perjantai 16. lokakuuta 2026

Helena Petäistö suunnitteli tohtorin väitöskirjan tekemistä Rautiosta.

 


Helena Petäistö suunnitteli tohtorin väitöskirjan tekemistä Rautiosta.


Helena Petäistö avasi taidenäyttelyni viime kesänä Rautio-viikolla Raution kirkossa. Helena Petäistö suunnitteli väitöskirjan tekemistä Rautiosta. Katso alla oleva video.


Erkki Ahon näyttely

https://www.youtube.com/watch?v=T5AFowx6j60


Väitöskirjan tekemiseen löytyy paljon aineistoa. Olisi jo aika selvittää mitä rautiolaisuus on. Se on mielenlaau, jossa yhdistyvät periksiantamaton sitkeys, tiedon jano sekä rohkeus astua suoraan maailmannäyttämölle. Väitöskirja jäi Helenalta tekemättä. Minä olen kirjoittanut väitöskirjan rungon ”Raution malli” joko minä tai joku muu voi väitellä tohtoriksi tämän aineiston pohjalta.


Väitöskirjan teoreettiseksi ja empiiriseksi punaiseksi langaksi nousee käsite ”Raution malli” – kuvaus siitä, miten pieni pohjalainen maaseutuyhteisö on vuosisatojen saatossa kehittänyt poikkeuksellisen dynaamisen, sitkeän ja sivistyshakuisen kollektiivisen identiteetin. Tutkimus kytkee mikrohistorialliset kohtalot, sukututkimukselliset verkostot, taloudellisen yrittäjyyden, urheilun saavutukset ja raskaat sotavuodet osaksi suurempaa kansallista ja eurooppalaista historiallista virtaa.

Alta löydät jäsennellyn ja akateemisen ehdotuksen väitöskirjan rakenteeksi (runko):


Väitöskirjan työnimi:

Raution malli: Poikkeuksellinen sivistyspalo, teollinen murros ja kollektiivinen sitkeys pohjalaisessa maaseutuyhteisössä 1700-luvulta moderniin oikeusvaltio- ja yhteisökeskusteluun


LUKU 1: Johdanto ja teoreettinen viitekehys

  • 1.1 Tutkimuksen lähtökohdat ja ongelmanasettelu: Mikä on ”rautiolaisuus” ilmiönä ja miten pienen pitäjän poikkeuksellinen elinvoima ja henkinen perintö selittyvät?

  • 1.2 ”Sydämen sivistys” ja sosiaalinen pääoma: Teoreettinen katsaus maaseudun elinvoimaisuuteen, yhteisölliseen toimijuuteen sekä Turun arkkihiippakunnan 750-vuotisjuhlavuoden teemaan kytkeytyvään sivistyskäsitykseen.

  • 1.3 Metodologia ja lähdeaineisto:

    • Laajan sukututkimusverkoston (56 668 nimeä) hyödyntäminen sosiaalisen koheesion ja jaetun geeniperimän selittäjänä.

    • Mikrohistorialliset metodit, muistitieto, sotapäiväkirjat sekä digitaaliset asiakirjalähteet.

LUKU 2: Historialliset koettelemukset ja kollektiivinen trauma (1700-luku)

  • 2.1 Isoviha Kalajokilaaksossa (joulukuu 1714): Venäläisten kasakoiden hyökkäykset, kylien ryöstöt sekä 264 alle 15-vuotiaan lapsen massiivinen kaappaaminen ja deportaatio Venäjälle.

  • 2.2 Marjatta Heikintytär Puustin (s. 1676) tapausanalyysi:

    • Puolison kuolema keihäänpistoihin Raahessa, kidutus, sokeuttaminen tulisella talilla ja pojan vangitseminen.

    • Äärimmäinen selviytymistarina: nälänhätä, pako Ruotsiin ja paluu Suomeen – 54 vuotta elämää sokeana suomalaisen sitkeyden symbolina.

  • 2.3 Uhriutumisesta uuteen nousuun: Miten historialliset kriisit muovasivat rautiolaisen luonteenlaadun periksiantamattomuutta (resilienssiä).

LUKU 3: Akateeminen poikkeuksellisuus ja jaetut sukujuuret: Raution tohtorit

  • 3.1 Kvantitatiivinen ja kvalitatiivinen analyysi tohtoritiheydestä: Miten pieni pitäjä on tuottanut suhteellisesti Suomen eniten tohtoreita (esittelyssä 28 tohtorin virallinen matrikkeli).

  • 3.2 Tieteenalojen laaja-alaisuus: Katsaus tieteelliseen kirjoon hallintotieteistä (Arto Haveri), vero-oikeudesta (Heikki Niskakangas) ja viestinnästä (Esa Väliverronen) aina atomifysiikkaan ja meriarkeologiaan.

  • 3.3 Sukututkimuksen antama selitys: Petäistöjen, Niskakankaiden, Sipilöiden, Jukoloiden, Nivaloiden ja Typpöjen perheiden ja sukujen tiiviit sidokset ja jaettu veri akateemisen menestyksen kimmokkeena.

  • 3.4 Akateeminen perintö symboliikassa: Tohtorinhatun (”nokipojan hattu”) ja tohtorinmiekan historiallinen ja eurooppalainen perintö totuuden puolustamisessa.

LUKU 4: Teollinen murros ja visionäärinen yrittäjyys (1900-luvun jälkipuolisko)

  • 4.1 Niskojen teollisuusdynastia ja Vieskama Oy:

    • Teollisuusneuvos Antti Eemeli Niska maataloudesta ja meijerikuljetuksista suuryhtiön johtajaksi (300 työntekijää).

    • Nivalan Hituran nikkelikaivoksen (1969) massiivinen ja teknisesti vaativa maansiirto- ja maanpoistourakka (800 000 kuutiometriä pikileerisavea) aluetalouden veturina (Jussi Malkamäen operatiivinen rooli).

  • 4.2 Konkurssi (1977) ja siitä versoneet uudet menestystarinat:

    • Konepajan pelastus, Wärtsilän aika (1978) ja Neuvostoliiton idänkaupan kautta hankittu induktiotaivutuskone (UZTM-500, ”The beast in the basement”).

    • Pekka Niska ja Pekkaniska Oy: Nosturi-imperiumin synty, Neuvostoliiton laajentuminen (1983), 1990-luvun lamasta selviytyminen ja poikkeuksellinen kuntobonusohjelma.

    • Ensio Torvi ja E.T. Listat Oy: Puunjalostuksen murros ja kasvu Suomen suurimmaksi rakennuslistojen valmistajaksi Vieskaman sahapuolen konkurssinjälkeisessä markkinatilanteessa.

    • Betker Oy: Vieskaman betoniaseman muuttaminen kansainväliseksi tulenkestävien materiaalien huippuosaajaksi.

LUKU 5: Hallinnosta osaamisen ytimeen: Ammatillinen ja korkeakoulutus

  • 5.1 Vieskaman pääkonttorin muodonmuutos: Konkurssiin menneen jättiyhtiön hallintokeskuksen siirtyminen valtiolle ammatillisen koulutuksen selkärangaksi (JEDU).

  • 5.2 Tohtori Keijo Nivalan koulutuspoliittinen elämäntyö:

    • Ylivieskan teknillisen oppilaitoksen (”Teku”) johtaminen ja insinöörikoulutusoikeuksien saavuttaminen (1989) sitkeän lobbauksen tuloksena.

    • Kansainvälisen Saksan-yhteistyön (Aachenin ammattikorkeakoulu 1991) avaaminen ja varhaisen TEKES-rahoitteisen TKI-toiminnan (tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminta) uranuurtajuus.

    • Musiikin ja viihdeorkesteriperinteen juurruttaminen osaksi oppilaitosidentiteettiä.

LUKU 6: Kulttuurin, taiteen ja uskonnollisen elämän virrat

  • 6.1 Helena Petäistön (1950–2026) kulttuurinen ja journalistinen perintö:

    • Kelloseppä Paavo Petäistön tarkkuudesta Pariisin bulevardeille: ekonomi, MTV:n Ranskan- ja Brysselin-kirjeenvaihtaja, tietokirjailija ja Euroopan uutishuoneiden peloton ikoni (”Without favour, without fear”).

    • Elämänmittainen ankkuri Rautiossa, ”Raution mallin” väsymätön julkinen puolustaja ja esitelmä ”Rautiolaisen talonpoikaiskartanon tarinoita” (heinäkuu 2026).

  • 6.2 Klaus Korhosen globaali humanitaarinen lähimmäisenrakkaus:

    • Teologian maisteri ja pastori, pioneerityö Itävallassa, Helsingin Saalem-seurakunnan ja Suomen Helluntaikirkon johtajuus.

    • Eläkevuosien työ Karpaattien unohdettujen romaniyhteisöjen parissa ja teos ”Karpaattien timantit” (2024).

  • 6.3 Raution ja Himangan poikkeukselliset kanttorisuvut:

    • Rautakosken kanttorisuku ja rautiolaislähtöisten kirkkomuusikoiden (kuten Outi Keskisipilän ja Mari Liukkosen) historiallinen kuuden kanttorin yhteiskonsertti Raution kirkossa kesällä 2026.

    • Himangan Ainalan kylän viiden veljeksen historiallinen kanttorisatavuus (Veli, Risto, Pekka, Hannu ja Asko Ainali).

LUKU 7: Fyysinen voima, urheilu ja kirkollinen yhtenäisyys

  • 7.1 Raution Kisailijoiden käsittämätön voimailuperintö:

    • Painonnoston isähahmo Pekka Torvi, olympiaedustaja Milko Tokola (Rio 2016), maailmanmestari Eerika Palosaari (2026) ja kädenväännön Euroopan mestari Anssi Ainali.

    • Voimailulajien 630 arvokisamitalin suhteuttaminen poikkeuksellisen pieneen asukaslukuun sekä Ari Sihvosen SM-kulta sahan soitossa osoituksena herkkyydestä.

  • 7.2 Kirkollinen itsenäisyystaistelu ja 1400 nimen adressi: Raution seurakunnan poikkeuksellinen yhtenäisyys ja vastarinta tuomiokapitulin liitosaikeita vastaan Kalajokeen.

LUKU 8: Isänmaan puolustajat ja rintaman inhimillinen hinta (1939–1944)

  • 8.1 Kalajokilaakson miehet talvisodassa (JR 24, JR 64, JR 23, 1.Pr):

    • Kiviniemen ja Vuosalmen taistelut, Mustosen autokorjaamon sankarillinen kellariepisodi ja Kiviniemen tuhoisa tykistökeskitys 11.2.1940 (Alatypön, Haapakankaan ja Joki-Erkkilän kaatuminen).

    • Raatteen tie ja Pitkärannan arktinen saaristosota (Myllykankaan, Rautakosken, Mustasaaren, Sipilän ja Ylitalon uhrit) sekä Kämärän viivytys (Aaro Verronen).

    • Kotirintaman naisten väsymätön leivontaurakka, lottien vaarat (Alli Rahja) ja Kalajoen pommitukset (22.2.1944), joissa opettaja Vieno Lahdenperä sai surmansa. Väkiluvun kasvu 14 000 asukkaaseen evakkotulvan (Petsamo, Savukoski, Sortavala) vuoksi.

  • 8.2 Jatkosodan hyökkäysvaihe Petroskoin valtaukseen (JR 29): Ilomäen tulikaste, Koirivaaran tuliylläkkö, vanhan rajan ylitys sekä Prääsän perunapellon ja Vilgan veriset loppunäytökset (ratsumestari Eerolan kaatuminen).

  • 8.3 Sodan psyykkiset vammat ja vaietut tarinat:

    • Aarne Saaren (1922–1944) tragedia: Veljensä Erkin menettäneen ja rintamapaukeen keskellä hermonsa menettäneen 22-vuotiaan sotilaan teloitusoikeudenkäynti ja hänen koskettava viimeinen kirjeensä vanhemmilleen.

    • Everstiluutnantti Eino Takkunen: Kolmesti virallisesti kuolleeksi julistetun, Mannerheimin surunvalittelut saaneen ja Siperian sotavankileiriltä (rottien kansoittamasta ruumiskellarista) takaisin elävien kirjoihin palanneen huutolaispojan uskomaton elämänkaari.

    • Arno Anthoni suojassa: Valtiolliisen poliisin etsityn ja saksalaismielisen entisen päällikön piileskely väärällä nimellä Raution pappilan vinttikamarissa kirkkoherra Vihman huostassa syksystä 1944 huhtikuuhun 1945.

LUKU 9: Moderni oikeusvaltio ja kansalaisen oikeusturva: Kirjallinen kysymys 2026

  • 9.1 Kansanedustaja Hanna-Leena Mattilan kirjallinen kysymys (12.10.2026): Eduskunnan puhemiehelle ja oikeusministeri Leena Merelle osoitettu valtiopäivätoimi oikeusprosessien laillisuusvalvonnasta.

  • 9.2 Alavieskan Puurakenne Oy:n ja Euronio Oy:n (PR-Teollisuus) tapausanalyysi:

    • Lähes 40 vuotta vireillä ollut oikeus-, konkurssi- ja ulosottokierre (alkuasetelma 11.05.1995 tehdyistä kaupoista).

    • Viranomaisten esteellisyyden problematiikka: saman henkilön (Sulo Heiskari) kaksoisrooli kaupanvahvistajana ja myöhemmin syyttäjänä/esitutkinnan ohjaajana riitautetussa asiakokonaisuudessa perustuslain 21 §:n valossa.

    • Vakavat alioikeustason menettelyvirheet: valtakirjattoman asiamiehen (Paavo M. Petäjä) kuuleminen käräjäoikeudessa ilman omakätistä toimeksiantoa ja tiedoksiantojen laiminlyönti takaajille.

  • 9.3 Valtion korvausvastuu ja ihmisoikeudet pitkittyneissä prosesseissa: Miten oikeusvaltio vastaa vuosikymmeniä jatkuneeseen viranomaisvirheiden aiheuttamaan vahinkoon ilman, että vanhentumisajoilla suojaudutaan vastuuta vastaan.

  • 9.4 Tapauksen visualisointi taiteen keinoin: Erkki Ahon taidenäyttelyn teosten (”Kaupanvahvistaja”, ”Ei toimeksiantoa”, ”Saattohoitaja”) ja historiataulujen rooli vaikeiden oikeudellisten prosessien avaajana yleisölle.

LUKU 10: Johtopäätökset ja synteesi – ”Raution malli”

  • 10.1 Resilienssin, sivistyspalon ja oikeudenmukaisuuden synteesi: Miten rautiolaisen hengen periksiantamattomuus ja sivistyshalu ilmenevät yhtäläisesti niin historian koettelemuksissa, tohtorimäärissä, nosturi-imperiumeissa, 630 urheilumitalissa kuin vuosikymmenten peräänantamattomassa oikeustaistelussa.

  • 10.2 Tutkimuksen teoreettinen ja yhteiskunnallinen anti: Mitä ”Raution malli” voi opettaa nykypäivän muuttuvalle maaseudulle, yhteisöllisyydelle ja oikeusvaltiojärjestelmälle.


Tämä runko kokoaa kaikki tähänastiset aineistolähetyksesi (Tohtorit, yrittäjyyshistoriat, raskaat sotavuodet ja syksyn 2026 eduskuntatason oikeusturvatoimet) erittäin vahvaksi ja akateemiseksi kokonaisuudeksi.

Raution tohtorit on yksi esimerkki rautiolaisuudesta.


Raution tohtorit

https://kalajokinen.blogspot.com/2026/03/raution-tohtorit.html


Olen tehnyt sukuselvitustä. Nyt sukupuussani on jo 56 668 nimeä. Raution tohtoreista virtaa sama veri. Petäistöt, Niskakankaat ja Sipilät sekä Jukola ovat suku toisilleen, samoin Nivala ja Typpöt, Polet , Verroset ja Korhoset jne. Sukustuktimuksen kautta löytyy paljon aineistoa, mikä kertoo rautiolaisuudesta.


Rautiolainen yritteliäisyys on myös oma lukkunsa. Rautiosta kotoisin – Teollisen murroksen ja osaamisen alkulähde.

Teollisuusneuvos Antti Niskan historia

https://kalajokinen.blogspot.com/2026/08/rautiosta-kotoisin-teollisen-murroksen_01042161178.html


Pekkaniska Oy:n juuret ulottuvat 1950-luvun lopulle, jolloin perustaja Pekka Niska aloitti nosturitoiminnan vaatimattomista oloista ennen yhtiön virallista perustamista vuonna 1988. Yhtiön historiaan kuuluu laajentuminen Neuvostoliittoon, 1990-luvun alun lamasta selviytyminen sekä poikkeuksellinen kuntoisuusbonusohjelma ja myöhemmät sukupolvenvaihdokset.


Insinööri Alpo J. Tokola – Rautiosta maailmanluokan sillanrakentajaksi ja kaupunkien uudistajaksi

https://kalajokinen.blogspot.com/2026/08/insinoori-alpo-j-tokola-rautiosta.html


Juha Sipilä – Rautiosta it-miljonääriksi ja valtion taseiden herraksi

https://kalajokinen.blogspot.com/2026/08/juha-sipila-rautiosta-it-miljonaariksi.html


Ranskalaiset korot ja rautainen ammattitaito – Helena Petäistön korvaamaton perintö

https://kalajokinen.blogspot.com/2026/08/ranskalaiset-korot-ja-rautainen.html


Sydän Rautiossa, teot maailmalla: Klaus Korhosen elämäntyössä näkyy aito rautiolaisuus

https://kalajokinen.blogspot.com/2026/08/sydan-rautiossa-teot-maailmalla-klaus.html


Raution ja Himangan poikkeukselliset kanttorisuvut

https://kalajokinen.blogspot.com/2026/07/raution-ja-himangan-poikkeukselliset.html


Rautiolaisten matka jatkosotaan ja Petroskoin valtaukseen

https://kalajokinen.blogspot.com/2026/05/keskipohjalaisten-ja-rautiolaisten.html


Rautiolaisten ja kalajokisten sekä himankalaisten sotahistoriaa

https://kalajokinen.blogspot.com/2026/04/rautiolaisten-ja-kalajokisten-seka.html


Rautiolaisten talvisodasta olen kertonut seuraavassa blogissani:

Rautiolaiset talvisodan uhrit – tarkennuksia soteveteraanimatrikkeleihin

https://kalajokinen.blogspot.com/2026/05/rautiolaiset-talvisodan-uhrit.html


Kerron rautiolaisten siirtolaisuudesta, mikä on ollut poikkeuksellisen suurta väkilukuun suhteutettuna. Lisäksi kerron Raution voimailun historiaasta. Voimailulajeissa Raution Kisailijat on saavuttanut uskomattoman 630 arvokisamitallin määrän. Asukaslukuun suhteutettuna se on käsittämätön suuri määrä.


Rautiolaista sitkeyttä osoittaa kertomus rautiolaisesta Marjatta Heikintytär Puusti (s. 17.3.1676 Rautiossa).

Tämä tarina on peräisin Saloisten ja Raahen kirkkoherra Karl Stenbäckin

vuonna 1770 kirjoittamasta poikkeuksellisen yksityiskohtaisesta kuolinilmoituksesta, ja se vastaa täydellisesti muistamiasi yksityiskohtia: [

  • Miestä pistettiin keihäillä: Joulukuun lopussa 1714 venäläiset kasakat haavoittivat Marjatan miestä Raahessa 15 piikin- eli keihäänpistolla. Mies kuoli viiden (Stenbäckin mukaan kolmen) päivän kuluttua.

  • Kidutus, sokeuttaminen ja pojan vieminen: Talvella 1715–1716 kasakat palasivat. Marjattaa ruoskittiin lyijykärkisellä solmupiiskalla talvipakkasessa ja hänen selkäänsä poltettiin sytytetyllä saunavastalla. Lopulta kasakat sokaisivat hänet tulisella, palavalla talilla. Hänen 15-vuotias poikansa Jaakko vietiin vankina Venäjälle, jossa hänet kastettiin ortodoksiksi (hän pääsi myöhemmin palaamaan).

  • Nälkä ja pako Ruotsiin: Sokeana yksinhuoltajana Marjatta yritti elättää lapsiaan oljilla, nahoilla ja luilla, mutta yksi lapsista kuoli nälkään. Hän pakeni muiden lastensa kanssa Ruotsiin, josta heidät palautettiin sodan jälkeen takaisin Suomeen. Marjatta eli sokeana 54 vuotta ja kuoli 94-vuotiaana vuonna 1770.


Kansanedustaja Hanna-Leena Mattila on jättänyt oikeusministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen. Mikä on alla olevassa linkissä

Lehdistötiedote

https://kalajokinen.blogspot.com/2026/10/lehdistotiedote.html


Hyvät näyttelyvieraat

https://haastehakemus.blogspot.com/2026/06/hyvat-nayttelyvieraat.html



keskiviikko 14. lokakuuta 2026

Arvoisa oikeusministeri Leena Meri ja hänen esikuntansa

 


Arvoisa oikeusministeri Leena Meri ja hänen esikuntansa


Kansanedustaja Hanna-Leena Mattila on jättänyt oikeusministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen. Mikä on alla olevassa linkissä

Lehdistötiedote

https://kalajokinen.blogspot.com/2026/10/lehdistotiedote.html


Nykyisin käytetään tekoälyä hyväksi työn helpottamiseksi. Tässä on tekoälyn ratkaisut asiaan


Olen oikeusmurhan uhri – tekoäly todisti asian

https://oikeuslaitosjapoliisi.blogspot.com/2026/08/olen-oikeusmurhan-uhri-tekoaly-todisti.html


TO 26.09.2024 Miksi en saa oikeutta? Miksi laillisuusvalvojat laiminlyövät tehtävänsä? Miksi tiedotusvälineet vaikenevat ja kieltäytyvät noudattamasta journalistisia ohjeita?

https://kalajokinen.blogspot.com/2024/09/to-26092024-miksi-en-saa-oikeutta-miksi.html


Koska kansanedustaja Hanna-Leena Mattilan kysymys on laajempi niin vastukset asian löytyvät myös näistä blogeista


Nettikirja

https://valtuustoaloite.blogspot.com/


Pankkikriisi

https://pankkikriisi.blogspot.com/


Pankkikriisiselvitys -karmea totuus julki

https://suomenhistoriaa.blogspot.com/2011/11/pankkikriisiselvitys-karmea-totuus.html


Avoin kirje pääministeri Antti Rinteelle

https://pankkikriisi.blogspot.com/2019/06/avoin-kirje-paaministeri-antti-rinteelle.html


Oikeustoimi ja poliisiblogi

https://oikeuslaitosjapoliisi.blogspot.com/


Myös nämä videot kertovat totuuden asioista


DVD-dokumentti YouTubessa

https://oikeuslaitosjapoliisi.blogspot.com/2008/12/dvd-dokumentti-youtubessa.html


Kalajoki 15.10.2026

Erkki Aho

Merenojantie 9 B 16

85100 Kalajoki

www.erkkiaho.com

044-3025948


tiistai 13. lokakuuta 2026

Lehdistötiedote

 


Aihe: LEHDISTÖTIEDOTE: Kansanedustaja Hanna-Leena Mattila jätti kirjallisen kysymyksen oikeusprosessien laillisuusvalvonnasta

Arvoisa toimittaja,

Kansanedustaja Hanna-Leena Mattila (kesk.) on jättänyt eduskunnan puhemiehelle kirjallisen kysymyksen viranomaisten esteellisyyden valvonnasta, alioikeustason menettelyvirheistä sekä perustuslain mukaisen oikeusturvan toteutumisesta poikkeuksellisen pitkittyneissä yritys- ja ulosottoprosesseissa.

Oikeusministeri Leena Merelle osoitetussa valtiopäivätoimessa perätään valtion laillisuusvalvonnan riittävyyttä ja oikeusturvakeinojen tehokkuutta silloin, kun viranomaistoiminnan virheet pitkittävät taloudellisia vahinkoja vuosikymmeniä.

Alla on vapaasti julkaistavissa oleva lehdistötiedote aiheesta.

Ystävällisin terveisin,
Erkki Aho
044-3025948

LEHDISTÖTIEDOTE
Julkaisuvapaa: Heti

Kansanedustaja Hanna-Leena Mattila jätti kirjallisen kysymyksen poikkeuksellisen pitkittyneiden oikeusprosessien laillisuusvalvonnasta

Kansanedustaja Hanna-Leena Mattila (kesk.) on jättänyt eduskunnan puhemiehelle kirjallisen kysymyksen viranomaisten esteellisyyden valvonnasta, alioikeustason menettelyvirheistä sekä kansalaisten oikeusturvan toteutumisesta vuosikymmeniä kestävissä yritys- ja ulosottoprosesseissa. Oikeusministeri Leena Merelle osoitetussa kysymyksessä perätään valtion laillisuusvalvonnan riittävyyttä ja viranomaistoiminnan puolueettomuutta.

Kysymyksen taustalla on lähes 40 vuotta vireillä ollut oikeus- ja ulosottokierre, joka liittyy 1990-luvun puolivälin yrityskauppoihin ja niistä seuranneisiin riitoihin, sekä väitteisiin syyttäjän ja kaupanvahvistajan roolien sekoittumisesta ja alioikeuden prosessivirheistä. Mattila vetoaa perustuslakiin ja vaatii ministeriltä vastauksia esteellisyyden valvontaan, prosessivirheiden korjaamiseen ja pitkittyneisiin vahinkoihin liittyen.

Kansanedustaja Mattila tivaa oikeusministeriltä vastauksia seuraaviin kohtiin:

  1. Toimenpiteet syyttäjien ja tuomareiden aukottoman esteellisyysvalvonnan varmistamiseksi.

  2. Oikeussuojakeinojen tehokkuus tilanteissa, joissa alioikeuden prosessivirheet pitkittävät ulosottoa vuosikymmeniä.

  3. Valtion korvausvastuun ja oikeusvaltioperiaatteen toteutuminen yli 30 vuotta kestäneissä tapauksissa.

Tarkemmat taustatiedot ja asiakirjat ovat luettavissa aiheesta kertovassa verkkolähteessä: https://kalajokinen.blogspot.com/2026/10/kirjallinen-kysymys.html .

Lisätiedot ja tiedustelut:
Eduskunta / Kansanedustaja Hanna-Leena Mattilan työhuone
Sähköposti: hanna-leena.mattila@eduskunta.fi

Taustamateriaali:
https://kalajokinen.blogspot.com/2026/10/kirjallinen-kysymys.html

KIRJALLINEN KYSYMYS

Viranomaisten esteellisyyden valvonnasta, alioikeustason vakavista menettelyvirheistä sekä perustuslain ja ihmisoikeussopimusten mukaisen oikeusturvan toteutumisesta poikkeuksellisen pitkittyneissä yritys- ja ulosottoprosesseissa

Eduskunnan puhemiehelle

Viranomaisille toimitettujen laajojen selvitysten ja julkisuudessa olleiden tietojen valossa on noussut esiin erittäin poikkeuksellinen ja vakava tapaus, jossa yksityisen kansalaisen ja yrittäjän oikeusturva on vaarantunut ja estynyt jo lähes 40 vuotta jatkuneessa oikeus-, konkurssi- ja ulosottokierteessä. Kyseisessä asiaryppäässä, joka koskee Alavieskan Puurakenne Oy:n konkurssipesän ja Euronio Oy:n (myöhemmin PR-Teollisuus Oy) välisiä kauppoja sekä niistä seuranneita lukuisia oikeusprosessia Ylivieskan käräjäoikeudessa ja Vaasan hovioikeudessa, viranomaistoimintaa väitetään rasittaneen ilmeinen esteellisyys sekä järjestelmälliset prosessivirheet. Menettelyt ovat olleet suorassa ristiriidassa Suomen perustuslain, kansainvälisten ihmisoikeussopimusten sekä länsimaisen oikeusvaltioperiaatteen kanssa.

Suomen perustuslain (731/1999) 21 §:ssä säädetään jokaisen oikeudesta saada asiansa käsitellyksi asianmukaisesti ja ilman aiheetonta viivytystä toimivaltaisessa ja riippumattomassa tuomioistuimessa. Pykälä takaa oikeuden tulla kuulluksi sekä muut oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin takeet. Samat periaatteet on suojattu Euroopan ihmisoikeussopimuksen 6 artiklassa, joka takaa oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin kohtuullisen ajan kuluessa puolueettomassa tuomioistuimessa. Tässä nimenomaisessa tapauksessa mikään näistä perusoikeuksista ei ole toteutunut, vaan asianosainen on joutunut vuosikymmeniä kestävän henkisen ja taloudellisen kidutuksen kohteeksi.

Laki yleisistä syyttäjistä velvoittaa syyttäjän ehdottomaan tasapuolisuuteen ja objektiivisuuteen. Tässä asiakokonaisuudessa on kuitenkin ilmennyt, että sama kihlakunnansyyttäjä on toiminut ensin kyseisten liikesopimusten ja kiinteistökauppojen virallisena kaupanvahvistajana, ja myöhemmin yli 20 vuoden ajan samassa asiakokonaisuudessa syyttäjänä ja esitutkinnan ohjaajana. Asetelma, jossa syyttäjäviranomainen joutuu omissa syyteharkinnoissaan arvioimaan omien aiempien kaupanvahvistustoimiensa lainmukaisuutta – tilanteessa, jossa kaupan muotovirheet ja pantattujen kiinnitysten salaaminen on riitautettu – loukkaa vakavasti julkisen vallan puolueettomuusvaatimusta ja täyttää suoraan yleisen esteellisyysperusteen.

Oikeusturvan kannalta yhtä vakavia ovat olleet alioikeustason prosessimenettelyt. Tapaukseen liittyvissä asiakirjoissa on ilmennyt, että käräjäoikeudessa on kuultu ja hyväksytty asiamieheksi varatuomari, jolla ei todellisuudessa ole ollut päämiehen omakätistä valtakirjaa tai toimeksiantoa, minkä kyseinen oikeusavustaja on myöhemmin itsekin myöntänyt Keskusrikospoliisin esitutkinnassa. Lisäksi lailliset tiedoksiannot ja haasteet on jätetty toimittamatta suoraan takaajille ja asianosaisille. Kun tuomioistuin tekee ratkaisunsa ja määrää jättimäiset ulosottosaatavat valtuudettoman asiamiehen lausumien pohjalta ja kuulematta todellisia asianosaisia, kyseessä on törkeä prosessivirhe, joka tekee ratkaisuista perustuslaillisesti kestämättömiä.

Koska virheellisten ja rikosoikeudellisesti kyseenalaisten alioikeuspäätösten pohjalta määrätyt ulosottosaatavat on pidetty vireillä keskeytyksettä vuosikymmenien ajan, kyseessä on viranomaistoiminnalla aiheutettu jatkuva vahinko ja ihmisoikeusloukkaus. Vahingonkorvauslain (412/1974) mukaan valtio on velvollinen korvaamaan julkista valtaa käytettäessä virheellä aiheutetun vahingon. Oikeusvaltiossa valtio ei voi suojautua vanhentumisaikojen taakse tilanteessa, jossa vahinko perustuu viranomaisten omiin laiminlyönteihin ja esteellisyyksiin, ja jossa vahingollinen asiantila pidetään ulosoton voimassaololla jatkuvasti aktiivisena.

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

  1. Mihin konkreettisiin toimenpiteisiin oikeusministeriö ryhtyy varmistaakseen, että syyttäjien ja tuomareiden esteellisyyden laillisuusvalvonta toimii perustuslain 21 §:n mukaisesti, ja miten ministeriö varmistaa, ettei kukaan syyttäjäviranomainen voi toimia syyttäjänä tai esitutkinnan ohjaajana jutussa, jossa hänen oma aiempi roolinsa kaupanvahvistajana on riitautettu ja asetettu syytteen alaiseksi?

  2. Miten oikeusministeriö aikoo varmistaa kansalaisten oikeussuojakeinojen tehokkuuden silloin, kun alioikeuksissa on tapahtunut ilmeisiä ja dokumentoituja prosessivirheitä – kuten valtakirjattoman asiamiehen kuuleminen tai tiedoksiantojen laiminlyönti – ja näiden virheellisten menettelyiden seurauksena yrittäjälle aiheutettu taloudellinen ja henkinen vahinko jatkuu ulosoton kautta katkeamattomana vuosikymmeniä?

  3. Katsooko ministeri, että valtion ankara korvausvastuu ja oikeusvaltioperiaate toteutuvat perustuslain ja Euroopan ihmisoikeussopimuksen henkeä vastaavasti silloin, jos virheellisen ja esteellisen viranomaistoiminnan aiheuttama vahinko pitkittyy yli 30 vuodeksi, ja miten ministeriö varmistaa, ettei viranomaisten itse ylläpitämissä katkeamattomissa prosesseissa käytetä vanhentumisaikoja suojana valtion korvausvelvollisuutta vastaan?

Helsingissä 12. lokakuuta 2026

Hanna-Leena Mattila [kesk]

TAUSTAMUISTIO / LISÄPAPERI (CONFIDENTIAL BACKGROUND MEMO)

Kirjallisen kysymyksen tausta-aineisto, keskeiset asiakirjatodisteet ja viitetiedot

Vastaanottaja: Oikeusministeriö / Ministeri Leena Meren esikunta
Toimittaja: Kansanedustaja Hanna-Leena Mattila (Kysymyksen laatija)
Asiakokonaisuus: Alavieskan Puurakenne Oy:n konkurssipesän ja Euronio Oy:n (myöh. PR-Teollisuus Oy) välistä kauppakirjaa (11.05.1995) koskevat jatkuvat viranomais- ja prosessivirheet Ylivieskan käräjäoikeuden ja Vaasan hovioikeuden alueella.

Alla on yksilöity ne tarkat lähdetiedot, sivunumerot ja viralliset asiakirjatodisteet, joihin jätetty kirjallinen kysymys perustuu. Kaikki asiakirjat on julkaistu ja ne ovat todennettavissa alla mainituista lähteistä.


Osa 1: Kirjadokumentaatio ja tarkat sivunumerot

Kaikki alla mainitut alkuperäiset asiakirjatodisteet (mukaan lukien kauppakirjat, KRP:n esitutkintalausumat ja sopimusten purut) on kopioitu ja selostettu teoksessa:

  • Kirja: Olet maamme armahin Suomenmaa (ISBN: 978-952-91-4593-X)

Keskeiset sivunumerot ja todisteet kirjasta:

  • Sivut 276–285: Alavieskan Puurakenne Oy:n konkurssipesän ja Euronio Oy:n (myöh. PR-Teollisuus Oy) väliset kolme (3) erillistä kauppasopimusta (päivätty 11.05.1995). Sopimuksissa salasitte 48 miljoonan markan pantatut kiinnitykset, ja ne osoittavat väliaikaisten pesänhoitajien myyneen kiinteää omaisuutta ilman kirjallisia valtakirjoja (Konkurssisäännön 50 a §:n ja Maakaaren 2 luvun 3 §:n vastaisesti). Kaupanvahvistajaksi on merkitty tuleva kihlakunnansyyttäjä Sulo Heiskari.

  • Sivu 286 / Sivu 287: Johtaja Seppo Arposen todistus ja Kalevan lehtileike, jotka todistavat keskeneräisen tilauskannan olleen 15 miljoonaa markkaa ilmoitettua (26 miljoonaa) pienempi (törkeä petos kokonaisuudessaan 63 miljoonaa markkaa).

  • Sivu 294: Kaupan osapuolen (Heino Virta) kirjallinen todistus siitä, ettei hän ole koskaan tavannut tai nähnyt asiakirjaan merkittyä kaupanvahvistajaa (Sulo Heiskari).

  • Sivut 298–300: Alioikeuden asiakirjat ja käräjäsihteerin käsintehdyt merkinnät ("Tiedoksiannot? Huom. Aho, Koski ja Virta eivät ole palauttaneet..."), jotka osoittavat, että tiedoksiannot laiminlyötiin syyttäjän toimesta. Asianajaja Jouni Vihervallin kirjallinen tunnustus Suomen Asianajajaliitolle siitä, ettei hänellä ollut valtakirjoja eikä hän ollut edes puhunut puhelimessa edustamiensa henkilöiden kanssa.

  • Sivut 305–308: Viralliset kaupanpurkusopimukset (19.03.1996 ja 18.04.1996). Koska pääsitoumukset purettiin, myös kaikki niihin liittyvät takaussitoumukset raukesivat laillisesti (Kauppalaki 54 §).

  • Sivut 302, 303 ja 304: Pankkisiirtotodisteet ja kuitit, jotka osoittavat, että takauksia oli maksettu yhteensä 1 641 444,45 markkaa, eli saatavia ei ollut olemassa silloin, kun konkurssihakemus jätettiin.

  • Sivut 311–316 & Sivu 514: Varatuomari Paavo M. Petäjän Ylivieskan käräjäoikeudelle antama lausuma ja hänen myöhempi virallinen tunnustuksensa siitä, ettei hänellä ollut toimeksiantoa eikä valtakirjaa ajaa konkurssia asianomaisten nimissä.

  • Sivut 328–331: Konkurssihakemusasiakirjat, jotka todistavat hakemuksen perustuneen väärille tiedoille (puretuille ja jo maksetuille saataville) ja jotka alioikeus hyväksyi tarkistamatta valtakirjoja.


Osa 2: Digitaaliset arkistot ja tarkat internetyhteydet (Blogilinkit)

Tapauksen katkeamaton, yli 30 vuotta jatkunut käsittelyhistorian dokumentaatio, esitutkintapyynnöt sekä juridiset analyysit ovat julkisesti nähtävillä ja tarkistettavissa suorista linkeistä:

  1. Erkki Ahon pääblogi (Todistusaineisto ja laillisuusvalvonta):

  2. Oikeuslaitos ja poliisi -blogi (Juridinen argumentaatio ja prosessivirheet):


Osa 3: Taidenäyttelyn historiataulut ja visuaalinen näyttö

Kansanedustaja Hanna-Leena Mattila on henkilökohtaisesti tarkastanut tapaukseen liittyvän taidenäyttelyn ja siihen kuuluvat teokset, jotka visualisoivat oikeusketjun virheet:

  • Teos "Kaupanvahvistaja": Kuvaa syyttäjä Sulo Heiskarin kaksoisroolia (esteellisyys virkarikoksena syyttäjälain 12 §:n ja perustuslain 21 §:n valossa).

  • Teos "Ei toimeksiantoa": Kuvaa varatuomari Paavo M. Petäjän valtakirjatonta toimintaa Ylivieskan käräjäoikeudessa.

  • Teos "Saattohoitaja": Kuvaa Kera Oy:n ja salaisen sopimuksen roolia petosketjussa (Laki varallisuusoikeudellisista oikeustoimista 30–33 §).

Kaikki nämä teokset on sidottu alkuperäisiin asiakirjoihin suoraan teosten yhteydessä olevissa historiatauluissa, ja ne muodostavat katkeamattoman näytön viranomaistoiminnan lainvastaisuudesta, joka pitää ulosottovahinkoa vireillä edelleen tänä päivänä.


Kidutushistoriani


Minä, Erkki Aho, olen joutunut syyttömänä kärsimään 4 konkurssia, yhden 75 päivän ehdottoman vankeustuomion, mikä muutetiin ehdonalaiseksi ja yhden 5 kuukauden vankeustuomion, mikä muutettiin ehdonalaiseksi sekä 7 kunnianloukkaustuomiota. Olen menettänyt Suomen valtion rikollisen toiminnan johdosta, yritykseni, omaisuuteni, ihmisarvoni ja minulle on aiheutettu avioero valtion rikollisen toiminnan johdosta. Olen ollut luottokelvottomana yli 30 vuotta enkä ole voinut harjoittaa yritystoimintaa. Minä en ole saanut esteetöntä rikostutkintaa eikä oikeudenmukaista oikeudenkäyntiä 30 vuoteen. Minut on pidätetty useita kertoja rikollisten toimesta ja minä on joutunut olemaan maan paossa Suomessa, Ruotsissa ja Bulgariassa. Minä joutunut hakemaan poliittista turvapaikkaa Suomen valtion rikollisen toiminnan johdosta Euroopan Unionilta eli oikeuskomisaari Vera Jourovalta sekä Bulgarian presidentiltä. Minä olen menettänyt terveyteni sairastuttuani syöpään ja korkeaan verenpaineeseen. Syövän onnistuin voittamaan, mutta korkea verenpaine on tuhonnut elimistöäni. Sairastuin diabetekseen. Minulle on aiheutettu avioero valtion rikollisen toiminnan johdosta. Tämä on minulle äärettömän raskas ja vaikea asia.

Olen joutunut Suomen valtion yli 30 vuoden kidutuksen kohteeksi ja Kalajoen kaupungin 40 vuoden syrjinnän kohteeksi. Olen edelleen ulosoton kohteena , mikä pitää rikokset avoimena ja olen edelleen kidutuksen kohteena, mikä on ihmisoikeusrikos.


Kirjallinen kysymys

https://kalajokinen.blogspot.com/2026/10/kirjallinen-kysymys.html


Erkki Aho

Merenojantie 9B16

85100 Kalajoki

www.erkkiaho.com

044-3025948