Karjalan poikien koulutus perustuu pitkäaikaiseen yhteistyöhän Karjalan tasavallan kanssa

 

Aihe: Esitys ammatillisen koulutuksen ja alueellisen elinvoiman turvaamisesta / Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymä Jedu

Arvoisa elinkeinoministeri Wille Rydman,
Arvoisat vastaanottajat ministeriössä,

Otan yhteyttä liittyen Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymä Jedua koskevaan opetus- ja kulttuuriministeriön takaisinperintäpäätökseen ja laajempaan keskusteluun kolmansista maista tulevien opiskelijoiden kouluttamisesta sekä alueemme elinkeinoelämän toimintaedellytyksistä.

Haluan tuoda ministeriön tietoon pitkäaikaisen käytännön kokemukseni Pohjois-Pohjanmaan ja Venäjän Karjalan välisestä koulutus- ja talousyhteistyöstä. Olen toiminut muun muassa Kalajoen käsi- ja taideteollisen oppilaitoksen johtokunnan puheenjohtajana sekä ITC Russia -yhtiön pääjohtajana käynnistämässä laajamittaista yhteistyötä, jolla on pitkät perinteet alueellisen työvoimapulan paikkaamisessa ja käytännön yrittäjyyden synnyttämisessä Suomeen.

Jedun tapauksessa esille nostetut puutteet kolmansista maista tulleiden opiskelijoiden kohdalla liittyvät oppilaitoksen johdon mukaan ennen kaikkea byrokratiaan, kirjaamiskäytäntöihin ja muotovirheisiin – eivät itse opetuksen laiminlyöntiin. Opiskelijat ovat olleet todellisuudessa läsnä, opiskelleet ja valmistuneet suoraan alueemme yritysten tarpeisiin. Koulutuksen tulokset ovat olleet konkreettisia: historiallisena esimerkkinä jo aiemmista hankkeista Suomeen tulleet Karjalan opiskelijat kotiutuivat, oppivat puurakentamisen ammatin ja perustivat tänne menestyviä rakennusalan yrityksiä.

Mielestäni on kohtuutonta, että alueellista työvoimapulaa aktiivisesti ratkaissutta oppilaitosta rangaistaan miljoonaluokan takaisinperinnällä tulkintaerojen ja asiakirjamuotoilujen vuoksi. Tämä uhkaa romuttaa Jedun taloudellisen toimintakyvyn ja siten koko Kalajokilaakson ja lähialueiden elinkeinoelämän tarvitseman ammatillisen koulutuksen ja työvoiman saatavuuden.

Pyydän ministeriä ja ministeriötä huomioimaan Jedun tekemän oikaisuvaatimuksen ja tarkastelemaan asiaa laajemmin alueellisen elinvoiman, käytännön työllistymisen ja yrittäjyyden tulevaisuuden kannalta. Kirjallinen ja kuvallinen aineistoni historiallisesta yhteistyöstä ja sen onnistuneista tuloksista on pyydettäessä ministeriön käytettävissä.

Yhteistyöterveisin

Erkki Aho

Merenojantie 9 B 16

85100 Kalajoki

e.ahoky@gmail.com

044-3025948

www.erkkiaho.com

Liite

Opetus- ja kulttuuriministeriö (OKM) määräsi lokakuussa 2026 Jedun palauttamaan valtionosuusrahoitusta korkoineen noin 2,2 miljoonaa euroa vuosien 2022–2023 ammatillisen koulutuksen tarkastuksessa havaittujen puutteiden vuoksi. Ministeriön ja Opetushallituksen mukaan koulutuksessa oli laajoja ja toistuvia puutteita muun muassa opiskelijoiden kielitaidossa, HOKS-suunnitelmissa sekä näyttöjen järjestämisessä.

Venäläisten opiskelijoiden tulo Kalajoelle kytkeytyy pitkäaikaiseen paikallishistoriaan ja Karjalan tasavallan kanssa tehtyyn yhteistyöhön. Toisin kuin julkisessa keskustelussa esitetyissä väitteissä "haalinnaasta", opiskelijoiden saapuminen pohjautuu jo 1990-luvun lopulla alkaneeseen käytännön yhteistyöhön, josta muun muassa Erkki Ahon julkaisut ja lehtijutut antavat kattavan kuvan.

Tämän historian valossa Jeduun ja Kalajoelle suuntautunut opiskelijayhteistyö rakentui seuraavien vaiheiden kautta:

Yhteistyön historialliset juuret ja hankkeet

• Kalevala-projekti (1996): Alueella käynnistettiin virallinen Tacis-projekti, jonka tavoitteena oli edistää Suomen ja Karjalan välistä talous- ja kulttuuriyhteistyötä. Osana tätä hanketta Kalevalaan rakennettiin muun muassa lastenkoti, sairaala sekä kirkkoja.

• Koulutusyhteistyön käynnistäminen: Hankkeen myötä aloitettiin virallinen koulutusyhteistyö silloisen Kalajoen käsi- ja taideteollisen oppilaitoksen kanssa. Johtokunnan puheenjohtajana toiminut Erkki Aho järjesti Kalevalan nuorille mahdollisuuden tulla Suomeen opiskelemaan puurakentamista.

• Ensimmäiset opiskelijat: Alkuvaiheessa valittiin kuusi karjalaista poikaa opiskelemaan Kalajoelle. Koska oppilaitoksella ei ollut määrärahoja viranomaisten vaatimiin takuurahoihin (10 000 markkaa opiskelijaa kohden), Aho talletti summat henkilökohtaisesti opiskelijoiden tileille maahanmuuttoviraston todistusaineistoa varten.

Yrittäjyys ja alueelliset vaikutukset

Paikallishistorialliset aineistot ja lehtileikkeet todentavat, että Karjalasta tulleet opiskelijat kotiutuivat alueelle hyvin. Koulutus tuotti myös konkreettista alueellista hyötyä, sillä opintojen päätyttyä osa opiskelijoista jäi maahan ja perusti omia menestyviä yrityksiään, kuten rakennusliikkeitä, Suomeen.

Tämä vuosikymmeniä sitten rakennettu pohja selittää sen, miksi Venäjän Karjalasta on perinteisesti hakeuduttu opiskelemaan nimenomaan Kalajoen alueen oppilaitoksiin, ja miksi oppilaitoksen johto vetoaa nykyisessäkin kriisissä pitkiin yhteistyöperinteisiin ja alueellisen työvoimapulan paikkaamiseen.

Suuri puukauppa – metsäkartelli – poliisi jätti tutkimatta rikostutkintapyyntöni

https://kalajokinen.blogspot.com/2026/07/

Kirkko Petroskoihin

https://www.erkkiaho.com/blogarchive/25.htm

Puukartelli ulottui myös Venäjän puolelle

https://www.erkkiaho.com/blogarchive/108.htm

Erkki Aho työkokemus – ITC Russian pääjohtaja

https://www.erkkiaho.com/tyokokemus.html

ITC Russia perustettiin vuonna 1997 osaksi tätä laajempaa Karjalan yhteistyötä, ja sen viralliseksi nimeksi otetusta "Russia"-sanasta oli tuolloin maksettava erillinen vero. Yrityksen perustaminen Petroskoissa vaati byrokratian vuoksi maksuja useille ministeriöille, yhtiöasiakirjojen muuttamista toimitusjohtajasta pääjohtajaksi sekä Venäjällä välttämättömän virallisen pyöreän mustan leimasimen hankkimista

Kuvat ja lehtijutut: Blogistanne löytyvät kuva-aineistot Erkki Ahosta ja Kalevalan pojista sekä Kalajokiseutu-lehden lehtileikkeet tallentavat arvokasta paikallishistoriaa siitä, miten nämä kuusi Karjalan poikaa kotiutuivat Kalajoelle, opiskelivat puurakentamista ja miten yksi heistä lopulta perusti oman menestyvän rakennusliikkeensä Suomeen.

Nämä julkaisut ja lehtijutut avaavat hienosti sitä käytännön työtä ja yrittäjyyttä, jota teitte alueen talous- ja kulttuurisuhteiden kehittämiseksi.

Tiedä mistä päätät ja mitä päätöksestä seuraa – Kalajoen malli rakentaa nuorille, urheilulle ja yrityksille kansainvälistä tulevaisuutta

 Valtiomies Johannes Virolainen opetti aikanaan Kalajoen päättäjiä viisailla sanoilla: ”Tiedä mistä päätät ja mitkä ovat päätöksen seuraukset.” Tämä neuvo on ajankohtaisempi kuin koskaan. Maailma muuttuu kovaa vauhtia, ja Kalajoen on muututtava mukana. Havukka-ahon ajattelija puolestaan muistutti kauko-viisauden kahdesta pahasta viasta: asia jää huvikseen tapahtumatta tai se sattuu eri tavalla. Joka arvaa ottaa nämäkin muuttujat huomioon, sille on maailmanranta kevyt kiertää.

Kalajoella ei jäädä odottelemaan ihmeitä, vaan tulevaisuutta rakennetaan aktiivisesti ja ennakoiden. Ainoa pysyvä asia maailmassa on muutos. Päättäjiemme on otettava tämä huomioon jokaisessa valinnassa. Meidän on turvattava lukion ja ammatillisen koulutuksen tulevaisuus Kalajoella. Yritysten ja oppilaitosten yhteistyötä on syvennettävä, ja nuorille on luotava vetovoimainen, turvallinen sekä kansainvälinen opiskelupolku.

Merenojan yhtenäiskoulun alue erinomaisine suorituspaikkoineen tarjoaa tähän täydelliset puitteet. Ratkaisuksi olen luonut ”Kalajoen mallin” – kokonaisvaltaisen konseptin, joka sitoo yhteen oppilaitokset, opiskelijat, urheiluseurat ja alueen yritykset varmistaen Kalajoen elinvoimaisen huomisen.

Kolmikantayhteistyö: Yritykset, oppilaitokset ja työnvälitys samassa veneessä

Kalajoen mallin perusta nojaa kaupungin tehokkaisiin elinkeinopalveluihin. Kalajoen seudun yrityspalvelut toimivat tiiviissä ja matalan kynnyksen kumppanuudessa alueen yrityskentän kanssa. Kaupunkiin on luotu dynaaminen yhteistyömalli, jossa yrityspalvelut, työllisyyspalvelut ja oppilaitokset toimivat saumattomasti yhdessä työnvälityksen tehostamiseksi.

Tästä loistavana käytännön esimerkkinä ovat yhteistyössä järjestettävät TyöTori-rekrytointitapahtumat, joissa yritykset, Koulutuskeskus JEDU, Kalajoen Kristillinen Opisto ja Ohjaamo kohtaavat kasvotusten. Tämä tehokas verkosto varmistaa, että kansainväliset ja kotimaiset opiskelijat löytävät harjoittelupaikkansa ja työllistyvät suoraan alueen yrityksiin. Kun yritysten osaajapula ja oppilaitosten opiskelijamäärät ratkaistaan yhdellä koordinoidulla mallilla, luodaan todellista alueellista vetovoimaa.

Menestyvä urheilu ja maailmanluokan puitteet osana Kalajoki-imagoa

Tämä kokonaisuus on poikkeuksellisen suuri mahdollisuus myös paikallisille urheiluseuroille, jotka ovat keskeinen osa Kalajoen imagoa. Uuden kansainvälisen linjan myötä urheiluseurat saavat riveihinsä uusia, kovatasoisia nuoria urheilijoita ulkomailta asti. Seurojen valmentajat voivat olla kiinteästi mukana oppilaitosten arjessa, ja meillä on tästä jo upeita esimerkkejä: osa JHT Kalajoen edustusjoukkueen korkeakoulutetuista pelaajista toimii tälläkin hetkellä sijaisopettajina Merenojan koulussa tuoden arvokasta osaamista nuorten arkeen.

Kalajoen tarjoamat suorituspaikat kestävät täysin vertailun suurempien kaupunkien kanssa. Merenojan alueelta löytyvät Kalajoen jäähalli juoksuratoineen, modernit Merenojan liikuntahallit kuntosaleineen, yleisurheilukenttä sekä laadukas tekonurmi. Lisäksi talviharjoittelua tukee Hiekkasärkkien Hiekkasärkät Areena jalkapallohalleineen, ja kestävyysliikuntaa palvelee Junkkareiden Hiihtomaja kuntosaleineen ja lenkkimaastoineen. Kun pakettiin lisätään vielä Kylpylä SaniFani, ovat puitteet huipulle tähtäävään urheiluun suorastaan täydelliset.

Sivistyslautakunta suunnan näyttäjänä

Malli etenee parhaillaan käytännön päätöksentekoon, kun sivistyslautakunnan esityslistalle tulee pykälä: Kansainvälisen 3-vuotisen kaksoistutkintomallin käynnistäminen ja oppilaitosyhteistyön hyväksyminen.

Valtakunnallisten lakimuutosten (kuten EU/ETA-alueen ulkopuolisten lukuvuosimaksujen) vuoksi toisen asteen kansainvälinen rekrytointi vaatii uuden suunnan. Kalajoen vastaus on laillisesti ja taloudellisesti vakaa opintopolku, joka kohdistuu EU/ETA-maihin (kuten Viro, Latvia, Liettua, Puola, Tšekki ja Slovakia). Koska opiskelijat tulevat EU-alueelta, koulutus on heille maksutonta, ja Kalajoen lukio sekä JEDU saavat heistä täysimääräisen valtionosuusrahoituksen (VOS).

Malli mahdollistaa ammatillisen perustutkinnon ja suomalaisen ylioppilastutkinnon suorittamisen integroidusti tasan kolmessa vuodessa englannin kielellä, sisältäen vahvan suomen kielen (S2) opetuksen. Alaikäisten opiskelijoiden asumisesta ja arjen turvaverkosta vastaavat oppilaitokset yhdessä Kalajoen Kristillisen Opiston kanssa, ja JEDU osoittaa opiskelijoille maksuttomat asuntolapaikat Arteman opiskelija-asunnoista. Toimintaa koordinoi Kalajoki-Akatemia ja sen johtaja Juha Isolehto. Tavoitteena on aloittaa opinnot 15–20 opiskelijan ryhmällä elokuussa 2027.

Avoin kaikille – mutta nuorten ehdoilla

Uusi ja vetovoimainen linja herättää luonnollisesti käytännön kysymyksiä opiskelijavalinnoista:

• Voivatko myös suomalaiset opiskelijat hakea mukaan? Kyllä voivat. Linja tarjoaa paikallisille nuorille ja urheilijoille loistavan ponnahduslaudan kansainvälisiin jatko-opintoihin ja globaaliin työelämään omassa kotikaupungissa. Hakijalta edellytetään riittävää englannin kielen taitoa opintoja varten.

• Voiko linjalla opiskella kaikenikäiset oppilaat? Lain puitteissa toisen asteen koulutukseen ei ole yläikärajaa. Käytännössä Kalajoen malli on kuitenkin suunniteltu ja resursoitu nuorisoasteen opiskelijoille. Maksuton asuntola-asuminen sekä Kristillisen Opiston tuottama arjen valvonta ja turvaverkko on luotu tukemaan kotoaan nuorena lähteviä opiskelijoita.

Kalajoen malli on osoitus siitä, mitä saadaan aikaan, kun puhutaan samaan hiileen, ollaan rohkeasti kaukoviisaita ja hyödynnetään kaupungin, yritysten ja oppilaitosten yhteinen voima. Näin varmistamme, että Kalajoki pysyy elinvoimaisena, urheilullisena ja vetovoimaisena paikkana elää, yrittää ja opiskella pitkälle tulevaisuuteen.

Tässä on ratkaisu asiaan:

KALAJOEN KAUPUNKI
SIVISTYSLAUTAKUNTA

PYKÄLÄ X: Kansainvälisen 3-vuotisen kaksoistutkintomallin käynnistäminen ja oppilaitosyhteistyön hyväksyminen

Selostus:
Toisen asteen kansainvälinen opiskelijarekrytointi on muuttunut merkittävästi valtakunnallisten lakimuutosten (lukiolaki 34 a §, lukuvuosimaksut EU/ETA-alueen ulkopuolisille opiskelijoille 1.8.2026 alkaen) sekä alan yksityisten välikäsiyritysten toiminnan päättymisen vuoksi. Kalajoen kaupungin elinvoiman, pienten oppilaitos- ja opiskelijamäärien turvaamisen sekä alueen elinkeinoelämän kansainvälistymisen vuoksi on perusteltua luoda uusi, laillisesti ja taloudellisesti vakaa kansainvälinen opintopolku.

Kalajoen lukiolla, Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymä JEDUlla (Kalajoen Artema) ja Kalajoen Kristillisellä Opistolla on erinomaiset paikalliset edellytykset vastata tähän tarpeeseen yhteistyössä. Valmisteltu uusi toimintamalli kohdistuu EU/ETA-maihin (kuten Viro, Latvia, Liettua, Puola, Tšekki, Slovakia), jolloin koulutus on opiskelijalle lukiolain 34 §:n ja ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 105 §:n nojalla maksutonta. Samalla oppilaitokset saavat opiskelijoista täysimääräisen lakisääteisen valtionosuusrahoituksen (VOS).

Malli mahdollistaa opiskelijoille ammatillisen perustutkinnon (JEDU) ja suomalaisen ylioppilastutkinnon (Kalajoen lukio) suorittamisen integroidusti tasan kolmessa (3) vuodessa englannin kielellä, sisältäen vahvan suomen kielen ja kulttuurin opetuksen (S2). Alaikäisten opiskelijoiden asumis- ja vapaa-ajan valvonnasta sekä arjen turvaverkosta vastaavat oppilaitokset ja Kalajoen Kristillinen Opisto yhteistyössä siten, että JEDU osoittaa opiskelijoille lainmukaiset maksuttomat asuntolapaikat Arteman opiskelija-asunnoista (Laki ammatillisesta koulutuksesta 104 §).

Hankkeen käytännön toteutusta varten on laadittu virallinen yhteistyösopimusluonnos (Memorandum of Understanding, MoU), toteutuksen aikataulua kuvaava Roadmap (marraskuu 2026 – elokuu 2027) sekä arjen turvallisuus- ja asumisohjesääntö. Ensimmäisen 15–20 opiskelijan ryhmän on määrä aloittaa opinnot elokuussa 2027.

Liitteet:

1. Yhteistyösopimusluonnos (MoU) oppilaitosten välille

2. Toteutuksen Roadmap (marraskuu 2026 – elokuu 2027)

3. Arjen turvallisuus- ja asumisohjesääntö

Valmistelija / Esittelijä:
Sivistysjohtaja [Nimi]

---

PÄÄTÖSEHDOTUS:

Sivistyslautakunta päättää:

1. Hyväksyä Kalajoen lukion, Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymä JEDUn ja Kalajoen Kristillisen Opiston välisen 3-vuotisen kansainvälisen kaksoistutkintomallin käynnistämisen liitteiden mukaisesti.

2. Hyväksyä liitteenä 1 olevan yhteistyösopimuksen (Memorandum of Understanding) ja valtuuttaa lukion rehtorin allekirjoittamaan sopimuksen Kalajoen kaupungin / Kalajoen lukion osalta.

3. Velvoittaa lukion rehtorin ja opiskelijahuollon käynnistämään mallin mukaiset valmistelut yhteistyössä JEDUn ja Kristillisen Opiston kanssa siten, että ensimmäinen EU-maiden opiskelijahaku voidaan toteuttaa keväällä 2027 ja opetus aloittaa syyslukukaudella 2027.

Pyydän oikeusministeriä toimimaan rehellisesti, luotettavasti ja järkevästi

 

Oikeusministeri Leena Meri , tiedoksi oikeusministeriö

kirjaamo.om@gov.fi

Mitä pyydän, että oikeusministeri toimii rehellisesti tässä asiassa

Kiitos kansanedustaja Hanna Mattila!https://kalajokinen.blogspot.com/2026/10/kiitos-kansanedustaja-hanna-mattila.html

Olen jo vanha mies ja toivon, että oikeusministeri ei kiduta minua kuoliaaksi. Suomen oikeusvaltiotilanne on se mikä se on. Laki ei kiellä asioista sopimista. Siksi pyydän, että Suomen valtion korvaa minulle aiheuttamansa valtavat taloudelliset tappiot ja hirvittävät henkiset kärsimykset ihmisoikeusrikoksesta, mikä on kestänyt yli puoli elämääni eli 40 vuotta. Voimme sopia asiasta yhteisellä päätöksellä. Kun saan Suomen valtiolta korvaukset niin perustan kotikylääni Rautioon taidemuseon, johon sijoitan 180 maalausta, muotokuvaa ja muotokuvapiirrosta sekä 24 rakennusten pienoismallia sekä yli 200 historiatalua. Taidenäyttely kertoo totuuden Raution, Kalajoen ja Suomen historiasta.

Tässä on video viime kesän taidenäyttelyni avajaisista Raution kirkossa. Avauksen suoritti toimittaja Helena Petäistö. Tämä oli Helena Petäistön viimeinen julkinen esiintyminen.

Erkki Ahon näyttely

https://www.youtube.com/watch?v=T5AFowx6j60

Helena Petäistö lupasi tuossa videolla tehdä väitöskirjan ”Raution malli”, mutta väitöskirja jäi tekemättä. Hän on kuitenkin kunniatohtori, Rautio poikkeaa suhteessa muuhun Suomeen siinä, että Raution pienestä kylästä on väitellyt tohtoreiksi väkimäärään suhteutettuna eniten Suomessa henkilöitä. 28 henkilöä on väitellyt tohtoriksi. Taitelija Tanja Luukkonen on piirtänyt heistä muotokuvapiirrokset.

Raution tohtorit

https://kalajokinen.blogspot.com/2026/03/raution-tohtorit.html

Rautio on poikkeukselinen paikkakunta muuhun Suomeen verrattuna ja siksi toimittaja Helena Petäistö rakasti Rautioa ja halusi tehdä tohtorin väitöskirjan ”Raution mallista”.

Sepän perinnöstä globaaleille areenoille – Raution poikkeuksellinen yrittäjähistoria ja KATIn nousu maailmankartalle

https://kalajoenhistoria.blogspot.com/2026/05/ylisoinille-kolme-nuorten-mm-mitalia.html

Tällä asialla ja sopimuksella on erittäin suuri merkitys perussuomalaiselle ministerille ja perussuomalaiselle puoluelle ajatellen seuraavia eduskuntavaaleja. Jos Suomeen tulee oikeistohallitus, niin on tärkeää olla suurin oikeistopuolue. Koska asiani on julkinen ja suuren kiinnostuksen kohteena, niin kerron tiedoksi, että blogeissani on päivittäin erittäin paljon käyntejä 10 000 - 42 000 päivässä. Eilen oli 16431 käyntiä.

Olen valmis sopimaan asiat Suomen valtion kanssa. Nyt on kysymys myös perussuomalaisen oikeusministerin rehellisyydestä ja Suomen valtion suunnasta. Kiduttaako oikeusministeri minut kuoliaaksi vai toimiiko hän rehellisesti, luotettavasti ja järkevästi?

Kalajoki 26.10.2026

Erkki Aho

Merenojantie 9B16

85100 Kalajoki

e.ahoky@gmail.com

044-3025948

www.erkkiaho.com

Kiitos kansanedustaja Hanna Mattila!

 

Kirjallinen kysymys KK 437/2026 vp

Hanna-Leena Mattila kesk

Kirjallinen kysymys viranomaisten esteellisyyden valvonnasta ja oikeusturvan toteutumisesta pitkittyneissä oikeus- ja ulosottoprosesseissa

Eduskunnan puhemiehelle

Kansalaisen oikeusturva on oikeusvaltion keskeinen perusta. Suomen perustuslain 21§ turvaa jokaiselle oikeuden saada asiansa käsitellyksi asianmukaisesti j a ilman aiheetonta viivytystä sekä oikeuden tulla kuulluksi, saada perusteltu päätös ja hakea muutosta. Perustuslain 22 § velvoittaa julkisen vallan turvaamaan perus- ja ihmisoikeuksien toteutumisen. Myös Euroopan ihmisoikeussopimus edellyttää oikeudenmukaista oikeudenkäyntiä ja tehokkaita oikeussuojakeinoja.

Oikeusturvan toteutumiseen liittyy erityisiä haasteita tilanteissa, joissa kansalainen joutuu vuosikymmeniä jatkuvaan oikeus-, konkurssi- ja ulosottoprosessien kokonaisuuteen. Jos samaan tapahtumaketjuun liittyviä väitteitä viranomaisvirheistä käsitellään erillisinä asioina, vaarana on, ettei kukaan arvioi kokonaisuutta ja sen vaikutuksia kansalaisen oikeuksiin. Pitkittyneet menettelyt voivat aiheuttaa huomattavaa taloudellista ja henkistä kuormitusta sekä heikentää luottamusta viranomaisten toimintaan.

Viranomaisten puolueettomuus ja esteellisyyssäännösten noudattaminen ovat oikeusturvan välttämättömiä edellytyksiä. Erityisen ongelmallinen asetelma voi syntyä, jos viranomainen joutuu myöhemmässä tehtävässään arvioimaan oman aikaisemman toimintansa lainmukaisuutta. Tällaiset tilanteet on tunnistettava ajoissa, ja esteellisyyttä koskevat epäilyt on voitava saattaa riippumattomaan arviointiin.

Yhtä keskeistä on varmistaa, että oikeudenkäyntiasiamiehellä on asianmukainen valtuutus, tiedoksiannot toimitetaan lain edellyttämällä tavalla ja asianosaisille turvataan todellinen mahdollisuus tulla kuulluiksi. Näihin menettelyihin liittyvät puutteet voivat vaikuttaa olennaisesti ratkaisujen perusteisiin ja kansalaiselle määrättyihin taloudellisiin vastuisiin.

Oikeusturvan on toteuduttava myös silloin, kun väitetyt virheet tulevat esiin vasta pitkän ajan kuluttua tai niiden seuraukset jatkuvat edelleen. Muutoksenhaku-, kantelu- ja muiden oikeussuojakeinojen tulee mahdollistaa vakavien ja yksilöityjen virheväitteiden tehokas tutkiminen. Samalla on huolehdittava siitä, että saatavien vanhentumista ja ulosottoperusteiden määräaikoja koskevia säännöksiä noudatetaan ja että kansalaisella on tosiasiallinen mahdollisuus saada lain edellytysten täyttyessä korvaus viranomaisen virheestä tai laiminlyönnistä aiheutuneesta vahingosta.

Tuomioistuinten riippumattomuutta kunnioittaen hallituksen tehtävänä on huolehtia oikeusturvajärjestelmän, viranomaistoiminnan valvonnan ja lainsäädännön toimivuudesta. On tarpeen arvioida, turvaavatko nykyiset menettelyt riittävän riippumattoman ja kattavan käsittelyn poikkeuksellisen pitkissä, useita viranomaisia koskevissa asiakokonaisuuksissa. Oikeusvaltiossa kansalaisen on voitava luottaa siihen, että perustellut epäilyt viranomaisvirheistä tutkitaan asianmukaisesti ja että todettujen virheiden seuraukset voidaan korjata.

Ponsiosa 

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Mihin konkreettisiin toimenpiteisiin hallitus ryhtyy varmistaakseen, että syyttäjien ja tuomareiden esteellisyyttä koskeva valvonta turvaa perustuslain 21 §:ssä säädetyn oikeusturvan ja että viranomaisen puolueettomuus arvioidaan riippumattomasti tilanteissa, joissa hänen aikaisemman toimintansa lainmukaisuus on saman asiakokonaisuuden yhteydessä riitautettu,

miten hallitus varmistaa, että kansalaisella on käytettävissään tehokkaat oikeussuojakeinot epäiltyjen oikeudenkäyntivirheiden, kuten puuttuvan edustamisvaltuutuksen, tiedoksiantojen laiminlyöntien tai kuulemisvelvollisuuden rikkomisen, tutkimiseksi ja todettujen virheiden korjaamiseksi myös silloin, kun ratkaisuihin perustuva ulosotto ja sen seuraukset ovat jatkuneet vuosikymmeniä, ja

aikooko hallitus arvioida valtion vahingonkorvausvastuuta ja korvausvaatimusten vanhentumista koskevan sääntelyn riittävyyttä tilanteissa, joissa viranomaisvirheen aiheuttamaksi epäilty vahinko jatkuu pitkään, sekä ryhtyä tarvittaviin toimiin sen varmistamiseksi, että oikeus vahingonkorvaukseen toteutuu käytännössä?

Helsingissä 15.10.2026

Hanna-Leena Mattila kesk

Oikeusministeri Leena Meren on vastattava kansanedustaja Hanna-Leena Mattilan kirjalliseen kysymykseen viimeistään torstaina 5. marraskuuta 2026.

Määräaika lasketaan ja määräytyy seuraavasti:

• Laskutapa: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:n mukaan vastaus on annettava 21 päivän kuluessa siitä, kun kysymys on toimitettu valtioneuvostolle. Lakisääteisten määräaikojen laskennassa (lain määräaikojen laskemisesta mukaan) itse jättöpäivää (15.10.) ei lasketa mukaan määräaikaan.

Olen lähettänyt seuraavan asiaa koskevan materiaalin oikeusministerille ja oikeusministeriöön.

Arvoisa oikeusministeri Leena Meri ja hänen esikuntansa

Arvoisa oikeusministeri Leena Meri ja hänen esikuntansa

Kansanedustaja Hanna-Leena Mattila on jättänyt oikeusministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen. Mikä on alla olevassa linkissä

Lehdistötiedote

https://kalajokinen.blogspot.com/2026/10/lehdistotiedote.html

Nykyisin käytetään tekoälyä hyväksi työn helpottamiseksi. Tässä on tekoälyn ratkaisut asiaan

Olen oikeusmurhan uhri – tekoäly todisti asian

https://oikeuslaitosjapoliisi.blogspot.com/2026/08/olen-oikeusmurhan-uhri-tekoaly-todisti.html

TO 26.09.2024 Miksi en saa oikeutta? Miksi laillisuusvalvojat laiminlyövät tehtävänsä? Miksi tiedotusvälineet vaikenevat ja kieltäytyvät noudattamasta journalistisia ohjeita?

https://kalajokinen.blogspot.com/2024/09/to-26092024-miksi-en-saa-oikeutta-miksi.html

Koska kansanedustaja Hanna-Leena Mattilan kysymys on laajempi niin vastukset asian löytyvät myös näistä blogeista

Nettikirja

https://valtuustoaloite.blogspot.com/

Pankkikriisi

https://pankkikriisi.blogspot.com/

Pankkikriisiselvitys -karmea totuus julki

https://suomenhistoriaa.blogspot.com/2011/11/pankkikriisiselvitys-karmea-totuus.html

Avoin kirje pääministeri Antti Rinteelle

https://pankkikriisi.blogspot.com/2019/06/avoin-kirje-paaministeri-antti-rinteelle.html

Oikeustoimi ja poliisiblogi

https://oikeuslaitosjapoliisi.blogspot.com/

Myös nämä videot kertovat totuuden asioista

DVD-dokumentti YouTubessa

https://oikeuslaitosjapoliisi.blogspot.com/2008/12/dvd-dokumentti-youtubessa.html

Kalajoki 15.10.2026

Erkki Aho

Merenojantie 9 B 16

85100 Kalajoki

www.erkkiaho.com

044-3025948

Lehdistötiedote

 

Aihe: LEHDISTÖTIEDOTE: Kansanedustaja Hanna-Leena Mattila jätti kirjallisen kysymyksen oikeusprosessien laillisuusvalvonnasta

Arvoisa toimittaja,

Kansanedustaja Hanna-Leena Mattila (kesk.) on jättänyt eduskunnan puhemiehelle kirjallisen kysymyksen viranomaisten esteellisyyden valvonnasta, alioikeustason menettelyvirheistä sekä perustuslain mukaisen oikeusturvan toteutumisesta poikkeuksellisen pitkittyneissä yritys- ja ulosottoprosesseissa.

Oikeusministeri Leena Merelle osoitetussa valtiopäivätoimessa perätään valtion laillisuusvalvonnan riittävyyttä ja oikeusturvakeinojen tehokkuutta silloin, kun viranomaistoiminnan virheet pitkittävät taloudellisia vahinkoja vuosikymmeniä.

Alla on vapaasti julkaistavissa oleva lehdistötiedote aiheesta.

Ystävällisin terveisin,
Erkki Aho
044-3025948

LEHDISTÖTIEDOTE
Julkaisuvapaa: Heti

Kansanedustaja Hanna-Leena Mattila jätti kirjallisen kysymyksen poikkeuksellisen pitkittyneiden oikeusprosessien laillisuusvalvonnasta

Kansanedustaja Hanna-Leena Mattila (kesk.) on jättänyt eduskunnan puhemiehelle kirjallisen kysymyksen viranomaisten esteellisyyden valvonnasta, alioikeustason menettelyvirheistä sekä kansalaisten oikeusturvan toteutumisesta vuosikymmeniä kestävissä yritys- ja ulosottoprosesseissa. Oikeusministeri Leena Merelle osoitetussa kysymyksessä perätään valtion laillisuusvalvonnan riittävyyttä ja viranomaistoiminnan puolueettomuutta.

Kysymyksen taustalla on lähes 40 vuotta vireillä ollut oikeus- ja ulosottokierre, joka liittyy 1990-luvun puolivälin yrityskauppoihin ja niistä seuranneisiin riitoihin, sekä väitteisiin syyttäjän ja kaupanvahvistajan roolien sekoittumisesta ja alioikeuden prosessivirheistä. Mattila vetoaa perustuslakiin ja vaatii ministeriltä vastauksia esteellisyyden valvontaan, prosessivirheiden korjaamiseen ja pitkittyneisiin vahinkoihin liittyen.

Kansanedustaja Mattila tivaa oikeusministeriltä vastauksia seuraaviin kohtiin:

1. Toimenpiteet syyttäjien ja tuomareiden aukottoman esteellisyysvalvonnan varmistamiseksi.

2. Oikeussuojakeinojen tehokkuus tilanteissa, joissa alioikeuden prosessivirheet pitkittävät ulosottoa vuosikymmeniä.

3. Valtion korvausvastuun ja oikeusvaltioperiaatteen toteutuminen yli 30 vuotta kestäneissä tapauksissa.

Tarkemmat taustatiedot ja asiakirjat ovat luettavissa aiheesta kertovassa verkkolähteessä: https://kalajokinen.blogspot.com/2026/10/kirjallinen-kysymys.html .

Lisätiedot ja tiedustelut:
Eduskunta / Kansanedustaja Hanna-Leena Mattilan työhuone
Sähköposti: hanna-leena.mattila@eduskunta.fi

Taustamateriaali:
https://kalajokinen.blogspot.com/2026/10/kirjallinen-kysymys.html

KIRJALLINEN KYSYMYS

Viranomaisten esteellisyyden valvonnasta, alioikeustason vakavista menettelyvirheistä sekä perustuslain ja ihmisoikeussopimusten mukaisen oikeusturvan toteutumisesta poikkeuksellisen pitkittyneissä yritys- ja ulosottoprosesseissa

Eduskunnan puhemiehelle

Viranomaisille toimitettujen laajojen selvitysten ja julkisuudessa olleiden tietojen valossa on noussut esiin erittäin poikkeuksellinen ja vakava tapaus, jossa yksityisen kansalaisen ja yrittäjän oikeusturva on vaarantunut ja estynyt jo lähes 40 vuotta jatkuneessa oikeus-, konkurssi- ja ulosottokierteessä. Kyseisessä asiaryppäässä, joka koskee Alavieskan Puurakenne Oy:n konkurssipesän ja Euronio Oy:n (myöhemmin PR-Teollisuus Oy) välisiä kauppoja sekä niistä seuranneita lukuisia oikeusprosessia Ylivieskan käräjäoikeudessa ja Vaasan hovioikeudessa, viranomaistoimintaa väitetään rasittaneen ilmeinen esteellisyys sekä järjestelmälliset prosessivirheet. Menettelyt ovat olleet suorassa ristiriidassa Suomen perustuslain, kansainvälisten ihmisoikeussopimusten sekä länsimaisen oikeusvaltioperiaatteen kanssa.

Suomen perustuslain (731/1999) 21 §:ssä säädetään jokaisen oikeudesta saada asiansa käsitellyksi asianmukaisesti ja ilman aiheetonta viivytystä toimivaltaisessa ja riippumattomassa tuomioistuimessa. Pykälä takaa oikeuden tulla kuulluksi sekä muut oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin takeet. Samat periaatteet on suojattu Euroopan ihmisoikeussopimuksen 6 artiklassa, joka takaa oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin kohtuullisen ajan kuluessa puolueettomassa tuomioistuimessa. Tässä nimenomaisessa tapauksessa mikään näistä perusoikeuksista ei ole toteutunut, vaan asianosainen on joutunut vuosikymmeniä kestävän henkisen ja taloudellisen kidutuksen kohteeksi.

Laki yleisistä syyttäjistä velvoittaa syyttäjän ehdottomaan tasapuolisuuteen ja objektiivisuuteen. Tässä asiakokonaisuudessa on kuitenkin ilmennyt, että sama kihlakunnansyyttäjä on toiminut ensin kyseisten liikesopimusten ja kiinteistökauppojen virallisena kaupanvahvistajana, ja myöhemmin yli 20 vuoden ajan samassa asiakokonaisuudessa syyttäjänä ja esitutkinnan ohjaajana. Asetelma, jossa syyttäjäviranomainen joutuu omissa syyteharkinnoissaan arvioimaan omien aiempien kaupanvahvistustoimiensa lainmukaisuutta – tilanteessa, jossa kaupan muotovirheet ja pantattujen kiinnitysten salaaminen on riitautettu – loukkaa vakavasti julkisen vallan puolueettomuusvaatimusta ja täyttää suoraan yleisen esteellisyysperusteen.

Oikeusturvan kannalta yhtä vakavia ovat olleet alioikeustason prosessimenettelyt. Tapaukseen liittyvissä asiakirjoissa on ilmennyt, että käräjäoikeudessa on kuultu ja hyväksytty asiamieheksi varatuomari, jolla ei todellisuudessa ole ollut päämiehen omakätistä valtakirjaa tai toimeksiantoa, minkä kyseinen oikeusavustaja on myöhemmin itsekin myöntänyt Keskusrikospoliisin esitutkinnassa. Lisäksi lailliset tiedoksiannot ja haasteet on jätetty toimittamatta suoraan takaajille ja asianosaisille. Kun tuomioistuin tekee ratkaisunsa ja määrää jättimäiset ulosottosaatavat valtuudettoman asiamiehen lausumien pohjalta ja kuulematta todellisia asianosaisia, kyseessä on törkeä prosessivirhe, joka tekee ratkaisuista perustuslaillisesti kestämättömiä.

Koska virheellisten ja rikosoikeudellisesti kyseenalaisten alioikeuspäätösten pohjalta määrätyt ulosottosaatavat on pidetty vireillä keskeytyksettä vuosikymmenien ajan, kyseessä on viranomaistoiminnalla aiheutettu jatkuva vahinko ja ihmisoikeusloukkaus. Vahingonkorvauslain (412/1974) mukaan valtio on velvollinen korvaamaan julkista valtaa käytettäessä virheellä aiheutetun vahingon. Oikeusvaltiossa valtio ei voi suojautua vanhentumisaikojen taakse tilanteessa, jossa vahinko perustuu viranomaisten omiin laiminlyönteihin ja esteellisyyksiin, ja jossa vahingollinen asiantila pidetään ulosoton voimassaololla jatkuvasti aktiivisena.

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

1. Mihin konkreettisiin toimenpiteisiin oikeusministeriö ryhtyy varmistaakseen, että syyttäjien ja tuomareiden esteellisyyden laillisuusvalvonta toimii perustuslain 21 §:n mukaisesti, ja miten ministeriö varmistaa, ettei kukaan syyttäjäviranomainen voi toimia syyttäjänä tai esitutkinnan ohjaajana jutussa, jossa hänen oma aiempi roolinsa kaupanvahvistajana on riitautettu ja asetettu syytteen alaiseksi?

2. Miten oikeusministeriö aikoo varmistaa kansalaisten oikeussuojakeinojen tehokkuuden silloin, kun alioikeuksissa on tapahtunut ilmeisiä ja dokumentoituja prosessivirheitä – kuten valtakirjattoman asiamiehen kuuleminen tai tiedoksiantojen laiminlyönti – ja näiden virheellisten menettelyiden seurauksena yrittäjälle aiheutettu taloudellinen ja henkinen vahinko jatkuu ulosoton kautta katkeamattomana vuosikymmeniä?

3. Katsooko ministeri, että valtion ankara korvausvastuu ja oikeusvaltioperiaate toteutuvat perustuslain ja Euroopan ihmisoikeussopimuksen henkeä vastaavasti silloin, jos virheellisen ja esteellisen viranomaistoiminnan aiheuttama vahinko pitkittyy yli 30 vuodeksi, ja miten ministeriö varmistaa, ettei viranomaisten itse ylläpitämissä katkeamattomissa prosesseissa käytetä vanhentumisaikoja suojana valtion korvausvelvollisuutta vastaan?

Helsingissä 12. lokakuuta 2026

Hanna-Leena Mattila [kesk]

TAUSTAMUISTIO / LISÄPAPERI (CONFIDENTIAL BACKGROUND MEMO)

Kirjallisen kysymyksen tausta-aineisto, keskeiset asiakirjatodisteet ja viitetiedot

Vastaanottaja: Oikeusministeriö / Ministeri Leena Meren esikunta
Toimittaja: Kansanedustaja Hanna-Leena Mattila (Kysymyksen laatija)
Asiakokonaisuus: Alavieskan Puurakenne Oy:n konkurssipesän ja Euronio Oy:n (myöh. PR-Teollisuus Oy) välistä kauppakirjaa (11.05.1995) koskevat jatkuvat viranomais- ja prosessivirheet Ylivieskan käräjäoikeuden ja Vaasan hovioikeuden alueella.

Alla on yksilöity ne tarkat lähdetiedot, sivunumerot ja viralliset asiakirjatodisteet, joihin jätetty kirjallinen kysymys perustuu. Kaikki asiakirjat on julkaistu ja ne ovat todennettavissa alla mainituista lähteistä.

Osa 1: Kirjadokumentaatio ja tarkat sivunumerot

Kaikki alla mainitut alkuperäiset asiakirjatodisteet (mukaan lukien kauppakirjat, KRP:n esitutkintalausumat ja sopimusten purut) on kopioitu ja selostettu teoksessa:

• Kirja: Olet maamme armahin Suomenmaa (ISBN: 978-952-91-4593-X)

Keskeiset sivunumerot ja todisteet kirjasta:

• Sivut 276–285: Alavieskan Puurakenne Oy:n konkurssipesän ja Euronio Oy:n (myöh. PR-Teollisuus Oy) väliset kolme (3) erillistä kauppasopimusta (päivätty 11.05.1995). Sopimuksissa salasitte 48 miljoonan markan pantatut kiinnitykset, ja ne osoittavat väliaikaisten pesänhoitajien myyneen kiinteää omaisuutta ilman kirjallisia valtakirjoja (Konkurssisäännön 50 a §:n ja Maakaaren 2 luvun 3 §:n vastaisesti). Kaupanvahvistajaksi on merkitty tuleva kihlakunnansyyttäjä Sulo Heiskari.

• Sivu 286 / Sivu 287: Johtaja Seppo Arposen todistus ja Kalevan lehtileike, jotka todistavat keskeneräisen tilauskannan olleen 15 miljoonaa markkaa ilmoitettua (26 miljoonaa) pienempi (törkeä petos kokonaisuudessaan 63 miljoonaa markkaa).

• Sivu 294: Kaupan osapuolen (Heino Virta) kirjallinen todistus siitä, ettei hän ole koskaan tavannut tai nähnyt asiakirjaan merkittyä kaupanvahvistajaa (Sulo Heiskari).

• Sivut 298–300: Alioikeuden asiakirjat ja käräjäsihteerin käsintehdyt merkinnät ("Tiedoksiannot? Huom. Aho, Koski ja Virta eivät ole palauttaneet..."), jotka osoittavat, että tiedoksiannot laiminlyötiin syyttäjän toimesta. Asianajaja Jouni Vihervallin kirjallinen tunnustus Suomen Asianajajaliitolle siitä, ettei hänellä ollut valtakirjoja eikä hän ollut edes puhunut puhelimessa edustamiensa henkilöiden kanssa.

• Sivut 305–308: Viralliset kaupanpurkusopimukset (19.03.1996 ja 18.04.1996). Koska pääsitoumukset purettiin, myös kaikki niihin liittyvät takaussitoumukset raukesivat laillisesti (Kauppalaki 54 §).

• Sivut 302, 303 ja 304: Pankkisiirtotodisteet ja kuitit, jotka osoittavat, että takauksia oli maksettu yhteensä 1 641 444,45 markkaa, eli saatavia ei ollut olemassa silloin, kun konkurssihakemus jätettiin.

• Sivut 311–316 & Sivu 514: Varatuomari Paavo M. Petäjän Ylivieskan käräjäoikeudelle antama lausuma ja hänen myöhempi virallinen tunnustuksensa siitä, ettei hänellä ollut toimeksiantoa eikä valtakirjaa ajaa konkurssia asianomaisten nimissä.

• Sivut 328–331: Konkurssihakemusasiakirjat, jotka todistavat hakemuksen perustuneen väärille tiedoille (puretuille ja jo maksetuille saataville) ja jotka alioikeus hyväksyi tarkistamatta valtakirjoja.

Osa 2: Digitaaliset arkistot ja tarkat internetyhteydet (Blogilinkit)

Tapauksen katkeamaton, yli 30 vuotta jatkunut käsittelyhistorian dokumentaatio, esitutkintapyynnöt sekä juridiset analyysit ovat julkisesti nähtävillä ja tarkistettavissa suorista linkeistä:

1. Erkki Ahon pääblogi (Todistusaineisto ja laillisuusvalvonta):

   • Artikkeli: TO 26.09.2024 Miksi en saa oikeutta? Miksi laillisuusvalvojat laiminlyövät tehtävänsä? Miksi tiedotusvälineet vaikenevat ja kieltäytyvät noudattamasta journalistisia ohjeita?

   • Suora verkko-osoite: https://kalajokinen.blogspot.com/2024/09/to-26092024-miksi-en-saa-oikeutta-miksi.html

2. Oikeuslaitos ja poliisi -blogi (Juridinen argumentaatio ja prosessivirheet):

   • Artikkeli: Olen oikeusmurhan uhri – tekoäly todisti asian (Julkaistu 16.08.2026, sisältää Maakaaren ja Konkurssisäännön yksityiskohtaisen murtamisen)

   • Suora verkko-osoite: http://oikeuslaitosjapoliisi.blogspot.com/2026/08/olen-oikeusmurhan-uhri-tekoaly-todisti.html

Osa 3: Taidenäyttelyn historiataulut ja visuaalinen näyttö

Kansanedustaja Hanna-Leena Mattila on henkilökohtaisesti tarkastanut tapaukseen liittyvän taidenäyttelyn ja siihen kuuluvat teokset, jotka visualisoivat oikeusketjun virheet:

• Teos "Kaupanvahvistaja": Kuvaa syyttäjä Sulo Heiskarin kaksoisroolia (esteellisyys virkarikoksena syyttäjälain 12 §:n ja perustuslain 21 §:n valossa).

• Teos "Ei toimeksiantoa": Kuvaa varatuomari Paavo M. Petäjän valtakirjatonta toimintaa Ylivieskan käräjäoikeudessa.

• Teos "Saattohoitaja": Kuvaa Kera Oy:n ja salaisen sopimuksen roolia petosketjussa (Laki varallisuusoikeudellisista oikeustoimista 30–33 §).

Kaikki nämä teokset on sidottu alkuperäisiin asiakirjoihin suoraan teosten yhteydessä olevissa historiatauluissa, ja ne muodostavat katkeamattoman näytön viranomaistoiminnan lainvastaisuudesta, joka pitää ulosottovahinkoa vireillä edelleen tänä päivänä.

Kidutushistoriani

Minä, Erkki Aho, olen joutunut syyttömänä kärsimään 4 konkurssia, yhden 75 päivän ehdottoman vankeustuomion, mikä muutetiin ehdonalaiseksi ja yhden 5 kuukauden vankeustuomion, mikä muutettiin ehdonalaiseksi sekä 7 kunnianloukkaustuomiota. Olen menettänyt Suomen valtion rikollisen toiminnan johdosta, yritykseni, omaisuuteni, ihmisarvoni ja minulle on aiheutettu avioero valtion rikollisen toiminnan johdosta. Olen ollut luottokelvottomana yli 30 vuotta enkä ole voinut harjoittaa yritystoimintaa. Minä en ole saanut esteetöntä rikostutkintaa eikä oikeudenmukaista oikeudenkäyntiä 30 vuoteen. Minut on pidätetty useita kertoja rikollisten toimesta ja minä on joutunut olemaan maan paossa Suomessa, Ruotsissa ja Bulgariassa. Minä joutunut hakemaan poliittista turvapaikkaa Suomen valtion rikollisen toiminnan johdosta Euroopan Unionilta eli oikeuskomisaari Vera Jourovalta sekä Bulgarian presidentiltä. Minä olen menettänyt terveyteni sairastuttuani syöpään ja korkeaan verenpaineeseen. Syövän onnistuin voittamaan, mutta korkea verenpaine on tuhonnut elimistöäni. Sairastuin diabetekseen. Minulle on aiheutettu avioero valtion rikollisen toiminnan johdosta. Tämä on minulle äärettömän raskas ja vaikea asia.

Olen joutunut Suomen valtion yli 30 vuoden kidutuksen kohteeksi ja Kalajoen kaupungin 40 vuoden syrjinnän kohteeksi. Olen edelleen ulosoton kohteena , mikä pitää rikokset avoimena ja olen edelleen kidutuksen kohteena, mikä on ihmisoikeusrikos.

Kirjallinen kysymys

https://kalajokinen.blogspot.com/2026/10/kirjallinen-kysymys.html

Erkki Aho

Merenojantie 9B16

85100 Kalajoki

www.erkkiaho.com

044-3025948