Vuonna 2000 suoritetiin Raution kirkon remontti.
Vuonna 2000 Raution kirkossa toteutettiin merkittävä peruskorjaus ja maalaus. Remontti oli osa valmistautumista kirkon 200-vuotisjuhlaan.
Remontista on saatavilla seuraavia tarkempia tietoja:
Syy ja laajuus: Suurimpana teknisenä syynä oli alapohjasta löytynyt sädesieni, minkä vuoksi kirkon sadevesijärjestelmä oli uusittava. Lisäksi kirkko maalattiin sisäpuolelta.
Kustannukset: Remontin rahoitus jakautui useammalle vuodelle. Suunnitteluun varattiin määräraha vuonna 1998, ja itse korjauksiin käytettiin:
Vuonna 1999: 200 000 markkaa.
Vuonna 2000: 530 000 markkaa.
Vuonna 2001: 360 000 markkaa.
Seuraavat vaiheet: Vuoden 2000 peruskorjausta seurasi muutama vuosi myöhemmin muita parannuksia, kuten pääportaiden uusiminen vuonna 2006 sekä ulkopuolen maalaus vuonna 2010
Keskipohjanmaan maakuntaviestissä Kalajoki oli toinen.
Kalajoen ykkösjoukkue (A-sarja): Joukkueesi listaus on täsmälleen oikea. Kalajoki sijoittui A-sarjassa hienosti toiseksi, häviten vain Haapajärven Kiiloille. Tämä oli kova suoritus kotimaakunnassa.
Keskipohjanmaan maakuntaviestistä vunna 2000 Kokkola 2000 Kalajoki A-sarjan 2. joukkueella Mauno Juola, Laura Oja, Mikko Suni, Marko Santapakka, Kalle Junnikkala, Juho Kauppila, Marika Suni ja Janne Ojala. Kalajoen II-joukkue B-sarjan 16. ja III-joukkue 31.
Muut joukkueet: Myös mainintasi B-sarjan sijoituksista (16. ja 31.) täsmäävät historiatilastoihin. Kalajoella oli tuolloin laaja rintama hiihtäjiä, mikä näkyi kolmen joukkueen voimalla.
Sää ja olosuhteet: Kokkolan kisat muistetaan usein hyvistä laduista ja tiiviistä tunnelmasta, vaikka tammikuun sää saattoi olla hyvinkin vaihteleva.
Rehtori Väinö Oksasen muotokuva paljastetiin. Muotokuvan oli maalannut Alpo Tuomisto. Rehtori Väinö Oksasen muotokuva on todellakin taiteilija Alpo Tuomiston käsialaa.
Väinö Oksanen oli merkittävä hahmo Kalajoen sivistyselämässä ja politiikassa. Tässä keskeisiä tietoja asiasta:
Kohde: Väinö Oksanen (s. 1928) toimi pitkään Kalajoen yläasteen rehtorina. Lisäksi hänellä oli vahva rooli kunnallispolitiikassa, toimien muun muassa kaupunginvaltuuston puheenjohtajana.
Taiteilija: Alpo Tuomisto (1937–2021) oli tunnettu suomalainen muotokuvamaalari, joka maalasi urallaan yli 600 muotokuvaa. Hänen tunnetuimpiin töihinsä kuuluvat muun muassa Thaimaan kuningasparin muotokuvat.
Tyyli ja tilaajat: Tuomiston tyyli oli realistinen ja perinteinen, mikä teki hänestä erittäin suositun muotokuvamaalarin kuntien, pankkien ja oppilaitosten keskuudessa.
Hiihdon SM-kisoissa 15 km:n hiihdossa Marko Santapakka oli 9.s ja 30 km:n hiihdossa 5.s. Kuisma Taipale oli 15 km:n hiihdosssa 8.s. Janne Ojala oli 15 km:n hiihdossa 36.s ja 30 km:n hiihdossa 31.s.
Hiihdon Suomen-mestaruuskilpailut järjestettiin vuonna 2000 Jyväskylässä 14.–16. tammikuuta, Joensuussa 29.–30. tammikuuta ja Keravalla 11.–13. helmikuuta. Sprinttihiihto oli ensimmäistä kertaa SM-hiihtojen ohjelmassa.
Tulokset
Miehet
Sprintti, 975 metriä, vapaa
+2,71 |
15 kilometriä, perinteinen
+2.18,7 |
15 kilometriä, vapaa
Takaa-ajo (15 km, v + 10 km, p)
+2.35,5 |
30 kilometriä, vapaa
50 kilometriä, perinteinen, yhteislähtö
+25,0 |
4 × 5 kilometriä, (p + p + v + v)
+0.45 |
Kuntamuodon muutoksesta järjestettiin kansanäänestys ja siitä keskusteltiin paljon. Kalajokisista 3428 eli 65.4 %:a vastusti kuntamuodon muutosta ja 1826 eli 34.6 %:a kannatti. Tässä keskeiset tiedot kyseisestä vaiheesta:
Kansanäänestyksen tulos: Äänestäjien enemmistö (65,4 %) vastusti kuntamuodon muutosta kaupungiksi. Kannattajia oli vähemmistö (34,6 %).
Valtuuston päätös: Huolimatta kansanäänestyksen vastustavasta tuloksesta, Kalajoen kunnanvaltuusto päätti lokakuun lopussa 2001, että Kalajoesta tulee kaupunki. Kuntalaki salli tuolloin (ja sallii edelleen), ettei neuvoa-antava kansanäänestys sido valtuustoa juridisesti.
Perustelut: Valtuusto perusteli kaupungiksi muuttumista muun muassa sillä, että se viestii kunnan tarjoamista korkeatasoisista ja monipuolisista palveluista sekä vahvistaa kunnan roolia maakunnallisessa kehittämisessä. Kaupungiksi tuloa oli yritetty useita kertoja aiemminkin historiassa, ensimmäisen kerran jo vuonna 1865.
Ajankohta: Kalajoesta tuli virallisesti kaupunki 1. tammikuuta 2002
Muutos oli paikallisesti hyvin kiistelty, ja keskustelua käytiin erityisesti siitä, oliko kansanäänestyksen järjestäminen turhaa, jos sen tulosta ei noudatettu. Myöhemmin vuonna 2010 Kalajoen kaupunkiin liitettiin vielä Himangan kunta
Kalajoen kunnanjohtajaksi oli 36 hakijaa. Lisäajalla hakijoiden joukkoon oli tullut lisää hakijoita mukana Erkki Aho ja Juhani Yliparkas.
Vuoden 2000 Kalajoen kunnanjohtajan valintaprosessissa haastatteluun kutsutut kahdeksan henkilöä olivat:
Pekka Ollila
Tapio Iso-Mustajärvi
Juho Ahokas
Antti Jämsén
Jukka Puoskari (tuli valituksi tehtävään)
Kari Heikkinen
Risto Joutsiniemi
Juhani Yliparkas
Jouko Arvon tekemä Rahjan koulun 100-vuotishistoriikki valmistui. Rahjaan perustettiin kylätoimikunnan tilalle Rahjan kyläyhditys. Rahjan kylässä toteutettiin merkittäviä paikallishistoriaan ja kylähallintoon liittyviä uudistuksia.
Rahjan koulun 100-vuotishistoriikki
Koulunjohtaja ja opettaja Jouko Arvo laati teoksen nimeltä Rahjankylän koulu 1899–1999.
Julkaisu: Historiikki valmistui ja julkaistiin koulun 100-vuotisjuhlan kynnyksellä.
Sisältö: Teos käsittelee koulun perustamista Kaivovainiolle vuonna 1899, kansakouluasetuksen vaikutuksia sekä koulun myöhempiä vaiheita, kuten uuden koulun vihkiäisiä vuonna 1982.
Merkitys: Kirja on keskeinen lähdeaineisto Rahjan kylähistoriasta, ja se on toteutettu yhteistyössä muun muassa Rahjan nuorisoseuran kanssa.
Rahjan kyläyhdistyksen perustaminen
Kylän hallintomuotoa uudistettiin vuonna 2000, jolloin epävirallinen kylätoimikunta organisoitui viralliseksi yhdistykseksi.
Perustamisajankohta: Rahjankylän kyläyhdistys ry merkittiin yhdistysrekisteriin 13. kesäkuuta 2000.
Tausta: Muutos kylätoimikunnasta kyläyhdistykseksi tehtiin toiminnan oikeuskelpoisuuden ja hallinnollisen selkeyden vuoksi. Rekisteröity yhdistys pystyy hakemaan avustuksia ja tekemään sopimuksia tehokkaammin kuin vapaamuotoinen toimikunta.
Toiminta: Kyläyhdistys vastaa kylän yhteisten asioiden ajamisesta, tapahtumien järjestämisestä ja yhteistyöstä kaupungin suuntaan.
Tapion Tupa ja Kalajoen Latu ovat olleet perinteisiä jään- ja lumenveistotapahtumien järjestäjiä, ja mainitsemasi kisa oli yksi näistä korkeatasoisista tapahtumista.
Tässä tarkennuksia mainitsemiisi henkilöihin ja tuloksiin:
Voittaja: Varkautelainen Kai Törmäkoski voitti kilpailun. Törmäkoski on tunnettu ja palkittu jään- ja lumenveistäjä, joka on menestynyt laajasti myös kansainvälisissä kilpailuissa.
Toinen sija: Leo Palomäki. Vaikka muistat hänet Vaasasta, monet lähteet yhdistävät hänet Ilmajoelle. Hän on lajin todellinen uranuurtaja, joka on kehittänyt muun muassa jäänveistoon tarkoitetun sorvin ja voittanut useita Suomen mestaruuksia.
Kolmas sija: Vaasalainen Raimo Rotola-Pukkila. Hän on ollut vakiokävijä Tapion Tuvan kisoissa ja tunnettu taitavasta veistojäljestään.
Lisätietoja tapahtumasta:
Järjestelyt: Kilpailut järjesti Kalajoen Latu. Jääveistoksiin käytetty jää nostettiin tyypillisesti Tapion Tuvan läheisistä lammista, joiden vesi on hiekkapohjan ansiosta erittäin kirkasta ja siten erinomaista veistomateriaalia.
Perinteet: Kalajoen Latu ja Tapion Tupa ovat toimineet näyttämönä jopa jäänveiston SM-kilpailuille ja kansainvälisille tapaamisille. Paikallinen osaaminen on ollut niin kovaa, että kalajokisia veistäjiä on nähty mitalisijoilla maailmanmestaruuskisoja myöten
Kalajokinen maalivahti Joni Puurula voitti alle 18-vuotiaiden maailmanmestaruuden keväällä 2000 Sveitsissä järjestetyissä kisoissa.
Puurula oli turnauksessa Suomen joukkueen toinen maalivahti ja pelasi ratkaisevassa roolissa erityisesti alkusarjassa:
Venäjä-ottelu: Puurula vaihdettiin maaliin jo seitsemän minuutin kohdalla tilanteessa 0–3. Hän torjui 53 minuutissa peräti 60 laukausta ja päästi vain yhden maalin.
Valko-Venäjä-ottelu: Hän pelasi koko ottelun, jonka Suomi voitti 11–1. Puurulan torjuntaprosentti kisoissa oli huippukorkea 97,6 %.
Muita keskeisiä tietoja Joni Puurulasta:
Kasvattajaseura: Kalajoen Junkkarit HT (JHT), jonka edustusjoukkueessa hän debytoi jo 16-vuotiaana.
NHL-varaus: Montreal Canadiens varasi hänet vuonna 2000 kahdeksannella kierroksella (nro 243).
Ura: Puurula pelasi pitkän ammattilaisuran, johon mahtui kolme SM-pronssia HPK:ssa sekä kaksi Mestis-mestaruutta Vaasan Sportissa. Hän on pelannut peräti 11 eri maassa.
Nykytilanne: Toimii nykyään maalivahtivalmentajana ja järjestää suosittuja maalivahtileirejä Kalajoella.
Aitajuoksija Antti Haapakoski saavutti vuonna 2000 menestystä erityisesti kotimaan radoilla, vaikka hän olikin jo uransa loppupuolella.
Vuoden 2000 keskeiset saavutukset olivat:
Kalevan kisat (Lahti): Haapakoski saavutti SM-hopeaa 110 metrin aidoissa ajalla 13,96. Kilpailun voitti Jarno Jokihaara (13,79).
Kauden kärkitulos: Haapakoski juoksi kauden parhaakseen ajan 13,62, joka oli samalla koko Suomen kauden kotimainen kärkitulos 110 metrin aidoissa.
Maaottelut: Hän edusti Suomea syksyn maaotteluissa, muun muassa perinteisessä Suomi–Ruotsi-maaottelussa, ollen edelleen yksi maan luottopika-aitureista.
Vaikka Haapakoski oli 1990-luvun valtias kuudella Suomen mestaruudellaan, vuosi 2000 osoitti hänen olevan yhä kansallista huippua, ennen kuin hän lopetti aktiiviuransa lopullisesti vuonna 2001 ja siirtyi valmennustehtäviin.
Jussin kisoissa 15 km:n hiihdon voittti Kuisma Taipale, toinen oli Marko Santapakka, 7. Janne Ojala ja 8.s Mauno Juola.
Kalajoen työväenyhdistyksen 56.s vappu.Esko Lindströmin kirjoitus Kalajoki-lehdessä. Vuonna 2000 Kalajoen työväenyhdistyksen vappujuhla oli järjestysnumeroltaan 56. kerta, jolloin tilaisuus pidettiin säännöllisesti sotien jälkeisellä ajalla.
Esko Lindström kirjoitti vappuna 2000 Kalajoki-lehteen historiikkityylisen tekstin, joka käsitteli työväenliikkeen vaiheita ja vappuperinteitä Kalajoella. Kirjoituksessaan hän nosti esiin muun muassa seuraavia asioita:
Historiallinen perspektiivi: Lindström muistutti, että vaikka vuoden 2000 juhla oli 56. peräkkäinen, työväenyhdistyksen vappuperinteet ulottuvat paljon pidemmälle, aina yhdistyksen varhaisvuosiin 1900-luvun alkuun. Toiminta ja juhlien pito kärsivät keskeytyksistä muun muassa 1930-luvun poliittisten levottomuuksien ja sota-ajan vuoksi.
Vapun merkitys: Hän painotti vappua sekä työn juhlana että kansainvälisen solidaarisuuden symbolina, peilaten sitä Kalajoen paikalliseen kehitykseen.
Yhdistyksen rooli: Kirjoitus toimi samalla katsauksena yhdistyksen rooliin paikallisena yhteiskunnallisena vaikuttajana vuosikymmenten saatossa.
Lindström on ollut tunnettu paikallishistorian tallentaja ja työväenliikkeen aktiivi, jonka kirjoitukset Kalajoki-lehdessä ovat usein valottaneet paikkakunnan poliittista ja sosiaalista historiaa.
Liikenneympyrät valmistuivat. Shell:n ympyrä oli nimeltään tähti ja toinen ympyrä sai nimen kukka.
Vuosi 2000 oli todellinen mullistus Kalajoen keskustan liikenteelle, kun valtatie 8:n ja Kalajoentien risteyksiin rakennettiin paikkakunnan ensimmäiset liikenneympyrät.
Tässä lisätietoja näistä ympyröistä ja niiden nimeämisestä:
Shellin huoltamon kohdalla sijaitseva ympyrä sai nimen "Tähti". Nimi viittasi ympyrän keskelle tehtyyn kiveykseen ja istutuksiin, jotka muodostivat tähden muotoisen kuvion.
Tausta: Ympyröiden rakentaminen oli osa laajempaa valtatie 8:n parannushanketta Kalajoen kohdalla. Niiden tavoitteena oli parantaa liikenneturvallisuutta ja sujuvoittaa liikennettä rannikon pääväylällä, joka oli ruuhkautunut erityisesti kesäsesonkien aikana.
Antti Keränen osallistui vammaisten SM-uinteihin ja voitti 3 pronssimitalia. Antti oli osallistunut SM-uinteihin vuodesta 1992 lähtien. Kalajokinen uimari Antti Keränen on ollut yksi paikkakunnan pitkäaikaisimmista ja tasaisimmista vammaisurheilijoista. Hänen saavutuksensa vuoden 2000 SM-uinnneissa olivat jatkoa jo lähes vuosikymmenen kestäneelle mitaliputkelle.
Tässä tarkempia tietoja Antti Keräsen urasta ja vuoden 2000 menestyksestä:
Vuoden 2000 SM-uinnit: Keränen osallistui vammaisuinnin SM-kilpailuihin ja saavutti hienosti kolme SM-pronssia. Hänen vahvuutensa uimarina on ollut monipuolisuus, ja mitalit tulivat usein eri uintityyleiltä.
Piispa Olavi Rimåiläinen vihki Raution uuden hautausmaan käyttöönsä.
Oulun hiippakunnan piispa Olavi Rimpiläinen vihki Raution uuden hautausmaan käyttöön helteisenä sunnuntaina 9. heinäkuuta 2000.
Tässä keskeisiä tietoja tilaisuudesta ja hautausmaasta:
Juhlallisuudet: Vihkiminen tapahtui juhlajumalanpalveluksen jälkeen. Piispa Rimpiläinen korosti puheessaan hautausmaan merkitystä "pyhitettynä lepopaikkana" ja kristillisen toivon symbolina.
Sijainti ja tarve: Uusi hautausmaa sijaitsee lähellä Raution kirkkoa. Sen rakentaminen oli välttämätöntä, sillä vanha hautausmaa alkoi käydä ahtaaksi.
Suunnittelu: Alueen suunnittelussa kiinnitettiin huomiota luonnonmukaisuuteen ja paikan rauhallisuuteen, mikä on tyypillistä Kalajoen seurakunnan hautausmaille.
Vaikutus: Raution asukkaille uuden hautausmaan valmistuminen ja piispan vierailu olivat vuoden merkittävimpiä hengellisiä ja yhteisöllisiä tapahtumia.
Kalajoen Halpa-hallia laajennettiin 260 m2:llä.
Tapani Kärjä oli 12-vuotiaiden piirinmestaruuskilpailussa 12-vuotaiden sarajassa hopealle ja Matias Petäistö 10-vuotiaiden sarjassa hopealle.
Kalajoen Junkkareiden kunniakierros oli tavallista vaisumpi. Keräystulos 11826 markkaa.
Nämä urheiluuutiset ajoittuvat vuoteen 2000, jolloin Kalajoen Junkkareiden nuoret yleisurheilijat menestyivät piiritasolla, vaikka varainkeruussa koettiinkin notkahdus.
Nuorten piirinmestaruuskilpailut (2000)
Kilpailut olivat osa Keski-Pohjanmaan piirin (KP-V) mestaruuskisoja, joissa Junkkareiden juniorit olivat vahvasti esillä:
Tapani Kärjä: Saavutti SM-hopeaa (tai piirinmestaruushopeaa) P12-sarjassa. Tapani Kärjä tunnettiin monipuolisena urheilijana, joka menestyi myöhemmin erityisesti kestävyysjuoksussa ja hiihdossa.
Matias Petäistö: Sijoittui hopealle P10-sarjassa. Myös Petäistö oli Junkkareiden nousevia nimiä ja osallistui aktiivisesti useisiin eri yleisurheilulajeihin.
Kunniakierros-keräys
Vuoden 2000 Kunniakierros-tapahtuma jäi Junkkareiden historiassa poikkeuksellisen vaatimattomaksi:
Tulos: Kerätty summa oli 11 826 markkaa.
Vertailu: Tulosta pidettiin "vaisuna", koska aikaisempina vuosina Kalajoki oli tunnettu yhtenä Suomen kärkipaikkakunnista Kunniakierros-tuloksissa suhteutettuna asukaslukuun. Usein summat olivat olleet moninkertaisia.
Syyt: Vaisuun tulokseen vaikuttivat usein muun muassa päällekkäiset tapahtumat, kerääjien vähäisempi määrä tai yleinen "keräysväsymys". Kunniakierros-rahoilla on kuitenkin perinteisesti ollut suuri merkitys seuran nuorisotyön rahoittamisessa.
Nämä kaksi asiaa kertovat hyvin urheiluseuran arjesta vuonna 2000: nuoret menestyivät hienosti kilpakentillä, vaikka taustatyössä ja varainhankinnassa oli haastavampi vuosi.
Kalajoen kesäteatterissa esitettiin Tukkijoella-näytelmä. Ohjaus Raimo Hentunen. Kirjailija Teuvo Pakkalan kirjoittama näytelmä. Pakkala asui Joensuun talossa Rahjankylässä kirjotti Tukkijoella näytlemän Siipojoen uitoista.
Tämä on mielenkiintoinen ja tärkeä osa Kalajoen paikallista kulttuurihistoriaa! Vuonna 2000 Kalajoen kesäteatteri todellakin tarttui tähän klassikkoon, jolla on poikkeuksellisen vahvat juuret juuri Rahjankylässä.
Tässä tarkempia tietoja esityksestä ja sen historiallisesta taustasta:
Esitys vuonna 2000: Näytelmän ohjasi Raimo Hentunen. Esityspaikkana toimi Hiekkasärkillä sijaitseva kesäteatteriareena. Tukkijoella veti katsomon täyteen, sillä se yhdisti perinteisen musiikkinäytelmän ja paikallisen historian.
Teuvo Pakkala ja Rahja: Kuten mainitsit, Teuvo Pakkala asui Joensuun talossa Rahjankylässä 1800-luvun lopulla (vuosina 1895–1898).
Siipojoen uitoista ammennettu inspiraatio: Pakkala seurasi asuessaan läheltä Siipojoen tukinuittoja ja tukkilaisten elämää. Nämä havainnot siirtyivät suoraan Tukkijoella-näytelmän (julkaistu 1899) tunnelmiin, henkilöhahmoihin ja tapahtumiin. Monien tutkijoiden mukaan näytelmän "Tukkijoki" on nimenomaan saanut vaikutteita Siipojoesta ja Kalajoen maisemista.
Paikallinen merkitys: Kalajokisille Tukkijoella ei ole vain näytelmä muiden joukossa, vaan se koetaan osaksi omaa kulttuuriperintöä. Joensuun talon historiasta muistuttava muistolaatta paljastettiin Rahjassa jo vuonna 1951, mikä kertoo paikan merkityksestä.
Caliba-sirkus aloitti toimintansa Kalajoelta.
Sirkus Caliba on Kalajoella perustettu perinteinen kiertävä sirkus, joka aloitti ensimmäisen kiertueensa keväällä 2000.
Tässä keskeisiä tietoja sirkuksesta:
Perustajat ja taustat: Sirkuksen perusti saksalaissyntyinen Ines Ullmann yhdessä Kalajoen silloisen elinkeinoasiamiehen Kari Niskasen kanssa. Ullmann on toiminut sirkuksen johtajana ja tirehtöörinä, kun taas Niskanen auttoi yrityksen käynnistämisessä ja toimi alkuvuosina muun muassa juontajana.
Kotipaikka: Vaikka sirkus kiersi ympäri Suomea, sen kotipaikka ja talvileiri sijaitsivat Kalajoella.
Ohjelmisto: Caliba tunnettiin lapsiperheille suunnatusta, noin puolitoista tuntia kestävästä näytöksestään. Ohjelmaan kuului perinteisesti:
Akrobatiaa ja ilma-akrobatiaa.
Klovniesityksiä ja jongleerausta.
Pieneläinesityksiä, joissa esiintyi muun muassa koiria (kuten Jack Russell -terrierejä), kissoja ja kaneja.
Toiminnan kesto: Sirkus toimi aktiivisesti noin kahden vuosikymmenen ajan. Sen viimeinen virallinen kiertuevuosi oli 2019.
Tunnusmerkit: Sirkusteltta oli värikäs, ja sen alkuperäiset teemavärit olivat punainen ja kulta, joihin lisättiin myöhemmin vihreää ja keltaista.
Sirkus Caliba oli erityisen tunnettu siitä, että se vieraili usein pienemmilläkin paikkakunnilla, joihin suuremmat sirkukset eivät aina ulottaneet kiertueitaan.
Hiekkahiihdot voitti Jari Kalliokoski, toinen Simo Törnvall ja kolmas Kuisma Taipale.
JukuJukuleiri järjestettiin.
JukuJukuleiri oli Kalajoen Hiekkasärkillä järjestetty valtava lasten ja nuorten suurleiri, joka huipentui nimenomaan kesällä 2000.
Tässä keskeiset tiedot tästä suurtapahtumasta:
Ajankohta: Leiri järjestettiin 24.–28. heinäkuuta 2000.
Osallistujamäärä: Kyseessä oli yksi Suomen suurimmista nuorisoleireistä. Siihen osallistui noin 3 500 – 4 000 lasta ja nuorta eri puolilta Suomea, ja kun ohjaajat sekä talkoolaiset lasketaan mukaan, väkimäärä oli vielä suurempi.
Järjestäjä: Päävastuussa oli Keski-pohjanmaan Liikunta yhteistyössä Kalajoen kunnan ja paikallisten toimijoiden kanssa.
Ohjelma: Leiri sisälsi valtavan määrän erilaisia harrastepajoja: teatteria, tanssia, liikuntaa, kädentaitoja ja mediaviestintää. Hiekkasärkät tarjosivat upeat puitteet muun muassa rantaurheilulle ja uimiselle.
Esiintyjät: Leirin iltajuhlissa nähtiin suosittuja artisteja. Vuoden 2000 leirillä esiintyi muun muassa tuolloin suosionsa huipulla ollut Anssi Kela.
Merkitys: Leiri oli valtava ponnistus Kalajoelle ja se toi valtavasti näkyvyyttä Hiekkasärkille. Se myös "testasi" alueen kyvyn isännöidä suuria massatapahtumia juuri ennen kunnan muuttumista kaupungiksi.
Pääjärjestäjä: JukuJukuleiri on nimenomaan Keplin oma tuote, joka sai alkunsa jo vuonna 1993 tai 1995 SVUL:n Keski-Pohjanmaan piirin toiminnan pohjalta. Kepli vastaa leirin hallinnosta, ilmoittautumisista ja kokonaiskoordinaatiosta.
Paikallinen moottori: Kalajoen Junkkarit on Keplin tärkein paikallinen kumppani. Junkkarit on perinteisesti hoitanut valtavan urakan, kuten tuhansien leiriläisten muonituksen, johon on osallistunut kymmeniä talkoolaisia.
Kalajoen kaupunki/kunta: Tarjoaa välttämättömät puitteet, .
Tiedoksi :Tekoälyn antama vastaus osallistujamäärästä voi olla virheellinen.
Kirjailija Martti Ojala.
Martti Ojala (s. 9.4.1942) on Kalajoella ja Haapajärvellä asunut kirjailija ja kauppateknikko, joka tunnetaan erityisesti elämänmakuista ja selviytymisestä kertovista teoksistaan.
Kirjallinen tuotanto
Ojalan teokset käsittelevät usein inhimillistä kasvua, työn merkitystä ja vaikeuksista selviytymistä:
Varsitieltä valtatielle (1996): Kertomus matkasta vaatimattomista oloista kohti laajempaa elämänpiiriä.
Vihdoinkin valtatiellä (1998): Teos, joka käsittelee eläkepäiviä, unelmien toteuttamista ja uusia elämyksiä.
Älä anna periksi (2000): Ojalan neljäs kirja, joka on voimakkaan omaelämäkerrallinen ja todellisuuspohjainen romaani. Se kertoo vammautumisesta onnettomuudessa, pitkästä kuntoutuksesta ja syöpään sairastumisesta. Kirjan kantavana voimana on periksiantamattomuus ja elämänusko vaikeuksien keskellä.
Tausta ja merkitys
Ammatti ja koulutus: Ojala on koulutukseltaan kauppateknikko ja hän on tehnyt elämäntyönsä kaupallisella alalla ennen kirjailijaksi ryhtymistään.
Paikallisuus: Hänen tuotantoaan on käsitelty laajasti paikallismediassa, kuten Kalajokilaakso- ja Kalajoki-lehdissä, joissa häntä on luonnehdittu "selviytyjän testamentin" kirjoittajaksi.
Teemat: Ojalan teksteissä korostuu suomalainen sisu ja positiivinen elämänasenne. Hän on käyttänyt omia elämänkokemuksiaan inspiraationa muille samankaltaisissa tilanteissa oleville.
Junkkarit 70 vuotta.
Kalajoen Junkkarit vietti 70-vuotisjuhlavuottaan vuonna 2000, sillä seura on perustettu vuonna 1930. Juhlavuosi oli urheilullisesti menestyksekäs, ja seuran eri jaostot isännöivät useita arvokilpailuja.
Keskeisiä tapahtumia ja saavutuksia juhlavuonna 2000:
Painonnoston juhlavuosi: Junkkarit isännöi painonnoston piirinmestaruuskilpailuja 6. helmikuuta 2000 Kalajoen Hiihtomajalla. Kalajoen Junkkarit palkittiin tuolloin Keski-Pohjanmaan parhaana painonnostoseurana, ja Heikki Niemi valittiin piirin parhaaksi nostajaksi.
Kuntavaalin tulokset Kalajoella 2000
https://vaalit.yle.fi/kv2021/fi/regions/12/municipalities/208/
Aho sai 216 ääntä. Simo Käräjä sai toiseksi eniten eli 114 ääntä.. Aho oli ehdokkaana Kristillisten listalla. Keskusta menetti 3 paikkaa.
Vuoden 2000 kuntavaalit Kalajoella olivat poikkeukselliset juuri Erkki Ahon historiallisen suuren äänimäärän ja Keskustan kokeman tappion vuoksi.
Äänikuningas Erkki Aho: Aho todellakin keräsi huimat 216 ääntä. Hän oli vaalien ehdoton ääniharava Kalajoella. Kyseessä oli poikkeuksellisen korkea äänimäärä, ja hän oli ehdokkaana Suomen Kristillisen Liiton (nykyisin Kristillisdemokraatit) listalla.
Simo Kärjä: Toiseksi eniten ääniä koko kunnassa sai Keskustan Simo Kärjä, joka keräsi 114 ääntä.
Keskustan tappio: Keskusta pysyi suurimpana puolueena, mutta koki tuntuvan iskun menettämällä 3 paikkaa valtuustossa. Tämä oli merkittävä muutos Kalajoen perinteisesti vakaassa poliittisessa kentässä.
Heikki Niemi voitti painonnostossa Pohjoismaiden mestaruuden kolmnnen kerran tuloksella 82.5 – 100.0 = 182.5 kg.
Veteraanien SM-painonnoston SM-kisoissa 21.-22.10.2000 Simo Saari ja Juha Roukala voittivat SM-kultaa.
BWT-Magic tuli miljonääri.
Suomalainen ravilegenda BWT Magic saavutti "miljonäärin" statuksen jo uransa alkuvaiheessa 2000-luvun taitteessa, jolloin palkintoja laskettiin vielä markoissa. Hevonen ylitti kolmen miljoonan markan voittosumman keväällä 2001 voitettuaan Finlandia-ajon.
Tässä keskeiset tiedot hevosen menestyksestä:
Voittosumma: BWT Magic keräsi urallaan yhteensä noin 515 565 euroa palkintorahoja (mikä vastaa yli 3 miljoonaa markkaa).
Arvo: Menestyksen huipulla vuonna 2001 hevosen arvoksi arvioitiin jopa kymmeniä miljoonia markkoja.
Tärkeimmät saavutukset:
Finlandia-ajon voitto vuonna 2001.
Suuren Suomalaisen Derbyn voitto vuonna 2000.
Kriterium-voitto vuonna 1999.
Toinen sija Elitloppet-karsinnassa (2001) SE-ajalla 10,9a legendaarista Varennea vastaan.
Tiimi: Hevosta ohjasti lähes koko uran ajan Ahti Antti-Roikko ja sen omistivat Helena, Matti ja Mikko Salmi.
"Muppe"-lempinimellä tunnettu ori kuoli toukokuussa 2025 kunnioitettavassa 29 vuoden iässä.
Kalajoki-lehdessä oli Erkki Ahon yleisöosastokirjoitus, jossa Aho vaati Keskuskarintiehen riittävän pitkää siltaa jotta merivirrat pääsisivät vapaasti virtaamaan.
Kalajokiseudussa oli useita Lauri Järvisen kirjoitusta kalajokisten sotahistoriasta ja Otto Muuttosen siirtolaistarinasta.
lehtori Lauri Järvinen (1946–2024) julkaisi tosiaan vuonna 2000 useita artikkeleita, jotka käsittelivät paikallista sotahistoriaa ja siirtolaisuutta.
Keskeisiä teemoja ja juttusarjoja olivat:
Otto Muuttosen Amerikan-matkat: Järvinen kirjoitti laajan juttusarjan kalajokisesta Otto Muuttosesta, joka lähti Kalajoen Tyngältä siirtolaiseksi Amerikkaan vuosina 1887–1890. Kirjoitukset perustuivat Muuttosen säilyneisiin matkapäiväkirjoihin, joissa kuvattiin elävästi matkaa meren yli ja työntekoa rapakon takana tarkoituksena kerätä varoja kotitalon loppuunsaattamiseen.
Paikallinen sotahistoria: Vuoden 2000 paikkeilla Järvinen julkaisi artikkeleita, jotka käsittelivät muun muassa kalajokisia sotavankeja, kuten Eino Takkusen kohtaloita. Hän kirjoitti myös jääkäriliikkeestä ja muiden merkittävien paikallisten henkilöiden, kuten Elias Simeliuksen, elämänvaiheista.
Järvinen tunnettiin erityisesti kyvystään yhdistää paikalliset ihmiskohtalot suurempiin historiallisiin asiayhteyksiin. Monet näistä lehtikirjoituksista päätyivät myöhemmin osaksi hänen laajaa teostuotantoaan, kuten kirjaan The Spirit of Kalajoki.
Pitkäranta liittyy Lauri Järvisen kirjoituksiin Kalajokiseudussa erityisesti jatkosodan raskaiden torjuntataistelujen kautta, joihin osallistui runsaasti kalajokisia miehiä.
Järvinen käsitteli artikkeleissaan usein seuraavia Pitkärantaan liittyviä teemoja:
Jatkosodan loppuvaiheet (1944): Pitkäranta ja Laatokan Karjalan alue olivat näyttämönä koville torjuntataisteluille kesällä 1944. Järvinen haastatteli näihin taisteluihin osallistuneita paikallisia veteraaneja ja kuvasi heidän kokemuksiaan rintamalla.
JR 29 ja paikalliset joukot: Monet kalajokiset palvelivat Jalkaväkirykmentti 29:ssä (JR 29), joka taisteli juuri Laatokan pohjoispuolella. Järvinen toi esiin yksittäisten sotilaiden kohtaloita ja Pitkärannan suunnan merkitystä kotiseudun miehille.
Sotavankeus ja ihmiskohtalot: Kuten aiemmin mainittu Eino Takkunen, monet Järvisen kuvaamat henkilöt joutuivat kosketuksiin sodan raadollisimpien puolien kanssa juuri näillä rintamalohkoilla
Lauri Järvisen kirjoitustyyli oli tunnettu siitä, että hän ei tyytynyt vain yleiseen sotahistoriaan, vaan etsi nimenomaan kalajokisia tarttumapintoja Karjalan kannaksen ja Laatokan Karjalan tapahtumiin
Kalajoen painonnoston historiaa
Kalajokinen painonnosto sai uutta kipinää, kun Simo Saari palasi Ruotsista kotiseudulleen 1980-luvulla. Harjoituksissa alkoi käydä toistakymmentä nostajaa. Samoihin aikoihin palasi Helsingistä kotiseudulleen Harri Rahkola ja tämä nosti entisestään innostusta painonnostajien keskuudessa. Painonnostajille kirjattiinkin vuoden 1981 aikana 54 uutta piirinennätystä. Näistä Juha Roukalan osuus oli 25 ja hänen pikkuveljensä Markun 15 ja Simo Saaren 14. Seurojen välisessä pistekilpailussa Kalajoen Junkkarit nousi piirin parhaimmaksi painonnostoseuraksi. Markku Roukala nosti poikien SM-lavalla 1981 kahdeksannen sijan 44 kilon sarjassa tuloksella 72,5 (30, 42,5). Juha Roukala ylti 23-vuotiaiden SM-kisoissa viidenneksi ja paransi vuoden kuluessa yhteistulosennätystään yli 50 kiloa päätyen 100 kilon sarjassa kilomäärään 262,5 (117,5, 145). Simo Saari tuli veteraanien SM-kisoissa viidenneksi ja hallitsi piirinsä 90 kilon sarjaa yhteistuloksella 245 (107,5, 137,5). Harri Rahkola nosti hopeamitalin poliisien SM-kisoissa talvella 1982 tehden samalla ennätyksensä 230 (105, 125) 90 kilon sarjassa. Rahkola uudisti hopeansa ammattikuntansa kisoissa seuraavan kymmenen vuoden ajan. Juha Roukala saavutti saman vuoden syksyllä Suomussalmella Pohjois-Suomen mestaruuden 100 kilon sarjassa tuloksella 252,5 (110,142,5). Syksyllä 1982 aloitettu painonnostokoulu Hiihtomajalla toi lisää junioreita mukaan painonnostoon.
Ensimmäinen SM-mitali
Kalajoen Junkkarien kaikkien aikojen ensimmäinen SM-mitali painonostossa tuli marraskuussa 1983 Juha Roukalalle Porin Urheilutalolla, jossa Juha Roukala ylti 100 kilon sarjassa pronssille yhteistuloksella 280 kiloa. Ensimmäisen Suomen mestaruutensa Juha nosti 23-vuotiaiden SM-kilpailuissa 100-kilon sarjassa Porissa yhteistuloksella 292,5 kiloa.Vuoden 1987 SM-kisoissa Tampereen Pirkka-hallissa Juha Roukala nosti yhteistuloksen 325 (145, 180) kiloa ja se oli Juhan ensimmäinen yleisen sarjan Suomen mestaruus. Markku Roukala nosti samana vuonna 17-vuotiaiden Suomen mestariksi 90 kilon sarjassa tuloksella 235 (95,140). Markku paransi sarjansa tempauksen Suomen ennätystä Ruotsin Skellefteåssa Suomi-Ruotsi maaottelussa tuloksella 123 kiloa.
Vuoden 1987 Markku teki peräti 42 uutta piirinennätystä. Talvella 1988 Juha Roukala paransi piirin mestaruuskilpailuissa Sievissä ennätystään 110 kilon sarjassa yhteistuloksella 337,5 (150, 187,5) kiloa. Juha valittiin samana vuonna Suomen edustajaksi Euroopan mestaruuskilpailuihin Englannin Cardifiin. Simo Saari nosti ikäluokkansa SM-kisoissa jälleen hopeaa tuloksella 237,5 (107,5, 130).
Juha Roukala nosti suomalaisten harvoin saavuttaman 350 kilon rajan tammikuussa 1989 Turussa pidetyissä kilpailuissa. Hän nosti tempauksessa 160 kiloa ja työnnössä 190 kiloa. SM-kisoihin Juha laihdutti 100-kilon sarjaan. Samalla tulos putosi 330 kiloon, mutta se riitti selvään Suomen mestaruuteen. Junkkareiden vahva painonnostotoiminta vaikutti siihen, että Junkkarit sai järjestettäväkseen painonnoston 23-vuotiaiden SM-kisat vuonna 1989.
Menestyksen vuosikymmen
90-luku onkin sitten ollut laajalla rintamalla Junkkarien menestyksellisintä aikaa: Painonnostossa hiihtomajan punttisali on tuottanut huippunostajia kuin liukuhihnalta. Menestymisistä mainittakoon mm. pohjoismaiden ja sm-mitaleiden määrä 14 nostajan voimin on saatu yhteensä 78 kpl:tta, joista kultaisia peräti 30 kpl. Em. mitalisateen saivat aikaiseksi seuraavat nostajat: Juha Roukala, Mikko Ojala, Jorma Mattila, Heikki Niemi, Markku Roukala, Antti Vihelä, Simo Saari, Sari Heiniemi, Mika Vihelä, Hannu Niemi, Vesa Saari, Jari Matti-Niemi, Maria Saari ja Jouni Hihnala. Parhaana keskipohjalaisena seurana Kalajoen Junkkarit on palkittu 90-luvulla kaikkiaan 6 kertaa. Kalajokisen painonnoston isä on eittämättä ollut Simo Saari, joka on itsekin kolistellut puntteja peräti 5:llä vuosikymmenellä vuodesta 1957 lähtien. Maria Saari on ollut MM-edustajana vv. -98 ja –99. Heikki Niemi on esiintynyt maaotteluissa ja EM-kisoissa.
Menestys 2000-luvulla on jatkunut niin, että Kalajoesta on tullut Suomen painonnoston keskus kahden voimakkaan painonnostoseuran Kalajoen Junkkareiden ja Raution Kisailijoiden toimesta. Raution Kisailijat on saavuttanut 30.5.2007 mennessä yhteensä 184 mitalia MM-kisoissa, EM-kisoissa ja SM-kisoissa. Näistä 44 on kultamitalia, 71 hopeamitalia ja 68 pronssimitalia.
Raution painonnoston historiaa
Rautio-viikon ensimmäisen päivän tapahtumiin kuuluu Hanskin Puntti eli Hannu Karhulan nimeä kantavat painonnostokilpailut. Hannu Karhula sai vuonna 2006 Suomen Painonnostoliiton Kultaisen Ansiolevykkeen mittavasta työstä painonnoston hyväksi. Samoin Pekka Torvi ja Leila Koivusipilä saivat Kultaisen ansiolevykkeen. Pronssinen ansiolevyke ojennettiin Juha Roukalalle ja Eija Mustasaarelle. Hannu Karhula on ollut 33 kertaa painonnoston piirinmestaruuskilpailuissa. Hän on voittanut 22 piirinmestaruutta. Raution Kisailijat oli Suomen junioriykkönen syksyllä 2006.
Pekka Torvi on rautiolaisen painonnoston superhahmo
Raution Kisailijoiden painonnosto on noussut kukoistukseen Kisailijoiden aktiivisen puuhamiehen Pekka Torven johdolla. Vuoden 1986 tilastoissa Esa Torvi oli piirin tilastoissa 52 kilon sarjassa toisena. Piirin kymmenen parhaan joukossa olivat sarjoissaan myös Pekka Koivusipilä, Pekka Torvi ja Olavi Verronen.
Vuoden 1987 alussa Sievissä pidetyissä piirinmestaruuskilpailuissa Olli Petäistö, Esa Kivi ja Jukka Perttula nostivat Raution Kisailijoille alimpien sarjojen voiton ja Pekka Torvi oli toinen 75 kilon sarjassa. Esa Kivi nähtiin saman vuoden keväällä 17-vuotiaiden SM-kisoissa missä hän sijoittui neljänneksi. Naisten sarjoissa Raution Kisailijoiden Minna Kivi nosti vuonna 1987 piirinennätykset 60 kilon sarjassa. Esa Kivi nosti Raution Kisailijoiden urheiluhistorian ensimmäisen SM-mitalin 17-vuotiaiden kilpailuissa Helsingissä. Minna Kivi teki samana vuonna kahdeksan piirinennätystä.
Esa Kivi säilytti 1989 paikkansa SM-nostojen kolmen parhaan joukossa sijoittuen 67,5 kilon sarjassa kolmanneksi yhteistuloksella 175 kg. Anne Kivi haki syyskesällä 1989 Kisailijoille toisen SM-pronssin Lempäälässä pidetyistä SM-nostoista. Vuonna 1990 Anne Kivi oli erittäin lähellä SM-pronssia, mutta jäi pronssista 2,5 kiloa. Vuonna 1991 Anne Kivi oli viides SM-kisoissa.
1990-luku menestyksen aikaa
Katja Karhulahdesta tuli maaliskuussa 1994 Raution Kisailijoiden ensimmäinen painonnoston Suomen mestari. Kolmisen viikkoa aikaisemmin hän oli voitti peruskoululaisten Suomen mestaruuden. Katja Karhulahti palkittiin Kisailijoiden parhaana urheilijana vuonna 1994 ja 1996 ja 1997. Maaliskuussa 1995 Anne Kivi otti kaiken mahdollisen eli Suomen mestaruuden tempauksessa, työnnössä ja yhteistuloksessa. Eija Mustasaarelle kertyi kaksi hopeaa ja yksi pronssi. Katja Karhulahden saalis oli yksi hopea ja kaksi pronssia.
Vuonna 1996 Raution Kisailijat palasivat Suomen mestaruuskilpailuista kotiin mukaan yhdeksän naisten SM-mitalia. Katja Karhulahti voitti kultakamppailun ja Heidi Karhulahti pronssille. Seuran kolmas mitalisti oli Eija Mustasaari. 18-vuotiaiden SM-kisoissa Parkanossa Eija Mustasaari nosti Raution Kisailijoille hopeaa ja Katja Karhulahti pronssia. Katja Karhulahti saavutti syyskuussa 1996 Raution Kisailijoiden ensimmäisen Suomen ennätystuloksen tempaamalla 42,5 kilon sarjassa 46 kiloa.
1997 Suomen mestaruuskilpailut käytiin Rovaniemellä. Katja ja Heidi Karhulahti toivat seuralleen kaksoisvoiton 46 kilon sarjassa. Anu Linnala ja Eija Mustasaari olivat sarjoissaan neljänsinä. Katja Karhulahti nosti 1998 SM-kisoissa pronssia.Kalajoella 1999 pidetyissä 17-vuotiaiden SM-kisoissa Anu Linnala toi hopeaa.
2000-luvulla menestys jatkuu
Vuonna 2000 veteraaninostajat Juha Roukala ja Pekka Torvi yltivät sarjoissaan hopealle. Eija Mustasaari saalisti pronssia kaikissa nostomuodoissa. Yleisten sarjojen paras saavutus oli vuonna 2002 Eija Mustasaaren kolme SM-pronssia. Anu Linnala voitti 20-vuotiaiden Suomen mestaruuden Maria Koivusipilän ollessa toinen. Veteraanien SM-lavalla Juha Roukala, Pekka Torvi ja Hannu Karhula saavuttivat hopeamitalit.
Pekka Torvi saavutti syksyllä 2003 toisen veteraanien Suomen mestaruuden. Myös Juha Roukala saavutti SM-hopeaa. Hannu Karhula saavutti SM-pronssia.Raution Kisailijat voitti Oulun SM-kisoissa 2004 kymmenen SM-mitalia. Rautiolaisista nousivat palkintokorokkeelle Maria Koivusipilä, Anu Lankila, Eija Mustasaari. Raution Kisailijoiden sadannen SM-mitalin toi Juha Roukala. Eija Mustasaari voitti SM-hopeaa. Painonnoston 17-vuotiaiden SM-kisat käytiin Kalajoella. Raution Kisailijat voitti viisi SM-mitalia. 50 kilon sarjaan hallitsi ylivoimaisesti 12-vuotias Milko Tokola. Seuran menestystä täydensi yllätyspronssia nostanut Miika Tokola. Maria Koivusipilä voitti 20-vuotiaiden Suomen mestaruuden 48 kilon sarjassa ja tuli toiseksi 23-vuotiaiden sarjassa. Sami Torvi voitti 56 kilon sarjassa SM-hopeaa niin 20-vuotiaiden kuin 23-vuotiaiden sarjassa. Miika Roukala nosti 20-vuotiaissa hopealle ja 23-vuotiaissa pronssille. Tuomas Hyry otti omassa painoluokassaan SM-pronssia. Raution Kisailijoiden mitalisaldoa kasvatti Anu Linnala 23-vuotiaiden SM-hopealla.
Vuonna 2006 Raution Kisailijat saavutti yhdeksän SM-mitalia yleisessä sarjassa. Veteraanien SM-kisoista tuli kaksi SM-kultaa Juha Roukalan ja Pirjo Palosaaren toimesta. 17-vuotiaiden SM-kisoissa Johanna Hyry ja Tuomas Hyry voittivat Suomen mestaruuden.
Pirjo Palosaarelle MM-kultaa
Pirjo Palosaari saavutti syksyllä 2006 Raution Kisailijoiden historian ensimmäisen maailmanmestaruuden voittamalla Ranskassa Bordeaux`ssa 35-39-vuotiaiden painonnostossa 75 kilon sarjan kultaa.Raution Kisailijoilla on nyt 184 arvokisamitalia. Niistä 44 on kultamitaleja, 71 hopeamitaleja ja 69 pronssimitaleja. Seuralla on maailmanmestaruus, yksi Pohjoismaiden mestaruus, yksi MM-hopea, yksi EM-hopea, yksi PM-hopea, 34 SM-kultaa, 59 SM-hopeaa ja 59 SM-pronssia.
Kalajoen Junkkareiden historiaa
Mauri Myllymäki
Mauri
Myllymäki on
Kalajoella 1.1.1946 syntynyt pituushyppääjä, joka sijoittui
Helsingin EM-kisoissa 1971 pituushypyssä viidenneksi tuloksella
7.85. Suomen mestaruuden hän voitti samana vuonna Oulussa tuloksella
7.73. SM-hopeaa hän voitti Varkaudessa 1968 tuloksella 763.
SM-pronssia tuli Kouvolasta vuonna 1970 tuloksella 752.
SM-hallikisoista Suomen mestaruuden Myllymäki voitti
vuonna 1969 tuloksella 7.42. EM-hallikisoissa Tukholmassa Mauri
Myllymäki sijoittui
samana vuonna kuudenneksi tuloksella 743.
SM-kisat
Varkaudessa
Varkauden
SM-kisoissa Mauri
Myllymäki leiskautti
783, mikä riitti hopeaan Pertti
Pousin voittaessa
tuloksella 776. Myllymäen hopea
oli siihen mennessa kaikkien aikojen paras Kalajoen Junkkareiden
edustajan saavutus Kalevan kisoissa. Se oli järjestyksessä vasta
toinen mitalisija, sillä aikaisemmin Seppo
Jokivartio oli
1948 Vaasassa juossut pronssia pitkissä aidoissa.
SM-hopea
vei Mauri
Myllymäen kahteen
kesän 1968 miesten maaotteluun. Suomi voitti rimukkaasti kolmen
peräkkäisen tappiovuoden jälkeen Ruotsin. Mauri
Myllymäki oli
pituudessa toinen tuloksella 742. Syyskuun puolivälissä Kalajoen
Junkkareiden pituushyppääjä edusti Suomea Oslossa, jossa
pituuskilvan voitti Heikki
Mattila Myllymäen
ollessa viides 10 senttiä heikommalla hypyllä.
Opiskeli
Jyväskylässä
Jyväskylän
liikintatieteellisessä tiedekunnassa opiskellut Myllymäki siirtyi
1969 edustamaan Saarijärven Pullistusta, Sen kesän paras hyppy
kantoi 739, mutta seuraavana vuonna hypätty 752 riitti SM-kisoissa
pronssille. Tuolloin Kari
Palmen voitti
kymmenen senttiä paremmalla tuloksella. Myllymäk edusti Suomen myös
Ruotsi-Suomi maaottelussa tullen toiseksi tuloksella 754.
Vuonna
1971 Myllymäki voitti
pituushypyn tuloksella 773. Samaan tulokseen ylti myös Reijo
Toivonen.
Helsingin
EM-kisat
Helsingin
Euroopan mestaruuskisoissa elokuussa 1971 pituushypyn karsinta
suoritettiin avauspäivänä ja rajana oli 770. Ilta oli
poikkeuksellisen suuren urheiluhuuman aikaa. sillä suomalaisen
kestävyysjuoksun pitkä lamakausi päättyi Juha
Väätäisen kirivoittoon
kovavauhtisella 10 000 metrillä ennen suosikkina pidettyä kaksien
edellisten EM-kisojen kympin voittajaa DDR:n Jurgen
Haasea.
Mauri
Myllymäen kohtalon
ratkaisi karsinnan viimeinen hyppy, sillä kaksi ensimmäistä eivät
olleet riittävän hyviä. Samalla kysymyksessä oli koko karsinnan
viimeinen hyppy. Myllymäen hyppy
kantoi täsmälleen tarvittavan 770, johon ylti yhteensä 15
hyppääjää. Karsiutuneiden joukossa olivat muun muassa DDR:n Beer,
Lansi-Saksan Baumgartner,
Ranskan Pani,
Jugoslavian Stecic ja
Puolan Cypulski.
Finaalin
toisella kierroksella 11.8.1971 Mauri
Myllymäki hyppäsi
uransa pisimmän hypyn 785, jolla hän oli sillä hetkellä
kolmantena. Kilpailun vanhetessa Myllymäen sijoitus putosi
viidenneksi. Pituuden neljäs, viides jakuudes hyppäsivät saman
tuloksen 785, jolloin järjestyksen ratkaisi toiseksi pisin
hyppy.
Kilpailun
voitti hieman yllättäen DDR:n Max
Klauss,
joka kolmannellaan hyppäsi 792. Neuvostoliiton Igor
Ter-Ovanesjan oli
voittanut pituushypyn Euroopan mestaruuden vuosina 1958, 1962 ja
1969. Nyt hän jäi toiseksi sentin heikommalla tuloksella kuin Max
Klauss.
Maaotteluedustuksia
Kesän
1971 kuluessa Mauri
Myllymäki edusti
Suomea viidessä yleisurheilumaaottelussa, tullen kaksi kertaa
toiseksi, kaksi kertaa kolmanneksi ja kerran neljänneksi.
Maaottelussa Länsi-Saksaa vastaan sai Helsingissä epäonnistunut
Hans Naumgartner ponnistuksensa kohdalleen ja räväytti
805. Myllymäen tulos
oli 758. Ruotsi ottelussa Reijo
Toivonen voitti Mauri
Myllymäen 15
sentillä. Puolaa vastaan käydyssä maaottelussa 770 riitti
kolmanteen sijaan, sillä 35-vuotias Reijo
Toivonen leiskautti
784. Kolmimaaottelussa Suomi-Tanska-norja Norjan Dag
Birkeland voitti
tuloksella 786.Toivonen ja Myllymäki hypääsivät
saman tuloksena 766 Toivosen ollessa
parempi paremman toisen hyppynsä ansiosta.
Kesän
toisessa kolmimaaottelussa Suomi kohtasi alkukesällä Romanian ja
Eestin. Myllymäki jäi
tuolloin neljänneksi tuloksella 745. Reijo
Toivonen voitti
tuloksella 770.
Olympiakesän
1972 alussa Myllymäki ponnisti
751, mutta jatkossa kausi meni pilalle. Vuonna
1973 Myllymäen parhaimmaksi
tulokseksi mitattiin 722 ja vielä vuonna 1974 syntyi yli 7 meträn
tulos.
Asiantunteva
urheiluselostaja
Mauri
Myllymäki toimi
Yleisradion asiantuntevana urheiluselostajana. Vuoden 1996
olympialaisissa Atlantassa Myllymäki kiisteli kollegansa Hannu-Pekka
Hännisen kanssa
tiukoin sanakääntein miesten 50 kilometrin kävelyn aikana siitä,
oksensiko Valentin
Kononen Helsingin
EM-kilpailujen kävelyn aikana. Lisäksi Myllymäki kritisoi
kolmiloikkaaja Heli
Koivulaa (nyk.
Kruger) ja sai aikaan katsojapalautteen ryöpyn. Tämän
jälkeen Myllymäki ei
enää selostanut YLEn urheiluohjelmissa.
Seuraavina
vuosina Myllymäki selosti
muun muassa koripalloa taivaskanavilla. Myllymäkeä on
myös kuultu Nelosella selostamassa yleisurheilun Kultaista liigaa ja
muita Grand Prix -kisoja. Hän lopetti selostustyöt Nelosella
vuoteen 2005, mutta palasi kuitenkin seuraavana vuonna takaisin
runsaan yleisöpalautteen ansiosta.
Vuonna
2006 Myllymäki selosti
suunnistuskilpailu Jukolan viestin ja selosti kesän mittaan
kanavalla myös IAAF Super Grand Prix ja IAAF Grand Prix -sarjojen
kilpailuja.
Myllymäki tunnetaan
suorapuheisena ja elävää sekä humoristista kieltä käyttävänä
asiantuntevana urheiluselostajana. Erityisesti Myllymäki on
tuonut selostuksissaan esille kestävyysjuoksua hallitsevia Kenian,
ja sittemmin myös Qatarin ja Bahrainin, edustusasussa juoksevien
kalenjin-heimon jäsenten kulttuuria ja erityisesti kalenjin-heimon
nandi-haaraa.
Antti Haapakoski
Antti
Ensio Haapakoski (s.6.2.1971)
on voittanut aitajuoksussa nuorten Euroopan mestaruuden vuonna 1989
ja nuorten maailmanmestaruuden vuonna 1990. Hän on ollut koko
1990-luvun paras suomalainen pika-aituri. Hän on voittanut kuusi
kertaa pika-aitojen Suomen mestaruuden vuonna 1990 Oulussa, 1993
Mikkelissä, 1994 Tuusulassa, 1995 Lapualla, 1996 Tampereella ja 1997
Lappeenrannassa. SM-hopeaa hän voittanut kolme kertaa ja SM-pronssia
kerran. 60 metrin aidoissa hän on voittanut neljä Suomen
mestaruutta ja yhden hopean.
Antti
Haapakoski edusti
Suomea Barcelonan olympialaisissa vuonna 1992 ja Atlantan
olympialaisissa 1996. Hän edusti Suomea Tokion
maailmanmestaruuskilpailuissa 1991, Stuttgartin MM-kisoissa 1993,
Göteborgin MM-kisoissa 1995 ja Ateenan MM-kisoissa
1997. Haapakoski edusti
Suomea myös Splitin EM-kisoissa 1990 ja Helsingin EM-kisoissa 1994.
Hän on edustanut Suomen 60 metrin aidoissa EM-hallikisoissa
Genevessä 1992 ja Pariisissa 1997 sekä MM-hallikisoissa Torontossa
1993 ja Barcelonassa 1995. Parhaimmillaan hän oli EM-kisoissa 1994
kuudes. Haapakosken ennätys
110 metrin aisoissa on juhannuskisoissa 1995 juostu 13,42. Sallittua
kovemmassa myötätuulessa Haapakoski juoksi Sestrieressä 1994 ajan
13,26.
Isän
valmennuksessa
Antti
Haapakoski huomattiin
alueellisesti 10-vuotiaana 1981, kun 139 cm pitkä poika ponnisti
korkeutta 141 cm ja venytti kolmella loikalla 9,34. Molemmat olivat
ikäluokkansa kärkituloksia koko valtakunnassa. Seuraavana vuonna
Antti oli ikäluokkansa ykkönen Suomessa tulevassa paraatilajissaan
pika-aidoissa. Matka oli silloin 60 metriä ja aika 10,2.
Vuonna
1986 Antille oli venähtänyt mittaa jo 190 cm ja aidat alkoivat
tuntua matalilta. 16-vuotiaiden SM-kisoissa tuli neljäa tila 100
metrin ja viides tila 300 metrin aidoissa. Vuoden 1987 16-vuotiaiden
SM-kisoissa Antti voitti Suomen mestaruuden pika-aidoissa ja hopeaa
pitkissä aidoissa sekä pronssia pituushypyssä. Antin
valmennuksesta vastasi isä Pentti
Haapakoski.
Antti
Haapakosken kansainväliset
edustustehtävät alkoivat kesällä 1988. Heinäkuun alussa Espanjan
tulevassa olympiakaupungissa Barcelonassa taittuivat 110 metrin
matalat aidan aikaan 13,90 ja käteen ojennettiin koululaisten
maailmanmestaruuskilpailujen pronssimitali. Barcelonan juoksu avasi
Antille ovet Kanadan Sudburyssa pidettyihin yleisurheilun
maailmanmestaruuskilpailuihin. Siellä Antti pääsi välieriin
saakka omalla ennätyksellään 14,53. Hän oli erässään viides ja
jatkoon meni samalla ajalla Ruotsin Niklas
Erikson,
joka oli ollut helpommassa erässä kolmas.
Euroopan
mestaruus
Kesä
1989 merkitsi Antti
Haapakoskelle huikeaa
tulos- ja saavutuskehitystä. Hän alitti SM-kisoissa 14 sekunnin
rajan,mutta se riitti vasta kolmanteen sijaan Mikael
Ylöstalon ja Kai
Kyllösen tuntumassa.
Samalla Haapakoski valittiin uransa ensimmäiseen maaotteluun.
Uransa
ensimmäisen virallisen Suomen ennätyksen hän aitoi 18-vuotiaiden
matalilla aidoila Pyhäjärvellä viikkoa ennen Kalevan kisoja
tuloksella 13,89. Poikien SM-kisoissa tämä ennätys parani
13,79:ään.
Jugoslavian
Varazdinissa pidettiin 29-vuotiaiden Euroopan mestaruuskilpailut
24-27. elokuuta 1989. Antti voitti kaikki kolme lähtöään
selvästi. Alkuerässä riitti voittoon 14,43. Välieränsä Antti
voitti ajalla 14,41. Loppukilpailuissa Antti Haapakoski ja Ranskan
silmälasipäinen Sebastian
Thibaur olivat
tasoissa kolmannelle aidalle saakka. Sen jälkeen ranskalainen johti
kahdeksannelle aidalle saakka. Suomalaisen loppuratkaisu oli
kuitenkin vastustamaton. Haapakoski voitti ajalla 14.03 ja juoksu
tehtiin 1,3 metrin vastatuulessa.
Maailmanmestaruus
sadanosan erolla
1990
kesän paras aika 13,65 syntyi Jämsänkoskellä heinäkuun lopulla,
Tulos oli sadanosan parempi kuin Arto
Bryggaren 19-vuotiaana
juokseman aika. Haapakoski oli vuoden 1990 kiistattomasti paras
pika-aituri voitettuaan myös ensimmäisen miesten Suomen
mestaruuden. Miesten Ruotsi-Suomi maaottelussa kirjattiin voitto
ajalla 13,86.
Bulgarian
Plovdivissa pidetyissä 19-vuotiaiden yleisurheilun
maailmanmestaruuskilpailuissa Haapakoski oli
ennakkosuosikki yhdessä USA:n Glenn
Terryn kanssa. Terry karsiutui
yllättäen jo välierissä. Erien perusteella Haapakosken pahimmaksi
uhkaajaksi nousi Kuuban Alexis
Sanchez,
jolla oli heikompi tilastoaika, mutta kykyä venyä
taistelufinaalissa ennätykseensä. Hyvin aloittanut Haapakoski johti
neljännelle aidalla niukasti, mutta käsikosketus viereisellä
radalla juosseen kuubalaisen kanssa sotki rytmiä ja viimeisellä
aidalla kuubalainen oli lähes metrin edellä. Loppusileän
kamppailussa Kalajoen Junkkari kuitenkin rutisti sasaosalla ohi liian
aikaisin heittäytyneestä kuubalaisesta, joka ajautui kokonaan Antin
radalle ja maaliin tultiin olkapäät toisissaan kiinni. Maalikameran
kuvaa tutkittiin runsaat 15 minuttua. Haapakoski julistettiin
voittajaksi sadasosan erolla. Voittoaika oli 13,74.
JHT vuonna 2000
Jääkiekkokausi
2000-2001 oli junkkarikiekkoillijoille menestyksellinen, sillä Jussi
Jokinen ja Iikka
Törnvall voittivat18-vuotiaiden
MM-pronssia. Alkulohkonsa Suomi voitti tappioitta. Välierässä
Suomi koki yllätystappion Sveitsille nuemroin 4-2. Venäjä voitti
kultaa ja Suomi voitti pronssiottelussa Tsekin numeroin 2-1.
JHT
Kalajoen kasvatti 19-vuotias Aku
Joki-Erkkilä voitti
Mestiksessä mestaruuden Mikkelin Jukureiden riveissä. Akun tehot 34
ottelussa oli 15+12. Sami
Markkanen oli
tehoykkönen Suomi-sarjassa, vaikka otetaan huomioon kaikki
lohkot. Sami
Markkasen tehot
olivat 80 (24+56) ja Henri
Mustonen oli
Suomi-sarjan viidenneksi tehokkain saldonaan 61 (33+28)
tehopistettä.
Edustuskiekkoilun
alasajoa harkittiin
Taloudelliset
vaikeuset olivat JHT:n kiekkotoiminnassa vuonna 2000 kovasti esillä.
Harkittiin jopa koko edustuskiekkoilun alasajoa. Näin uutisoi
Kalajoenseutu 4.7.2000. Jääkiekkotoimintaa päätettiin kuitenkin
jatkaa. Joukkueen valmentajana toimi Matti
Perkiö.
Joukkueessa pelasivat seuraavat pelaajat: Tommi
Niemelä, Jussi Ruokoja Jari Mäyrä, Marko Tuominiemi, Pekka
Pehkonen, Petri Pöysti, Jarno Mäki, Aki-Matti Karhulahti,
Harri-Heikki Niemi, Teemu Ruokoja, Sami Paavola, Miika Indola Harri
Bäckman, Sami Markkanen, Henri Mustonen, Jaakko Ojala, Ville
Vähäsarja, Janne Helanen, Matti Stoor, Sami Vehmanen, Olli Vainio,
Pasi Forsberg ja Mika Ritoniemi.
Kotiottelut
tulokset
1.10.
JHT - K-Oulu 4-7
7.10.
JHT - Hokki 4-3
14.10.
JHT KoMuHT 6-7
21.10
JHT - Raahe-Kiekko 0-11
4.11.
JHT - Kiekko-Oulu 2-7
11.11.
JHT - IPK 4-7
18.11.
JHT - KoMuHT 7-5
25.11.
JHT - IPK 4-3
2.12.
JHT - RoKi 4-5
3.12.
JHT - Ahmat 5-6
13.12.
JHT - Hokki 5-3
Vieraspelit
24.9.
Raahe-Kiekko - JHT 12-2
30.9.
RoKi - JHT 9-3
8.10.
IPK - JHT 5-4
18.10.
Ahmat - JHT 6-2
28.10.
Hokki - JHT 8-4
28.11.
KoMuHT - JHT 5-4
10.12.
Raahe-Kiekko - JHT 6-3
16.12.
RoKi - JHT 6-4
Kevätkierroksen
tulokset
Kotiottelut
13.1.
JHT - KoMuHT 3-5
26.1.
JHT - Raahe-Kiekko 5-8
3.2.
JHT - Hokki 6-4
17.2.
JHT - RoKi 6-3
24.2.JHT
IPK 2-4
Vieraspelit
10.1.
IPK - JHT 10-5
20.1.
Ahmat - JHT 9-4
27.1.
Hokki - JHT
10.2.
IPK- JHT 6-2
21.2.
K-Oulu - JHT 3-6
28.2.
KoMuHT - JHT
JHT:n
tehotilasto
1.
Sami Markkanen 80 (24-56)
2.
Henri Mustonen 61 (33+28)
3.
Miika Indola 21 (10+11)
4.
Sami Vehmanen 20 (9+11)
5.
Olli Vainio 17 (7+10)
6.
Pekka pehkonen 14 (6+8)
JHT
säilytti sarjapaikkansa Suomi-sarjassa. Taloudellinen tilanne oli
edelleen vaikea.
