keskiviikko 17. heinäkuuta 2024

PE 19.07.2024 Esitin näkemykseni suojelupoliisille

 


Nyt on oikeusvaltio Suomi selätetty. 30 kansanedustajan on noudatettava lakia ja valvottava oikeuskanslerin toimintaa, jotta oikeuskansleri valvoo, että keskusrikospoliisi tutkiin tutkinnanjohtajana valtakunnansyyttäjä avoinna olevat minuun ja yritystoimintaani koskevat rikokset. Ulosotto pitää rikokset avoinna. Vastuuministerit ovat asioista hyvin tietoisia. Ministerien on toimittava lain mukaisesti eli huolehdittava siitä, että oikeus Suomessa toteutuu ja kansalaiset saavat oikeutta. Suomi palautetaan takaisin oikeusvaltioksi. Todelliset syylliset joutuvat vastuuseen teoistaan.

TO 18.07.2024 Kantelun täydennys

https://kalajokinen.blogspot.com/2024/07/to-18072024-kantelun-taydennys.html


PS. Suomen oikeusvaltiotilanne on niin heikko, että vastuullisilla ministereillä on suuri vaara joutua häränsilmään. Kun kansa tulee tietoiseksi Suomen poliittisen johdon rikollisesta toiminnasta, niin on suuri vaara, että joku ”pipipää” reagoi asioihin omalla tavallaan. Suomi ei ole mikään lintukoto. Olen huolissani tilanteesta.

Kalajoki 18.07.2024

Erkki Aho

Merenojantie 9 B 16

85100 Kalajoki

www.erkkiaho.com

tiistai 16. heinäkuuta 2024

TO 18.07.2024 Kantelun täydennys


Olen tehnyt oikeuskanslerille seuraavan kantelun

MA 08.07.2024 Kantelu/Vaatimus oikeuskanslerille

https://kalajokinen.blogspot.com/2024/07/ma-08072024-kanteluvaatimus.html


Sen jälkeen oikeuskanslerinvirasto ilmoitti minulle, että he eivät saa linkkiä avattua.

Minä tarkistin moneen kertaan asian ja totesin, että linkin saa avattua jos vain haluaa. Olin lähettänyt saman sähköpostiviestin myös kymmenelle kansanedustajalle siksi että heidän velvollisuutensa on valvoa laillisuusvalvojien toimintaa. Heidänkin sähköpostiviestissä linkki avautui.


Lähetin oikeuskanslerille avattuna tuon sähköpostiviestin. Sen jälkeen en ole saanut pyytämään tietoa oikeuskanslerin virastosta. Oikeuskansleri valvoo valtioneuvoston ja tasavallan presidentin toiminnan lainmukaisuutta. Lisäksi oikeuskansleri valvoo, että viranomaiset noudattavat lakia ja tekevät velvollisuutensa. Kansalaiset voivat tehdä oikeuskanslerille kantelun viranomaisen toiminnasta, jota epäilevät lainvastaiseksi.


Oikeuskanslerin on ryhdyttävä toimenpiteisiin sisäministeriön poliisitarkastaja Juha Tuovisen toiminnan johdosta. Olen kertonut poliisitarkastaja Juha Tuovisen toiminnasta kantelussani. Lisäksi olen pyytänyt poliisitarkastaja Juha Tuovista korjaamaan virheensä.

PE 12.07.2024 Julkinen vastaus poliisitarkastaja Juha Tuoviselle

https://kalajokinen.blogspot.com/2024/07/pe-12072024-julkinen-vastaus.html


Poliisitarkastaja Juha Tuovinen ei ole korjannut virhettään eikä virheellistä toimintaansa. Oikeuskanslerin on puututtava poliisitarkastaja Juha Tuovisen toimintaan.


Olen kertonut kantelussani oikeuskanslerille, että olen tehnyt asioissani rikostutkintapyynnöt Keskusrikospoliisille niistä rikoksista, joissa ulosotto pitää rikokset avoimena. Oikeuskanslerin on nyt ryhdyttävä toimenpitesiin Keskusrikospoliisin toiminnan johdosta.


Keskusrikospoliisin olisi tullut ilmoittaa kuka on ylläolevan päätöksen tehnyt ja toiseksi keskusrikospoliisin olisi tullut lain mukaan siirtää tutkinta sellaiselle taholle jolle se kuuluu. Sain kirjeen sellaisessa Poliisin kirjekuoressa, jonka vastaanottajatiedot oli kirjoitettu kirjeeseen sellaisella käsialalla, että siitä saattoi päätellä monia asioita kirjeen lähettäjästä.


Keskusrikopoliisi oli saanut tämän sähköpostiviestin auki ja ylläoleva vastaus on siihen.

MA 08.07.2024 Kantelu/Vaatimus oikeuskanslerille

https://kalajokinen.blogspot.com/2024/07/ma-08072024-kanteluvaatimus.html


Oikeuskanslerin on toimittava niin, että oikeus toteutuu. Olen tehnyt kolme rikostutkintapyyntöä keskusrikospoliisille avoinna olevista asioista ja minun käsitykseni mukaan keskusrikospoliisin on tutkittava avoinna olevat asiat ja tutkinnanjohtajana tulee olla valtakunnansyyttäjä. Lisäksi kysymys on kidutusrikoksesta mikä jatkuu yhä edelleen ja kysymys on myös valtiopetoksesta mikä ei vanhene koskaan. Konkurssirikos on tehty Suomen valtion toimesta ja Suomen valtion on korvattava minulle aiheuttamansa valtavat taloudelliset vahingot ja hirvittävät henkiset kärsimykset.


KE 16.07.2024 Olen pyytänyt 30 kansanedustajaa valvomaan, että oikeuskansleri noudattaa lakia

https://kalajokinen.blogspot.com/2024/07/ke-16072024-olen-pyytanyt-30.html


SU 14.07.2024 Kirottu salaisuus - Valtiopetos on selvitettävä

https://kalajokinen.blogspot.com/2024/07/su-14072024-kirottu-salaisuus.html


Kalajoki 17.07.2024

Erkki Aho

Merenojantie 9 B 16

85100 Kalajoki

www.erkkiaho.com

jakelu Riikka Purra, Mari Rantanen, Leena Meri

maanantai 15. heinäkuuta 2024

KE 16.07.2024 Olen pyytänyt 30 kansanedustajaa valvomaan, että oikeuskansleri noudattaa lakia

Erkki Ahon taidenäyttely kertoo totuuden Raution, Kalajoen ja Suomen historiasta taiteen ja historiikkien avulla.

SU 09.06.2024 Erkki Ahon taidenäyttely

https://kalajokinen.blogspot.com/2024/06/su-09062024-erkki-ahon-taidenayttely.html


Kalajoki-näyttelyn synty

https://kalajoki-nayttely.blogspot.com/2016/08/kalajoki-nayttelyn-synty.html




Oikeuskansleri Tuomas Pöysti on ollut kuin susi kukassa. En ole saanut oikeuskanslerilta minkäänlaista tietoa vaikka olen sitä pyytänyt.

MA 08.07.2024 Kantelu/Vaatimus oikeuskanslerille

https://kalajokinen.blogspot.com/2024/07/ma-08072024-kanteluvaatimus.html


PE 12.07.2024 Julkinen vastaus poliisitarkastaja Juha Tuoviselle

https://kalajokinen.blogspot.com/2024/07/pe-12072024-julkinen-vastaus.html

Epäilen, että poliisitarkastaja Juha Tuovinen ei toimi lain mukaisesti.


Poliisi mainosti itseään viranomaisille – ympäristörikosjuttujen määrä kymmenkertaistui

https://yle.fi/a/3-8660134


Oikeuslaitos ja poliisi

https://oikeuslaitosjapoliisi.blogspot.com/


Nettikirja

https://valtuustoaloite.blogspot.com/


Pankkikriisi

https://pankkikriisi.blogspot.com/


Epäilen, että Keskusrikospoliisi ei toimi lain mukaisesti.



Olen sopinut pääministeri Petteri Orpon ja kokoomusjohdon kanssa Kalajoella ostoskeskus Loistossa, että asiat selvitetään ja palautetaan Suomi takaisin oikeusvaltioksi. Yhteyshenkilöksi valittiin Elina Valtonen. Kokoomusjohdosta Kalajoella asiasta olivat sopimassa kanssani myös Antti Häkkänen ja Kai Mykkänen. Valtonen ei ole vastannut yhteenkään sähköpostiviestiin eikä kukaan muukaan sopijoista.

Kaikki kansanedustajat vaikenevat asioista. Kenelläkään ei ole rohkeutta puuttua virkamafian toimintaan, mikä toimii poliittisten päättäjien suojeluksessa. Valtiopetos on Suomen poliittisille päättäjille kirottu salaisuus ja suuri häpeän aihe. Suomi ei ole oikeusvaltio,

Olen pyytänyt näitä kansanedustajia valvomaan, että oikeuskansleri noudattaa lakia. Kansanedustajat vaikenevat kuin muuri. Tapuliukkokin puhuu enemmän kuin kansanedustajat oikeuskanslerin laillisuusvalvonnasta.

Hanna-Leena Mattila, Antti Kangas, Jenna Simula, Jenna Pitko, Janne Heikkinen, Juha Mäenpää, Anne Rintamäki, Paula Risikko, Miko Bergbom, Teemu Keskisarja.

kirjaamo.sm@gov.fi,

leena.meri@gov.fi,

mari.rantanen@gov.fi,

heikki.autto@eduskunta.fi,

timo.heinonen@eduskunta.fi,

atte.kaleva@eduskunta.fi,

ville.kaunisto@eduskunta.fi,

tere.sammallahti@eduskunta.fi,

vilhelm.junnila@eduskunta.fi,

kaisa.juuso@eduskunta.fi,

jari.kskela@eduskunta.fi,

mikko.lunden@eduskunta.fi,

jorma.piisinen@eduskunta.fi,

Juha Hänninen, Jukka Kopra, Susanne Päivärinta, Ritva Elomaa, Laura Huhtasaari, Mikko Polvinen, Antti Kaikkonen, Katri Kulmuni, Tuomas Kettunen, Mika Poutala


Kansanedustajat ja ministerit ovat nyt lomalla. Tässä ministerien lomat

https://valtioneuvosto.fi/-/ministereiden-lomat-vahvistettiin-5 

Lomien jälkeen vauhti kiihtyy. 

Vauhti kiihtyy

https://www.youtube.com/watch?v=79xIJVGeT-g



TI 16.07.2024 Muutoksenhaku Pohteen tekemään Kalajoen akuuttiosaston lakkauttamispäätökseen

 



Kaupunginhallitus 20.05.2024 § 141


Valmistelija kaupunginjohtaja Jukka Puoskari

Toimialuejohtaja Päivi Peltokorpi on tehnyt viranhaltijapäätöksen 10/2024 "Akuuttiosasto Kalajoki -vastuuyksikön (30470) lakkauttaminen 1.8.2024 alkaen". Pohteen aluehallitus ei ole käyttänyt otto-oikeutta asiassa. Muutoksenhakuaika viranhaltijapäätöksen johdosta päättyy 23.5.2024.

Hyvinvointialuelain (611/2021) 142 §:n mukaan oikaisuvaatimuksen voi tehdä asianosaisen lisäksi hyvinvointialueen jäsen. Hyvinvointialuelain 3 § 1 mom. 2 kohdan mukaan hyvinvointialueen jäsen on kunta, joka sijaitsee hyvinvointialueen alueella.

Kalajoen kaupunki pitää Pohteen tekemää Kalajoen akuuttiosaston lakkauttamispäätöstä virheellisenä ja kaupunginhallituksessa käydyn keskustelun perusteella on nähty tarpeelliseksi, että Kalajoen akuuttiosaston lakkauttamispäätöksestä tehdään oikaisuvaatimus. Luonnos oikaisuvaatimuksesta on esityslistan liitteenä.

Kaupunginjohtaja Puoskari Jukka

Kaupunginhallitus päättää jättää Pohteen toimialuejohtaja Päivi Peltokorven viranhaltijapäätöksen 10/2024 "Akuuttiosasto Kalajoki -vastuuyksikön (30470) lakkauttaminen 1.8.2024 alkaen" johdosta liitteen mukaisen oikaisuvaatimuksen.

Kaupunginhallitus

Kaupunginhallitus hyväksyi kaupunginjohtajan esityksen yksimielisesti.


Kaupunginhallitus 03.07.2024 § 182

361/06.00.00/2024

Valmistelija kaupunginjohtaja Jukka Puoskari

Pohteen aluehallitus on päätöksellään 11.6.2024 § 20/2024 hylännyt Kalajoen kaupunginhallituksen tekemän oikaisuvaatimuksen ja pitää voimassa toimialuejohtajan tekemän viranhaltijapäätöksen, jolla Kalajoen akuuttiosasto on määrä lakkauttaa 1.8.2024 alkaen.

Asian selvittämiseksi olemme pyytäneet Pohdetta toimittamaan kaiken materiaalin, johon perustuu Kalajoen toimipistettä koskevan ratkaisun perustelut eli ainakin seuraavia asiakirjoja:

- päätöksen taloudelliset vaikutukset ja kaikki talouteen liittyvät laskelmat perusteluineen

- päätöksen toiminnalliset vaikutukset henkilöstölle ja asiakkaille (muun ohessa henkilöstömäärävaikutukset)

- päätöstä edeltävä vaikutusten arviointimateriaali

- henkilöstön kuulemistilaisuuden muistion ja tilaisuuden yhteydessä esitetyt taloudelliset laskelmat ja niiden perusteet

- pöytäkirjat niistä hallituksen kokouksista, joissa asiaa on linjattu

- perustelut, miksi Kalajoen toimipisteen ratkaisu tehtiin ennen palveluverkkoa koskevaa seminaaria (Rokua) siitäkin huolimatta, että aikaisemmin oli ilmoitettu toisin

Vastauksena tietopyyntöön Pohde on toimittanut ainoastaan yleisellä tasolla olevia toimintakertomus, tilinpäätös ja osavuosikatsaustietoja. Pyydettyjä pöytäkirjanotteita asiaa linjanneista hallituksen kokouksista ei ole toimitettu vaan viitattu ainoastaan verkkosivuilla oleviin pöytäkirjalinkkeihin.

Pohde on perustellut Kalajoen vuodeosaston lakkauttamista taloudellisuus- ja tuottavuusohjelman mukaisilla taloudellisuussyillä mutta ei päätöksessään osoita Kalajoen vuodeosastoa koskevia taloudellisia, toiminnallisia eikä henkilöstövaikutuksia. Näin ollen on pääteltävissä, että Kalajoen vuodeosaston lakkauttamisesta syntyvää taloudellista säästöä ei ole kyetty laskelmin osoittamaan ja ratkaisu, jossa edullisesti tuotettua lähipalvelua siirretään huomattavasti kalliimmassa palvelutuotannossa hoidettavaksi on sekä taloudellisesti että toiminnnallisesti epäonnistunut.

Kalajoen kaupunginhallitus pitää aluehallituksen päätöstä virheellisessä järjestyksessä syntyneenä ja asiassa sovellettujen hallintolain menettelysäännösten tulkintaa käsillä olevassa tilanteessa ylipäänsä epäselvinä, joten se näkee tarpeellisena, että oikaisuvaatimuksen hylkäämistä koskevasta aluehallituksen päätöksestä tehdään hyvinvointialuelain 140 §:n mukainen aluevalitus, jonka perusteella Pohjois-Suomen hallinto-oikeus valitusviranomaisena tutkii päätöksen lainmukaisuuden.

Luonnos aluevalituksesta on esityslistan liitteenä.

Kaupunginjohtaja Puoskari Jukka

Kaupunginhallitus päättää jättää Pohjois-Suomen hallinto-oikeuden tutkittavaksi liitteen mukaisen aluevalituksen Pohteen aluehallituksen päätöksestä 11.6.2024 § 20/2024.


Kaupunginhallitus

Kaupunginhallitus hyväksyi kaupunginjohtajan esityksen yksimielisesti.



Tässä on Kalajoen kaupungin oikaisuvaatimus

Kalajoen kaupungin oikaisuvaatimus

https://www4.kalajoki.fi/djulkaisu/kokous/2024430-5-32705.PDF


Tässä on Pohteen aluehallituksen päätös


Pohteen aluehallituksen päätös

https://tweb.ppshp.fi/ktwebscr/fileshow?doctype=3&docid=978450


PPHVA/12878/00.02.01.00/2024 10 Oikaisuvaatimus toimialuejohtajan viranhaltijapäätöksestä 6.5.2024 10/2024 koskien Akuuttiosasto Kalajoki vastuuyksikön (30470) lakkauttamista 1.8.2024 alkaen

https://tweb.ppshp.fi/ktwebscr/fileshow?doctype=3&docid=978450

Päätösehdotus Toimialuejohtaja Päivi Peltokorpi (p. 044 469 1159): Aluehallitus hylkää oikaisuvaatimuksen kokonaisuudessaan edellä esitetyin perustein. Viranhaltijapäätöstä ei muuteta. Päätösesitys Hyvinvointialuejohtaja Ilkka Luoma: Aluehallitus hyväksyy toimialuejohtajan ehdotuksen. Liitteet Viranhaltijapäätös 6.5.2024 10/2024 Oikaisuvaatimus 21.5.2024

31 §

Selvittämisvelvollisuus

Viranomaisen on huolehdittava asian riittävästä ja asianmukaisesta selvittämisestä hankkimalla asian ratkaisemiseksi tarpeelliset tiedot sekä selvitykset.

Asianosaisen on esitettävä selvitystä vaatimuksensa perusteista. Asianosaisen on muutoinkin myötävaikutettava vireille panemansa asian selvittämiseen.




Minun, Erkki Ahon, oikeustajuni mukaan tätä pykälää on kiistatta rikottu. Olin mukana kuulemistilaisuudessa, jossa kaupunginjohtaja Puoskari tiedusteli, miksei Peltokorpi ollut vastannut Kalajoen kaupungille jossa oli esitetty neuvottelupyyntö asiasta ja neuvottelupyynnössä oli kerrottu, että Kalajoen kaupunki on valmis rakentamaan tarvittavat tilat. Peltokorpi vastasi, että asiasta ei neuvotella ja että päätös tulee kesäkuussa. Laitoin asiasta sähköpostiviestin myös Pohteen hallituksen puheenjohtaja Tapani Töllille asiasta.

Kuulemistilaisuudessa kävi selväksi, että kalajokisten mielipidettä ei asiassa haluta kuulla. Siksi kuulemistilaisuudessa aikaa jäi kysymyksille vain hetkinen. Pohteen henkilöillä oli kiire pois Kalajoelta.

45 §

Päätöksen perusteleminen

Päätös on perusteltava. Perusteluissa on ilmoitettava, mitkä seikat ja selvitykset ovat vaikuttaneet ratkaisuun sekä mainittava sovelletut säännökset.

Päätöksen perustelut voidaan jättää esittämättä, jos:

1) tärkeä yleinen tai yksityinen etu edellyttää päätöksen välitöntä antamista;

2) päätös koskee hyvinvointialueen tai hyvinvointiyhtymän taikka kunnallisen monijäsenisen toimielimen toimittamaa vaalia; (29.6.2021/637)

3) päätös koskee vapaaehtoiseen koulutukseen ottamista tai sellaisen edun myöntämistä, joka perustuu hakijan ominaisuuksien arviointiin;

4) päätöksellä hyväksytään vaatimus, joka ei koske toista asianosaista eikä muilla ole oikeutta hakea päätökseen muutosta; taikka

5) perusteleminen on muusta erityisestä syystä ilmeisen tarpeetonta.

Perustelut on kuitenkin 2 momentissa tarkoitetuissa tilanteissa esitettävä, jos päätös merkitsee olennaista muutosta vakiintuneeseen käytäntöön.

7 §

Järjestämisvastuu

Hyvinvointialue vastaa sille lailla säädettyjen tehtävien hoitamisesta, hyvinvointialueen asukkaan laissa säädettyjen oikeuksien toteutumisesta ja palvelukokonaisuuksien yhteensovittamisesta sekä järjestettävien palvelujen ja muiden toimenpiteiden:

1) yhdenvertaisesta saatavuudesta;

2) tarpeen, määrän ja laadun määrittelemisestä;

3) tuottamistavan valinnasta;

4) tuottamisen ohjauksesta ja valvonnasta;

5) viranomaiselle kuuluvan toimivallan käyttämisestä.

Hyvinvointialue voi hoitaa tehtävät itse tai sopia järjestämisvastuun siirtämisestä toiselle hyvinvointialueelle. Lisäksi hyvinvointialueiden tehtävien järjestäminen voidaan koota yhdelle tai useammalle hyvinvointialueelle, jos se on välttämätöntä palvelujen laadun ja saatavuuden parantamiseksi, riittävien henkilöstö- ja muiden voimavarojen tai tehtävässä tarvittavan erityisasiantuntemuksen turvaamiseksi taikka muusta vastaavasta ja perustellusta syystä.

Hyvinvointialue vastaa tehtäviensä rahoituksesta, vaikka järjestämisvastuu on siirretty toiselle hyvinvointialueelle tai tehtävän hoitamisesta vastaa lain nojalla toinen hyvinvointialue.

Esteellisyyden vaikutus

Esteellinen henkilö ei saa osallistua hallintoasian käsittelyyn viranomaisessa. Käsittelyllä tarkoitetaan kaikkia sellaisia hallintomenettelyssä suoritettavia toimia, jotka voivat jollakin tavoin vaikuttaa asiassa tehtävän päätöksen sisältöön.

Esteellisyys koskee kaikkia asian käsittelyvaiheita valmistelun alusta täytäntöönpanoon asti. Esteellinen henkilö ei saa

  • esitellä tai valmistella käsiteltävää asiaa

  • osallistua päätöksentekoon toimielimen jäsenenä

  • hoitaa päätöksen täytäntöönpanoon liittyviä tehtäviä.

Myös esimerkiksi toimielimen sihteerinä tai pöytäkirjanpitäjänä toimiminen on oikeuskäytännön mukaan asian käsittelyä, johon esteellinen henkilö ei saa osallistua. Esteellinen henkilö ei saa pyytää asian viranomaiskäsittelyyn liittyviä lausuntoja, kuulla asianosaisia eikä hankkia muutenkaan asian ratkaisuun mahdollisesti vaikuttavaa selvitystä viranomaisen puolesta.

Esteellisyyteen liittyvä käsittelykielto ei koske puhtaasti teknisiä toimia kuten diaariointia, puhtaaksikirjoitusta tai kopiointia. Esteellinenkin henkilö voi siis suorittaa tällaisia toimia ilman, että asiassa tehtävä päätös syntyisi virheellisessä järjestyksessä.

Kalajoki ei ole saanut yhdenvertaista kohtelua Pohteen osalta.

MITÄ YHDENVERTAISUUDELLA TARKOITETAAN?

Yhdenvertaisuudella tarkoitetaan sitä, että kaikki ihmiset ovat samanarvoisia riippumatta heidän sukupuolestaan, iästään, etnisestä tai kansallisesta alkuperästään, kansalaisuudestaan, kielestään, uskonnostaan ja vakaumuksestaan, mielipiteestään, vammastaan, terveydentilastaan, seksuaalisesta suuntautumisestaan tai muusta henkilöön liittyvästä syystä.

Oikeudenmukaisessa yhteiskunnassa henkilöön liittyvät tekijät, kuten syntyperä tai ihonväri, eivät saisi vaikuttaa ihmisten mahdollisuuksiin päästä koulutukseen, saada työtä ja erilaisia palveluja - perusoikeudet kuuluvat kaikille.

Suomen perustuslaissa yhdenvertaisuuden periaate viittaa sekä syrjinnän kieltoon että ihmisten yhdenvertaisuuteen lain edessä. Yhdenvertaisuuslaki, rikoslaki, tasa-arvolaki ja työlainsäädäntö tarkentavat syrjinnän kieltoa eri elämänaluilla.

Erkki Ahon historiatietoja

Kalajoelle tärkeä asia – Kalajoella on aina ollut sairaala


LA 30.03.2024 Kalajoen sairaalan historiaa nykypäivään asti

https://kalajokinen.blogspot.com/2024/03/la-29032024-kalajoen-sairaalan.html


TI 02.04.2024 Kalajoella on pitkät perinteet terveydenhoitoalalla

https://kalajokinen.blogspot.com/2024/04/ti-02042024-kalajoella-on-pitkat.html


MA 15.07.2024 Lääkäri Untamo Sorasto lainasi Kalajoen kunnalle 1 miljoonaa markkaa terveystalon rakentamista varten

Odotan, että Pohjois-Suomen hallinto-oikeus laittaa mahdollisimman pian Hyvinvointialue Pohteen Kalajoen terveyskeskuksen lakkautuspäätöksen toimenpidekieltoon.


https://kalajokinen.blogspot.com/2024/07/ma-15072024-laakari-untamo-sorasto.html

sunnuntai 14. heinäkuuta 2024

MA 15.07.2024 Lääkäri Untamo Sorasto lainasi Kalajoen kunnalle 1 miljoonaa markkaa terveystalon rakentamista varten

Lääkäri Untamo Sorasto ja lääkäritalo – taiteilija Markku Hakolan maalaus

Lääkäritalon pienoismalli – tehnyt puuseppä Leo Takalo

Terveystalon vihkiäiset 13.8.1950

Karikatyyrimaalauksen lääkäri Antero Sorasto on maalannut taiteilija Rositsa Tancheva.


Kalajoella on pidetty aina terveydenhoitoa tärkeänä asiana. Kalajoen kunnansairaala toimi sotien aikana varsin laaja-alaisena yleissairaalana. Esim. v.1942 hoidettiin 310 omaa ja 210 vieraspaikkakuntalaista potilasta. Taloutta hoidettiin hyvin, sillä sairaala oli yleensä voitollinen. Vasta juuri v.1942 päädyttiin ensi kerran tappiolliseen tilinpäätökseen ( 18 000 mk). Pikkulasten hoitoa järjestettiin Mannerheimin Lastensuojeluliiton Kalajoen osaston toimesta ylläpidettävällä neuvonta-asemalla. Sen kirjoissa oli sotavuosina noin 600 lasta. Östmannin talossa toimi kulkutautisairaala. Kunnanlääkärin kertomusten mukaan vuosi 1944 oli tautisin. Lavan- ja pikkulavantautia sairasti 8, kurkkumätää 102 (siirtolaiset mukaan luettuna) .tulirokkoa 37, tuhkarokkoa n.150 ja lapsihalvausta 7 tapausta. Tautisuus jatkui vielä v. 1945 ajan. Siirtoväelle pidettiin omaa sairaalaa, joka oli sijoitettu kansanopistolle.


Siirtoväen lähdettyä v. 1945-46 olot terveydenhoidonkin osalta paraniva. Kunnan panos lisääntyi. Mannerheim-liiton ylläpitämä äitiys- ja lastenneuvola otettiin vuoden 1946 alussa kunnan huostaan. Koulukeittolat saatiin toimimaan. V.1947 päätettiin rakentaa terveystalo Kalajoelle sekä päätettiin anoa toinen kunnanlääkäri paikka. Kalajoen omistamaa kunnansairaalaa laajennettiin omistuspohjaltaan niin, että sairaalapalveluja ostaneet Alavieska, Merijärvi ja Rautio ottivat sairaalasijoja Kalajoen sairaalasta. Näin syntyi kuntainliiton sairaala v.1948. Rautio ja Merijärvi liitettiin samana vuonna Kalajoen kunnanlääkäripiiriin. Terveystaloksi saatiin myytävänä ollut suojeluskunnan entinen toimitalo v.1948. Oston teki mahdolliseksi Suomen Huollon 500 000 mk:n ja Mannerheimin liiton paikallisosaston 400 000 mk:n lahjoitus v.1949.


Tuberkuloosihuolto kehittyi. Kalajoki määrättiin v. 1949 Keski-Pohjanmaan tuberkuloosipiiriin ja samana vuonna Oululaisten tuberkuloosiparantola muutettiin Keski-Pohjanmaan tuberkuloosiipiirin kuntainliiton sairaalaksi, johon Kalajokikin liittyi.


Kunnanlääkäritaloa remonteerattiin v. 1954 ja sen rahoitukseksi otettiin kunnanlääkäri Untamo Sorastolta 1 miljoonan markan laina. Oulun keskusmielisairaalan laajennuksessa Kalajoki otti v.1956 uusia paikkoja viisi ja myi Seinäjoen sairaalan paikat pois. Keski-Pohjanmaan keskussairaalasta Kalajoki otti kaksi paikkaa. Perustettiin toisen kunnanlääkärin viran toimen toimipisteeksi erotettiin Törnvallin rantatontista maa-alue vuonna 1959 ja rakennettiin lääkärille toimitalo. Kouluhammaslääkärin toimitilojen hankkimiseen päästiin v. 1966 ja seuraavan vuonna perustettiin kolmas lääkärin virka toimitiloineen. Vuonna 1972 perustettiin Kalajoen kunnan terveyskeskus uuden kansanterveyslain mukaisesti, Vastaavaksi lääkäriksi valittiin Antero Sorasto. Kalajoen ja Pyhäjoen kansanterveystyön kuntainliitto perustettiin v. 1972. Siihen kuuluivat Kalajoen ja Raution ja Pyhäjoen kunnat. Kalajoen sairaalassa oli tuolloin 46 sairaansijaa.

perjantai 12. heinäkuuta 2024

SU 14.07.2024 Kirottu salaisuus - Valtiopetos on selvitettävä

 



Vakaan markan politiikka


Suomi koki 1990-luvun alussa erittäin syvän taloudellisen laman johtuen vakaan markan politiikasta. Talouspolitiikan virheet moninkertaistuivat liberalisoinnin kanssa. Vahvan markan politiikasta tuli tappava myrkky. Presidentti Mauno Koivisto nimitti Suomen Pankin johtajan Harri Holkerin sinipunahallituksen. Hän oli sinipunahallituksen kätilö. Vahvan markan politiikka kirjattiin Holkerin hallituksen ohjelmaan kuten myös Esko Ahon hallituksen ohjelmaan. Kun vahvan markan politiikan aikana rahaa tuotiin keinottelutarkoituksiin, yhteiskunta salli sen tapahtua. Valvojat eivät valvoneet. Rahoitustarkastus laiminlöi tehtävänsä. Lamasyyllisiä löytyy pankkien ohella Suomen Pankista ja Pankkitarkastusvirastosta. Suomen 1990-luvun alun lama oli Suomen poliittisten ja talouden päättäjien aikaansaama.

Koivisto ei toiminut yksin. Hänen sisäpoliittiseen junttaansa kuuluivat Suomen johtokunnan jäsenet Rolf Kullberg, Markku Puntila, Harri Holkeri ja Kalevi Sorsa. Junttaan kuului myös sinipunahallituksen valtionvarainministeri Erkki Liikanen, jonka kardinaalimunaus oli verotuksen keventäminen noususuhdanteessa.

Vahvan markan politiikalla aiheutettiin Suomeen yli 500 000 ihmisen työttömyys. Ylivelkaantuneita oli yli 280 000. Markkinoilta poistettiin n. 60 000 elinkelpoista yritystä ja itsemurhia tehtiin Stakesin tilaston mukaan 14500. Voidaanko puhua kansanmurhasta?

Koiviston konklaavi on valtiopetos?

Tasavallan presidentti Mauno Koivisto kutsui 06.05.1992 tasavallan presidentin linnaan oikeusjärjestelmän edustajia kokoukseen, jossa heitä ohjeistettiin antamaan pankeille suosituimmuusasema riita-asioissa ja syytesuoja niissä johtuvissa asioissa. Kokouskutsu oli Martti Mannisen allekirjoittama ja päivätty 16.04.1992.

Kokouksessa teemoina olivat
1. Tuomioistuinten yhteiskunnallinen vallankäyttö ja riippumattomuus
2. Tuomioistuimen toiminnan arvostelu

Kokouksessa johti puhetta silloinen KKO:n presidentti Heinonen. Palveriin osallistuivat tasavallan presidentti Mauno Koivisto, rouva Tellervo Koivisto, KKO:n presidentti Olavi Heinonen, oikeusneuvos Erkki-Juhani Taipale, oikeusneuvos Per Lindholm, KHO:n hallintoneuvos Pekka Hallberg, kihlakunnantuomari Markku Arponen, ylituomari Olli Karikoski, pormestari Juha Kettunen, Itä-Suomen HO:n presidentti Esko Kilpeläinen, Vaasan HO:n presidentti Erkki Rintala, oikeusneuvos Mikko Tulokas, professori Aulis Aarnio, apulaisprofessori Jukka Kekkonen, erikoistutkija Jyrki Tala, professori Leena Kartio, professori Olli Mäenpää, dosentti Juha Pöyhönen, professori Kirsti Rissanen, professori Kaarlo Tuori, oikeustieteen lisensiaatti Veli-Pekka Viljanen, Antti Kivivuori, professori Jaakko Uotila, kansliapäällikkö Jaakko Kalela, erityisavustaja Martti Manninen ja Ratan johtaja Jorma Aranko.

Suomen perustuslain 2 §:n mukaan tuomiovaltaa käyttävät riippumattomat tuomioistuimet.
KKO:n päätöksistä on todettavissa, että oikeudenkäytön linjaus muuttui Koiviston pitämän tilaisuuden jälkeen pankkeja suosivaksi.

Toukokuun tuomarineuvoston kokous ei ollut ainoa laatuaan. Professori Kekkonen oli – Koivisto-kriittisyydestään huolimatta – erään kokouksen pääalustajana. Tuolloin käsiteltiin lähinnä talousrikoksia ja niiden tutkintaa. Presidentti ei kuitenkaan päässyt paikalle, vaan iltaa isännöi oikeusministeri Matti Louekoski. Lopulta hänellekin tuli kiire, ja emännäksi siirtyi Tarja Halonen.

Presidentti Koivisto käskytti tuomareita ja painosti oikeuslaitosta

Miksi tuomarit taipuivat, kun Koivisto vaati pankeille oikeutta ja velallisille tuomioita? Presidentti ei halunnut helpottaa kansalaisten ahdinkoa kuin oikeusministerin painostuksesta. Tuomioistuinten ja tuomareiden toiminnassa on nähtävissä selviä muutoksia vuoden 1992 jälkeen, kun tarkastellaan tehtyjen ratkaisujen sisältöjä ja perusteluja.

Valuuttavelallisten näkökulmasta mielenkiintoiseksi ajankohdaksi muodostuu kevät 1992, jolloin presidentti Mauno Koiviston aktiivinen rooli pankkikriisin hoidossa tuli esille erikoisella tavalla. Presidentti ei ollut tyytynyt pohtimaan vain pankkikriisin taloudellisia vaikutuksia ja seurauksia, vaan hän myös vaikutti muiden tahojen päätöksentekoon. Koiviston näkökulmasta tuomioistuimista oli kehittymässä liian keskeinen tekijä pankkikriisin selvittelyssä.

Koiviston puhuttelu muutti tuomioiden linjaa

Koivisto oli Pietilän mukaan hyvin vihainen tuomareille, jotka olivat ottaneet päätöksissään kuluttaja-asiamiehen roolin. Koiviston mukaan tuomioistuinten olisi pitänyt huomioida lain lisäksi pankkien taloudellinen asema ja kansantaloudelliset näkökulmat.

Olavi Heinonen oli kirjan mukaan äärimmäisen kiusaantunut keskustelusta. Pietilän mukaan Koiviston nuhtelu johti siihen, että tuomioistuimet alkoivat tulkita lakia pankkien eduuksia ja velallisten vahingoksi yhtä tapausta lukuun ottamatta.

Koiviston keskustelut on tallennettu Koiviston omaan arkistoon, jossa on nauhoitukset ja kirjoitetut muistiot. Tasavallan presidentti Tarja Halonen päätti heinäkuussa 2002, että asiakirjoja ei luovuteta ulkopuolisille.

Myöhemmin Koivisto on kirjan mukaan muistuttanut, että oikeuslaitoksen pitää ottaa kantaa heikomman puolesta vahvempaa vastaan. Koiviston ajatuksissa tuomioistuimen olisi pitänyt ottaa huomioon, että pankkikriisin aikaan pankeista oli tullut heikompi osapuoli.




Oikeuslaitos päätti pankin tarpeen mukaan

Oikeuslaitoksen juoksuttamisesta kirja antaa herkullinen esimerkin, joka liittyy pankkien asiakkailleen myymiin valuuttakoriluottoihin. Suuri osa noista luotoista oli vekseleitä. Korkein oikeus oli jo kuitenkin vuonna 1989 päättänyt, että vaihtuvaan pääomaan perustuva korivaluuttavekseli on pätemätön. Pietilän kirjan mukaan kymmenet tuhannet lainasopimukset perustuivat pätemättömiin papereihin.

Siitä huolimatta pankit kauppasivat vastaavia tuotteita kiihtyvällä tahdilla. Yksi vekselimuodon suosion syy oli, että niistä ei pitänyt maksaa leimaveroa. Kun devalvaatio räjäytti asiakkaiden valuuttavelan markka-arvon pilviin, alkoi erikoinen kiista. Osa asiakkaista huomasi, että lain mukaan vekselivelan määrä pitää olla tiedossa jo sopimusta tehtäessä. Devalvaatio ei siis voi nostaa vekselivelkaa sovittua suuremmaksi, vaan asiakkaan pitäisi selvitä velasta maksamalla vain vekselissä sovittu markkasumma.

Tällainen kanta jäi voimaan eräässä kiistassa Kemin raastuvanoikeudessa ja Rovaniemen hovioikeudessa. Korkein oikeus ei antanut pankille valituslupaa. Tuosta päätöksestä välittämättä pankit vaativat kaikilta muilta asiakkailtaan devalvaatiolisän. Myöhemmässä vaiheessa pankit kuitenkin väittivät, että vekseli ei olekaan enää vekseli, vaan normaali luotto. Pankit saivat oikeuslaitoksen puolelleen.

Kun verottaja puolestaan vaati luotoista maksamattomia veroja, pankki onnistui todistamaan oikeudessa, että kyseessä on vekseli. Näin siis SYP onnistui Pietilän mukaan vakuuttamaan Korkeimmalle hallinto-oikeudelle, että kyseessä olivat vekselit ja Korkeimmalle oikeudelle, että kyseessä ovat luotot. Suomen korkeimmat tuomioistuimet pitivät papereita erilaisina aina sen mukaan, mikä oli pankille edullisinta.

Valuuttavelalliset elävänä hirressä rikosten uhreina

Valuuttavelallisten kohtaloksi koitui Suomen markan devalvaatio, jota ei koskaan pitänyt tulla. Suomen Pankki ja pääministeri Esko Ahon hallitus vakuuttivat yhdessä presidentti Mauno Koiviston kanssa, että vahvan ja vakaan markan politiikka on kansantalouden ja hyvinvoinnin ankkuri.

Mikä on Aktiv Hansa-kauppa?

Arsenal sai valtiontalouden tarkastusviraston raportin salaiseksi sillä perusteella, että sille voi koitua vahinkoa raportin julkistamisesta. Valtiontalouden tarkastusviraston raportin mukaan Arsenalin on syytä varautua noin 500 miljoonan markan korvauksiin 13 yksityiselle ihmiselle tai yritykselle. On todennäköistä, että raportissa oli vain jäävuoren huippu. Raportin salaamisesta vastaa ministeri, vasemmistoliiton puheenjohtaja Suvi-Anne Siimes. Syyllistyikö ministeri Siimes rikollisten suojeluun suostuessaan asioiden julistamiseksi salaisiksi? Aktiv Hansa Oy ja C&A Finland Oy ostivat 31.3.2000 ministeri Suvi-Anne Siimeksen allekirjoittamalla kauppakirjalla Arsenal-omaisuudenhoitoyhtiöiden saatavat. Nämä 12,2 miljardin saatavat (76 000 saatavaa) myytiin 5 %:lla todellisesta arvosta. Velallisille ei kuitenkaan annettu mahdollisuutta vapautua veloistaan tuolla 5 %:n summalla. Luottojen myymisestä ei ole virallista päätöstä.


Aktiv Hansa-kaupan todistusaineistoa

Pankkikriisin osalta ns. Koiviston konklaavin on syytä epäillä täyttävän valtiopetoksen tunnusmerkistön. Tähän valtiopetokseen liittyvät myös salaiseksi julistettu SSP-sopimus, jonka Esko Ahon hallitus teki neljän pankin kanssa sekä Aktiv Hansa-kauppa, mitä todistusaineston perusteella voidaan pitää törkeänä petoksena ja kaikin puolin laittomana sopimuksena kuten allaolevasta ilmenee.


Tässä palaute arkistosta:
—– Alkuperäinen viesti —–
Lähettäjä: “Suominen Lea”
Vastaanottaja: kalevi.kannus
Lähetetty: 15. tammikuuta 2003 15:20
Aihe: Ministeri Siimekseltä
Tiedoksenne 29.11.1999 talouspoliittisessa kokouksessa läsnäolleet ministerit:
Lipponen, Heinonen, Siimes ja Biaudet.
Toisessa 8.12.1999 talouspoliittisessa kokouksessa läsnäolleeet ministerit: 
Niinistö, Heinonen, Mönkäre, Hemilä, Siimes ja Tuomioja.
Käsittelyn pohjana oli saatavien myynnistä järjestetyn tarjouskilpailun tulokset, ja 8.12 kokouksessa valiokunta puolsi saatavakannan myyntiä Cargill Inc + Aktiv Hansalle, jonka kanssa kauppa toteutui ja kauppakirja allekirjoitettiin 31.3.2000.
Saatavakannan myynti perustui jo edellisen hallituksen aikana tehtyyn päätökseen ajaa omaisuudenhoitoyhtiön toiminta alas.
Suvi-Anne Siimes
terveisin
Lea Suominen
Ministeri Siimeksen erityisavustajien sihteeri
Valtiovarainministeriö


Pääsyyllinen

Konttisen kirjasta tulee selvästi esille, että pankkikriisin konna on presidentti Mauno Koivisto, joka on vetänyt omaa rooliaan kaukana virallisten linjojen takana ja etäällä etusivujen uutisista. Pankkilait olivat peräisin Mauno Koiviston ensimmäisen hallituksen ajoilta.

Vuosien saatossa pankkien lainahanat olivat päästetty holtittomasti soljumaan, mikä johti pankit vararikon partaalle. Päättäjät eivät itsekään tienneet, mitä oltiin tekemässä. Vakaan markan politiikka ja holtiton rahamarkkinoiden vapauttaminen johtivat yli puolen miljoonan ihmisen työttömyyteen. Yli 60 000 yritystä hävisi markkinoilta, yrittäjien omaisuus ja elämäntyö tuhottiin. Tuhannet ihmiset päättivät päivänsä oman käden kautta. Toiset taas elävät näiltä sijoilta huippupalkoilla ja -eläkkeillä tässä samassa yhteiskunnassa.

Muut syylliset

Pankkikriisin todelliset taustat ovat harvojen ja valittujen tiedossa. Itsenäisyyden ajan suurimman laman yhteiskuntavaikuttajat olivat
Mauno Koivisto,
Harri Holkeri,
Erkki Liikanen,
Matti Louekoski,
Esko Aho,
Iiro Viinanen,
Ulf Sundqvist,
Seppo Lindblom,
Esko Ollila 
ja muita.

Entinen elinkeinoasiamies Esko Aho ja entinen pienyrittäjä Iiro Viinanen joutuivat mahdottoman tehtävän eteen.

Toiseen eliittiryhmään kuuluivat pankinjohtajat ja virkamiehet
Rolf Kullberg,
Sirkka Hämäläinen,
Jaakko Lassila,
Ahti Hirvonen,
Paavo Prepula,
Vesa Vaino,
Björn Wahlroos,
Pertti Voutilainen,
Pekka Laajanen,
Christopher Wegelius 
ja muita.

Missä he ovat nyt kun kultaiset kädenpuristukset on annettu ja ennenaikaiset suureläkkeet maksettu?

Laman syy

Suomen Pankin entisen pääjohtajan Mauno Koiviston vetämä vahvan markan politiikka oli laman pääsyy.

Suomen Pankin pääjohtaja Rolf Kullberg ilmoitti nimittäjälleen Mauno Koivistolle syyskuussa 1991, että hän jättää tehtävänsä jos markka devalvoidaan.

Valtionvarainministeri Iiro Viinanen löi 14.11.1991 vetoa, että ei devalvoida. Jos devalvoidaan, niin hän eroaa. Markka devalvoitiin. Viinanen ei eronnut. Puntila erosi ja Kullberg palkittiin myöhemmin korkealla kunniamerkillä.

Väärä politiikka nakersi palkansaajien, yrittäjien ja eläkeläisten leipää.
Nuori pääministeri Esko Aho ilmoitti kesällä 1992, että pankit tullaan pelastamaan kaikissa olosuhteissa. Julkilausuma johti Suomen taloushistorian kaikkien aikojen suurimpaan kansalaisten varallisuuden uusjakoon salaa ja peitellysti.

Säästöpankit päätettiin poistaa markkinoilta

Säästöpankkiasiassa pankkieliitti ja Esko Ahon hallitus pelasivat julkisuudelta piilossa vähintäänkin kaksilla korteilla, eikä pankkituen maksajille haluttu kertoa totuutta. Suomen Säästöpankki lahdattiin lokakuun 20. päivänä 1993.

Hallituksen tiedotustilaisuudessa 22.10.1993 Säätytalolla kerrottiin Suomen kansalle Suomen Säästöpankin jaosta neljän kilpailevan pankin kesken. Puhetta johtivat pääministeri Esko Aho ja valtionvarainministeri Iiro Viinanen, joiden johdolla oli päästy aamuyöllä salaiseen sopimukseen pankkikaupan ehdoista. Pankkien yksityiset osakkeenomistajat oli saatu pelastettua ja roskat saatu haudattua kansalaisten maksettavaksi. Suomen Sääsöpankin hinnaksi tuli 5,6 miljardia markkaa, Viinanen ja Aho eivät saaneet pankista haluamaansa hintaa. Mutta mikä oli myydessä, kun kyseessä eivät olleet omat vaan veronmaksajien rahat.

Suomen Säästöpankin koko luottokanta oli Rahoitustarkastuksen lausunnon mukaan 45 miljardia markkaa, joista riskiluottoja 12 miljardia. Valtioneuvoston selonteossa eduskunnalle kerrotaan pankkitukeen upotetun 1999 loppuun mennessä 97 miljardia markkaa. Joillekin pankeille on täytynyt syytää rahaa miljarditolkulla. Minkälaisilla kepulikonsteilla pankkitukea maksettiin? Ja miten on mahdollista, ettei asiasta julkisuudessa sanottu sanakaan?
Salaiseksi julistettu Säästöpankkisopimus paljastaa totuuden.


Erkki Ahon taidenäyttely paljastaa kirotun salaisuuden

SU 09.06.2024 Erkki Ahon taidenäyttely

https://kalajokinen.blogspot.com/2024/06/su-09062024-erkki-ahon-taidenayttely.html


Kalajoki-näyttelyn synty

https://kalajoki-nayttely.blogspot.com/2016/08/kalajoki-nayttelyn-synty.html



Kidutushistoriani


Minä, Erkki Aho, olen joutunut syyttömänä kärsimään 4 konkurssia, yhden 75 päivän ehdottoman vankeustuomion, mikä muutetiin ehdonalaiseksi ja yhden 5 kuukauden vankeustuomion, mikä muutettiin ehdonalaiseksi sekä 7 kunnianloukkaustuomiota. Olen menettänyt Suomen valtion rikollisen toiminnan johdosta, yritykseni, omaisuuteni, ihmisarvoni ja minulle on aiheutettu avioero valtion rikollisen toiminnan johdosta. Olen ollut luottokelvottomana yli 26 vuotta enkä ole voinut harjoittaa yritystoimintaa. Minä en ole saanut esteetöntä rikostutkintaa eikä oikeudenmukaista oikeudenkäyntiä 28 vuoteen. Minut on pidätetty useita kertoja rikollisten toimesta ja minä on joutunut olemaan maan paossa Suomessa, Ruotsissa ja Bulgariassa. Minä joutunut hakemaan poliittista turvapaikkaa Suomen valtion rikollisen toiminnan johdosta Euroopan Unionilta eli oikeuskomisaari Vera Jourovalta sekä Bulgarian presidentiltä. Minä olen menettänyt terveyteni sairastuttuani syöpään ja korkeaan verenpaineeseen. Syövän onnistuin voittamaan, mutta korkea verenpaine on tuhonnut elimistöäni ja on edelleenkin hengenvaarallisen korkea. Sairastuin diabetekseen. Minulle on aiheutettu avioero valtion rikollisen toiminnan johdosta. Tämä on minulle äärettömän raskas ja vaikea asia.

Olen joutunut Suomen valtion 28 vuoden kidutuksen kohteeksi ja Kalajoen kaupungin 40 vuoden syrjinnän kohteeksi. Olen edelleen ulosoton kohteena , mikä pitää rikokset avoimena ja olen edelleen kidutuksen kohteena, mikä on ihmisoikeusrikos.

Suomi ei ole oikeusvaltio. Siitä todisteena blogikirjoitukseni poliisitarkastaja Juha Tuoviselle sekä seuraavat blogini.


PE 12.07.2024 Julkinen vastaus poliisitarkastaja Juha Tuoviselle

https://kalajokinen.blogspot.com/2024/07/pe-12072024-julkinen-vastaus.html


Oikeuslaitos ja poliisi

https://oikeuslaitosjapoliisi.blogspot.com/


Nettikirja

https://valtuustoaloite.blogspot.com/


Pankkikriisi

https://pankkikriisi.blogspot.com/



Olen sopinut pääministeri Petteri Orpon ja kokoomusjohdon kanssa Kalajoella ostoskeskus Loistossa, että asiat selvitetään ja palautetaan Suomi takaisin oikeusvaltioksi. Yhteyshenkilöksi valittiin Elina Valtonen. Kokoomusjohdosta Kalajoella asiasta olivat sopimassa kanssani myös Antti Häkkänen ja Kai Mykkänen. Valtonen ei ole vastannut yhteenkään sähköpostiviestiin eikä kukaan muukaan sopijoista.

Kaikki kansanedustajat vaikenevat asioista. Kenelläkään ei ole rohkeutta puuttua virkamafian toimintaan, mikä toimii poliittisten päättäjien suojeluksessa. Valtiopetos on Suomen poliittisille päättäjille kirottu salaisuus ja suuri häpeän aihe. Suomi ei ole oikeusvaltio,