Kalajoen Ylipään
Osuusmeijerin perustava kokous pidettiin marraskuun 23. päivänä
1914. Toiminnan alkamisen ehdoksi asetettiin 500 osuuden
merkitseminen. Osuusluku saatiinkin nopeasti merkityksi ja
rakennuspuuhat pantiin niin vilkkaasti käyntiin, että keväällä
ennen lumen sulamista rakennustarpeet oli ajettu meijerin paikalle,
joka valittiin Tyngänkylästä Suvannon talojen luota Kalajoen
pohjoisrannalta. Heti kesän tultua aloitettiin meijerin
rakentaminen ja samalla myöskin tehtiin koneistokauppa, jonka
mukaan meijerin piti valmistua käyntikuntoon marraskuun 1. päivään
samana vuonna. Maailmansodan puhjettua koneisto saanti kuitenkin
viivästyi ja vaikeutui, joten koneiston asennus alkoi vasta vuoden
lopulla ja joutui sittenkin muutamien koneiden viipymisen takia
keskeytymään. Lopullisesti meijeri valmistui vasta seuraavana
kesänä, jolloin maitoa voitiin ensi kerran vastaanottaa heinäkuun
13. päivänä. Karjanjalostustyöhön uhrattiin paljon varoja,
mutta tämä sijoitus on ollut kannattava, Meijerin rakennushanke
maksoi n. 17 000 markkaa.
Kalajoen Osuusmeijeri perustettiin
melkein samanaikaisesti Ylipään Osuusmeijerin kanssa.
Alkamispuuhat viivästyivät kuitenkin niin paljon, että
rakennustöihin ryhdyttiin vasta seuraavana syksynä, jolloin
rakennus valmistui ulkokattoon. Meijerirakennusta varten ostettiin
Sillanpään meijerirakennus. Muut tarvittavat tähän meijeriin
jäsenet toivat osuuslukunsa mukaan ilmaiseksi, samoin he tekivät
kaikki rakennustyöt.
Maailmansodan puhkeamisen johdosta
varsinkin koneiston, mutta osittain muiden rakennustarpeiden saanti
vaikeutui ja hinnat kohosivat. Kesäkuun 6. päivänä 1917 meijeri
oli muutoin valmis, mutta separaattori vielä puuttui. Sitä
jouduttiin odottamaan heinäkuun 28. päivään asti, jolloin
meijeri saatiin käyntiin ensi kerran. Meijeri, joka rakennettiin
Pohjankylään, Kalajoen yi johtavan sillan lähettyville, tuli
maksamaan 54 000 markkaa. Se varustettiin yli 2000 litran
työkykyisellä koneistolla. Meijerin vastaanottosali osoittautui
liian ahtaaksi, joten sitä laajennettiin jo parin vuoden kuluttua.
Samalla rakennettiin meijerin yläkertaan kokoushuone.
Ylipään
Osuusmeijeri on harrastanut karjatalouden
parantamista uhraten varoja siitoseläinten hankkimiseen ja
karjantarkastustoimintaan. Meijerillä on useampaan otteeseen ollut
oma siitossonni.
Mehtäkylän meijeritoiminta on kehittynyt
kokonaan paikkakunnan toisten kylien samoista puuhista
riippumattomana. Kylän ensimmäinen meijeri perustettiin maaliskuun
18. päivänä 1885. Tämä savuojan osuusmeijeri oli samantapainen
kuin paikkakunnan toisetkin kylämeijerti, aluksi kokonaan
käsivoimainen, ja myöhemmin rakennettiin krinu hevosvoimalla
käytettäväksi. Meijeri oli toiminnassa tammikuuhun 1930. Toinen
samanlainen meijeri sijaitsi kylän toisessa päässä Jylkän talon
lähellä. Tämä meijeri paloi joulukuussa 1929.
Ajanmukaisen
meijerin rakentaminen oli Mehtäkylässäkin lukuisia kertoja
esillä ennen kuin se johti osuusmeijerin perustamiseen toukokuun 13.
päivänä 1929. Perustamisen yhteydessä oli myös kysymys
yhtymisestä Kalajoen Osuusmeijeriin ja sitä varten kokeiltiin
maidonkuljetustakin jonkin aikaa. Kuljetushankaluudet talven aikana
kuitenkin estivät yhtymisen toteuttamisen. Pahimpana meijeripuuhan
ehkäisijänä oli paikkakysymys. Varmoja vedensaantipaikkoja
meijeriä varten oli ainoastaan kahdessa paikassa, eivätkä
jäsenet päässeet yksimielisyyteen paikasta. Paikkakysymyksen
takia meijerin rakentaminen viivästyi vielä yhdellä vuodella,
jolloin vasta päästiin yksimielisyyteen. Meijeri rakennettiin
sementtitiilestä ja varustettiin 1500 litran koneistolla.
Laitoksesta tuli hyvin sopusuhtainen ja tarkoituksenmukainen.
Aiemmat meijerit luovuttivat seuraajalleen omaisuutensa, ja
talkoohenki oli kiitettävä. Meijeri aloitti toimintansa vuonna
1931.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti