Kaarle
Oskari Metsola (alkuaan Prihti) on syntynyt Kiikassa lokakuun 4.
päivänä 1874 ja hän on kuollut Kalajoella 8.8.1951. Kaarle
Oskarin vanhemmat olivat maanviljelijä, herastuomari Isak Juhonpoika
ja äiti Vihelmiina Erkintytär. Koska isä oli sukunimetön mies,
hän alkoi käyttää nimeä Prihti ostettuaan 1869 Prihti-nimisen
tilan. Perheeseen syntyi seitsemän musikaalista lasta ja laulu
kaikui Prihtin tuvassa. Tosinaan äitikin askarrellessaan lauloi
vanhoja balladeja, jotka Oskari poika taltioi sitten, kun oli oppinut
nuottienkirjoitustaidon.
Kansakoulusta
Oskari sai loistavan päästötodistuksen. Hän oli toivonut
löytävänsä elämäntehtävän musiikista ja niin hän pyrki ja
hyväksyttiin Turun lukkari-urkurikouluun. Ensin hän kävi Suomen kaartin ja vasta sen jälkeen hän pääsi jatkamaan opiskelua, nyt
Viipurin vastaavassa koulussa. Sen johtaja oli Emil Sivori, joka oli
merkinnyt muistiin yli 2000 kansanlaulua ja sai oppilaansakin niihin
innostumaan. Kouluaikanaan Metsola johti Viipurin VPK:n mieskuoroa ja
sai kiitosta sovittamistaan kansanlauluista. Päästötodistuksen hän
sai 1898.
Ensimmäinen
virkapaikka oli Pälkjärven lukkarin viransijaisuus, jonka
velvollisuuksiin kuului kiertokoulunopetus. Lisäksi virkaa tekevä
lukkari opetti laulua kirkonkylän kansakoulussa ja toimi
säästöpankin johtajana. Hän oli perustamassa paikkakunnan
nuorisoseuraa ja kuului myös raittiusseuraan. Vuonna 1900 Oskari
Metsola sai vakinaisen viran Längelmäellä. Siellä hän oli
virkansa ohella muun muassa kunnankirjurina, säästöpankin
kamreerina, kuntakokouksen ja holhouslautakunnan puheenjohtajana.
Laulu- ja soittokuntien johtajana hän oli koko Längelmäellä
oloajan. Vuonna 1907 Oskari Metsola oli perustamassa Suomen
Kanttoriurkuriliittoa, ja kun Keski-Hämeessä alettiin suunnitella
omaan kansanopistoa, oli Oskari Metsola innolla mukana. Oriveden
opiston kannatusyhdistys kutsuikin 20-vuotta toimittuaan Metsolan
kunniajäsenekseen ”kiitollisuutensa ja kunnioituksensa”
osoitukseksi.
Vuonna
1909 Metsola muutti Kauvatsalle, jossa hän virkansa ohella
osallistui kunnalliseen toimintaan. Hän oli mm. kuntakokouksen ja
kunnanvaltuuston sekä kunnan kansakoulujen johtokunnan
puheenjohtajana. Hän oli 9 vuotta postitoimistonhoitaja ja 19 vuotta Satakunnan nuorisoseurojen liiton musiikkineuvoja. Laulu- ja
soittojuhlilla Metsola oli itseoikeutettu yleisjohtaja.
Kun
hänellä oli tähtäimessä muutto Kalajoelle, hän kirjoitti
muistiin 100 kansansävelmä, mitkä ovat säilytettynä Satakunnan
kotiseutuarkistossa. ”Tämän uutteran nuorisoseuratyöntekijän kutsui Satakunnan nuorisoseurojen liitto kunniajäsenekseen
Marianpäivänä 1921. Kauvatsan seurakunnan piispantarkastuksessa
1920 tahtoi piispa Gustaf Johansson pöytäkirjaan erikoismaininnan
Oskari Metsolan ”suuresta taidosta ja harrastuksesta, jolla hän on
huolehtinut kirkkolaulusta ja että kirkkomusiikki on erittäin
hyvällä kannalla”. Vuonna 1920 Turun tuomiokapituli myönsi
Metsolalle director cantus-arvonimen.
Oskari
Metsola muutti 1.5.1921 Kalajoelle ehtien palvella seurakuntaa ja
kuntaa 30 vuotta. Jo seuraavana vuonna hänet valittiin kunnan
rahastonhoitajaksi ja 1923 kunnankirjuriksi. Talvikaudet 1923-26 hän
oli virkavapaana toimiakseen Hämeenlinnan alakansakouluseminaarin
soitonopettajana. Hän opetti myös laskentoa ja toimi
samanaikaisesti Hämeenlinnan tyttökoulun laulunopettajana sekä
johti raittiusseuran sekakuoroa. Kalajoella hänellä oli monia
puheenjohtajuuksia ja kunnankirjuri hän oli siihen saakka, kunnes
hänestä tuli 1944 Pohjolan Osake Pankin Kalajoen konttorin johtaja.
Siinä toimessa hän oli kunnes pankki 1946 yhdistyi
Kansallis-Osake-Pankin kanssa.
Kun
pitäjään 1940-luvulla perustettiin kansanopisto ja yhteiskoulu oli
Metsola muutaman vuoden uusien koulujen alkuköyhyyden aikana
molemmissa palkattomana laulunopettajana. Hän oli oikea työmyyrä,
joka uurasti aamuvarhaisesta iltamyöhään. Oli hänellä miten
kiire tahansa, niin koskaan hän ei sanonut ”en minä jouda”, kun
joku tuli hänen apuaan pyytämään. Kaikki kokoukset, seurat,
lauluharjoitukset ym. hän muisti ilman kalenterimerkintöjä.
Sekakuoro oli hänelle rakkain harrastus ja kuorolle hän teki pikku
laulelmia ja kansanlaulusovituksia. Hänen laulujaan on julkaistu mm.
kokoelmissa ”Hengellisiä lauluja ja virsiä”, ”Siionin
sointuja” ja Kansanvalitusseuran julkaisemassa ”Sekaäänisiä
lauluja”. Hän toimitti yhdessä opettaja J.N. Lahtisen kanssa
kirjan Kodin ja koulun koraalikirja.
Kun
Kalajoen sekakuoro kerran lauloi radioon, sattui sitä kuuntelemaan
professori Heikki Klemetti. Hän kirjoitti Metsolalle kiitoksen
kuoron esityksistä ja vaikutuksestaan Metsola sai director
musices-arvonimen täyttäessään 70 vuotta. Oskari Metsola oli
monipuolisesti lahjakas, huumorintajuinen, valoisa ihminen, joka oli
aina kiitollinen saamastaan elämänlahjasta ja kaikesta
vuosikymmenien aikana kokemastaaan. Hän osasi kiittää jopa
saamistaan murheista.
Keskipohjalaiset
muistavat Oskari Metsolan hänen sanoittamastaan ja säveltämästään
Keski-Pohjanmaan laulusta ”Näin kuinka rannat viljavat...”
Kalajoen Sekakuoro suoritti sen ensiesityksen Keski-Pohjanmaan
maakuntaliiton perustavassa kokouksessa Kalajoella 1930. Metsolalle
on myönnetty SL:n ritarikunnan ansioristi ja Kansanavun
ansioristi.
Lähdeaineisto
Pentti Pulakka Keskipohjalaisia elämäkertojaISBN 951-97331-0-8
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti