MA 27.01.2025 Kalajoki 500 historia - Kalajoen hevosystäväinseura toiminut 73 vuotta vuonna 2007

 

Hevosharrastus on elänyt erittäin voimakkaana Kalajoen Etelänkylän alueella. Helmikuun 11 päivänä 1934 kokoonnuttiin perustamiskokoukseen Juho Annalan taloon. Perustamiskokoukseen osallistuivat Antti Räihälä, Toivo Heusala, Hannes Nikkarikoski, Toivo Tolonen, Antti Ventelä, Juho Annala, Heimo Nuorala, Verner Untinen, Edvard Keskinen, Matti Heikkilä, August Tavasti, Joni Ojala, Sigfried Nikupaavo, Heikki Ojala ja Antti Tavasti.

Perustajajäsenistä 12 oli syntyperäisiä kalajokisia ja kolme muualla syntynyttä. Hannes Nikkarikoski ja Siegfried Nikupaavo olivat tulleet Lohtajalta ja Edvard Keskinen Lapualta. Etelänkyläläisiä olivat kaikki muut paitsi Toivo Tolonen ja Antti Ventelä. Maatalouden ulkopuolelta perustajäsenistä oli vain opettaja Edvard Keskinen. Seuran ensimmäiseksi sihteeriksi valittu Keskinen oli Kalajoella opettajana Pitkäsenkylän koululla 1922-23 ja syksystä 1923 lähtien Etelänkylän koululla. Perustajista Verner Untinen muutti Australiaan vuonna 1936 ja sodan uhreina seura menetti kolme perustajajäsentään, kun Heino Nuorala kaatui heinäkuussa 1941, Toivo Heusala syyskuussa 1941 ja Antti Tavasti marraskuussa 1941.

Seuran toimihenkilöt

Seuran puheenjohtajina ovat toimineet Antti Räihälä 1934-1937 ja 1947-1959, Aukusti Tavasti 1938, Hannes Nikkarikoksi 1939-1946, Kalevi Nikkarikoski 1960-1973, Aimo Antti-Roiko 1974-1976, Martti Törnvall 1977-1984, Harri Verronen 1985-1998, Mikko Mäkinen 1999-2002. Vuodesta 2003 lähtien puheenjohtajana on toiminut Vesa Luoma.

Seuran sihteerin tehtäviä ovat hoitaneet Edvard Keskinen 1934-1937, Heimo Nuorala 1938-1941, Antti Räihälä 1944-1946, Kalevi Isopahkala 1957-1960, Hugo Huolman 1960-1965, Jouko Nuorala 1966-1985, Heikki Pitkänen 1986-1993, Sirkku Taipale 1994 lähtien. Viime vuosina sihteerin tehtäviä ovat hoitaneet Sirkku Ruhkala ja Tiina Möttönen.

Varainhankinnasta

Toiminnan rahoittamiseksi ryhdyttiin järjestämään kilpa-ajojen ohella iltamia, joita pidettiin 1930-luvulla 6-7 kertaa vuodessa. Viimeiset hevosiltamat lienee pidetty vuonna 1956. Näytelmät olivat 1930-luvulla iltamien kohokohtia. Vuonna 1935 esitettiin yhdessä nuorisoseuralaisten kanssa neljä näytelmää: Tirisen kosinta, Emännätön talo, Piimäjuusto ja Miljoona-arpa. Iltamissa myytiin arpoja ”lotteria” ja ainakin muutaman kerran voittona oli nisuhevonen.

Suuren luokan arpajaiset järjestettiin vuonna 1987, jolloin päävoittona oli Mussukka-varsa sekä muina palkintoina matkatelevisio, mikroaaltouuni, kahvinkeitin, parranajokone ja herätyskello. Näiden arpajaisten nettovoitto oli lähes 25 000 markkaa.

Järjestyshäiriöitä

Iltamanpidossa seura kohtasi pari vuotta perustamisen jälkeen odottamattomia vaikeuksia, kun silloinen Kalajoen nimismies Otto Gråsten yllättäen eväsi ”järjestyshäiriöiden takia” luvan seuran anomilta kilpa-ajopäivän iltamilta vuoden 1936 alkupuolella. Gråsten oli tullut Kalajoen oikeudenvalvojaksi vuonna 1924 Petsamon kruununvoudin paikalta. Hän lienee tehnyt kieltopäätöksen joidenkin hevosmiesten menestykselliseen toimintaan kateellisesti suhtautuvien paikkakuntalaisten ”kantelujen” pohjalta.

Hevosmiehet eivät luonnollisestikaan hyväksyneet iltamakieltoa, koska seuran iltamissa oli aina ollut moitteeton järjestys. He kääntyivätkin Oulun läänin maaherran E. Y. Pehkosen puoleen, joka kumosi nimismies Gråstenin antaman iltamanpitokiellon. Kilpa-ajoista ja iltamista ilmoitettiin lehdessä 15.2.1936 ja varmuuden vuoksi ilmoituksen loppuun oli laitettu lause: ”Huom. Juoppoja ei lasketa sisään”.

Ravirata oli uuden ajan alku

Oman raviradan perustaminen oli kangastellut hevosmiesten mielessä jo seuran perustamisesta lähtien. Sopivaa paikkaa ei vain tahtonut löytyä. Vasta 1960-luvulla päästiin tositoimiin, kun sopiva paikka löytyi Hiekkasärkiltä. Vuosikokouksessa 2. helmikuuta 1964 seuran jäsenet olivat päättäneet hankkia Etelänkylän jakokunnalta Tahkokorvain Keihäsojan puoleiselta alueelta paikan raviradalle. Sopimus allekirjoitettiin 10.6.1964. Etelänkylän jakokunnan puolelta sopimuksen allekirjoittivat Jouko Nuorala ja Frans Kärjä ja hevosmiesten puolelta Kalevi Nikkarikoski ja Hugo Huolman. Näin molemmilla puolilla oli allekirjoittajina hevosmiehet.

Valtava talkootyö

Ensimmäiset talkoot olivat juhannuksen aattona 23.6.1964. Talkoita tehtiin tiiviisti vuonna 1964 ja 1965 jolloin pohjatyöt saatiin valmiiksi. Vuonna 1967 ravirata saatiin ajokuntoon ja ensimmäiset harjoitusajot pidettiin juhannusaattona 1967. Hevosia oli noin 40 ja katsojia viitisensataa. Näissä ajoissa esiteltiin Kalajoen ensimmäinen lämminverihevonen, Antti-Roikon veljesten omistama Kasbek. Vuonna 1968 järjestettiin puunkeräys mikä tuotti 450 tukkia ja 2000 markkaa rahaa. Radalle rakennettiin talkoovoimin tuomaritorni ja ravintolarakennus.

Radan vihkiäisajot ajettiin 11.8.1968. Silloin pelattiin Kalajoella ensimmäisen kerran totaalisaattoripeliä. Hevosia oli 80 ja yleisöä noin tuhat henkeä. Radan kunnostusta ja paikkojen parannuksia on jatkettu koko ajan. Vuosina 1969-1970 ajorata päällystettiin tuhkalla ja kilpailuja varten hankittiin maalikamera. Kesällä 1973 radan keskusaluetta tasattiin. Vuonna 1975 radan pintakerros uusittiin. Vuonna 1976 tuomaritornia korotettiin ja rakennettiin tototilat. Vuonna 1984 järjestetyllä puutavaran keräyksellä saatiin kaikkiaan noin 1800 tukkia. Vuosina 1985-1986 rakennettiin uusi katsomo, jossa istumapaikkoja on 200 hengelle ja tilaa kaikkiaan 1900 hengelle. Raviradan matkailutien puoleiselle alueelle rakennettiin 1986-1987 yli 700 metriä aitaa galvanoidusta teräsverkosta. Yleisön saniteettitilat ja varasto rakennettiin 1987. Kesällä 1989 laajennettiin paikoitusaluetta niin että alueelle mahtuu 800 henkilöautoa ja 170 hevoskuljetusautoa. Ravintolan myyntipisteen tiloja laajennettiin vuonna 1991 ja rakennettiin myös eläinlääkärin tilat. Rataa parannettiin vuonna 1992 ja rakennettiin hevosten pesupaikat. Nyt kaupunki himoitsee raviradan aluetta tonttimaaksi mökkirakentamiseen.

Kalajoen nopeimmat hevoset

Suomenhevosten nopeimmat hevoset ovat Kihin Hiski, K. M: Poku, Kihin Muisto, Euro, Pänksi, Hika, Lipseli, K. M. Nopsa, Vaskeri, Olrik, Riuskan Tyttö, Puijo, Raitin Virkku, Kaleva, Monumentti, Hiskin Tyttö, Ekovei, Timperi, Kassari ja Pinkki.

Lämminveristen nopeimmat hevoset ovat BMT Magic, Rosalind`s Guy, Sppedyque, Lusty Hannover, Lusty Norton, Nevele Jason, Playmaker`s Lucky, Zallo, Slow Walker, Nadja Mellow, Etoile Rop, Thunder Star, Four Season ja Lusty Manfred.

Erittäin merkittävän työn Kalajoen hevosurheilun kehittäjän on tehnyt BWT Magicin ja monien muiden huippuhevosten valmentajana Matti Salmi, jolle hevoset ovat olleet rahaakin rakkaampia. Kalajokisista raviohjastajista ovat menestyneimpiä olleet Ahti Antti-Roiko ja Panu Ahonen.