Nämä videot johdattavat vuoteen 1986 ja sen jälkeisiin aikohin.
Merta ja hiekkaa - Kalajoen kuntavideo 1986
https://www.youtube.com/watch?v=l9ss0Ih7jEo
Junkkarit Hockey Team - inserttejä 90-luvulta
https://www.youtube.com/watch?v=E-IzT55uapg&t=150s
JHT 60 vuotta - otteita historiasta
https://www.youtube.com/watch?v=S1UhY1dVRJY&t=121s
JHT 2017-18 Suomi-sarjan mestarit
https://www.youtube.com/watch?v=_fy3bflCGG8&t=298s
Kalajoki Street Race 25.07.1998
https://mattifarm.kuvat.fi/kuvat/Tapahtumat/1998/Kalajoki+Street+Race+25.7.1998/
Vuosi 1998 Kalajoella
Kallan karit
Kalajoki oli maakuntaviestin A-sarjan 2. joukkueella Mauno Juola, Kimmo Joensuu, Hennariikka Suni, Janne Ojala, Kalle Junnikkala, Jarkko Rajaniemi, Marika Suni ja Marko Santapakka. Kalajoen II-joukkue B-sarjan voittaja. Joukkueessa hiihtivät Kauko Himanka, Rauli Juola, Laura Oja, Simo Törnvall, Veli-matti Junnikkala, Mikko Suni, Katja Ojala ja Petteri Tuura. Kalajoen III-joukkue 16.
Vantaalla 1997 Junkkarit oli jo mitalien tuntumassa tullen viidenneksi joukkueella Mauno Juola, Marko Santapakka, Kalle Junnikkala ja Janne Ojala. Seuraavana talvena Puijolla oli riemastuttavasti tuomisina viestihopeaa joukkueen ollessa muuten ennallaan, mutta Junnikkalan tilalla hiihti Marko Kinnunen, jonka loistava kolmas osuus nosti Kalajoen lopulliselle sijalleen.
Anni Suvanto ja Satu Santaholma ottivat joukkue Suomen mestaruuden 3 -loikassa 1997. Anna Saari, Mirkka Liimatta, Satu Santaholma, Anni Suvanto SM-viestien 4 x100 aidoissa kolmannen sija. Anni Suvanto ja Satu Santaholma 1998 SM-joukkuehopea 3-loikassa. Sama tyttöryhmä saavutti myös 1999 4 x100 m:llä viestipronssi ja lisäksi myös 4x100 aidoissa niin ikään pronssia.
Anna Saaren henkilökohtaiset menestymiset: Kultamitali 14-vuotiaiden 100m 1996, SM-pronssia pituudessa, SM-kulta 17v. 60 m, kultaa myös 300 m, Kalevan kisat Seinäjoki 1999 hopeaa naisten 100 m, Nuorten SM 1999 17 v, hopeaa 100 m, hopeaa 100 m aidat, SM-hallit Kuopio v. 2000 pronssia 200 m, Nuorten SM-hallit Jyväskylä 19 v hopeaa 60 m eli yhteensä henkilökohtaisia SM-mitaleita 4 kultaa, 4 hopeaa, 2 pronssia. Maaottelumenestys: Pohjoismaiset moniottelut 16 v. hopeaa, Suomi-Baltia - maaottelu kultaa 200 m ja 4x100 m viesti, Suomi-Ruotsi maaottelu tytöt: Kultaa 100 m ja 200m, MM-kisat Puolassa -99 17 v. 100 m 11.sija. 15 v. Juho Kauppila on saavuttanut vuonna 2000 poikien 2000 metrin SM-hopean ja KLL:n mestaruuden.
Kaudella 1997-1998 JHT:n ykköskentän hyökkäysketjun muodostivat Mika Ritoniemi, Sami Markkanen ja Pasi Priuska. Näiden lisäksi joukkueessa pelasivat Kalle Turpeinen, nuori nivalalainen Antti Junttila, Mika Kangas, Janne PontoOulusta, Juha Mäyrä ja Timo Järvinen maalissa, Pasi Forsberg, Marko Tuomainen, Tero Pisilä, Janne Tohila, Pekka Priuska, Aku Joki-Erkkilä, puolustaja Pasi Järvinenja Jorma Malkamäki. Kauden aikana Kuopiosta tuli maalivahtiPasi Kolehmainen. Joukkuetta valmensi 15 vuotta Hermeksessä pelannut Lasse Mäntylä.
JHT voitti Ylivieskan Pallon numeroin 2-1, Närpiön Kraftin 7-2. Nivalan Cowboys kukistettiin kotiahalissa yli 600 katsojan todistaessa tapahtumaa numeroin 3-2. Närpiön Kraftille hävittiin 6-7, mutta Ylivieskan Pallo voitettiin 11-3. Viimeksi mainitussa ottelussa loisti JHT:n 16-vuotias Aku Joki-Erkkilä. JHT voitti myös Raahe-Kiekon numeroin 7-3 ja 6-2.Nivalan Cowboys hävisi JHT:lle numeroin 12-4 ja 4-3.KoMuHT: hävisi 6-3 ja pelasi Närpion Kraftin kanssa tasan 4-4. Maaliin oli hankittu KalpastaPasi Kolehmainen. Nivalan Cowboysit yllätti Junkkarit numeroin 3-4, mutta Ylivieskan Pallo koki tappion 16-3 Tässä ottelussa Sami Markkasen saldo oli 5+4 ja Mika Ritoniemi oli mukana kahdeksassa maalissa.
Joukkueeseen
oli nostettu omia junioreita Marko
Tuomainen ja Marko
Mattila sekä Janne
Tohila.
Raahe-Kiekolle kärsittiin 2-5 tappio, mutta Jeppis voitettiin
numeroin 10-5 ja S-Kiekko 8-0.
Ylemmässä loppusarjassa
JHT voitti Kajaanin Hokin puhtaasti 9-0, mutta kärsi toisessa
ottelussa 2-3 tappion. Jeppiksen JHT voitti 7-4 ja Rovaniemen Kiekon
numeroin 6-3. Kuusamon Pallo-Karhut hävisivät Kalajoella yli 1000
hengen katsojan todistaessa tapahtumaa numeroin 11-5. JHT hävisi
Raahe-Kiekolle 4-6. JHT voitti Iisalmen PK:n numeroin 6-3, ja
Jeppiksen 8-4 sekä Rovaniemen Kiekon peräti 13-5.
Play
off ottelussa JHT kärsi 7-2 tappion IPK:lle , mutta voitti toisen
ottelun 6-3. Play off-kierroksella Tampereen Koovee kuritti JHT:tä
numeroin 12-2 ja 6-3 otteluissa pääsystä divariaksrsintaan.
Timo
Seikkula voitti nuorten MM-hopeaa.
Timo
Seikkula pelasi
myös yhden liigaottelun TPS:n paidassa kaudella 97/98.
Pääasiallisesti hän pelasi tuolla kaudella TuTo.sssa. Seuraavalla
kaudella Seikkula pelasi KalPan joukkueessa. Timo
Seikkula on
Pittsburgin varaus vuodelta 1996 numerolla 238. Timo
Seikkula pelasi
JHT:ssä kaudet 94-95 ja 95/96. Hän kiekkoili nuorten
maajoukkueessa. Kauden 96/97 hän pelasi turkulaisessa Kiekkko
67:ssä.
Joni
Puurulan läpimurtokausi
Kaudella
1998-1999 JHT:n maalia vartioi 16-vuotias Joni
Puurula.
Puolustuksen tukipylvääksi hankittiin 28-vuotias puolustaja Marko
Pieniniemi Kärpistä.
Joukkueessa pelasivat myös Pasi
Forsberg, Pekka Priuska, Pasi Priuska, Sami Markkanen, Mika
Ritoniemi, Juha Märyä, Tomi Reinikainen, Marko Tuomainen, Mika
Lamperi, Jaakko Rahkola, Matti Perkiö, Tero Pisilä, Ville
Vähäsraja, Toni Puranen, Henri Mustonen, Kimmo Tirri, Juha Kärsämä,
Antti Filppula, Mika Lamberg.
Myös Aku
Joki-Erkkiläpalasi
joukkueeseen.
JHT voitti Ylivieskan Pallon todella
murskalukemin 18-5. Mika
Ritoniemen saldo
tässä ottelussa oli 5+2 ja Marko Pieniniemen 1+6. JHT voitti
Nivalan Cowboysin numeroin 8-6 ja 12-4, Hela-Kiekon 8-2, Närpiön
Kraftin 7-5 ja Jeppiksen 9-3. KoMuHT:n kanssa pelattiin tasan 5-5.
Raahe-Kiekolle kärsittiin 2-5 tappio, mutta Ylivieskan Pallo
voitettiin numeroin 7-0. Tässä pelissä loisti junkkarivahti Joni
Puurula.
YPa
kukistettiin numeroin 9-5, mutta Nivalan Cowboysille kärsittiin 4-5
tappio. Närpion Kraft voitettiin 10-7. Ottelun sankareita olivat Aku
Joki-Erkkilä ja Joni
Puurula.
Kauhan Hela-kiekon kanssa pelattiin 3-3 tasapeli ja Nivalan Cowboys
voitettiin numeroin 5-4, kun ensin oli hävitty sille samoin
numeroin. Jeppis kaatui numeroin 6-2, mutta Raahe-Kiekolle kärsittiin
jälleen tappio numeroin 4-6. Ylivieskan Pallon kanssa pelattiin
tasainen peli, jossa voitto kirjattiin JHT:lle numeroin
2-1.
Ylemmässä loppusarjassa JHT peittosi KoMuHT:n
numeroin 4-1, Raahe-Kiekon 5-3, Oulu-Kiekon 4-3 ja Kuusamon
Pallo-Karhut peräti 10-2. Iisalmen Pallo-Karhuille kärsittiin
tappio 0-1 numeroin, mutta Haukiputaan Ahmat voitettiin 9-3 ja KoMuHT
8-7. Sami
Markkasen saldo
tässä ottelussa oli 5+2.
JHT voitti Iisalmen Pallo-Kerhot 7-4,
mutta kärsi jälleen Raahe-Kiekolle tappion numeroin 4-5. Tässä
ottelussa tuomari sekoili ja antoi junkkareille jäähyjä
erätaukojenkin aikana. Kajaanin Hokki voitettiin 5-4, Haukiputaan
Ahmat 4-3.
Lohkovoitto saavutettiin viiden pisteen erolla
seuraavaan joukkueeseen. Ensimmäisellä play off-kierroksella
Haukiputaan Ahmat voitettiin toisella jatkoajalla ajassa 87,35
maalein 4-3. Maalin viimeisteli Tomi Reinikainen. Toisella play
off-kierroksella Kouvollan KooKoo juotti JHT:lle tappion karvasta
kalkkia numeroin 6-0 ja 11-3.
Lumiveston SM-kultaa voitti
Kalajoen Ladun joukkue. Joukkueeseen kuuluivat Mauri Ylitalo,
Seth Åkerlund, Esko Kinnunen ja Jarkko Ylitalo.
Natura-keskustelu kävi kuumana. Valtuutettu Erkki Aho teki selvityspyynnön asiasta Kalajoen kunnalle, missä kunnanhallitus esitti valtuustolle vääriä tietoja eli on syytä epäillä virka-aseman väärinkäyttöä. Kunnanhallitus väitti, etteivät kunnanjohtaja ja kunnansihteeri ole allekirjoittaneet itse hakemusta, vaan kunnan puolesta rahoitussitoumuksen. Jopa Sokea Reettakin näkee, että kunnanjohtaja ja kunnansihteeri ovat allekirjoittaneet asiakirjan, jossa on väärillä tiedoilla hankittu rahaa ja jossa on loukattu Kallan karien itsehallintoa. Valtuustolle esitetyssä selvityksessä todettiin myös, etteivät kunnanjohtaja ja kunnansihteeri olleet rikostutkinnan kohteena. Heistä oli kuitenkin tehty rikostutkintapyynnöt, mutta poliisi ei tutkinut asioita. On syytä epäillä, että poliisi syyllistyi virkarikokseen, koska jätti kiistattomat rikokset tutkimatta ja syyttäjä Sulo Heiskari jätti syytteet nostamatta.
Himangan kunnanhallitus päätti 14.5.1996 kokouksessaa 122 § ettei se osallistu Rahjan saariston Natura 2000-suojelualaueen perustamishankkeeseen. Himangan kunnanvaltuusto päätti 19.12.1996 ettei alueita tule liittää Natura 2000-verkostoon. Näistä päätöksistä huolimatta Keski-Pohjanmaan ympäristökeskus laittoi Himangan kunnan osallistujaksi Rahjan saariston Natura Life-projektiin 200 000 markalla. Menettely varmasti täyttää rikoksen tunnusmerkistön.
Kalajoen kunnanhallitukselle esiteltiin 22.4.1996, että Himanka osallistuu Rahjan saariston Natura Life-hankkeeseen 200 000 markalla ja Kalajoen kunnan osuus on myös tuo sama summa eli 200 000 markkaa. Näin Kalajoen kunnanhallitukselle esiteltiin asia väärillä tiedoilla. Esittelevä virkamies on kiistatta syyllistynyt virkavirheeseen esitellessään asian päättäjille virheellisillä tiedoilla. Kun kysymys on Rahjan saariston Natura Life-rahoitushakemuksesta niin väärillä tiedolla aikaan saatu päätös on vakava virkavirhe. Kaiken lisäksi Kalajoen kunnanjohtaja Torsti Kalliokoski ja kunnansihteeri Pekka Ollila allekirjoittivat tuon väärillä tiedoilla tehdyn Rahjan saariston Natura Life-rahoitushakemuksen, jossa Himangan kunnan rahoitusosuudeksi oli ilmoitettu 200 000 markkaa, vaikka Himangan kunnan päättävät elimet olivat päättäneet olla osallistumatta koko hankkeseen. Lisäksi rahoitushakemuksessa oli ilmoitettu Kallan karit liitettäväksi Natura 2000-verkostoon. Koko oproejktin suuruus rahassa mitattuna oli 12,2 miljoonaa markkaa. Kalajoen päätöksessä oli mainittu myäs rahajoen käyttäminen matkailun tarpeiden yhteensovittamiseen. Tuohon aikaan kunnanjohtajaTorsti Kalliokoskioli kunnallisen Kalajoen Hiekkasärkät Oy:n hallituksen puheenjohtaja ja yhtiön taloudellinen tilanne oli katastrofaalinen.
Myös
Kallan karien aluelle haettiin Natura Life-rahoitusta Kallan karien
itsehallintoelinten päätösten vastaisesti. Hakemuksessa on
ilmoitettu, että siinä tarkoitettu alue tullaan liittämään
Suomen Naturaverkostoon, mitään varaumia alueen laajuuden suhteen
ei tässä yhteydessä tehty. EU on hyväksynyt rahoitushakemuksen ja
EU on myös maksanut osuutensa rahotuksesta. Himgan kunta ei ole
maksanut. Miten käsiteltiin tuo Himangan kunnan osuudeksi ilmoitettu
200 000 markkaa projektin toteuttamisessa. On todennäköistä, että
väärillä tiedoilla tehty rahoitushakmeus olisi aiheuttanut
sanktioita myös Suomelle siitä, että rahoitushakemuskessa
Naturaverkkoon liitettäväksi ilmoitettua aluetta ei sellaisenaan
ole sisällytetty Suomen ehdotukseen.
Asia on kuitenkin pitänyt
salata eikä poliisiole selvittänyt asiaa lukuisista
tutkintapyynnöistä huolimatta ja on syytä epäillä, että poliisi
on näinollen syyllistynyt rikosten peittelyyn ja rikollisten
suojeluun. Myös laillisuusvalvojat kieltäytyivät selvittämästä
asiaa. Onko kysymyksessä valtiosalaisuus?
Keski-Pohjanmaan ympäristökeskuksella ei ole ollut minkäänlaista oikeutta laittaa itsehallinnon omaavia Kallan kareja Naturaan eikä ottaa niitä sieltä pois. Keski-Pohjanmaan ympärisökeskuksella ei ole ollut minkäänlaista oikeutta laittaa itsehallinnon omaavia Kallan kareja Rahjan saariston Natura life-rahotushakemukseen vastoin Kallan karien itsehallintoelinten päätöksiä. Virkamiehet ovat kiistatta syyllistyneet virkavirheeseen ja toimivaltansa ylityksiin, kun ovat toimineet vastoin Kallan karien itsehallintoelinten päätöksiä ja sitoutuneet laittaamaan itsehallinnon omaavat karit Naturaan ja ovat kaiken lisäksi anoneet rahoitusta väärillä tiedoilla vastoin itsehallintoelinten päätöksiä. Keski-Pohjanmaan ympäristökeskus ja Kalajoen kunnan virkamiehet ovat syyllistyneet myös Kallan karien itsehallinnon loukkaukseen allekirjoittaessaan Rahjan saariston Natura Life rahoitushakemuksen.
Korkein
oikeus on vahvistanut päätöksellään Kallan karien itsehallinnon
24.11.1989. Jo
1600-luvun lopulla Kallaan tulivat virallisemmat, hallinnolliset
asetukset, joita ruvettiin soveltamaan. Vanhin valtakunnan
hallitusken antama satamaoikeusasetus, joka määrättiin myös
Suomen kalastuspaikoissa noudatettavaksi, on Kaarle XI:n
holhoojahallituksen antama "Hampne-Rätt", joka anettiin
10.5.1669. Se perustui jo keksiaikaisiin satama-ammattikuntien
järjestyssääntöihin, Tätä Kaarle XI:n aikaista asetusta
noudatettiin siis myös Kallassa, mm. yhtäaikainen kalaan lähtö ja
karista karkottaminen ovat juuri tämän asetuksen mukaisia.
Vuonna
1726 annettiin edellistä laajempi "uudistettu satamajärjestys"
ja 1771 "Cuning:sen Maj:tin Uudistettu Hamina-Ordningi eli
Laki". Tämän viimeksi mainitun suomenkielinen laitos oli
käytössä Kallassa. Kallan paikallishallinnossa oli myös kohtia,
joita ei ollut mainittu virallisissa leaissa. Asetuksen mukaiesti
huolehti Kallassa paikallishallinnosta kolme elintä: karikokous,
haminakokous ja haminavouti. Karikokouksessa olivat läsnä kaikki
Kallaan saapuneet kalastajat, heidän velvollisuutensakin oli
osallistua kkoukseen. Ennen kokous pidettiin edellisen kesän
haminavuodin aloitteesta. Sen alkaminen ilmoitettiin rummuttamalla,
torveen puhaltamalla tai kirkonkelloja soittamalla. Alkuaikoina
rumpuna oli tyhjä tynnyri. Oikea rumpu päätettiin hankkia 1784.
Tätä rumpua käytettiin myös merkinantolaitteena pimeinä öinä,
sen avulla ilmoitettiin merellä oleville kalastajille Kallan,
turvapaikan, sijainti. Kirkonkello saatiin lahjoituksena jo
1700-lvulla.
Kokous valitsi ensimmäsikesi haminavoudin ja
karinlajutamiehet, jotka yhdessä muodostivat haminaoikeuden.
Valituksi tullut haminavouti luki seuraavaksi läsnäolijoille
hamina-asetuksen ja muut mahdolliset päätökset, jotka olli
päätetty vuosittain lukea. Tämän jälkeen huutokaupattiin
reimarien asettaminen ja merkkilyhdyn huoltaminen. Merkkilyhty oli
kumpeleen päässä. Samoin myytiin huutokaupalla muut tehtävät
työt alimman tarjjouksen tehneelle.
Karikokouksessa käsitellään
yhä kaikki saareen hallintoa koskevat kysymykset. Vuoden 1966
karikokouksessa päätettiin kieltää kaikilta ulkopuolisilta
huvilan rakentaminen karille. Asuntolupa myönnettiin kaikille niille
nuoremmille kalastajille, joilla on perintöoikeus vanhemmilta
ajoilta.
Varatuomari Timo
Nikula kirjoitti
monissa lehdissä julkistetun kirjoituksen 5.4.1999. Kirjoituksessaan
varatuomari Timo
Nikula tuo
selkesäti esille miten Rahjan saariston Life-rahoitusasiassa
meneteltiin laittomasti jopa suorastaan rikollisesti.
Rahoitushakemuksessa oli ilmoitettu väärät tiedot ja hakemus
selkeästi osoittaa, että koko Rahjan saariston Natura-asia on tehty
suojeluohjelmien pohjalle eikä direktiivien
mukaisesti.
Varatuomari Timo
Nikula kirjoitti
näin: Suomen
ympäristöhallinnossa toteutettiin suuria muutoksia vuonna 1995.
Ympäristöministeriön alaisuuten perustettiin muun muassa Suomen
ympäristökeskus ja 13 alueellista ympäristökeskusta. Uudistuksen
avulla pyrittiin yhtenäistämään ympäristöasioiden käsittelyä
sekä selkeyttämään työnjakoa. Uudistuksen myötä uusiin
ympäristökeskuksiin keskitettiin huomattavasti päätösvaltaa. Nyt
uudet viranomaiset suunnittelevat, konsultoivat, ohjaavat, valvovat
ja käyttävät jopa tuomiovaltaa lupaviranomaisina virkatoimiaan
tehostaakseen. Yksityisellä sektorilla monopolisoitumista pidetään
uhkana. Viranomaistoiminnassa vallan käytön keskittymistä ei
välttämättä vielä koeta meillä samalla tavoin ongelmallisena,
vaikka aihetta olisikin.
Uudistuneen
ympäristöorganisaation vallankäytön täyttymyksenä voidaan pitää
Suomen alueellisten ympäristökeskusten esitystä Suomen Natura
2000-verkostoksi. Ennen hankkeen julkistamista asiaa valmisteltiin
ympärisökeskusten, metsähallituksen ja ympäristöminnisteriön
yhteistyönä. Seuraavassa vaiheessa alueelliset ympäristökeskukset
käynnistivät lukuisia EU:n Life-projekteja maamme eri osissa.
Edullista EU-Life rahaa lobattiin kuntiin kuin valuuttaluottoja
aikanaan. Pelkästä rahoituksesta projektissa ei kuitenkaan ollut
kyse. Lifeproejktisopimuksin sopimuspuolet sitoutuivat toteuttamaan
projekteja komission valvonnassa. Poikekusetta Life-projektien
päätavoitteena oli kohdealueiden liittäminen valmisteilla olevaan
Natura 2000-luonnosuojeluverkkoon. Projektien kautta saadun
Life-rahan määrä jäi hankkeisiin nähden pieneksi (koko maassa 45
milj. FMK). Projektien avulla Natura 2000-verkostoon kiinnitettyjen
alueiden koko on sen sijaan ollut hämmentävänkin
suuri.
Kysymyksenalaiseksi jääkin se, sitoivatko
ympäristöviranomaisemme kätensä jo hankkeen valmisteluvaiheessa
Natura 2000-aluerajauksiin siten, että viranomaisten kyky harkita
puolueettomasti ja objektiivisesti lopullista alue-esitystä olisi
alentunut? Joka tapauksessa ympäristöviranomaisten "oma
esitys" Suomen Natura verkostoksi muotoutui mittasuhteiltaan
Euroopan suurimmaksi jo ennen maanomistajien
kuulemista.
Keski-Pohjanmaan ympäristökeskus esitti
Himangan ja Kalajoen kunnille kirjeessään 11.4.1996, että mainitut
kunnat osallistuisivat Natura 2000 suojelualueen perustamiseen Rahjan
saaristoon. Himangan kunnanhallitus päätti olla osallistumatta
hankkeen toteuttamiseen (Khall 122 §/14.5.1996) katsoen, että
hankkeeseen voidaan osallistua myöhemminkin mikäli siitä
arvioidaan olevan konkreettista hyötyä kunnalle ja kuntalaisille.
Kalajoen kunnahallitus sen sijaan päätti (Khall 138 §/22.4.1996)
sitoutua ympäristökeskuksen esittämään Life-projektiin. Hankkeen
eteenpäinviemiseksi ympäristökeskus laati EU:n komissiolle
projektihakemuksen (Life-Nature applidation forms for 1996), jossa
proejktin päätavoitteeksi vahvistetaan hakemuksessa mainittujen
alueiden liittäminen Natura 2000-suojeluverkostoon sekä suojelun
toetuttaminen koko projektialueella. Projektialueeksi hakemuksessa
määritellään koko Rahjan saaristoalue, Siiponjokisuu ja Kallan
saaret yksityisten maanomistajien maa- ja vasialueet mukaan
luettuna.
Kalajoen kunnanhallitus on ilmoittanut, ettei se ole
sitoutunut hankkeseen siltä osin, kuin se koskee yksityisten
maanomistajien maita taikka Kallan itsehallintoaluetta. Tältä osin
on syytä tarksitaa se, onko Keski-Pohjanmaan ympäristöeksuksen
Life-projektihakemukseen merkitty Kalajoen kunnanhallituksen
rajausvaatimukset ja nonko niitä kunnan toimesta saatettu
asianmukaisesti ympäristökeskuksen tietoon? Mikäli taas
ympäristökeskus on ollut tietoinen Kalajoen kunnan rajauksista
osallistumiseensa, lienee selvää, ettei Kalajoen kuntaa voida
velvoittaa osallistumaan hankkeen rahoitukseen sellaisilla alueilla,
missa kunta ei ole halunnut hankkeeseen edes sitoutua.
Viranomaisten
Natura esityksen mutoon vaikuttavat myäs muut, kuin puhtaat
luonnonsuojeluintressit, Sivuintressesitä yksi merkittävimmistä
lienee yksityistyneen metsähallitusken tarve saada hallintaansa
kaikki merkittävät luontokohteet, joilta käsin virkistysbisnestä
tulevaisuudessa harjoitetaan. Paikallisten ihmisten mielipiteet ja
oikeudet, viime kädessä jopa jokamiehenoikeudet pyritään
sivuuttamaan suojeuperusteisiin vetoamalla sellaisillakin alueilla,
joilla välittömiä luonto- ja lintudirektiivin suojelutoimia ei
määrättäisikään voimaan.
Ympäristöviranomaisemme pyrkivät väittämään, että Natura 2000 hanketta on valmisteltu ja viety viranomaistemme toimesta eteenpäin laillisin keinoin ja, että maanomistajia olisi kuultu asianmukaisesti. Viranomaistemme väitteille ei läyy toistaiseksi katetta. Ympäristöviranomaiset eivät ole perustelleet alue-eistystään siten, että maanomistajat voivat ottaa esitykseen perustellusti kantaa. Suomella ei ole minkäänasteista velvoitetta vaarantaa oikeusvaltiona kansalaistensa perusoikeuksia viranomaistoiminnassaan. Euroopan Unionin jäsenvaltionakin Suomella on yhä oikeus päättää itse ympäristönsä suojelutasosta sekä velvollisuus noudattaa hyvää hallintotapaa kaikessa viranomaistoiminnassaan.
Erityisesti
Rahjan saaristoalueen ja Kallan saarten naturakytkennöistä ei ole
toistaiseksi saatavissa riittävästi tietoa. Kuntalaisten luottamus
viranomaistomintaa ja jopa kunnan edustajien toimintaa kohtaan on
koetuksella. Käsitykseni mukaan Keski-Pohjanmaan Ympäristökeskus
on sitoutunut Rahjan saaristoalueen Life-rahotiussopimuksessa muun
muassa tiedottamaan prjektista ja sen ykistyiskohdista avoimesti
yleisölle ja eteenkin paikallisille ihmisille. Esittäisinkin, että
ympäristökeskus hoitaa myös tiedotustehtävänsä ja julkaisee
paikkakunnalla yleisesti julkaistavassa lehdessä selvityksen siitä,
mitä alueita Life-projektiin on Kalajoen ja Himangan kuntien
alueelta esitetty sekä onko Kalajoen kunta velvollinen osallistumaan
proejktin rahoitukseen myös yksityisten maanomistajien alueilla ja
Kallan saarilla mahdollisesti toteuttavin osin? Selvityksillä on
vieläpä kiire, sillä mikäli Kalajoen kunnanhalitus on jo keväällä
1996 sitounut Rahjassa laajaan Naturaan, ovat samat henkilät mitä
ilmeisimmin esteellsiä osallistumaan asian käsitten
jatkovaiheisiin. Eritysien mielenkiintoista olisi myös kuulla siitä,
miksi Life-projektin kaltaisia lopullsiin Natura aluerajauksiin
liittyviä proejktihankkeita käynnistetään asian
valmisteluvaiheessa ja kuuluisiko yleensäkään ympäristökeskuksen
virkatoimiin ko. projektien vetäminen? Mielestäni ei, koska
virkamiesten puolueettomuus vaarantuu. Mielenkiintoista olisi kuulla
metsähallituksen kaavoituskatsaus Rahjan saaristoalueelta.
Yksityisille maanomsitajille ei sen sijaan taida juurikaan
rakennusoikeutta herua.
Luonnonsuojelun merkitys ja
painoarvo ei laske, jos sitä toteutetaan sivistyneesti ja
kansalaisten perusoikeudet toteuttaen. Koska Suomen viranomaiset
eivät ole ehtineet valmistella alue-esitystään riittävästi,
tulisi Suomen hallituksen viimeistään poistaa alue-esityksestään
Euroopan Unionin komissiolle ne yksityisten maanomistajien alueet,
joiden osalta maanomistajille ei ole esitetty perusteltuja
tilakohtaisia syitä Naturaa liittämiselle ja jotka ovat esitystä
osaltaan vastustaneet.
Mielestäni varatuomari Timo
Nikula on
tuonut kirjoituksessaan asian perusteellisesti, oikein ja
lainmukaisesti esille. Lainaan varatuomari Timo
Nikulan kirjoitusta:
Suomen
ja EU:n liittymissopimus (EU-sopimus) astui voimaan 1.1.1995. Samalla
tulivat voimaan Suomea jäsenvaltiona velvoittavat yhteisöoikeuden
säännökset (EY-oikeus), yhtenä niistä ns. Habitaattidirektiivi
eli Neuvoston direktiivi 92/43/ETY luontotyyppien sekä
luonnonvaraisen eläimistön ja kasviston suojelusta. Direktiivi
edellyttää jäsenvaltiolta mm. sitä, että jäsenvaltio ryhtyy
toimiin selvittääkseen kansallisella alueellaan olevat "yhteisän
tärkeäksi päättämät alueet" asianmukaisia tieteellisiä
menetelmiä käyttäen. Uutena jäsenvaltiona Suomen velvollisuutena
oli siten edistää osaltaan unionin yhteistä tavoitetta eli
erityisten suojelutoimien alueiden yhtenäisen eurooppalaisen
ekologisen verkoston = Natura 2000
perustamista.
Habitaattidirektiivi sisältää selkeät
määräykset myös siitä, miten jäsenvaltion on toimittava
osaltaan verkoston perustamiseksi. Direktiivin 4 artiklan mukaan
"jokaisen jäsenvaltion on laadittava liitteessä III ( 1 vaihe)
vahvistettujen perusteiden ja asianmukaisen tieteellisen tietämyksen
perusteella luettelo alueista, josta ilmenee miten liitteen I
luontotyyppejä ja liiteen II luontaisia lajeja sen kansallisella
alueella olevilla alueilla on". Tämän tehtävän
suorittamiselle direktiivi asettaa määräajan. Luettelo on ko.
artiklan 2 momentin mukaisesti tomitettava komissiolle kolmen vuoden
kuluessa direktiivin tiedoksiantamisesta yhdessä kutakin aluetta
koskevien tietojen kanssa. Suomen osalta asetettu määräaika
hankkeen 1. vaiheen osalta päättyi
31.12.1997.
Habitaattidirektiivin 4 artiklan mukaisesti
tämän jälkeen käynnistyy 2. vaihe, jonka aikana alueet sekä
niillä toimeenpantavat suojelutoimet vahvistetaan ja toimeenpannaan
lopullisesti koko yhteisön tasolla ja valvonnassa. Tämä vaihe on
suoritettava kuuden vuoden kuluessa 1. vaiheen päättymisestä.
Natura
2000 1. vaihe Suomessa
Suomessa
Natura 2000 verkostoehdostuksen (1. vaihe) valmistelu alkoi
marraskuussa 1994. Jo tätä ennen Suomessa oli aloitettu tulevan
yhteisäoikeuden ja Suomen sisäisen lainasäädännön laaja
yhteensovittamistyö ympäristöoikeuden alalla. Tämän tuloksena
ympäristöhallintomme organisaatio muuttui. 1.3.1995 voimaantulleen
ympäristöhallintolain mukaisesti siten, että ympäristöministeriön
alaisuuteen perustettiin Suomen ympäristökeskus sekä 14
alueellista ympäristökeskusta. Samalla lakkautettiin vesi- ja
ympäristöhallinnon piiriorganisaatio kuten myös lääninhallitusten
ympäristöyksiköt, joiden virka- ja työsopimussuhteinen henkilöstö
siirtyi lain voimaantullessa ympäristökeskusten
henkilöstöksi.
Vaiheen 1. toteuttaminen tapahtui
Suomessa virkamiestyönä ympäristöministeriön johdolla. Käytännön
valmistelutyö toteutettiin ympäristöministeriön ja
ympäristökeskuksen alueellisissa ympäristökeskuksissa (14)
virkamiestyönä vuosien 1996 ja 1997 aikana. Suomen alue-esitys
valmistui keväällä 1997 ja esitys julkistettiin esityksen yleisen
kuulemisen 7.4.-6.6.1997 yhteydessä.
Suomen esitys
Natura-alueiksi (vaihe 1) valmistui etenkin alue-esityksen laajuus
huomioon ottaen huomattavan nopeasti. Esitystä kohtaan on esitetty
monenlaista kritiikkiä. Maanomistajat ova arvostelleet erityisesti
sitä, ettei Suomen alue-esitys ole perustunut EU-oikeuden
edellyttämään vahvistettujen perusteiden ja asianmukaisen
tieteellsien tietämyksen perusteella laadittuun luetteloon niistä
alueista, joilla direktiivin luontotyyppejä ja lajeja todella
esiintyy.
EU:n
Life-rahoitus
EU:n
life-rahoitusväline on Union jäsenvaltioille tarjoama
rahoitusmahdollisuus, jolla tuetaan Natura 200 alueilla toteutettavia
luonnonsuojeluhankkeita. Life-rahoitusta ei ole tarkoitettu
käytettäväksi hankkeen 1. vaiheessa, ellei ole täysin selvää,
että ne alueet, joille rahoitusta haetaan tullaan myös liittämään
lopullisesti Natura verkostoon. Life-rahoituksen liittyminen 2.
vaiheeseen käy hyvin ilmi Habitaattidirektiivin 8 artiklan 1.
kohdasta:
"Samalla kun jäsenvaltiot (Suomi) toimittavat
komissiolle ehdotuksensa alueista, jotka voidaan osoittaa
ensisijaisesti suojeltavia luontotyyppejä ja/tai lajeja käsittäviksi
erityisten suojelutoimien alueiksi, ne toimittavat komissiolle
tarpeen mukaan arvionsa yhteisän yhteisrahoitustarpeesta, jota ne
pitävät tarpeellisena, jotta ne voivat täyttää niille 6 artiklan
1 kohdassa aiheutuvat velvoitteet."
Habitaattidirektiivin
6 artiklan 1 kohta säätää:
"Jäsenvaltioiden
(Suomi) on toteutettava erityisten suojelutoimien alueilla
tarvittavat suojelutoimenpiteet ja laadittava tarvittaessa
tarkoituksenmukaisia käyttösuunitelmia, jotka koskevat eritysiesti
näitä alueita tai jotka sisältävät muunlaisia
käyttösuunnitelmia, sekä tarpeellisia lainsäädännöllisä,
hallinnollisia tai sopisumusoikeudellisia toimenpiteitä, jotka
vastaavat liitteen I luontotyyppien ja liitteessä II esitettyjen
lajien ekologisia vaatimuksia alueilla".
Suomen
ympäristöviranomaiset päättivät kuitenkin ottaa
Life-rahoitusvälineen käyttöön eräissä kohteissa jo 1.
vaiheessa. Rahjan saariston osalta tämä tapahtui ilmeisesti jo
keväällä 1996, jolloin Keski-Pohjanmaan Ympäristökeskus laati
komissiolle rahoitusanomuksen, jossa Life-rahaa haettiin koko Rahjan
saaristoalueelle sekä sitouduttiin sisällyttämään koko
projektialue myöhemmin komissiolle jätettävään Suomen
alue-esitykseen. Ratkaisu koko Rahjan saariston liittämisestä
Natura 2000 verkostoon tapahtui siten käytännössä jo keväällä
1996. Tämä kytkentä on jätetty tietosiesti ilomoittamatta alueen
asukkaille ja maanomistajille.
Sitouduttuaan ilmoittamaan
koko Rahjan saaristoalueen Natura verkostoon jo keväällä 1996
osana Life-rahoitusmenettelyä, eivät ympäristökeskuksen
viranoamiset ole enää kyenneet käsittelemään puolueettomasti
maanomistajien muistutuksia eikä lopullisia alue-esityksiä.
Menettely on osaltaan johtanut siihen, että alueen
ympäristökeskusken virkamihet menettivät jo vuonna 1996
lopullisesti mielenkiintonsa varsinaiseen tehtäväänsä eli sen
selvittämiseen, millä alueilla suojelun tarpeessa olevia lajeja ja
luontotyyppejä todella esiintyi.
Life-rahoitusta ei olisi
tullut hakea kuin niille alueille, joiden omistajat halusivat
luovuttaa maa- ja vesialueensa Natura verkostoon. Muilta osin
viranoamiset ovat ylittäneet toimivaltansa ja syyllistyneet
vähintäänkin virkavelvollisuuksien rikkomiseen ja mahdolliseen
virkavirheeseen.
Ouliussa 5.4.1999 Timo Nikula asianajaja
Oulunsalo
Poliisineuvos
Veikko Autereen lausunto
Rahjan
saariston Natura Life-rahoitushakemukseen on sisällytetty myös
itsehallinnon omaavat Kallan karit. Ympäristökeskuksen
virkamiehillä ja Kalajoen kunnan johotavilla virkamiehillä ei ole
ollut oikeutta laittaa itsehallinnon omaavia Kallan kareja Natura
2000 verkostoon eikä Natura Life-rahoitushakemukseen.
Näin
poliisineuvos Veikko Autere: Kallankarien
itsehallinto perustui aikanaan laintasoisena annettuun määräykseen
eli "Kuninkallisen Majestetin uudistetu Hamina Ordningi eli
Laki", Annettu Stockholmissa Neuvo Kammarissa sinä 24 p:nä
Tammikuutta 1771". Kallankarien itsehallinto perustuu siten
aivan eritysitä historiallista arvoa omaavaan laintasoiseen
määräykseen, jonka tarkoituksena on ollut kalastuselinkeinon
turvaaminen kalasatamilla. Annettua ja säädettyä itsehallintoa on
myös toteutettu Kallankarien koko historian ajan aivan tähän
päivään saakka mainittuun "ordningiin" perustuen. Siten
itsehallinon perusteena oleva "laki" ei ole
käyttämättömäänä vanhentunut. Mikäli Kallankarit liitetään
Natura 2000-ohjelmaan, niin direktiivin 92/43 EEC 14. artiklan mukaan
Natura-aleuilla liikkuminen voidaan kieltää. Jos kieltopäätöksen
antaa jokin muu taho, kuin Kallankarien itsehallintoelimet esim.
metsähallitus tai ympäristöviranomainen tai eurobyrokraatti, niin
rajoittaa kieltopäätös olennaisesti karien käyttöä ja siten
itsehallintoa, Koska itsehallinto on määritelty laintasoisella
määräyksellä, niin ei karineuvosto voi luopua lain perustamasta
itsehallinnosta, tai tehdä sellaisia sopimuksia, jotka rajoittavat
taikka vähentävät karin itsehallintoa.
Seison sanojeni
takana eli lähteen saa kyllä ilmoittaa kyselijöille.
Poliisineuvos
Veikko Autere
Suomi kuului aikanaan Ruotsin valtakuntaan
ja Ruotsi oli suomalaistenkin hallintokieli. Marraskuun 6. päivä on
ruotsalaisuuden päivä. Kustaa
II Aadolf kaatui
Lutzenissä 6.11.1632. Kallan kareilla on itsehallinto Ruotsinvallan
ajalta.
Kallan karit sijaitsevat vajaan 20 kilometrin päässä
rannikolla. Siellä on ihmeellinen rauha ja siellä saa olla luonnon
helmassa luonnon armoilla. Olen viettänyt Kallan kareilla yhden
päivän ja yön. Se oli mieleenpainuva kokemus. Nukuin yön Kallan
karien pappilassa.
Itse aloin kiinnostua Kallan karien
itsehallinnosta, kun eläkkeellä oleva opettaja Matti Orell otti
minuun yhteyttä ja kertoi, että Kallan karien itsehallinto on
menetetty Rahjan saariston Natura Life-rahoitusratkaisussa. Matti
Orell kuoli
muutama vuosi sitten. Ennen kurki kuoli kuin suo sulasi.
Haminaoikeuden omistajana Matti pyrki saamaan selville Kallan karien
itsenäisyyden tilan ja Natura-asian laittomuudet, mutta suomalainen
oikeuskulttuuri ei antanut mahdollisuutta totuuden esille saamiseen.
Laittomuudet ja mahdolliset rikokset on lakaistu maton alle
poliittisten päättäjien siunauksella. Onko asiassa
oikeuskansleri Paavo
Nikulalla puhtaat
jauhot pussissa? On syytä epäillä, että Nikulan omatunto ei ole
puhdas tai jos se on puhdas niin silloin se on kokonaan käyttämätön.
Juridista
taustaa
Kallan
karien elämää säädeltiin tiukasti Ruotsin vallan aikaan. Kuria
piti varsinkin kirkko. Kaarle XI:n holhoojahallitus antoi 1669
Hampne-Rättin, satamaoikeusasetuksen Suomen kalastuspaikoissa
noudatettavaksi. Sen mukaan kalastajien oli käytävä joka sunnuntai
kirkossa. Kolminkertaisesta laiminlyönnistä uhkasi karista
karkotus. Maakallaan nousi kirkko, koska kalastajat olivat
lainkuuliaisia ja jumalaapelkääviä miehiä. Kirkkorakennus oli
melkoinen urakka, sillä puuttomalle karille oli kuljetettava kaikki
rakennusaineet. Ensimmäinen kirkko valmistui 1680. Vajaan sadan
vuoden kuluttua se kävi ahtaaksi. Kirkon 225 juhlia vietettiin viime
vuonna 2005. Harmaaseen kahdeksankulmaiseen kirkkoon mahtuu jopa 250
ihmisistä. Penkit ovat hyvin tiheässä, ja niin kapeat, ettei
kunnolla istumaan pysty. Alttaritauluna on pelkkä ikkuna.
Cunin:sen
Maj:tin Uudistettu Hamina-Ordningi Eli Laki tuli voimaan 1771 ja
koska sitä ei ole kumottu, se on voimassa vieläkin. Karikokous
valvoo yhä järjestystä ja myöntää venekunnille hamina- eli
satamapaikkoja. Kallan kareilla on myös 30 neliön pappila, johon on
saatu mahtumaan kamari ja keittiö. Kamarin seinällä on valokopio
Hamina Ordningista: Annettu Stockholmisa Neuvo Kammarissa sinä
24:pnä Tammi kuuta 1771.
Ulkokallaan on Maakallasta matkaa
kolmisen kilometriä. Se on pienempi ja karumpi kuin Maakalla.
Ulkokallassa on 13 metrin korkuinen majakka. Se on aika huonossa
kunnossa. Rauhaa ja eksotiikkaa löytyy. Jos tuuli on tarpeeksi
navakka, siellähän olet ja pysyt. Majakanvartioiden talo on
kunnostettu matkailukäyttöön. Saunakin löytyy. Ulkokallan
rumistukseksi on pystytetty Telen 55-metrinen masto majakan viereen.
Kallan
karit ei ole liittynyt Euroopan Unioniin
Suomen
EU-ministeriryhmän kokous on pidetty 14.2.1994 ja siitä on tehty
pöytäkirja 4/94 18.2.1994 on julistettu salaiseksi. Pöytäkirjan
mukaan kokoukseen osallistuivat pääministeri Esko
Aho ja
ministerit Salolainen, Haavisto, Norrback jaKankaanniemi sekä
avs. Sundbäck,
op. Satuli,
yj. Erickson,
aop. Kosonen,
tp.Kuosmanen,
fn Aarnio,
lsn. Jääskinen,
ln.Halonen sekä
eav. Huhtaniemi.
EU-jäsenyysneuvottelussa esitetään, että ratkaisu koostuisi
seuraavista elementeistä: 1. Kalastus, 2. Matkustajatuomiset, 3.
Kuljetusyhteyksien turvaaminen 4. Kakkosasunnot ja 5. Ahvenanmaa,
jonka osalta esitetään, että asia ratkaistaan Suomen position
pohjalta.
Itsehallinnon omaavia Kallankareja ei ole esitetty
liitettäväksi Euroopan Unioniin eikä sellaista pyyntöä Suomen
hallitus ole esitettykään Kallankarien itsehallintoelimille,
karikokoukselle ja karineuvostolle päätettäväksi. Näin ollen
itsehallinnon omaavat Kallankarit eivät kuulu Euroopan
Unioniin.
Rahjan
saariston Natura Life-hakemus
Keski-Pohjanmaan
Ympäristökeskus esitti Himangan ja Kalajoen kunnille kirjeessään
11.4.1996, että mainitut kunnat osallistuisivat Natura
2000-suojeluohjelman perustamiseen Rahjan saaristoon.
Projektialueeksi määriteltiin Rahjan saariston Kalajoen puoleinen
alue, Siipojokisuu, saariston Himangan puoleinen alue ja Kallan
karit. Rahoitussuunnitelma oli seuraava: ympäristöministeriö 4 702
548 mk, metsähallitus 1 000 000 mk, Himangan kunta 200 000 mk,
Kalajoen kunta 200 000 mk, Life-rahaa 6 102 548 mk, yhteensä 12 205
096 mk.
Himangan kunnanhallitus päätti kieltäytyä hankkeesta
(khall 112 § 14.5.1996) samoin kuin Himangan kunnanvaltuusto.
Kalajoen kunnanhallitus sen sijaan osallistui hankkeeseen (khall 138
§ 22.4.1996). Kalajoen kaupunginhallitukselle esitettiin totuuden
vastaisesti, että Himangan kunta osallistuu hankkeeseen 200 000
markalla.
Myös Kallankarien itsehallintoelimet, karineuvosto ja
karikokous, tekivät asiassa kielteisen päätöksen. Tästä
huolimatta väärillä tiedoilla tehty avustushakemus, jonka oli
laatinut biologi Eero
Laukkanen,
lähetettiin Brysseliin alkuperäisessä muodossaan vaikka Himangan
kunta ja Kallan karien itsehallintoelimet olivat tehneet asiassa
kielteisen päätöksen. Himangan kunta ei osallistunut hankkeeseen
200 000 markalla, vaikka hakemuksessa niin mainittiin ja tällä
tavalla johdettiin tietoisesti päätöksentekijöitä harhaan.
Kalajoen kunnan puolesta hakemuksen allekirjoitti
kunnanjohtaja Torsti
Kalliokoski ja
kunnansihteeri Pekka
Ollila.
Hakemuksessa
sitouduttiin myös siihen, että hakemuksessa mainitut alueet
liitetään Suomen Natura-verkostoon mm. Kallan karit. EU-komissio
hyväksyi hakemuksen ja myönsi rahoituksen. EU:n komission päätöksiä
ei voi kansallisilla päätöksillä muuttaa. On siis syytä epäillä
törkeää petosta, mikä on poliisin toimesta jätetty tutkimatta ja
syyttäjän toimesta syyttämättä. Asia vanheni lokakuussa 2006.
Rikosten vanhentaminen on myös rikos.
Tekojen
selittelyä
Kun
Kallan karit sitouduttiin liittämään vastoin tahtoaan Naturaan
niin silloin loukattiin syvästi Kallan karien itsehallintoa. Kallan
karit siis sisällytettiin Natura-ohjelmaan, mutta kun asiasta nousi
niin suuri häly niin Suomen viranomaiset ilmoittivat poistaneensa
Kallan karit Naturasta.
Soitin ympäristöministeriöön Ilkka
Heikkiselle 4.2.1998.
Heikkinen kertoi minulle, että Kallan karit on mukana
Natura-esityksessä. Ihmettelin, että miten se voi olla mahdollista,
kenen luvalla ja kenen päätöksellä. 5.2.1998 soitin
Keski-Pohjanmaan Ympäristökeskukseen Tom
Hästbackalle,
joka kertoi, että ympäristöministeriöstä oli tullut ohjeet
poistaa Kallan karit Naturasta.
Ympäristöministeriön
ylitarkastaja Leila
Suvantola ilmoitti
2.10.1998, että Kallan karit poistettiin Natura 2000-ohjelmasta ns.
giljotiini vaiheessa ennen ministerityöryhmää lähinnä
itsehallintokysymyksen takia. KHO:ssa Metsähallitus on kerran
hävinnyt riidan kalastusoikeuksista, koska alueella on Ruotsin
kuninkaan myöntämä itsehallinto, jonka katsottiin edelleen olevan
voimassa.
Samat virnaomaiset, jotka olivat sitoutuneet
laittamaan Rahjan saariston Natura Life-anomuksessa mainitut alueet
(Kallan karit) Naturaan olivat päättämässä myöhemmin mitkä
alueet laitetaan Naturaan. Esteellisyys on kiistaton, mutta poliisi
ei tutki asiaa, syyttäjä ei syytä eikä laillisuusvalvojat näe
asiassa mitään huomautettavaa rikoksesta puhumattakaan.
Esteellisyys on Suomen lain mukaan virkarikos ja rikoksen avulle
tehty oikeustoimi on mitätön.
Kallan kareilla oli siis
itsehallinto, jonka se menetti osittain tai kokonaan, koska EU
komissio hyväksyi Kallan karit Natura-alueeksi Natura
Life-rahoitushakemuksessa. Ainoastaan EU komissio voi muuttaa omia
päätöksiään. Suomen viranomaiset eivät voi muuttaa EU-komission
päätöksiä. Kysymys on siis historiallisesti erittäin
merkittävästä asiasta, jolle Suomen viranomaiset ovat viitanneet
kintaalla. Miksi syyllisiä ei saada vastuuseen? Miksi Kallan karien
itsehallintokysymystä ei voida selvittää perusteellisesti Suomen
viranomaisten toimesta? Onko Kallan karit EU:n jäsen? Näillä
asioilla on erittäin suuri merkitys tulevaisuudessa.
Rahjan kalajuhlissa oli juhlapuheenpitäjänä poliisineuvos Veikko Autere, joka totesi ettei Kallankarit ja Ey-direktiivii kuulu yhteen.
Kalajoella pidettiin Tapion Tuvalla Kalajoen käräjien juhlavuoden 160-vuotisistunto, jossa puheenjohtajana oli Risto Kuisma. Siellä käsiteltiin Natura-asiaa ja todettiin se puutteellisesti valmistelluksi.
Kalajoen valtuusto käsitteli Rahjan saariston Natura-Life-asiaa ja poikkeuksellisesti valtuuston kokoukseen osallistui myö yleisö. Ely-keskuksen edustaja totesi, että jos raha ei kelpaa Kalajoen kunnalle niin se annetaan rantaruotsalaisille.
Valtuutettu Erkki Aho teki vuonna 1998 mm. seuraavat valtuustoaloitteet:
Rahjan sataman kehittäminen ja markkinointi, 3.4.1998
Kalajoesta kaupunki, valtuustoaloite 3.4.1998
Toimenpiteet työttömyyden vähentämiseksi 3.4.1998
Koulujen kansainvälistymisen edistäminen 3.4.1998
Venäläisiä turisteja Kalajoella 3.4.1998
Lumiveistoskisojen kehittäminen ja hyödyntäminen 3.1.1998
Mallitaloalueen rakentaminen Hiekkasärkille 29.1.1998
Urheilupainotteinen matkailulukio 29.1.1998
Hake lämpökeskusten polttoaineeksi 29.1.1998
Kalajokisten tuotteiden markkinointi 29.1.1998
Kansanäänestys uimahallin paikasta 29.1.1998
Luontomatkailun kehittäminen 29.1.1998
Leirikoulutoiminnan kehittäminen ja voimistaminen 29.1.1998
Natura-hankkeesta selvitys valtuutetuille ja kuntalaisille 29.1.1998
Yllä olevat otteet vuodelta 1998 ovat esimerkkejä kaikkiaan noin 80 aloitteesta. Valitettavasti suuri osa valtuustoaloitteista on laillisuuden vastaisesti jätetty kokonaan käsittelemättä ja vedottu aikapulaan. Todellinen syy lienee ollut aloitteiden kiusallisuus johtavien virkamiesten ja luottamusmiesten toiminnan kannalta.
Eriäviä mielipiteitä
Erkki
on valtuustotyössään ottanut kantaa päätöksentekoon enemmistön
vastaisesti. Kaksi esimerkkiä.
Eriävä
mielipide 28.9.1989
takauksen myöntämiseen Paratiisikylpylä
Oy:n lainoille
Perustelut
olivat seuraavat: Kalajoen kunnan ei ole syytä lähteä takaamaan
Kalajoen Paratiisikylpylä Oy:n lainoja, koska 1. hankkeelle ei ole
olemassa riittäviä kannattavuusedellytyksiä, 2. Kalajoen
matkailusta ei ole tehty kokonaissuunnitelmaa, jossa selkeästi
määritellään Kalajoen matkailun kehittämisen päämäärät ja
tavoitteet. 3. Kalajoen kunnan vapaa-ajan palveluista ei ole tehty
kokonaissuunnitelmaa. Uimahalli on sijoitettava Kalajoen keskustaan.
4. kunnanjohtaja on Kalajoen Hiekkasärkät Oy:n hallituksen
puheenjohtaja ja kunnanjohtaja samalla kertaa, eikä näin ollen voi
toimia tasapuolisesti muihin yrityksiin nähden.
Mitä
aika paljasti: Kalajoen kunta joutui 25.2.1993 ottamaan
kylpylä Sanifanin 27,2 miljoonan markan korkeakorkoiset lainat
vastuulleen ja näin pelastamaan Paratiisikylpylä Oy:n
konkurssilta.
Eriävä
mielipide sivistystoimen johtajan valintaan
Erkki
jätti eriävän mielipiteen Kalajoen valtuuston
kokouksessa 28.11.2002 Kalajoen
sivistystoimen johtajan valintaa koskevassa asiassa, koska katsoi
asiassa menettelyn lain vastaiseksi.
Mitä aika paljasti:
Korkein Hallinto-oikeus kumosi 15.6.
2006 Kalajoen
kaupunginvaltuuston päätöksen ja Oulun hallinto-oikeuden päätöksen
asiassa. Kalajoen kaupunginvaltuuston päätös oli
lainvastainen.
Venälöisten matkatoimistojen edustajia Pietarista ja Moskovasta vieraili Kalajoella.
Myöhemmin myös Kokoomus esitti Kalajoen kunnan muuttamista kaupungiksi.
Vansbron kunnan edustajat Ruotsista vierailivat Kalajoella. Yhdessä todettiin että kummallikin kunnalla on paljon annettavaa toisilleen.
Vuonna 1997 perustettiin toinen paikallislehti Kalajoenseutu. Sen päätoimittajana aloitti perustaja Ilkka Puranen. Vuoden 1998 aikana uudeksi päätoimittajaksi nimitettiin Pia Räihälä. Kilpailu Kalajoki-lehden ja Kalajoenseudun välillä oli kovaa.
Kari Joki-Erkkilä saavutti Lillehammarissa kaksi kultamitalia. Kari Joki-Erkkilä osallistui Naganon, Albertvillen ja Lillehammerin paralympialaisiin ja voitti niissä yhdeksän mitalia; kuusi kultaa, kaksi hopeaa ja yhden pronssin. Kari on lisäksi voittanut MM-hopeaa, MM-pronssia, EM-kultaa, kaksi EM-hopeaa ja EM-pronssia, kaksi PM-kultaa, 11 SM-kultaa, yhden SM-hopean ja SM-pronssin.Kari Joki-Erkkilä valittiin vuoden vammaisurheilijaksi vuonna 1994.
Veropiirejä suunniteltiin yhdistettäväksi. Kalajoen verojohtaja Jukka Kauppila siirtyy suunnitelman muaan Ylivieskaan.
Jussin lenkille osallistui yli 200 kuntohiihtäjää. Jussi Kurikkalan muistokisojen 15 km:n hiihdon voitti Marko Kinnunen, toinen oli Mauno Juola, kolmas Janne Ojala, neljäs Marko Santapakka ja viides Tage Ray.
Hiekkahiihtojen voittaja oli Simo Törnvall ennen Mika Myllyllää, Jari Isometsää, Jari Kalliokoskea ja Kuisma Taipaletta.
IV:n Särkkäin maratonin voitto meni Ari Kokkoselle, toinen oli Esa Kortetmaa ja kolmas Jukka Kauppila.
Rautio-ajon 80 km:n matkan voitto meni Poriin Koiviston Iskun pyöräilijälle.
Raution Kisailijoiden parhaaksi urheilijaksi valittiin Anssi Ainali.
Rautiosta tehtiin esite jokikasvatuksesta sekä matkailusta. Majoituspaikkoina esitteessä mainittiin Rautalohi ja Tyngän majoitus.
Kevät tulvat vaivasivat Kalajoen rannan asukkaita muun muassa Kaumsenperällä, jossa jouduttiin suorittamaan jäiden räjäytyksiä.
Kalajoen vuoden 1997 tilinpäätös oli 14.9 miljoonaa markkaa ja ylijäämä oli 2.05 miljoonaa markkaa.
Merkittävä kalajokinen vasemmistopoliitikko Martti Lindvall lahjoitti arkisotonsa maakunta-askistoon.
Suomi-juoksee tapahtuma järjestettiin Suomessa nyt 20.kerta. Matka on 1475 km Utsjoelta Helsinkiin. Kalajokisia juoksijoita osallistui tuohon juoksuun niin Kalajoella kuin muuaallakin reitin varrella.
Neste Oy aloitti toimintansa Kalajoen Hiekkasärkillä.
Vasankari koulu täytti 100 vuotta.
Opettaja Osmo Tokolan 80-vuotisjuhlia vietettiin Rautiossa.
Rautio-viikon juhlapuhujana oli Juha Sipilä.
Vihasniemi sai poukamaansa opastuskeskuksen.
Jouko Arvo voitti purjekelkailun Suomen mestaruuden M35-sarjassa. Aikaisemmilta vuosilta hänellä oli jo SM-pronssi.
Kalevaalaan valmistui ordoksinen kirkko. Se on tulos Erkki Ahon käynnistämästä Tacis-projeista. Toteutuksen teki Jari Helmisaari ja mukana oli KKTOL:n venäläisiä oppilaita, joille Erkki Aho oli järjestänyt opiskelupaikan Kalajoen käsi-ja taideteolliseen oppilaitokseen.
Antti Mäkelä on kalajokinen painija, joka menestyi Helsingin painimiesten riveissä ja osallistui myös seurajoukkueen Amerikan turnaukseen, jossa voitti 10 ottelua.
Sami Markkanen osallistui rullakiekon MM-kisoihin. Sami Markkanen (s. 1974) on suomalaisen rullakiekon todellinen uranuurtaja ja lajin historian menestyneimpiä pelaajia. Hänet tunnetaan erityisesti pitkästä ja menestyksekkäästä maajoukkueurastaan.
Markkasen rullakiekko-uran keskeisimmät saavutukset ja tiedot:
Maajoukkueen ennätysmies: Markkanen on pelannut ennätykselliset 15 MM-turnausta Suomen paidassa.
MM-menestys: Hän on ollut voittamassa useita MM-mitaleja, mukaan lukien maailmanmestaruuden. Vuoden 2014 MM-kisoissa, joissa Suomi voitti kultaa, hänet valittiin turnauksen parhaaksi puolustajaksi.
Seurajoukkueet:
Devils (Kuopio): Markkasen pitkäaikainen seura, jonka riveissä hän on vaikuttanut merkittävästi.
KOOVEE Rollers (Tampere): Hän siirtyi Tampereelle myöhemmällä urallaan ja on voittanut joukkueessa muun muassa SM-kultaa (2018) ja SM-hopeaa.
Jääkiekkotausta: Rullakiekon ohella Markkanen on pelannut jääkiekkoa muun muassa alemmilla sarjatasoilla Suomessa (hänellä on hallussaan 2-divisioonan piste-ennätys kaudelta 2002–2003) sekä Norjan liigoissa.
Markkanen on ollut yksi Rullaleijonien tärkeimmistä johtohahmoista ja kokeneimmista pelaajista koko 2000-luvun ajan.
Vuoden 1998-Kalajoenseutu-lehdessä on Puntti-lehti, jossa on kerrottu kalajokisen painonnoston menestyksestä. Heikki Niemi oli vuoden 1997 paras kalajokinen painonnostaja.
Raution Kisailijoiden kunniakierroksella kerättiin rahaa 16695 markkaa. Kalajoen Junkkareiden kunniakierroksen tuotto oli yli 30 000 markkaa.
Kalajoenseudussa oli kalajokisen oopperalaulaja Tuomas Katajalan haastettelu sekä kirjailija Maarit Verrosen haastattelu.
Kalajoen keskustan liikenneympyräsuunnitelman esiteltiin. KOP on suunnittelee uutta Market-myymälää Kalajoelle
Soilat kuoro juhlia 20-vuotista taivaltaan. Fermaattikuoron jäsenet kertoivat Kalajoenseudussa Italian matkastaan.
Kalajoen jäähdyttämön historia-kirja valmistui. Se on Aarre Aunolan kirjoittama. Rautio-kirja oli lopputarkastusta vaille valmis. Kirjoittaja on Aarre Aunola.
