KE 29.01.2025 Kalajoki 500 historia – Raution urheilukentät

Raution urheilukentän katsomo, tehty Osmo Tokolan piirustusten mukaan.

Kärkisen kentän vihkiäistapahtuma 10.7.1996. Toivo Palosaari, Mauri Ylitalo ja Juhani Kajava.

Alapään koulun ja pappilan läheisyyteen rakennettiin Raution urheilukenttä Ahon tilasta ostetulle maalle. Urheilukenttä otettiin käyttöön 1953.

Uuden Raution urheilukentän vihkimisen suorittivat kunnallisneuvos Arvo Väliverronen, Olympiakomitean pääsihteeri Kosti Rasinperä ja kunnanjohtaja Torsti Kalliokoski.


Raution Kisailijat perustettiin 1930 ja samoihin aikoihin koko Keski-Pohjanmaan alueella lienee ollut vain yksi ”oikea” urheilukenttä. Rautiolaiset nuoret sekä heidän vanhempansa rakensivat jo 1932 tai 1933 nuorisoseuran talon ja sen naapurina olleen Koskelan maan rajalle Raution ensimmäisen urheilukentän, jota ei tietenkään voida verrata Raution myöhempiin kenttiin. Rakentamistalkoissa ja maan ajoissa olivat mukana lähes kaikki kylän miehet hevosineen.

Urheilukentän rakentajille oli lapioiden ja rautakankien lisäksi apunaan vain omatekoinen ”vaakituskone” - tukevaan keppiin lujasti kiinni sidottu kirvesmiehen vatupassi (vesivaaka), jonka avulla saatiin varsin tarkat korkeusmerkinnät ja voitiin tasata paikalle ajettu maa. Tämä kenttä oli oikeastaan vain juoksupaikka, jossa oli rinnakkain neljä 110 metrin pituista juoksukaistaa. Ratojen epätavalliseen pituuteen oli syynä se, että monet rautiolaiset nuoret harrastivat tuohon aikaan nimenomaan aitajuoksua. Kun he itsekin olivat kenttää rakentamassa niin ratojen pituus on ollut helppo valita.

Nuorisoseuran urheilukenttä oli Rautiossa käytössä parinkymmenen vuoden ajan aina 1950-luvun alkuvuosiin saakka. Kunnallisella tasolla urheiluasioihin paneuduttiin Rautiossa vasta 1949, jolloin kuntaan perustettiin urheilutoimikunta. Kalajoelle kunnallinen urheilulautakunta perustettiin vuotta myöhemmin, joten rautiolaiset olivat näissä asioissa liikkeellä aikaisemmin kuin heidän nykyinen ”isäntäkuntansa”.

Uudelle urheilukentälle etsittiin 1950-luvun alusta paikkaa moneltakin suunnalta ja lopulta se päätettiin rakentaa alapäähän entisen kirkonkylän kansakoulun ja pappilan lähelle Ahon tilasta ostetulle alueelle. Vanhan pappilan naapuruuteen rakennetun urheilukentän suunnitelmat oli laatinut rakennusmestari Adolf Männistö. Kunta sai kentän rakentamiseen veikkausvoittovaroja kolmena vuonna, Juoksuradalla oli mittaa 3000 metriä ja päällysteenä hiilimurska. Kentällä oli vaatimaton huoltorakennus sekä Osmo Tokolan suunnittelema katettu katsomo ja huoltorakennus. Etusuoran hiilimurskapäällyste uusittiin 1977 ja samalla kentän kuivatusta parannettiin.

Kärkisiin rakennettiin vaatimaton kyläurheilukenttä 1950-luvun alussa paikallisen nuorisoseuran käynnistämillä talkoilla. Kentän maapohja oli ostettu Antti Korvalta. Myöhemmin Kärkisen nuorisoseura lahjoitti alueen Raution kunnalle, joka osti kenttää varten lisämaata Arvo Ainalilta ja käynnisti varsinaisen rakentamistyön 1958. Suunnitelmat tähänkin kenttään, jolle tuli 250 metrin pituinen juoksurata, oli laatinut Adolf Männistö.

Kärkisen kyläkenttä kunnostettiin 1972 ja vuonna 1974 ja sille saatiin uusi hiilimurskepinta, Viimeisimmät kunnostus- ja parannustyöt Kärkisen kentällä on tehty kevätkesällä 1996 ja kentän uudelleenvihkiminen on tapahtunut 10. heinäkuuta 1996.

Raution kirkolla urheilukentän kunto on huolestuttanut Kisailijoiden johtohenkilöitä jo 1960-luvun alkuvuosina. Kunnan urheilulautakunnalle oli laadittu 1966 muistio tarvittavista kenttätöistä ja kenttien hoidosta, Neljä vuotta myöhemmin 1970 on päätetty vaatia urheilulautakunnalta ”kiireellisesti” uuden kentän rakentamista nuorisoseurana talon viereiselle peltoaukealle.

Raution Alapään urheilukentällä pidettiin esim kesällä 1970 ikäkausikilpailuja kaksi- kolme kertaa viikossa ja jalkapalloa pelattiin kaksi kertaa viikossa. Kentällä järjestettiin kylienväliset yleisurheilukilpailut ja pitäjän mestaruuskilpailut sekä alueseuraottelut, johon ottivat osaa Raution Kisailijoiden lisäksi Sievin Sisu, Sievin Lyly ja Eskolan Eskot. Kesällä 1970 Raution kunnan urheiluohjaajana toimi Erkki Aho.

Raution Kisailijoiden johtokunta päätti toukokuun alussa 1986 pitämässään kokouksessa ryhtyä vauhdittamaan uuden urheilukentän toteuttamista jo parikymmentä vuotta aikaisemmin suunnitellulle paikalle. Johtokunta laati 12 syyskuuta 1986 pitämässään kokouksessa esityksen uuden ja ajanmukaisen urheilukentän rakentamiseksi Rautioon.
Monien vaiheiden jälkeen Raution uusi kenttä voitiin ottaa käyttöön 21. heinäkuuta 1990. Juoksurata on 300 m pitkä ja se on päällystetty tiilimurskalla ja muilla suorituspaikoilla on säänkestävä pinnoite. Kentän rakentaminen maksoi 1,2 miljoonaa markkaa. Vihkiäiskilpailujen ehdoton tähti oli Oulun Pyrintöä edustanut Raahen Vesan Petri Keskitalo, nuorten 10-ottelun maailmanmestari, joka 1991 ylti neljänneksi Tokion MM-kisoissa. Hän kellotti Raution uudella kentällä sata metriä aikaan 11,06 ja voitti ennen seuratovereitaan Petri Purolaa ja Jouko Hassia.