Tässä päätoimittaja Annika Tiiton kirjoitus.
Juhlat etuajassa: ”Kaupungin perustamisesta ei ole millään laskuopilla kulunut viittä sataa vuotta”
Julkistan vastineeni tässä blogissani, koska kokemuksesta tiedän, että lehdellä on tapana peukaloida vastinettani lehden mielen mukaiseksi.
Päätoimittajan pääkirjoitus meni enemmän tai vähemmän vihkoon! Kalajoki juhlii tänä vuonna 500 vuotista historiaansa. Kalajoen kappeliseurakunta perustettiin vuonna 1525. Kalajoen kappeliseurakunta ulottui tuolloin Haapajärvelle ja Reisjärvelle saakka. Kalajoki siis erotettiin omaksi hallinnolliseksi kappeliseurakunnaksi. Kalajoen Tyngän kylälle rakennettiin kappelikirkko.
Kalajoen
toinen kirkko
oli pappisluettelon mukaan Pohjankylän ylipäässä, lähellä
Mantilan taloa. Kirkko lienee rakennettu 1550-luvun keskivaiheilla.
Erään tiedon mukaan kirkko sijaitsi tuolla paikalla vuosina
1556-1597. Kalajoen ensimmäiset kirkot olivat pieniä ja
vaatimattomia. Toisen kirkon oletetulle paikalle Luutaojan varteen on
pystytetty muistomerkki 11.9.1961.
Kirkko ei ollut kauan
Mantilankaan luona. Vanha kirkko siirrettiin tai luultavammin uusi
kirkko rakennettiin Pohjankylän alapäähän Kirkko-ojan ja
Tapuliojan välille nykyisen terveyskeskuksen kohdalle jokitörmälle.
Kirkko rakennettiin Ljungo
Tuomaanpojan ollessa
Kalajoen kirkkoherrana lähelle pappilaa, tervatoria, maantietä ja
satamaa. Kalajoen kolmannen
kirkon
paikka osoittautui kuitenkin ennen pitkää kelvottomaksi. Tämä
johtui siitä, että joki syövytti kirkon kohdalla savista
rantatörmää, jossa oli kirkko ja hautausmaa, joka alinomaa vyöryi
veteen. Ei auttanut muu kuin rakentaa vuonna 1636 kirkko Etelänkylään
sille hiekkakummulle, jolla Kalajoen nykyinen kirkko seisoo.
Kalajoen emäpitäjä perustettiin vuonna 1540. Kalajoen kunnan ja Kalajoen seurakunnan yhteistyö on kautta aikaan ollut tiivistä.
Vuonna
1858 uudistettu kirkko tuhoutui salaman iskusta tulipalossa
26.7.1869. Palon sammuttamiseksi ei voitu tehdä paljoakaan. Kun oli
heinänteon aika ja miesväki oli kaukoniityillä, ei sammutusväkeä
saatu ajoissa eikä riittävästi. Kanttori Jaakko Friis sai
hätäkellojen soitolla sen verran väkeä kasaan, että vettä
voitiin siirtää ketjussa palopaikalle. Kellotapuli saatiin
varjeltua tulelta sen ansiosta, että muun muassa vähämielinen
Elieser Roos uskaltautui kävelemään kellonluukkujen alla tapulia
kiertävällä kaltevalla reunakkeella ja roiskia vettä
kuumentuneeseen seinään. Itse kirkkoa ei onnistuttu pelastamaan.
Oli ihmisiä, jotka uskoivat, ettei vedellä saada salaman sytyttämää
kirkkoa sammutetuksi. Siksi he toivat sammutusaineeksi maitoa ja
piimää. Siitä huolimatta kirkko paloi perustuksiaan
myöten.Kalajoella käytiin kovaa vääntöä siitä rakennetaanko
puukirkko vai kivikirkko. Kun yksimielisyyteen ei päästy niin
lopulta keisarillinen senaatti ratkaisi kirkon rakennusmateriaalin
tiilen hyväksi. Kalajoen kunnan rooli kirkon rakentamisessa on ollut
keskeinen ja kuntalaisten työpanos on ollut suuri. Kirkon
rakentajana toimi laivanvarustaja Anders Östman. Kirkko on vihitty
käyttöönsä 26.10.1879. Syksyllä 1886 päätettiin tilata
kirkkoon alttaritaulu professori A. von Beckeriltä aiheena Jeesuksen
ylösnousemus Kirkko on kaikkien kalajokisten yhteinen ponnistus. Kun
uusi kirkko lopulta vuonna 1879 otettiin käyttöön, niin
heikkokuntoinen, väliaikainen kirkko hävitettiin. Lautakirkko
sijaitsi nykyisten sankarihautojen takana kirkonmäellä. Kalajoen
uusi kirkko vihittiin käyttöön 26.10.1879.
Erkki
Aho
Lisäys 09.01.2025
Päätoimittaja Annika Tiitto
Journalistin ohjeet 21 ja 22
JO 22: Ellei samanaikainen kuuleminen ole mahdollista, voi erittäin kielteisen julkisuuden kohteeksi joutunutta olla tarpeen kuulla jälkeen päin. Jos näin ei tehdä, hyvään tapaan kuuluu julkaista hänen oma kannanottonsa.
JO 23: Kannanotto on puheenvuoro, joka on syytä julkaista mahdollisimman nopeasti ilman sen yhteyteen liitettyjä asiattomia lisäyksiä.
Katso myös: Sananvapauslaki §8 ja §9.
Koska vastinettani ei julkaistu, niin katson, ettei sen julkaiseminen myöhemmin ole tarpeen.
Erkki Aho
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti