.jpg)
Raution tohtoreiden (Kalajoen Raution kylästä kotoisin olevien tohtoreiden) muotokuvapiirrokset ovat osa Raution kylän kulttuuriperintöä ja paikallishistoriaa. Muotokuvapiirrokset on tehnyt taiteilija Tanja Luukkonen.
Kokoelmaan kuuluu muotokuvia rautiolaisista, jotka ovat suorittaneet tohtorin tutkinnon. Rautio on tunnettu poikkeuksellisen suuresta tohtoreiden määrästä suhteessa kylän asukaslukuun, mikä on ollut paikallinen ylpeys. Muotokuvat toimivat kannustimena oppilaille ja kertovat kylän arvostuksesta koulutusta kohtaan. Tämä listaus osoittaa konkreettisesti, kuinka monipuolista osaamista pienestä kylästä on maailmalle lähtenyt. Kokoelma kattaa valtavan kirjon tieteenaloja. Nämä muotokuvapiirrokset on tarkoitus saada esille ensi kesänä Erkki Ahon taidenäyttelyssä Rautiossa.
”Raution tohtorit” aakkosjärjestyksessä
Arto Haveri on suomalainen hallintotieteilijä ja kunta- ja aluejohtamisen professori Tampereen yliopistossa. Hänet tunnetaan erityisesti kuntahallinnon, julkisen hallinnon uudistusten ja itsehallinnon asiantuntijana.
Elias Jukola on arvostettu suomalainen eläinlääketieteen tohtori (ELT, PhD) ja asiantuntija Helsingin yliopistossa.
Suomen ensimmäinen meriarkeologian tohtori: Koivikko väitteli Helsingin yliopistossa vuonna 2017 aiheesta, joka käsitteli Suomenlinnan hylkyjä ja niiden merkitystä.
Kontio valmistui musiikin tohtoriksi Sibelius-Akatemiasta vuonna 2001. Hänen väitöskirjansa "Veisuun mahti" käsitteli suomalaista virrenveisuuta ja sen perinteitä. Vuonna 2020 hän suoritti lisäksi pianonvirittäjän ammattitutkinnon.
Rauno Korhonen (s. 1958) on suomalainen oikeustieteen tohtori ja Lapin yliopiston oikeusinformatiikan professori
Heikki Niskakangas (s. 1948) on suomalainen oikeustieteen tohtori ja Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun vero-oikeuden emeritusprofessori. Hän on yksi Suomen tunnetuimmista verotuksen asiantuntijoista ja on toiminut vuosikymmeniä yhteiskunnallisena keskustelijana veropolitiikkaan liittyvissä kysymyksissä
Keijo Nivala on suomalainen tekniikan tohtori, joka tunnetaan erityisesti urastaan ammattikorkeakoulujen johdossa.
Tohtori Timo Murtoniemi on suomalainen asiantuntija ja tutkija, joka tunnetaan erityisesti työstään sisäilman laadun, rakennusfysiikan ja mikrobiologian parissa
Turun yliopistossa fysiikan ja tietotekniikan parissa työskentelevä tohtori, professori Juhani Peltonen on pitkän linjan tutkija, joka tunnetaan erityisesti työstään avaruuslaitteiden ja säteilymonitorien kehittäjänä Hän on toiminut pitkään fysiikan professorina ja vastannut erityisesti elektroniikan ja tietotekniikan opetuksesta sekä tutkimuksesta fysiikan laitoksella. Hänen osaamisensa yhdistää teoreettisen fysiikan ymmärryksen hyvin käytännölliseen laitesuunnitteluun, mikä on mahdollistanut suomalaistekniikan pääsyn vaativiin kansainvälisiin avaruusmissioihin.
Raija Petäistö väitteli tohtoriksi vuonna 1983. Hänen tutkimustyönsä on keskittynyt erityisesti metsänviljelyyn, taimitarhojen kasvitautioppiin ja havupuiden taimien terveyteen.
Tiina Petäistö on suomalainen lääkeaineoppiin erikoistunut filosofian tohtori, joka työskentelee lääkekehityksen asiantuntijapalveluita tarjoavassa Admescope-yrityksessä
Juho Polet on suomalainen liikuntatieteiden ja psykologian asiantuntija, joka työskentelee tutkijatohtorina Jyväskylän yliopsitossa. Hänen työnsä keskittyy pääasiassa oppimiseen, motivaatioon ja terveyskäyttäytymiseen:
Tohtori Mirjam Rasmus on suomalainen kasvatustieteilijä, joka toimii tällä hetkellä Turun normaalikoulun johtavana rehtorina.Hän on aktiivinen opetusalan kehittäjä ja toimii linkkinä yliopistollisen opettajankoulutuksen ja käytännön koulutyön välillä.
Pirkko Rautakoski on suomalainen logopedian professori, joka työskentelee Åbo Akademissa. Hän on koulutukseltaan filosofian tohtori (FT) ja puheterapeutti
Päivi Rohkimainen on suomalainen teologian tohtori, tietokirjailija ja opettaja. Hän on keskittynyt tutkimuksessaan erityisesti kirkon historiaan ja suomalaiseen toimintaan Ruotsissa
Tohtori Pia Sjöholm on suomalainen yhteiskuntatieteiden tohtori, joka on toiminut muun muassa Valtion liikuntaneuvoston jäsenenä Hänet tunnetaan erityisesti työstään liikuntapolitiikan ja urheilun hallinnon parissa.
Asser Typpö
Tohtori Asser Typpö on suomalainen tekniikan tohtori, joka väitteli Oulun yliopistosta vuonna 2005. Hänen tutkimuksensa on keskittynyt erityisesti vesitalouteen, ympäristötekniikkaan sekä maatalouden ja ympäristön välisiin suhteisiin Pohjanmaan alueella.
Lääketieteen ja kirurgian tohtori Tapani Typpö on kotoisin Kalajoen Rautiosta, Typpön kylästä. Hän on tehnyt merkittävän uran sydän- ja rintaelinkirurgian erikoislääkärinä ja lääketieteen tutkijana. Hänen asiantuntemuksensa keskittyy sydän- ja rintaelinkirurgiaan.
Tohtori Vainio-Kaila väitteli tohtoriksi Aalto-yliopistosta vuonna 2017. Hänen kymmenvuotinen tutkimustyönsä osoitti, että käsittelemätön puu (erityisesti mänty ja kuusi) tappaa tehokkaasti haitallisia bakteereja, kuten salmonellaa, listeriaa ja MRSA-sairaalabakteeria.
Tohtori Anni Vanhala on toiminut tutkijana ja julkaissut artikkeleita muun muassa Tampereen yliopiston kautta. Hänen tutkimusaiheensa ovat käsitelleet esimerkiksi potilaiden valituksia ja esimiesten vastauksia institutionaalisessa vuorovaikutuksessa. Hänen asiantuntemustaan hyödynnetään potilaan oikeuksien ja hyvän hallinnon varmistamisessa. Hän toimii linkkinä potilaan kokemuksen ja hallinnollisen päätöksenteon välillä.
Tohtori Kati Vasalampi on suomalainen kasvatustieteilijä ja tutkija, joka työskentelee tällä hetkellä apulaisprofessorina (Tenure Track) Jyväskylän yliopistossa. Vasalampi on erikoistunut tutkimaan oppilaiden motivaatiota, koulukokemuksia ja hyvinvointia peruskoulusta korkeakouluun.
Tohtori Pekka Verronen on Ilmatieteen laitoksen tutkimusprofessori ja Oulun yliopiston avaruusfysiikan professori. Hän aloitti tutkimusprofessorina Sodankylän avaruuskampuksella syyskuussa 2019. Verronen tutkii, miten auringon hiukkassadanta (elektronit ja protonit) vaikuttaa napa-alueiden ylempään ilmakehään, erityisesti otsonikerrokseen ja stratosfäärin lämpötiloihin.
Esa Väliverronen
Tohtori Esa Väliverronen on Helsingin yliopiston viestinnän professori, joka tunnetaan erityisesti tieteen julkisuuden ja asiantuntijuuden tutkijana. Hän on yhteiskuntatieteiden tohtori (YTT) ja on toiminut professorina vuodesta 2001 lähtien. Hän on tutkinut laajasti tutkijoiden roolia yhteiskunnallisessa keskustelussa sekä tieteen ja median suhdetta. Väliverronen on analysoinut journalismin muutosta ja asiantuntijoiden asemaa nykyaikaisessa mediaympäristössä.
Seuraavasta linkistä aukeaa kuvat ja historiatiedot pienoismalleista
Kalajoen merkittävien rakennusten pienoismallit
https://e-aho-kalajokiblog.blogspot.com/2023/05/kalajoen-merkittavien-rakennusten.html
Muotokuvat
Helena Petäistö on arvostettu suomalainen toimittaja, kolumnisti ja tietokirjailija, joka tunnetaan erityisesti pitkästä urastaan MTV3:n Pariisin-kirjeenvaihtajana. Häntä pidetään yhtenä Suomen tunnetuimmista Ranska- ja EU-asiantuntijoista
Keijo Nivala on rautiolainen tekniikan tohtori.
Selvät Sävelet on kapellimestari Keijo Nivalanjohtama viihdeorkesteri. Kokoonpano toimii Ylivieskan seudun kansalaisopiston alaisuudessa ja se on tunnettu erityisesti alueellisista konserteistaan sekä perinteisestä viihde- ja tanssimusiikista.
Alpo Murtoniemi on pitkäaikainen ja arvostettu Raution kyläpäällikkö Kalajoella. Hänet tunnetaan kotikylänsä väsymättömänä kehittäjänä, ja häntä kutsutaankin usein lempinimellä "Mister Rautio"
Klaus Korhonen (TM) on pitkän linjan vaikuttaja suomalaisessa helluntailiikkeessä. Hänet tunnetaan erityisesti työstään seurakuntajohtajana, opettajana ja kirjailijana. Korhonen toimi pitkään Helsingin Saalem-seurakunnan johtajana ennen jäämistään eläkkeelle tästä tehtävästä.Koulutukseltaan Korhonen on teologian maisteri. Korhonen on tunnettu aloitteestaan, jossa hän ehdotti helluntailaisten ja luterilaisten välistä julkista anteeksipyyntöä ja sovintoa menneisyyden jännitteistä. Hän on korostanut tarvetta puhdistaa historiallista painolastia liikkeiden välillä Klaus Korhonen on tehnyt puolisonsa Satu Korhosen kanssa pitkäjänteistä työtä Romanian romanien parissa erityisesti eläkkeelle jäämisensä jälkeen. Tämä työ keskittyy Itä-Euroopan kaikkein syrjityimpien ja köyhimpien vähemmistöjen auttamiseen.
Pääministeri Juha Sipilän mummola on Rautiossa,Juha Sipilä (kesk.) toimi Suomen pääministerinä vuosina 2015–2019. Hänen johtamansa hallitus perustui alun perin Keskustan, Perussuomalaisten ja Kokoomuksen yhteistyöhön. Juha Sipilä on tunnettu "miljonääripääministerinä", jonka ura on rakentunut vahvasti yritysmaailman ja politiikan väliselle rajapinnalle. Jätettyään eduskunnan vuonna 2023 hän on palannut aktiivisemmin liike-elämään ja yrityshankkeisiin
.jpg)
Lauri Elias Simojoki (1899–1940) oli suomalainen pappi, kansanedustaja ja 1920- ja 1930-lukujen äärioikeistolaisen liikehdinnän keskeinen hahmo. Hänet tunnetaan erityisesti tulisieluisena puhujana, heimoaatteen kannattajana ja edustajana Suomessa. Raution pappila (tunnetaan myös nimellä Granholma) on historiallinen rakennus Kalajoen Rautiossa. Se on Elias Simojoen syntymäkoti, sillä hänen isänsä Niilo Simelius toimi Raution kappalaisena Simojoen syntymän aikaan vuonna 1899.
Sulevi Juhola (s. 1938) on kalajokinen harrastajatutkija ja kirjailija, joka on tunnettu erityisesti Pähkinäsaaren rauhan rajan (1323) kulkua koskevista tutkimuksistaan. Juhola on esittänyt perinteisestä historiantutkimuksesta poikkeavia näkemyksiä rajan sijainnista Pohjois-Pohjanmaalla ja Keski-Pohjanmaalla. Hänen teoriansa keskiössä ovat maastosta löytyneet mahdolliset historialliset rajakivet ja paikannimistö. Juhola uskoo Pähkinäsaaren rauhan rajan kulkeneen selvästi etelämpänä ja eri tavalla kuin virallinen historiankirjoitus usein esittää. Hänen mukaansa raja päättyi Pohjanlahteen Kalajoen ja Pyhäjoen seuduilla
Kukkarokivi ja Kruununkivi: Juholan kiinnostus heräsi, kun hän löysi mahdollisia rajakiviä, kuten Kruununkiven, kesäasuntonsa läheltä. Toinen merkittävä kohde hänen tutkimuksissaan on Kukkarokivi, jota hän pitää yhtenä sopimuksen rajakivistä.
John Raymond Ylitalo (1916–1987) oli amerikansuomalainen diplomaatti ja FBI-agentti, jonka nimi on noussut esiin historiallisissa keskusteluissa liittyen Suomen ja Yhdysvaltojen suhteisiin sekä Naton syntyhistoriaan. Historiallisissa keskusteluissa ja muistelmissa Ylitaloa on pidetty yhtenä niistä henkilöistä, joiden raportointi vaikutti Naton perustamiseen. Hänen katsotaan olleen avainasemassa välittämässä tietoa Pohjois-Euroopan turvallisuustilanteesta Washingtoniin toisen maailmansodan jälkeisinä "vaaran vuosina"
Leonard Typpö (1868–1922) oli merkittävä suomalainen kansanedustaja, maallikkosaarnaaja, runoilija ja maanviljelijä. Hänet tunnetaan erityisesti vanhoillislestadiolaisen herätysliikkeen vaikuttajana ja hengellisten laulujen sanoittajana
Pekka Niska (1939–2021) oli suomalainen yrittäjä, joka tunnetaan erityisesti nosturivuokraukseen erikoistuneen Pekkaniska Oy:n perustajana. Hänet tunnettiin dynaamisena johtajana, jonka aikana yritys laajeni voimakkaasti kansainvälisesti. Pekkaniska Oy on saanut tunnustusta muun muassa Suomen parhaana työllistäjänä vuonna 2010.
.jpg)
Erkki Aho on kalajokinen kunnallispoliitikko, bloggaaja ja yrittäjä, joka on tunnettu erityisesti pitkäaikaisesta vaikuttamisestaan Kalajoen paikallispolitiikassa sekä aktiivisesta verkkokirjoittelustaan. Aho on toiminut Kalajoella pitkään kunnallispoliitikkona ja on ollut useissa vaaleissa kaupungin ylivoimaisesti äänestetyimpiä ehdokkaita.
Osmo Tokola (1918–2009) oli arvostettu kalajokinen opettaja, kirjailija ja kotiseutumies, jota kutsuttiin usein "rautiolaisuuden isähahmoksi". Hän vaikutti merkittävästi kotikylänsä Raution sivistys- ja urheiluelämään.
Raution kirkko on Kalajoen Rautiossa sijaitseva historiallinen puukirkko, joka kuuluu Kalajoen seurakuntaan. Se on keskeinen osa paikallista kulttuurimaisemaa ja palvelee alueen kappeliseurakuntaa Kirkko on muodoltaanristikirkko, eli sen pohjapiirros on ristin muotoinen. Rakennustöitä johti kuuluisa kalajokinen kirkonrakentaja Simon Silvén.
Sotamies Aarne Saari (1922–1944) kirjoitti viimeisen kirjeensä vanhemmilleen 3. elokuuta 1944, vain hetkeä ennen kuin hänet teloitettiin karkuruudesta. Kirje on koskettava dokumentti sodan aiheuttamasta henkisestä murtumisesta. Saaren murtumiseen vaikuttivat syvästi hänen veljensä Erkin kaatuminen kesäkuussa 1944 sekä toisen veljen Niilon haavoittuminen. Aarne Saari oli yksi niistä suomalaisista sotilaista, jotka teloitettiin jatkosodan loppuvaiheen perääntymisvaiheessa kurin ylläpitämiseksi. Hänen tapauksensa on noussut esiin historiallisissa selvityksissä.
Totta se on:everstiluutnantti Eino Takkunen (1918–1989) on tullut tunnetuksi poikkeuksellisesta elämäntarinastaan, johon kuului peräti kolme kertaa "kuolleeksi" julistaminen ennen hänen varsinaista kuolemaansa.. Takkunen jäi venäläisten vangiksi heinäkuussa 1941. Hänet julistettiin Suomessa virallisesti kuolleeksi, ja marsalkka Mannerheim allekirjoitti hänen kuolinilmoituksensa. Hänen nimensä ehti jopa päätyä sankarivainajien listaan, kunnes hän palasi sotavankeudesta elossa joulukuussa 1944.
Opettaja Osmo Tokolan sotamaalaukset 4 kpl voidaan sijoittaa suunniteltuun näyttelytilaan.
Opettaja Osmo Tokola (1918–2009) tunnetaan erityisesti kotiseutuneuvoksena, sotaveteraanina ja pitkäaikaisena opettajana Kalajoen Rautiossa. Vaikka hän oli monipuolinen kulttuuripersoona, hänen julkinen tuotantonsa keskittyi ensisijaisesti kirjallisuuteen, historioihin ja runouteen.
Osmo Tokolan panos Raution sotahistorian tallentajana on kiistaton, ja se, että hän on visualisoinut näitä kokemuksia noin 30 maalauksen sarjaksi, syventää kuvaa hänestä monialaisena kerronnan mestarina. Sotamaalaukset toimivat arvokkaana kuvallisena vastinparina hänen kirjoittamalleen Vapauden puolesta-matrikkelille.
Milko Tokola (s. 1992) on rautiolainen entinen huipputason painonostaja, joka tunnettiin erityisesti poikkeuksellisesta asenteestaan ja intensiivisestä kilpailutyylistään. Rio de Janeiron olympialaiset (2016): Tokola edusti Suomea alle 85 kilon sarjassa. Hän herätti maailmanlaajuista huomiota pyörtymällä dramaattisesti lavalla onnistuneen työnnön jälkeen annettuaan suoritukseen kaikkensa.
Anna-Maria "Anna" Tokola (o.s. Everi, s. 1987) on suomalainen painonnostaja ja urheiluhieroja. Hänet tunnetaan yhtenä Suomen parhaista naispainonnostajista. Tokola oli ensimmäinen suomalaisnainen, joka rikkoi 200 kilon yhteistuloksen 63 kilon sarjassa. Hänen paras sijoituksensa aikuisten EM-kilpailuissa on 6. sija.
