metrin aidoissa hän on voittanut neljä Suomen mestaruutta ja yhden hopean.

Antti Haapakoski edusti Suomea Barcelonan olympialaisissa vuonna 1992 ja Atlantan olympialaisissa 1996. Hän edusti Suomea Tokion maailmanmestaruuskilpailuissa 1991, Stuttgartin MM-kisoissa 1993, Göteborgin MM-kisoissa 1995 ja Ateenan MM-kisoissa 1997. Haapakoski edusti Suomea myös Splitin EM-kisoissa 1990 ja Helsingin EM-kisoissa 1994. Hän on edustanut Suomen 60 metrin aidoissa EM-hallikisoissa Genevessä 1992 ja Pariisissa 1997 sekä MM-hallikisoissa Torontossa 1993 ja Barcelonassa 1995. Parhaimmillaan hän oli EM-kisoissa 1994 kuudes. Haapakosken ennätys 110 metrin aisoissa on juhannuskisoissa 1995 juostu 13,42. Sallittua kovemmassa myötätuulessa Haapakoski juoksi Sestrieressä 1994 ajan 13,26.

Myös tyttöjen puolella on saavutettu menestystä. Annukka Virkkala otti 1991 SM-hopeaa naisten 18-vuotiaiden 200 metrillä sekä SM-hallista pronssia 1992 400 metrillä ja 1993 200 metrillä.
Anni Suvanto ja Satu Santaholma ottivat joukkue Suomen mestaruuden 3 -loikassa 1997. Anna Saari, Mirkka Liimatta, Satu Santaholma, Anni Suvanto SM-viestien 4 x100 aidoissa kolmannen sija. Anni Suvanto ja Satu Santaholma 1998 SM-joukkuehopea 3-loikassa. Sama tyttöryhmä saavutti myös 1999 4 x100 m:llä viestipronssi ja lisäksi myös 4x100 aidoissa niin ikään pronssia.

Anna Saaren henkilökohtaiset menestymiset: Kultamitali 14-vuotiaiden 100m 1996, SM-pronssia pituudessa, SM-kulta 17v. 60 m, kultaa myös 300 m, Kalevan kisat Seinäjoki 1999 hopeaa naisten 100 m, Nuorten SM 1999 17 v, hopeaa 100 m, hopeaa 100 m aidat, SM-hallit Kuopio v. 2000 pronssia 200 m, Nuorten SM-hallit Jyväskylä 19 v hopeaa 60 m eli yhteensä henkilökohtaisia SM-mitaleita 4 kultaa, 4 hopeaa, 2 pronssia. Maaottelumenestys: Pohjoismaiset moniottelut 16 v. hopeaa, Suomi-Baltia - maaottelu kultaa 200 m ja 4x100 m viesti, Suomi-Ruotsi maaottelu tytöt: Kultaa 100 m ja 200m, MM-kisat Puolassa -99 17 v. 100 m 11.sija. 15 v. Juho Kauppila on saavuttanut vuonna 2000 poikien 2000 metrin SM-hopean ja KLL:n mestaruuden.

Vuonna 2001 Kalajoen Junkkareiden ainoan SM-mitalin yleisurheilussa toi M19-sarjan joukkue kolmiloikasta, missä Jussi Heikkilä ja Tuomo Marttala saavuttivat kolmannen sijan.

Vuonna 2007 Kalajoen Junkkarit saavutti historian parhaimman menestyksensä Keski-Pohjanmaan piirin piirinmestaruuskilpailuissa. Yhteensä 89 urheilijaa edusti Kalajoen Junkkareita piirin mestaruuskilpailuissa ja 71 sai mitalin. Yhteensä pm-mitaleita Kalajoen Junkkareille tuli peräti 109 kappaletta. SM-kisoihin osallistui yhdeksän urheilijaa. Mitaleille heistä ylsivät Katri Mustola, Matias Petäjistö, Arto Kokko ja Jukka Kauppila. SM-mitaleita tuli kaikkiaan 13 kappaletta. Jukka Kauppila juoksi kahdeksan SM-kullan lisäksi kaksi Pohjoismaiden mestaruutta. Erika Nevanperä juoksi uudet SE-tulokset T12 sarjan 100 metrillä ja 60 metrin aidoissa.

Jukka Kauppilan saavutukset

Maratonjuoksu
2005 Suomen mestaruus 24.9. Ylivieska 2.49,21
2007 Suomen mestaruus 15.9. Ylihärmä 2.45.18

Maantiejuoksu 10 km
2007 Suomen mestaruus 1.9. Lapinlahti 34,46

10 000 m
2006 SM-hopea 6.8. Kuopio 34.46,79
2007 PM-mestaruus 1.7. Århus Tanska 33.50,72
2007 Suomen mestaruus 12.8. Turku 35.51,56
2009 PM-mestaruus 28.6. Huddinge Ruotsi 36.51,98

5000 m
2006 SM-hopea 5.8. Kuopio 16.28,32
2007 PM-mestaruus 30.6. Århus Tanska 16.08,94
2007 Suomen mestaruus 11.8. Turku 17.03,63
2008 Suomen mestaruus 5.7. Vaasa 16.02,56
2008 EM-kisojen 4. 30.7. Ljubljana Slovenia 16.28,64
2009 PM-hopea 26.6. Huddinge Ruotsi 16.30,00
2009 SM-hopea 11.7 Jyväskylä 16.49,39
2009 MM-kisojen 4. 30.7. Lahti 16.25,18

3000 m ylipitkä rata
2008 Suomen mestaruus 10.2. Tampere 9.29.1
2010 Suomen mestaruus 14.2. Oulu 9.50,09

3000 m
2007 Suomen mestaruus 17.2. Kuortane 9.29,13
2008 PM-mestaruus 1.3. Reykjavik Islanti 9.28,51
2008 EM-kisojen 3. 20.3. Clermont-Ferrand Ranska 9.24,43
2009 Suomen mestaruus 15.2. Helsinki 9.24,49
2009 EM-kisojen 4. 26.3. Ancona Italia 9.25,82

1500 m ylipitkä rata
2008 Suomen mestaruus 9.2. Tampere 4.26,14

1500 m
2007 Suomen mestaruus 17.2. Kuortane 4.29,03
2007 Suomen mestaruus 12.8. Turku 4.25,18
2008 PM-mestaruus 29.2. Reykjavik 4.28,57
2008 Suomen mestaruus 6.7. Vaasa 4.25,83
2008 EM-hopea 26.7. Ljubljana 4.31,42
2009 Suomen mestaruus 14.2. Helsinki 4.21,32
2009 PM-hopea 28.6. Huddinge Ruotsi 4.21,32
2009 Suomen mestaruus 12.7. Jyväskylä 4.29,81

Jukka Kauppila/Tilastopaja
http://www.tilastopaja.org/db/fi/atm.php?ID=21532

Vuonna 2008 Kalajoen Junkkareiden urheilijoita osallistui yleisurheilun piirinmestaruuskilpailuihin yhteensä 102 tuoden 120 mitalia. SM-kisoissa mitaleille pääsivät Tuomo Himanka, Arto Kokko ja Jukka Kauppila. Jukka Kauppila saavutti MM-pronssia Ranskan Aubieressä 17-22.3. käydyissä hallikilpailuissa M50 sarjan 3000 metrillä. Lisäksi Jukka Kauppila saavutti kaksi Pohjoismaiden mestaruutta sekä viisi SM-kultaa. Tuomo Himanka saavutti viisi SM-hopeaa pyörätuolikelauksessa. Seuran nuoret saavutti kolme Suomen ennätystä. Erika Nevanperä juoksi uudet SE-tulokset T13 sarjan 200 metrillä, 60 metrin aidoissa ja 200 metrin aidoissa.

Junkkareilla SM-mitalimenestystä
http://urheilunhistoria.blogspot.com/2008/12/kalajoen-junkkareilla-sm.html

Kalajoki mukana maakuntaviestissä
http://urheilunhistoria.blogspot.com/2008/12/kalajoki-mukana-maakuntaviestiss.html

Kalajoen Junkkarien suunnistuksen ehdoton menestyskausi ajoittuu 1960-luvulle, jolloin Kalajoen Junkkarit menestyi loistavasti arvostetussa Kalevan Rastiviestissä. Vuonna 1960 Kalajoen Junkkarit oli kuudes, ja vuosina 1961 ja 1962 seitsemäs, 1965 neljäs, 1966 toinen ja 1967 neljäs. Vuonna 1966 Junkkareiden joukkueessa suunnistivat Raimo Puskala, Reino Manninen, Erkki Manninen, Pentti Himanka ja Pentti Jaakkola. Kalevi Puusaari saavutti suunnistuksessa 1998 veteraanien MM-hopeaa.

Kalle Junnikkala ylti hiihtosuunnistuksessa 1991 kolmeen Suomen mestaruuteen, ja aikaisemmin jo yhteen joukkuekultaan. Kalle pääsi 1991 MM-valmennettavien eliittiryhmään. Kalle saavutti vuosina 1988 -1991 yhteensä seitsemän Suomen mestaruuskilpailujen mitalia. Piirinmestaruuskilpailuissa Kalle Junnikkala oli syksyyn 1991 mennessä saavuttanut jo 45 mitalia, joista 28 voittoja.
Kalle Junnikkala kuului koko 90-luvun Suomen parhaimmistoon ja monet vuodet myös MM-valmennusryhmään. Hänellä on MM-osakilpailuvoitto, Pohjoismaiden mestaruus viestissä ja pronssi henkilökohtaisessa kilpailussa pikamatkalla. SM-kultaa on 7, hopeaa 4 ja pronssia 6 kpl. Tämän lisäksi on vielä useita MM-edustuksia. Veli-Matti Junnikkala on saavuttanut SM-kultaa ja pronssia.

Kansallista painimenestystä Junkkarien pojat saavuttivat vuodesta 1987 lähtien. 12-vuotias Pekka Mehtälä sijoittui tuolloin viidenneksi poikien vapaapainin SM-kisoissa Porissa. Kalajoen Junkkarien 1980-luvun poikapainin ensimmäisen SM-mitalin väänsi Pekka Mehtälä Alavuudella joulukuussa 1988 vapaapainin mestaruuskilpailuissa. 44-kiloisissa kilpaillut Mehtälä eteni finaaliin saakka, mutta hävisi loppuottelun vain 8-5. Vuoden 1990 kuluessa Kalajoen Junkkarit yltivät KLL:n kisoissa jo kahteen mestaruuteen: Tuukka Saarela oli paras kreikkalais-roomalaisessa ja Antti Mäkelä vapaapainissa ala-asteiden kilpailussa. Lisäksi Ville Lankila oli sarjassaan neljäs. Junkkarien toisen virallisen SM-mitalin saavutti Antti Mäkelä. Hän taisteli pronssille.

1980-luvulla alkanut paini saavutti menestystä 1990-luvulla. Painijoita oli mukana Helsingin suurkisoissa ja Vierumäkicupissa tuoden niistä myös mitalisijoja. Saavutuksena on myös KLL:n mestaruus ym. mitaleita. SM-mitaleille ylsi Pekka Mehtälä saaden hopean ja pronssin. Ja parhaiten menestynyt Antti Mäkelä saavutti 5 SM-mitalia viimeisimpänä SM-kulta 83 kg sarjassa.


















Simo Saari - Kalajoen painonnoston isä
http://urheilunhistoria.blogspot.com/2008/12/simo-saari-kalajokisen-painonnoston-is.html

Punttivuosi 2000 toi edelleenkin menestystä Junkkari-nostajille arvokilpailuissa. Eniten arvokisamitaleita KJ:n painonnostolle toi jälleen Heikki Niemi. Heikki voitti nuorten PM-kultaa, 20-ja 23-v-.n SM-kultaa sekä SM-pronssia tempauksessa, työnnössä ja yhteistuloksessa miesten sarjassa. Arvokisamitalien ansiosta Keski-Pohjanmaan piirin painonnostojaosto palkitsi Heikin Vuoden 2000 parhaana nuorena ja miesnostajana sekä piirin vuoden 2000 painonnostajana. Simo Saari voitti veteraanien SM-kultaa ja lisäksi Simo nosti sarjaansa kaksi veteraanien SE-tulosta. Maria Saari voitti SM-hopeaa tempauksessa, työnnössä ja yhteistuloksessa naisten kilpailussa. Antti Vihelä saavutti SM-hopeaa nuorten alle 23-v:n sarjassa. Teemu Siipo voitti hopeaa alle 17-v:n poikien SM-kilpailuissa. Keski-Pohjanmaan piiri valitsi Teemun vuoden 2000 parhaaksi poikanostajaksi.

Vuonna 2001 yleisen sarjan piirinmestaruusmitaleita tuli 7, nuorten pm-mitaleita 7 ja poikien pm-mitaleita 7. Simo Saari voitti veteraanien PM- ja SM-kultaa. Maria Saari voitti SM-hopeaa naisten kilpailussa. Heikki Niemi voitti SM-kultaa 23-v:ssa nuorissa, SM-pronssia työnnössä miesten kilpailussa sekä opiskelijoitten SM-kultaa. Oulun lääninmestaruuskilpailuista Hannu ja Heikki Niemi voittivat kultaa, Antti Vihelä hopeaa ja Simo Hietala pronssia. Keski-Pohjanmaan piiri palkitsi Heikki Niemen parhaana nuorena nostajana.

Vuonna 2002 arvokisamitaleja junkkarinostajat saavuttivat jälleen vuonna 2002 usean nostajan voimin. Simo Saari voitti veteraanien EM-kultaa. Heikki Niemi voitti opiskelijoiden mestaruuden lisäksi SM-hopeaa 20- ja 23-v.ssa nuorissa sekä SM-pronssia tempauksessa, työnnössä ja yhteistuloksessa miesten kilpailuissa. Jari-Matti Niemi voitti SM-kultaa nuorten 20-v:n sarjassa. Pentti Nuorala nosti SM-hopeaa nuorten 20-v:n sarjassa ja Rami Roukala sekä Hannu Niemi saavuttivat SM-pronssia nuorten 20-v:n sarjassa. Miika Antti-Roiko voitti SM-kultaa pokien alle 17-v:n sarjassa. Samassa ikäluokassa Aki Roukala ja Janne Kerola nostivat SM-hopeaa. Piirinmestaruusmitaleita yleisessä sarjassa saavutettiin 7 kpl, nuorissa 6 ja pojissa 5 kpl.

Vuonna 2003 Arvokisamenestystä painonnostajat saavuttivat jälleen edellisvuosien tapaan. Heikki Niemi voitti SM-kultaa nuorten 23-v-.n sarjassa omissa kotikisoissa. Minna Nauha saavutti SM-kultaa tyttöjen alle 17-v:n sarjassa sekä SM-pronssia 20-v:n nuorten sarjassa. Miika Antti-Roiko voitti SM-kultaa poikien alle 17-v:n sarjassa ja SM-pronssia 20-v:n nuorten sarjassa. Heikki M. Niemi voitti SM-kultaa alle 17-v:n pokien sarjassa ja SM-pronssia nuorten 20-v:n sarjassa. SM-kultaa nosti vielä Aki Roukala alle 17-v:n sarjassa. SM-hopeaa nostivat Mari Vähäsarja nuoret 20v, Mikko Siermala nuoret 20-v ja Pentti Nuorala nuoret 20-v. SM-pronssia saavuttivat Janne Kerola 20-v. Nuoret, Rami Roukala nuoret 20-v.,sekä Jari-Matti Niemi nuoret 20-v. Piirinmestaruusmitaleita saavutettiin jälleen kaikissa ikäluokissa.

Vuonna 2004 Minna Nauha nosti naisten SM-pronssia Oulussa, 17-v:n SM-hopeaa niin ikään Oulussa ja 20- ja 23-v-.n SM-pronssia Joensuussa. Mari Vähäsarja saavutti 17-v:n SM-hopeaa Oulussa. Miika Antti- Roiko oli vuoden menestyksekkäin painonnostaja. Hän voitti Porissa alle 17-v.-n PM-kultaa, Oulussa 17-v:n SM-kultaa ja Joensuussa 20-v:n SM-hopeaa. Lisäksi Miika osallistui Norjan Stavangerissa alle 17-v:n EM-kilpailuihin sijoittuen 12.sijalle. Miika valittiin jälleen Keski-Pohjanmaan piirin vuoden painonnostajaksi ja parhaaksi poikanostajaksi.

Rami Roukala voitti Oulussa 17-v:n SM-kultaa. Jari-Matti Niemi nosti Joensuussa 23-v:n nuorten SM-hopeaa ja Aki Roukala ja Janne Kerola Oulussa 17-v:n SM-pronssia. Joukkuekilpailussa 17-vuotiaat pojat olivat SM-hopealla ja kokonaisjoukkuekilpailun KJ voitti jo toisen kerran peräkkäin. Lääninmestaruuskilpailuissa nostajat saavuttivat 5 kultaa ja kaksi hopeaa. Yleisen sarjan pm-kilpailuista Kalajoelta tuli 11 mitalia; naiset 1 kulta ja 1 hopea, miehet 4 kultaa, 3 hopeaa ja 2 pronssia. Nuorten pm-kilpailuista Rautiosta tuli 5 kultaa ja 2 hopeaa. Tyttöjen ja poikien pm-kilpailuista Vetelistä tuli 3 kultaa.

Vuonna 2005 Minna Nauha nosti naisten SM-pronssia Tampereella, 17-v:n SM-kultaa Kalajoella ja 20- 23-v:n SM-hopeaa Töysässä.Lisäksi Minna edusti Suomea tyttöjen PM-kilpailuissa Norjan Gjövikissä. Hanna Nauha saavutti 17-v:n SM-pronssia Kalajoella. Jenni Vetoniemi nosti 20-v-.n SM-pronssia Töysässä.

Miika Antti-Roiko oli jälleen vuoden menestyksekkäin painonnostaja.Hän voitti Norjan Gjövikissä poikien PM-kultaa, Kalajoella 17-v:n SM-kultaa sekä edusti Suomea 17-v:n EM-kilpailuissa Bulgariassa sijoittuen 12.sijalle. SPNL palkitsi Miikan vuoden 2005 Suomen parhaana poikanostajana ja Keski-Pohjanmaan piiri valitsi Miikan jälleen vuoden painonnostajaksi.

Rami Roukala saavutti Norjan Gjövikissä 17-v:n PM-pronssia, Kalajoella 17-v.n SM-hopeaa ja Töysässä 20-v:n nuorten SM-pronssia. Jari-Matti Niemi nosti Töysässä 23-v:n nuorten SM-kultaa ja Aki Roukala Kalajoella 17-v:n SM-hopeaa. Janne Kerola saavutti Kalajoella 17-v:n SM-pronssia, Heikki M. Niemi Kalajoella 17-v:n SM-hopeaa ja Töysässä 20- ja 23-v-.n nuorten SM-hopeaa.Joukkuekilpailussa 17-vuotiaat tytöt olivat neljäntenä ja pojat voittivat.
Edellämainittujen lisäksi joukkueessa nosti Iikka Rahkola. Kokonaisjoukkuekilpailun Kalajoen Junkkarit voittivat jo kolmannen kerran peräkkäin ja saivat kiertopalkinnon omaksi. Lisäksi 23-v. nuoret miehet saavuttivat joukkuekilpailussa SM-hopeaa Töysässä. Edellä mainittujen lisäksi joukkueessa nosti Hannu Niemi. Lääninmestaruuskilpailuissa nostajat saavuttivat 4 kultaa ja 1 pronssin. Piirinmestaruuskilpailuista on tullut kaikkiaan 22 mitalia eri ikäluokissa veteraaneja lukuunottamatta. Mitaleista 13 on kultaa, 7 hopeaa ja 2 pronssia. Kalajoen Junkkarit selviytyivät ensimmäisen kerran kautta aikojen seurajoukkueiden SM-finaaliin, johon pääsi viisi Suomen parasta joukkuetta. Sieltä tuli viides sija.

Vuonna 2006 SM-tason mitaleja saatiin kaikissa ikäluokissa. parhaimman menestyksen saavutti Miika Antti- Roiko, joka voitti nuorten PM-kultaa Tanskassa, SM-kultaa 20- ja 23-v:ssa nuorissa , SM-hopeaa miehissä ja lisäksi opiskelijoiden SM-kultaa. Lisäksi Miika oli Suomen edustajana Suomi-Ruotsi maaottelussa.
Maria Saari nosti veteraanien SM-kultaa, Minna Nauha saavutti 17-v:n SM-kultaa sekä naisten SM-hopeaa. Jenni Vetoniemi nosti naisten SM-hopeaa ja 20-v:n SM-pronssia. Rami Roukala nosti poikien PM-hopeaa Tanskassa, 17-v:n SM-hopeaa, 20- ja 23-v:n SM-pronssia sekä opiskelijoiden SM-kultaa.Heikki Niemi nosti miesten SM-pronssia tempauksessa ja Heikki M. Niemi 20-v-.n SM-pronssia.Lisäksi 17-vuotiaat saivat SM-pronssia joukkueella Minna Nauha, Tuomas Laakko, Eemi Apuli, Rami Roukala ja Iikka Rahkola. 20-vuotiaat saavuttivat joukkuekilpailussa SM-pronssia joukkueella Rami Roukala, Miika Antti-Roiko ja Heikki M. Niemi.
Valtakunnallisessa seurajoukkueiden Ykkössarjassa KJ saavuttu 1. sijan joukkueella Miika Antti- Roiko, Rami Roukala, Hannu Niemi ja Heikki Niemi. Nuorisosarjassa KJ sijoittui toiseksi I-joukkueella Miika Antti- Roiko, Rami Roukala, Tuomas Laakko ja Heikki M. Niemi sekä 7. II-joukkueella Minna Nauha, Jenni Vetoniemi, Eemi Apuli ja Niko Ahola. KJ:N III-joukkue sijoittui sijalle 13 joukkueella Hanna Nauha, Tuomas Sumell, Olli Isokääntä ja Jani Heikkinen.
Keski-Pohjanmaan punttimaljan finaali nostettiin joulukuussa Kalajoella ja Junkkarit voitti kilpailun joukkueella Maria Saari, Jenni Vetoniemi, Heikki Niemi, Rami Roukala, Miika Antti-Roiko, Hannu Niemi ja Heikki M. Niemi
Naisten ja miesten pm-kilpailuista nostajat saavuttivat 4 kultaa, 2 hopeaa ja 1 pronssin. 20-v:n pm-kilpailuista tuli 2 kultaa, 2 hopeaa ja 2 pronssia sekä 17-v:n pm-kilpailuista 4 kultaa, 1 hopea ja 1 pronssi. Oulun lääninmestaruuskilpailuista nostajat saavuttivat 1 kullan, 1 hopean ja 3 pronssia.

Vuonna 2007 menestyksekkäin nostaja oli jälleen Miika Antti-Roiko, joka saavutti nuorten PM-hopeaa Ruotsin Landskronassa, SM-kultaa 20-ja 23-v. nuorissa Töysässä, miesten SM-hopeaa tempauksessa ja yhteistuloksessa sekä SM-pronssia työnnössä Rovaniemellä.Opiskelijoiden kilpailuissa Porissa Miika nosti SM-kultaa ja lisäksi hän edusti Suomea MM -ja EM-kilpailuissa sekä maaotteluissa.
Minna Nauha saavutti ensimmäisen PM-kultansa 17v:n kilpailuissa Ruotsin Landskronassa. Lisäksi hän voitti 17v:n tyttöjen SM-kultaa Tampereella ja SM-hopeaa 20- ja 23-v. nuorissa Töysässä.
Maria Saari voitti veteraanien SM-kultaa 35 - 39 v. Parkanossa sekä tempaushopeaa naisten SM-kilpailuissa Rovaniemellä.
Hanna - Mari Sumell saavutti ensimmäisen arvokisamitalinsa, SM-hopeaa, 17 v:n tyttöjen kilpailuissa Tampereella ja Jani Heikkinen nosti 17v:n poikien SM-pronssia niin ikään Tampereella.
Joukkuekilpailussa alle 17 v. tytöt ja pojat savuttivat Tampereella SM-pronssia. Joukkueessa nostivat Hanna -Mari Sumell, Minna Nauha, Jani Heikkinen, Olli Isokääntä, Tuomas Sumell, Eemi Apuli ja Niko Ahola.
Ykkössarjassa KJ saavutti 2. sijan joukkueella Miika Antti-Roiko, Mikko Siermala, Hannu Niemi ja Heikki Niemi.
Naisten ja miesten pm-kilpailuista nostajat saavuttivat 4 kultaa, 3 hopeaa ja 2 pronssia. 20-v:n pm-kilpailuista tuli 1 kulta, 4 hopeaa ja 2 pronssia sekä 17-v:n pm-kilpailuista 3 kultaa, 2 hopeaa ja 2 pronssia. Oulun lääninmestaruuskilpailut pidettiin syyskuussa Kalajoella ja sieltä saatiin 3 kultaa, 3 hopeaa ja 2 pronssia.
Hannu Niemi toimii Keski-Pohjanmaan piirivalmentajana yhdessä lohtajalaisen Mikko Niemen kanssa. He vastaavat piirin nostajien leirityksestä.Hannu Niemi on lisäksi K-P:n piirijaoston varapuheenjohtaja.
Punttikoulutoiminta on jatkunut vilkkaana ja siitä ovat vastanneet Miika Antti-Roiko, Timo Nauha ja Hannu Niemi.

Miika Antti-Roiko 

Vuonna 2008 menestyksekkäin nostaja oli jälleen Miika Antti-Roiko, joka saavutti nuorten 20-v:n PM-kultaa Porissa, miesten SM-kilpailuissa Porissa hopeaa tempauksessa ja kultaa työnnössä sekä yhteistuloksessa. Miika edusti Suomea nuorten EM-kilpailuissa Albaniassa(14. sija) sekä miesten EM-kilpailuissa Italiassa (19.sija). Lisäksi hänellä on maaotteluedustuksia.

Minna Nauha nosti PM-kultaa 17-v:n kilpailuissa Porissa. Lisäksi Minna saavutti SM-kultaa 17 v:n kilpailuissa Rovaniemellä ja 20-ja 23-v:n kilpailuissa Kalajoella. Yleisissä SM-kilpailuissa Porissa Minna nosti tempauksessa hopeaa, työnnössä ja yhteistuloksessa pronssia. Minna edusti Suomea II-joukueessa maaottelussa Suomi-Uusi-Seelanti.
Pitkänlinjan "junkkarinostaja" Maria Saari nosti jälleen SM-kultaa veteraanien 40-44 v.n sarjassa Äänekoskella.

Hanna -Mari Sumell saavutti SM-kultaa 20- ja 23-v.n kilpailuissa Kalajoella, SM-hopeaa 17-v:n tyttöjen kilpailuiss Rovaniemellä sekä peruskoululaisten mestaruuden Töysässä.
Hanna Nauha saavutti SM-kultaa 17-v:n kilpailuissa Rovaniemellä ja peruskoululaisten mestaruuden Töysässä.

Eemi Apuli nosti PM-pronssia 17-v:n PM-kilpailuissa Porissa, sekä SM-hopeaa 17-v:ssa Rovaniemellä. Lisäksi hän saavutti pronssia peruskoululaisten mestaruuskilpailuissa Töysässä.
Santeri Rahkola saavutti ensimmäisen arvokisamitalinsa SM-kultaa 17-v:n kilpailuissa Rovaniemellä ja oli neljäs perukoululaisten mestaruuskilpailuisa.
Mikko Siermala nosti SM-hopeaa 23-v:n sarjassa kotikisoissa Kalajoella. Niko Ahola saavutti SM-pronssia 20-v:n kilpailuissa Kalajoella ja SM-hopeaa 17-v:n kilpailuissa Rovaniemellä sekä hopeaa peruskoululaisten mestaruuskilpailuissa. Jani Heikkinen nosti peruskoululaisten mestaruuskilpailuissa hopeaa ja oli neljäs Rovaniemellä 17-v:n SM-kilpailuissa.

Joukkuekilpailuissa 17-v. tytöt ja pojat saavuttivat SM-kultaa (Hanna Nauha, Hanna-Mari Sumell, MinnaNauha, Santeri Rahkola, Eemi Apuli, Niko Ahola ja Jani Heikkinen). 20-v:lle tuli SM-hopeaa( Hanna-Mari Sumell, Minna Nauha, Tuomas Sumell, Eemi Apuli ja Niko Ahola) ja 23-v:n joukkue saavutti SM-pronssia( Hanna- Mari Sumell, Minna Nauha, Tuomas Sumell, Jani Heikkinen, Eemi Apuli, Joni Ahola, Olli Isokääntä ja Mikko Siermala)

KJ:n joukkue voitti Suomen ykkössarjan jälleen kerran joukkueella Miika Antti-Roiko, Mikko Siermala, Heikki Niemi, Hannu Niemi ja Eemi Apuli. Nuorisosarjassa saavutettiin II-sija joukkueella Miika Antti-Roiko, Eemi Apuli, Niko Ahola ja Joni Ahola.
Piirinmestaruuskilpailuissa naiset ja miehet nostivat yhteensä 10 mitalia; 5 kultaa, 2 hopeaa, 3 pronssia.20-v:n pm-kilpailuista tuli 12 mitalia; 8 kultaa, 3 hopeaa ja 1 pronssi seka 17-v:n pm-kilpailuista 9 mitalia; 6 kultaa ja 3 hopeaa. Oulun lääninmestaruuskilpailut pidettiin Oulussa . Siellä saavutettiin 10 mitalia; 5 kultaa, 2 hopeaa ja 3 pronssia.
Kalajoen Junkkarit voitti jälleen K-P:n punttimaljan joukkueella Minna Nauha, Satu Ahola, Heikki Niemi, Eemi Apuli, Miika Antti-Roiko, Hannu Niemi ja Mikko Siermala.


Kalajokisen jääkiekkoilun historiaa
http://urheilunhistoria.blogspot.com/2008/11/kalajokisen-jkiekkoilun-historiaa.html

Kuplahalli, tekojäärata ja jääkiekkohuumaa http://urheilunhistoria.blogspot.com/2008/11/kuplahalli-tekojrata-ja-jkiekkohuumaa.html

Taloudellisia vaikeuksia ja valmentaja Virosta
http://urheilunhistoria.blogspot.com/2008/11/taloudellisia-vaikeuksia-ja-valmentaja.html

Jan Jasko Kalajoelle ja päätös jäähallin rakentamisesta
http://urheilunhistoria.blogspot.com/2008/11/jan-jasko-kalajoelle-ja-pts-jaahallin.html