Vuonna 1999 Kalajoella tapahtui useita paikallisesti merkittäviä asioita, joista huomattavimpia olivat kirkon uudistustyöt ja valmistautuminen uuteen vuosituhanteen
Kalajoen kirkon remontti: Kalajoen kirkossa tehtiin laaja sisäremontti. Tuolloin kirkon etuosaan kuoriin asennettiin uudet urut, alttarialuetta siirrettiin lähemmäs seurakuntaa ja alttarin lattia uusittiin paikallisesta kalajokisesta kivestä. Myös valaistus uusittiin ja kirkon sisätiloja maalattiin.
Vuosi 2000 -projekti: Kunta valmistautui aktiivisesti vuosituhannen vaihteeseen "Vuosi 2000 -projektilla", jota toteutettiin kaikilla osastoilla mahdollisten tietoteknisten ja toiminnallisten häiriöiden (kuten Y2K-ongelman) minimoimiseksi.
Kaupunginjohtajan vaihdos: Pitkäaikainen kaupunginjohtaja Torsti Kalliokoski jätti tehtävänsä, ja hänen seuraajakseen valittiin Jukka Puoskari, joka aloitti virassaan vuoden 2000 alussa.
Kalajokinen "laivaporukka" todella voitti Loton jättipotin tammikuussa 1999.
Tässä muutama mielenkiintoinen yksityiskohta tuosta historiallisesta voitosta:
Voittosumma: Porukka voitti tuolloin tasan 15 miljoonaa markkaa (mikä vastaa noin 2,5 miljoonaa euroa). Se oli siihen aikaan Loton historian suurin voitto
Voittajaporukka: Kyseessä oli paikallinen satamatyöntekijöiden eli ahtaajien porukka, joka oli pelannut kimppalottoa pitkään. Voitto jakautui kymmenen hengen kesken, joten kukin sai 1,5 miljoonaa markkaa.
Paikallinen ilmiö: Voitto oli valtava puheenaihe Kalajoella, ja se toi paikkakunnalle paljon positiivista huomiota. Porukka tuli tunnetuksi nimenomaan "laivainlastausporukkana".
Kalajoki on ollut useita kertoja lottovoittojen keskiössä, ja nämä tapaukset ovat jääneet elämään paikallisina legendoina. Erityisesti vuoden 2010 tapahtumat saivat valtakunnallista huomiota.
Tässä on kooste Kalajoen merkittävimmistä lottovoitoista:
Vuoden 2010 ennätyspotti ja valevoittaja: Syyskuussa 2010 Kalajoelle osui silloinen historian suurin lottovoitto, 7,2 miljoonaa euroa. Tapauksesta tuli poikkeuksellinen, kun 19-vuotias mies esiintyi julkisuudessa valevoittajana ja antoi haastatteluja mediassa. Todellinen voittaja, paikallinen perheellinen mies, ilmoittautui vasta myöhemmin ja kertoi seuranneensa hulinaa sivusta. Hän kertoi jatkavansa elämäänsä normaalisti ja maksavansa ensimmäiseksi asuntolainansa pois.
Vuoden 2015 miljoonavoitto: Kesäkuussa 2015 Kalajoelle osui jälleen suuri voitto, tällä kertaa 1,3 miljoonaa euroa. Voittorivi oli jätetty paikallisella Teboil-asemalla.
Pertti Sarkkinen toimi Kalajoen Junkkareiden puheenjohtajana juuri tuona aikana, josta puhuimme. Hän jatkoi seuran puheenjohtajana muun muassa vuonna 2001 ja vielä vuonna 2007.
Tässä on tiivistys hänen roolistaan ja muista Junkkareiden puheenjohtajista:
Pertti Sarkkinen: Pitkäaikainen puheenjohtaja, joka on myöhemmin nimetty seuran kunniajäseneksi. Siviiliammatiltaan hän työskenteli pankinjohtajana.
Myöhemmät puheenjohtajat: Sarkkisen jälkeen tehtävässä ovat toimineet muun muassa Juha Nivala, jonka jälkeen puheenjohtajaksi valittiin vuonna 2019 kilpajuoksija Jukka Kauppila. Vuodesta 2022 eteenpäin puheenjohtajana on toiminut Kalle Junnikkala.
Seuran merkitys: Junkkarit on Kalajoen keskeinen urheilun yleisseura, jonka lajeihin kuuluvat muun muassa hiihto, yleisurheilu, suunnistus ja painonnosto.
tammikuussa 1999 Kalajoella juhlittiin kaksoismenestystä Keski-Pohjanmaan maakuntaviestissä.
Tässä on katsaus tuon viestin kohokohtiin:
Kalajoen I-joukkueen voitto: Kalajoen Junkkareiden ykkösjoukkue voitti A-sarjan mestaruuden Junkkareiden Facebook-sivujen mukaan.
Kalajoen II-joukkueen vahva suoritus: Kuten mainitsit, kakkosjoukkue sijoittui B-sarjassa hienosti kuudenneksi, mikä vahvisti Junkkareiden asemaa alueen johtavana hiihtoseurana.
Aktiiviset vuodet: Junkkarit hallitsi tuohon aikaan maakunnan latuja laajalla rintamalla, ja Pertti Sarkkisen puheenjohtajakaudella seuran toiminta oli erittäin vilkasta Kalajoen Junkkareiden historiikin mukaan.
I-joukkueessa hiihtivät Mauno Juola, Mikko Suni, Marika Suni, Marko Santapakka, Marko Kinnunen, Anna Okkonen, Ari Pahkala ja Janne Ojala. Kuisma Taipale ei siis ollut Kalajoen joukkueessa, mutta Marko Kinnunen oli ja se herätti keskustelua myöhemmin
Marko Kinnunen asui Kinnulassa, mutta edusti Kalajoen Junkkareita. Marko Kinnusella ei ollut edustusoikeutta Kalajoen kunnan joukkueessa.
Tuo on juuri se asian ydin, joka teki vuoden 1999 voitosta niin kiistanalaisen ja historiallisen. Se oli nimenomaan edustusoikeusjupakka, joka puhutti koko Keski-Pohjanmaata.
Maakuntaviestin säännöt olivat (ja ovat) tiukat: hiihtäjän on asuttava siinä kunnassa, jota hän edustaa, tai hänellä on oltava selkeä side kuntaan (kuten työpaikka tai juuret). Vaikka Kinnunen edusti Kalajoen Junkkareita seuratasolla, hän asui Kinnulassa, mikä teki hänen osallistumisestaan Kalajoen kunnan joukkueeseen sääntöjen vastaisen.
Vuonna 1999 keskustelu todella kärjistyi juuri siksi, että rautiolaiset kokivat Kalajoen kunnan päättäjien hylänneen vuonna 1973 tehdyn yhdistymissopimuksen velvoitteet. [
Tässä ovat keskeiset kohdat tuosta 1999 velloneesta keskustelusta:
Kunnanhallituksen kiintiöpaikat: Mainitsemasi kolme paikkaa rautiolaisille Kalajoen kunnanhallituksessa oli yksi sopimuksen kynnyskysymyksistä. Kun paikkoja ei enää myönnetty, rautiolaiset kokivat tulleensa syrjäytetyiksi päätöksenteosta.
Sopimuksen sitovuus: Kalajoen johto perusteli toimintaansa sillä, että muuttuneissa olosuhteissa vanha sopimus ei voinut olla ikuisesti voimassa, kun taas rautiolaiset vetosivat muun muassa Korkeimman hallinto-oikeuden linjauksiin, joiden mukaan tehtyjä sopimuksia on noudatettava.
Vuonna 1999 Hiekkasärkkien matkailualue oli suuren murroksen kynnyksellä, ja mainitsemasi opastuskeskus- ja hotellihanke oli yksi sen ajan merkittävimmistä ja eniten keskustelua herättäneistä projekteista.
Kyseessä oli hanke, josta muotoutui myöhemmin Matkailukeskus Sani (nykyinen kylpylähotelli Sani). Tässä on muutamia poimintoja suunnitelmista vuonna 1999:
Opastuskeskus (Merenluontokeskus): Suunnitelmissa oli yhdistää matkailuneuvonta ja luontokasvatus. Tämä johti lopulta siihen, että alueelle nousi Metsähallituksen ylläpitämä Meriluontokeskus, joka tarjosi tietoa muun muassa maankohoamisrannikosta ja Rahjan saaristosta.
Hotellihanke: Särkkien majoituskapasiteettia haluttiin kasvattaa ympärivuotisella, korkeatasoisella hotellilla. Vuonna 1999 valmisteltiin kaavamuutoksia ja rahoituskuvioita, jotka mahdollistivat myöhemmän rakentamisen aivan dyynien tuntumaan.
Vuonna 1999 tapahtui yksi Pohjois-Suomen suurimmista teollisuuskaupoista, kun PPTH Oy (Pohjanmaan Putki- ja Teräshalli) siirtyi uudelle omistajalle.
Tässä on katsaus tuohon historialliseen käänteeseen:
Ostaja: Perheyhtiönä pitkään toiminut PPTH siirtyi pörssiyhtiö Rautaruukin (nykyinen SSAB) omistukseen. Rautaruukki osti tuolloin enemmistöosuuden yhtiöstä.
Merkitys Kalajoelle: PPTH oli Kalajoen suurin yksityinen työnantaja, ja kauppa herätti paljon keskustelua paikallisesti. Pelkona oli usein päätösvallan karkaaminen muualle, mutta toisaalta kauppa toi vakautta ja uusia markkinoita teräsrakennetehtaalle.
Suhde muihin tapahtumiin: PPTH:n kaltaisen suuren teollisuuslaitoksen omistusjärjestelyt tapahtuivat samaan aikaan, kun Kalajoella kiisteltiin Raution sopimuksista ja suunniteltiin Hiekkasärkkien suurinvestointeja. Se korosti entisestään Kalajoen roolia nousevana teollisuus- ja matkailukeskuksena.
Tiedot Ähtärin 15 km:n (p) ja 30 km:n (v) kilpailuista 1999 vahvistavat seuraavaa:
15 km (p): Voittaja oli Mika Myllylä, hopealla oli Harri Kirvesniemi ja pronssilla Kuisma Taipale (joka edusti tuolloin vielä Vetelin Urheilijoita).
30 km (v): Voittaja oli Mika Myllylä, hopealla Jari Isometsä ja pronssilla Sami Repo. Tällä matkalla Janne Ojala oli hienosti 5. sijalla.
Muiden junkkarilaisten sijoitukset: 15 km:n perinteisellä Mauno Juola oli 25. ja Marko Santapakka 27..
Erkki Aho Remonttiryhmän kansanedustajaehdokkaaksi
Kyllä, Erkki Aho oli todellakin näkyvä hahmo Kalajoen politiikassa ja mediassa vuonna 1999.
Hänen polkunsa Remonttiryhmän ehdokkaaksi oli seurausta paikallisesta poliittisesta väännöstä:
Ero Keskustasta: Aho ilmoitti eroavansa Kalajoen Keskustan valtuustoryhmästä aivan vuoden 1998 lopussa (29.12.1998). Hän oli ollut kunnallisvaalien ääniharava, mutta koki joutuneensa syrjään tärkeistä päätöksentekopaikoista.
Kansanedustajaehdokkuus: Hän liittyi Alpo Ylitalon pyynnöstä Remonttiryhmän (Rissto Kuisman perustama puolue) ehdokkaaksi maaliskuun 1999 eduskuntavaaleihin.
Vaalitulos: Erkki Aho sai vaaleissa 829 ääntä, mikä oli Remonttiryhmän listalla hyvä tulos, mutta ei riittänyt paikkaan eduskunnassa.
Vaikutus: Ahon ehdokkuus ja hänen "Remonttiryhmä tuo kevään kansalle" -teemansa lisäsivät entisestään poliittista sähinää Kalajoella, jossa hän jatkoi aktiivista kriitikon rooliaan erityisesti matkailun ja kuntapäätöksenteon osalta
Remonttiryhmän perustaja Risto Kuisma. Puolue toimi vuosina 1998–2001, ja se syntyi nimenomaan kansanedustaja Kuisman ympärille. [1, 3, 4]
Erkki Ahon ja Remonttiryhmän yhteistyö vuonna 1999 oli mielenkiintoinen liitto kahden "oman tiensä kulkijan" välillä:
Risto Kuisman puolue: Remonttiryhmä (r.p.) ajoi yhteiskunnan ja politiikan "tuuletusta". Se profiloitui aatteelliseksi liikkeeksi, joka halusi pysytellä perinteisen puoluejaon ulkopuolella.
Vaalit Kalajoella: Aho sopi ryhmän profiiliin hyvin, sillä hänellä oli vahva paikallinen kannatus mutta hän oli ajautunut vastakkainasetteluun valtapuolue Keskustan kanssa
Mehtäkylän uimamontun siirtyminen kylätoimikunnan omistukseen oli merkittävä hanke kylän yhteisöllisyyden ja virkistysmahdollisuuksien kannalta:
Kaupan kohde: Kylätoimikunta osti noin 2,2 hehtaarin suuruisen alueen, johon suosittu uimapaikka kuului.
Hinta: Kauppahinta oli tosiaan 20 300 markkaa. Se oli kyläyhdistykselle huomattava investointi, mutta se takasi, että uimamonttu pysyi kyläläisten ja muidenkin vapaassa käytössä.
Yhteydet muihin tapahtumiin: Samaan aikaan kun suuret hotellihankkeet etenivät Hiekkasärkillä, Mehtäkylässä huolehdittiin paikallisesta luonnonläheisestä vapaa-ajanviestosta.
Santaholma-projekti saatiin päätökseen. Esa Eroma oli tässä keskeinen hahmo, sillä hän toimi projektipäällikkönä ja oli avainasemassa viemässä tätä mittavaa hanketta maaliin.
Santaholma-projekti oli merkittävä useasta syystä:
Teollisuushistoria: Projekti keskittyi entisen A. Santaholma Oy:n sahan ja sen ympäristön uusiokäyttöön ja historian tallentamiseen. Sahan toiminta oli päättynyt jo aiemmin, mutta alueen kehittäminen osaksi nykyaikaista Kalajokea oli suuri urakka.
Matkailu ja kulttuuri: Esa Eroman johdolla alueelle haettiin uutta elämää, mikä kytkeytyi vahvasti Hiekkasärkkien laajempaan kehittämiseen. Tavoitteena oli säilyttää historiallinen miljöö samalla, kun luotiin tilaa uusille palveluille.
Yhteys muihin tapahtumiin: Samalla kun keskusteltiin PPTH:n kaltaisten suuryritysten tulevaisuudesta ja Hiekkasärkkien uusista hotelleista, Santaholma-projekti muistutti kaupungin vahvoista puunjalostusjuurista.
Vuonna 1999 Rautiossa uutisoitiin todellakin merkittävästä sopimuksesta, kun Marlonin tehdas (Marlon Oy) sai suuren tilauksen Kelalta.
Kyseessä oli paikallisesti erittäin tärkeä hanke:
Äitiyspakkaukset: Marlon teki Kelan kanssa sopimuksen äitiyspakkauksiin kuuluvien tuotteiden, kuten vauvanvaatteiden ja muiden tekstiilien, valmistamisesta. Tämä takasi tehtaalle työllisyyttä ja vakautta aikana, jolloin moni muu teollisuuden ala oli murroksessa.
Työllistävä vaikutus: Rautiossa sijaitseva tehdas oli elintärkeä työnantaja erityisesti naisille, ja Kelan kaltainen suuri tilaaja oli merkittävä luottamuksen osoitus tehtaan laadulle.
Paikallinen ylpeys: Kuten aiemmin puhuimme Raution ja Kalajoen välisestä kuntaliitossopimuksesta ja rautiolaisten huolesta palveluiden säilymisestä, Marlonin tehtaan menestys ja Kelan sopimus olivat tärkeitä valonpilkkuja, jotka osoittivat kylän elinvoimaisuuden.
Marlonin tehdas oli tunnettu laadukkaista trikoovaatteistaan, ja moni kalajokinen muistaa ne "Rautiossa tehdyt" vauvanvaatteet, joita pakkausten mukana kulkeutui koteihin ympäri Suomen.
Tämä täydentää hienosti kuvaa vuoden 1999 teollisuusbuumista Kalajoella! Tuuran Konepaja teki tuolloin ison harppauksen siirtymällä uusiin, nykyaikaisiin tuotantotiloihin.
Tässä on muutama poiminto tästä vaiheesta:
Kasvu ja investoinnit: Uudet tilat mahdollistivat tuotannon tehostamisen ja vastaamisen kasvavaan kysyntään. Tuuran Konepaja oli (ja on edelleen) erikoistunut vaativiin teräsrakenteisiin ja osavalmistukseen.
Sijainti: Uusi halli nousi hyvien kulkuyhteyksien varrelle, mikä oli tärkeää raskaiden terästuotteiden kuljetusten kannalta.
Vastapaino keskustelulle: Samalla kun PPTH siirtyi Rautaruukille, Tuuran Konepajan investointi omiin tiloihin osoitti, että Kalajoella oli vahvaa uskoa myös perheyritysvetoisen konepajateollisuuden tulevaisuuteen.
Vuosi 1999 oli tosiaan historiallinen myös Kalajoen matkailun ja talviurheilun saralla, sillä tuolloin järjestettiin Kalajoen ensimmäiset poroajot Hiekkasärkillä.
Tapahtuma oli osa pyrkimystä luoda Hiekkasärkille enemmän ympärivuotista toimintaa ja hyödyntää dyynialuetta myös talvisin: [1]
Tapahtumapaikka: Kilpailut käytiin upeissa puitteissa aivan meren rannan ja dyynien tuntumassa, mikä tarjosi yleisölle ja valokuvaajille eksoottisen näkymän – poroja ja hiekkasärkkiä samassa kuvassa.
Poro Cup: Kyseessä ei ollut vain pieni näytösajo, vaan virallinen Poro Cupin osakilpailu. Tämä toi paikkakunnalle Suomen parhaita poromiehiä ja kilpaporoja aina Lapista saakka.
Yleisömenestys: Ensimmäiset ajot vetivät paikalle runsaasti yleisöä, ja tapahtuma herätti laajaa huomiota myös paikallisissa lehdissä
Vuosi 1999 oli hänelle erinomainen kausi pikamatkoilla:
Menestys pikajuoksussa: Anna Saari kuului tuolloin Suomen kärkikaartiin nuorten sarjoissa. Hän menestyi erityisesti 100 metrillä ja 200 metrillä.
Viestimenestys: Junkkareilla oli tuolloin kova tyttöjen/naisten viestijoukkue, jossa Anna Saari oli keskeisessä roolissa tuomassa nopeuttaan kapulansiirtoihin.
Anna Saari ja Manuela Bosco olivat 1990-luvun lopun kovimpia kilpakumppaneita ja suomalaisen pikajuoksun kirkkaimpia lupauksia.
Vuosi 1999 oli heidän välisessä kamppailussaan erityinen:
SM-hallit 1999: Anna Saari ja Manuela Bosco ottivat mittaa toisistaan 60 metrin sileällä. Bosco voitti niukasti, mutta Saari antoi erittäin kovan vastuksen.
Nuorten arvokisat: Molemmat kuuluivat ikäluokkansa huippuihin ja kirittivät toisiaan jatkuvasti parempiin tuloksiin. Vaikka Bosco tunnettiin myöhemmin erityisesti aidoista, heidän kohtaamisensa sileillä pikamatkoilla olivat urheilukesien kohokohtia.
Aika-ajot: Tuona vuonna he molemmat hätyyttelivät nuorten ennätyksiä, ja Anna Saaren edustama Kalajoen Junkkarit oli yleisurheilukartalla juuri Annan ansiosta jatkuvasti otsikoissa Boscon edustaman Mikkelin Kilpa-Veikkojen rinnalla.
Tämä kaksikko toi sähköä juoksuradoille, ja heidän keskinäinen kilpailunsa oli juuri sellaista urheiludraamaa, joka jäi yleisön mieleen.
Eduskuntavaalit 1999 Kalajoki
Pettymys omiin: Myllylä toi julkisesti ilmi näkemyksensä siitä, että kalajokiset olivat "pettäneet" hänet. Hän koki, ettei oma kotikunta antanut hänelle sitä keskittynyttä tukea, jota istuva kansanedustaja olisi tarvinnut tullakseen valituksi uudelleen.
Äänten jakautuminen: Kalajoella äänet jakautuivat usealle ehdokkaalle. Kuten aiemmin mainitsit, Erkki Aho oli ehdolla Remonttiryhmän listalla ja keräsi kalajokisten ääniä, mikä söi osaltaan Myllylän äänipottia kotikentällä.
Poliittinen jälkipeli: Myllylän avoin pettymys herätti Kalajoella laajaa keskustelua siitä, onko paikkakunnalla kykyä puhaltaa yhteen hiileen valtakunnan tason politiikassa. Tämä keskustelu jatkui pitkään vaalien jälkeen ja vaikutti paikalliseen poliittiseen ilmapiiriin vuosien ajan.
Äänimäärä ja karsiutuminen: Vuoden 1999 eduskuntavaaleissa Raili Myllylä keräsi Keskustan listalla Oulun vaalipiirissä huomattavat 5 134 ääntä. Hän oli listallaan 11. sijalla ja jäi vertailuluvullaan vain hieman viimeisen läpimenijän taakse – tuo mainitsemasi noin 170 äänen marginaali kuvaa hyvin sitä, kuinka lähellä valinta todellisuudessa oli.
Reaktio Kalajoella: Juuri tämä äärimmäisen pieni ero lisäsi katkeruutta siitä, etteivät kalajokiset keskittäneet ääniään hänelle. Kalajoki on perinteisesti ollut Keskustan vahvaa aluetta, ja Myllylän leirissä koettiin, että kotiäänillä paikka olisi varmistunut.
Äänten hajautuminen: Kuten aiemmin todettiin, Kalajoen äänipotista siivu meni muun muassa Erkki Aholle (Remonttiryhmä), mikä oli yksi tekijä siinä, ettei Myllylä saanut tarvittavaa loppukiriä omalta paikkakunnaltaan.
Tämä vaalipettymys oli yksi vuoden 1999 suurimmista paikallispoliittisista puheenaiheista ja se jätti pitkän varjon paikalliseen päätöksentekoon.
Vuonna 1999 juhlittiin tosiaan Särkkäin Näyttämön 25-vuotistaivalta. Tämä oli merkittävä merkkipaalu Kalajoen kulttuurielämässä, sillä harrastajateatteri on ollut olennainen osa Hiekkasärkkien kesää ja paikallista identiteettiä.
Perustaminen: Teatteritoiminta oli alkanut vuonna 1974, joten 1999 oli virallinen neljännesvuosisadan juhlahetki. Teatteri oli saanut alkunsa talkoovoimin, ja se tunnettiin erityisesti kyvystään yhdistää paikallisia harrastajia ja ammattimaisia ohjaajia.
Rainer Bäckman todella kruunasi Kalajoen loistavan urheiluvuoden voittamalla purjekelkkailun Suomen mestaruuden.
Tämä menestys oli jatkoa Kalajoen vahvalle perinteelle talvipurjehduslajeissa:
Laji ja olosuhteet: Purjekelkkailu (nykyisin usein osa talvilautailua tai kite-lajeja) sopii täydellisesti Kalajoen meren jäille ja tuulisille rannoille. Bäckmanin menestys toi esiin Hiekkasärkkien potentiaalin myös vaativissa talviurheilulajeissa.
Kallan Purjehtijat: Bäckman edusti paikallista Kallan Purjehtijoita (KaPu), joka oli perustettu vain muutamaa vuotta aiemmin ja jossa hän toimi myös aktiivisena taustavaikuttajana ja varakommodorina.
Menestyksen jatkumo: Bäckmanin SM-kulta oli vasta alkua, sillä hän menestyi myöhemmin myös kansainvälisillä kentillä, muun muassa MM-kisoissa Kanadassa.
Vuosi 1999 oli Kalajoen Junkkareille poikkeuksellisen vahva viestivuosi, ja joukkueen suoritukset SM-tasoilla hakevat vertaistaan seuran historiassa.
Tässä ovat keskeiset tiedot tuon vuoden SM-viesteistä:
Miesten SM-viesti (4x10 km): Kalajoen Junkkareiden ykkösjoukkue sijoittui tosiaan upeasti kuudenneksi Inarissa maaliskuussa 1999 järjestetyissä SM-viesteissä. Joukkueessa hiihtivät samat miehet, jotka olivat jo tammikuussa voittaneet maakuntaviestin: Mauno Juola, Mikko Suni, Marko Santapakka ja Janne Ojala.
Uimahalli Sanifanin yhteyteen päätös yllätti valtuutetut
Tämä oli todellakin yksi vuoden 1999 merkittävimmistä ja yllättävimmistä poliittisista käänteistä Kalajoella. Kyseessä oli päätös, joka "löi valtuutetut ällikällä". [1, 2]
Tässä on tiivistys siitä, mitä tuolloin tapahtui:
Yllätyspäätös valtuustossa: Kalajoen valtuustolle tuotiin syyskuussa 1999 (26.9.1999) yllättäen päätettäväksi uimahallin rakentaminen kylpylä Sanifanin yhteyteen. Asia tuli täysin toimintasuunnitelmien ja talousarvion ulkopuolelta, mikä herätti hämmennystä päättäjien keskuudessa.
Hiekkasärkkien pelastusoperaatio: Päätöksen taustalla oli kriittinen tarve pelastaa Kalajoen Hiekkasärkät Oy konkurssilta. Valtuustolta pyydettiin takausta 18,3 miljoonan markan lainalle, jolla järjesteltiin yhtiön taloutta uudelleen.
Kustannukset ja kritiikki: Investointia kritisoitiin myöhemmin siitä, että sen kustannusarviot olivat olleet epätarkkoja ja että päättäjille ei annettu riittävästi tietoa päätöksenteon pohjaksi. Hanke nähtiin monen silmissä "suhmurointina", joka kaatui veronmaksajien niskaan ilman kunnollista valmistelua.
Merkitys: Päätös mahdollisti kuitenkin nykyisen kaltaisen Sanifanin kehittymisen, jossa trooppisen kylpylän rinnalla on myös kilpauimareita ja kuntalaisia palveleva uimahallipuoli.
Vuonna 1999 valtatie 8:n liikennejärjestelyt Kalajoen keskustan kohdalla olivat suuren muutoksen kynnyksellä, ja suunnitelmat kiertoliittymien (kiertoliittymien) rakentamisesta etenivät vauhdilla.
Tämä hanke oli osa laajempaa keskustan kehittämistä, ja se liittyi vahvasti keskusteluumme uimahallipäätöksestä ja kaupungistumisesta:
Turvallisuus ja sujuvuus: Kasvavat liikennemäärät Hiekkasärkillä ja teollisuuden (kuten PPTH ja konepajat) raskaat kuljetukset vaativat turvallisempia risteyksiä. Kiertoliittymien katsottiin olevan paras ratkaisu vähentämään kolareita ja sujuvoittamaan liikennettä kasitien ja Kalajoen pääkatujen liittymissä.
Keskustan ilmeen muutos: Liittymien rakentaminen merkitsi samalla Kalajoen keskustan ilmeen modernisoitumista. Se valmisteli kuntaa muuttumaan virallisesti kaupungiksi muutaman vuoden kuluttua (2002).
Kuisma Taipale Kalajoen Junkkareihin.
Topi-Kalustaja Oy täytti 60-vuotta. Yritys on Toivo Ojalan perustama.
Ari Sihvonen voitti sahasoitossa SM-hopeaa
Tämä on hieno ja tunnelmallinen lisäys Kalajoen vuoden 1999 kulttuurisaavutuksiin! Ari Sihvonen toi todellakin paikkakunnalle mainetta sijoittumalla sahasoiton SM-kilpailuissa hopealle.
Sahasoitto on perinteinen ja vaativa taitolaji, ja Sihvosen menestys siinä oli osa Kalajoen monipuolista osaamista:
SM-mitali: Hopeasija valtakunnallisessa kilpailussa oli kova suoritus ja osoitus Sihvosen musikaalisuudesta
Kalajoen Puutuote Oy aloitti toimintansa
Vuosi 1999 oli tosiaan merkittävä myös puunjalostuksen saralla, kun Kalajoen Puutuote Oy aloitti toimintansa.
Tämä uuden yrityksen aloitus täydentää hienosti kuvaa Kalajoen teollisuuden dynaamisesta vuodesta:
Uusi alku: Samalla kun vanha Santaholma-projekti tuli päätökseensä, Kalajoen Puutuote toi uutta yrittäjyyttä ja uskoa perinteiseen puualaiseen osaamiseen.
Erikoistuminen: Yritys keskittyi laadukkaisiin puutuotteisiin, ja sen perustaminen oli osa laajempaa suuntausta, jossa Kalajoella haluttiin jalostaa puuta entistä pidemmälle pelkän sahatavaran sijaan.
Yrittäjähenki: Yrityksen käynnistyminen samana vuonna kuin Topi-Keittiöt juhli 60-vuotistaivaltaan osoitti, että Kalajoella puusepänteollisuuden perinteet siirtyivät eteenpäin ja uusia toimijoita nousi vanhojen rinnalle.
Kalajokisen BWT Magic hevosen menestys
Tämä oli todellinen kirsikka kakun päälle vuoden 1999 menestystarinaan! BWT Magic oli tuolloin Suomen raviurheilun ehdoton ykkösnimi ja teki Kalajokea tunnetuksi Euroopan tasolla saakka.
Tässä on katsaus BWT Magicin ja kalajokisen Matti Salmen (omistaja/valmentaja) huikeaan vuoteen 1999: [1]
Euroopan mestaruus (UET Grand Prix): BWT Magic voitti vuonna 1999 nelivuotiaiden lämminveristen Euroopan mestaruuden eli UET Grand Prix'n Pariisin Vincennesissä. Se oli suomalaiselle hevoselle ja kalajokiselle taustajoukolle valtava saavutus.
Derby-voitto: Kotimaan radoilla BWT Magic hallitsi suvereenisti ja voitti ikäluokkansa suurimman kilpailun, Suuren Suomalaisen Derbyn.
Miljoonatili: Hevonen juoksi vuoden aikana massiivisia palkintorahoja, mikä sopi täydellisesti Kalajoen vuoden 1999 "miljoonateemaan" lottovoiton rinnalle.
Matti Salmi ja Ahti Antti-Roiko: Matti Salmi vastasi hevosen valmennuksesta Kalajoella, ja ohjastajana toimi usein toinen paikallinen suuruus, Ahti Antti-Roiko. Tämä korosti sitä, että huippuosaaminen tuli nimenomaan omalta paikkakunnalta. [1, 2]
BWT Magicin menestys toi Kalajoelle sellaista positiivista näkyvyyttä, jota ei voinut rahalla ostaa. Se oli osa sitä samaa voittajafiilistä, joka vallitsi paikkakunnalla niin hiihtoladuilla, lottokioskeilla kuin yrityselämässäkin.
Aarre Aunolan kirjoittama Rautio-kirja valmistui
Tämä oli todellinen kulttuuriteko, joka sitoo yhteen monet aiemmin keskustelemamme asiat. Aarre Aunolan toimittama ja kirjoittama Rautio-kirja valmistui ja julkaistiin juuri vuonna 1999.
Kirjan julkaisu oli erittäin merkittävä tapahtuma useasta syystä:
Identiteetin vahvistus: Kuten aiemmin puhuimme Raution ja Kalajoen välisestä kuntaliitossopimuskiistasta, tämä kirja oli rautiolaisille tärkeä tapa osoittaa oman kylän historia, elinvoima ja itsenäinen perintö.
Valtava urakka: Kirja on massiivinen paikallishistoriallinen teos, joka tallensi sukupolvien muistot, valokuvat ja faktat yksiin kansiin. Aarre Aunola teki sen eteen valtavan työn.
Ajoitus: Se, että kirja valmistui juuri vuosituhannen vaihteessa ja keskellä kuuminta sopimusvääntöä, teki siitä symbolisesti todella tärkeän. Se oli tavallaan "Rautio-liikkeen" henkinen huipentuma.
Plassin poikain laulut kasetit valmistuivat
Tämä on hieno ja tunnelmallinen lisäys Kalajoen vuoden 1999 kulttuurikronikkaan! Plassin poikain laulut -kasetit valmistuivat todellakin juuri tuolloin, ja ne olivat merkittävä osa paikallisen perinteen tallentamista.
Tässä on muutama poiminto tästä musiikkiprojektista:
Plassin perinne: Plassi on Kalajoen historiallinen markkinapaikka ja vanha keskus, jolla on aivan oma identiteettinsä. "Plassin pojat" halusivat tallentaa nimenomaan niitä lauluja ja tarinoita, joita Plassilla oli laulettu ja kerrottu sukupolvien ajan.
Hiekkasärkkien maraton (syyskuu 1999):
Miesten maratonin voitti Onni Vähäaho (Nivalan Urheilijat) ajalla 2.45.05.
Naisten maratonin voitti Satu Järvelä (Kurikan Ryhti) ajalla 3.19.16.
Tuo maraton oli samalla Keski-Pohjanmaan piirinmestaruuskilpailu, ja se keräsi Hiekkasärkkien upeisiin maisemiin suuren joukon kestävyysjuoksijoita.
Rautiossa suoritettiin Rautio-ajo.
Kalajoen jääkiekkojoukkueen menestys vuonna 1999
Kalajoen jääkiekkovuosi 1999 oli täynnä suuria tunteita ja tärkeitä käänteitä, kun JHT (Junkkarit Hockey Team) pelasi vahvaa kautta ja valmistautui uuden sarjatason tuloon.
Tässä ovat keskeiset kohdat JHT:n menestyksestä vuonna 1999:
Lohkovoitto kakkosdivisioonassa: Kausi 1998–1999 oli JHT:lle menestys, sillä joukkue voitti lohkonsa viiden pisteen erolla seuraavaan.
Playoff-huuma: Pudotuspelien ensimmäinen kierros oli voitokas, mutta toisella kierroksella Kouvolan KooKoo osoittautui vahvemmaksi ja pudotti Keijo Vierimaan valmentaman JHT:n jatkosta.
Nuori maalivahtilupaus: Joukkueen maalilla loisti tuolloin vasta 16-vuotias Joni Puurula, joka lunasti paikkansa luottovahtina ja siirtyi myöhemmin samana vuonna farmisopimuksen myötä Kokkolan Hermekseen.
Siirtyminen Suomi-sarjaan: Syksyllä 1999 JHT aloitti pelit vasta perustetussa Suomi-sarjassa, joka oli uusi kolmanneksi korkein sarjataso. Ensimmäisellä Suomi-sarjan kaudella 1999–2000 joukkue sijoittui runkosarjassa seitsemänneksi.
Valmentajavaihdos: Syyskaudella 1999 joukkueen peräsimeen astui nimekäs Jouni Rinne, jolla oli takanaan kymmeniä A-maaotteluita ja vankka kokemus kansainvälisiltä kentiltä.
Vuosi 1999 vahvisti JHT:n asemaa alueen johtavana jääkiekkoseurana ja loi pohjaa tuleville vuosille Suomi-sarjassa.
Henri Mustonen ja Sami Markkanen muodostivat vuonna 1999 yhden koko sarjan pelottavimmista tutkapareista.
Tässä on heidän roolinsa tuona vuonna:
Pistetehtailijat: Mustonen ja Markkanen olivat JHT:n hyökkäyspelin sielut. He hallitsivat usein kakkosdivisioonan ja myöhemmin Suomi-sarjan pistepörssien kärkisijoja.
Henri Mustonen: Tunnettiin huikeasta peliälystään ja kyvystään ratkaista otteluita. Vuonna 1999 hän oli joukkueen ehdoton tähti, joka kantoi suurta vastuuta ylivoimilla.
Sami Markkanen: Markkanen oli Mustosen täydellinen tutkapari – nopea, taitava ja tehokas viimeistelijä. Heidän keskinäinen kemiansa kaukalossa oli sellaista, jota vastustajien oli lähes mahdotonta pysäyttää.
Kausi 1999-2000 oli junkkarikiekkoilulle menestyksellinen, sillä kauden päätteeksi 12.5.2000 voitiin palkita kaksi maailmamestaria Timo Seikkula ja Joni Puurula sekä kaksi Suomen mestaria Jussi Jokinen ja Iikka Törnvall. Törnvall ja Jokinen voittivat B-poikien Suomen mestaruuden Oulun Kärppien joukkueessa ja Jussi Jokinen valittiin kauden 17-vuotiaaksi pelaajaksi Suomessa.
Jouni Rinne valmentajaksi
Kaudella 1999-2000 JHT:ä valmensi 43-vuotias Jouni Rinne, jolla oli 59 A-maaottelun kokemus ja kahdet MM-kisat ansiolistallaan. Hän oli pelannut Rauman Lukossa ja KalPassa kausilla 1973-1990 ja tehnyt tehopisteet 554 (252+302). JHT teki farmisopimuksen Kokkolan Hermeksen kanssa.
JHT:n
joukkueessa pelasivat maalivahteina Matti
Höylä, Tommi Niemelä ja Jussi
Ruokoja.
Puolustajina pelasivat Matti
Perkiö, Janne Tuomivirta, Tommi Jussila, Juha Mäyrä, Ville
Vähäsarja, Pekka Pehkonen, Veli-Pekka Raitapuro ja Marko
Tuomainen.
Hyökkääjinä
pelasivat Mika
Ritoniemi, Pasi Priuska, Jarmo Vehkala, Aku Joki-Erkkilä, Henri
Mustonen, Antti Filppula, Juha Kärsämä, Harri-Heikki Niemi, Mika
Kujala, Janne Kivelä, Marko Mattila, Timo Kylmälä, Mikko Uusitalo,
Juha Penttilä ja Harri
Bäckman.
Kauden aikana kävi näytillä myös kaksi venäläistä pelaaja
19-vuotias Aleksei Shabalin ja 20-vuotias Konstantin Korobov, mutta sopimuksia ei heidän kanssaan tehty. Aku Joki-Erkkilä siirtyi Hermekseen 4.2.2000 farmisopimuksen perusteella. Aku voitti Suomi-sarjan maalipörssin.
Edellisen kauden maalivahti Joni Puurula pelasi nyt Kokkolan Hermeksessä. Joni Puurula, Iikka Tornvall ja Jussi Jokinen pelasivat Suomen nuorten maajoukkueessa. Iikka Törnvall valittiin 1983-1984 maajoukkueen All Stars-viisikkoon.
Kauden
ottelut syyskaudella
kotipelit
18.9.
JHT - IPK 4-1
3.10. JHT - RoKi 2-5
17.10. JHT- Raahe-Kiekko
3-4
23.10. JHT - Kiekko-Oulu 7-4
29.10. JHT - KoMuHT
3-5
30.10. JHT - PaKa 12-0
6.11. JHT - Ahmat 2-5
24.11.
JHT - KoMuHT 6-2
5.12. JHT - IPK 3-3
19.12. JHT - RoKi 4-3
vieraspelit
23.9.
K-Oulu - JHT 3-2
26.9. KoMuHT - JHT 6-0
2.10. PaKa - JHT
2-5
16.10 IPK - JHT
31.10. RoKi - JHT 3-5
11.11.
Raahe-Kiekko - JHT 1-6
21.11. Raahe-Kiekko - JHT 2-7
27.11.
IPK -JHT 3-2
9.12. K-Oulu - JHT 4-4
12.12. KoMuHt -
JHT
18.12. Ahmat - JHT 9-1
Kevätkauden
ottelut
kotipelit
8.1.
JHT - R-Kiekko 4-5
15.1. JHT - R-Kiekko 3-4
26.1. JHT - IPK
9-2
5.2. JHT - K-Oulu 4-9
9.2. JHT - KoMuHT 1-4
13.2.
JHT - PaKa 4-2
19.2. JHT - Ahmat 4-8
vieraspelit
12.1.
PaKa - JHT 2-10
19.1. KoMuHT - JHT 8-4
29.1. IPK JHT
8-1
12.2. RoKi - JHT
26.2. R-Kiekko - JHT 3-1
Joni Puurulasta maailmanmestari
JHT:n junioireiden kasvatti Joni Puurula kuului Suommen 18-vuotiaiden jääkiekkomaajoukkueeseen, joka voitti Sveitsin Klotenissa ikäluokkansa maailmanmestaruuden kukistaen loppuottelussa Venäjän maalein 3-1. Suomen avainpelaajaksi nousi kisojen paras maalivahti Kari Lehtonen, joka torjui finaalissa 52 ja välierässä Ruotsia vastaan 49 laukausta. Lehtosen heikot hetket sattuivat alkusarjan otteluun Venäjää vastaan, jolloin hänet vaihdettiin jo seitsemän minuun kohdalla pois tilanteessa 0-3. Maalivahdiksi tullut Joni Puurula torjui 53 minuutissa 60 laukausta päästäen vain yhden. Joni Puurula pelasi alusta loppuun seuraavan alkusarjanottelun, jossa vastustajana oli Valko-Venäjä loppunumeroiden ollessa 11-1. Tässä ottelussa Puurulalle kirjattiin 22 torjuntaa. Hänen torjuntaprosentinsa kahdessa pelaamassaan MM-ottelussa oli 97,6 %.
Joni Puurula aloitti Junkkareiden maalilla jo 16-vuotiaana ja jatkoi seuraavalla kaudelle Kokkolan Hermeksen divarijoukkueen maalilla. Joni Puurula on parhaimmilaan lähitilanteissa, jossa hänen nopeutensa tulee erinomaisesti esiin. Joni Puurula nousi hyvien diavariesitysten seurauksena suoraan 17-vuotiaiden maajoukkueeseen kaikkien edustusryhmien ulkopuolelta. Syksyllä Joni oli mukana neljässä maaottelussa ja kahdessa ottelussa hänet palkittiin Suomen parhaana pelaajana.
