Aurinko nousee kello 02.51 ja laskee 23.58. Päivän pituus 21 tuntia 07 minuuttia. . Päivän lämpötila + 12 C - +16 C. Selkeää ja poutaa. Tuuli pohjoisesta 4 m/s.
Terveystietoni. Paino 98.6 kg, veren sokeri 7.7, verenpaine 121/77, pulssi 55.
Riikka Purran vahva ja kova avauspuheenvuoro puoluekokouksessa 2025. Suomi on rakas!
https://www.youtube.com/watch?v=0Y01dDamg20
Perussuomalaisessa politiikassa on odotettavissa muutoksia ja järjen ääntä. Kuitenkin jos resepti perussuomalaisten pelastamiseen on pelkkä maahanmuuton vastustaminen, niin puolueelle voi ennustaa heikkoa vaalitulosta. Perussuomalaisen puoluejohto on unohtanut äänestäjät. Perussuomalaiset ovat epäonnistuneet oikeusvaltion puolustamisessa ja korruption kitkemisessä poliisin toiminnasta, mutta he ovat onnistuneet tuhoamaan sairaalaverkoston yhdessä kokoomuksen ja muiden puolueiden kanssa. Perussuomalaisten tulisi keskittyä kansalaisen perusoikeuksien turvaamiseen eikä niiden tuhoamiseen.
Tohtori Teemu Keskisarjan puhe
https://www.youtube.com/watch?v=_DvRYsw1AwY
Perussuomalaisten kannatus ei näillä puheilla ja teoilla lähde järisyttävään nousuun. Perussuomalaisten kansanedustajien on varauduttava siihen, että eduskuntaryhmä vähintäänkin puolittuu seuraavissa eduskuntavaaleissa.
Erinomainen tapahtuma Kalajoen Hiekkasärkillä. Kiitokset järjestäjille ja osallistujille.
Beach Futis Finnish Open Kalajoki 2025 13-14.06.2025
https://beachfutiskalajoki.fi/
Täältä tulossivuille
Olen seurannut Jukolan viestiä läpi yön.
https://areena.yle.fi/1-74550591
VENLOJEN VIESTI
1. IFK Göteborg SWE 3.16.59
2. OK Linne SWE + 8.47
3. IFK Göteborg 2 SWE + 9.33
4. Tampereen Pyrintö FIN +10.09
5. Kalevan Rasti FIN +10.32
6. Halden SK NOR +13.17
7. Nydalens SK NOR +13.35
8. Västerviks OK SWE +13.51
9. IFK Lidingö SOK SWE +15.08
10. NTNUI NOR +15.34
12. Paimion Rasti FIN +17.34
13. MS Parma FIN +18.11
14. Helsingin Suunnistajat FIN +19.16
17. Tampereen Pyrintö 2 FIN +19.42
19. SK Pohjantähti FIN +20.40
Suunta Jyväskylä FIN +25.35
Jukolan viesti
1. Stora Tuna OK SWE 8.24.01
2. NTNUI NOR + 8.14
3. Helsingin Suunnistajat FIN +16.22
4. OK Ravinen SWE +17.21
5. IFK Göteborg SWE +18.11
6. Tampereen Pyrintö FIN +19.37
7. IL Tyrving NOR +28.19
8. Farum-Tisvilde OK DEN +31.47
9. MS Parma FIN +33.23
10. Koovee FIN +35.00
11. Kalevan Rasti FIN +36.21
13. Turun Metsänkävijät FIN +38.49
Lentopallo Kultainen liiga
Suomi 20 25 25 25 3 Tshekki 25 14 22 23 1
KULTAINEN LIIGA
Suomi 3 3 0 9-1 9
Romania 3 3 0 9-0 9
Kreikka 3 3 0 9-2 9
Israel 3 3 0 9-3 9
Tshekki 4 2 2 8-7 6
Espanja 4 2 2 7-8 6
Portugali 3 1 2 5-7 3
Latvia 3 1 2 5-8 3
Slovakia 4 1 3 5-9 3
P-Makedonia 4 1 3 3-11 2
Montenegro 3 0 3 2-9 1
Kroatia 3 0 3 3-9 0
Olen seurannut NHL:n finaalin viidettä ottelua.
NHL-finaalit ensimmäistä kertaa katkolla – Edmontonin kannattajalta hulvaton reaktio Brad Marchandin unelmamaaliin
0–1
FLA, Brad Marchand
0–2
FLA, Sam Bennett
0–3
FLA, Brad Marchand
1–3
EDM, Connor McDavid
1–4
FLA, Sam Reinhart
2–4
EDM, Corey Perry
2–5
FLA, Eetu Luostarinen
NYRKKEILY: Pihla Kaivo-oja on voittanut kultaa 51-kiloisten naisten gp-kilpailussa Tshekissä. Tamperelainen
voitti finaalissa japanilaisen Yuna Nishinakan kehätuomarin keskeytyksellä.
Valitettavasti tämä tapahtuma jäi minulta väliin. Hannu Tiluksen kuvat tapahtumasta-
https://htphoto.1g.fi/kuvat/Autotapahtumat/Trucks+on+the+beach+2025+Kalajoki/
Eilen tein hautausmaa kierroksen Kalajoen kirkon hautausmaan oikealla puolella olevalla hautasmaan osalla. Hautausmaalla oppii tuntemaan paikkakunnan historiaa. Jokaisen elämä on arvokas. Joidenkin elämä on lisäksi merkityksellinen.
Kirkonrakentaja A. G. Östmanin hauta
A.G. Östman valokuva
A. G. Östman – Kalajoen kirkonrakentaja ja laivojen rakentaja
https://kalajoenhistoria.blogspot.com/2017/01/a-g-ostman-kalajoen-kirkonrakentaja-ja.html
Kalajoen
seitsemäs kirkko
Kirkon
palon
jälkeen kalajokiset päättivät rakentaa kirkkonsa tiilestä.
Kirkon suunnitteli arkkitehti F. W: Luhow. Kirkon rakentamisessa oli
lukuisia kiistoja mitä erilaisimmista asioista. Kirkon rakentajana
toimi laivanvarustaja Anders Östman. Kirkko on vihitty käyttöönsä
26.10.1879. Syksyllä 1886 päätettiin tilata kirkkoon alttaritaulu
professori A. von Beckeriltä aiheena Jeesuksen ylösnousemus.
Kalajoen kirkko
Kalajoen nykyinen kirkko rakennettiin seurakunnan ja kunnan yhteistyönä. Täällä määrättiin, että jokaisen 16-vuotiaan ja sitä vanhemman piti olla rakentamassa kirkkoa. Siis jokaisen – miehen, naisen, nuoren, aikuisen. Jos ei tullut rakennustyömaalle, täytyi maksaa sakko. Milläpä köyhä sitä olisi maksanut?
Lisäksi piti antaa rahaa kirkon rakentamiseen. Palkolliset joutuivat lainaamaan rahaa talollisilta tai rikkailta ihmisiltä, ja jäivät näin velkaa heille.
Tiilet tehtiin Kalajoella. Savea nostettiin maasta monta vuotta tiiliä varten ennen kirkon rakentamista. Tavallisten ihmisten täytyi olla mukana saven nostamisessa ja tiilten polttamisessa. Tiilet kannettiin "jäniksenä", eli selässä muurareille.
Se oli raskasta aikaa kalajokisille, kun takana olivat vaikeat nälkävuodet, siis monta vuotta. – Eräänäkin vuonna vilja ja potut eivät itäneet, koska keväällä oli kuivaa aikaa. Sitten kun kesä alkoi, tuli heinäkuussa niin kova pakkanen yhden yön aikana, että viljankorret jäätyivät pystyyn kuin jääpuikot ja napsahtivat poikki - Jo ruoan ja vaatteiden hankkimiseen olisi tarvittu kaikki energia.
Ja kaiken tämän keskellä rakennettiin kirkko. Se tehtiin hiellä, kyynelillä ja jopa verellä, sillä loukkaantumisiltakaan ei vältytty.
Kirkko puhuttelee. Sen tekemisestä ei kukaan maksanut mitään, ja sen edestä annettiin kaikki. Kesäoppaana ollessani mietin usein, miksi? Oliko se pelkoa esivallan edessä? Oliko se joillekin näytön paikka?
Kirkkoa
katsellessani sydämeni täyttää kiitollisuus. - Kirkko valmistui
vuonna 1879, se paloi vuonna 1930, rakennettiin samoille
perustuksille ja palosta säilyneille tiilimuureille vuonna 1931,
ja yhä se seisoo paikallaan vuonna 2016.
Kalajoen
kirkko puhuttelee. Siinä näkyvät esi-isiemme arvot: usko
Jumalaan ja rakkaus tuleviin sukupolviin. Näiden arvojen vuoksi
esi-isämme jaksoivat. – Ja nuo arvot kantavat yhä.
Sirkka-Liisa
Myllymäki
Untamo Soaraston hauta Kalajoen hautausmaalla
.JPG)
Untamo Soraston muotokuvan on maalannut taiteilija Markku Hakola
LA 30.03.2024 Kalajoen sairaalan historiaa nykypäivään asti
https://kalajokinen.blogspot.com/2024/03/la-29032024-kalajoen-sairaalan.html
Untamo Sorasto - lääkäri ja kunnallispoliitikko
https://e-aho-kalajokiblog.blogspot.com/2023/05/kalajoen-sairaalan-historiaa.html
Lääkärinä ja kuntalaisena Kalajoella
Kanteleentekijä Efraim Kilpisen hauta Kalajoen hautausmaalla
Efraim Kilpinen - kalajokinen kanteleentekijä
https://merkkihenkiloita.blogspot.com/2008/11/efraim-kilpinen-kalajokinen.html
Kalajoen apteekin historiaa
https://kalajoenhistoria.blogspot.com/2013/10/kalajoen-apteekin-historiaa.html
Apteekkari Karl Ulrik Relanderin hauta Kalajoen hautausmaalla
Apteekkari Johan Jurvelius hauta Kalajoen hautausmaalla
Apteekkari Väinö Grandlundin hauta Kalajoen hautausmaalla
Professori Juhani Kärjän hauta Kalajoen hautausmaalla
LA 02.03.2024 Professori Juhani Kärjä 1934–2024
https://kalajokinen.blogspot.com/2024/02/la-02032024-professori-juhani-karja.html
Kauppias Johan Löfqvistin hauta Kalajoen hautausmaalla
Valokuva kauppias Johan Löfqvististä, kauppias Johan Löfqvistin poika lääketieteen tohtori Requel Löfqvist perusti 3 muun lääkärin kanssa Mehiläinen sairaalan. Requel Löfgvist toimi Mehiläisen ensimmäisenä johtavana lääkärinä.
Tuomas Pohjanpalon hauta Kalajoen hautausmaalla
Tuomas Pohjanpalo
Kolmesta Friisin, sittemmin Pohjanpalon veljeksestä - Tuomas, Juhani ja Matti - vanhin eli vuonna 1861 syntynyt Tuomas oli kaikista kuudesta sisaruksesta selvästi yhteiskunnallisesti aktiivisin ja muutenkin energisin.
Veljesten työnjaossa Juhani toimitusjohtajana keskittyi johtamaan Weljekset Friisein konepajaa ja valimoa ja Matti puolestaan köysitehdasta. Tuomas sen sijaan oli yhtiön kauppamies ja yhteiskuntasuhteiden hoitaja. Hän matkusti Pietarit ja Tukholmat hankkimassa tilauksia ja etsimässä yhteistyökumppaneita ja saikin melkoiset kontaktit.
Hänen kirjeenvaihdossaan vilahtelee maamme itsenäisyyden alkuvuosikymmenten merkkimiehiä: tehtaanjohtajia, patruunoita kuten Raf. Haarla, Fritiof Tikanoja, Siivertti Santaholma, poliitikkoja kuten Kyösti Kallio, Jalo Lahdensuo jne.
Tuomas Friis syntyi vuonna 1861 Himangan Pöntiössä, jossa perhe tuolloin asui. Suku muutti nimensä Pohjanpaloksi vuonna 1906. Lapsuutensa ja nuoruutensa hän kuitenkin vietti Kalajoella, jonne isä Johan siirtyi lukkariksi. Koulunsa Tuomas kävi Kokkolassa, jossa hän suoritti ruotsalaisen alkeiskoulun ja yläalkeiskoulun - suomalaisia kun ei ollut - ja myöhemmin Oulussa kauppakoulun samoin kuin Juhani-veljensäkin.
Veljesten kaupallinen ja teollinen toiminta ei ehkä ollut yllättävää, kun tuntee heidän taustaansa ja sukujuuriaan. Kalajoella oli jo kauan ennen heidän aikojaan toiminut useita pientä metalliteollisuutta harjoittaneita talollisia, joista nimekkäimpänä Olli Helander poikineen. Helanderien messinkitöitä: kynttilänjalkoja, kattokruunuja, mortteleita ym. myytiin sekä kotimaan markkinoilla että Pietarissa. Juhanin oltua oppipoikana sukulaismiehensä Leander Helanderin pajassa, ei ole yllättävää, että hän jo 17-vuotiaana aloitti oman teollisen toiminnan.
Isä-lukkari, Johan Pohjanpalo oli jo oman toimensa ohella harjoittanut kauppaliikettä ja tähän liikkeeseen lähti mukaan myös Tuomas. He ostivat ja myivät lähes mitä irti saivat: nahkoja, niistä valmistettuja tuotteita, valutuotteita, taontatuotteita, tervaa, tärpättiä, puutavaraa.
Johan Pohjanpalon hauta Kalajoen hautausmaalla
Johan Pohjanpalo
Juhani Pohjanpalo varttui Kalajoella, jossa hänen isänsä Johan Friis oli lukkari sekä harjoitti myös liiketoimintaa. Alkeisopetuksen hän sai yksityisessä koulussa, ja 11-vuotiaasta saakka hän harjoitteli loma-aikoina messinginvalajan pajassa, jonka työt kiinnostivat häntä oppikoulua enemmän. Hän pääsi oppilaaksi Helanderin metallipajaan, jossa hän sitten työskenteli muutamia vuosia. Käytyään Oulun kauppakoulun 1884 hän perusti 17-vuotiaana Kalajoelle oman metallipajayrityksen. Pian hän sai kumppanikseenT uomas-veljensä, jonka kanssa hän 1885 vahvisti yrityksen toiminimeksi Weljekset Friis. Vuonna 1886 hän perusti Kalajoelle tiilitehtaan. Veljesten yrityksessä vaikutti myös isä Johan Friis, ja ennen pitkää yritykseen liittyi myös Matti-veli. Liikettä laajennettin vähitellen, kunnes ulkomaisen kilpailun kasvaessa siihen yhdistettiin myös rautavalimo. Seuraavan laajennuksen tuhosi tuli, mutta veljekset uurastivat nopeasti uuden pajan, jossa 1893 työskenteli 40 miestä.
Kasvua hillitsi suoran rautatieyhteyden puute. Yritys perusti uuden konepajan Kokkolan Ykspihlajaan, jossa oli rautatieyhteyden lisäksi satama. Juhani Pohjanpalo siirtyi uuden konepajan johtoon. Tuomas Pohjanpalon muutettua Ykspihlajaan 1897 Juhani Pohjanpalo sai keskittyä tekniseen johtamiseen. Tehtaassa valmistettiin höyrypursia, pannuja, kirkonkelloja, tervauuneja, lämmityslaitoksia ja rautatievaunuja. Liike omisti useita patentteja terva- ja maaliteollisuuden sekä meijeri- ja maatalouslaitteiden alalla.
Kalajoella konepajan yhteydessä toimi pari vuotta ammatillinen koulu, jossa myös Juhani Pohjanpalo toimi opettajana. Hän perusti Kalajoelle myös yksityisen tytöille tarkoitetun kansakoulun.
Perheyhtymään perustettiin Suomen Köysitehdas 1901, siihen liittyvä kookosmattokutomo 1908 ja laivatelakka 1910; nämä toimivat myös Ykspihlajassa. Toiminimi monipuolisti tuotantoaan: se harjoitti maataloutta ja sille perustettiin myös rautakauppa, höyrymylly, tiilitehdas sekä graniittilouhimo (Pohjanmaan myllynkivitehdas), jonka tuotteet suunnattiin lähinnä vientiin Englantiin. Köysitehdas, jonka rakennukset olivat laajuudeltaan Pohjoismaiden suurimpia, tuhoutui tulipalossa 1910-luvulla. Friis-nimi säilyi yritysten nimissä, vaikka omistajat suomensivat sukunimensä Pohjanpaloksi Snellmanin päivänä 1906. Pohjanpalot alkoivat valmistaa myös vene- ja muita moottoreita erityisesti Venäjän markkinoita silmällä pitäen. Tuotantohaaran otti johtaakseen Juhani Pohjanpalo. Yrityksen kärsivät vaihtelevissa suhdanteissa myös takaiskuja, ja 1913 emoyhtiön omaisuus piti luovuttaa velkojille. Veljekset perustivat seuraavana vuonna uuden osakeyhtiön, minkä jälkeen Ykspihlajaan rakennettiin uusi konepaja sekä rauta- ja pronssivalimo. Vuonna 1914 Juhani Pohjanpalo oli perustamassa myös Pohjanmaan Insinööritoimistoa ja oli suunnittelemassa sahalaitoksia, myllyjä ja maalitehtaita. Vuonna 1928 Friisin Ykspihlajan tehdasrakennukset tuhoutuivat tulipalossa, mutta tien toiselle puolelle rakennettiin kohta uudet tuotantotilat.
Olof Helanderin hauta Kalajoen hautausmaalla
Kalajoen Helanderit – messinkivalun mestarit
https://kalajoenhistoria.blogspot.com/2008/12/kalajoen-helanderit-messinkivalun.html
Martti Rahjan hauta Kalajoen hautausmaalla
PE 10.11.2023 Kalajoen Sataman historiaa
https://kalajokinen.blogspot.com/2023/11/pe-10112023-kalajoen-sataman-historiaa.html
Kauppias Jeeli Ojan hauta Kalajoen hautausmaalla
Kalajoen neljännen kirkon muistomerkki
Kalajoen neljäs kirkko
Neljäs kirkko rakennettiin vuonna 1636 ja maalattiin kaksi vuotta myöhemmin. Kirkon sisustus oli ennen Isoa vihaa pääpiirteissään samanlainen kuin nykyäänkin vanhoissa kirkoissa. Kirkossa oli lehteri. Saarnastuolin reunalla oli tiimalasi, josta saarnaa pitävä pappi näki ajan kulun. Köyhienlipas oli kirkon ovensuussa. Sillä kerättiin rahaa kunnan köyhille. Eteisessä oli jalkapuu, jossa kirkkorangaistukseen tuomittujen seurakuntalaisten täytyi istua häpeämässä. Emäseurakunnan vanhassa kirkossa suoritetut korjaustyöt eivät voineet estää rakennuksen jatkuvaa rappeutumista. Kirkon seinät olivat pahin vahingoittuneet ja pienet eteisen itäisin pilari ja sakastin pilari olivat pahoin vahingoittuneet ja moneen kertaa paikatut. Heikoista seinistä ja kannatinpilareista johtuen kattokin oli pahoin vioittunut keskeltä alas
Juhana Frosterus toimi Kalajoen kirkkoherrana vuosina 1809-1838. Frosterus oli oikea vanhanajan kirkkoruhtinas, joka halusi alistaa kaikki muut valtansa alle. Frosterus suhtautui vihamielisesti herätysliikkeisiin, jotka pyrkivät kaventamaan hänen valtaansa. Frosterus julkaisi runsaasti omaa kirjallisuutta. Lukuisten ansioittensa jälkeen hän sai rovastin arvon vuonna 1805. Juhana Fosterus oli kaksi kertaa naimisissa. Ensimmäisestä avioliitosta oli yhdeksän lasta ja toisesta kuusi.
Kirkkoherra Juho Anton Heilalan hauta
Jaakko Pohjonen toimi Kalajoen kirkkoherrana vuosina 1901-1919. Kalajoelta hän siirtyi Laihialle, jossa hän kuoli vuonna 1922. Oskari Torvela toimi kirkkoherrana vuosina 1919-1920. Sen jälkeen virkaan astui Juho Anton Heilala, joka toimi Kalajoen kirkkoherrana vuoteen 1927 saakka jolloin hän kuoli.
Kirkkoherra Berhard Ingmanin hauta Kalajoen hautausmaalla
Nälkävuosien aikaan seurakunta joutui olemaan monta vuotta ilman kirkkoherraa. Berndt Enoch Ingman toimi kirkkoherrana 1869-1879.
Kruununvouti Johan Gråstenin hauta
Taistelu työväentalosta
https://kalajoenhistoria.blogspot.com/2011/04/taistelu-tyovaentalosta.html
Lääkäri Walter Fabritius hauta
Katovuosia ja voivuoria
https://areena.yle.fi/1-3919370
Katovuosia ja voivuoria -sarja esittelee maatalouden historiaa Suomessa. Neliosainen sarja käy läpi, miten maanviljely ja karjatalous sekä niihin liittyvä elämänmuoto ovat muuttuneet vuosisatojen aikana. Aiemmin väestön tärkein toimeentulon lähde on nykyään pienen joukon erittäin säädelty elinkeino. Tuotanto: Yle Oppiminen ja Tiede 2007.
Suur-Suomi murskataan: tilanne 1944 suurhyökkäyksen alkaessa ja venäläisten tavoitteet
https://www.youtube.com/watch?v=GMzSIsB_ab0
Kesäkuussa
1944 suurhyökkäys Suomea vastaan alkoi. Vastoin odotuksia
ensimmäisenä kohteena ei ollut jokin Saksan hallussa ollut alue,
vaan Karjalan kannas. Esitys Karjalan kannaksen suurhyökkäystä
edeltäneestä tilanteesta sekä Moskovan tavoitteista.
