LA 18.01.2025 Kalajoki 500 historia - Efraim Kilpinen - kalajokinen kanteleentekijä

Efraim Kilpisen muotokuvan on maalannut taiteilija Markku Hakola. Maalauksessa myös Kilpisten koti, missä kanteleet valmistettiin.

Efraim Kilpinen kävi nuoruudessaan vuosina 1881–85 Oulussa puuseppäkoulun. Ruotsinkielisen sukunimensä Alholm hän muutti 1883 Kilpiseksi ihailemansa suomalaisuusmiehen Wolmar Kilpisen (Schildt) mukaan.

Puusepänkoulun suorittamisen jälkeen Efraim Kilpinen toimi Haapaveden kansanopistossa käsityön opettajana. Haapavedellä Kilpinen tutustui maankuuluun kanteleensoittajaan Pasi Jääskeläiseen. Kerran Pasi pyysi Kilpistä korjaamaan kanneltaan, tästä sitten alkoi myös hänen kanteleenrakentajana tunnettu uransa. Kilpinen toimi vielä kauan enemmän puuseppänä. Hän oli erittäin taitava suksimestari ja sai useita palkintoja suksistaan.

Taito isältä pojille

Kilpinen opetti myös pojilleen Matille ja Oskarille kanteleitten rakentamisen ja niin Kalajoelle kehittyi kanteleverstas. Pasi Jääskeläinen oli kertonut Kilpisistä Helsingissä musiikkiliike Fazerilla ja sieltä alkoi Kilpisille tulla runsaasti kanteleitten tilauksia, kerrankin yhtä aikaa 100 kannelta. Etenkin 1920- ja -30-luvut olivat hyvin kiireistä aikaa. Kun vielä yksityisetkin tilasivat kanteleita, kysyntä ylitti usein tarjonnan. Kilpisten kanteleet tunnettiin kaunissointisina, niitä käyttivät useat nimekkäät kanteletaiteilijat Suomessa. Kilpiset suunnittelivat kanteleeseen myös monia rakenteellisia uudistuksia, jotta soitinta voisi käyttää monipuolisemmin. He saivat kanteleistaan ensimmäisiä palkintoja. Efraim Kilpinen valmisti jopa 30-kielisiä kanteleita.

Efraim Kilpisen poika Oskari Kilpinen (13.4.1895 – 8.11.1980) jatkoi kanteleitten rakentamista isänsä jälkeen ja myös hänestä tuli myös maankuulu mestari. Isänsä tavoin hän teki taidokkaita käsitöitä. Oskari sai vuonna 1969 Kalevala-seuran tunnustuspalkinnon ja kunniakirjan tunnustukseksi ansiokkaasta työstä kansallissoittimemme kehittämisessä.

Kilpisten verstaalta on kanteleita kulkeutunut moniin Euroopan maihin, ainakin Pohjoismaihin ja Saksaan, myös amerikansuomalaiset ovat niitä hankkineet. Kilpiset rakensivat yli 4000 kanteletta. Efraim Kilpinen oli taiteellinen myös runouden alalla: hän kirjoitti runoja, jotka tosin jäivät pöytälaatikkoon. Efraim Kilpinen sai ansioistaan Suomen Valkoisen Ruusun I luokan ritarimerkin. Matti Kilpinen valmisti myös hanureita Santaholma Oy:n tiloissa.

Tietoja V. H. Kiviojan arkistosta

Efraim Juhonpoika Kilpinen (vuoteen 1883 saakka Alholm) on Kalajoella 13.12.1862 syntynyt puuseppä ja kanteleentekijä, joka kuoli 9.12.1951 Kalajoella. Hän avioitui 31.8.1884 Kalajoella Sofia Tuomaantytär Heikkilän (20.1.1864 - 7.1.1947) kanssa. Heille syntyi seitsemän lasta Väinö (2.11.1884 -3.3.1893), Johanna (12.10.1887 - 1909), Aino Sofia (20.7.1890 - 6.2.1893), Anni (27.1.1893 - kuoli Karijoella 12.2.1907), Kaarlo Oskari (13.4.1895 -8.11.1980), Matti Viljami (17.2.1897 - ?) ja Tyyne Maria (17.6.1903 -?).

Efraim Kilpisen vanhemmat olivat merimies Johan Annanpoika Ahlholm (alkuaan Lepistö) syntynyt 7.12.1821 ja kuollut 7.8.1893. Äiti oli Johanna Vilhontytär omaa sukua Pokela syntynyt 28.7.1821 Alavieskassa ja kuollut 31.7.1904). Efraimin äidin, Sofia Tuomaantyttären vanhemmat olivat Tuomas Pekanpoika Heikkilä ja Priita Kaisa Juhontytär Kekolahti (Stenman). Efraim Kilpinen asui 18.7.1881 - 17.9.1885 välisenä aikana Oulussa, jossa hän kävi puusepänkoulua.

Kilpisen talo

Kilpisen talon pienoismallin on rakentanut Leo Takalo

Kilpisen talo on torin itäreunalla sijaitseva asuinrakennus, jonka tiensuuntainen osa on vuodelta 1860. Vuoden 1875 kartan mukaan tontilla sijaitsi siltavouti Lakströmin asuinhuone. Puuseppä Efraim Kilpinen muutti taloon vuonna 1900. Rakennusta on laajennettu siivellä 1921-23 Hän ja varsinkin hänen poikansa Oskari Kilpinen olivat maankuuluja kanteleentekijöitä, jotka tekivät mm. musiikkiliike Fazerille tilaustyönä kanteleita.

Muita Plassin rakennuksia

Kalajoen markkinapaikalla olleista rakennuksista on useita mainintoja jo 1690-luvulta. Suurin osa niistä lienee rakennettu vasta sen jälkeen kun kaupunki oli ostanut markkinapaikan maapohjan. Aittojen lisäksi porvareilla oli myös lämmitettäviä markkinatupia, joissa voitiin asua sydäntalvellakin Heikin markkinoiden aikana. Kruunukin oli jo 1600-luvulla huomannut tärkeäksi valvoa etujansa markkinoilla ja ryhtyi kantamaan talonpoikien sinne tuomista tavaroista pikkutullia. Tätä tarkoitusta varten Plassille rakennettiin myös tullihuone.

Isonvihan aikana venäläiset polttivat kaikki terva-aitat Plassilla. Ne olivat Kokkolan porvariston ostamia, sillä raahelaiset saivat vasta jonkin verran myöhemmin oikeuden varastoida ostamansa tervan Plassille odottamaan kesää.

Lähes vastapäätä Plassia, ns. Laivaniemessä joen etelärannalla oli ainakin jo 1600-luvun lopulla huomattavaa laivanrakennusta. Sen vilkkain kukoistuskausi oli 1700-luvun alkuvuosikymmeninä, jolloin Kokkolan porvarit rakennuttivat laivoja Kalajoen suulla. Vuonna 1752 alkoivat Kokkolan porvarit rakentaa pikiruukkia Laivaniemelle. Vuonna 1791 rakennutti raahelainen kauppias ja raatimies Jakob Fellman Kalajoen toisen pikiruukin nykyisen Plassin alueen pohjoiskulmaan. Kokkolalaisten ruukki paloi vuonna 1799. Vuonna 1812 Plassilla olevan ruukin osti kokkolalainen kauppias Jean Kynzell. Tämä ruukki paloi maan tasalle vuonna 1864 uhaten tuholla koko markkinayhdyskuntaa.

Vuonna 1885 Plassilla on 171 rakennusta, joista asuinrakennuksia oli 30, kauppoja 20, makasiineja 31 ja aittoja 31. Leipomoita oli kaksi, saunoja kaksi, majatupia yksi, arestihuoneita yksi, navettoja kaksi, liitereitä seitsemän ja ulkohuoneita 37.

Markkinapaikan rakenne alkoi hiljalleen muuttua 1800-luvun lopulla. Vuonna 1885 Weljekset Friis perustivat metallivalimon Plassille. Vuonna 1902 perusti kalajokelainen kauppias A. Santaholma kivihiomon Plassille. Mustaa graniittia vietiin Englantiin ja Skotlantiin. Kivihiomon toiminta loppui 1918. Vuonna 1903 A. Santoholma perusti Jokisuun höyrysahan.

Viljamakasiini eli lajittelija on rakennettu v. 1753. Kalajoella oli 1790-luvulla Santaniemen lastauspaikan lähettyvillä kaksi kruunun makasiinia, joista toinen oli 900 ja toinen 1400 tynnyrin vetoinen. Toiseen sijoitettiin kruunun verovilja, ja toinen oli tarkoitettu säästöviljan kokoamiseen. Valtiopäivillä 1746-47 oli päätetty, että pitäjiin perustetaan viljamakasiineja. Maaherra Piperin tekemän lainamakasiinin ohjesäännön mukaan tuli savua kohden panna talteen talteen hyvinä vuosina ½ ja huonoina vuosian ¼ tynnyriä viljaa. Vilja saatiin lainata pitäjäkokouksen luvalla maksamalla korkoa.

Jokisuun koulu on rakennettu v. 1861 Kalajoen pitäjän omalla kustannuksella. Aluksi se toimi kruunun aittana, jossa oli neljä hinkaloa ja räystään alla kymmenen ikkunaa sekä katolla ikkunat. Sen urakoi Juha Laurinpoika Haarala ja sai palkakseen 110 tynnyriä viljaa. Korjauksen jälkeen vuonna 1927 kruunun puotiin sijoitettiin Jokisuun koulu. Koulu lakkautettiin vuonna 2005.

Teatteritalo on työväentalo. Sen rakentamiseksi perustettiin vuonna 1937 Teatteritalo Oy. Aluksi työväenyhdistyksen johtokunta teki itse talon piirustukset ja pienoismallinkin. Kun rahoituksen järjestämiseksi osakkeitten merkintää tarjottiin myös Kansa-yhtiölle, ei yhtiö hyväksynyt suunnitelmia, vaan jouduttiin tekemään uudet. Teatteritalo valmistui talvella 1939, ja avajaiset pidettiin 25.3.1939. Jatkosodan aikana talossa majoitettiin siirtolaisia.. Teatteritalo Oy:n osake-enemmistö siirtyi kaupalla 1960-luvulla Voimistelu- ja Urheiluseura Riennolle. Rakennusta peruskorjattiin ja laajennettiin 1960-luvun lopulla. Kalajoen Riennon historiasta löytyy tietoja tämän nettipäiväkirjan kohdasta:
Kalajoen Riento 100 vuotta (4.2.2007)

Haarala / Änkilä on Pohjankylän kantatiloja, josta ensimmäinen maininta löytyy vuodelta 1547. Änkilä on toiminut 1600-luvun kestikievarina markkinoiden aikaan ja Ikalaporin vapaaherrakunnan virkatalona. Änkilä on Plassin ”emätalo”. Myöhemmin talo siirtyi mm. kirkkoherra Pietari Calamniukselle ja maanmittari Hårdille, joka 1830-luvulla todennäköisesti rakennutti nykyisen, avokuistillisen, komean virkatalotyyppisen päärakennuksen. 1800-luvun puolivälissä talon omisti rovasti Abraham Montin. Värjäri Juho Pahikainen osti talon vuonna 1871 maanviljelijä Erik Roosilta. Jaakko Haarala, jonka perikunta nykyään Änkilän omistaa, osti sen vuonna 1922 Pahikaisilta. Pihapiirissä on neliosainen makasiinirakennus, jonka kaksi tienpuolista aittaa ovat olleet markkinamiesten käytössä. Makasiinissa on lisäksi heinätalli ja vilja-aitta. Pihapiiristä on purettu pakarirakennus. Änkilä toimi 1800-luvulla nimismiehen virka-asuntona.

Ojankulma oli alun perin raahelaisen kauppiaan Johan Friemanin omistama kuusihuonetta käsittävä markkinatupa. Vuoden 1885 kartassa omistus on merkitty Jaakko Finnilälle. Ojankulman rakennuksen runkona on kauppapuoti, johon Aleksander Finnilä sai kauppaoikeudet 1870. Sittemmin talossa on toiminut Kalle Saarikosken värjäämö. Kauppias Tuomas Rahko korotti ja levensi talon nykyiseen asuunsa 1921. Rakennuksessa toimi Jeeli Ojan kauppa. Erkki Pääkkönen osti rakennuksen Ojan perikunnalta.

Niin sanottu Orellin talo on pitkänurkkainen hirsipuoti, mahdollisesti 1800-luvun alkupuolelta. Plassin vanhimpia ja parhaiten säilyneitä kauppapuoteja. Vuoden 1885 kartassa tämä oli kauppias L. Ahlqvistin kauppapuoti. Talossa on toiminut mm. Ville Orellin hienosepänverstas, Heikki Luokkalan vaate- ja lyhyttavarakauppa sekä leipomo.

Santaholman konttori lähes 40 metriä pitkä keltainen rakennus, mikä on Plassin keskeisimpiä ja Kalajokivarren komeimpia taloja. Tien puolella on 13 ikkunaa. Talon vanhin osa on vanha kauppakartano ilmeisesti 1800-luvun alkupuolelta. Kauppias Antti Santaholma osti sen vuonna 1866 kokkolalaiselta kauppiaalta Georg Rajanderilta.. Rakennuksessa on toiminut A. Santaholman Oy:n konttori.

Ollila on suurikokoinen, kahdessa osassa rakennettu asuinrakennus. Se sijaitsee markkinapaikan laidassa. Pohjoispääty on vuodelta 1850. Ollila on perimätiedon mukaan rakennettu samanaikaisesti kuulun Kalaja-laivan kanssa, mutta erään toisen laivan hirsistä. Kalaja-laivaa ryhdyttiin rakentamaan vuonna 1873; osakkaina olivat mm. Antti Santaholma ja maanviljelijä Joonas Merenoja. Rakennuksen toinen osa on 1920-luvulta, jolloin rakennukseen tehtiin yhtenäinen jugendilme. Rakennuksen ja makasiinin omistajaksi on merkitty vuodesta 1855 Joonas Merenoja.

Kalajoella kauppapurjehdus vilkastui 1840-luvulla, ja tuohon aikaan paikkakunnalla oli monia kauppahenkisiä talonpoikia. Jotkut hankkivat itselleen myös pieniä aluksia, joilla käytiin ulkomaillakin. Valtiopäiväedustajanakin tunnettu Jaakko Merenoja oli varustanut itselleen Liukas-nimisen jahdin, jonka kipparina toimi myös Joonas Merenoja. Kauppaa käytiin Pietarissa ja Ruotsissa saakka. Tällä purjehduksella oli nälkävuosina 1865-68 suuri merkitys Kalajoen väestölle; tuolloin Antti Santaholma ja Joonas Merenoja toivat elintarvikkeita Pietarista suoraan Kalajoelle. Talo on saanut nimensä siellä myöhemmin asuneen Olavi (Olli) Santaholman (k. 1940) mukaan. Olli Santaholma hoiti yhtiössä graniitin ulkomaankauppaa. Veljelle Oskarille, yhtiön toimitusjohtajalle valmistui jugend-tyylinen päärakennus Havula vuonna 1912 Palmqvist & Sjöströmin suunnittelemana. Ollilan ulkoasua muodistettiin samaan tyyliin 1920-luvulla.

Kalajoen markkinapaikan kistu (putka) on sijainnut Ojan kaupan luona, ja se siirrettiin nykyiselle paikalleen vuonna 1948. Putkassa oli kaksi selliosastoa ja toimisto-osa. Kistu on rakennettu 1700-luvulla. Putkavahti lämmitti kistun markkina-aikaan ja muulloinkin, kun sitä tarvittiin. ”Kohta on markkinat, kun kistua lämmitetään” Kistu muutettiin vuonna 1982 Lauri Tanskan ideoimaksi ja toteuttamaksi kalastusmuseoksi.

Lauri Tanskan talo on siirretty nykyiselle paikalleen. Sen on rakennuttanut Kalle Haavisto 1800-luvulla, mutta tiedossa ei ole tarkkaa rakentamisvuotta. Kapeaan hirsirakennukseen on liitetty siipiosa, joka on aiemmin ollut luhtiaitta. Tanskan talo oli vuonna 1885 Kalle Haaviston asuinrakennus ja talousrakennus. Kalle Haavisto purjehti mm. Kalaja-laivalla.

______________________________________________________________

Huom! Olen kertonut oikeuslaitos ja poliisiblogissani oikeustaisteluni viimeisimmistä vaiheista.