Raution
tohtoreiden ( rautiolaiset syntyjuuret omaavat tohtorit)
muotokuvapiirrokset ovat osa Raution kylän kulttuuriperintöä ja
paikallishistoriaa. Muotokuvapiirrokset on tehnyt taiteilija Tanja
Luukkonen.
Erkki
Ahon taidenäyttelyn kokoelmaan kuuluu muotokuvia rautiolaisista,
jotka ovat suorittaneet tohtorin tutkinnon. Rautio on tunnettu
poikkeuksellisen suuresta tohtoreiden määrästä suhteessa kylän
asukaslukuun, mikä on ollut paikallinen ylpeys. Muotokuvat toimivat
kannustimena oppilaille ja kertovat kylän arvostuksesta koulutusta
kohtaan. Tämä listaus osoittaa konkreettisesti, kuinka monipuolista
osaamista pienestä kylästä on maailmalle lähtenyt. Kokoelma
kattaa valtavan kirjon tieteenaloja. Nämä muotokuvapiirrokset on
tarkoitus saada esille ensi kesänä Erkki Ahon taidenäyttelyssä
Rautiossa.
”Raution
tohtorit” aakkosjärjestyksessä
Arto
Haveri
Arto
Haveri on suomalainen hallintotieteilijä ja kunta-
ja aluejohtamisen professori Tampereen
yliopistossa. Hänet tunnetaan erityisesti kuntahallinnon, julkisen
hallinnon uudistusten ja itsehallinnon asiantuntijana.
Tohtori
Arto
Haverin vuonna
1994 julkaistun väitöskirjan aihe on paikallisyhteisöjen mukautuva
ja strateginen käyttäytyminen. Väitöskirjan suomenkielinen
otsikko on ”Paikallisyhteisön
sopeutuminen ja strateginen käyttäytyminen” (englanninkielinen
nimeke: On
adaptive and strategic behaviour of local level communities)
Hänet
on valittu muun muan "Vuosikymmenen kuntatutkijaksi" vuonna
2020 tunnustuksena pitkäaikaisesta ja vaikuttavasta tutkimustyöstään
Haveri on toiminut urallaan myös lukuisissa luottamustehtävissä ja
asiantuntijaroolissa, kuten väitöskirjojen esitarkastajana ja
vastaväittäjänä muissa yliopistoissa
Elias
Jukola
Elias
Jukola on
arvostettu suomalainen eläinlääketieteen tohtori (ELT, PhD) ja
asiantuntija Helsingin yliopistossa.
Eläinlääketieteen
tohtori Elias
Jukolan väitöskirjan
aihe liittyy nautojen
terveyteen ja utaretulehdusten hallintaan.
Hänen
vuonna 1994 julkaistun väitöskirjansa nimi on:
Selenium,
vitamin E, vitamin A and-carotene status of dairy herds in Finland
and the association of selenium and vitamin E with the health of
cows
(Suomeksi:
Maitokarjan seleeni-, E-vitamiini-, A-vitamiini- ja
beetakaroteenitasot Suomessa sekä seleenin ja E-vitamiinin yhteys
lehmien terveyteen)
Tutkimus
oli merkittävä, sillä se selvitti hivenaineiden ja vitamiinien
vaikutusta erityisesti lehmien vastustuskykyyn ja utareterveyteen
suomalaisissa olosuhteissa.
Elias
Jukola on toiminut pitkään keskeisissä asiantuntijatehtävissä
suomalaisen eläinlääketieteen ja alkutuotannon saralla. Hänen
asiantuntemustaan hyödynnetään erityisesti tuotantoeläinten
terveydenhuollossa ja rehuteollisuudessa.
Jukolan
nykyisiä ja aiempia keskeisiä rooleja ovat:
HK
Agri Oy: Jukola
on toiminut HK
Agrin asiantuntija eläinlääkärinä,
jossa hänen työnsä on keskittynyt muun muassa lihantuotannon
kehittämiseen ja eläintautien ennaltaehkäisyyn.
Rehuteollisuuden
asiantuntija: Hän
on työskennellyt urallaan myös Suomen
Rehun eläinlääkärinä.
Tässä roolissa hän on yhdistänyt eläinlääketieteellisen
osaamisen ja ruokinnan vaikutukset eläinten terveyteen, mikä
linkittyy suoraan hänen väitöskirjaansa hivenaineista ja
vitamiineista.
Tutkimus
ja julkaisut: Jukola
on jatkanut tutkimustyötä myös väitöskirjansa jälkeen. Hänen
tuoreempia tutkimuksiaan on tehty muun muassa sikojen
loistartuntojen (Ascaris suum) hallinnasta
ja
niiden vaikutuksesta kasvuun ja lihaslaatuun.
Helsingin
yliopisto: Hän
toimii asiantuntijana, joka tekee yhteistyötä akateemisen maailman
ja teollisuuden välillä, tuoden käytännön kenttätyön
kokemusta eläinlääketieteelliseen tutkimukseen.
Hänen
työnsä painopiste on erityisesti ennaltaehkäisevässä
terveydenhuollossa,
jossa tavoitteena on varmistaa eläinten hyvinvointi ja tuotannon
laatu jo ennen sairauksien puhkeamista.
Minna
Koivikko
Suomen
ensimmäinen meriarkeologian tohtori:
Koivikko väitteli Helsingin yliopistossa vuonna 2017 aiheesta, joka
käsitteli Suomenlinnan hylkyjä ja niiden merkitystä.
Meriarkeologi,
filosofian tohtori Minna Koivikon väitöskirjan aihe on Suomenlinnan
UNESCO-maailmanperintökohteen meriarkeologia,
erityisesti saarten edustalle upotettujen hylkyjen ja vedenalaisen
maiseman tutkimus
Väitöskirjan
tiedot:
Nimi:
Recycling
Ships: Maritime Archaeology of the UNESCO World Heritage Site,
Suomenlinna.
Väitösvuosi:
2017.
Yliopisto:
Helsingin
yliopisto.
Sisältö:Tutkimus
käsittelee Suomenlinnan edustalla sijaitsevia hylkyjä, joita on
käytetty muun muassa aallonmurtajina ja osana linnoituksen
vedenalaisia rakenteita. Se oli Suomen ensimmäinen meriarkeologian
alalta tehty väitöskirja.
Työtehtävät:
Hän
toimii Museovirastossa
meriarkeologina
ja on mukana useissa kansainvälisissä asiantuntijaelimissä, kuten
ICUCH-komiteassa
(International
Committee on the Underwater Cultural Heritage).
Kokemus:
Hänellä
on yli 30 vuoden kokemus alalta, ja hän on tutkinut erityisesti
puulaivojen hylkyjä Itämerellä.
Keskeiset
tutkimuskohteet ja hankkeet
Suomenlinnan
hylyt: Koivikko
on tutkinut laajasti Suomenlinnan edustalla sijaitsevia hylkyjä,
kuten Kustaanmiekan salmen venäläisiä linjalaivoja, joita
upotettiin suojaamaan Helsinkiä Krimin sodan aikana.
Veteen
vajonneet -hanke: Hän
on keskeinen toimija Veteen
vajonneet
-hankkeessa,
jossa hyödynnetään modernia teknologiaa, kuten robottikameroita
(ROV) ja fotogrammetriaa, hylkyjen mallintamiseen.
Talvitutkimukset: Koivikko
on tunnettu myös haastavissa olosuhteissa
tehtävistä talvisukelluksista ja -tutkimuksista, joissa jään
alta tehtävä kuvaus tarjoaa usein paremman näkyvyyden.
Julkisuus
ja asiantuntijarooli
Koivikko
on toiminut asiantuntijana useissa Ylen
ohjelmissa,
kuten Kesäkasvona
ja
Kuusi
kuvaa-sarjassa,
joissa hän on avannut meriarkeologin työtä ja sen vaatimia
taitoja, kuten pelkojen hallintaa sukeltaessa.
Sinikka
Kontio
Kontio
valmistui musiikin tohtoriksi Sibelius-Akatemiasta vuonna 2001. Hänen
väitöskirjansa "Veisuun mahti" käsitteli suomalaista
virrenveisuuta ja sen perinteitä. Vuonna 2020 hän suoritti lisäksi
pianonvirittäjän ammattitutkinnon.
Tohtori
Sinikka Kontion (o.s. Järvinen) väitöskirjan aihe onveisuu.
Väitöskirjan
tiedot:
Otsikko:
Veisuun
mahti.
Oppilaitos:
Sibelius-Akatemian
kansanmusiikin osasto.
Väitösvuosi:2001
(tarkastustilaisuus pidettiin maaliskuussa 2001).
Tutkimus
käsittelee suomalaista virrenveisuuta ja sen perinnettä. Kontio on
sittemmin toiminut asiantuntijana muun muassa Taideyliopistossa
ja
Suomalaisen
Kirjallisuuden Seurassa.
Rooli
Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran (SKS) arkistossa
Kontio
on työskennellyt SKS:n
arkistossa
asiantuntijana,
missä hänen vastuualueisiinsa on kuulunut muun muassa:
Kansanmusiikkiaineistojen
hallinta: Hän
on toiminut asiantuntijana perinteen tallentamiseen ja arkistointiin
liittyvissä kysymyksissä.
Tutkijapalvelut:
Hän
tarjoaa asiantuntija-apua
medialle ja
tutkijoille, jotka hyödyntävät arkiston musiikki- ja
kansanperinneaineistoja.
Arkistopedagogiikka:
Hän
on osallistunut hankkeisiin, joissa arkistoaineistoja tuodaan osaksi
nykypäivän taiteellista toimintaa ja opetusta.
Keskeisiä
julkaisuja ja artikkeleita
Kontion
julkaisutoiminta yhdistää musiikin historian, tyylianalyysin ja
pedagogiikan:
Veisuun
mahti (2001): Hänen
väitöskirjansa on edelleen keskeinen
lähdeteos
vanhan
virrenveisuun tyylipiirteistä ja niiden soveltamisesta
nykymusiikkiin.
Taiteellinen
tutkimus: Hän
on kirjoittanut useita artikkeleita ja blogipostauksia
taiteellisesta
tutkimuksesta,
joissa hän pohtii, miten perinteentutkimus ja aktiivinen musisointi
ruokkivat toisiaan.
Kansanmusiikin
oppimateriaalit: Hän
on ollut mukana tuottamassa aineistoja, jotka auttavat ymmärtämään
suomalaista kantele- ja lauluperinnettä.
Kontio
toimii siltana historiallisen arkistotiedon ja elävän
musiikkiesityksen välillä, mikä tekee hänen työstään
ainutlaatuista suomalaisessa musiikintutkimuksessa.
Rauno
Korhonen
Rauno
Korhonen (s. 1958) on suomalainen oikeustieteen tohtori ja Lapin
yliopiston oikeusinformatiikan professori
Oikeustieteen
tohtori Rauno
Korhosen väitöskirja
käsittelee perusrekistereitä ja yksityisyyden suojaa
informaatioyhteiskunnassa.
Väitöskirjan
keskeiset tiedot:
Nimi:
Perusrekisterit
ja tietosuoja: Tutkimus henkilörekisterioikeuden perusteista ja
perusrekisterien oikeudellisesta sääntelystä
informaatioyhteiskunnassa.
Väitösvuosi:
2003
(väitöstilaisuus 17. tammikuuta 2003).
Yliopisto:
Lapin
yliopisto, oikeustieteiden tiedekunta.
Asiantuntemus
ja tutkimusalat
Väitöskirjansa
jälkeen Korhonen on toiminut asiantuntijana erityisesti tietosuojaan
ja yksityisyyteen liittyvissä kysymyksissä. Hänen osaamisalueitaan
ovat:
Tietosuoja
ja valvonta: Hän
on varoittanut julkisuudessa siitä, kuinka herkästi ihmiset
jakavat henkilötietoja ja kuvia verkossa, mikä voi altistaa
identiteettivarkauksille.
Viranomaisvaltuudet:
Hänen
tutkimuksensa on käsitellyt myös viranomaisten laajenevia
oikeuksia kerätä ja myydä tietoa, mikä saattaa heikentää
yksilön tietosuojaa.
Oikeusinformatiikka:Korhonen
on ollut osa Lapin yliopiston Oikeusinformatiikan
instituuttia,
joka on erikoistunut oikeuden ja tietotekniikan suhteeseen.
Muut
julkaisut
Väitöskirjan
lisäksi Korhonen on kirjoittanut tai toimittanut teoksia myös
muista oikeudellisista ja yhteiskunnallisista aiheista:
Akateeminen
tausta
Korhonen
on työskennellyt Lapin yliopistossa eri tehtävissä, muun muassa
assistenttina
ja
myöhemmin asiantuntijana.
Hänen
väitöstilaisuudessaan (2003) vastaväittäjinä toimivat
merkittävät oikeusvaikuttajat, kuten oikeustieteen tohtori Tuomas
Pöysti (myöhemmin oikeuskansleri) ja filosofian tohtori Timo
Kuronen.
Heikki
Niskakangas
Heikki
Niskakangas (s. 1948) on suomalainen oikeustieteen tohtori ja
Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun vero-oikeuden
emeritusprofessori.
Hän on yksi Suomen tunnetuimmista verotuksen asiantuntijoista ja on
toiminut vuosikymmeniä yhteiskunnallisena keskustelijana
veropolitiikkaan liittyvissä kysymyksissä
Vero-oikeuden
professori Heikki Niskakankaan väitöskirjan aihe on kansainvälinen
verotus,
tarkemmin sanottuna rojaltien ja palvelumaksujen verotus.
Väitöskirjan
tiedot:
Nimi:
Rojaltit
ja palvelumaksut kansainvälisessä veropolitiikassa
Vuosi:
1983
Oppilaitos:
Helsingin
kauppakorkeakoulu
Heikki
Niskakangas (s. 1948) on toiminut pitkään Aalto-yliopiston
kauppakorkeakoulun vero-oikeuden professorina ja on yksi Suomen
tunnetuimmista verotuksen asiantuntijoista. Hänen tutkimuksensa on
keskittynyt erityisesti yritysverotukseen ja veropolitiikkaan.
Akateeminen
ura ja asiantuntijuus
Professuuri:
Niskakangas
toimi pitkään vero-oikeuden professorina Aalto-yliopiston
kauppakorkeakoulussa (aiemmin
Helsingin kauppakorkeakoulu). Hän jäi eläkkeelle kesällä 2015.
Tutkimusalueet:
Hänen
erityisosaamistaan ovat kansainvälinen verotus, yritysverotus,
veropolitiikka ja perintöverotus.
Merkittävät
julkaisut
Niskakangas
on kirjoittanut useita keskeisiä oppikirjoja ja teoksia, joita
käytetään laajasti korkeakouluissa ja alan ammattilaisten
keskuudessa:
Johdatus
Suomen verojärjestelmään (yhdessä
Tomi Viitalan kanssa)
Veropolitiikka
Johdatus
henkilöverotukseen
Corporate
Governance – Hyvä omistajaohjaus ja hallitustyöskentely
(yhteiskirjoittajana)
Yhteiskunnallinen
vaikuttaminen ja luottamustehtävät
Niskakangas
on ollut aktiivinen toimija suomalaisessa yhteiskunnallisessa
keskustelussa ja päätöksenteon taustalla:
Poliittinen
asiantuntija: Hän
on toiminut muun muassa Esko Ahon vaalityöryhmän vetäjänä ja
osaamisavustajana.
Valtion
työryhmät: Hän
on osallistunut useisiin valtiollisiin selvityshankkeisiin, kuten
perustulokokeilun
esiselvitystyöryhmään.
Julkinen
keskustelu: Hän
on tunnettu suorasanaisista näkemyksistään verotuksen
oikeudenmukaisuudesta ja talousvaikutuksista, kuten perintöveron
säilyttämisen puolustamisesta
Keijo
Nivala
Keijo
Nivala on suomalainen tekniikan
tohtori,
joka tunnetaan erityisesti urastaan ammattikorkeakoulujen johdossa.
Tekniikan
tohtori Keijo
Nivala on
väitellyt Oulun
yliopistosta vuonna
2006. Oulun yliopiston julkaisutietokannan mukaan hänen
väitöskirjansa aihe ja tiedot ovat:
Väitöskirjan
nimi:
An
agile supply chain for a project-oriented steel product network
(Ketterä
toimitusketju projektiperusteisessa terästuoteverkostossa).
Väitösvuosi:2006.
Tieteenala:Tuotantotalous
(Faculty of Technology).
Tutkimuksen
sisältö:Väitöskirja
käsittelee projektiorientoituneen teollisuuden, erityisesti
teräsrakentamisen, toimitusketjujen hallintaa ja ketteryyttä.
Tutkimuksessa kehitettiin malleja, joilla yritykset voivat parantaa
kilpailukykyään ja reagointikykyään muuttuvassa
markkinaympäristössä.
Keijo
Nivala tunnetaan pitkästä urastaan Centria-ammattikorkeakoulun
(ent. Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulu) tutkimus- ja
innovaatiojohtajana sekä keskeisenä vaikuttajana alueellisessa
kehitystyössä, kuten Nivalan teollisuuskylän ja Kerttu Saalasti
Instituutin yhteistyöhankkeissa.
Tekniikan
tohtori Keijo
Nivala on
akateemisen ja hallinnollisen uransa ohella ollut aktiivinen toimija
musiikin saralla, erityisesti eläkevuosinaan. Hänen musiikillinen
toimintansa keskittyy viihteelliseen ja perinteiseen
tanssimusiikkiin.
Viihdeorkesteri
Selvät Sävelet
Keijo
Nivala toimii viihdeorkesteri
Selvät Sävelet -kokoonpanon
johtajana ja primus motorina.
Toiminta:
Orkesteri
on Ylivieskan seudun kansalaisopiston alaisuudessa toimiva esiintyvä
ryhmä. Se järjestää säännöllisesti teemakonsertteja, kuten
"Kesämuistoja" tai joulukonsertteja.
Kokoonpano:
Orkesteri
koostuu useista soittajista ja vaihtuvista solisteista. Ohjelmisto
perustuu nimenomaan orkesterille tehtyihin sovituksiin, mikä vaatii
soittajilta hyvää nuotinlukutaitoa.
Nivalan
rooli: Hän
vastaa orkesterin johtamisesta ja toiminnan koordinoinnista. Hän on
kuvaillut orkesteritoimintaa suureksi ilonaiheeksi eläkevuosinaan.
Tango-Landola
Tango-Landola
on
toinen Nivalaan yhdistetty musiikillinen käsite, joka liittyy
vahvasti perinteiseen suomalaiseen tangoon ja tanssimusiikkiin.
Luonne:
Kokoonpano
tai teema on keskittynyt nimenomaan tangon ja muun perinteisen
iskelmämusiikin esittämiseen.
Yhteys:Nivala
on julkaissut videoita ja päivityksiä, joissa hän esittelee
"Tangon taikaa" ja muuta Landola-kitaraan (tai vastaavaan
akustiseen tyyliin) pohjautuvaa musiikkia. Toiminta on usein
kytköksissä laajempaan paikalliseen musiikkikulttuuriin ja
tanssitapahtumiin.
Yhteenveto
musiikkitoiminnasta
Nivalan
musiikkiharrastus ei ole pelkkää harrastamista, vaan se on
muodostunut merkittäväksi osaksi hänen julkista profiiliaan
erityisesti Keski- ja Pohjois-Pohjanmaalla. Hän yhdistää
toiminnassaan
Johtajuuden:Orkesterin
hallinnollinen ja musiikillinen johto.
Paikallisuuden:
Aktiivinen
yhteistyö alueen solistien ja opistojen kanssa.
Perinteet:
Suomalaisen
tanssi- ja viihdemusiikin vaaliminen
Timo
Murtoniemi
Tohtori
Timo
Murtoniemi on
suomalainen asiantuntija ja tutkija, joka tunnetaan erityisesti
työstään sisäilman laadun, rakennusfysiikan ja mikrobiologian
parissa
Tohtori
Timo Murtoniemen väitöskirjan aihe käsittelee rakennusmateriaalien
mikrobikasvua ja sen vaikutuksia.
Väitöskirjan
tiedot:
Otsikko:
Microbial
growth on plasterboard and spore-induced inflammatory responses and
cytotoxicity in vitro (suom.
Mikrobikasvu kipsilevyllä sekä itiöiden aiheuttamat
tulehdusvasteet ja solukuolemat in vitro).
Julkaisuvuosi:2004.
Oppilaitos:Kuopion
yliopisto (nykyisin Itä-Suomen yliopisto), Luonnontieteiden ja
ympäristötieteiden tiedekunta.
Tutkimus
keskittyy tarkastelemaan, miten kosteusvaurioituneissa rakennuksissa
esiintyvät mikrobit kasvavat kipsilevyalustalla ja millaisia
terveydellisiä vasteita niiden itiöt aiheuttavat solutasolla.
Murtoniemi on urallaan toiminut muun muassa Kansanterveyslaitoksen
(KTL) ympäristöterveyden osastolla.
Tohtori
Timo Murtoniemi on erikoistunut rakennusterveys- ja
sisäilmatutkimukseen, erityisesti mikrobien aiheuttamiin
terveysvaikutuksiin.
Koulutus
ja asiantuntemus
Tohtorintutkinto:
Murtoniemi
väitteli filosofian tohtoriksi Kuopion yliopistosta (nyk.
Itä-Suomen yliopisto) vuonna 2004. Hänen väitöskirjansa
käsitteli kipsilevyjen mikrobikasvua ja itiöiden aiheuttamia
soluvasteita.
Erikoisalat:
Hänen
keskeistä osaamistaan ovat rakennusterveys, sisäilman laatu,
mikrobiologia ja rakenteiden kosteusvauriot.
Työura
ja nykyinen toiminta
Nykyinen
rooli: Hän
toimii johtavana asiantuntijana (Chief
Specialist)
Sirate
Group Oy:ssä,
joka on rakennusterveyspalveluihin erikoistunut yritys.
Aiempi
kokemus:Murtoniemi
on työskennellyt tutkijana Kansanterveyslaitoksella (KTL, nyk. THL)
ympäristöterveyden osastolla, missä hän keskittyi
kosteusvauriorakennusten mikrobialtistuksen tutkimiseen.
Keskeiset
tutkimusaiheet ja julkaisut
Hänen
tutkimustyönsä on keskittynyt erityisesti seuraaviin teemoihin:
Mikrobikasvu
rakennusmateriaaleilla Miten
erilaiset sieni- ja bakteerilajit käyttäytyvät
rakennusmateriaaleilla, kuten kipsilevyillä.
Terveysvaikutukset:
Home-
ja bakteeri-itiöiden aiheuttamat tulehdusvasteet ja solutoksisuus
(in vitro -tutkimukset).
Kosteusvauriot:
Menetelmät
vaurioiden tunnistamiseen ja niiden riskien arviointiin.
Hänen
julkaisuluettelonsa sisältää useita vertaisarvioituja artikkeleita
kansainvälisissä tiedelehdissä, jotka käsittelevät sisäilman
mikrobiologiaa ja toksikologiaa.
Asiantuntijatyö
Sirate Groupissa
Timo
Murtoniemi toimii Sirate Group Oy:ssä johtavana asiantuntijana
(Chief
Specialist)
Sirate
Group -yhteystiedot.
Hänen työnsä painottuu erityisesti haastaviin rakennusterveys- ja
sisäilmahankkeisiin.
Palvelut
ja projektit:
Kosteus-
ja sisäilmatekniset kuntotutkimukset: Rakennusten
vaurioiden tunnistaminen ja korjaustarpeen arviointi Sirate
– kuntotutkimukset.
Rakennusterveysasiantuntijan
(RTA) tehtävät:Toimiminen
sertifioituna asiantuntijana viranomaisvaatimusten ja
terveysperusteisten arviointien parissa.
Rakennusterveystietokanta:
Murtoniemi
on ollut mukana kehittämässä Rakennusterveystietokantaa
(2024),
joka on Työsuojelurahaston tukema hanke tilastollisen tiedon
keräämiseksi sisäilmaongelmista Sirate
– tutkimusaineisto.
Laadunvarmistus:
Puhtaustasojen
hallinta ja mikrobiologinen laadunvarmistus rakennushankkeiden
aikana.
Keskeisiä
julkaisuja ja tutkimusartikkeleita
Murtoniemen
tieteellinen tuotanto keskittyy mikrobien toksisuuteen ja niiden
kasvuun rakennusmateriaaleilla.
Tieteelliset
artikkelit (esimerkkejä):
Effect
of moisture on microbial growth Tutkimuksia
siitä, miten materiaalin kosteuspitoisuus vaikuttaa eri
mikrobisukujen (kuten Penicillium
ja
Aspergillus)
kasvuun ja aineenvaihduntaan.
Inflammatory
potential of indoor microbes: Artikkeleita,
joissa vertaillaan eri rakennusmateriaaleilta eristettyjen
mikrobien kykyä aktivoida ihmisen immuunisoluja (makrofageja).
Rakennusterveystietokanta
- loppuraportti (2024): Tuore
tutkimushanke, jossa analysoitiin laajaa kuntotutkimusaineistoa
sisäilmaongelmien yleisyyden ja tyyppien selvittämiseksi
Työsuojelurahasto.
Juhani
Peltonen
Turun
yliopistossa fysiikan ja tietotekniikan parissa työskentelevä
tohtori, professori Juhani
Peltonen on
pitkän linjan tutkija, joka tunnetaan erityisesti työstään
avaruuslaitteiden ja säteilymonitorien kehittäjänä Hän on
toiminut pitkään fysiikan professorina ja vastannut erityisesti
elektroniikan
ja tietotekniikan opetuksesta
sekä tutkimuksesta fysiikan laitoksella. Hänen osaamisensa yhdistää
teoreettisen fysiikan ymmärryksen hyvin käytännölliseen
laitesuunnitteluun, mikä on mahdollistanut suomalaistekniikan pääsyn
vaativiin kansainvälisiin avaruusmissioihin.
professori
Juhani Peltonen on pitkän linjan tutkija, joka tunnetaan erityisesti
työstään avaruuslaitteiden ja säteilymonitorien kehittäjänä
Hän on toiminut pitkään fysiikan professorina ja vastannut
erityisesti elektroniikan ja tietotekniikan opetuksesta sekä
tutkimuksesta fysiikan laitoksella. Hänen osaamisensa yhdistää
teoreettisen fysiikan ymmärryksen hyvin käytännölliseen
laitesuunnitteluun, mikä on mahdollistanut suomalaistekniikan pääsyn
vaativiin kansainvälisiin avaruusmissioihin.
Tohtori,
professori
Juhani
Peltonen on
Turun yliopiston fysiikan ja tietotekniikan pitkäaikainen
asiantuntija, joka tunnetaan erityisesti avaruuslaitteiden ja
säteilymonitorien kehittäjänä.
Hänen
keskeisintä tutkimus- ja kehitystyötään kuvaavat seuraavat
tiedot:
Tutkimusalat
ja asiantuntemus
Avaruuslaitteet
ja säteilymonitorit:
Peltonen on johtanut muun muassa Aalto-1-satelliitin
RADMON-säteilymonitorin
elektroniikan
kehitystä.
Digitaalinen
lukuelektroniikka:
Hänen asiantuntemuksensa ytimessä on innovatiivinen
elektroniikka, jossa ilmaisinten signaali digitoidaan ja
käsitellään nopean digitaalisen logiikan avulla ilman
perinteistä analogista muokkausta.
Kansainväliset
missiot:
Hän on ollut mukana merkittävissä kansainvälisissä hankkeissa,
kuten BepiColombo-merkuriusmissiossa,
jossa hän on osallistunut SIXS-instrumentin (Solar Intensity X-ray
and particle Spectrometer) kehitykseen.
Akateeminen
ura ja opetus
Toiminut
fysiikan professorina Turun yliopistossa ja vastannut erityisesti
elektroniikan
ja tietotekniikan opetuksesta
sekä tutkimuksesta fysiikan laitoksella.
Yhdistää
työssään teoreettisen fysiikan ymmärryksen käytännön
laitesuunnitteluun.
Raija
Petäistö
Raija
Petäistö väitteli tohtoriksi vuonna 1983. Hänen tutkimustyönsä
on keskittynyt erityisesti metsänviljelyyn, taimitarhojen
kasvitautioppiin ja havupuiden taimien terveyteen.
Tohtori
Raija-Liisa
Petäistön (esiintyy
usein nimellä Raija Petäistö) väitöskirjan aihe käsittelee
metsätuhoja aiheuttavaa surmakkasientä (Gremmeniella
abietina).
Väitöskirja
on englanninkielinen ja sen tiedot ovat:
Nimi:
Factors
favouring pathogenesis of Gremmeniella abietina
Aihe:
Tutkimuksessa
selvitettiin tekijöitä, jotka edistävät surmakkasienen kykyä
aiheuttaa tautia (patogeneesiä) havupuilla, erityisesti
taimitarhaolosuhteissa ja nuorissa metsissä.
Vuosi:1996
Yliopisto:Kuopion
yliopisto (nykyisin osa Itä-Suomen yliopistoa).
Raija-Liisa
Petäistö on tehnyt pitkän uran Metsäntutkimuslaitoksella
(nykyinen
Luonnonvarakeskus Luke) erikoistutkijana, ja hänen
asiantuntemuksensa keskittyy metsänpatologiaan ja taimitarhojen
sienitauteihin.
Tohtori
Raija-Liisa
Petäistö on
tehnyt merkittävän uran suomalaisena metsätutkijana, erityisesti
metsänpatologian eli metsien tautien asiantuntijana.
Tässä
on kootusti tietoja hänen urastaan ja tutkimuksistaan:
Akateeminen
tausta ja työura
Koulutus:
Raija-Liisa
Petäistö väitteli tohtoriksi Kuopion yliopistosta vuonna 1996.
Hänen väitöskirjansa Factors favouring pathogenesis of
Gremmeniella abietina käsitteli surmakkasienen tautimekanismeja.
Työpaikka:
Hän
työskenteli pi tkäänMetsäntutkimuslaitoksella
(Metla),
joka on nykyisin osa Luonnonvarakeskusta (Luke). Hän toimi siellä
erikoistutkijana ja on nykyisin eläkkeellä.
Keskeiset
tutkimusaiheet
Petäistön
tutkimustyö on keskittynyt erityisesti havupuiden taimien terveyteen
ja taimitarhoilla esiintyviin sieniin. Hänen julkaisunsa kattavat
muun muassa:
Surmakkasieni
(Gremmeniella
abietina): Tämä
on hänen kenties tunnetuin tutkimuskohteensa. Hän selvitti, mitkä
ympäristötekijät (kuten sääolosuhteet) edistävät sienen
leviämistä ja tuhoja männiköissä.
Taimitarhojen
sienitaudit: Hän
on tutkinut laajasti eri sienilajien, kuten rauduskoivun versolaikun
(Betula
pendula),
vaikutuksia taimien kasvuun ja selviytymiseen
Männynversoruoste:
Tutkimukset
ovat käsitelleet myös männynversoruosteen (Melampsora
pinitorqua)
esiintymistä ja sen aiheuttamia vaurioita.
Kasvualustat
ja lannoitus: Hän
on tutkinut, miten taimitarhojen käytännöt, kuten kasvualustojen
valinta ja lannoitus, vaikuttavat taimien alttiuteen taudeille.
Julkaisutoiminta
Petäistö
on kirjoittanut kymmeniä tieteellisiä artikkeleita ja raportteja
sekä suomeksi että englanniksi. Hänen julkaisujaan löytyy
kattavasti Luonnonvarakeskuksen Jukuri-julkaisuarkistosta ja
kansainvälisistä tietokannoista, kuten ResearchGate.
Tiina
Petäistö
Tiina
Petäistö on suomalainen lääkeaineoppiin erikoistunut filosofian
tohtori,
joka työskentelee lääkekehityksen asiantuntijapalveluita
tarjoavassa Admescope-yrityksessä
Tohtori
Tiina Petäistön väitöskirjan aihe on Kollageeni
XVIII rasvakudoksissa ja rasva aineenvaihdunnassa (englanniksi
Collagen
XVIII in adipose tissues and lipid metabolism).
Väitöstilaisuus
järjestettiin Oulun
yliopistossa
7.
lokakuuta 2022. Tutkimus kuuluu biokemian ja molekyylilääketieteen
alaan
Keskeiset
tiedot väitöskirjasta:
Väittelijä:
Tiina
Petäistö
Yksikkö:Biokemian
ja molekyylilääketieteen tiedekunta, Soluväliaine ja hypoksia
-tutkimusryhmä
Vastaväittäjä:Professori
Pirjo Nuutila (Turun yliopisto)
Kustos:
Dosentti
Ritva HeljasvaaraTutkimuksessa tarkasteltiin tyypin XVIII
kollageenin roolia rasvakudoksen kehityksessä ja to
iminnassa
sekä sen vaikutusta elimistön laajempaan aineenvaihduntaan.
Tohtori
Tiina Petäistö on luonut uraa erityisesti biolääketieteen
tutkimuksen ja lääkekehityspalveluiden parissa. Hänen
työhistoriansa keskiössä on asiantuntemus kollageenitutkimuksessa
ja aineenvaihdunnassa.
Työhistoria
ja uravaiheet:
Research
Scientist, Admescope (nykyinen): Petäistö
työskentelee tutkijana oululaisessa lääkekehityksen
palveluyrityksessä Admescopessa.
Yritys on erikoistunut ADME-Tox-tutkimuksiin (imeytyminen,
jakautuminen, aineenvaihdunta, erittyminen ja toksisuus).
Väitöskirjatutkija,
Oulun yliopisto (2015–2022): Hän
suoritti tohtorikoulutuksensa Biokemian ja molekyylilääketieteen
tiedekunnassa. Tutkimustyö keskittyi kollageeni XVIII:n
merkitykseen rasvakudoksessa.
Aiempi
tutkimustyö: Ennen
väitöskirjatutkimustaan hän teki pro gradu -tutkielmansa (2014)
tyypin XIII ja XV kollageenien roolista ihon kehityksessä.
Koulutus:
Hän
valmistui filosofian maisteriksi biokemiasta Oulun yliopistosta
vuonna 2014 ja aloitti tohtoriopinnot heti seuraavana vuonna.
Tietoa
Tiina Petäistön tutkimuksesta ja hänen nykyisestä
työnantajastaan.
Tutkimus:
Kollageeni XVIII ja aineenvaihdunta
Petäistön
väitöskirjatutkimus pureutui siihen, miten tyypin
XVIII kollageeni (soluväliaineen
rakenneosa) säätelee rasvakudoksen laajenemista ja toimintaa.
Rasvakudoksen
säätely: Tutkimus
osoitti, että kollageeni XVIII on välttämätön rasvakudoksen
normaalille kehitykselle ja uusiutumiselle.
Aineenvaihdunnan
tasapaino: Se
vaikuttaa siihen, miten elimistö varastoi rasvaa ja erittää
viestimolekyylejä, mikä on keskeistä esimerkiksi liikalihavuuden
ja tyypin 2 diabeteksen ymmärtämisessä.
Erikoisala:
Tutkimus
tehtiin Oulun yliopiston Soluväliaine
ja hypoksia- tutkimusryhmässä,
joka on kansainvälisesti tunnettu kollageenitutkimuksesta.
Työnantaja:
Admescope (Oulu)
Petäistö
työskentelee nykyään tutkijana (Research
Scientist)
oululaisessa Admescopessa.
Toimiala:Admescope
on lääkekehityksen palveluyritys (CRO), joka on
erikoistunutADME-Tox-tutkimuksiin.
Absorption
(imeytyminen)
Distribution
(jakautuminen)
Metabolism
(aineenvaihdunta)
Excretion
(erittyminen)
Toxicity
(toksisuus)
Asiantuntemus:Yritys
auttaa globaaleja lääkeyhtiöitä ymmärtämään, miten uudet
lääkeainekandidaatit käyttäytyvät elimistössä.
Kansainvälisyys:
Admescope
on osa eurooppalaista Symeres-organisaatiota,
ja sillä on asiakkaita yli 30 maassa.
Tiimi:
Työyhteisö
koostuu biokemisteistä, kemisteistä ja farmakologeista, joilla on
vahva osaaminen lääkeaineenvaihdunnan analytiikassa
Juho
Polet
Juho
Polet on
suomalainen liikuntatieteiden ja psykologian asiantuntija, joka
työskentelee tutkijatohtorina Jyväskylän yliopsitossa. Hänen
työnsä keskittyy pääasiassa oppimiseen, motivaatioon ja
terveyskäyttäytymiseen:
Tohtori
Juho Poletin väitöskirjan aihe on liikunnanopettajan
antaman tuen vaikutus oppilaiden liikuntamotivaatioon ja fyysiseen
aktiivisuuteen.
Hänen
väitöskirjansa koko nimi on:
Väitöstutkimus
tarkasteli erityisesti niin kutsuttua trans-kontekstuaalista
mallia,
jonka mukaan liikunnanopettajalta saatu autonomiaa tukeva palaute ja
ohjaus voivat lisätä oppilaan sisäistä motivaatiota liikkua myös
koulun ulkopuolella ja vapaa-ajalla.
Keskeisiä
havaintoja ja sisältöjä:
Motivaation
siirtyminen: Myönteiset
kokemukset koululiikunnasta ennustivat korkeampaa motivaatiota ja
aktiivisuutta vapaa-ajalla.
Itsehallinnan
merkitys: Tutkimus
laajensi perinteistä mallia tarkastelemalla, miten yksilön
itsehallinta (self-control) ja asenteet vaikuttavat
liikuntatottumusten muodostumiseen.
Käytännön
soveltuvuus: Tulokset
korostavat liikunnanopettajien roolia elinikäisen liikkumisen
edistämisessä tukemalla oppilaiden kokemaa pätevyyttä ja
itsemääräämisoikeutta.
Polet
väitteli liikuntapsykologian alalta Jyväskylän yliopistossa 18.
maaliskuuta 2022. Väitöskirjan verkkoversio on luettavissa
Jyväskylän
yliopiston JYX-julkaisuarkistossa.
Tohtori
Juho
Polet on
suomalainen tutkija, joka työskentelee tällä hetkellä
tutkijatohtorina Jyväskylän
yliopistossa.
Hänen asiantuntemuksensa keskittyy liikuntapsykologiaan, oppimiseen
ja motivaatioon.
Tässä
on koottuna keskeiset tiedot hänen urastaan, tutkimuksestaan ja
yhteystiedoistaan:
Nykyinen
rooli ja tutkimus
Tehtävä:
Tutkijatohtori
Jyväskylän
yliopisto
kasvatustieteiden
ja psykologian tiedekunnassa.
Tutkimuskeskus:
Hän
työskentelee InterLearn-huippututkimusyksikössä
(Centre of Excellence for Learning Dynamics and Intervention
Research).
Painopistealueet:
Lasten
ja nuorten oppimisvaikeudet sekä niihin liittyvät
sosioemotionaaliset ongelmat.
Liikuntamotivaatio
ja siihen vaikuttavat tekijät (esim. itsemääräämisteoria ja
trans-kontekstuaalinen malli).
Liikunnanopettajien
rooli oppilaiden fyysisen aktiivisuuden edistämisessä.
Neurobiologiset,
kognitiiviset ja ympäristötekijät oppimisen taustalla.
Akateeminen
tausta ja väitöskirja
Koulutus:
Filosofian
tohtori (FT), valmistunut Jyväskylän yliopistosta vuonna 2022.
Väitöskirja
(2022):"Testing
and extending predictions of the trans-contextual model: Examining
the role of physical education in the promotion of physical
activity".
Pro
gradu (2014): Tutki
lukemisen ja aritmetiikan sujuvuuden kehittymistä alkuopetuksessa.
Julkaisut
ja asiantuntijatyö
Julkaisutoiminta:
Hän
on julkaissut laajasti artikkeleita liikuntatieteen, psykologian ja
kasvatustieteen aloilta. Hän on ollut mukana muun muassa
kansallisessa LIITU-tutkimuksessa
(Lasten
ja nuorten liikuntakäyttäytyminen Suomessa).
Terminologian
kehittäminen:Polet
on ollut mukana yhdenmukaistamassa itsemääräämisteorian
(Self-Determination Theory) suomenkielistä käsitteistöä
tiedeyhteisössä.
Mirjam
Rasmus
TohtoriM
irjam Rasmus on suomalainen kasvatustieteilijä, joka toimii tällä
hetkellä Turun
normaalikoulun johtavana rehtorina.Hän
on aktiivinen opetusalan kehittäjä ja toimii linkkinä
yliopistollisen opettajankoulutuksen ja käytännön koulutyön
välillä.
Mirjam
Rasmus on kokenut suomalainen koulutusalan johtaja ja tutkija, joka
toimii tällä hetkellä Turun
kansainvälisen koulun (Turku International School) rehtorina.
Hän työskentelee Turun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan
alaisuudessa.
Tässä
on kootusti keskeiset tiedot hänen urastaan ja tutkimuksestaan:
Ammatillinen
rooli ja asiantuntemus
Rehtori:
Rasmus
johtaa Turun kansainvälistä koulua, joka kattaa perusasteen ja
IB-lukion. Koulu on osa Turun normaalikoulua.
Kansainvälinen
koulutus: Hän
on aktiivinen keskustelija kansainvälisen koulutustarjonnan
kehittämisessä Turun alueella ja on korostanut sen merkitystä
kaupungin vetovoimalle.
Koulun
kehittäminen: Hän
osallistuu aktiivisesti koulutuspoliittiseen keskusteluun ja on
ollut mukana muun muassa kansainvälisissä kouluvierailuissa (esim.
Minnesotaan) hakemassa oppia pedagogisiin innovaatioihin.
Tutkimustoiminta
ja julkaisut
Vaikka
hänen väitöskirjansa tarkka nimi ei ole julkisesti etualalla,
hänen viimeaikainen tutkimuksensa keskittyy seuraaviin teemoihin:
Koulun
resilienssi:Hän
on ollut kirjoittamassa vertaisarvioitua teosta "Opettajan
monipuolisen vuorovaikutusosaamisen vahvistaminen" (2025),
jossa käsitellään koulun resilienssiä.
Vuorovaikutusosaaminen:
Hänen
tutkimusintressinsä liittyvät vahvasti opettajien taitoon kohdata
oppilaat ja rakentaa toimivaa kouluympäristöä.
Pedagoginen
kehittäminen: Hän
kirjoittaa asiantuntijablogeja (kuten UTU:n Kas!-blogi)
ajankohtaisista kasvatustieteen ilmiöistä
Tohtori
Mirjam Rasmus on keskeinen hahmo Turun kansainvälisessä
koulutusympäristössä. Hän toimii tällä hetkellä Turun
kansainvälisen koulun (Turku International School, TIS) rehtorina ja
työskentelee Turun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan
alaisuudessa.
Ammatillinen
rooli ja vastuut
Turun
kansainvälisen koulun rehtori: Rasmus
johtaa koulua, joka tarjoaa kansainvälistä perusopetusta ja
IB-lukiokoulutusta osana Turun normaalikoulua.
Kansainvälinen
yhteistyö:
Hän
on mukana kehittämässä kansainvälistä opetusta ja on
osallistunut muun muassa opintomatkoihin Minnesotaan hakemaan oppia
paikallisista pedagogisista innovaatioista.
Hakijaneuvonta:
Hän
toimii yhteyshenkilönä kansainvälisille hakijoille ja ohjaa
oppilaita ainevalinnoissa ja hakuprosessissa.
Tutkimus
ja julkaisut
Rasmuksen
tutkimustyö keskittyy kansainväliseen pedagogiikkaan ja koulun
kehittämiseen:
Sillanrakentaja-rooli:
Hän
on yksi kirjoittajista artikkelissa "Turku
International School’s unique role as a bridgebuilder"
(2022),
joka käsittelee kansainvälisen koulun merkitystä osana laajempaa
yhteisöä.
Koulun
resilienssi: Hän
on osallistunut tutkimukseen, joka käsittelee koulun ja opettajien
kykyä sopeutua ja toimia haastavissa ympäristöissä.
Pirkko
Rautakoski
Pirkko
Rautakoski on logopedian professori, joka työskentelee Åbo
Akademissa.
Hän on koulutukseltaan filosofian tohtori (FT) ja puheterapeutti
Pirkko
Rautakosken väitöskirjan (2005) aihe on vaikeasti
afaattisten henkilöiden ja heidän läheistensä
kommunikointimenetelmien käyttö ja kuntoutus.
Väitöskirjan
koko nimi on:
Keskeisiä
tietoja väitöskirjasta:
Yliopisto:
Helsingin
yliopisto, humanistinen tiedekunta, puhetieteiden laitos.
Julkaisuvuosi:
2005.
Tutkimusala:
Logopedia.
Sisältö:Tutkimus
käsittelee afasiaa sairastavien henkilöiden ja heidän läheistensä
välistä vuorovaikutusta sekä sitä, miten puhetta tukevat ja
korvaavat kommunikointimenetelmät (AAC) ja kuntoutus vaikuttavat
tähän vuorovaikutukseen.
Pirkko
Rautakoski toimii nykyisin logopedian professorina Åbo Akademissa.
Pirkko
Rautakosken nykyinen tutkimus keskittyy erityisesti varhaisen
kommunikaation ja sosiaalis-emotionaalisten taitojen väliseen
yhteyteen lapsuudessa.
Hän
on mukana laajassa tutkimusyhteistyössä, jossa selvitetään, miten
pienten lasten varhaiset kielelliset valmiudet ennustavat heidän
myöhempää sosiaalista ja emotionaalista kehitystään.
Keskeisiä
tutkimustuloksia ja teemoja:
Kommunikaatio
ennustaa taitoja:Rautakosken
tutkimusryhmän tulokset osoittavat, että heikommat varhaiset
kommunikointitaidot (kuten eleet ja kielen ymmärtäminen 13
kuukauden iässä) voivat ennustaa viiveitä
sosiaalis-emotionaalisen
kompetenssin kehityksessä
taaperoiässä.
Riskitekijöiden
tunnistaminen: Tutkimus
korostaa varhaisen seurannan merkitystä. Varhaiset viiveet
kielenkehityksessä on tunnistettu riskitekijäksi myöhemmille
sosiaalisille ja käyttäytymisen ongelmille.
Vanhempien
tukeminen: Tutkimustyö
pyrkii antamaan työkaluja ja ohjeistusta vanhemmille, jotta he
voivat tukea lapsen pragmaattista kommunikaatiota ja kielenkehitystä
jo vauvasta lähtien.
STEPS-tutkimus:
Monet
näistä tuloksista pohjautuvat laajaan suomalaiseen Steps
Study -kohorttitutkimukseen,
jossa Rautakoski on ollut keskeisessä roolissa.
Rautakoski
toimii professorina Åbo
Akademissa,
missä hän jatkaa työtään logopedian parissa painottaen sekä
lasten kielellistä kehitystä että aikuisten afasiakuntoutusta.
Pirkko
Rautakoski on viime vuosina tutkinut erityisesti lapsen varhaista
kehitystä ja vuorovaikutusta osana laajoja tutkimusryhmiä. Alla on
kooste hänen viimeaikaisesta työstään.
Tuoreita
julkaisuja ja tutkimusaiheita
Rautakoski
on julkaissut runsaasti artikkeleita, jotka käsittelevät lapsen
varhaista kommunikaatiota ja sen yhteyttä myöhempään kehitykseen.
Esimerkkejä julkaisuista:
Infant
temperament predicts early communicative skills in the FinnBrain
Birth Cohort Study (2022/2023):
Tutkimuksessa selvitettiin, miten vauvan temperamenttipiirteet ovat
yhteydessä varhaisiin kommunikointitaitoihin.
Early
communicative development and its relation to social-emotional
competence (osana
STEPS- ja FinnBrain-tutkimuksia): Julkaisut käsittelevät sitä,
miten eleet ja kielen ymmärtäminen ennustavat lapsen kykyä
säädellä tunteitaan ja toimia sosiaalisesti. Tutustu
Åbo Akademin tutkimukseen.
Models
for enhancing activity and participation of people with aphasia in
Finland:
Vaikka painopiste on siirtynyt lapsiin, hän julkaisee edelleen
afasiaan ja aikuisten kuntoutusmalleihin liittyvää tutkimusta.
Keskeiset
tutkimushankkeet
Rautakoski
on mukana useissa monitieteisissä suomalaisissa
kohorttitutkimuksissa:
STEPS-tutkimus
(Steps to the Healthy Development and Well-being of Children):
Laaja seurantatutkimus, joka alkoi jo raskausaikana. Rautakoski
vastaa erityisesti kielenkehityksen ja vuorovaikutuksen osuudesta.
(STEPS-tutkimuksen
julkaisut).
FinnBrain-syntymäkohorttitutkimus:
Yhteistyöhanke, jossa tutkitaan ympäristön ja perimän vaikutusta
lapsen kehitykseen. Rautakoski tuo tähän logopedista
asiantuntemusta varhaisesta viestinnästä.
Sosiaalis-emotionaalinen
kompetenssi:
Åbo Akademin tutkimusryhmässä hän kehittää menetelmiä, joilla
tunnistetaan varhain ne lapset, joilla on riski kielellisiin tai
sosiaalisiin vaikeuksiin.
Rautakosken
asiantuntija-profiili ja julkaisulista löytyvät kattavasti
ResearchGate-palvelusta.
Päivi
Rohkimainen
Päivi
Rohkimainen on suomalainen teologian tohtori, tietokirjailija ja
opettaja. Hän on keskittynyt tutkimuksessaan
erityisesti kirkon historiaan ja suomalaiseen toimintaan Ruotsissa
Teologian
tohtori Päivi Rohkimaisen väitöskirjan aihe on kirkon
nuorisotyön historia.
Väitöskirjan
tarkka nimi on:
"Hengellistä,
sosiaalista ja kansallista huolenpitoa. Kirkon poika- ja tyttötyö
Suomessa vuosina 1919–1933".
Tutkimus
käsittelee muun muassa seuraavia teemoja:
Kirkon
nuorisotyön muotoutuminen:
Miten kirkollinen nuorisotyö kehittyi itsenäisyyden
alkuvuosikymmeninä.
Kasvatustavoitteet:
Työn tavoitteena oli tarjota nuorille hengellistä tukea, mutta se
kytkeytyi vahvasti myös kansalliseen eheyttämiseen ja sosiaaliseen
huolenpitoon.
Sukupuolijako:
Tutkimus tarkastelee erikseen poika- ja tyttötyön erityispiirteitä
ja niiden roolia senaikaisessa yhteiskunnassa.
Päivi
Rohkimainen väitteli teologian tohtoriksi Helsingin
yliopistosta
vuonna
2014.
Päivi
Rohkimainen on suomalainen teologian tohtori ja pappi, joka tunnetaan
erityisesti kirkon kasvatustyön ja historian asiantuntijana.
Ammatillinen
toiminta
Kirkkoherra:
Hän aloitti Kauniaisten
suomalaisen seurakunnan
kirkkoherrana
kesäkuussa 2025.
Kirkolliskokousedustaja:
Rohkimainen on toiminut kirkolliskokouksen jäsenenä kaudella
2020–2024 ja on kuulunut sen perustevaliokuntaan.
Aiemmat
tehtävät:
Hän on työskennellyt aiemmin muun muassa Espoon hiippakunnan
hiippakuntasihteerinä, vastaten kasvatuksen ja nuorisotyön
kysymyksistä.
Koulutus
ja tutkimus
Asiantuntijuus:
Hän on julkaissut artikkeleita ja osallistunut tutkimushankkeisiin,
jotka käsittelevät muun muassa kirkon isostoimintaa ja
globaalikasvatusta.
Päivi
Rohkimainen on teologian tohtori ja pappi, jonka asiantuntemus
painottuu kirkon historiaan, kasvatukseen ja hallintoon. Alla on
tarkempia tietoja hänen julkaisuistaan, asiantuntijatehtävistään
sekä roolistaan kirkollisessa päätöksenteossa.
Tutkimus
ja julkaisutoiminta
Rohkimaisen
tutkimustyö on keskittynyt erityisesti kirkon nuorisotyön ja
kasvatuksen historialliseen kehitykseen.
Väitöskirja
(2014):"Hengellistä,
sosiaalista ja kansallista huolenpitoa. Kirkon poika- ja tyttötyö
Suomessa vuosina 1919–1933". Tutkimus analysoi, miten kirkon
nuorisotyö muotoutui itsenäisyyden alkuvuosina osaksi laajempaa
yhteiskunnallista ja kansallista kasvatustehtävää.
Artikkelit
ja asiantuntijakirjoitukset:
Hän on kirjoittanut useita artikkeleita kirkon kasvatustyön
haasteista ja mahdollisuuksista. Esimerkiksi Kirkko
ja kaupunki -lehdessä
julkaistussa
tekstissään hän on pohtinut globaalikasvatusta ja lapsen
oikeuksia kirkon työssä.
Asiantuntijarooli:
Hän on toiminut asiantuntijana hankkeissa, jotka käsittelevät
esimerkiksi isostoiminnan kehittämistä ja kirkon tulevaisuuden
kasvatussuunnitelmia.
Kirkkopoliittinen
toiminta ja näkemykset
Rohkimainen
on vaikuttanut merkittävästi kirkon ylimmässä päätöksenteossa
ja hallinnossa.
Kirkolliskokous:
Hän on toiminut kirkolliskokousedustajana
(Espoon
hiippakunta) ja ollut jäsenenä perustevaliokunnassa,
joka käsittelee kirkon oppia ja työn keskeisiä linjauksia
koskevia asioita.
Näkemykset
kirkon uudistumisesta:
Kasvatus
keskiössä:
Rohkimainen on korostanut, että kirkon tulevaisuus riippuu siitä,
miten se onnistuu tavoittamaan lapset, nuoret ja perheet.
Hallinnon
sujuvoittaminen:
Hän on puoltanut kirkon rakenteiden uudistamista niin, että ne
tukevat paremmin paikallisseurakuntien perustehtävää.
Arvot:
Hänen puheenvuoroissaan korostuvat usein sosiaalinen
oikeudenmukaisuus, heikoimmista huolehtiminen ja kirkon rooli
yhteiskunnallisena sillanrakentajana.
Pia
Sjöblom
Tohtori
Pia
Sjöholm on
suomalainen yhteiskuntatieteiden tohtori, joka on toiminut muun
muassa Valtion
liikuntaneuvoston
äsenenä
Hänet
tunnetaan erityisesti työstään liikuntapolitiikan ja urheilun
hallinnon parissa.
Tohtori
Pia
Sjöblomin väitöskirja
käsittelee lukiolaisten luontosuhdetta ympäristökasvatuksen
näkökulmasta.
Väitöskirjan
tiedot:
Nimi:
”En
studie av gymnasiestuderandes förhållande till naturen ur ett
miljöpedagogiskt perspektiv” (suom.
Tutkimus lukiolaisten luontosuhteesta ympäristökasvatuksen
näkökulmasta).
Julkaisuvuosi:2012.
Oppilaitos:
Åbo
Akademi.
Sjöblom
toimii nykyään biologian
ja maantieteen didaktiikan yliopistonlehtorina
Åbo
Akademissa.
Hänen asiantuntemuksensa ja tutkimuksensa keskittyvät laajasti
kasvatustieteisiin, erityisesti ympäristökasvatukseen ja kestävään
Tohtori
Pia Sjöblom jatkaa tutkimustaan Åbo Akademissa
painopisteenään biologian
ja maantieteen didaktiikka,
erityisesti ympäristö- ja kestävyyskasvatus.
Nykyiset
tutkimusprojektit ja asiantuntemus
Sjöblom
on mukana useissa hankkeissa, jotka tarkastelevat opettajien roolia
ja opetussuunnitelmien sisältöjä suhteessa globaaleihin
haasteisiin:
Ilmastonmuutoskasvatus:
Hän
on tutkinut muun muassa luokanopettajien näkemyksiä
ilmastonmuutoksen opettamisesta ja siihen liittyviä haasteita.
Kestävän
kehityksen didaktiikka: Sjöblomin
työ edistää useita YK:n kestävän kehityksen tavoitteita (SDG),
ja hän on tarkastellut kriittisesti suomalaisen
opettajankoulutuksen suoriutumista kestävyyskasvatuksessa.
SIRENE-verkosto
Hän
kuuluu valtakunnallisen Ympäristö-
ja kestävyyskasvatuksen tutkimusverkosto SIRENE:n
johtoryhmään.
Keskeisiä
julkaisuja
Hänen
julkaisunsa keskittyvät usein teoreettisen ja käytännön
pedagogiikan risteyskohtiin:
High
Performance Education Fails in Sustainability? (2017)
– Artikkeli, joka pohtii suomalaisen peruskoulutuksen
kestävyyskasvatuksen tilaa suhteessa koviin oppimistuloksiin.
Ympäristökasvatuksen
käsikirja(
2017) – Sjöblom on kirjoittanut osioita tähän keskeiseen
suomenkieliseen teokseen, käsitellen alan historiallista kehitystä
1960-luvulta nykypäivään.
Lukiolaisten
luontosuhde –
Hänen väitöskirjansa (2012) on edelleen viitattu perusteos
nuorten luontosuhteen tutkimuksessa.
Asser
Typpö
Tohtori
Asser
Typpö on
suomalainen tekniikan tohtori, joka väitteli Oulun yliopistosta
vuonna 2005.
Hänen
tutkimuksensa on keskittynyt erityisesti vesitalouteen,
ympäristötekniikkaan sekä maatalouden ja ympäristön välisiin
suhteisiin Pohjanmaan alueella.
Tekniikan
tohtori Asser
Typön (1928–2021)
väitöskirjan aihe on "Pellon
alarajan muutos ja sen vaikutukset viljelyyn ja ympäristöön
Keski-Pohjanmaalla ja Pohjois-Pohjanmaan eteläosassa".
Väitöskirja
tarkastettiin Oulun yliopiston teknillisessä tiedekunnassa 7.
kesäkuuta 2005. Typpö oli väitellessään 77-vuotias, mikä teki
hänestä yhden Suomen vanhimmista väitelleistä henkilöistä.
Keskeiset
tiedot väitöskirjasta:
Oppilaitos:
Oulun
yliopisto, prosessi- ja ympäristötekniikan osasto.
Tutkimusalue:
Keski-Pohjanmaa
ja Pohjois-Pohjanmaan eteläosa.
Sisältö:
Tutkimus
käsittelee maatalousmaan käytön muutoksia, erityisesti
viljelyalueiden alarajan siirtymistä ja tämän kehityksen
vaikutuksia sekä itse viljelyyn että ympäröivään luontoon ja
ympäristöön.
Julkaisu:
Teos
on julkaistu Oulun yliopiston sarjassa Acta
Universitatis Ouluensis. Series C, Technica.
Asser
Typpö (1928–2021) oli poikkeuksellinen hahmo suomalaisessa
tiedemaailmassa, sillä hän väitteli tekniikan tohtoriksi
77-vuotiaana
vuonna
2005. Hänen työnsä yhdistää vuosikymmenten käytännön
kokemuksen ja tieteellisen tutkimuksen
Väitöskirjan
keskeiset tulokset
Tutkimus
Pellon
alarajan muutos ja sen vaikutukset viljelyyn ja ympäristöön
Keski-Pohjanmaalla ja Pohjois-Pohjanmaan eteläosassa keskittyi
rannikkoalueiden viljelyolosuhteisiin.
Pellon
alarajan nostaminen:
Tutkimus kehitti menetelmiä, joilla viljelymaan alarajaa voidaan
nostaa matalilla rannikkoalueilla. Tämä on kriittistä
kevätkylvöjen onnistumiselle, jotta pellot eivät olisi liian
märkiä.
Maankäytön
optimointi:
Typpö analysoi, miten rantaviivan ja vesistöjen läheisyys
vaikuttaa viljelyvarmuuteen. Hän esitti ratkaisuja, joilla voidaan
vähentää viljelyn ympäristöhaittoja samalla kun parannetaan
tuottavuutta.
Ympäristövaikutukset:
Työssä tarkasteltiin erityisesti valumia ja ravinteiden
huuhtoutumista vesistöihin, mikä on Keski-Pohjanmaan joille ja
rannikolle tyypillinen haaste.
Asser
Typön elämäntyö
Typpö
teki pitkän uran käytännön insinöörityön ja maatalouden
parissa ennen akateemista loppukiriään.
Kokemus
ja asiantuntemus:
Hänet tunnettiin erityisesti vesirakentamisen ja kuivatustekniikan
asiantuntijana. Hän sovelsi väitöskirjassaan tietoa, jota oli
kertynyt vuosikymmenten aikana käytännön kenttätyössä
Pohjanmaalla.
Vaikutus
alueeseen:
Hänen työllään on ollut merkitystä paikalliselle maataloudelle,
sillä hän ymmärsi syvällisesti alueen erityispiirteet, kuten
maankohoamisen vaikutukset jokivarsiin ja peltoihin.
Esimerkki
elinikäisestä oppimisesta:
Typön väittelyä pidetään edelleen yhtenä hienoimmista
esimerkeistä siitä, ettei tutkimustyön aloittaminen ole koskaan
liian myöhäistä.
Typpö
keskittyi tutkimuksessaan erityisesti siihen, miten maankohoaminen ja
vesistöjen säännöstely vaikuttavat rannikon peltojen
kuivatukseen. Tässä ovat hänen keskeisimmät huomionsa ja
ratkaisunsa:
Maankohoamisen
vaikutus
Pohjanmaalla
maa nousee jatkuvasti suhteessa mereen, mikä muuttaa jokien
virtausolosuhteita.
Pinnan
lasku: Maankohoaminen
loiventaa jokien kaltevuutta alajuoksulla, mikä hidastaa veden
poistumista pelloilta.
Tulvariski:
Kun
uomat madaltuvat ja säännöstelyrakenteet ikääntyvät, peltojen
alimmat osat jäävät herkästi veden alle tai liian märiksi
viljelylle.
Tekniset
ratkaisut kuivatukseen
Typpö
esitti väitöskirjassaan useita käytännönläheisiä menetelmiä,
joilla viljelyedellytyksiä voidaan parantaa:
Pumppaamot
ja pengerrykset: Hän
painotti tehokkaiden pumppaamoiden merkitystä alueilla, joilla
luonnonmukainen painovoimainen kuivatus ei enää riitä
maankohoamisen tai liian matalan sijainnin vuoksi.
Säätösalaojitus:
Menetelmä,
jolla hallitaan pellon pohjaveden pintaa. Se auttaa pitämään
veden riittävän alhaalla kylvöaikana, mutta säästää kosteutta
kasvukaudella ja vähentää ravinteiden huuhtoutumista.
Uomien
perkaus ja hoito: Typpö
korosti jatkuvaa tarvetta huolehtia laskuojista ja pääuomista,
jotta hiekoittuminen ja kasvillisuus eivät tukkisi veden reittejä
mereen.
Alarajan
määrittely: Hän
loi laskentamalleja, joilla voidaan määrittää taloudellisesti ja
teknisesti järkevä "alin viljelyraja" – eli piste,
jonka alapuolella olevia maita ei enää kannata yrittää pitää
peltona, vaan ne tulisi jättää esimerkiksi luonnon
monimuotoisuuden edistämiseen tai kosteikoiksi.
Typön
työ oli merkittävää, koska se toi tieteellisen pohjan sille,
miten rannikkoseudun
viljely voi
sopeutua hitaaseen mutta jatkuvaan luonnonmuutokseen.
Tapani
Typpö
Lääketieteen
ja kirurgian tohtori Tapani
Typpö on
kotoisin Kalajoen Rautiosta, Typpön kylästä. Hän on tehnyt
merkittävän uran sydän- ja rintaelinkirurgian erikoislääkärinä
ja lääketieteen tutkijana. Hänen asiantuntemuksensa keskittyy
sydän- ja rintaelinkirurgiaan.
Tohtori
Tapani
Typpö on
lääketieteen tohtori ja sydän- ja rintaelinkirurgian
erikoislääkäri, jonka väitöskirja (1987) käsitteli maksan
verenkiertoa Helsingin yliopistossa.
Väitöskirjan
tiedot:
Otsikko:
The
effect of abdominal surgery on liver blood flow as measured by the
Xe-133 inhalation method
Vuosi:1987
Yliopisto:
Helsingin
yliopisto
Aihepiiri:Väitöskirja
tutki vatsan alueen leikkausten vaikutusta maksan verenkiertoon
käyttäen ksenon-133-inhalaatiomenetelmää.
Tohtori
Tapani
Typpö tunnetaan
monipuolisena vaikuttajana, jonka ura ja harrastukset ulottuvat kauas
kirurgian ulkopuolelle.
Harrastukset:
Musiikki ja ilmailu
Harmonikan
soittaja: Tapani
Typpö on harrastanut pitkään hanurinsoittoa ja on esiintynyt
musiikin parissa erilaisissa tilaisuuksissa. Hänet tunnetaan
taitavana harrastajamuusikkona, joka on tuonut musiikillista
osaamistaan esiin myös lääkäriyhteisön tapahtumissa.
Ilmailu:
Typpö
on intohimoinen ilmailun harrastaja ja hänellä on yksityislentäjän
lupakirja. Tämä harrastus kytkeytyy suoraan hänen
yritystoimintaansa ilmailualalla.
Ura
lääketieteen ulkopuolella ja yrittäjyys
Copterline:
Typpö
toimi pitkään helikopteriyhtiö Copterlinen
hallituksen
puheenjohtajana ja oli yksi yhtiön keskeisistä hahmoista. Hän oli
mukana kehittämässä Tallinnan ja Helsingin välistä
helikopteriliikennettä.
Yrittäjyys:
Lääketieteen
saralla hän on toiminut paitsi kirurgina, myös yrittäjänä
perustaen ja johtaen terveydenhuoltoalan yrityksiä. Hän on ollut
mukana muun muassa lääkäriasematoiminnassa (esim Typpö
Kyösti Tapani -yhtiö).
Kirjallinen
toiminta: Hän
on kirjoittanut kolumneja ja artikkeleita, joissa hän on ottanut
kantaa paitsi terveydenhuollon tilaan myös ilmailuun ja
yhteiskunnallisiin kysymyksiin.
Tapanin
persoonassa yhdistyvät poikkeuksellisella tavalla kirurgin tarkkuus,
yrittäjän rohkeus ja taiteellinen ilmaisu hanurin välityksellä.
Tiina
Vainio-Kaila
Tohtori
Vainio-Kaila väitteli tohtoriksi
Aalto-yliopistosta vuonna 2017. Hänen kymmenvuotinen tutkimustyönsä
osoitti, että käsittelemätön puu (erityisesti mänty ja kuusi)
tappaa tehokkaasti haitallisia bakteereja, kuten salmonellaa,
listeriaa ja MRSA-sairaalabakteeria.
Tekniikan
tohtori Tiina Vainio-Kailan vuonna 2017 valmistuneen väitöskirjan
aihe on männyn
ja kuusen antibakteeriset ominaisuudet.
Väitöskirjan
virallinen nimi on:
Tutkimuksen
keskeiset havainnot
Vainio-Kaila
tutki väitöstyössään, miksi monet bakteerit kuolevat puupinnalla
ja miten puun luontaisia ominaisuuksia voitaisiin hyödyntää
esimerkiksi terveydenhuollossa.
Bakteerien
torjunta:
Tutkimuksessa testattiin useiden bakteerien, kuten listerian,
salmonellan sekä sairaalabakteereina tunnettujen MRSA:n
ja VRE:n
selviytymistä puupinnoilla.
Vaikuttavat
tekijät:
Selitys puun antibakteerisuudelle löytyi puun uuteaineista,
ligniinistä
sekä
puusta haihtuvista yhdisteistä eli tuoksusta.
Käytännön
sovellukset:
Tutkimus antaa tieteellistä pohjaa puun käytölle
sisustusmateriaalina kohteissa, joissa hygienia on kriittistä,
kuten sairaaloissa ja hoivakodeissa.
Väitöskirja
on tehtyAalto-yliopiston
kemian
tekniikan korkeakoulussa.
Tiina
Vainio-Kaila on jatkanut puun terveysvaikutusten ja
hygieniaominaisuuksien tutkimista useissa eri organisaatioissa,
kutenbVTT:llä
ja
Luonnonvarakeskuksessa
(Luke).
Myöhempi
tutkimus ja keskeiset teemat
Hänen
tutkimuksensa on laajentunut väitöskirjan jälkeen käsittelemään
puun roolia osana terveellistä rakentamista ja sisustamista:
Pintakäsittelyn
vaikutus:
Vainio-Kaila on tutkinut, miten erilaiset maalit, lakat ja öljyt
vaikuttavat puun luontaiseen kykyyn tappaa bakteereja. Erityisenä
tavoitteena on löytää tapoja säilyttää puun antibakteerisuus
myös käsitellyillä pinnoilla.
VOC-yhdisteet
(haihtuvat orgaaniset yhdisteet):
Hän on selvittänyt puusta haihtuvien yhdisteiden, kuten
terpeenien, vaikutuksia. Tutkimusten mukaan puun "tuoksu"
voi olla haitallista bakteereille, mutta ihmisille se voi olla
stressiä
alentavaa ja elvyttävää.
Hygienia
julkisissa tiloissa:
Tutkimus on keskittynyt siihen, miten puuta voitaisiin hyödyntää
nykyistä laajemmin esimerkiksi sairaaloissa,
kouluissa ja päiväkodeissa
pintahygienian
parantamiseksi.
Puun
yleiset terveysvaikutukset (tutkimuskontekstissa)
Vainio-Kailan
ja muiden tutkijoiden työssä esiin nousevat seuraavat puun hyödyt:
Bakteerien
nopea kuoleminen:
Esimerkiksi E.
Coli ja
listeria kuolevat puupinnoilla huomattavasti nopeammin kuin lasilla
tai muovilla.
Kosteuden
tasaaminen:
Puu pystyy sitomaan ja luovuttamaan kosteutta, mikä pitää
sisäilman kosteustasapainon optimaalisena ja vähentää
hengitystieinfektioiden riskiä.
Psykologiset
vaikutukset:
Puupinnat ja puun tuoksu alentavat tutkitusti sykettä ja
verenpainetta, mikä vähentää stressitasoja.
Anni
Vanhala
Tohtori
Anni Vanhala on toiminut tutkijana ja julkaissut artikkeleita muun
muassa Tampereen
yliopiston
kautta.
Hänen tutkimusaiheensa ovat käsitelleet esimerkiksi potilaiden
valituksia ja esimiesten vastauksia institutionaalisessa
vuorovaikutuksessa.
Hänen
asiantuntemustaan hyödynnetään potilaan oikeuksien ja hyvän
hallinnon varmistamisessa. Hän toimii linkkinä potilaan kokemuksen
ja hallinnollisen päätöksenteon välillä.
hteiskuntatieteiden
tohtori Anni
Vanhalan väitöskirjan
aihe on naisten asuntolan arki ja siellä tapahtuva sosiaalityö.
Väitöskirjan
tiedot:
Otsikko:
Paikka
ja asiakkuus. Etnografia naisten Asuntolasta.
Julkaisuvuosi:
2005.
Yliopisto:Tampereen
yliopisto.
Tutkimusmenetelmä:Etnografia.
Tutkimus
käsittelee asunnottomien naisten kokemuksia ja heidän asemaansa
palvelujärjestelmässä, tarkastellen erityisesti sitä, miten
paikka ja asiakkuus rakentuvat asuntolan arjessa. Nykyisin Anni
Vanhala työskentelee muun muassa johtavana sosiaalityöntekijänä
Tampereen yliopistollisessa sairaalassa.
Anni
Vanhalan väitöskirja "Paikka
ja asiakkuus. Etnografia naisten Asuntolasta" (2005) tarjoaa
syvällisen näkymän asunnottomien naisten arkeen ja heidän
kohtaamaansa sosiaalityöhön.
Tutkimuksen
keskeiset tulokset
Tutkimus
toi esiin, miten asuntolan fyysinen paikka ja siellä vallitsevat
käytännöt määrittävät naisten asemaa:
Asiakkuuden
rakentuminen: Tutkimus
osoitti, että "asiakkuus" ei ole vain hallinnollinen
tila, vaan se rakentuu arjen vuorovaikutuksessa ja asuntolan
säännöissä.
Marginaalisuus
ja kontrolli Vanhala
kuvaa, kuinka asuntola on samanaikaisesti turvapaikka ja kontrollin
paikka, jossa naisten elämää säädellään ja valvotaan.
Näkymätön
asunnottomuus: Väitöskirja
nosti esiin naisten asunnottomuuden erityispiirteitä, jotka usein
jäävät miesten asunnottomuuden varjoon, ja korosti tarvetta
sukupuolisensitiiviselle sosiaalityölle.
Muita
julkaisuja ja asiantuntijuutta
Vanhala
on jatkanut tutkimustyötään ja asiantuntijatoimintaansa
erityisesti terveydenhuollon ja sosiaalityön rajapinnalla:
Muistutukset
terveydenhuollossa: Hän
on tutkinut potilaiden tekemiä muistutuksia institutionaalisena
vuorovaikutuksena, tavoitteena avata muistutusprosessin luonnetta
asiakkaan ja viranomaisen välillä.
Vanhemmuus
marginaalissa: Hän
on kirjoittanut muun muassa artikkelin "Vanhemmuus
marginaalissa", joka tarkastelee kulttuurisia malleja ja niiden
suhdetta haavoittuvassa asemassa olevien vanhempien arkeen.
Sairaala-sosiaalityö:
Nykyisessä
roolissaan (esim.LinkedIn-profiilin
mukaan)
hän keskittyy potilasturvallisuuteen, sosiaalityön johtamiseen ja
palvelujärjestelmän kehittämiseen.
Anni
Vanhala on jatkanut asiantuntijauraansa erityisesti sosiaalityön
johtamisen ja kehittämisen parissa. Tässä on tarkempia tietoja
hänen nykyisistä rooleistaan ja tutkimusaiheistaan:
Nykyinen
työ ja roolit (Pirkanmaan hyvinvointialue)
Anni
Vanhala työskentelee tällä hetkellä Pirkanmaan
hyvinvointialueella (Pirha),
joka aloitti toimintansa vuoden 2023 alussa. Hänen keskeisiä
vastuitaan ovat:
Johtava
sosiaalityöntekijä (Sairaalapalvelut): Hän
toimii johtavassa roolissa sairaalasosiaalityön puolella.
Sosiaalihuollon
professiojohtaminen: Vanhala
kuuluu Pirhan sosiaalihuollon professiojohtamisen tiimiin, joka
edistää yhteistyötä, eettisiä käytäntöjä ja
tutkimusasioita.
Kehittämisryhmät:
Hän
on jäsenenä muun muassa sosiaalityön yhteiskehittämisen
ohjausryhmässä, joka perustettiin tammikuussa 2026.
Keskeiset
julkaisut ja tutkimusartikkelit
Väitöskirjansa
jälkeen Vanhala on käsitellyt artikkeleissaan erityisesti potilaan
asemaa ja sosiaalityön eetosta:
"Potilaan
tekemä muistutus institutionaalisena vuorovaikutuksena":
Artikkeli
tarkastelee potilaiden oikeusturvakeinoja ja sitä, miten
muistutukset vaikuttavat hoidon laatuun ja
asiakas-viranomaissuhteeseen.
Vanhemmuus
marginaalissa": Tutkimus
pohtii haavoittuvassa asemassa olevien vanhempien arjen haasteita ja
palvelujen kykyä vastata heidän tarpeisiinsa.
Sosiaalityön
vaativuus: Hän
on ollut mukana keskusteluissa ja mahdollisesti julkaisuissa (kuten
Vaativa
sosiaalityö -teemat),
joissa määritellään sosiaalityön ammatillista vaativuutta ja
tietoperustaa.
Vanhalan
asiantuntijuus painottuu siis vahvasti palvelujärjestelmän
kehittämiseen,
potilasturvallisuuteen
ja
sosiaalihuollon
ammatilliseen johtamiseen osana
nykyistä hyvinvointialuerakennetta.
Kati
Vasalampi
Tohtori
Kati
Vasalampi on
suomalainen
kasvatustieteilijä ja tutkija,
joka työskentelee tällä hetkellä apulaisprofessorina (Tenure
Track) Jyväskylän
yliopistossa.
Vasalampi on erikoistunut tutkimaan oppilaiden motivaatiota,
koulukokemuksia ja hyvinvointia peruskoulusta korkeakouluun.
Dosentti
Kati
Vasalammen (ent.
Pajula) psykologian väitöskirjan aihe on nuorten
koulutukseen liittyvät tavoitteet ja niiden yhteys hyvinvointiin
sekä tavoitteiden saavuttamiseen koulutusuraan liittyvissä
siirtymävaiheissa.
Väitöskirja
on englanninkielinen ja sen virallinen nimi on:
Appraisals
of education-related goals during educational transitions in late
adolescence: Consequences for academic well-being and goal
attainment (2012).
Keskeiset
havainnot ja teemat
Tutkimuksessa
tarkasteltiin, miten nuoret arvioivat koulutukseen liittyviä
tavoitteitaan ja miten nämä arviot heijastuvat heidän opiskeluunsa
ja jaksamiseensa:
Koulutussiirtymät:
Tutkimus keskittyi erityisesti kriittisiin vaiheisiin, kuten
siirtymiseen peruskoulusta toiselle asteelle.
Kouluhyvinvointi:
Vasalampi tutki tavoitteiden vaikutusta muun muassa
koulu-uupumukseen ja intoon (school engagement).
Motivaatio:
Väitöskirja loi pohjaa Vasalammen myöhemmälle uralle
motivaatiopsykologian asiantuntijana ja tutkijana.
Väitöskirja
on tarkastettu Jyväskylän yliopistossa ja se on saatavilla
kokonaisuudessaan JYX-julkaisuarkistosta.
Kati
Vasalampi on erikoistunut motivaatiopsykologiaan,
ja hänen tuoreempi työnsä keskittyy erityisesti siihen, miten
motivaatiota voidaan tukea arjessa ja oppimisympäristöissä.
Keskeinen
tietokirja: Näin
motivoit oppimaan (2022)
Vasalammen
tunnetuin teos suurelle yleisölle ja kasvatusalan ammattilaisille on
Näin
motivoit oppimaan
(PS-kustannus).
Kirjan keskeisiä teemoja ovat:
Motivaation
luonne:
Se ei ole pysyvä luonteenpiirre, vaan jatkuvasti muuttuva tila,
johon ympäristö ja vuorovaikutus vaikuttavat.
Itsemääräämisteoria:
Vasalampi korostaa autonomian, kyvykkyyden ja yhteisöllisyyden
merkitystä sisäisen motivaation herättämisessä.
Käytännön
työkalut:
Kirja tarjoaa konkreettisia keinoja sille, miten opettajat ja
vanhemmat voivat tukea lapsen tai nuoren intoa oppia, esimerkiksi
tarjoamalla valinnanmahdollisuuksia ja antamalla prosessia tukevaa
palautetta.
Tuore
tutkimus ja hankkeet
Vasalampi
työskentelee dosenttina ja tutkijana Jyväskylän
yliopistossa.
Hänen viimeaikainen tutkimuksensa on käsitellyt muun muassa:
Koulupudokkuus
ja syrjäytyminen:
Hän on saanut merkittävää rahoitusta tutkimukseen, joka
selvittää nuorten koulupudokkuuden syitä ja ehkäisyä.
Opintoihin
sitoutuminen:
Tutkimuksissa tarkastellaan, miten motivaatiotekijät ennustavat
nuorten opintopolkujen onnistumista ja hyvinvointia pitkällä
aikavälillä.
Oppimismotivaation
muutostrendit:
Vasalampi on mukana kohorttitutkimuksissa, joissa seurataan nuorten
motivaation kehitystä usean vuoden ajan.
Pekka
Verronen
Tohtori
Pekka Verronen on Ilmatieteen
laitoksen tutkimusprofessori ja
Oulun yliopiston avaruusfysiikan professori.
Hän aloitti tutkimusprofessorina Sodankylän avaruuskampuksella
syyskuussa 2019.
Verronen
tutkii, miten auringon hiukkassadanta (elektronit ja protonit)
vaikuttaa napa-alueiden ylempään ilmakehään, erityisesti
otsonikerrokseen ja stratosfäärin lämpötiloihin.
Tutkimusprofessori
Pekka
Verrosen väitöskirja
on nimeltään"Ionosphere-Atmosphere
Interaction During Solar Proton Events"(suom.
Ionisfäärin
ja ilmakehän välinen vuorovaikutus aurinkoprotonitapahtumien
aikana).
Keskeinen
sisältö
Väitöskirja
käsittelee auringon purkausten eli aurinkoprotonitapahtumien (SPE)
vaikutuksia maan ilmakehään, erityisesti mesosfääriin ja
stratosfäärin yläosaan. Tutkimuksen pääpiirteitä ovat:
Kemialliset
muutokset:
Tutkimus osoittaa, kuinka korkeaenergiset hiukkaset ionisoivat
ilmakehää ja muuttavat sen kemiaa, lisäten esimerkiksi typen ja
vedyn oksidien (ja) määrää.
Otsonikato:
Nämä kemialliset reaktiot johtavat otsonipitoisuuden merkittävään
vähenemiseen väli-ilmakehässä.
Mallinnus:
Väitöskirjassa on hyödynnetty ja kehitetty Sodankylä
Ion and Neutral Chemistry (SIC) -mallia,
jolla simuloidaan hiukkassateen vaikutuksia.
Havaintojen
käyttö:
Tutkimuksessa on käytetty satelliittimittauksia (kuten GOMOS ja
MLS) mallinnustulosten todentamiseen.
Väitöskirja
valmistui vuonna 2006 Helsingin yliopistossa ja se tehtiin
Ilmatieteen laitoksella.
Pekka
Verronen toimii nykyään tutkimusprofessorina Ilmatieteen
laitoksella ja professorina Oulun yliopistossa, keskittyen
erityisesti Sodankylän avaruuskampuksen tutkimukseen ja
kansainvälisiin suurhankkeisiin.
Tutkimus
Sodankylän avaruuskampuksella
Sodankylässä
Verronen johtaa tutkimusta, joka yhdistää satelliittihavainnot ja
ilmakehämallinnuksen. Hänen työnsä keskiössä on:
Avaruussään
ilmastovaikutukset:
Tutkimus siitä, miten auringon hiukkassäteily vaikuttaa
napa-alueiden ilmakehän kemiaan ja sitä kautta talvisäähän.
Otsonikato
ja lämpötila:
Tuoreimmat tutkimukset osoittavat, että aurinkopartikkelien
aiheuttama otsonikato jäähdyttää stratosfääriä, mikä voi
vaikuttaa suihkuvirtauksiin ja Euroopan talviolosuhteisiin.
Sodankylän
SIC-malli:
Hän jatkaa väitöskirjassaan kehittämänsä kemiallisen mallin
hyödyntämistä hiukkassateen vaikutusten ennustamisessa.
EISCAT_3D-tutkajärjestelmä
Verronen
on avainhenkilö EISCAT_3D-hankkeessa,
joka on uuden sukupolven monipaikkainen sirontatutkajärjestelmä.
Tarkkuusmittaukset:
Järjestelmä mahdollistaa ilmakehän ja ionisfäärin tutkimisen
kolmiulotteisesti ennennäkemättömällä tarkkuudella
D-kerroksen
tutkimus:
Verrosen erityisenä kiinnostuksen kohteena on ionisfäärin alin
osa (D-kerros), jonka muutoksia EISCAT_3D pystyy seuraamaan
reaaliajassa
Kansainvälinen
yhteistyö:
Työ on osa laajempaa eurooppalaista tutkimusinfrastruktuuria, jossa
Sodankylän toimipiste on yksi kolmesta pääasemasta (muut
sijaitsevat Norjassa ja Ruotsissa).
Tässä
on katsaus siihen, miten EISCAT_3D
toimii
ja mitä uutta sen avulla tutkitaan.
Miten
EISCAT_3D-tutka toimii?
EISCAT_3D
on uuden sukupolven sirontatutka, joka eroaa perinteisistä
"lautasantenneista" monella tapaa
Vaiheistettu
antennitekniikka:
Tutka koostuu tuhansista pienistä antenneista, jotka on järjestetty
hunajakennon muotoisiin kenttiin. Signaalia ohjataan elektronisesti,
mikä mahdollistaa keilan suuntaamisen lähes välittömästi ilman
liikkuvia osia.
Kolmiulotteinen
kuvaus:
Järjestelmä on "tristaattinen", eli se koostuu kolmesta
eri asemasta:
Skibotn
(Norja):
Toimii sekä lähettimenä että vastaanottimena (n. 10 000
antennia).
Karesuvanto
(Suomi) ja
Kaiseniemi
(Ruotsi):
Toimivat pelkkinä vastaanottimina (kummassakin n. 5 000 antennia).
Monikeilaisuus:
Tutka voi tarkkailla jopa sataa eri kohdetta tai suuntaa
samanaikaisesti. Tämä mahdollistaa ionisfäärin ilmiöiden, kuten
revontulien, tutkimisen tilavuusmaisesti (3D).
Tuoreimmat
havainnot ja tutkimuskohteet
Järjestelmä
on parhaillaan siirtymässä käyttöön (arvioitu täysi
operatiivisuus vuoden 2025 lopussa), mutta tutkimustyö on jo
käynnissä
Avaruussään
vaikutukset:
Tutkijat, kuten Pekka Verronen, keskittyvät siihen, miten
aurinkotuuli ja hiukkassäteily muuttavat ilmakehän kemiaa.
Avaruusromun
seuranta:
EISCAT_3D on erittäin tarkka havaitsemaan pieniäkin kappaleita ja
avaruusromua Maan lähiavaruudessa.
Meteorit:
Tutkalla voidaan seurata meteorien ratoja ja niiden hajoamista
ilmakehässä tarkemmin kuin koskaan aiemmin.
Pienialaiset
ilmiöt:
Uusimpien simulointien mukaan tutka pystyy erottamaan ionisfääristä
jopa 90 metrin kokoisia yksityiskohtia 100 kilometrin korkeudelta
Esa
Väliverronen
Tohtori
Esa Väliverronen on
Helsingin yliopiston viestinnän professori, joka tunnetaan
erityisesti tieteen julkisuuden ja asiantuntijuuden tutkijana. Hän
on yhteiskuntatieteiden tohtori (YTT) ja on toiminut professorina
vuodesta 2001 lähtien. Hän on tutkinut laajasti tutkijoiden
roolia yhteiskunnallisessa keskustelussa sekä tieteen ja median
suhdetta. Väliverronen on analysoinut journalismin muutosta ja
asiantuntijoiden asemaa nykyaikaisessa mediaympäristössä.
Viestinnän
professori Esa Väliverrosen väitöskirjan aihe on ympäristöuhkien
rakentuminen julkisuudessa.
Hänen
vuonna 1996 ilmestynyt väitöskirjansa on nimeltään
"Ympäristöuhkan
anatomia: Tiede, mediat ja metsän sairaskertomus".
Väitöskirjan
keskeiset sisällöt:
Aihepiiri:
Tutkimus analysoi, miten tiede ja media määrittelevät ja
tuottavat ymmärrystä ympäristöongelmista.
Tapaustutkimus:
Väitöskirjassa tarkastellaan erityisesti
"metsäkuolema"-keskustelua ja sitä, miten metsien
vaurioituminen esitettiin suomalaisissa tiedotusvälineissä.
Teoreettinen
näkökulma:
Teos käsittelee asiantuntijatiedon merkitystä julkisessa
keskustelussa ja median roolia tieteellisten kysymysten
tulkitsijana.
Väliverronen
on myöhemmässä tutkimuksessaan laajentanut näitä teemoja
käsittelemään muun muassa tiedeviestintää,
biotekniikan
julkisuutta ja
tutkijoiden
sananvapautta.
Esa
Väliverronen on Helsingin yliopiston viestinnän emeritusprofessori,
joka tunnetaan erityisesti tiedeviestinnän, asiantuntijuuden ja
julkisuuden tutkijana. Hän on toiminut keskeisenä vaikuttajana
suomalaisessa viestinnän tutkimuksessa ja tieteen puolestapuhujana.
Keskeiset
tutkimusalat ja asiantuntemus
Väliverrosen
tutkimus on keskittynyt siihen, miten tiede ja asiantuntijatieto
näkyvät ja muuttuvat julkisuudessa.
Tiedeviestintä
ja asiantuntijuus: Tutkijoiden
muuttuva suhde julkisuuteen, asiantuntijoiden rooli päätöksenteossa
ja sosiaalisessa mediassa.
Ympäristöviestintä:
Miten
ympäristöongelmat, kuten biodiversiteetti tai metsien tila,
rakentuvat mediassa.
Tieteen
vapaus: Tutkijoiden
sananvapaus ja julkisuuteen liittyvä paine tai itsesensuuri.
Median
murros: Journalismin
muutos, huomiotalous ja digitaalisen viestinnän vaikutukset
uutisympäristöön.
Merkittäviä
julkaisuja
Hän
on kirjoittanut ja toimittanut lukuisia alan perusteoksia:
Julkinen
tiede (2016): Tarkastelee
tieteen ja julkisuuden välistä suhdetta.
Tieteen
vapaus & tutkijan sananvapaus (2020): Teos
palkittiin Vuoden tiedekirjana (yhdessä Kai Ekholmin kanssa).
Mediayhteiskunta
(2012): Viestinnän
opiskelijoiden perusteos (yhdessä Janne Seppäsen kanssa).
Journalismi
murroksessa (2009): Analysoi
uutismedian muutoksia.
Palkinnot
ja tunnustukset
Väliverronen
on saanut useita merkittäviä tunnustuksia työstään tieteen ja
yhteiskunnallisen keskustelun edistäjänä:
Pro
Scientia – Tieteen puolesta -palkinto (2025): Suomalaisen
Tiedeakatemian myöntämä tunnustus pitkäjänteisestä työstä
tieteen puolestapuhujana.
Vuoden
tiedekirja -palkinto (2021): Myönnetty
teoksesta Tieteen
vapaus & tutkijan sananvapaus.
Luottamustoimet
ja muu toiminta
Hän
on toiminut jäsenenä muun muassa Tiedonjulkistamisen
neuvottelukunnassa (TJNK).
Hän
on aktiivinen bloggaaja ja kommentoija, joka ylläpitää omaa
verkkosivustoa
tutkimuksestaan
ja viestinnän ilmiöistä.
Harrastuksenaan
hän on tuonut esiin kiinnostustaan brasilialaiseen musiikkiin (Exú
music).
.jpg)
