torstai 22. lokakuuta 2026

Kiitos kansanedustaja Hanna Mattila!

 


Kirjallinen kysymys KK 437/2026 vp

Hanna-Leena Mattila kesk

Kirjallinen kysymys viranomaisten esteellisyyden valvonnasta ja oikeusturvan toteutumisesta pitkittyneissä oikeus- ja ulosottoprosesseissa

Eduskunnan puhemiehelle

Kansalaisen oikeusturva on oikeusvaltion keskeinen perusta. Suomen perustuslain 21§ turvaa jokaiselle oikeuden saada asiansa käsitellyksi asianmukaisesti j a ilman aiheetonta viivytystä sekä oikeuden tulla kuulluksi, saada perusteltu päätös ja hakea muutosta. Perustuslain 22 § velvoittaa julkisen vallan turvaamaan perus- ja ihmisoikeuksien toteutumisen. Myös Euroopan ihmisoikeussopimus edellyttää oikeudenmukaista oikeudenkäyntiä ja tehokkaita oikeussuojakeinoja.

Oikeusturvan toteutumiseen liittyy erityisiä haasteita tilanteissa, joissa kansalainen joutuu vuosikymmeniä jatkuvaan oikeus-, konkurssi- ja ulosottoprosessien kokonaisuuteen. Jos samaan tapahtumaketjuun liittyviä väitteitä viranomaisvirheistä käsitellään erillisinä asioina, vaarana on, ettei kukaan arvioi kokonaisuutta ja sen vaikutuksia kansalaisen oikeuksiin. Pitkittyneet menettelyt voivat aiheuttaa huomattavaa taloudellista ja henkistä kuormitusta sekä heikentää luottamusta viranomaisten toimintaan.

Viranomaisten puolueettomuus ja esteellisyyssäännösten noudattaminen ovat oikeusturvan välttämättömiä edellytyksiä. Erityisen ongelmallinen asetelma voi syntyä, jos viranomainen joutuu myöhemmässä tehtävässään arvioimaan oman aikaisemman toimintansa lainmukaisuutta. Tällaiset tilanteet on tunnistettava ajoissa, ja esteellisyyttä koskevat epäilyt on voitava saattaa riippumattomaan arviointiin.

Yhtä keskeistä on varmistaa, että oikeudenkäyntiasiamiehellä on asianmukainen valtuutus, tiedoksiannot toimitetaan lain edellyttämällä tavalla ja asianosaisille turvataan todellinen mahdollisuus tulla kuulluiksi. Näihin menettelyihin liittyvät puutteet voivat vaikuttaa olennaisesti ratkaisujen perusteisiin ja kansalaiselle määrättyihin taloudellisiin vastuisiin.

Oikeusturvan on toteuduttava myös silloin, kun väitetyt virheet tulevat esiin vasta pitkän ajan kuluttua tai niiden seuraukset jatkuvat edelleen. Muutoksenhaku-, kantelu- ja muiden oikeussuojakeinojen tulee mahdollistaa vakavien ja yksilöityjen virheväitteiden tehokas tutkiminen. Samalla on huolehdittava siitä, että saatavien vanhentumista ja ulosottoperusteiden määräaikoja koskevia säännöksiä noudatetaan ja että kansalaisella on tosiasiallinen mahdollisuus saada lain edellytysten täyttyessä korvaus viranomaisen virheestä tai laiminlyönnistä aiheutuneesta vahingosta.

Tuomioistuinten riippumattomuutta kunnioittaen hallituksen tehtävänä on huolehtia oikeusturvajärjestelmän, viranomaistoiminnan valvonnan ja lainsäädännön toimivuudesta. On tarpeen arvioida, turvaavatko nykyiset menettelyt riittävän riippumattoman ja kattavan käsittelyn poikkeuksellisen pitkissä, useita viranomaisia koskevissa asiakokonaisuuksissa. Oikeusvaltiossa kansalaisen on voitava luottaa siihen, että perustellut epäilyt viranomaisvirheistä tutkitaan asianmukaisesti ja että todettujen virheiden seuraukset voidaan korjata.

Ponsiosa 

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Mihin konkreettisiin toimenpiteisiin hallitus ryhtyy varmistaakseen, että syyttäjien ja tuomareiden esteellisyyttä koskeva valvonta turvaa perustuslain 21 §:ssä säädetyn oikeusturvan ja että viranomaisen puolueettomuus arvioidaan riippumattomasti tilanteissa, joissa hänen aikaisemman toimintansa lainmukaisuus on saman asiakokonaisuuden yhteydessä riitautettu,

miten hallitus varmistaa, että kansalaisella on käytettävissään tehokkaat oikeussuojakeinot epäiltyjen oikeudenkäyntivirheiden, kuten puuttuvan edustamisvaltuutuksen, tiedoksiantojen laiminlyöntien tai kuulemisvelvollisuuden rikkomisen, tutkimiseksi ja todettujen virheiden korjaamiseksi myös silloin, kun ratkaisuihin perustuva ulosotto ja sen seuraukset ovat jatkuneet vuosikymmeniä, ja

aikooko hallitus arvioida valtion vahingonkorvausvastuuta ja korvausvaatimusten vanhentumista koskevan sääntelyn riittävyyttä tilanteissa, joissa viranomaisvirheen aiheuttamaksi epäilty vahinko jatkuu pitkään, sekä ryhtyä tarvittaviin toimiin sen varmistamiseksi, että oikeus vahingonkorvaukseen toteutuu käytännössä?

Helsingissä 15.10.2026

Hanna-Leena Mattila kesk

Oikeusministeri Leena Meren on vastattava kansanedustaja Hanna-Leena Mattilan kirjalliseen kysymykseen viimeistään torstaina 5. marraskuuta 2026.

Määräaika lasketaan ja määräytyy seuraavasti:

  • Laskutapa: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:n mukaan vastaus on annettava 21 päivän kuluessa siitä, kun kysymys on toimitettu valtioneuvostolle. Lakisääteisten määräaikojen laskennassa (lain määräaikojen laskemisesta mukaan) itse jättöpäivää (15.10.) ei lasketa mukaan määräaikaan.


Olen lähettänyt seuraavan asiaa koskevan materiaalin oikeusministerille ja oikeusministeriöön.

Arvoisa oikeusministeri Leena Meri ja hänen esikuntansa



Arvoisa oikeusministeri Leena Meri ja hänen esikuntansa


Kansanedustaja Hanna-Leena Mattila on jättänyt oikeusministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen. Mikä on alla olevassa linkissä

Lehdistötiedote

https://kalajokinen.blogspot.com/2026/10/lehdistotiedote.html


Nykyisin käytetään tekoälyä hyväksi työn helpottamiseksi. Tässä on tekoälyn ratkaisut asiaan


Olen oikeusmurhan uhri – tekoäly todisti asian

https://oikeuslaitosjapoliisi.blogspot.com/2026/08/olen-oikeusmurhan-uhri-tekoaly-todisti.html


TO 26.09.2024 Miksi en saa oikeutta? Miksi laillisuusvalvojat laiminlyövät tehtävänsä? Miksi tiedotusvälineet vaikenevat ja kieltäytyvät noudattamasta journalistisia ohjeita?

https://kalajokinen.blogspot.com/2024/09/to-26092024-miksi-en-saa-oikeutta-miksi.html


Koska kansanedustaja Hanna-Leena Mattilan kysymys on laajempi niin vastukset asian löytyvät myös näistä blogeista


Nettikirja

https://valtuustoaloite.blogspot.com/


Pankkikriisi

https://pankkikriisi.blogspot.com/


Pankkikriisiselvitys -karmea totuus julki

https://suomenhistoriaa.blogspot.com/2011/11/pankkikriisiselvitys-karmea-totuus.html


Avoin kirje pääministeri Antti Rinteelle

https://pankkikriisi.blogspot.com/2019/06/avoin-kirje-paaministeri-antti-rinteelle.html


Oikeustoimi ja poliisiblogi

https://oikeuslaitosjapoliisi.blogspot.com/


Myös nämä videot kertovat totuuden asioista


DVD-dokumentti YouTubessa

https://oikeuslaitosjapoliisi.blogspot.com/2008/12/dvd-dokumentti-youtubessa.html


Kalajoki 15.10.2026

Erkki Aho

Merenojantie 9 B 16

85100 Kalajoki

www.erkkiaho.com

044-3025948


Lehdistötiedote

 



Aihe: LEHDISTÖTIEDOTE: Kansanedustaja Hanna-Leena Mattila jätti kirjallisen kysymyksen oikeusprosessien laillisuusvalvonnasta

Arvoisa toimittaja,

Kansanedustaja Hanna-Leena Mattila (kesk.) on jättänyt eduskunnan puhemiehelle kirjallisen kysymyksen viranomaisten esteellisyyden valvonnasta, alioikeustason menettelyvirheistä sekä perustuslain mukaisen oikeusturvan toteutumisesta poikkeuksellisen pitkittyneissä yritys- ja ulosottoprosesseissa.

Oikeusministeri Leena Merelle osoitetussa valtiopäivätoimessa perätään valtion laillisuusvalvonnan riittävyyttä ja oikeusturvakeinojen tehokkuutta silloin, kun viranomaistoiminnan virheet pitkittävät taloudellisia vahinkoja vuosikymmeniä.

Alla on vapaasti julkaistavissa oleva lehdistötiedote aiheesta.

Ystävällisin terveisin,
Erkki Aho
044-3025948

LEHDISTÖTIEDOTE
Julkaisuvapaa: Heti

Kansanedustaja Hanna-Leena Mattila jätti kirjallisen kysymyksen poikkeuksellisen pitkittyneiden oikeusprosessien laillisuusvalvonnasta

Kansanedustaja Hanna-Leena Mattila (kesk.) on jättänyt eduskunnan puhemiehelle kirjallisen kysymyksen viranomaisten esteellisyyden valvonnasta, alioikeustason menettelyvirheistä sekä kansalaisten oikeusturvan toteutumisesta vuosikymmeniä kestävissä yritys- ja ulosottoprosesseissa. Oikeusministeri Leena Merelle osoitetussa kysymyksessä perätään valtion laillisuusvalvonnan riittävyyttä ja viranomaistoiminnan puolueettomuutta.

Kysymyksen taustalla on lähes 40 vuotta vireillä ollut oikeus- ja ulosottokierre, joka liittyy 1990-luvun puolivälin yrityskauppoihin ja niistä seuranneisiin riitoihin, sekä väitteisiin syyttäjän ja kaupanvahvistajan roolien sekoittumisesta ja alioikeuden prosessivirheistä. Mattila vetoaa perustuslakiin ja vaatii ministeriltä vastauksia esteellisyyden valvontaan, prosessivirheiden korjaamiseen ja pitkittyneisiin vahinkoihin liittyen.

Kansanedustaja Mattila tivaa oikeusministeriltä vastauksia seuraaviin kohtiin:

  1. Toimenpiteet syyttäjien ja tuomareiden aukottoman esteellisyysvalvonnan varmistamiseksi.

  2. Oikeussuojakeinojen tehokkuus tilanteissa, joissa alioikeuden prosessivirheet pitkittävät ulosottoa vuosikymmeniä.

  3. Valtion korvausvastuun ja oikeusvaltioperiaatteen toteutuminen yli 30 vuotta kestäneissä tapauksissa.

Tarkemmat taustatiedot ja asiakirjat ovat luettavissa aiheesta kertovassa verkkolähteessä: https://kalajokinen.blogspot.com/2026/10/kirjallinen-kysymys.html .

Lisätiedot ja tiedustelut:
Eduskunta / Kansanedustaja Hanna-Leena Mattilan työhuone
Sähköposti: hanna-leena.mattila@eduskunta.fi

Taustamateriaali:
https://kalajokinen.blogspot.com/2026/10/kirjallinen-kysymys.html

KIRJALLINEN KYSYMYS

Viranomaisten esteellisyyden valvonnasta, alioikeustason vakavista menettelyvirheistä sekä perustuslain ja ihmisoikeussopimusten mukaisen oikeusturvan toteutumisesta poikkeuksellisen pitkittyneissä yritys- ja ulosottoprosesseissa

Eduskunnan puhemiehelle

Viranomaisille toimitettujen laajojen selvitysten ja julkisuudessa olleiden tietojen valossa on noussut esiin erittäin poikkeuksellinen ja vakava tapaus, jossa yksityisen kansalaisen ja yrittäjän oikeusturva on vaarantunut ja estynyt jo lähes 40 vuotta jatkuneessa oikeus-, konkurssi- ja ulosottokierteessä. Kyseisessä asiaryppäässä, joka koskee Alavieskan Puurakenne Oy:n konkurssipesän ja Euronio Oy:n (myöhemmin PR-Teollisuus Oy) välisiä kauppoja sekä niistä seuranneita lukuisia oikeusprosessia Ylivieskan käräjäoikeudessa ja Vaasan hovioikeudessa, viranomaistoimintaa väitetään rasittaneen ilmeinen esteellisyys sekä järjestelmälliset prosessivirheet. Menettelyt ovat olleet suorassa ristiriidassa Suomen perustuslain, kansainvälisten ihmisoikeussopimusten sekä länsimaisen oikeusvaltioperiaatteen kanssa.

Suomen perustuslain (731/1999) 21 §:ssä säädetään jokaisen oikeudesta saada asiansa käsitellyksi asianmukaisesti ja ilman aiheetonta viivytystä toimivaltaisessa ja riippumattomassa tuomioistuimessa. Pykälä takaa oikeuden tulla kuulluksi sekä muut oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin takeet. Samat periaatteet on suojattu Euroopan ihmisoikeussopimuksen 6 artiklassa, joka takaa oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin kohtuullisen ajan kuluessa puolueettomassa tuomioistuimessa. Tässä nimenomaisessa tapauksessa mikään näistä perusoikeuksista ei ole toteutunut, vaan asianosainen on joutunut vuosikymmeniä kestävän henkisen ja taloudellisen kidutuksen kohteeksi.

Laki yleisistä syyttäjistä velvoittaa syyttäjän ehdottomaan tasapuolisuuteen ja objektiivisuuteen. Tässä asiakokonaisuudessa on kuitenkin ilmennyt, että sama kihlakunnansyyttäjä on toiminut ensin kyseisten liikesopimusten ja kiinteistökauppojen virallisena kaupanvahvistajana, ja myöhemmin yli 20 vuoden ajan samassa asiakokonaisuudessa syyttäjänä ja esitutkinnan ohjaajana. Asetelma, jossa syyttäjäviranomainen joutuu omissa syyteharkinnoissaan arvioimaan omien aiempien kaupanvahvistustoimiensa lainmukaisuutta – tilanteessa, jossa kaupan muotovirheet ja pantattujen kiinnitysten salaaminen on riitautettu – loukkaa vakavasti julkisen vallan puolueettomuusvaatimusta ja täyttää suoraan yleisen esteellisyysperusteen.

Oikeusturvan kannalta yhtä vakavia ovat olleet alioikeustason prosessimenettelyt. Tapaukseen liittyvissä asiakirjoissa on ilmennyt, että käräjäoikeudessa on kuultu ja hyväksytty asiamieheksi varatuomari, jolla ei todellisuudessa ole ollut päämiehen omakätistä valtakirjaa tai toimeksiantoa, minkä kyseinen oikeusavustaja on myöhemmin itsekin myöntänyt Keskusrikospoliisin esitutkinnassa. Lisäksi lailliset tiedoksiannot ja haasteet on jätetty toimittamatta suoraan takaajille ja asianosaisille. Kun tuomioistuin tekee ratkaisunsa ja määrää jättimäiset ulosottosaatavat valtuudettoman asiamiehen lausumien pohjalta ja kuulematta todellisia asianosaisia, kyseessä on törkeä prosessivirhe, joka tekee ratkaisuista perustuslaillisesti kestämättömiä.

Koska virheellisten ja rikosoikeudellisesti kyseenalaisten alioikeuspäätösten pohjalta määrätyt ulosottosaatavat on pidetty vireillä keskeytyksettä vuosikymmenien ajan, kyseessä on viranomaistoiminnalla aiheutettu jatkuva vahinko ja ihmisoikeusloukkaus. Vahingonkorvauslain (412/1974) mukaan valtio on velvollinen korvaamaan julkista valtaa käytettäessä virheellä aiheutetun vahingon. Oikeusvaltiossa valtio ei voi suojautua vanhentumisaikojen taakse tilanteessa, jossa vahinko perustuu viranomaisten omiin laiminlyönteihin ja esteellisyyksiin, ja jossa vahingollinen asiantila pidetään ulosoton voimassaololla jatkuvasti aktiivisena.

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

  1. Mihin konkreettisiin toimenpiteisiin oikeusministeriö ryhtyy varmistaakseen, että syyttäjien ja tuomareiden esteellisyyden laillisuusvalvonta toimii perustuslain 21 §:n mukaisesti, ja miten ministeriö varmistaa, ettei kukaan syyttäjäviranomainen voi toimia syyttäjänä tai esitutkinnan ohjaajana jutussa, jossa hänen oma aiempi roolinsa kaupanvahvistajana on riitautettu ja asetettu syytteen alaiseksi?

  2. Miten oikeusministeriö aikoo varmistaa kansalaisten oikeussuojakeinojen tehokkuuden silloin, kun alioikeuksissa on tapahtunut ilmeisiä ja dokumentoituja prosessivirheitä – kuten valtakirjattoman asiamiehen kuuleminen tai tiedoksiantojen laiminlyönti – ja näiden virheellisten menettelyiden seurauksena yrittäjälle aiheutettu taloudellinen ja henkinen vahinko jatkuu ulosoton kautta katkeamattomana vuosikymmeniä?

  3. Katsooko ministeri, että valtion ankara korvausvastuu ja oikeusvaltioperiaate toteutuvat perustuslain ja Euroopan ihmisoikeussopimuksen henkeä vastaavasti silloin, jos virheellisen ja esteellisen viranomaistoiminnan aiheuttama vahinko pitkittyy yli 30 vuodeksi, ja miten ministeriö varmistaa, ettei viranomaisten itse ylläpitämissä katkeamattomissa prosesseissa käytetä vanhentumisaikoja suojana valtion korvausvelvollisuutta vastaan?

Helsingissä 12. lokakuuta 2026

Hanna-Leena Mattila [kesk]

TAUSTAMUISTIO / LISÄPAPERI (CONFIDENTIAL BACKGROUND MEMO)

Kirjallisen kysymyksen tausta-aineisto, keskeiset asiakirjatodisteet ja viitetiedot

Vastaanottaja: Oikeusministeriö / Ministeri Leena Meren esikunta
Toimittaja: Kansanedustaja Hanna-Leena Mattila (Kysymyksen laatija)
Asiakokonaisuus: Alavieskan Puurakenne Oy:n konkurssipesän ja Euronio Oy:n (myöh. PR-Teollisuus Oy) välistä kauppakirjaa (11.05.1995) koskevat jatkuvat viranomais- ja prosessivirheet Ylivieskan käräjäoikeuden ja Vaasan hovioikeuden alueella.

Alla on yksilöity ne tarkat lähdetiedot, sivunumerot ja viralliset asiakirjatodisteet, joihin jätetty kirjallinen kysymys perustuu. Kaikki asiakirjat on julkaistu ja ne ovat todennettavissa alla mainituista lähteistä.


Osa 1: Kirjadokumentaatio ja tarkat sivunumerot

Kaikki alla mainitut alkuperäiset asiakirjatodisteet (mukaan lukien kauppakirjat, KRP:n esitutkintalausumat ja sopimusten purut) on kopioitu ja selostettu teoksessa:

  • Kirja: Olet maamme armahin Suomenmaa (ISBN: 978-952-91-4593-X)

Keskeiset sivunumerot ja todisteet kirjasta:

  • Sivut 276–285: Alavieskan Puurakenne Oy:n konkurssipesän ja Euronio Oy:n (myöh. PR-Teollisuus Oy) väliset kolme (3) erillistä kauppasopimusta (päivätty 11.05.1995). Sopimuksissa salasitte 48 miljoonan markan pantatut kiinnitykset, ja ne osoittavat väliaikaisten pesänhoitajien myyneen kiinteää omaisuutta ilman kirjallisia valtakirjoja (Konkurssisäännön 50 a §:n ja Maakaaren 2 luvun 3 §:n vastaisesti). Kaupanvahvistajaksi on merkitty tuleva kihlakunnansyyttäjä Sulo Heiskari.

  • Sivu 286 / Sivu 287: Johtaja Seppo Arposen todistus ja Kalevan lehtileike, jotka todistavat keskeneräisen tilauskannan olleen 15 miljoonaa markkaa ilmoitettua (26 miljoonaa) pienempi (törkeä petos kokonaisuudessaan 63 miljoonaa markkaa).

  • Sivu 294: Kaupan osapuolen (Heino Virta) kirjallinen todistus siitä, ettei hän ole koskaan tavannut tai nähnyt asiakirjaan merkittyä kaupanvahvistajaa (Sulo Heiskari).

  • Sivut 298–300: Alioikeuden asiakirjat ja käräjäsihteerin käsintehdyt merkinnät ("Tiedoksiannot? Huom. Aho, Koski ja Virta eivät ole palauttaneet..."), jotka osoittavat, että tiedoksiannot laiminlyötiin syyttäjän toimesta. Asianajaja Jouni Vihervallin kirjallinen tunnustus Suomen Asianajajaliitolle siitä, ettei hänellä ollut valtakirjoja eikä hän ollut edes puhunut puhelimessa edustamiensa henkilöiden kanssa.

  • Sivut 305–308: Viralliset kaupanpurkusopimukset (19.03.1996 ja 18.04.1996). Koska pääsitoumukset purettiin, myös kaikki niihin liittyvät takaussitoumukset raukesivat laillisesti (Kauppalaki 54 §).

  • Sivut 302, 303 ja 304: Pankkisiirtotodisteet ja kuitit, jotka osoittavat, että takauksia oli maksettu yhteensä 1 641 444,45 markkaa, eli saatavia ei ollut olemassa silloin, kun konkurssihakemus jätettiin.

  • Sivut 311–316 & Sivu 514: Varatuomari Paavo M. Petäjän Ylivieskan käräjäoikeudelle antama lausuma ja hänen myöhempi virallinen tunnustuksensa siitä, ettei hänellä ollut toimeksiantoa eikä valtakirjaa ajaa konkurssia asianomaisten nimissä.

  • Sivut 328–331: Konkurssihakemusasiakirjat, jotka todistavat hakemuksen perustuneen väärille tiedoille (puretuille ja jo maksetuille saataville) ja jotka alioikeus hyväksyi tarkistamatta valtakirjoja.


Osa 2: Digitaaliset arkistot ja tarkat internetyhteydet (Blogilinkit)

Tapauksen katkeamaton, yli 30 vuotta jatkunut käsittelyhistorian dokumentaatio, esitutkintapyynnöt sekä juridiset analyysit ovat julkisesti nähtävillä ja tarkistettavissa suorista linkeistä:

  1. Erkki Ahon pääblogi (Todistusaineisto ja laillisuusvalvonta):

  2. Oikeuslaitos ja poliisi -blogi (Juridinen argumentaatio ja prosessivirheet):


Osa 3: Taidenäyttelyn historiataulut ja visuaalinen näyttö

Kansanedustaja Hanna-Leena Mattila on henkilökohtaisesti tarkastanut tapaukseen liittyvän taidenäyttelyn ja siihen kuuluvat teokset, jotka visualisoivat oikeusketjun virheet:

  • Teos "Kaupanvahvistaja": Kuvaa syyttäjä Sulo Heiskarin kaksoisroolia (esteellisyys virkarikoksena syyttäjälain 12 §:n ja perustuslain 21 §:n valossa).

  • Teos "Ei toimeksiantoa": Kuvaa varatuomari Paavo M. Petäjän valtakirjatonta toimintaa Ylivieskan käräjäoikeudessa.

  • Teos "Saattohoitaja": Kuvaa Kera Oy:n ja salaisen sopimuksen roolia petosketjussa (Laki varallisuusoikeudellisista oikeustoimista 30–33 §).

Kaikki nämä teokset on sidottu alkuperäisiin asiakirjoihin suoraan teosten yhteydessä olevissa historiatauluissa, ja ne muodostavat katkeamattoman näytön viranomaistoiminnan lainvastaisuudesta, joka pitää ulosottovahinkoa vireillä edelleen tänä päivänä.


Kidutushistoriani

Minä, Erkki Aho, olen joutunut syyttömänä kärsimään 4 konkurssia, yhden 75 päivän ehdottoman vankeustuomion, mikä muutetiin ehdonalaiseksi ja yhden 5 kuukauden vankeustuomion, mikä muutettiin ehdonalaiseksi sekä 7 kunnianloukkaustuomiota. Olen menettänyt Suomen valtion rikollisen toiminnan johdosta, yritykseni, omaisuuteni, ihmisarvoni ja minulle on aiheutettu avioero valtion rikollisen toiminnan johdosta. Olen ollut luottokelvottomana yli 30 vuotta enkä ole voinut harjoittaa yritystoimintaa. Minä en ole saanut esteetöntä rikostutkintaa eikä oikeudenmukaista oikeudenkäyntiä 30 vuoteen. Minut on pidätetty useita kertoja rikollisten toimesta ja minä on joutunut olemaan maan paossa Suomessa, Ruotsissa ja Bulgariassa. Minä joutunut hakemaan poliittista turvapaikkaa Suomen valtion rikollisen toiminnan johdosta Euroopan Unionilta eli oikeuskomisaari Vera Jourovalta sekä Bulgarian presidentiltä. Minä olen menettänyt terveyteni sairastuttuani syöpään ja korkeaan verenpaineeseen. Syövän onnistuin voittamaan, mutta korkea verenpaine on tuhonnut elimistöäni. Sairastuin diabetekseen. Minulle on aiheutettu avioero valtion rikollisen toiminnan johdosta. Tämä on minulle äärettömän raskas ja vaikea asia.

Olen joutunut Suomen valtion yli 30 vuoden kidutuksen kohteeksi ja Kalajoen kaupungin 40 vuoden syrjinnän kohteeksi. Olen edelleen ulosoton kohteena , mikä pitää rikokset avoimena ja olen edelleen kidutuksen kohteena, mikä on ihmisoikeusrikos.


Kirjallinen kysymys

https://kalajokinen.blogspot.com/2026/10/kirjallinen-kysymys.html


Erkki Aho

Merenojantie 9B16

85100 Kalajoki

www.erkkiaho.com

044-3025948

Lähettänyt klo Ei kommentteja:

keskiviikko 21. lokakuuta 2026

Tosiasiat maahanmuutosta


Maahanmuuton keskeiset muodot Suomessa

Maahanmuutosta keskusteltaessa ja sitä säädeltäessä on olennaista erottaa sen eri lajit ja tavoitteet, sillä niitä koskevat eri lait ja käytännöt:

  • Työperäinen maahanmuutto:

    Työntekijöiden ja yrittäjien muutto maahan, jonka tarkoituksena on vastata osaavan työvoiman saatavuuteen, yritysten kasvuun ja talouden elinvoimaisuuteen.

  • Opiskelu ja tutkimus: Ulkomaalaisten opiskelijoiden, tutkijoiden ja harjoittelijoiden saapuminen maahan suorittamaan tutkintoa tai tekemään tieteellistä työtä.

  • Kansainvälinen suojelu (Turvapaikanhakijat ja pakolaiset): Turvapaikanhakija hakee maasta suojaa vainon tai turvattomuuden vuoksi. Pakolaiset puolestaan ovat henkilöitä, joille on jo myönnetty turvapaikka tai jotka ovat saapuneet osana virallista pakolaiskiintiötä.

  • Perheenyhdistäminen: Muutto maahan jo siellä asuvan perheenjäsenen luokse.

  • Viranomaisten vastuut ja roolit

Suomen maahanmuuttopolitikkaa ja -prosesseja ohjaavat useat eri tahot:

Viranomainen / Toimija

Pääasiallinen vastuualue

Sisäministeriö

Vastaa maahanmuuttopolitiikan ja -lainsäädännön yleisestä valmistelusta sekä ohjaa Maahanmuuttovirastoa.

**[Maahanmuuttovirasto (Migri)](https://www.migri.fi/ "Etusivu

Maahanmuuttovirasto")**

Työ- ja elinkeinoministeriö (TEM)

Vastaa työperäisen maahanmuuton, opiskelijoiden maahanmuuton sekä kotouttamisen politiikasta ja lainsäädännöstä.

Poliisi ja Rajavartiolaitos

Vastaavat rajatarkastuksista, laittoman maahantulon torjunnasta sekä ottavat vastaan turvapaikkahakemuksia.


Kotoutuminen ja lainsäädäntö

Maahanmuuttoa säätelevät Suomessa keskeisesti muun muassa ulkomaalaislaki ja kotoutumislaki. Kotoutumisen tavoitteena on, että maahanmuuttaja saavuttaa tasavertaisen aseman muun väestön kanssa. Modernissa politiikassa korostetaan kotoutumisen kaksisuuntaisuutta, mikä tarkoittaa, että se vaatii aktiivisuutta, kielitaidon opettelua ja lakien noudattamista muuttajalta, mutta myös vastaanottavalta yhteiskunnalta valmiutta tarjota mahdollisuuksia ja palveluita.


Maahanmuuttajien määristä Suomessa


Suomessa asui Tilastokeskuksen mukaan vuoden 2025 lopussa noin 660 800 ulkomaalaistaustaista henkilöä, mikä vastasi 11,7 prosenttia koko maan väestöstä.

Väestötilastoissa maahanmuuttajia ja heidän jälkeläisiään tarkastellaan yleensä kolmesta eri näkökulmasta: syntyperän, kansalaisuuden ja äidinkielen mukaan.

1. Ulkomaalaistaustaiset (Syntyperä)

Tilastokeskus jakaa ulkomaalaistaustaiset henkilöt kahteen ryhmään sen mukaan, ovatko he syntyneet ulkomailla vai Suomessa:

  • Ulkomailla syntyneet (ensimmäinen polvi): 558 617 henkilöä.

  • Suomessa syntyneet (toinen polvi): 102 183 henkilöä. Suomessa syntyneiden toisen polven ulkomaalaistaustaisten määrä ylitti 100 000 henkilön rajan ensimmäistä kertaa vuoden 2025 aikana. He ovat valtaosin vielä nuoria, ja heistä alle kouluikäisiä on lähes 38 %.

2. Suurimmat ryhmät kansalaisuuden ja kielen mukaan

Ryhmien suuruusjärjestys vaihtelee sen mukaan, mitataanko sitä pelkän virallisen kansalaisuuden vai äidinkielen perusteella:

  • Kansalaisuus: Vuoden 2025 aikana Ukrainan kansalaiset nousivat Suomen suurimmaksi ulkomaiden kansalaisten ryhmäksi.

  • Äidinkieli: Jos tilannetta tarkastellaan äidinkielen mukaan, venäjänkieliset ovat edelleen selvästi suurin ryhmä (102 618 henkilöä). Tämä johtuu siitä, että lähes 53 000 venäjänkielisellä on jo Suomen kansalaisuus, jolloin he eivät näy ulkomaiden kansalaisten tilastoissa. Seuraavaksi suurimmat vieraskielisten ryhmät olivat vironkieliset (48 495) ja ukrainankieliset (46 696).

3. Vuotuinen muuttoliike (2025)

Vuosi 2025 merkitsi maahanmuutossa selvää tasaantumista kahden poikkeuksellisen suuren kasvuvuoden (erityisesti Ukrainan sodan aiheuttaman pakolaisuuden vuoksi ennätyksellisen vuoden 2023) jälkeen.

  • Maahanmuutto Suomeen: 51 121 henkilöä (laskua edellisvuodesta noin 12 800 muuttoa). Määrä oli laskusta huolimatta tilastohistorian kolmanneksi korkein.

  • Maastamuutto Suomesta: 19 888 henkilöä (tilastointihistorian korkein luku).

  • Nettomaahanmuutto (muuttovoitto): +31 233 henkilöä.

  • Suurimmat Suomeen muuttaneiden ulkomaalaisten ryhmät vuonna 2025 olivat ukrainalaiset (8 771 henkeä), filippiiniläiset (2 753) ja srilankalaiset (2 466).

Maahanmuuttajien työllisyys

Ulkomaalaistaustaiset ja maahanmuuttajat ovat vastanneet Suomen työllisten määrän kasvusta koko 2020-luvun. Samalla kun suomalaissyntyisten työllisten määrä on vähentynyt väestön ikääntymisen vuoksi, maahanmuutto on tuonut työmarkkinoille uutta työvoimaa.

Maahanmuuttajien työllisyystilanne vaihtelee kuitenkin suuresti sukupuolen, maahantuloperusteen sekä talouden suhdanteiden mukaan.

Keskeiset tunnusluvut ja suhdannetilanne

Vuosien 2025 ja 2026 aikana yleinen talouden matalasuhdanne on heijastunut myös ulkomaan kansalaisten työllisyyteen:

  • Työllisyysaste: Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan ulkomaan kansalaisten työllisyysaste oli vuoden 2026 alussa 56,4 prosenttia (vuoden 2025 lopussa 56,8 %). Tämä jää selvästi matalammaksi kuin koko Suomen väestön trendinmukainen työllisyysaste (noin 75 %).

  • Työttömyys: Työttömyysaste ulkomaalaisten keskuudessa oli noin 20 prosenttia. Keväällä 2026 ulkomaalaisia työttömiä työnhakijoita oli Suomessa noin 48 600, mikä vastasi lähes 15 prosenttia kaikista Suomen työttömistä.

Sukupuolten väliset suuret erot

Maahanmuuttajien työllisyydessä näkyy poikkeuksellisen suuri kuilu miesten ja naisten välillä:

  • Miehet: Maahanmuuttajamiesten työllisyys nousee hyvässä suhdanteessa lähes kantaväestön tasolle (usein 70 % tuntumaan tai ylikin). Vuoden 2026 aikana miesten työttömyys kääntyi jopa lievään laskuun.

  • Naiset: Maahanmuuttajanaisten työllisyysaste (alle 60 %) on Suomessa muiden Pohjoismaiden tasoa matalampi. Monet naiset jäävät pitkäksikin aikaa työvoiman ulkopuolelle esimerkiksi perhesyistä. STTK:n teettämien selvitysten mukaan naisissa on kuitenkin merkittävä työvoimapotentiaali, sillä lähes joka toisella ulkomaalaistaustaisella naisella on korkeakoulututkinto.

Työllistyminen maahantulon syyn mukaan

Se, millä perusteella ihminen muuttaa Suomeen, ennustaa vahvasti hänen työllistymistään:

Maahantulon syy

Työllisyyskehitys

Työperäinen maahanmuutto

Työllisyysaste on huippukorkea, lähes 90 prosenttia. Nämä henkilöt tulevat suoraan valmiiseen työpaikkaan.

Opiskelu

Työllistyvät usein opintojen ohessa tai valmistuttuaan nopeasti asiantuntijatehtäviin tai esimerkiksi palvelualoille.

Kansainvälinen suojelu & perhesyyt

Työllistyminen on aluksi selvästi hitaampaa. Kotoutumisajan jälkeen työllisyys ja tulotaso paranevat kuitenkin tasaisesti Suomessa asuttujen vuosien myötä.

Työelämässä koettu syrjintä ja haasteet rekrytointiprosesseissa (kuten tiukat suomen kielen vaatimukset tai ulkomaisten tutkintojen rinnastamisen vaikeus) hidastavat edelleen monen Suomeen muuttaneen pääsyä koulutusta vastaavaan työhön

Maahanmuuton ongelmat ja kipupisteet

Maahanmuuttoon liittyvät ongelmat ja kipupisteet koskettavat sekä Suomeen muuttavia ihmisiä että suomalaista yhteiskuntaa, ja ne jakautuvat taloudellisiin, sosiaalisiin, kulttuurisiin ja poliittisiin haasteisiin. Julkisessa ja poliittisessa keskustelussa Sitran koordinoimista kansalaiskeskusteluista aina eduskuntaan asti maahanmuuton kipupisteet jaetaan tyypillisesti seuraaviin pääteemoihin:

1. Työmarkkinat ja talous

2. Sosiaaliset ja yhteiskunnalliset kipupisteet

  • Toisen polven haasteet: Huolta herättävät Suomessa syntyneet ulkomaalaistaustaiset nuoret, jotka tilastojen mukaan kohtaavat kantaväestön nuoria enemmän haasteita koulutuspoluilla ja työelämään siirtymisessä.

  • Segregaatio eli alueellinen eriytyminen: Maahanmuuttajaväestö keskittyy voimakkaasti suuriin kaupunkeihin ja niiden tiettyihin lähiöihin. Alueellinen eriytyminen heijastuu kouluihin, joissa S2-oppilaiden (suomi toisena kielenä) suuri osuus muuttaa luokkahuoneiden dynamiikkaa ja luo haasteita opetuksen järjestämiselle.

  • Hyvinvointierot: Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) selvitysten mukaan alle puolet maahanmuuttaneista kokee elämänlaatunsa keskimäärin hyväksi, ja haasteet korostuvat erityisesti nuorilla aikuisilla.

3. Kulttuuriset ristiriidat ja integraatio

  • Arvoristiriidat: Yhteiskunnallisessa keskustelussa nousevat usein esiin haasteet, jotka liittyvät hyvin erilaisista kulttuurisista taustoista tulevien ihmisten sopeutumiseen suomalaiseen liberaaliin ja tasa-arvoiseen oikeusvaltioon. Kysymykset esimerkiksi naisten oikeuksista, uskonnon roolista julkisessa tilassa ja perherakenteista voivat aiheuttaa hankausta.

  • Rasismi ja ulkopuolisuus: Maahanmuuttajat kokevat arjessaan rasismia, ennakkoluuloja ja ulkopuolisuuden tunnetta, mikä hidastaa ja vaikeuttaa heidän kotoutumistaan osaksi suomalaista yhteiskuntaa.

4. Politiikka ja vetovoima

  • Kireä ilmapiiri: Maahanmuuttopoliittinen keskustelu on hyvin polarisoitunutta. Tiukentuva maahanmuuttolainsäädäntö ja julkinen retoriikka huolestuttavat maassa jo asuvia asiantuntijoita. Tämä heikentää Suomen maakuvaa ja vaikeuttaa kansainvälisten huippuosaajien houkuttelemista maahan.

  • Turvallisuus ja valvonta: Keskustelua herättävät myös laittoman maahantulon hallinta, EU:n ulkorajojen valvonta sekä viranomaisten resurssit käsitellä hakemuksia, taustoittaa tulijoita ja toimeenpanna kielteisen päätöksen saaneiden palautuksia tehokkaasti


Totuus haittamaahanmuuton estämisen toteuttamisesta


Työperusteisen maahanmuuton tulorajojen nostaminen kytkeytyy suoraan pyrkimykseen minimoida sosiaalitukien käyttö. Kun maahanmuuttajalta vaaditaan korkeampaa palkkaa oleskeluluvan saamiseksi, varmistetaan, ettei hänellä ole edes laillista oikeutta hakea Kelan tukia täydentämään tulojaan.


Uudistukset ja niiden yhteys sosiaalitukijärjestelmään toimivat seuraavasti:

1. Tulorajojen korotukset (2025–2026)

Maahanmuuttovirasto (Migri) soveltaa nykyisin selvästi aiempia vuosia tiukempia palkkarajoja:

  • Tavalliset työntekijät (TTOL): Työntekijän oleskeluluvan lakisääteinen bruttopalkkaraja nostettiin 1 600 euroon kuukaudessa. Aiemmin riitti alan minimityöehtosopimuksen mukainen palkka (joka saattoi olla esimerkiksi noin 1 400 euroa). Jos palkka jää euronkin alle 1 600 euron, oleskelulupaa tai sen jatkoa ei myönnetä. Ilta- ja yövuorolisiä ei lasketa mukaan tähän perussummaan.

  • Asiantuntijat ja erityisasiantuntijat: Korkeakoulutetuilta asiantuntijoilta ja EU-sinisen kortin haltijoilta vaadittava kuukausipalkka on nostettu 3 937 euroon brutto vuodelle 2026.

  • Muut luvat (Opiskelijat ja perheenjäsenet): Jos oleskelulupa perustuu muuhun kuin suoraan työsuhteeseen (kuten valmistumisen jälkeiseen työnhakuun tai yritystoimintaan), vaadittava nettotuloraja on sidottu asuinkuntaan: Pääkaupunkiseudulla vaaditaan 1 210 €/kk netto, muissa suurissa kunnissa 1 090 €/kk netto ja muualla Suomessa 1 030 €/kk netto.

2. Miten tulorajat karsivat sosiaalitukien tarvetta?

Tulorajojen mekaaninen nostaminen toimii suodattimena, joka estää niin sanotun matalapalkkamuuttoilmiön ja minimoi sosiaaliturvan kuormituksen kolmella tavalla:

Estetään "palkkaköyhyys" ja tukiriippuvuus

Suomessa matalapalkkaisilla aloilla (kuten siivous-, ravintola- tai palvelualoilla) osa-aikatyötä tekevät Suomen kansalaiset joutuvat usein hakemaan yleistä asumistukea tai perustoimeentulotukea palkkansa päälle tullakseen toimeen.
Nostamalla oleskeluluvan minimipalkka 1 600 euroon valtio varmistaa, että maahanmuuttajan on pakko tehdä joko täyttä työviikkoa tai saada riittävän korkeaa tuntipalkkaa. Koska tulotason on oltava lakisääteisesti korkeampi, henkilö ei lähtökohtaisesti ole enää oikeutettu viimesijaisiin Kelan tukiin, sillä hänen omat tulonsa ylittävät tukirajojen kynnykset.

Katkaistaan oikeus tukiin työttömyystilanteessa

Hallituksen voimaan saattama 3 tai 6 kuukauden työttömyyssääntö tarkoittaa, että jos työperusteinen maahanmuuttaja menettää työnsä, hänen täytyy löytää uusi, vähintään 1 600 euroa kuukaudessa maksava työ kyseisen suoja-ajan kuluessa.
Jos uutta vaatimukset täyttävää työtä ei löydy, oleskelulupa raukeaa ja henkilön on poistuttava maasta. Tämä katkaisee mahdollisuuden jäädä Suomeen elämään pelkän työttömyysturvan ja asumistuen varassa.

Evätään kansalaisuus tukien käytön seurauksena

Kuten aiemmin todettiin, kansalaisuuslain tiukennukset estävät Suomen kansalaisuuden saamisen, jos hakija on turvautunut toimeentulotukeen tai työttömyysturvaan yli 3 kuukauden ajan viimeisen kahden vuoden aikana. Koska oleskeluluvan jatkaminen edellyttää jatkuvasti tuon 1 600 euron tulorajan ylittämistä, maahanmuuttaja ei voi hakea sosiaalitukia vaarantamatta sekä nykyistä oleskelulupaansa että tulevaa polkuaan kansalaiseksi.

Lopputulos

Tulorajoilla luodaan järjestelmä, jossa ulkomaisen työntekijän on oltava Suomelle puhtaasti nettovaltiontaloudellinen hyöty. Jos työntekijän palkka ei riitä elämiseen ilman yhteiskunnan tukea, järjestelmä evää oleskeluluvan automaattisesti, jolloin henkilö ei pääse Kelan asiakkaaksi


Paljonko näillä toimenpiteillä on tarkoitus säästää valtion rahoja?


Orpon hallituksen tavoitteena on saavuttaa suorilla maahanmuuttopoliittisilla säästöillä yhteensä noin 250 miljoonan euron säästöt hallituskauden 2023–2027 aikana.

Vaikka hallituksen tekemät julkisen talouden kokonaissopeutukset ovat huomattavasti suurempia (noin 9 miljardia euroa), maahanmuuttoon ja eriyttämiseen liittyvät toimenpiteet jakautuvat tarkempiin lakikohtaisiin tavoitteisiin:

  • Kotoutumispalveluiden ja -korvausten leikkaukset: Valtio säästää noin 47 miljoonaa euroa uudistamalla kotoutumispalveluita ja siirtämällä ne kunnille. Lisäksi kuntien ja hyvinvointialueiden saamiin laskennallisiin kotoutumiskorvauksiin tehtiin erillinen 30 miljoonan euron tasoleikkaus.

  • Kielitaitoon sidottu työttömyysturva: Työttömille maahanmuuttajille suunnatun matalamman kotoutumistuen ja kielitaitovaatimusten arvioitiin tuovan noin 26 miljoonan euron vuosittaiset säästöt. Pidemmällä aikavälillä työllisyyden parantumisen kautta tavoitellaan yli 100 miljoonan euron kokonaisvaikutusta.

  • Pakolaiskiintiön puolittaminen: Turvapaikkajärjestelmän ja vastaanottotoiminnan säästöt muodostavat ison osan maahanmuuton suorista menosäästöistä, kun pakolaiskiintiö puolitettiin 500 henkeen


Suomen vankilapopulaatio on kasvanut huomattavasti, ja ulkomaalaisten vankien määrä on saavuttanut uuden ennätyksen: Suomen vankiloissa on noin 3 900 vankia, joista lähes 950 (noin neljännes) on ulkomaalaisia.


Hallituksen uusi suunta: Vankilapaikkojen vuokraaminen ulkomailta

Koska vankien siirtäminen suoraan heidän omiin kotomaihinsa on usein sopimusteknisesti vaikeaa, oikeusministeri Leena Meri on nostanut esiin vaihtoehtoisen ratkaisun, jota Tanska ja Ruotsi jo toteuttavat: vankilapaikkojen vuokraamisen ulkomailta.

Oikeusministeriön teettämän selvityksen mukaan Suomi tutkii mahdollisuutta vuokrata vankilapaikkoja esimerkiksi Virosta tai muista maista. Tässä mallissa ulkomaalaiset (erityisesti EU-maiden ulkopuolelta tulleet) miesvangit siirrettäisiin kärsimään tuomiotaan Suomen vuokraamaan ja valvomaan ulkomaiseen vankilaan, mistä heidät tuomion päätyttyä karkotettaisiin suoraan omaan kotimaahansa. Tällä pyritään säästämään suomalaisten veronmaksajien rahoja ja ratkaisemaan kotimaisten vankiloiden yliasutusongelma.


Kuinka kauan kestää näillä toimenpiteillä, että suomalainen maahanmuutto ei enää ole haittamaahanmuutoa

Uudistusten täysimääräisten taloudellisten ja yhteiskunnallisten vaikutusten näkyminen vie arvioiden mukaan vähintään 5–10 vuotta. Aikataulu johtuu siitä, että lakimuutokset astuvat voimaan porrastetusti, ja maahanmuuton vaikutukset ovat luonteeltaan pitkäaikaisia "elinkaarivaikutuksia".

Julkistalouden laskelmissa ja poliittisessa arvioinnissa siirtymäaika jakautuu kolmeen vaiheeseen:

1. Välittömät vaikutukset (1–3 vuotta: Vuosina 2024–2027)

Ensimmäiset tulokset näkyvät uusien maahantulijoiden määrässä ja suorissa budjettisäästöissä.

2. Keskipitkän aikavälin vaikutukset (5 vuotta: Vuoteen 2030 mennessä)

Tässä vaiheessa nähdään, miten maassa jo asuvien maahanmuuttajien profiili muuttuu.

  • "Karsintamekanismi" toimii: Tiukka 3 tai 6 kuukauden työttömyyssääntö tarkoittaa, että vuoteen 2030 mennessä maasta on poistunut huomattava määrä sellaisia ulkomaalaisia työntekijöitä, jotka olisivat vanhassa järjestelmässä jääneet työttömyysturvan ja asumistuen piiriin.

  • Kielitaidon parantuminen: Koska tukien saaminen on sidottu tiukemmin kielitaitovaatimuksiin, maahan jäävien työllisyysasteen odotetaan nousevan, mikä vähentää toimeentulotuen tarvetta.

3. Pitkän aikavälin elinkaarivaikutukset (10+ vuotta: Vuoteen 2035 ja sen yli)

Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen (Etla) ja valtiovarainministeriön selvitysten mukaan maahanmuuton todellinen nettovaikutus julkiselle taloudelle mitataan vasta vuosikymmenten säteellä.

  • Jotta maahanmuutto muuttuisi puhtaasti valtiontaloudelliseksi hyödyksi (eli verotulot ylittävät sosiaali- ja terveyspalveluiden kulut), maassa asuvien ulkomaalaisten työllisyysasteen on pysyttävä korkeana läpi heidän elinkaarensa.

  • Vasta noin kymmenen vuoden kuluttua nähdään, riittävätkö 8 vuoden asumisaikavaatimus ja uusi kansalaisuuskoe varmistamaan, että kansalaisuuden saavat vain ne, jotka ovat integroituneet yhteiskuntaan täysin omavaraisesti.

Miksi ongelma ei poistu hetkessä?

Suomessa asuu jo valmiiksi satojatuhansia vieraskielisiä, joita koskevat perustuslain takaamat perusoikeudet (kuten viimesijainen toimeentulotuki). Koska lainsäädäntöä ei voida perustuslain ja EU-oikeuden vuoksi soveltaa takautuvasti niin, että jo maassa olevilta laillisilta asukkailta vietäisiin kaikki tuet, muutos tapahtuu hitaasti uuden sukupolven ja uusien maahantulijoiden kautta. Taloudellinen asennoituminen muuttuu sitä mukaa, kun järjestelmä suodattaa sisään vain korkeamman palkkatason osaajia.


Lähettänyt klo Ei kommentteja:
Tilaa: Blogitekstit (Atom)