https://kalajokinen.blogspot.com/2026/10/lehdistotiedote.html

Aihe:
LEHDISTÖTIEDOTE: Kansanedustaja Hanna-Leena Mattila jätti
kirjallisen kysymyksen oikeusprosessien laillisuusvalvonnasta
Arvoisa
toimittaja,
Kansanedustaja
Hanna-Leena Mattila (kesk.) on jättänyt eduskunnan puhemiehelle
kirjallisen kysymyksen viranomaisten esteellisyyden valvonnasta,
alioikeustason menettelyvirheistä sekä perustuslain mukaisen
oikeusturvan toteutumisesta poikkeuksellisen pitkittyneissä yritys-
ja ulosottoprosesseissa.
Oikeusministeri
Leena Merelle osoitetussa valtiopäivätoimessa perätään valtion
laillisuusvalvonnan riittävyyttä ja oikeusturvakeinojen
tehokkuutta silloin, kun viranomaistoiminnan virheet pitkittävät
taloudellisia vahinkoja vuosikymmeniä.
Alla
on vapaasti julkaistavissa oleva lehdistötiedote aiheesta.
Ystävällisin
terveisin,
Erkki Aho
044-3025948
LEHDISTÖTIEDOTE
Julkaisuvapaa:
Heti
Kansanedustaja
Hanna-Leena Mattila jätti kirjallisen kysymyksen poikkeuksellisen
pitkittyneiden oikeusprosessien laillisuusvalvonnasta
Kansanedustaja
Hanna-Leena Mattila (kesk.) on jättänyt eduskunnan puhemiehelle
kirjallisen kysymyksen viranomaisten esteellisyyden valvonnasta,
alioikeustason menettelyvirheistä sekä kansalaisten oikeusturvan
toteutumisesta vuosikymmeniä kestävissä yritys- ja
ulosottoprosesseissa. Oikeusministeri Leena Merelle osoitetussa
kysymyksessä perätään valtion laillisuusvalvonnan riittävyyttä
ja viranomaistoiminnan puolueettomuutta.
Kysymyksen
taustalla on lähes 40 vuotta vireillä ollut oikeus- ja
ulosottokierre, joka liittyy 1990-luvun puolivälin yrityskauppoihin
ja niistä seuranneisiin riitoihin, sekä väitteisiin syyttäjän
ja kaupanvahvistajan roolien sekoittumisesta ja alioikeuden
prosessivirheistä. Mattila vetoaa perustuslakiin ja vaatii
ministeriltä vastauksia esteellisyyden valvontaan,
prosessivirheiden korjaamiseen ja pitkittyneisiin vahinkoihin
liittyen.
Kansanedustaja
Mattila tivaa oikeusministeriltä vastauksia seuraaviin kohtiin:
Toimenpiteet
syyttäjien ja tuomareiden aukottoman esteellisyysvalvonnan
varmistamiseksi.
Oikeussuojakeinojen
tehokkuus tilanteissa, joissa alioikeuden prosessivirheet
pitkittävät ulosottoa vuosikymmeniä.
Valtion
korvausvastuun ja oikeusvaltioperiaatteen toteutuminen yli 30
vuotta kestäneissä tapauksissa.
Tarkemmat
taustatiedot ja asiakirjat ovat luettavissa aiheesta kertovassa
verkkolähteessä:
https://kalajokinen.blogspot.com/2026/10/kirjallinen-kysymys.html
.
Lisätiedot
ja tiedustelut:
Eduskunta
/ Kansanedustaja Hanna-Leena Mattilan työhuone
Sähköposti:
hanna-leena.mattila@eduskunta.fi
Taustamateriaali:
https://kalajokinen.blogspot.com/2026/10/kirjallinen-kysymys.html
KIRJALLINEN
KYSYMYS
Viranomaisten
esteellisyyden valvonnasta, alioikeustason vakavista
menettelyvirheistä sekä perustuslain ja ihmisoikeussopimusten
mukaisen oikeusturvan toteutumisesta poikkeuksellisen pitkittyneissä
yritys- ja ulosottoprosesseissa
Eduskunnan
puhemiehelle
Viranomaisille
toimitettujen laajojen selvitysten ja julkisuudessa olleiden
tietojen valossa on noussut esiin erittäin poikkeuksellinen ja
vakava tapaus, jossa yksityisen kansalaisen ja yrittäjän
oikeusturva on vaarantunut ja estynyt jo lähes 40 vuotta
jatkuneessa oikeus-, konkurssi- ja ulosottokierteessä. Kyseisessä
asiaryppäässä, joka koskee Alavieskan Puurakenne Oy:n
konkurssipesän ja Euronio Oy:n (myöhemmin PR-Teollisuus Oy)
välisiä kauppoja sekä niistä seuranneita lukuisia
oikeusprosessia Ylivieskan käräjäoikeudessa ja Vaasan
hovioikeudessa, viranomaistoimintaa väitetään rasittaneen
ilmeinen esteellisyys sekä järjestelmälliset prosessivirheet.
Menettelyt ovat olleet suorassa ristiriidassa Suomen perustuslain,
kansainvälisten ihmisoikeussopimusten sekä länsimaisen
oikeusvaltioperiaatteen kanssa.
Suomen
perustuslain (731/1999) 21 §:ssä säädetään jokaisen oikeudesta
saada asiansa käsitellyksi asianmukaisesti ja ilman aiheetonta
viivytystä toimivaltaisessa ja riippumattomassa tuomioistuimessa.
Pykälä takaa oikeuden tulla kuulluksi sekä muut oikeudenmukaisen
oikeudenkäynnin takeet. Samat periaatteet on suojattu Euroopan
ihmisoikeussopimuksen 6 artiklassa, joka takaa oikeudenmukaisen
oikeudenkäynnin kohtuullisen ajan kuluessa puolueettomassa
tuomioistuimessa. Tässä nimenomaisessa tapauksessa mikään näistä
perusoikeuksista ei ole toteutunut, vaan asianosainen on joutunut
vuosikymmeniä kestävän henkisen ja taloudellisen kidutuksen
kohteeksi.
Laki
yleisistä syyttäjistä velvoittaa syyttäjän ehdottomaan
tasapuolisuuteen ja objektiivisuuteen. Tässä asiakokonaisuudessa
on kuitenkin ilmennyt, että sama kihlakunnansyyttäjä on toiminut
ensin kyseisten liikesopimusten ja kiinteistökauppojen virallisena
kaupanvahvistajana, ja myöhemmin yli 20 vuoden ajan samassa
asiakokonaisuudessa syyttäjänä ja esitutkinnan ohjaajana.
Asetelma, jossa syyttäjäviranomainen joutuu omissa
syyteharkinnoissaan arvioimaan omien aiempien
kaupanvahvistustoimiensa lainmukaisuutta – tilanteessa, jossa
kaupan muotovirheet ja pantattujen kiinnitysten salaaminen on
riitautettu – loukkaa vakavasti julkisen vallan
puolueettomuusvaatimusta ja täyttää suoraan yleisen
esteellisyysperusteen.
Oikeusturvan
kannalta yhtä vakavia ovat olleet alioikeustason
prosessimenettelyt. Tapaukseen liittyvissä asiakirjoissa on
ilmennyt, että käräjäoikeudessa on kuultu ja hyväksytty
asiamieheksi varatuomari, jolla ei todellisuudessa ole ollut
päämiehen omakätistä valtakirjaa tai toimeksiantoa, minkä
kyseinen oikeusavustaja on myöhemmin itsekin myöntänyt
Keskusrikospoliisin esitutkinnassa. Lisäksi lailliset tiedoksiannot
ja haasteet on jätetty toimittamatta suoraan takaajille ja
asianosaisille. Kun tuomioistuin tekee ratkaisunsa ja määrää
jättimäiset ulosottosaatavat valtuudettoman asiamiehen lausumien
pohjalta ja kuulematta todellisia asianosaisia, kyseessä on törkeä
prosessivirhe, joka tekee ratkaisuista perustuslaillisesti
kestämättömiä.
Koska
virheellisten ja rikosoikeudellisesti kyseenalaisten
alioikeuspäätösten pohjalta määrätyt ulosottosaatavat on
pidetty vireillä keskeytyksettä vuosikymmenien ajan, kyseessä on
viranomaistoiminnalla aiheutettu jatkuva vahinko ja
ihmisoikeusloukkaus. Vahingonkorvauslain (412/1974) mukaan valtio on
velvollinen korvaamaan julkista valtaa käytettäessä virheellä
aiheutetun vahingon. Oikeusvaltiossa valtio ei voi suojautua
vanhentumisaikojen taakse tilanteessa, jossa vahinko perustuu
viranomaisten omiin laiminlyönteihin ja esteellisyyksiin, ja jossa
vahingollinen asiantila pidetään ulosoton voimassaololla
jatkuvasti aktiivisena.
Edellä
olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään
viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan
kysymyksen:
Mihin
konkreettisiin toimenpiteisiin oikeusministeriö ryhtyy
varmistaakseen, että syyttäjien ja tuomareiden esteellisyyden
laillisuusvalvonta toimii perustuslain 21 §:n mukaisesti, ja miten
ministeriö varmistaa, ettei kukaan syyttäjäviranomainen voi
toimia syyttäjänä tai esitutkinnan ohjaajana jutussa, jossa
hänen oma aiempi roolinsa kaupanvahvistajana on riitautettu ja
asetettu syytteen alaiseksi?
Miten
oikeusministeriö aikoo varmistaa kansalaisten oikeussuojakeinojen
tehokkuuden silloin, kun alioikeuksissa on tapahtunut ilmeisiä ja
dokumentoituja prosessivirheitä – kuten valtakirjattoman
asiamiehen kuuleminen tai tiedoksiantojen laiminlyönti – ja
näiden virheellisten menettelyiden seurauksena yrittäjälle
aiheutettu taloudellinen ja henkinen vahinko jatkuu ulosoton kautta
katkeamattomana vuosikymmeniä?
Katsooko
ministeri, että valtion ankara korvausvastuu ja
oikeusvaltioperiaate toteutuvat perustuslain ja Euroopan
ihmisoikeussopimuksen henkeä vastaavasti silloin, jos virheellisen
ja esteellisen viranomaistoiminnan aiheuttama vahinko pitkittyy yli
30 vuodeksi, ja miten ministeriö varmistaa, ettei viranomaisten
itse ylläpitämissä katkeamattomissa prosesseissa käytetä
vanhentumisaikoja suojana valtion korvausvelvollisuutta vastaan?
Helsingissä
12. lokakuuta 2026
Hanna-Leena
Mattila [kesk]
TAUSTAMUISTIO
/ LISÄPAPERI (CONFIDENTIAL BACKGROUND MEMO)
Kirjallisen
kysymyksen tausta-aineisto, keskeiset asiakirjatodisteet ja
viitetiedot
Vastaanottaja:
Oikeusministeriö
/ Ministeri Leena Meren esikunta
Toimittaja:
Kansanedustaja
Hanna-Leena
Mattila
(Kysymyksen
laatija)
Asiakokonaisuus:
Alavieskan
Puurakenne Oy:n konkurssipesän ja Euronio Oy:n (myöh.
PR-Teollisuus Oy) välistä kauppakirjaa (11.05.1995) koskevat
jatkuvat viranomais- ja prosessivirheet Ylivieskan käräjäoikeuden
ja Vaasan hovioikeuden alueella.
Alla
on yksilöity ne tarkat lähdetiedot, sivunumerot ja viralliset
asiakirjatodisteet, joihin jätetty kirjallinen kysymys perustuu.
Kaikki asiakirjat on julkaistu ja ne ovat todennettavissa alla
mainituista lähteistä.
Osa
1: Kirjadokumentaatio ja tarkat sivunumerot
Kaikki
alla mainitut alkuperäiset asiakirjatodisteet (mukaan lukien
kauppakirjat, KRP:n esitutkintalausumat ja sopimusten purut) on
kopioitu ja selostettu teoksessa:
Keskeiset
sivunumerot ja todisteet kirjasta:
Sivut
276–285:
Alavieskan
Puurakenne Oy:n konkurssipesän ja Euronio Oy:n (myöh.
PR-Teollisuus Oy) väliset kolme (3) erillistä kauppasopimusta
(päivätty 11.05.1995). Sopimuksissa salasitte 48 miljoonan markan
pantatut kiinnitykset, ja ne osoittavat väliaikaisten
pesänhoitajien myyneen kiinteää omaisuutta ilman kirjallisia
valtakirjoja (Konkurssisäännön 50 a §:n ja Maakaaren 2 luvun 3
§:n vastaisesti). Kaupanvahvistajaksi on merkitty tuleva
kihlakunnansyyttäjä Sulo Heiskari.
Sivu
286 / Sivu 287:
Johtaja
Seppo Arposen todistus ja Kalevan lehtileike, jotka todistavat
keskeneräisen tilauskannan olleen 15 miljoonaa markkaa ilmoitettua
(26 miljoonaa) pienempi (törkeä petos kokonaisuudessaan 63
miljoonaa markkaa).
Sivu
294:
Kaupan
osapuolen (Heino Virta) kirjallinen todistus siitä, ettei hän ole
koskaan tavannut tai nähnyt asiakirjaan merkittyä
kaupanvahvistajaa (Sulo Heiskari).
Sivut
298–300:
Alioikeuden
asiakirjat ja käräjäsihteerin käsintehdyt merkinnät
("Tiedoksiannot? Huom. Aho, Koski ja Virta eivät ole
palauttaneet..."), jotka osoittavat, että tiedoksiannot
laiminlyötiin syyttäjän toimesta. Asianajaja Jouni Vihervallin
kirjallinen tunnustus Suomen Asianajajaliitolle siitä, ettei
hänellä ollut valtakirjoja eikä hän ollut edes puhunut
puhelimessa edustamiensa henkilöiden kanssa.
Sivut
305–308:
Viralliset
kaupanpurkusopimukset (19.03.1996 ja 18.04.1996). Koska
pääsitoumukset purettiin, myös kaikki niihin liittyvät
takaussitoumukset raukesivat laillisesti (Kauppalaki 54 §).
Sivut
302, 303 ja 304:
Pankkisiirtotodisteet
ja kuitit, jotka osoittavat, että takauksia oli maksettu yhteensä
1 641 444,45 markkaa, eli saatavia ei ollut olemassa silloin, kun
konkurssihakemus jätettiin.
Sivut
311–316 & Sivu 514:
Varatuomari
Paavo M. Petäjän Ylivieskan käräjäoikeudelle antama lausuma ja
hänen myöhempi virallinen tunnustuksensa siitä, ettei hänellä
ollut toimeksiantoa eikä valtakirjaa ajaa konkurssia asianomaisten
nimissä.
Sivut
328–331:
Konkurssihakemusasiakirjat,
jotka todistavat hakemuksen perustuneen väärille tiedoille
(puretuille ja jo maksetuille saataville) ja jotka alioikeus
hyväksyi tarkistamatta valtakirjoja.
Osa
2: Digitaaliset arkistot ja tarkat internetyhteydet (Blogilinkit)
Tapauksen
katkeamaton, yli 30 vuotta jatkunut käsittelyhistorian
dokumentaatio, esitutkintapyynnöt sekä juridiset analyysit ovat
julkisesti nähtävillä ja tarkistettavissa suorista linkeistä:
Erkki
Ahon pääblogi (Todistusaineisto ja laillisuusvalvonta):
Oikeuslaitos
ja poliisi -blogi (Juridinen argumentaatio ja prosessivirheet):
Osa
3: Taidenäyttelyn historiataulut ja visuaalinen näyttö
Kansanedustaja
Hanna-Leena Mattila on henkilökohtaisesti tarkastanut tapaukseen
liittyvän taidenäyttelyn ja siihen kuuluvat teokset, jotka
visualisoivat oikeusketjun virheet:
Teos
"Kaupanvahvistaja":
Kuvaa
syyttäjä Sulo Heiskarin kaksoisroolia (esteellisyys
virkarikoksena syyttäjälain 12 §:n ja perustuslain 21 §:n
valossa).
Teos
"Ei toimeksiantoa":
Kuvaa
varatuomari Paavo M. Petäjän valtakirjatonta toimintaa Ylivieskan
käräjäoikeudessa.
Teos
"Saattohoitaja":
Kuvaa
Kera Oy:n ja salaisen sopimuksen roolia petosketjussa (Laki
varallisuusoikeudellisista oikeustoimista 30–33 §).
Kaikki
nämä teokset on sidottu alkuperäisiin asiakirjoihin suoraan
teosten yhteydessä olevissa historiatauluissa, ja ne muodostavat
katkeamattoman näytön viranomaistoiminnan lainvastaisuudesta, joka
pitää ulosottovahinkoa vireillä edelleen tänä päivänä.
Kidutushistoriani
Minä,
Erkki Aho, olen joutunut syyttömänä kärsimään 4 konkurssia,
yhden 75 päivän ehdottoman vankeustuomion, mikä muutetiin
ehdonalaiseksi ja yhden 5 kuukauden vankeustuomion, mikä muutettiin
ehdonalaiseksi sekä 7 kunnianloukkaustuomiota. Olen menettänyt
Suomen valtion rikollisen toiminnan johdosta, yritykseni,
omaisuuteni, ihmisarvoni ja minulle on aiheutettu avioero valtion
rikollisen toiminnan johdosta. Olen ollut luottokelvottomana yli 30
vuotta enkä ole voinut harjoittaa yritystoimintaa. Minä en ole
saanut esteetöntä rikostutkintaa eikä oikeudenmukaista
oikeudenkäyntiä 30 vuoteen. Minut on pidätetty useita kertoja
rikollisten toimesta ja minä on joutunut olemaan maan paossa
Suomessa, Ruotsissa ja Bulgariassa. Minä joutunut hakemaan
poliittista turvapaikkaa Suomen valtion rikollisen toiminnan
johdosta Euroopan Unionilta eli oikeuskomisaari Vera Jourovalta sekä
Bulgarian presidentiltä. Minä olen menettänyt terveyteni
sairastuttuani syöpään ja korkeaan verenpaineeseen. Syövän
onnistuin voittamaan, mutta korkea verenpaine on tuhonnut
elimistöäni. Sairastuin diabetekseen. Minulle on aiheutettu
avioero valtion rikollisen toiminnan johdosta. Tämä on minulle
äärettömän raskas ja vaikea asia.
Olen
joutunut Suomen valtion yli 30 vuoden kidutuksen kohteeksi ja
Kalajoen kaupungin 40 vuoden syrjinnän kohteeksi. Olen edelleen
ulosoton kohteena , mikä pitää rikokset avoimena ja olen edelleen
kidutuksen kohteena, mikä on ihmisoikeusrikos.
Kirjallinen
kysymys
https://kalajokinen.blogspot.com/2026/10/kirjallinen-kysymys.html
Erkki
Aho
Merenojantie
9B16
85100
Kalajoki
www.erkkiaho.com
044-3025948