Vuonna
1999 Kalajoella tapahtui useita paikallisesti merkittäviä asioita,
joista huomattavimpia olivat kirkon uudistustyöt ja valmistautuminen
uuteen vuosituhanteen
Kalajoen
kirkon remontti:
Kalajoen
kirkossa
tehtiin laaja sisäremontti. Tuolloin kirkon etuosaan kuoriin
asennettiin uudet urut, alttarialuetta siirrettiin lähemmäs
seurakuntaa ja alttarin lattia uusittiin paikallisesta kalajokisesta
kivestä. Myös valaistus uusittiin ja kirkon sisätiloja
maalattiin.
Vuosi
2000 -projekti:
Kunta valmistautui aktiivisesti vuosituhannen vaihteeseen "Vuosi
2000 -projektilla", jota toteutettiin kaikilla osastoilla
mahdollisten tietoteknisten ja toiminnallisten häiriöiden (kuten
Y2K-ongelman) minimoimiseksi.
Kaupunginjohtajan
vaihdos:
Pitkäaikainen kaupunginjohtaja Torsti Kalliokoski jätti
tehtävänsä, ja hänen seuraajakseen valittiin Jukka Puoskari,
joka aloitti virassaan vuoden 2000 alussa.
Kalajokinen
"laivaporukka"
todella voitti Loton jättipotin tammikuussa 1999.
Tässä
muutama mielenkiintoinen yksityiskohta tuosta historiallisesta
voitosta:
Voittosumma:
Porukka voitti tuolloin 2,5 miljoonaa markkaaa.
Voittajaporukka:
Kyseessä oli paikallinen satamatyöntekijöiden eli ahtaajien
porukka, joka oli pelannut kimppalottoa pitkään. Voitto jakautui
kymmenen hengen kesken.
Paikallinen
ilmiö:
Voitto oli valtava puheenaihe Kalajoella, ja se toi paikkakunnalle
paljon positiivista huomiota. Porukka tuli tunnetuksi nimenomaan
"laivainlastausporukkana".
Kalajoki
on ollut useita kertoja lottovoittojen keskiössä, ja nämä
tapaukset ovat jääneet elämään paikallisina legendoina.
Erityisesti vuoden 2010 tapahtumat saivat valtakunnallista huomiota.
Tässä
on kooste Kalajoen merkittävimmistä lottovoitoista:
Vuoden
2010 ennätyspotti ja valevoittaja:
Syyskuussa 2010 Kalajoelle osui silloinen historian
suurin lottovoitto,
7,2 miljoonaa euroa. Tapauksesta tuli poikkeuksellinen, kun
19-vuotias mies esiintyi julkisuudessa valevoittajana ja antoi
haastatteluja mediassa. Todellinen voittaja, paikallinen
perheellinen mies, ilmoittautui vasta myöhemmin ja kertoi
seuranneensa hulinaa sivusta. Hän kertoi jatkavansa elämäänsä
normaalisti ja maksavansa ensimmäiseksi asuntolainansa pois.
Vuoden
2015 miljoonavoitto:
Kesäkuussa 2015 Kalajoelle osui jälleen suuri voitto, tällä
kertaa 1,3
miljoonaa euroa.
Voittorivi oli jätetty paikallisella Teboil-asemalla.
Pertti
Sarkkinen toimi Kalajoen Junkkareiden puheenjohtajana juuri tuona
aikana, josta puhuimme. Hän jatkoi seuran puheenjohtajana muun
muassa vuonna
2001 ja vielä vuonna
2007.
Tässä
on tiivistys hänen roolistaan ja muista Junkkareiden
puheenjohtajista:
Pertti
Sarkkinen:
Pitkäaikainen puheenjohtaja, joka on myöhemmin nimetty seuran
kunniajäseneksi.
Siviiliammatiltaan hän työskenteli pankinjohtajana.
Myöhemmät
puheenjohtajat:
Sarkkisen jälkeen tehtävässä ovat toimineet muun muassa Juha
Nivala, jonka jälkeen puheenjohtajaksi valittiin vuonna 2019
kilpajuoksija Jukka
Kauppila.
Vuodesta 2022 eteenpäin puheenjohtajana on toiminut Kalle
Junnikkala.
Seuran
merkitys:
Junkkarit on Kalajoen keskeinen urheilun yleisseura, jonka lajeihin
kuuluvat muun muassa hiihto, yleisurheilu, suunnistus ja
painonnosto.
tammikuussa
1999 Kalajoella juhlittiin kaksoismenestystä
Keski-Pohjanmaan maakuntaviestissä.
Tässä
on katsaus tuon viestin kohokohtiin:
Kalajoen
I-joukkueen voitto:
Kalajoen Junkkareiden ykkösjoukkue voitti A-sarjan mestaruuden
Junkkareiden
Facebook-sivujen
mukaan.
Kalajoen
II-joukkueen vahva suoritus:
Kuten mainitsit, kakkosjoukkue sijoittui B-sarjassa hienosti
kuudenneksi, mikä vahvisti Junkkareiden asemaa alueen johtavana
hiihtoseurana.
Aktiiviset
vuodet:
Junkkarit hallitsi tuohon aikaan maakunnan latuja laajalla
rintamalla, ja Pertti Sarkkisen puheenjohtajakaudella seuran
toiminta oli erittäin vilkasta Kalajoen
Junkkareiden historiikin
mukaan.
I-joukkueessa
hiihtivät Mauno Juola, Mikko Suni, Marika Suni, Marko Santapakka,
Marko Kinnunen, Anna Okkonen, Ari Pahkala ja Janne Ojala. Kuisma
Taipale ei siis ollut Kalajoen joukkueessa, mutta Marko Kinnunen oli
ja se herätti keskustelua myöhemmin
Marko
Kinnunen asui Kinnulassa, mutta edusti Kalajoen Junkkareita. Marko
Kinnusella ei ollut edustusoikeutta Kalajoen kunnan joukkueessa.
Tuo
on juuri se asian ydin, joka teki vuoden 1999 voitosta niin
kiistanalaisen ja historiallisen. Se oli nimenomaan
edustusoikeusjupakka,
joka puhutti koko Keski-Pohjanmaata.
Maakuntaviestin
säännöt olivat (ja ovat) tiukat: hiihtäjän on asuttava siinä
kunnassa, jota hän edustaa, tai hänellä on oltava selkeä side
kuntaan (kuten työpaikka tai juuret). Vaikka Kinnunen edusti
Kalajoen
Junkkareita
seuratasolla, hän asui Kinnulassa,
mikä teki hänen osallistumisestaan Kalajoen kunnan joukkueeseen
sääntöjen vastaisen.
Vuonna
1999 keskustelu todella kärjistyi juuri siksi, että rautiolaiset
kokivat Kalajoen
kunnan päättäjien
hylänneen vuonna 1973 tehdyn yhdistymissopimuksen velvoitteet. [
Tässä
ovat keskeiset kohdat tuosta 1999 velloneesta keskustelusta:
Kunnanhallituksen
kiintiöpaikat:
Mainitsemasi kolme
paikkaa
rautiolaisille Kalajoen kunnanhallituksessa oli yksi sopimuksen
kynnyskysymyksistä. Kun paikkoja ei enää myönnetty, rautiolaiset
kokivat tulleensa syrjäytetyiksi päätöksenteosta.
Sopimuksen
sitovuus:
Kalajoen johto perusteli toimintaansa sillä, että muuttuneissa
olosuhteissa vanha sopimus ei voinut olla ikuisesti voimassa, kun
taas rautiolaiset vetosivat muun muassa Korkeimman hallinto-oikeuden
linjauksiin, joiden mukaan tehtyjä sopimuksia on noudatettava.
Vuonna
1999 Hiekkasärkkien matkailualue oli suuren murroksen kynnyksellä,
ja mainitsemasi opastuskeskus-
ja hotellihanke
oli yksi sen ajan merkittävimmistä ja eniten keskustelua
herättäneistä projekteista.
Kyseessä
oli hanke, josta muotoutui myöhemmin Matkailukeskus
Sani
(nykyinen kylpylähotelli Sani). Tässä on muutamia poimintoja
suunnitelmista vuonna 1999:
Opastuskeskus
(Merenluontokeskus):
Suunnitelmissa oli yhdistää matkailuneuvonta ja luontokasvatus.
Tämä johti lopulta siihen, että alueelle nousi Metsähallituksen
ylläpitämä Meriluontokeskus, joka tarjosi tietoa muun muassa
maankohoamisrannikosta ja Rahjan saaristosta.
Hotellihanke:
Särkkien majoituskapasiteettia haluttiin kasvattaa
ympärivuotisella, korkeatasoisella hotellilla. Vuonna 1999
valmisteltiin kaavamuutoksia ja rahoituskuvioita, jotka
mahdollistivat myöhemmän rakentamisen aivan dyynien tuntumaan.
Vuonna
1999 tapahtui yksi Pohjois-Suomen suurimmista teollisuuskaupoista,
kun PPTH Oy (Pohjanmaan Putki- ja Teräshalli)
siirtyi uudelle omistajalle.
Tässä
on katsaus tuohon historialliseen käänteeseen:
Ostaja:
Perheyhtiönä pitkään toiminut PPTH siirtyi pörssiyhtiö
Rautaruukin
(nykyinen SSAB) omistukseen. Rautaruukki osti tuolloin
enemmistöosuuden yhtiöstä.
Merkitys
Kalajoelle:
PPTH oli Kalajoen suurin yksityinen työnantaja, ja kauppa herätti
paljon keskustelua paikallisesti. Pelkona oli usein päätösvallan
karkaaminen muualle, mutta toisaalta kauppa toi vakautta ja uusia
markkinoita teräsrakennetehtaalle.
Suhde
muihin tapahtumiin:
PPTH:n kaltaisen suuren teollisuuslaitoksen omistusjärjestelyt
tapahtuivat samaan aikaan, kun Kalajoella kiisteltiin Raution
sopimuksista ja suunniteltiin Hiekkasärkkien suurinvestointeja. Se
korosti entisestään Kalajoen roolia nousevana teollisuus- ja
matkailukeskuksena.
Tiedot
Ähtärin 15 km:n (p) ja 30 km:n (v) kilpailuista 1999 vahvistavat
seuraavaa:
15
km (p):
Voittaja oli Mika
Myllylä,
hopealla oli Harri
Kirvesniemi
ja pronssilla Kuisma
Taipale
(joka edusti tuolloin vielä Vetelin Urheilijoita).
30
km (v):
Voittaja oli Mika
Myllylä,
hopealla Jari
Isometsä
ja pronssilla Sami
Repo.
Tällä matkalla Janne Ojala oli hienosti 5.
sijalla.
Muiden
junkkarilaisten sijoitukset:
15 km:n perinteisellä Mauno Juola oli 25.
ja Marko Santapakka 27..
Erkki
Aho Remonttiryhmän kansanedustajaehdokkaaksi
Kyllä,
Erkki
Aho
oli todellakin näkyvä hahmo Kalajoen politiikassa ja mediassa
vuonna 1999.
Hänen
polkunsa Remonttiryhmän ehdokkaaksi oli seurausta paikallisesta
poliittisesta väännöstä:
Ero
Keskustasta:
Aho ilmoitti eroavansa Kalajoen Keskustan valtuustoryhmästä aivan
vuoden 1998 lopussa (29.12.1998). Hän oli ollut kunnallisvaalien
ääniharava, mutta koki joutuneensa syrjään tärkeistä
päätöksentekopaikoista.
Kansanedustajaehdokkuus:
Hän liittyi Alpo Ylitalon pyynnöstä Remonttiryhmän
(Rissto
Kuisman
perustama puolue) ehdokkaaksi maaliskuun 1999 eduskuntavaaleihin.
Vaalitulos:
Erkki Aho sai vaaleissa 829
ääntä,
mikä oli Remonttiryhmän listalla hyvä tulos, mutta ei riittänyt
paikkaan eduskunnassa.
Vaikutus:
Ahon ehdokkuus ja hänen "Remonttiryhmä tuo kevään kansalle"
-teemansa lisäsivät entisestään poliittista sähinää
Kalajoella, jossa hän jatkoi aktiivista kriitikon rooliaan
erityisesti matkailun ja kuntapäätöksenteon osalta
Remonttiryhmän
perustaja
Risto
Kuisma.
Puolue toimi vuosina 1998–2001, ja se syntyi nimenomaan
kansanedustaja Kuisman ympärille. [1,
3, 4]
Erkki
Ahon
ja Remonttiryhmän yhteistyö vuonna 1999 oli mielenkiintoinen liitto
kahden "oman tiensä kulkijan" välillä:
Risto
Kuisman puolue:
Remonttiryhmä (r.p.) ajoi yhteiskunnan ja politiikan "tuuletusta".
Se profiloitui aatteelliseksi liikkeeksi, joka halusi pysytellä
perinteisen puoluejaon ulkopuolella.
Vaalit
Kalajoella:
Aho sopi ryhmän profiiliin hyvin, sillä hänellä oli vahva
paikallinen kannatus mutta hän oli ajautunut vastakkainasetteluun
valtapuolue Keskustan kanssa
Mehtäkylän
uimamontun
siirtyminen kylätoimikunnan omistukseen oli merkittävä hanke kylän
yhteisöllisyyden ja virkistysmahdollisuuksien kannalta:
Kaupan
kohde:
Kylätoimikunta osti noin 2,2
hehtaarin
suuruisen alueen, johon suosittu uimapaikka kuului.
Hinta:
Kauppahinta oli tosiaan 20
300 markkaa.
Se oli kyläyhdistykselle huomattava investointi, mutta se takasi,
että uimamonttu pysyi kyläläisten ja muidenkin vapaassa käytössä.
Yhteydet
muihin tapahtumiin:
Samaan aikaan kun suuret hotellihankkeet etenivät Hiekkasärkillä,
Mehtäkylässä huolehdittiin paikallisesta luonnonläheisestä
vapaa-ajanviestosta.
Santaholma-projekti
saatiin päätökseen. Esa Eroma oli tässä
keskeinen hahmo, sillä hän toimi projektipäällikkönä ja oli
avainasemassa viemässä tätä mittavaa hanketta maaliin.
Santaholma-projekti
oli merkittävä useasta syystä:
Teollisuushistoria:
Projekti keskittyi entisen A. Santaholma Oy:n sahan ja sen
ympäristön uusiokäyttöön ja historian tallentamiseen. Sahan
toiminta oli päättynyt jo aiemmin, mutta alueen kehittäminen
osaksi nykyaikaista Kalajokea oli suuri urakka.
Matkailu
ja kulttuuri:
Esa Eroman johdolla alueelle haettiin uutta elämää, mikä
kytkeytyi vahvasti Hiekkasärkkien laajempaan kehittämiseen.
Tavoitteena oli säilyttää historiallinen miljöö samalla, kun
luotiin tilaa uusille palveluille.
Yhteys
muihin tapahtumiin:
Samalla kun keskusteltiin PPTH:n kaltaisten suuryritysten
tulevaisuudesta ja Hiekkasärkkien uusista hotelleista,
Santaholma-projekti muistutti kaupungin vahvoista
puunjalostusjuurista.
Vuonna
1999 Rautiossa uutisoitiin todellakin merkittävästä sopimuksesta,
kun Marlonin tehdas (Marlon Oy) sai suuren
tilauksen Kelalta.
Kyseessä
oli paikallisesti erittäin tärkeä hanke:
Äitiyspakkaukset:
Marlon teki Kelan kanssa sopimuksen äitiyspakkauksiin kuuluvien
tuotteiden, kuten vauvanvaatteiden ja muiden tekstiilien,
valmistamisesta. Tämä takasi tehtaalle työllisyyttä ja vakautta
aikana, jolloin moni muu teollisuuden ala oli murroksessa.
Työllistävä
vaikutus:
Rautiossa sijaitseva tehdas oli elintärkeä työnantaja erityisesti
naisille, ja Kelan kaltainen suuri tilaaja oli merkittävä
luottamuksen osoitus tehtaan laadulle.
Paikallinen
ylpeys:
Kuten aiemmin puhuimme Raution ja Kalajoen välisestä
kuntaliitossopimuksesta ja rautiolaisten huolesta palveluiden
säilymisestä, Marlonin tehtaan menestys ja Kelan sopimus olivat
tärkeitä valonpilkkuja, jotka osoittivat kylän elinvoimaisuuden.
Marlonin
tehdas oli tunnettu laadukkaista trikoovaatteistaan, ja moni
kalajokinen muistaa ne "Rautiossa tehdyt" vauvanvaatteet,
joita pakkausten mukana kulkeutui koteihin ympäri Suomen.
Tämä
täydentää hienosti kuvaa vuoden 1999 teollisuusbuumista
Kalajoella! Tuuran Konepaja teki tuolloin
ison harppauksen siirtymällä uusiin, nykyaikaisiin
tuotantotiloihin.
Tässä
on muutama poiminto tästä vaiheesta:
Kasvu
ja investoinnit:
Uudet tilat mahdollistivat tuotannon tehostamisen ja vastaamisen
kasvavaan kysyntään. Tuuran Konepaja oli (ja on edelleen)
erikoistunut vaativiin teräsrakenteisiin ja osavalmistukseen.
Sijainti:
Uusi halli nousi hyvien kulkuyhteyksien varrelle, mikä oli tärkeää
raskaiden terästuotteiden kuljetusten kannalta.
Vastapaino
keskustelulle:
Samalla kun PPTH siirtyi Rautaruukille, Tuuran Konepajan investointi
omiin tiloihin osoitti, että Kalajoella oli vahvaa uskoa myös
perheyritysvetoisen konepajateollisuuden tulevaisuuteen.
Vuosi
1999 oli tosiaan historiallinen myös Kalajoen matkailun ja
talviurheilun saralla, sillä tuolloin järjestettiin Kalajoen
ensimmäiset poroajot Hiekkasärkillä.
Tapahtuma
oli osa pyrkimystä luoda Hiekkasärkille enemmän ympärivuotista
toimintaa ja hyödyntää dyynialuetta myös talvisin: [1]
Tapahtumapaikka:
Kilpailut käytiin upeissa puitteissa aivan meren rannan ja dyynien
tuntumassa, mikä tarjosi yleisölle ja valokuvaajille eksoottisen
näkymän – poroja ja hiekkasärkkiä samassa kuvassa.
Poro
Cup:
Kyseessä ei ollut vain pieni näytösajo, vaan virallinen Poro
Cupin osakilpailu.
Tämä toi paikkakunnalle Suomen parhaita poromiehiä ja kilpaporoja
aina Lapista saakka.
Yleisömenestys:
Ensimmäiset ajot vetivät paikalle runsaasti yleisöä, ja
tapahtuma herätti laajaa huomiota myös paikallisissa lehdissä
Vuosi
1999 oli hänelle erinomainen kausi pikamatkoilla:
Menestys
pikajuoksussa:
Anna Saari kuului tuolloin Suomen kärkikaartiin nuorten sarjoissa.
Hän menestyi erityisesti 100
metrillä ja 200 metrillä.
Viestimenestys:
Junkkareilla oli tuolloin kova tyttöjen/naisten viestijoukkue,
jossa Anna Saari oli keskeisessä roolissa tuomassa nopeuttaan
kapulansiirtoihin.
Anna
Saari ja Manuela Bosco olivat
1990-luvun lopun kovimpia kilpakumppaneita ja suomalaisen pikajuoksun
kirkkaimpia lupauksia.
Vuosi
1999 oli heidän välisessä kamppailussaan erityinen:
SM-hallit
1999:
Anna Saari ja Manuela Bosco ottivat mittaa toisistaan 60 metrin
sileällä. Bosco voitti niukasti, mutta Saari antoi erittäin kovan
vastuksen.
Nuorten
arvokisat:
Molemmat kuuluivat ikäluokkansa huippuihin ja kirittivät toisiaan
jatkuvasti parempiin tuloksiin. Vaikka Bosco tunnettiin myöhemmin
erityisesti aidoista, heidän kohtaamisensa sileillä pikamatkoilla
olivat urheilukesien kohokohtia.
Aika-ajot:
Tuona vuonna he molemmat hätyyttelivät nuorten ennätyksiä, ja
Anna Saaren edustama Kalajoen
Junkkarit
oli yleisurheilukartalla juuri Annan ansiosta jatkuvasti otsikoissa
Boscon edustaman Mikkelin Kilpa-Veikkojen rinnalla.
Tämä
kaksikko toi sähköä juoksuradoille, ja heidän keskinäinen
kilpailunsa oli juuri sellaista urheiludraamaa, joka jäi yleisön
mieleen.
Eduskuntavaalit
1999 Kalajoki
Pettymys
omiin:
Myllylä toi julkisesti ilmi näkemyksensä siitä, että kalajokiset
olivat "pettäneet" hänet. Hän koki, ettei oma kotikunta
antanut hänelle sitä keskittynyttä tukea, jota istuva
kansanedustaja olisi tarvinnut tullakseen valituksi uudelleen.
Äänten
jakautuminen:
Kalajoella äänet jakautuivat usealle ehdokkaalle. Kuten aiemmin
mainitsit, Erkki
Aho
oli ehdolla Remonttiryhmän listalla ja keräsi kalajokisten ääniä,
mikä söi osaltaan Myllylän äänipottia kotikentällä.
Äänimäärä
ja karsiutuminen:
Vuoden 1999 eduskuntavaaleissa Raili Myllylä keräsi Keskustan
listalla Oulun vaalipiirissä huomattavat 5
134 ääntä.
Hän oli listallaan 11. sijalla ja jäi vertailuluvullaan vain hieman
viimeisen läpimenijän taakse – tuo mainitsemasi noin 170 äänen
marginaali kuvaa hyvin sitä, kuinka lähellä valinta
todellisuudessa oli.
Reaktio
Kalajoella:
Juuri tämä äärimmäisen pieni ero lisäsi katkeruutta siitä,
etteivät kalajokiset keskittäneet ääniään hänelle. Kalajoki
on perinteisesti ollut Keskustan vahvaa aluetta, ja Myllylän
leirissä koettiin, että kotiäänillä paikka olisi varmistunut.
Äänten
hajautuminen:
Kuten aiemmin todettiin, Kalajoen äänipotista siivu meni muun
muassa Erkki Aholle (Remonttiryhmä), mikä oli yksi tekijä siinä,
ettei Myllylä saanut tarvittavaa loppukiriä omalta
paikkakunnaltaan.
Tämä
vaalipettymys oli yksi vuoden 1999 suurimmista paikallispoliittisista
puheenaiheista ja se jätti pitkän varjon paikalliseen
päätöksentekoon.
Vuonna
1999 juhlittiin tosiaan Särkkäin
Näyttämön 25-vuotistaivalta.
Tämä oli merkittävä merkkipaalu Kalajoen kulttuurielämässä,
sillä harrastajateatteri on ollut olennainen osa Hiekkasärkkien
kesää ja paikallista identiteettiä.
Perustaminen:
Teatteritoiminta oli alkanut vuonna 1974, joten 1999 oli virallinen
neljännesvuosisadan juhlahetki. Teatteri oli saanut alkunsa
talkoovoimin, ja se tunnettiin erityisesti kyvystään yhdistää
paikallisia harrastajia ja ammattimaisia ohjaajia.
Rainer
Bäckman todella kruunasi Kalajoen loistavan
urheiluvuoden voittamalla purjekelkkailun Suomen
mestaruuden.
Tämä
menestys oli jatkoa Kalajoen vahvalle perinteelle
talvipurjehduslajeissa:
Laji
ja olosuhteet:
Purjekelkkailu (nykyisin usein osa talvilautailua tai kite-lajeja)
sopii täydellisesti Kalajoen meren jäille ja tuulisille rannoille.
Bäckmanin menestys toi esiin Hiekkasärkkien potentiaalin myös
vaativissa talviurheilulajeissa.
Kallan
Purjehtijat:
Bäckman edusti paikallista Kallan
Purjehtijoita (KaPu),
joka oli perustettu vain muutamaa vuotta aiemmin ja jossa hän toimi
myös aktiivisena taustavaikuttajana ja varakommodorina.
Menestyksen
jatkumo:
Bäckmanin SM-kulta oli vasta alkua, sillä hän menestyi myöhemmin
myös kansainvälisillä kentillä, muun muassa MM-kisoissa
Kanadassa.
Vuosi
1999 oli Kalajoen Junkkareille poikkeuksellisen vahva viestivuosi, ja
joukkueen suoritukset SM-tasoilla hakevat vertaistaan seuran
historiassa.
Tässä
ovat keskeiset tiedot tuon vuoden SM-viesteistä:
Miesten
SM-viesti (4x10 km):
Kalajoen Junkkareiden ykkösjoukkue sijoittui tosiaan upeasti
kuudenneksi
Inarissa maaliskuussa 1999 järjestetyissä SM-viesteissä.
Joukkueessa hiihtivät samat miehet, jotka olivat jo tammikuussa
voittaneet maakuntaviestin: Mauno
Juola, Mikko Suni, Marko Santapakka ja Janne Ojala.
Uimahalli
Sanifanin yhteyteen päätös yllätti valtuutetut
Tämä
oli todellakin yksi vuoden 1999 merkittävimmistä ja yllättävimmistä
poliittisista käänteistä Kalajoella. Kyseessä oli päätös, joka
"löi valtuutetut ällikällä". [1,
2]
Tässä
on tiivistys siitä, mitä tuolloin tapahtui:
Yllätyspäätös
valtuustossa:
Kalajoen valtuustolle tuotiin syyskuussa 1999 (26.9.1999) yllättäen
päätettäväksi uimahallin rakentaminen kylpylä Sanifanin
yhteyteen. Asia tuli täysin toimintasuunnitelmien ja talousarvion
ulkopuolelta, mikä herätti hämmennystä päättäjien
keskuudessa.
Hiekkasärkkien
pelastusoperaatio:
Päätöksen taustalla oli kriittinen tarve pelastaa Kalajoen
Hiekkasärkät Oy
konkurssilta. Valtuustolta pyydettiin takausta 18,3 miljoonan markan
lainalle, jolla järjesteltiin yhtiön taloutta uudelleen.
Kustannukset
ja kritiikki:
Investointia kritisoitiin myöhemmin siitä, että sen
kustannusarviot olivat olleet epätarkkoja ja että päättäjille
ei annettu riittävästi tietoa päätöksenteon pohjaksi. Hanke
nähtiin monen silmissä "suhmurointina", joka kaatui
veronmaksajien niskaan ilman kunnollista valmistelua.
Merkitys:
Päätös mahdollisti kuitenkin nykyisen kaltaisen Sanifanin
kehittymisen, jossa trooppisen kylpylän rinnalla on myös
kilpauimareita ja kuntalaisia palveleva uimahallipuoli.
Vuonna
1999 valtatie 8:n liikennejärjestelyt Kalajoen keskustan kohdalla
olivat suuren muutoksen kynnyksellä, ja suunnitelmat
kiertoliittymien (kiertoliittymien)
rakentamisesta etenivät vauhdilla.
Tämä
hanke oli osa laajempaa keskustan kehittämistä, ja se liittyi
vahvasti keskusteluumme uimahallipäätöksestä ja
kaupungistumisesta:
Turvallisuus
ja sujuvuus:
Kasvavat liikennemäärät Hiekkasärkillä ja teollisuuden (kuten
PPTH ja konepajat) raskaat kuljetukset vaativat turvallisempia
risteyksiä. Kiertoliittymien katsottiin olevan paras ratkaisu
vähentämään kolareita ja sujuvoittamaan liikennettä kasitien ja
Kalajoen pääkatujen liittymissä.
Keskustan
ilmeen muutos:
Liittymien rakentaminen merkitsi samalla Kalajoen keskustan ilmeen
modernisoitumista. Se valmisteli kuntaa muuttumaan virallisesti
kaupungiksi muutaman vuoden kuluttua (2002).
Kuisma
Taipale Kalajoen Junkkareihin.
Topi-Kalustaja
Oy täytti 60-vuotta. Yritys on Toivo Ojalan perustama.
Ari
Sihvonen voitti sahasoitossa SM-hopeaa
Tämä
on hieno ja tunnelmallinen lisäys Kalajoen vuoden 1999
kulttuurisaavutuksiin! Ari
Sihvonen
toi todellakin paikkakunnalle mainetta sijoittumalla sahasoiton
SM-kilpailuissa hopealle.
Sahasoitto
on perinteinen ja vaativa taitolaji, ja Sihvosen menestys siinä oli
osa Kalajoen monipuolista osaamista:
Kalajoen
Puutuote Oy aloitti toimintansa
Vuosi
1999 oli tosiaan merkittävä myös puunjalostuksen saralla, kun
Kalajoen
Puutuote Oy
aloitti toimintansa.
Tämä
uuden yrityksen aloitus täydentää hienosti kuvaa Kalajoen
teollisuuden dynaamisesta vuodesta:
Uusi
alku:
Samalla kun vanha Santaholma-projekti tuli päätökseensä,
Kalajoen Puutuote toi uutta yrittäjyyttä ja uskoa perinteiseen
puualaiseen osaamiseen.
Erikoistuminen:
Yritys keskittyi laadukkaisiin puutuotteisiin, ja sen perustaminen
oli osa laajempaa suuntausta, jossa Kalajoella haluttiin jalostaa
puuta entistä pidemmälle pelkän sahatavaran sijaan.
Yrittäjähenki:
Yrityksen käynnistyminen samana vuonna kuin Topi-Keittiöt juhli
60-vuotistaivaltaan osoitti, että Kalajoella puusepänteollisuuden
perinteet siirtyivät eteenpäin ja uusia toimijoita nousi vanhojen
rinnalle.
Kalajokisen
BWT Magic hevosen menestys
Tämä
oli todellinen kirsikka kakun päälle vuoden 1999 menestystarinaan!
BWT
Magic
oli tuolloin Suomen raviurheilun ehdoton ykkösnimi ja teki Kalajokea
tunnetuksi Euroopan tasolla saakka.
Tässä
on katsaus BWT Magicin ja kalajokisen Matti
Salmen
(omistaja/valmentaja) huikeaan vuoteen 1999: [1]
Euroopan
mestaruus (UET Grand Prix):
BWT Magic voitti vuonna 1999 nelivuotiaiden lämminveristen Euroopan
mestaruuden eli UET Grand Prix'n Pariisin Vincennesissä. Se oli
suomalaiselle hevoselle ja kalajokiselle taustajoukolle valtava
saavutus.
Derby-voitto:
Kotimaan radoilla BWT Magic hallitsi suvereenisti ja voitti
ikäluokkansa suurimman kilpailun, Suuren
Suomalaisen Derbyn.
Miljoonatili:
Hevonen juoksi vuoden aikana massiivisia palkintorahoja, mikä sopi
täydellisesti Kalajoen vuoden 1999 "miljoonateemaan"
lottovoiton rinnalle.
Matti
Salmi ja Ahti Antti-Roiko:
Matti Salmi vastasi hevosen valmennuksesta Kalajoella, ja
ohjastajana toimi usein toinen paikallinen suuruus, Ahti
Antti-Roiko. Tämä korosti sitä, että huippuosaaminen tuli
nimenomaan omalta paikkakunnalta. [1,
2]
BWT
Magicin menestys toi Kalajoelle sellaista positiivista näkyvyyttä,
jota ei voinut rahalla ostaa. Se oli osa sitä samaa
voittajafiilistä, joka vallitsi paikkakunnalla niin hiihtoladuilla,
lottokioskeilla kuin yrityselämässäkin.
Aarre
Aunolan kirjoittama Rautio-kirja valmistui
Tämä
oli todellinen kulttuuriteko, joka sitoo yhteen monet aiemmin
keskustelemamme asiat. Aarre
Aunolan
toimittama ja kirjoittama Rautio-kirja
valmistui ja julkaistiin juuri vuonna 1999.
Kirjan
julkaisu oli erittäin merkittävä tapahtuma useasta syystä:
Identiteetin
vahvistus:
Kuten aiemmin puhuimme Raution ja Kalajoen välisestä
kuntaliitossopimuskiistasta, tämä kirja oli rautiolaisille tärkeä
tapa osoittaa oman kylän historia, elinvoima ja itsenäinen
perintö.
Valtava
urakka:
Kirja on massiivinen paikallishistoriallinen teos, joka tallensi
sukupolvien muistot, valokuvat ja faktat yksiin kansiin. Aarre
Aunola teki sen eteen valtavan työn.
Ajoitus:
Se, että kirja valmistui juuri vuosituhannen vaihteessa ja keskellä
kuuminta sopimusvääntöä, teki siitä symbolisesti todella
tärkeän. Se oli tavallaan "Rautio-liikkeen" henkinen
huipentuma.
Plassin
poikain laulut kasetit valmistuivat
Tämä
on hieno ja tunnelmallinen lisäys Kalajoen vuoden 1999
kulttuurikronikkaan! Plassin
poikain laulut
-kasetit valmistuivat todellakin juuri tuolloin, ja ne olivat
merkittävä osa paikallisen perinteen tallentamista.
Tässä
on muutama poiminto tästä musiikkiprojektista:
Plassin
perinne:
Plassi on Kalajoen historiallinen markkinapaikka ja vanha keskus,
jolla on aivan oma identiteettinsä. "Plassin pojat"
halusivat tallentaa nimenomaan niitä lauluja ja tarinoita, joita
Plassilla oli laulettu ja kerrottu sukupolvien ajan.
Hiekkasärkkien
maraton (syyskuu 1999):
Miesten
maratonin voitti Onni
Vähäaho
(Nivalan Urheilijat) ajalla 2.45.05.
Naisten
maratonin voitti Satu
Järvelä
(Kurikan Ryhti) ajalla 3.19.16.
Tuo
maraton oli samalla Keski-Pohjanmaan piirinmestaruuskilpailu, ja se
keräsi Hiekkasärkkien upeisiin maisemiin suuren joukon
kestävyysjuoksijoita.
Rautiossa
suoritettiin Rautio-ajo.
Kalajoen
jääkiekkojoukkueen menestys vuonna 1999
Kalajoen
jääkiekkovuosi 1999 oli täynnä suuria tunteita ja tärkeitä
käänteitä, kun JHT
(Junkkarit Hockey Team) pelasi vahvaa kautta ja valmistautui uuden
sarjatason tuloon.
Tässä
ovat keskeiset kohdat JHT:n menestyksestä vuonna 1999:
Lohkovoitto
kakkosdivisioonassa:
Kausi 1998–1999 oli JHT:lle menestys, sillä joukkue voitti
lohkonsa viiden pisteen erolla seuraavaan.
Playoff-huuma:
Pudotuspelien ensimmäinen kierros oli voitokas, mutta toisella
kierroksella Kouvolan
KooKoo
osoittautui vahvemmaksi ja pudotti Keijo Vierimaan valmentaman JHT:n
jatkosta.
Nuori
maalivahtilupaus:
Joukkueen maalilla loisti tuolloin vasta 16-vuotias Joni
Puurula,
joka lunasti paikkansa luottovahtina ja siirtyi myöhemmin samana
vuonna farmisopimuksen myötä Kokkolan Hermekseen.
Siirtyminen
Suomi-sarjaan:
Syksyllä 1999 JHT aloitti pelit vasta perustetussa Suomi-sarjassa,
joka oli uusi kolmanneksi korkein sarjataso. Ensimmäisellä
Suomi-sarjan kaudella 1999–2000 joukkue sijoittui runkosarjassa
seitsemänneksi.
Valmentajavaihdos:
Syyskaudella 1999 joukkueen peräsimeen astui nimekäs Jouni
Rinne,
jolla oli takanaan kymmeniä A-maaotteluita ja vankka kokemus
kansainvälisiltä kentiltä.
Vuosi
1999 vahvisti JHT:n asemaa alueen johtavana jääkiekkoseurana ja loi
pohjaa tuleville vuosille Suomi-sarjassa.
Henri
Mustonen ja Sami Markkanen
muodostivat vuonna 1999 yhden koko sarjan pelottavimmista
tutkapareista.
Tässä
on heidän roolinsa tuona vuonna:
Pistetehtailijat:
Mustonen ja Markkanen olivat JHT:n hyökkäyspelin sielut. He
hallitsivat usein kakkosdivisioonan ja myöhemmin Suomi-sarjan
pistepörssien kärkisijoja.
Henri
Mustonen:
Tunnettiin huikeasta peliälystään ja kyvystään ratkaista
otteluita. Vuonna 1999 hän oli joukkueen ehdoton tähti, joka
kantoi suurta vastuuta ylivoimilla.
Sami
Markkanen:
Markkanen oli Mustosen täydellinen tutkapari – nopea, taitava ja
tehokas viimeistelijä. Heidän keskinäinen kemiansa kaukalossa oli
sellaista, jota vastustajien oli lähes mahdotonta pysäyttää.
Kausi
1999-2000 oli junkkarikiekkoilulle menestyksellinen, sillä kauden
päätteeksi 12.5.2000 voitiin palkita kaksi maailmamestaria Timo
Seikkula ja Joni
Puurula sekä
kaksi Suomen mestaria Jussi
Jokinen ja Iikka
Törnvall. Törnvall ja Jokinen voittivat
B-poikien Suomen mestaruuden Oulun Kärppien joukkueessa ja Jussi
Jokinen valittiin
kauden 17-vuotiaaksi pelaajaksi Suomessa.
Jouni
Rinne valmentajaksi
Kaudella
1999-2000 JHT:ä valmensi 43-vuotias Jouni
Rinne,
jolla oli 59 A-maaottelun kokemus ja kahdet MM-kisat ansiolistallaan.
Hän oli pelannut Rauman Lukossa ja KalPassa kausilla 1973-1990 ja
tehnyt tehopisteet 554 (252+302). JHT teki farmisopimuksen Kokkolan
Hermeksen kanssa.
JHT:n
joukkueessa pelasivat maalivahteina Matti
Höylä, Tommi Niemelä ja Jussi
Ruokoja.
Puolustajina pelasivat Matti
Perkiö, Janne Tuomivirta, Tommi Jussila, Juha Mäyrä, Ville
Vähäsarja, Pekka Pehkonen, Veli-Pekka Raitapuro ja Marko
Tuomainen.
Hyökkääjinä
pelasivat Mika
Ritoniemi, Pasi Priuska, Jarmo Vehkala, Aku Joki-Erkkilä, Henri
Mustonen, Antti Filppula, Juha Kärsämä, Harri-Heikki Niemi, Mika
Kujala, Janne Kivelä, Marko Mattila, Timo Kylmälä, Mikko Uusitalo,
Juha Penttilä ja Harri
Bäckman.
Kauden aikana kävi näytillä myös kaksi venäläistä pelaaja
19-vuotias Aleksei
Shabalin ja
20-vuotias Konstantin
Korobov,
mutta sopimuksia ei heidän kanssaan tehty. Aku
Joki-Erkkilä siirtyi
Hermekseen 4.2.2000 farmisopimuksen perusteella. Aku voitti
Suomi-sarjan maalipörssin.
Edellisen
kauden maalivahti Joni
Puurula pelasi
nyt Kokkolan Hermeksessä. Joni
Puurula, Iikka Tornvall ja Jussi
Jokinen pelasivat
Suomen nuorten maajoukkueessa. Iikka
Törnvall valittiin
1983-1984 maajoukkueen All Stars-viisikkoon.
Kauden
ottelut syyskaudella
kotipelit
18.9.
JHT - IPK 4-1
3.10. JHT - RoKi 2-5
17.10. JHT- Raahe-Kiekko
3-4
23.10. JHT - Kiekko-Oulu 7-4
29.10. JHT - KoMuHT
3-5
30.10. JHT - PaKa 12-0
6.11. JHT - Ahmat 2-5
24.11.
JHT - KoMuHT 6-2
5.12. JHT - IPK 3-3
19.12. JHT - RoKi 4-3
vieraspelit
23.9.
K-Oulu - JHT 3-2
26.9. KoMuHT - JHT 6-0
2.10. PaKa - JHT
2-5
16.10 IPK - JHT
31.10. RoKi - JHT 3-5
11.11.
Raahe-Kiekko - JHT 1-6
21.11. Raahe-Kiekko - JHT 2-7
27.11.
IPK -JHT 3-2
9.12. K-Oulu - JHT 4-4
12.12. KoMuHt -
JHT
18.12. Ahmat - JHT 9-1
Kevätkauden
ottelut
kotipelit
8.1.
JHT - R-Kiekko 4-5
15.1. JHT - R-Kiekko 3-4
26.1. JHT - IPK
9-2
5.2. JHT - K-Oulu 4-9
9.2. JHT - KoMuHT 1-4
13.2.
JHT - PaKa 4-2
19.2. JHT - Ahmat 4-8
vieraspelit
12.1.
PaKa - JHT 2-10
19.1. KoMuHT - JHT 8-4
29.1. IPK JHT
8-1
12.2. RoKi - JHT
26.2. R-Kiekko - JHT 3-1
Joni
Puurulasta maailmanmestari
JHT:n
junioireiden kasvatti Joni
Puurula kuului
Suommen 18-vuotiaiden jääkiekkomaajoukkueeseen, joka voitti
Sveitsin Klotenissa ikäluokkansa maailmanmestaruuden kukistaen
loppuottelussa Venäjän maalein 3-1. Suomen avainpelaajaksi nousi
kisojen paras maalivahti Kari
Lehtonen,
joka torjui finaalissa 52 ja välierässä Ruotsia vastaan 49
laukausta. Lehtosen heikot
hetket sattuivat alkusarjan otteluun Venäjää vastaan, jolloin
hänet vaihdettiin jo seitsemän minuun kohdalla pois tilanteessa
0-3. Maalivahdiksi tullut Joni
Puurula torjui
53 minuutissa 60 laukausta päästäen vain yhden. Joni
Puurula pelasi
alusta loppuun seuraavan alkusarjanottelun, jossa vastustajana oli
Valko-Venäjä loppunumeroiden ollessa 11-1. Tässä
ottelussa Puurulalle kirjattiin
22 torjuntaa. Hänen torjuntaprosentinsa kahdessa pelaamassaan
MM-ottelussa oli 97,6 %.
Joni
Puurula aloitti
Junkkareiden maalilla jo 16-vuotiaana ja jatkoi seuraavalla kaudelle
Kokkolan Hermeksen divarijoukkueen maalilla. Joni
Puurula on
parhaimmilaan lähitilanteissa, jossa hänen nopeutensa tulee
erinomaisesti esiin. Joni
Puurula nousi
hyvien diavariesitysten seurauksena suoraan 17-vuotiaiden
maajoukkueeseen kaikkien edustusryhmien ulkopuolelta. Syksyllä Joni
oli mukana neljässä maaottelussa ja kahdessa ottelussa hänet
palkittiin Suomen parhaana pelaajana.
