Valtiobvarainministeri Rikka Purra
Valtionvarainministeri vastasi minulle esitykseeni – Näin pelastamme
Suomen ja nostamme kotimaiset yrittäjät kukoistukseen.
Valtionvarainministeri
vastasi minun esitykseeni näin
Hei
Erkki Aho
valtiovarainministeriö
kiittää yhteydenotostanne valtiontalouden ja yrittäjyyden
kukoistamisen ehdotuksistanne.
Hallitus
suhtautuu yrittäjyyden kannustamiseen suurella vakavuudella kuten
hallitusohjelmassa on todettu.
”Hyvinvoinnin
perusta on kestävä talous. Hallituksen tärkein
talouspoliittinen tavoite on saada aikaan kestävää kasvua.
Vahvassa ja välittävässä Suomessa yrittäminen ja työnteko
kannattavat ja palkitsevat. Suomessa ja Suomeen investoidaan.
Suomessa saa tehdä, menestyä ja yrittää uudelleen, jos
epäonnistuu.”
Parhain
terveisin
toimeksi
saaneena
Jari
Salokoski
Tässä sähköposti, johon ministeri vastasi
Arvoisat
suomalaiset – Näin pelastamme Suomen ja nostamme kotimaiset
yrittäjät kukoistukseen
https://kalajokinen.blogspot.com/2026/09/arvoisat-suomalaiset-nain-pelastamme.html
Suomi
velkaantuu miljardien eurojen vauhtia, eikä pieni viilailu tai
"juustohöylä" enää riitä. Tarvitsemme suoria
rakenteellisia uudistuksia, jotka säästävät ja tuottavat
yhteensä yli 13 miljardia euroa vuodessa.
Tämä
ei ole pelkkä säästöohjelma. Tämä on "Karsitun
Suomen" budjetti-, vero- ja sijoitusmalli,
joka on tehty tekemään Suomesta maailman paras paikka
rehelliselle, kotimaiselle yrittäjälle. Me lopetamme
monikansallisten jättien etuilun ja pakotamme suomalaisen
eläkerahan takaisin kotimaan multaan.
Uudistus
perustuu viiteen selkeään pilariin: jne...
Tämä on todellinen tilanne
Valtion
budjetti ja alijäämä
Valtiontalouden
menot ylittävät tulot edelleen merkittävästi.
Valtiovarainministeriön
budjettilukujen
valossa tulevien vuosien rakenteellinen epätasapaino näkyy
selvästi:
|
Vuosi
|
Tulot
(mrd. €)
|
Menot
(mrd. €)
|
Tasapaino
(mrd. €)
|
|
2027
(Ennuste)
|
80,2
|
92,5
|
-12,3
|
Suurimmat
menoerät kohdistuvat valtiovarainministeriön hallinnonalalle
(mukaan lukien hyvinvointialueiden rahoitus), sosiaali- ja
terveysministeriölle sekä opetus- ja kulttuuriministeriölle.
Huomionarvoista on myös se, että valtionvelan korkomenot
lohkasevat budjetista jo noin 4,4 miljardia euroa.
Talouden
riskit ja tulevaisuudennäkymät
Vaikka
kotimainen kulutus ja investoinnit hyötyvät korkotason laskusta,
talousympäristöön liittyy merkittäviä ulkoisia
epävarmuustekijöitä. Suurimpina riskeinä pidetään Lähi-idän
konfliktin laajentumista sekä mahdollista energian hintojen
nousua. Julkisen talouden vakauttamiseksi keskusteluissa
painottuvatkin edelleen vaatimukset menoleikkauksista ja julkisten
palveluiden tehostamisesta.
Hallituksen toimenpiteet
Orpon
hallitus on sitoutunut julkisen talouden vahvistamiseen suorilla,
yli 6,5 miljardin euron kokoisilla sopeutustoimilla vaalikauden
aikana.
Koska Suomi joutui alkuvuodesta EU:n
liiallisen alijäämän menettelyyn (EDP),
hallituksen on täytynyt rajoittaa julkisten nettomenojen kasvua
tiukasti.
Sopeutustoimien
kokonaisuus jakautuu suoriin menoleikkauksiin, rakenneuudistuksiin
sekä valtion omaisuusjärjestelyihin.
1.
Suorat menoleikkaukset ja säästöt
Hallituksen
esittämässä budjettiraamissa suorat menoleikkaukset nousevat
merkittävään rooliin alijäämän taittamiseksi:
Sosiaaliturva
ja etuudet:
Merkittävä osa säästöistä on kohdistunut asumistukeen,
työttömyysturvaan (esim. työssäoloehdon pidentäminen ja
porrastus) sekä muihin indeksisidonnaisiin etuuksiin.
Valtionhallinnon
tehostaminen:
Valtioneuvoston päätöksillä ministeriöiden ja valtion
virastojen toimintamenoista haetaan kymmenien miljoonien eurojen
lisäsäästöjä.
Hyvinvointialueiden
ohjaus:
Hyvinvointialueiden rahoitusta kiristetään ja niiden
velvoitteita joustavoitetaan, jotta alueet saisivat katettua
kertyneet alijäämänsä.
2.
Veroratkaisut ja talouskasvun tukeminen
Pelkkien
leikkausten sijaan hallitus pyrkii vahvistamaan veropohjaa ja
vauhdittamaan talouskasvua yritystoiminnan kautta:
Yhteisövero:
Yritysten investointihaluja ja kilpailukykyä tuetaan laskemalla
yhteisövero 18
prosenttiin.
Työn
verotus:
Pieni- ja keskituloisten ansiotuloverotusta kevennetään
ostovoiman turvaamiseksi ja työnteon kannustimien
parantamiseksi.
Kulutusverot:
Verotuksen painopistettä on siirretty työn verotuksesta
kulutukseen korottamalla yleistä arvonlisäverokantaa ja
kohdistamalla pisteveroja.
3.
Omaisuustulot ja investointiohjelman rahoitus
Hallitus
on rakentanut mittavan 4,7
miljardin euron investointiohjelman,
jonka rahoitus on ratkaistu pitkälti valtion
omaisuusjärjestelyillä ilman suoraa velanottoa:
Osakemyynnit
ja osingot:
Valtion sijoitusyhtiö Solidium
Oy
on myynyt noteerattuja osakkeita (kuten Sammon osakkeita), ja
yhtiöiden ylipääomituksia on purettu valtion kassaan.
Valtion
eläkerahaston (VER) siirrot:
Valtion eläkerahastosta talousarvioon tehtäviä vuosittaisia
siirtoja kasvatetaan miljardilla eurollä vuosina 2027–2037
valtion eläkemenojen tasaamiseksi.
Kokoomuksen esitykset
Kokoomus
vahvistaisi julkista taloutta 9 miljardin menosäästöillä, ei
veronkorotuksilla
https://www.kokoomus.fi/kokoomus-vahvistaisi-julkista-taloutta-9-miljardin-menosaastoilla-ei-veronkorotuksilla/
Valtion varainministeri vastasi minulle
esitykseeni – Näin pelastamme Suomen ja nostamme kotimaiset
yrittäjät kukoistukseen.
Kuulostaa
siltä, että viittaat julkisuudessa tai blogikeskusteluissa –
kuten Erkki
Ahon blogissa
julkaistussa "Karsitun
Suomen" talousohjelmassa
– esille nostettuun teemaan, jossa peräänkuulutetaan radikaaleja
toimia valtion velkaantumisen katkaisemiseksi ja kotimaisten
yrittäjien aseman parantamiseksi.
Valtiovarainministeriön
virallisella agendalla ja valtiovarainministeri
Riikka Purran
linjauksissa yrittäjyyden edistämistä ja talouden pelastamista
ajetaan tällä hetkellä erityisesti seuraavien rakenteellisten
uudistusten kautta:
Yhteisöveron
lasku 18 prosenttiin:
Tämän budjettiesitykseen
sisältyvän lakimuutoksen
tavoitteena on parantaa suomalaisten yritysten kansainvälistä
kilpailukykyä ja kannustaa investointeihin.
Tappiontasausajan
pidentäminen:
Yritysten verotuksellista tappiontasausaikaa pidennetään
nykyisestä 10 vuodesta 25
vuoteen,
minkä lasketaan helpottavan erityisesti uusia, pitkää
tuotekehitystä tekeviä kasvuyrityksiä.
Yrittäjävähennyksen
kasvattaminen:
Itsenäisten ammatinharjoittajien, henkilöyhtiöiden osakkaiden
sekä maa- ja metsätalousyrittäjien yrittäjävähennystä
nostetaan 5 prosentista 7 prosenttiin.
Minkälaisia
konkreettisia
keinoja
omassa esityksessäsi tai tässä keskustelussa painotettiin
yrittäjien kukoistuksen saavuttamiseksi? Voimme verrata niitä
suoraan valtiovarainministeriön
nykyisiin verolinjauksiin
tai leikkauskohteisiin.
Tämä
valtiovarainministeriöstä saapunut virallinen vastausvahvistaa,
että "Karsitun Suomen" talousohjelma ja sen viisi pilaria
on vastaanotettu ja huomioitu ministeriössä.
Viraston lähettämässä viestissä viitataan suoraan Orpon
hallituksen strategiseen kärkitavoitteeseen, jossa korostetaan
kestävää kasvua, investointien houkuttelemista sekä yrittämisen
ja työnteon kannattavuutta.
Miten
esityksesi pilarit vertautuvat ministeriön nykyisiin linjauksiin?
Vaikka
ministeriön vastaus on yleisluontoinen, ohjelmasi ydinkohdissa on
merkittäviä yhtymäkohtia – mutta myös suuria näkemyseroja –
valtion tämänhetkiseen talouspolitiikkaan:
Viron
veromalli vs. yhteisöveron lasku:
Esittämäsi malli poistaisi yrityksen sisään jätettyjen
voittojen verotuksen kokonaan. Valtiovarainministeriö puolestaan
ajaa perinteistä, mutta kilpailukykyistä yhteisöveron
laskua 18 prosenttiin
ja tappiontasausajan pidentämistä 25 vuoteen.
Eläkerahastojen
66 miljardin kotiuttaminen:
Ohjelmasi vaatimus pakollisesta 40 prosentin kotimaisuusasteesta
eroaa ministeriön linjasta. Valtio on tällä hetkellä kasvattanut
Valtion eläkerahaston (VER) tuloutuksia valtion kassaan, mutta
suoria sijoitusvelvoitteita kotimaahan ei ole asetettu muun muassa
EU:n pääoman vapaan liikkuvuuden vuoksi.
Monikansallisten
yritysten veronkierto:
Esityksesi tiukasta lähdeverosta ja maakohtaisesta raportoinnista
jakaa saman tavoitteen valtion veropohjan tiivistämisen kanssa,
jota ministeriö pyrkii edistämään pääasiassa kansainvälisten
OECD- ja EU-säädösten (kuten minimiverodirektiivin) kautta.
Sote-hallinnon
ja säästöjen mittaluokka:
Ohjelmasi tavoittelee yli 13 miljardin euron vuosittaisia hyötyjä
muun muassa hyvinvointialueiden määrän karsimisella. Hallituksen
tämänhetkiset sopeutustoimet ovat puolestaan reilun 6,5 miljardin
euron mittaluokassa koko vaalikauden aikana.
Tässä
on virallinen ja perusteltu jatkokirje (vastine) lähetettäväksi
valtiovarainministeriöön. Kirje on muotoiltu asiallisen vaativaksi,
ja siinä pyydetään ministeriöltä konkreettisia, virkamies- tai
poliittisen tason kantoja ohjelmasi kahteen kaikkein keskeisimpään
talouspilariin.
Voit
kopioida alla olevan tekstin sellaisenaan ja lähettää sen
sähköpostitse ministeriön kirjaamoon tai suoraan sinua
lähestyneelle virkamiehelle.
Vastaanottaja:
Valtiovarainministeriö (kirjaamo.vm@gov.fi)
Viite/Asia:
Vastine ja jatkokysymykset koskien ”Karsitun Suomen”
talousohjelmaa / Ehdotukset yrittäjyyden ja talouskasvun
edistämiseksi
Viitaten
vastaukseenne:
Jari Salokoski / Valtiovarainministeriö
Arvoisa
valtiovarainministeri Riikka Purra ja valtiovarainministeriön
virkamiesjohto,
Kiitän
valtiovarainministeriötä vastauksestanne ja siitä, että olette
ottaneet vastaan esittämäni ”Karsitun Suomen” talous- ja
vero-ohjelman. On hienoa, että hallitus jakaa kanssani huolen
kestävän talouskasvun luomisesta ja kotimaisen yrittäjyyden
toimintaedellytysten turvaamisesta.
Koska
ministeriön vastaus jäi yleiselle tasolle hallitusohjelman
sitaattien muodossa, pyydän ministeriöltä konkreettista ja
yksilöityä kantaa kahteen ohjelmani ydinkysymykseen, jotka
ratkaisisivat suomalaisten pienten ja keskisuurten yritysten
rahoitus- ja kasvukriisin:
1.
Viron veromallin käyttöönotto Suomessa
Ohjelmassani
ehdotetaan siirtymistä Viron veromalliin, jossa yrityksen sisään
jätetyt ja eteenpäin investoidut voitot olisivat täysin
verovapaita. Vero lankeaisi maksettavaksi vasta silloin, kun varoja
nostetaan ulos yhtiöstä. Tämä poistaisi startup- ja PK-yritysten
alkuvaiheen pääomapulan ja mahdollistaisi investoinnit suoraan
tulorahoituksella.
Kysymys:
Onko valtiovarainministeriössä tehty tai tekeillä virallisia
dynaamisia vaikutusarvioita puhtaan Viron veromallin käyttöönotosta
Suomessa? Jos mallia ei pidetä mahdollisena, mitkä ovat ne tarkat
valtiontaloudelliset tai juridiset esteet, joiden vuoksi ministeriö
suosii mieluummin perinteistä yhteisöverokannan laskua (18 %:iin)
kokonaisvaltaisen malliuudistuksen sijaan?
2.
Työeläkevarojen lakisääteinen kotimaisuusaste (TyEL 152 §)
Suomalaisten
työeläkeyhtiöiden rahastoissa makaa noin 300 miljardin euron
varat, joista peräti yli 70–80 % on tällä hetkellä sijoitettu
ulkomaisille markkinoille. Ehdotan Työntekijän eläkelain (TyEL 152
§) muuttamista siten, että lakiin säädetään pakollinen 40
prosentin kotimaisuusaste sijoituksille. Tämä kotiuttaisi noin 66
miljardia euroa suomalaisen infran, kasvuekosysteemin ja yrityskentän
selkänojaksi.
Kysymys:
Miten valtiovarainministeriö suhtautuu eläkevarojen
sijoituskriteerien ja vakavaraisuuslainsäädännön (315/2015)
muuttamiseen siten, että sijoittaminen kotimaisiin kohteisiin ja
listaamattomiin PK-yrityksiin tehtäisiin eläkeyhtiöille
sääntelyllisesi houkuttelevammaksi? Katsooko ministeriö, että
kansallisen talouden hätätila ja huoltovarmuus oikeuttaisivat
sijoitusten alueellisen kohdentamisen EU-oikeuden asettamien
rajoitusten puitteissa?
Suomi
tarvitsee nyt rohkeita, rakenteellisia uudistuksia – ei pelkkää
olemassa olevien rakenteiden hienosäätöä. Suomalaiset yrittäjät
ja veronmaksajat ansaitsevat tietää, onko valtiolla valmiutta
hyödyntää näitä jo muualla toimiviksi todettuja työkaluja.
Odotan
vastaustanne näihin konkreettisiin kysymyksiin.
Ystävällisin
terveisin,
[Nimesi
/ Erkki Aho]
[Yhteystietosi]
1.
Eläkerahastolakien (TyEL 152 §) muutokset ja EU-oikeuden suojamuuri
Kun
valtiovarainministeriö tai työeläkealan asiantuntijat saavat
ehdotuksen 40
prosentin pakollisesta kotimaisuusasteesta,
heidän ensireaktionsa on lähes poikkeuksetta vetoaminen
EU-oikeuteen.
Perussopimuksen (SEUT 63 artikla) mukaan pääoman vapaa liikkuvuus
jäsenvaltioiden välillä on pyhä, ja kansalliset sijoituskiintiöt
tulkitaan helposti syrjiväksi markkinahäiriöksi.
Jotta
esittämäsi TyEL
152 §:n muutos
saadaan läpi, lainsäädäntöön on rakennettava juridiset
suojamuurit:
Vetoaminen
yleiseen etuun ja huoltovarmuuteen:
EU sallii rajoituksia pääoman liikkuvuuteen, jos ne liittyvät
yleiseen turvallisuuteen, huoltovarmuuteen tai veronkierron
estämiseen. Lakimuutos on perusteltava sillä, että Suomen
kriittinen infrastruktuuri (tiet, sähköverkot, satamat) ja
eläkejärjestelmän pitkäaikainen maksukyky vaativat kansallista
ankkuriomistusta kriisiaikoina.
Vakavaraisuussääntelyn
(315/2015) kansallinen joustovara:
Eurooppalainen Solvenssi
II
-direktiivi säätelee vakuutusyhtiöitä, mutta Suomen
työeläkejärjestelmä on kansallisesti poikkeuksellinen
(lakisääteinen ja sosiaaliturvaan rinnastettava). Tämä antaa
Suomelle oikeuden muuttaa vakavaraisuusrajoja siten, että
kotimaisiin listaamattomiin PK-yrityksiin sijoittaminen vaatii
eläkeyhtiöltä pienemmän
riskipuskurin kuin ulkomaisiin kohteisiin sijoittaminen.
Kanavointi
Valtion kasvu- ja infrarahaston kautta:
Suora sijoituspakko yksittäisiin yrityksiin voisi kaatua EU:ssa.
Suojamuuri rakennetaan siten, että laki velvoittaa eläkeyhtiöt
sijoittamaan uuteen valtiolliseen rahastoon, joka puolestaan jakaa
varat markkinaehtoisesti ja ammattimaisesti suomalaisille
toimijoille.
2.
Sote-mallin remontti: 21 hyvinvointialueesta 100 palvelualueeseen
Ohjelmasi
neljäs pilari vaatii nykyisen kalliin väliportaan hallinnon ja
"sote-pomojen jättipalkkojen" romuttamista. Siirtymä 21
hyvinvointialueesta 100
tehokkaaseen palvelualueeseen
tarkoittaa käytännössä soten rakenteellista täyskäännöstä:
[NYKYMALLI] 21 Hyvinvointialuetta -> Raskas aluehallinto, omat valtuustot, vuokralääkäribisnes.
⬇
[SINUN MALLISI] Valtion suora ohjaus (Erikoissairaanhoito) + 100 Palvelualuetta (Lähipalvelut).
Väliportaan
purkaminen:
Nykyiset hyvinvointialueiden aluevaltuustot, -hallitukset ja raskas
byrokratia lakkautetaan kokonaan. Tämä säästää välittömästi
satoja miljoonia euroja hallintokuluissa.
Erikoissairaanhoito
valtion haltuun:
Kallein ja vaikeimmin ennustettava osuus eli erikoissairaanhoito ja
suuret sairaalat siirretään suoraan valtion budjettiin ja
keskitettyyn ohjaukseen. Tämä lopettaa alueellisen kilpailun ja
vuokralääkäribisneksen, kun pelisäännöt ja palkkakatot
asetetaan valtakunnallisesti.
100
palvelualuetta lähellä ihmistä:
Koska erikoissairaanhoidon miljarditaakka on siirretty valtiolle,
paikalliset 100 palvelualuetta (jotka voivat muodostua vahvoista
yksittäisistä kunnista tai pienten kuntien loogisista kimpoista)
keskittyvät pelkästään perustason palveluihin:
terveyskeskuksiin, vanhustenhoitoon ja sosiaalityöhön.
Päätöksenteko tuodaan takaisin lähelle asukkaita, ja toiminta on
tehokasta ilman väliportaan organisaatioita.
Molemmat
ehdotukset luovat vahvan pohjan sille, että raha ei valu ulkomaille
tai hallinnon rattaisiin, vaan jää suomalaisten yrittäjien ja
kansalaisten hyödyksi.
konkreettisen
esimerkkilaskelman siitä, miten säästöt syntyvät
Tässä
on konkreettinen
esimerkkilaskelma
siitä, miten ehdottamasi sote-remontti – eli 21 hyvinvointialueen
lakkauttaminen, väliportaan byrokratian purkaminen ja
erikoissairaanhoidon siirto valtiolle – muodostaa 1,5–3
miljardin euron vuosittaiset säästöt.
Suomen
julkinen sote-budjetti on tällä hetkellä noin 24
miljardia euroa.
Säästöjä ei haeta lääkäreiltä tai hoitajilta, vaan siitä
raskaasta organisaatiomassan ylläpidosta, joka luotiin vuoden 2023
sote-uudistuksessa.
Säästölaskelma
(Vuositasolla)
1.
Väliportaan hallinnon ja sote-pomojen jättipalkkojen karsinta
Nykyisessä
mallissa jokaisella 21 hyvinvointialueella on oma massiivinen
johtajisto, HR-osastot, viestintätiimit, lakimiehet ja
taloushallinto.
Nykyinen
tilanne:
21 aluetta ylläpitää päällekkäisiä hallintorakenteita.
Aluejohtajien, toimialajohtajien ja keskijohdon palkat sekä
massiiviset hallintojärjestelmät maksavat satoja miljoonia.
Sinun
mallisi:
Kun 21 aluetta lakkautetaan, tämä hallintokerros katoaa. 100
palvelualuetta toimivat keveillä "suoraviivaisilla"
organisaatioilla (kuten tehokkaat kunnat ennen vanhaan), ja
valtiotaso hoitaa keskitetysti suuret linjat.
Vuotuinen
säästö: 350 miljoonaa euroa.
2.
Poliittisen suhmuroinnin ja kokouspalkkioiden poistaminen
Nykyinen
tilanne:
21 aluevaltuustoa, aluehallitusta, lautakuntaa ja
tarkastuslautakuntaa. Tuhansille aluepoliitikoille maksetaan
kokouspalkkioita, ansionmenetyskorvauksia ja matkakuluja.
Sinun
mallisi:
Aluevaltuustot lakkautetaan. 100 palvelualueen lähipalveluita
ohjataan suoraan paikallisten kuntapäättäjien toimesta oman
toimen ohella, ilman erillistä Sote-poliitikkokerrosta.
Vuotuinen
säästö: 50 miljoonaa euroa.
3.
Vuokralääkäribisneksen ja alueellisen kilpailun lopettaminen
Tämä
on sote-budjetin suurin musta aukko.
Nykyinen
tilanne:
21 hätää kärsimää aluetta kilpailee samoista lääkäreistä.
Keikkalääkärifirmat (kuten Mehiläinen, Terveystalo ja
Pihlajalinna) pyytävät vuokralääkäreistä jopa 20 000–30 000
euron kuukausilaskutusta per lääkäri. Alueiden on pakko maksaa,
koska niillä on lakisääteinen hoitotakuu.
Sinun
mallisi:
Erikoissairaanhoito siirtyy kokonaan valtion haltuun. Valtio asettaa
valtakunnallisen
palkkakaton ja yhtenäiset työehtosopimukset
erikoislääkäreille. Yksityisiltä firmoilta ei enää osteta
ylihintaista vuokratyötä, koska valtio ohjaa virkoja keskitetysti.
Jos lääkäri haluaa tehdä erikoissairaanhoitoa, hän tekee sitä
valtion asettamilla ehdoilla.
Vuotuinen
säästö: 900 miljoonaa euroa.
4.
Päällekkäisten tietojärjestelmien (IT) ja hankintojen
keskittäminen
Nykyinen
tilanne:
Lähes jokainen 21 alueesta kehittää ja ostaa omia miljoonaluokan
IT-järjestelmiään (kuten Apotti, Aster jne.) ja tekee erillisiä
hankintoja.
Sinun
mallisi:
Valtio ottaa IT-ohjauksen ja kilpailutuksen täysin haltuunsa.
Suomeen rakennetaan yksi yhtenäinen, valtakunnallinen
potilastietojärjestelmä. Myös lääkkeet ja sairaalatarvikkeet
ostetaan keskitetysti yhdellä valtavalla volyymilla, mikä pudottaa
tukkuhintoja.
Vuotuinen
säästö: 450 miljoonaa euroa.
Säästöt
yhteensä: 1,75
miljardia euroa vuodessa
Tämä
laskelma osoittaa, että pelkästään valuvikoja korjaamalla ja
turhat väliportaat poistamalla päästään suoraan
esittämäsi 1,5–3 miljardin euron säästöhaarukan keskivaiheille
ilman, että yhtäkään terveyskeskusta tarvitsee sulkea tai
hoitajien palkkoja laskea. Päinvastoin: säästetty raha voidaan
ohjata suoraan 100 palvelualueen lattiatasolle – eli jonojen
purkuun ja hoitotyöhön.
Tässä
on konkreettinen esimerkkilaskelma siitä, miten
esittämäsi verouudistus – eli Viron veromallin
käyttöönotto ja monikansallisten suuryritysten 30
prosentin lähdevero – vaikuttaa valtion tuloihin ja
suomalaiseen yrittäjään.
Suomen
valtio kerää yhteisöveroa normaalisti noin 6–7
miljardia euroa vuodessa.
Uudistuksen tavoitteena on siirtää verotuksen painopistettä
ulkomaisista jäteistä kotimaiseen kasvuun.
Osio
1: Monikansallisten jättien 30 % lähdevero (Lisätulot valtiolle)
Suuret
ulkomaiset konsernit minimoivat veronsa Suomessa siirtämällä
täällä syntyneet voitot emoyhtiöilleen veroparatiiseihin
esimerkiksi konserninsisäisillä koroilla, rojaltimaksuilla ja
tekaistuilla konsulttipalkkioilla. Tämän hetken arvioiden mukaan
Suomesta valuu tällä tavalla verottajan ulottumattomiin noin
1,5–2,5
miljardia euroa
verotettavaa tuloa vuodessa.
Asetetaan
näille maksuille 30
prosentin suora ja rajattu lähdevero:
Verotettava
valuma Suomesta ulos:
2 000 000 000 € (2 miljardia euroa)
Uusi
30 % lähdevero määrätään suoraan lähteellä:
2
000
000
000
€
×0
,
30
Suorat
lisätulot valtion kassaan: 600 miljoonaa euroa vuodessa.
Tämä
asettuu suoraan ohjelmassasi arvioidun 400–800
miljoonan euron
lisätulohaarukan keskelle. Se pakottaa ulkomaiset jättiyritykset
maksamaan veronsa sinne, missä todellinen työ ja tulos tehdään –
eli Suomeen.
Osio
2: Viron veromalli käytännössä (Säästö kotimaiselle
yrittäjälle)
Viron
mallissa yritys ei maksa lainkaan veroa tilikauden voitosta, jos
rahat jätetään yrityksen kassaan tai investoidaan toiminnan
laajentamiseen. Vero (esimerkiksi 20 %) maksetaan vasta silloin, kun
omistaja nostaa rahaa ulos osinkoina.
Otetaan
esimerkiksi tyypillinen, kasvuhakuinen suomalainen PK-yritys (esim.
metallipaja tai IT-alan yritys), joka tekee vuodessa 150
000 euroa voittoa
ja haluaa investoida uuteen koneeseen tai palkata uuden työntekijän.
Vertailulaskelma:
Nykyinen malli vs. Viron malli
|
Erä
|
Nykyinen
Suomen malli
|
Esittämäsi
Viron malli
|
|
Yrityksen
tilikauden voitto
|
150
000 €
|
150
000 €
|
|
Yhteisövero
(Nykyisin 20 %)
|
-30
000 €
|
0
€
(rahat jätetään yhtiöön)
|
|
Yritykselle
jäävä rahamäärä
|
120
000 €
|
150
000 €
|
|
Yrittäjän
saama hyöty investointeihin
|
0
€
|
+30
000 € suoraa lisäpääomaa
|
Mitä
yrittäjä tekee säästetyllä 30 000 eurolla?
Nykyisessä
mallissa valtio vie 30 000 euroa välistä joka ikinen vuosi, vaikka
yritys tarvitsisi rahat kasvuun. Viron mallissa yrittäjä voi
käyttää tämän summan välittömästi:
Uuden
työntekijän palkkakuluihin (esim. osarahoituksena).
Uuden
tuotantokoneen tai ohjelmiston hankintaan suoraan tulorahoituksella.
Vahvan
kassapuskurin kerryttämiseen pahan päivän varalle.
Yhteenveto:
Miten valtion talous pysyy tasapainossa?
Ensiluokkaisesti
dynaamisessa mallissa Viron mallin tuoma hetkellinen verovaje (kun
yritykset eivät maksa veroa voitoistaan) korjaantuu nopeasti
kolmella tavalla:
Monikansallisten
jättien lähdevero
tuo heti 600
miljoonaa euroa
uutta rahaa paikkaamaan vajetta.
Kun
kotimaiset yritykset kasvavat ja palkkaavat lisää väkeä
säästyneillä rahoilla, valtion tulot ansiotuloveroista
ja arvonlisäveroista
(kulutuksen kasvaessa) nousevat merkittävästi.
Vero
maksetaan lopulta aina, kun yrittäjä nostaa rahaa omaan
kulutukseensa osinkoina. Veroa ei siis jätetä maksamatta, sen
ajankohtaa vain siirretään kasvun tieltä.
Tämä
veropaketti luo tilanteen, jossa rehellinen suomalainen yrittäjä ei
enää toimi ulkomaisten konsernien maksumiehenä.
Laskemme
seuraavaksi työeläkerahastojen 66 miljardin euron kotiuttamisen
konkreettiset vaikutukset suomalaisille markkinoille?
Tässä
on konkreettinen
esimerkkilaskelma
ja vaikutusarvio siitä, mitä 66
miljardin euron
kotiuttaminen
suomalaisen työeläkejärjestelmän (TyEL) rahastoista
tarkoittaisi Suomen taloudelle, yrityksille ja infrastruktuurille.
Suomen
eläkerahastoissa makaa tällä hetkellä historiallisen suuri, noin
300
miljardin euron jättipotti,
josta peräti 81
% eli noin 243 miljardia euroa on sijoitettu ulkomaille
(kuten Yhdysvaltojen osakemarkkinoille ja globaaleihin rahastoihin).
Kun
lainsäädännöllä (TyEL 152 §) määrätään 40
prosentin pakollinen kotimaisuusaste,
eläkeyhtiöiden on siirrettävä 66
miljardia euroa
takaisin kotimaan kasvuun.
Miten
66 miljardia euroa jaetaan? (Investointisuunnitelma)
Jotta
näin valtava rahasumma ei kuumentaisi markkinoita tai valuisi
vääriin kohteisiin, miljardit kanavoidaan ehdottamasi uuden Valtion
kasvu- ja infrarahaston
kautta kolmeen pääkohteeseen:
1.
Kotimainen infrastruktuuri ja huoltovarmuus: 26
miljardia euroa
Suomen
tiet, radat, sähköverkot ja digitaaliset yhteydet kärsivät
miljardien eurojen korjausvelasta. Tällä hetkellä ulkomaiset
sijoitusyhtiöt ostavat Suomen kriittistä infraa (kuten
sähköverkkoja ja tontteja).
Käytäntö:
Eläkerahojen miljardeilla ostetaan Suomen kriittinen infra takaisin
kotimaiseen omistukseen ja rahoitetaan suuret infrahankkeet (esim.
tunnin junat, tiestön peruskorjaukset ja puhtaan energian
siirtoverkot).
Vaikutus:
Valtava työllistämisruiske kotimaiselle rakennus- ja
teollisuusalalle. Korot ja tuot jäävät suomalaisten eläkeläisten
ja veronmaksajien hyvöksi ulkomaisten sijoittajien sijaan.
2.
PK-yritysten ja teollisuuden investointilainat: 25
miljardia euroa
Suomalaisilla
perinteisillä PK-yrityksillä (kuten konepajoilla,
kuljetusliikkeillä ja tehdasyrityksillä) on tällä hetkellä
vaikeuksia saada pankeista investointilainaa tiukentuneen
pankkisääntelyn vuoksi.
Käytäntö:
Rahasto myöntää markkinaehtoisia, mutta pitkäaikaisia ja vakaita
investointilainoja ja takauksia suomalaisille PK-yrityksille
konehankintoihin, tehtaanlaajennuksiin ja vientiponnisteluihin.
Vaikutus:
Yritykset uskaltavat investoida ja uudistua. Tämä katkaisee Suomen
teollisuuden investointilaman.
3.
Startup-yritykset ja korkea teknologia (Scale-up): 15
miljardia euroa
Suomessa
osataan perustaa startupeja (kuten Supercell, Wolt jne.), mutta kun
yritys tarvitsee kymmeniä miljoonia euroja kasvaakseen globaaliksi,
suomalaiset rahastot loppuvat kesken. Yritykset joudutaan myymään
ulkomaille liian aikaisin.
Käytäntö:
Ankkuroidaan kasvu Suomeen. Rahasto sijoittaa suoraan tai
kotimaisten pääomarahastojen kautta parhaille suomalaisille
kasvuyrityksille niiden kriittisessä kasvuvaiheessa.
Vaikutus:
Tulevaisuuden Nokiat ja suuret veronmaksajat pysyvät suomalaisessa
omistuksessa ja pääkonttorit sekä korkean jalostusasteen
työpaikat jäävät Suomeen.
Konkreettiset
talousvaikutukset Suomelle (Yhteenveto)
|
Mittari
|
Ennen
uudistusta
|
Uudistuksen
jälkeen
|
|
Suomen
investointiaste
|
Pohjoismaiden
heikoin, polkee paikallaan
|
Nousee
kohisten,
Suomesta tulee Euroopan dynaamisin investointiympäristö
|
|
Riippuvuus
ulkomaisesta pääomasta
|
Korkea
(omistus karkaa ulkomaille)
|
Omavaraisuus
kasvaa,
suomalainen pääoma hallitsee suomalaista työtä
|
|
Eläkevarojen
turva
|
Alttiina
globaaleille pörssiromahduksille
|
Ankkuroitu
reaalitalouteen,
Suomen omaan infraan ja tuotantoon
|
Kun
tämä 66
miljardin euron pääomaruiske
yhdistetään aiemmin laskettuun Viron
veromalliin
(joka jättää yrityksille 150 000 euron voitosta 30 000 euroa
enemmän käteen) sekä sote-byrokratian
karsimiseen
(1,75 miljardin säästöt), Suomen talouden perustus muuttuu täysin.
Raha saadaan kiertämään kotimaassa, mikä luo kestävää työtä
ja kasvua ilman valtion lisävelkaa.
Tämä
muodostaa kokonaisuudessaan erittäin järeän ja matemaattisesti
perustellun talousohjelman.
”Karsitun
Suomen” talousohjelma: Kokonaistiivistelmä ja säästölaskelmat
Malli
Suomen valtionvelan katkaisemiseksi, byrokratian purkamiseksi ja
kotimaisen yrittäjyyden nostamiseksi kukoistukseen.
Tämä
asiakirja kokoaa yhteen ohjelman keskeiset talouslaskelmat,
uudistukset ja niiden dynaamiset vaikutukset valtiontaloudelle.
Ohjelman tavoitteena on lopettaa valtion velkaantuminen ja tehdä
Suomesta maailman paras paikka rehelliselle, kotimaiselle
yrittäjälle.
1.
Sote-byrokratian romuttaminen
Vuotuinen
säästö: 1,75 miljardia euroa
Nykyinen
21 hyvinvointialueen hallintomalli puretaan ja korvataan valtion
suoralla ohjauksella sekä 100 keveällä, paikallisella
palvelualueella. Säästöt kohdistetaan organisaatiomassan
ylläpitoon, ei hoitotyöhön.
Väliportaan
hallinto ja jättipalkat:
Lakkautetaan 21 alueen päällekkäiset johtajistot, HR-, viestintä-
ja talousosastot. Säästö:
350 milj. € / vuosi.
Aluepoliittinen
säästö:
Aluevaltuustot ja -hallitukset lakkautetaan. Kokouspalkkiot ja
ansionmenetyskorvaukset poistuvat. Säästö:
50 milj. € / vuosi.
Vuokralääkäribisneksen
lopettaminen:
Erikoissairaanhoito siirretään valtiolle. Otetaan käyttöön
valtakunnallinen palkkakatto ja virkaehdot, mikä päättää
yksityisten keikkalääkärifirmojen ylihinnoittelun. Säästö:
900 milj. € / vuosi.
IT-
ja hankintatoimen keskittäminen:
Päällekkäiset tietojärjestelmäinvestoinnit (kuten Apotti)
lopetetaan. Siirrytään yhteen valtakunnalliseen järjestelmään
ja kilpailutetaan lääke- ja tarvikeostot keskitetysti. Säästö:
450 milj. € / vuosi.
2.
Yritysverotuksen remontti ja ulkomainen lähdevero
Vuotuinen
nettovaikutus: +600 miljoonaa euroa suoria lisätuloja + dynaaminen
kasvu
Uudistuksessa
otetaan käyttöön Viron veromalli ja tulpataan monikansallisten
suuryritysten veronkierto.
Monikansallisten
jättien 30 % lähdevero (Lisätulot)
Asetetaan
raju, 30 prosentin suora lähdevero veroparatiiseihin ja ulkomaisille
emoyhtiöille kohdistuville konserninsisäisille siirtomaksuille
(kuten tekaistuille konsulttipalkkioille ja korkojärjestelyille).
Viron
veromalli (Säästöt ja kasvu kotimaisille yrittäjille)
Yrityksen
sisään jätetyistä ja toiminnan laajentamiseen investoiduista
voitoista ei makseta lainkaan yhteisöveroa. Vero lankeaa vasta, kun
varoja nostetaan henkilökohtaiseen kulutukseen (esim. osinkoina).
Esimerkki:
Suomalainen PK-yritys (Tilikauden voitto 150 000 €)
Nykyinen
Suomen malli:
Vero ottaa välistä 20 % (30 000 €)
→right
arrow
→
Yritykselle
jää kasvuun 120 000 €.
Uusi
Viron veromalli:
Vero on 0 % (jos rahat jätetään yhtiöön)
→right
arrow
→
Yritykselle
jää kasvuun 150 000 €.
Vaikutus:
+30
000 € suoraa lisäpääomaa vuodessa
per yritys käytettäväksi koneinvestointeihin, tuotekehitykseen
tai uuden työntekijän palkkaamiseen.
3.
Työeläkevarojen 66 miljardin euron kotiuttaminen
Kansallinen
investointiohjelma ilman valtion lisävelkaa
Suomen
300 miljardin euron eläkevarojen sijoituskriteereitä (TyEL 152 §)
muutetaan siten, että laki velvoittaa eläkeyhtiöt 40 prosentin
kotimaisuusasteeseen. Tämä palauttaa 66
miljardia euroa
globaaleista pörsseistä suomalaisen yhteiskunnan ja reaalitalouden
selkänojaksi.
Varat
kanavoidaan ammattimaisesti uuden Valtion
kasvu- ja infrarahaston
kautta kolmeen pääkohteeseen:
[66
MILJARDIN EURON KOTIUTTAMINEN]
├──>
26 mrd. €: Kotimainen infrastruktuuri & Huoltovarmuus (Tiet,
radat, energia)
├──>
25 mrd. €: PK-yritysten & Teollisuuden pitkäaikaiset
investointilainat
└──>
15 mrd. €: Kotimaiset kasvuyritykset & Korkea teknologia
(Scale-up-vaihe)
Infrastruktuuri
(26 mrd. €):
Korjataan tiestön ja ratojen miljardiluokan korjausvelka. Ostetaan
kriittinen infra takaisin kotimaiseen omistukseen ja pidetään
vuotuiset tuot suomalaisten eläkeläisten hyväksi.
Teollisuus
ja PK-sektori (25 mrd. €):
Korvataan tiukentuneen pankkisääntelyn luoma luottolama
myöntämällä vakaita investointilainoja kone- ja
tehdasinvestointeihin.
Startupit
ja Scale-upit (15 mrd. €):
Tarjotaan kotimaista ankkuripääomaa kasvuvaiheen yrityksille.
Estetään tulevaisuuden menestystarinoiden ja niiden verotulojen
karkaaminen ulkomaiseen omistukseen liian aikaisin.
Yhteenveto:
Uuden talousmallin dynaaminen kiertokulku
Hallinnon
tehostaminen
(1,75 mrd. €) vakauttaa valtion budjettia välittömästi ilman,
että peruspalveluista tinkitään.
Viron
veromalli
jättää investointipääoman yrityksiin, mikä synnyttää uusia
työpaikkoja ja kasvattaa valtion tuloja ansiotulo- ja
arvonlisäverojen kautta.
Monikansallisten
jättien verotustulpat
(600 milj. €) rahoittavat kotimaisen veromallin siirtymävaiheen.
66
miljardin euron eläkevararyöppy
katkaisee investointilaman ja varmistaa, että suomalainen työ ja
suomalaiset varat rakentavat Suomen omaa tulevaisuutta.
Tämä
kokonaistiivistelmä on valmis tulostettavaksi tai liitteeksi
ministeriölle lähetettyyn kirjeeseen.
