tiistai 17. maaliskuuta 2026

Miten lakia voi tulkita näin?



POHJOIS-SUOMEN HALLINTO-OIKEUS PÄÄTÖS 17.3.2026 391/2026 Dnro 1079/03.04.04.04.09/2024

Asia Hyvinvointialueasiaa koskeva valitus


Valittaja Kalajoen kaupunki


Päätös, josta valitetaan Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen aluehallitus 11.6.2024 § 283 Toimialuejohtaja on 6.5.2024 (nro 10/2024) päättänyt, että terveyden- ja sairaanhoidon palvelujen toimialueen Rannikon lähi- ja aluepalvelujen Vuodeosastot -vastuualueen Akuuttiosasto Kalajoki -vastuuyksikkö lakkautetaan 1.8.2024 alkaen. Aluehallitus on valituksenalaisella päätöksellä hylännyt Kalajoen kaupungin tekemän oikaisuvaatimuksen. Vaatimukset hallinto-oikeudessa Valituksenalainen päätös on kumottava. Tuottavuus- ja taloudellisuusohjelmaan liittyvien toimenpidesuunnitelmien käsittelyä on pidettävä lakkauttamispäätöksen valmistelutoimenpiteinä, joita koskevat hallintolaissa säädetyt hallintoasian käsittelyä koskevat yleiset menettelysäännökset.


Aluehallitukseen ja -valtuustoon kuuluu jäseniä, jotka ovat hallintolain 28 §:n 1 momentin 5 kohdan mukaisessa asemassa lähialueen kunnissa, joiden omistamissa tiloissa toimii vastaavia lakkauttamisuhan alaisia terveydenhuollon toimintayksiköitä. Palveluverkkoa koskevilla ratkaisuilla voidaan katsoa olevan erityisiä vaikutuksia hyvinvointialueen jäsenkunnille, niiden alueella oleville palveluille ja siten kyseisten kuntien asukkaille. Hyvinvointialueen toimielimiin nimettyjä jäsenkuntien hallitusten jäseniä ja varajäseniä on pidettävä asiassa esteellisinä.


Aluehallituksen valituksenalaisesta päätöksestä on todettavissa, että hallintolain esteellisyyssäännöksiä ei ole otettu huomioon tuottavuus- ja taloudellisuusohjelman ja sen toimenpidesuunnitelmien käsittelyssä poliittista ohjausta antaneissa aluehallituksen ja -valtuuston seminaareissa kevään 2024 2 (9) aikana. Aluehallituksen käsitys siitä, että esteellisyyssäännökset eivät tulisi sovellettaviksi asian käsittelyyn aluehallituksen iltakouluissa ja valtuustoseminaareissa on virheellinen ja viranhaltijapäätös on siten syntynyt virheellisessä järjestyksessä. Kalajoen kaupungille ei ole ennen viranhaltijan tekemää päätöstä varattu tilaisuutta lausua mielipidettään tai antaa muutakaan selitystä hallintolain 34 §:n mukaisesti. Lakkauttamisen kohteena oleva yksikkö ja muut Kalajoen kaupungin järjestämän perusterveydenhuollon toimitilat ovat siirtyneet hyvinvointialueen hallintaan 1.1.2023 ja osapuolet ovat tehneet toimitilojen hallinnasta vuokrasopimuksen. Yksikön lakkauttaminen vaikuttaa välittömällä tavalla yksikön käytössä olevan toimitilan lisäksi muiden kaupungin omistamien ja hyvinvointialueen hallinnassa olevien tilojen käyttöön tulevaisuudessa, mistä johtuen kaupunki on ollut asiassa toimitilojen omistamisen perusteella asianosainen. Tuottavuus- ja taloudellisuusohjelman mukaan toimenpiteiden tarkempi valmistelu käynnistyy heti se tultua hyväksytyksi aluevaltuustossa, ja valmistelu tehdään toimenpidekohtaisesti, jolloin laaditaan toimenpiteittäin asianmukaiset vaikutusten arvioinnit.


Viranhaltijapäätöksestä puuttuu taloudelliset laskelmat, henkilöstövaikutusten arviointi sekä arvio päätöksen vaikutuksista asukkaisiin (palvelujen saatavuus ja saavutettavuus). Aluehallituksen päätöksestä on todettavissa, että vaikutusten arviointia ei ole tehty toimenpidekohtaisesti kuten tuottavuus- ja taloudellisuusohjelmaan on kirjattu. Henkilöstön kuulemistilaisuudesta tai muistakaan henkilöstötilaisuuksista ei ole laadittu muistioita. Asian selvittämisessä ei ole menetelty hallintolain 31 §:n 1 momentin edellyttämällä tavalla. Vuodeosaston lakkauttamisen taloudelliset vaikutukset on keskeinen peruste hyvinvointialueen päätökselle. Laskelmien esittämättä jättäminen merkitsee, että päätöstä ei ole asianmukaisesti perusteltu. Viranhaltijapäätöksessä ei ole esitetty minkäänlaisia selvityksiä taloudellisista seikoista, joihin yksikön lakkauttaminen perustuu. Kalajoen yksikössä on tuotettu laadukasta akuuttivuodeosastohoitoa saattohoitoineen huomattavasti edullisemmin kuin niissä paikoissa, joihin akuuttivuodeosastoa oltaisiin keskittämässä. Mikäli taloudellisuus- ja tuottavuusohjelmaan perustuvia palveluverkkoratkaisuja kustannussyistä tullaan tekemään ja perustelemaan, palveluverkon karsiminen tulisi kohdentaa tehottomiin tuotannon osiin eli niihin yksiköihin, joissa palvelun tuottaminen on kallista. On myös huomionarvoista, että hyvinvointialueuudistuksessa Kalajoelta siirtyi tuloja enemmän kuin menoja hyvinvointialueelle. Tämä riittää kattamaan mahdolliset sairastavuuden muutokset, inflaation sekä palkkakehityksen Kalajoen alueella tapahtuvan toiminnan osalta. Päätöstä ei ole perusteltu hallintolain mukaisella tavalla. Päätös on puutteellisen asian selvittämisen tai muun asian valmistelussa tapahtuneen virheen vuoksi johtopäätöstensä osalta tosiseikkoja vastaamaton.


Lakkauttamispäätös ei kohtele hyvinvointialueesta annetun lain 7 §:n 1 momentin mukaisella tavalla alueen asukkaita yhdenvertaisesti. Päätöksen seurauksena Kalajoen kunnan alueelta on palvelujen piiriin enimmillään lähes 100 kilometrin matka ilman toimivaa joukkoliikennettä. Päätös on tehty 3 (9) ottamatta huomioon alue- ja väestörakennetta, väestökehitystä sekä asukkaiden palvelutarpeita eri alueilla. Kalajoki on yksi kasvavista kaupungeista Pohjois-Pohjanmaan eteläalueella, ja omien asukkaiden lisäksi vuosittain Kalajoella yöpyy noin 600 000 henkilöä ja päiväkävijöitä on yli 1,5 miljoonaa. Hyvinvointialueen lounaisosan asukkaita ja muita matkailuun ja vapaa-ajan asumiseen perustuvia palvelun tarvitsijoita ei voida kohdella palvelujen saatavuuden ja saavutettavuuden näkökulmasta huonommin kuin hyvinvointialueen muiden osien asukkaita. Asian käsittely ja selvittäminen Aluehallitus on lausunnoissaan esittänyt valituksen hylkäämistä.


Valittajat ovat antaneet vastaselityksen. Aluehallitus on hallinto-oikeuden pyynnöstä toimittanut lisäselvitystä. Merkitään Hallinto-oikeus on 5.9.2024 antamallaan välipäätöksellä hylännyt valittajan aluehallituksen valituksenalaiseen päätökseen kohdistuvan täytäntöönpanon kieltämistä koskevan hakemuksen. Hallinto-oikeuden ratkaisu Hallinto-oikeus jättää tutkimatta esteellisyyttä koskevan valitusperusteen. Muilta osin hallinto-oikeus on tutkinut asian ja hylkää valituksen. Perustelut Tutkimatta jättäminen Valittaja on katsonut, että tuottavuus- ja taloudellisuusohjelman ja siihen liittyvien toimenpidesuunnitelmien käsittelyä on pidettävä nyt käsillä olevan asian valmisteluna, johon on osallistunut esteellisiä henkilöitä. Aluevaltuusto on 20.11.2023 hyväksymässään tuottavuus- ja taloudellisuusohjelmassa linjannut Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueella toteutettavina tasapainotustoimenpiteinä muun ohella, että akuuttiosastopaikkoja vähennetään 29 paikkaa ja niitä keskitetään alueellisesti isompiin yksiköihin. Akuuttiosastojen paikkamäärää ja sijoittumista tarkastellaan vuoden 2024 aikana. Aluehallituksen valituksenalaisen päätöksen mukaan tuottavuus- ja taloudellisuusohjelman toimenpidesuunnitelmat ovat olleet esillä aluehallituksen iltakouluissa ja aluevaltuuston seminaarissa kevään 2024 aikana.


Suunnitelluilla toimenpiteillä on suoria taloudellisia vaikutuksia muun muassa sijaismäärärahoihin ja tarvikekustannuksiin. 4 (9) Tukipalveluiden osalta kustannussäästöt liittyvät muun muassa vuokra- ja muihin tilakustannuksiin sekä ateria- ja puhtaanapitokustannuksiin. Tuottavuus- ja taloudellisuusohjelmaan liittyvistä toimenpidesuunnitelmista laaditussa 20.2.2024 päivätyssä yhteenvedossa akuuttiosastoihin suunniteltujen muutosten osalta on linjattu, että muun muassa Kalajoen osasto lakkaa. Valtuuston tuottavuus- ja taloudellisuusohjelman hyväksymistä koskevassa päätöksessä on ollut kysymys luonteeltaan sellaisesta periaatepäätöksestä, jota on tarkoitus noudattaa tulevia päätöksiä tehtäessä ja jonka oikeudelliset vaikutukset rajoittuvat palvelurakennemuutosten jatkovalmisteluun. Tuottavuus- ja taloudellisuusohjelman käsittelyä ei ole pidettävä valituksessa esitetyllä tavalla nyt käsillä olevan yksikön lakkauttamista koskevan asian valmisteluna. Myöskään edellä mainittuun ohjelmaan liittyviä toimenpidesuunnitelmia ei ole pidettävä tämän asian valmisteluna. Näin ollen tuottavuus- ja taloudellisuusohjelmaan ja toimenpidesuunnitelmiin liittyviä esteellisyyttä koskevia valitusperusteita ei voida tutkia käsiteltäessä nyt kyseessä olevaa yksikön lakkauttamista koskevaa aluehallituksen päätöksestä tehtyä valitusta. Valitus on jätettävä mainituilta osin tutkimatta.


Pääasia Kuuleminen Hallintolain 34 §:n 1 momentin mukaan asianosaiselle on ennen asian ratkaisemista varattava tilaisuus lausua mielipiteensä asiasta sekä antaa selityksensä sellaisista vaatimuksista ja selvityksistä, jotka saattavat vaikuttaa asian ratkaisuun. Hallintolain 11 §:n mukaan hallintoasiassa asianosainen on se, jonka etua, oikeutta ja velvollisuutta asia koskee. Hallituksen esityksessä hallintolaiksi ja laiksi hallintolainkäyttölain muuttamisesta (72/2002 vp) on esityksen yksityiskohtaisissa perusteluissa todettu hallintolain 11 §:n osalta muun ohella, että asianosainen on ensinnäkin ratkaisutoimenpiteen välitön kohde eli se, jonka oikeudesta, edusta taikka velvollisuudesta asiassa päätetään taikka jonka kanssa viranomainen tekee hallintosopimuksen. Tällaiset asianosaiset ovat menettelyn varsinaisia asianosaisia, joiden omasta asiasta käsittelyssä voidaan katsoa olevan kysymys. Varsinaisia asianosaisia olisivat siten hakija omassa asiassaan ja muut henkilöt, joihin asiassa annettava päätös kohdistetaan. Lähtökohtana on, etteivät pelkästään asiaan liittyvät tosiasialliset intressit riittäisi tuottamaan laissa tarkoitettua asianosaisasemaa. Vaikutusten tulee olla oikeudellisia. Hallintolaissa tarkoitettuja asianosaisia voisivat olla niin luonnolliset henkilöt kuin oikeushenkilötkin. Myös viranomaisella voisi olla hallintoasiassa asianosaisen puhevalta, jos asia koskee viranomaisen oikeutta pykälässä edellytetyllä tavalla oikeudellisesti. Kunnan viranomainen voi olla yksityiseen asianosaiseen verrattavassa asianosaisasemassa esimerkiksi maanomistajana tai luvan haltijana.


Aluehallituksen lausunnon mukaan Kalajoen kaupungissa sijaitsevat perusterveydenhuollon toimitilat ovat siirtyneet Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen hallintaan sosiaali- ja terveydenhuoltoa ja pelastustoimea koskevan uudistuksen toimeenpanosta ja sitä koskevan lainsäädännön voimaanpanosta annetun lain 22 §:n 1 momentin nojalla 1.1.2023. Kaupungin ja hyvinvointialueen välillä on toimitiloja koskeva vuokrasopimus. Hallinto-oikeus toteaa, että toimialuejohtajan päätös Kalajoella sijaitsevan akuuttiyksikön lakkauttamisesta ei koske hyvinvointialueen ja Kalajoen kaupungin välistä toimitiloja koskevaa vuokrasopimusta tai muutoinkaan välittömästi kaupungin omistamia toimitiloja. Päätöstä ei ole kohdistettu Kalajoen kaupunkiin, eikä siinä ole asetettu velvollisuuksia kaupungille. Päätös ei koske muutoinkaan välittömästi Kalajoen kaupungin etua tai oikeutta. Pelkkä välillinen vaikutus ei luo kaupungille hallintolain 11 §:n mukaista asianosaisasemaa. Yksikön lakkauttamista koskeva päätös ei siten ole sellainen asia, jonka johdosta toimialuejohtajalla olisi ollut velvollisuus kuulla asiassa kaupunkia asianosaisena hallintolain 34 §:ssä edellytetyllä tavalla. Päätös ei ole syntynyt virheellisessä järjestyksessä tällä valituksessa esitetyllä perusteella. Asian selvittäminen ja päätöksen perusteleminen Hallintolain 31 §:n 1 momentin mukaan viranomaisen on huolehdittava asian riittävästä ja asianmukaisesta selvittämisestä hankkimalla asian ratkaisemiseksi tarpeelliset tiedot sekä selvitykset. Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain (järjestämislaki) 7 §:n 2 momentin mukaan hyvinvointialueen on otettava päätöksenteossaan huomioon päätöstensä arvioidut vaikutukset ihmisten hyvinvointiin ja terveyteen väestöryhmittäin. Toimialuejohtajan päätöksen mukaan Kalajoella on ollut 20-paikkainen akuuttiosasto, jossa on hoidettu lääketieteellisellä perusteella lyhytaikaista ja pidempiaikaista hoitoa tarvitsevia potilaita. Päätöksen perustelujen mukaan aluevaltuuston 17.10.2022 (§ 120) hyväksymää Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämissuunnitelmaa on päivitetty aluevaltuuston 20.11.2023 (§ 187) hyväksymällä tuottavuus- ja taloudellisuusohjelmalla. Päätöksen perusteluissa on viitattu muun ohella tuottavuus- ja taloudellisuusohjelman linjaukseen, jonka mukaan akuuttiosastopaikkoja vähennetään 29, akuuttiosastopaikat keskitetään alueellisesti isompiin yksiköihin ja akuuttiosastojen paikkamäärää ja sijoittumista tarkastellaan vuoden 2024 aikana. Lisäksi päätöksen perusteluissa on viitattu aluehallituksen 14.6.2023 (§ 327) asettamaan tavoitteeseen sotekeskuksen tilojen tiivistämisestä, mikä edellyttää akuuttiosastolta vapautuvien tilojen hyödyntämistä sote-keskuksen palveluihin. Tuottavuus- ja taloudellisuusohjelmasta ilmenee, että hyvinvointialueella on ollut henkilöstön saatavuuteen liittyviä ongelmia pitkän aikaa ennen valituksenalaisen päätöksen tekemistä ja sanottujen ongelmien on vuonna 2024 odotettu jatkuvan.


Sosiaali- ja terveydenhuollon keskusten palveluverkoston jakaantumisen vaikutusten osalta tuottavuus- ja taloudellisuusohjelmassa on todettu, että toimenpiteillä saadaan keskitettyä ammattitaitoinen ja laadukas palvelu saman katon alle ja tehostetaan jäljelle jäävien tilojen käyttöä. Palveluiden keskittämisellä turvataan myös henkilöstön saatavuus sekä henkilöstön ammattitaidon kehittäminen ja ylläpitäminen. Toimenpiteiden taloudellisiksi vaikutuksiksi tuottavuus- ja taloudellisuusohjelmassa on vuodelle 2024 kirjattu 5 200 000 euroa. Tuottavuus- ja taloudellisuusohjelmassa on tehty talouden tasapainotustoimenpiteiden riski- ja vaikuttavuusarviointia asiakkaisiin, henkilöstöön ja tukipalveluihin muun muassa talouden näkökulmasta. Toimialuejohtajan päätöksessä on todettu, että tuottavuus- ja taloudellisuusohjelmassa on huomioitu palvelurakennemuutos. Alueiden asukkaiden palvelutarvetta on arvioitu. Nykyiset akuuttiosastohoidon paikat eivät ole jakaantuneet tarpeen mukaisesti Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen alueella. Henkilöstön riittävyyden vuoksi potilaspaikkamäärää on jouduttu suhteuttamaan saatavan hoitohenkilöstön mukaan. Akuuttiosaston lakkaamisen jälkeen Kalajoella toimii jatkossa 12- paikkainen ympärivuorokautisesti toimiva kuntoutusyksikkö.


Lisäksi alueen kotiin annettavien palvelujen kokonaisuutta on vahvistettu Kotastilannekeskuksen konsultaatio- ja kotiuttamisen tuella, virka-ajan ulkopuolisella etälääkärikonsultaatiopalvelulla, tiivistämällä ensihoidon kanssa tehtävää yhteistyötä sekä alueella toiminnassa olevalla kotisairaala- ja kotikuntoutustoiminnalla. Akuuttiosastolla annettavaa hoitoa vaativat potilaat hoidetaan hyvinvointialueen muilla akuuttiosastoilla.


Toimialuejohtajan päätöksen perusteluissa on palvelujen saatavuuden ja saavutettavuuden osalta todettu, että palvelujärjestelmä tulee saattaa sellaiseksi, ettei hyvinvointialueella ole kustannuksia perusteettomasti lisääviä palveluja, ja että järjestämislain mukaan sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäjän tulee arvioida eri väestö- ja asiakasryhmien palvelutarvetta, suunnata voimavaroja todettujen tarpeiden perusteella ja yhtenäistää hoito- ja palvelukäytäntöjä. Lisäksi perusteluissa on todettu Kalajoen akuuttiosaston lakkauttamisen olevan tarpeellista ja välttämätöntä erityisesti hoidon laadun ja potilasturvallisuuden näkökulmasta ottaen huomioon henkilöstön riittävyydessä olevat haasteet.


Valituksenalaisessa päätöksessä on viitattu tuottavuus- ja taloudellisuusohjelmaan, jossa taloudellisia vaikutuksia on arvioitu koko hyvinvointialueen tasolla sekä suoraan vuodeosastopalveluihin että tukipalveluihin liittyviin kustannuksiin, sekä todettu, että valtion rahoitus ei mahdollista Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueella nykyisen palvelurakenteen jatkoa. Hallinto-oikeus toteaa, että toimialuejohtaja on edellä kerrotulla tavalla selvittänyt päätöksessään sitä, millaista hoitoa akuuttiosastolla on aiemmin annettu ja viitannut muun ohella hoidon laatuun ja potilasturvallisuuteen sekä henkilökunnan saatavuuden haasteisiin. Lisäksi toimialuejohtaja on arvioinut muun ohella potilaiden hoidon toteutumisen mahdollisuuksia akuuttiosaston 7 (9) sijaan hyvinvointialueen muissa yksiköissä, potilaiden kotona sekä mahdollisesti Kalajoella sijaitsevassa kuntoutusyksikössä.


Edellä todetut seikat huomioon ottaen valittajan asiassa esittämillä perusteilla ei voida katsoa, että toimialuejohtajan päätöstä edeltänyt vaikutusten arviointi olisi ollut puutteellista tai että toimialuejohtaja ei olisi päätöksenteossaan huomioinut päätöksen arvioituja vaikutuksia. Asiassa ei ole myöskään ilmennyt, että päätös olisi perustunut sillä tavoin puutteelliseen tai virheelliseen selvitykseen, että päätöstä olisi valittajan esittämillä perusteilla pidettävä lainvastaisena.


Lisäksi valittaja on esittänyt, ettei toimialuejohtajan päätöstä voida pitää hallintolain 45 §:ssä tarkoitetulla tavalla perusteltuna asian puutteellisen selvittämisen vuoksi. Kuten edellä on jo todettu, hallinto-oikeus katsoo toimialuejohtajan päätöksen perustuneen riittäviin selvityksiin, jotka myös ilmenevät päätöksen perusteluista. Päätöstä ei siten ole pidettävä sanotuilta osin valittajan esittämällä tavalla puutteellisesti perusteltuna.


Yhdenvertainen kohtelu Valituksen mukaan päätös ei kohtele alueen asukkaita ja matkailijoita yhdenvertaisesti hyvinvointialueesta annetun lain 7 §:n 1 momentin mukaisella tavalla verrattuna hyvinvointialueen muiden osien asukkaisiin. Hyvinvointialueesta annetun lain 7 §:n 1 momentin 1 kohdan mukaan hyvinvointialue vastaa sille lailla säädettyjen tehtävien hoitamisesta, hyvinvointialueen asukkaan laissa säädettyjen oikeuksien toteutumisesta ja palvelukokonaisuuksien yhteensovittamisesta sekä järjestettävien palvelujen ja muiden toimenpiteiden yhdenvertaisesta saatavuudesta. Aluehallituksen lausunnossa on todettu, että Kalajoen kaupungin väestön ja matkailijoiden palvelutarpeeseen vastataan sosiaali- ja terveyskeskuksen palveluilla kuten lääkärin ja hoitajan vastaanottopalveluilla sekä suun terveydenhuollon palveluilla. Kalajoen sosiaali- ja terveyskeskuksessa toimii kiirevastaanotto. Akuuttiosastohoito ei ole turismin kannalta oleellinen terveyspalvelu, koska osastohoitoon siirrytään vastaanoton kautta. Osastohoitoa tarvitsevat ulkopaikkakuntalaiset on tarkoituksenmukaista siirtää jatkohoitoon oman kotipaikkakuntansa yksikköön.


Hallinto-oikeus toteaa, että järjestämislaissa ei ole määritelty maantieteelliseen etäisyyteen tai matkustamiseen kuluvaan aikaan perustuvia rajoja palvelun saavutettavuudelle. Kun otetaan lisäksi huomioon hyvinvointialueen maantieteellinen laajuus sekä asiassa esitetty selvitys muista Kalajoella ja muualla hyvinvointialueen alueella tarjottavista palveluista, sekä erityisesti se, että akuuttihoitoa on saatavilla hyvinvointialueen muissa yksiköissä, hallintooikeus katsoo, ettei nyt kyseessä olevaa akuuttiosaston lakkauttamista voida pitää palveluiden saatavuuden yhdenvertaisuutta koskevan hyvinvointialueesta annetun lain 7 §:n 1 momentin vastaisena.


Hallinto-oikeuden johtopäätökset Aluehallituksen ja toimialuejohtajan päätökset eivät ole muillakaan valituksessa esitetyillä perusteilla syntyneet virheellisessä järjestyksessä tai muutoinkaan lainvastaisia. Aluevalitusta ei voida tehdä tarkoituksenmukaisuutta koskevilla perusteilla. Päätöksiä ei ole valituksen johdosta syytä kumota. Sovelletut oikeusohjeet Perusteluissa mainitut Laki hyvinvointialueesta 140 § Muutoksenhaku Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallintooikeuteen, jos korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan. Valitus valituslupahakemuksineen on toimitettava korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Selostus valitusluvan myöntämisen edellytyksistä ja hakumenettelystä on liitteenä (Aluevalitus). Hallinto-oikeuden kokoonpano Asian ovat ratkaisseet hallinto-oikeuden jäsenet Anna-Kaisa Marski, Henri Matinolli ja Elisa Hämäläinen. Esittelevä jäsen Elisa Hämäläinen Tämä päätös on sähköisesti varmennettu hallinto-oikeuden asianhallintajärjestelmässä. Jakelu ja oikeudenkäyntimaksu Päätös Kalajoen kaupunginhallitus, sähköpostitse Oikeudenkäyntimaksu 270 euroa Jäljennös maksutta Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen aluehallitus, sähköpostitse Päätöksestä on viipymättä julkaistava ilmoitus hyvinvointialueesta annetun lain 147 §:ssä säädetyllä tavalla, jollei salassapitoa koskevista säännöksistä muuta johdu.


Oikeudenkäyntimaksun peruste Tuomioistuinmaksulaki Oikeusministeriön asetus tuomioistuinmaksulain 2 §:ssä säädettyjen maksujen tarkistamisesta (1122/2021) Ohje oikeudenkäyntimaksua koskevan oikaisuvaatimuksen tekemiselle Maksun määräämistä koskevaan päätökseen saa vaatia oikaisua maksun määränneeltä päätöksen esittelijältä kuuden kuukauden kuluessa maksun määräämisestä siten kuin hallintolaissa säädetään. Oikaisuvaatimus toimitetaan Pohjois-Suomen hallinto-oikeudelle.

torstai 12. maaliskuuta 2026

Laillisuusvalvojien toiminnan arvostelua

 


Eduskunnan oikeusasiamies on osoittanut toiminnallaan, ettei se toimi tehtäviensä edyllyttämällä tavalla. Eduskunnan oikeusasiamiehen keskeinen tehtävä on valvoa, että viranomaiset ja virkamiehet noudattavat lakia ja täyttävät velvollisuutensa. Oikeusasiamies on valtioneuvoston oikeuskanslerin ohella Suomen ylin laillisuusvalvoja


Oikeusasiamies valvoo, että viranomaiset, virkamiehet ja muut julkista tehtävää hoitavat tahot toimivat lainmukaisesti. Valvonnassa korostuu perus- ja ihmisoikeuksien toteutuminen yksilön näkökulmasta. Valvonnan piiriin kuuluvat viranomaisten lisäksi muut julkista tehtävää hoitavat, kuten jotkut yksityiset yritykset tai järjestöt. Eduskunta valitsee oikeusasiamiehen ja kaksi apulaisoikeusasiamiestä neljän vuoden toimikaudeksi. Nykyinen eduskunnan oikeusasiamies on Jari Råman. Uudeksi apulaisoikeusasiamieheksi on valittu oikeustieteen tohtori ja varatuomari Susanna Lindroos-Hovinheimo Eduskunta suoritti valinnan täysistunnossa keskiviikkona 11. maaliskuuta 2026.


Ei voi välttyä vaikutelmalta, että Eduskunnan oikeusasiamies toimii kansalaisten edun vastaisesti ja suojelee poliittisia rikollisia ja virkamafiaa. Tässä on kirjallinen todiste asiaan:


VASTAUS

11.3.2026

Viite: 10.03.2026 vireille tullut kantelu

EOAK/2142/2026 KÄRÄJÄOIKEUDEN RATKAISU


Arvostelitte kantelussanne Oulun käräjäoikeuden käräjätuomarin 6.3.2026

antamaa ratkaisua asiassa H 742/2026/1325.

Tiedoksenne ilmoitan, että asiaa ei ryhdytä tutkimaan täällä. Tämä johtuu siitä, että oikeusasiamies ei ole säännönmukaisen muutoksenhaun korvike. Oikeusasiamies ei myöskään puutu muualla vireillä oleviin asioihin eikä asioihin, joihin voi vielä hakea muutosta.

Kuten käräjäsihteeri on Teille jo vastannut, päätökseen saa hakea

muutosta muutoksenhakuohjeissa kerrotulla tavalla.

Oikeusasiamies ei voi ottaa kantaa siihen, olisiko mahdollisella valituksella menestymismahdollisuuksia. Oikeusasiamies ei anna yleistä oikeudellista neuvontaa siitä, onko jokin menettely laillinen tai ei, eikä hän voi tarjotaasianajollista oikeudellista apua.

Mikäli tarvetta asian tutkintaan on vielä valitusviranomaisen ratkaisun jälkeen, voitte kääntyä uudelleen oikeusasiamiehen puoleen. Kiinnitän kuitenkin huomiotanne seuraavaan.

Suomen perustuslain 3 §:n 3 momentin mukaan tuomiovaltaa Suomessa käyttävät riippumattomat tuomioistuimet, ylimpinä tuomioistuimina korkein oikeus ja korkein hallinto-oikeus. Oikeusasiamiehen tulee puolestaan perustuslain 109 §:n 1 momentin mukaan valvoa, että muun muassa tuomioistuimet noudattavat lakia ja täyttävät velvollisuutensa.

Riippumattomien tuomioistuinten ja ylimmän laillisuusvalvojan

toimivallanjako huomioon ottaen oikeusasiamies ei voi uudelleen ryhtyä käsittelemään asiaa, jonka tuomioistuin on sille kuuluvan toimivallan nojalla ratkaissut. Oikeusasiamies ei voi puuttua siihen, miten tuomioistuin on käyttänyt sille lain mukaan kuuluvaa harkintavaltaa, jollei tuota harkintavaltaa ole ylitetty tai käytetty väärin. Oikeusasiamies ei voi muuttaa tai kumota tuomioistuinten ratkaisuja, määrätä niitä muutettaviksi tai määrätä asiaa uuteen oikeuskäsittelyyn.


Notaari

Sanna-Kaisa Frantti


Asiakirja on hyväksytty sähköisesti asianhallintajärjestelmässä.


Eduskunnan oikeusasiamiehen vastaus on tähän asiaan:


Ylimielistä kyykyttämistä


Ylimielistä kyykyttämistä – onko käräjäoikeuden tuomaria syytä epäillä törkeästä virkavirheesta ja rikollisten suojelusta?


VS: H 742/2026/1325

Puuronen Laura (KO)<laura.puuronen@oikeus.fi









Hei,

Päätökseen saa hakea muutosta muutoksenhakuohjeissa kerrotulla tavalla.

Ystävällisin terveisin

Laura Puuronen

Käräjäsihteeri, Oulun käräjäoikeus

Sähköposti oulu.ko@oikeus.fi

Puh vaihde 029 56 49500 puh. 029 56 49563
Asiakaspalvelu: Torikatu 34, 90100 Oulu


Lähettäjä: Erkki Aho <e.ahoky@gmail.com >
Lähetetty: perjantai 6. maaliskuuta 2026 11.57
Vastaanottaja: KO Oulu <oulu.ko@oikeus.fi >
Aihe: Tiedustelu ja pyyntö


oulu.ko@oikeus.fi


Tiedustelu

Olen pyytänyt oikeusavustajaa (asianajajaa) ulosottoasian käsittelyyn käräjäoikeudessa. Olen sopinut ulosoton kanssa, että ulosottoasiat käsitellään käräjäoikeudessa ja käräjäokeuden päätöstä noudatetaan. Olen pyytänyt käräjäoikeutta määräämään minulle asianajajan tähän käsittelyyn. Pyydän päätöstä myös tähän asiaan. Tämä päätös ei sisällä ratkaisua pyytämääni asiaan.


Erkki Aho

Merenojantie 9 B 16

85100 Kalajoki


OULUN KÄRÄJÄOIKEUS PÄÄTÖS, TUTKIMATTA


JÄTTÄMINEN


1 (1)

H 742/2026/1325

Ratkaisunumero

6.3.2026 1049 5544

Tuomioistuimen kokoonpano

Käräjätuomari Kalle Leinonen

Asianosaiset Hakija

Aho Erkki


Asia Avustajan määrääminen

Vireille 24.2.2026

Selostus asiasta Erkki Aho on pyytänyt käräjäoikeutta määräämään hänelle asianajajan avustamaan häntä tulevissa tuomioiden purkamista koskevissa hakemuksissa sekä vahingonkorvausvaatimuksen tekemisessä.


Päätöslauselma Hakemus avustajan määräämiseksi jätetään tutkimatta.

------------------

Poliisi ei tutki, syyttäjä ei syytä, oikeus ei ota käsiteltäväkseen, laillisuusvalvojat ei näe asioissa mitään laitonta, rikoksista puhumattakaan. Ei voi välttyä vaikutelmalta, että virkamafia suojelee rikollisesti toimivia poliitikkoja ja poliitikot suojelevat rikollisesti toimivaan virkamafiaa. Tämä on oikeusvaltio Suomi.


Oikeusministeri Leena Meri asia kuuluu vastuualueeseenne

Sisäministeri Mari Rantanen asia kuuluu vastuualueeseenne

Pääministeri Petteri Orpo asia kuuluu hallituksen vastuualueeseen miten oikeusvaltio toimii?

Tiedoksi ja tutkivan journalismin toimenpiteitä varten toimitus@kaleva.fi

oulu@yle.fi

il.toimitus@iltalehti.fi


Ei voi välttyä vaikutelmalta, että laillisuusvalvojien toiminta on Suomessa kansalaisten pettämistä verovaroilla. Siis kansalaisten edun vastaista toimintaa, jota on syytä epäillä rikolliseksi, koska se suojelee poliittisia rikollisia sekä verkamafiaa. Virkamafiaksi on syytä epäillä laillisuusvalvojien lisäksi rikollisesti toimivia viranomaisia. Tyhjää saa pyytämttäkin. On syytä epäillä, että laillisuusvalvojat oavat tarpeettomia ja kansalaisten edun vastaisia tyhjäntoimittelijoita. Siksi nykyisenkaltainen laisuusvalvonta tulisi lopettaa ja perustaa Suomen perustuslakituomioistuin, jollainen on jo näissä maissa:

Luettelo valtioista joilla on perustuslakituomioistuin