Erkki Ahon blogi

maanantai 23. maaliskuuta 2026

Raution tohtorit ja muita rautiolaisia henkilöitä taidenäyttelyssäni

Taiteilija Rositsa Tancheva on maalannut karikatyyrimaalauksen Erkki Ahosta. ( Muut taideteokset näet taidenäyttelyssäni, mutta seuraavassa voit luke tiedot niistä.

Raution tohtoreiden (Kalajoen Raution kylästä kotoisin olevien tohtoreiden) muotokuvapiirrokset ovat osa Raution kylän kulttuuriperintöä ja paikallishistoriaa. Muotokuvapiirrokset on tehnyt taiteilija Tanja Luukkonen.

Kokoelmaan kuuluu muotokuvia rautiolaisista, jotka ovat suorittaneet tohtorin tutkinnon. Rautio on tunnettu poikkeuksellisen suuresta tohtoreiden määrästä suhteessa kylän asukaslukuun, mikä on ollut paikallinen ylpeys. Muotokuvat toimivat kannustimena oppilaille ja kertovat kylän arvostuksesta koulutusta kohtaan. Tämä listaus osoittaa konkreettisesti, kuinka monipuolista osaamista pienestä kylästä on maailmalle lähtenyt. Kokoelma kattaa valtavan kirjon tieteenaloja. Nämä muotokuvapiirrokset on tarkoitus saada esille ensi kesänä Erkki Ahon taidenäyttelyssä Rautiossa.

”Raution tohtorit” aakkosjärjestyksessä

Arto Haveri

Arto Haveri on suomalainen hallintotieteilijä ja kunta- ja aluejohtamisen professori Tampereen yliopistossa. Hänet tunnetaan erityisesti kuntahallinnon, julkisen hallinnon uudistusten ja itsehallinnon asiantuntijana.

Elias Jukola

Elias Jukola on arvostettu suomalainen eläinlääketieteen tohtori (ELT, PhD) ja asiantuntija Helsingin yliopistossa.

Minna Koivikko

Suomen ensimmäinen meriarkeologian tohtori: Koivikko väitteli Helsingin yliopistossa vuonna 2017 aiheesta, joka käsitteli Suomenlinnan hylkyjä ja niiden merkitystä.

Sinikka Kontio

Kontio valmistui musiikin tohtoriksi Sibelius-Akatemiasta vuonna 2001. Hänen väitöskirjansa "Veisuun mahti" käsitteli suomalaista virrenveisuuta ja sen perinteitä. Vuonna 2020 hän suoritti lisäksi pianonvirittäjän ammattitutkinnon.

Rauno Korhonen

Rauno Korhonen (s. 1958) on suomalainen oikeustieteen tohtori ja Lapin yliopiston oikeusinformatiikan professori

Heikki Niskakangas

Heikki Niskakangas (s. 1948) on suomalainen oikeustieteen tohtori ja Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun vero-oikeuden emeritusprofessori. Hän on yksi Suomen tunnetuimmista verotuksen asiantuntijoista ja on toiminut vuosikymmeniä yhteiskunnallisena keskustelijana veropolitiikkaan liittyvissä kysymyksissä

Keijo Nivala

Keijo Nivala on suomalainen tekniikan tohtori, joka tunnetaan erityisesti urastaan ammattikorkeakoulujen johdossa.

Timo Murtoniemi

Tohtori Timo Murtoniemi on suomalainen asiantuntija ja tutkija, joka tunnetaan erityisesti työstään sisäilman laadun, rakennusfysiikan ja mikrobiologian parissa

Juhani Peltonen

Turun yliopistossa fysiikan ja tietotekniikan parissa työskentelevä tohtori, professori Juhani Peltonen on pitkän linjan tutkija, joka tunnetaan erityisesti työstään avaruuslaitteiden ja säteilymonitorien kehittäjänä Hän on toiminut pitkään fysiikan professorina ja vastannut erityisesti elektroniikan ja tietotekniikan opetuksesta sekä tutkimuksesta fysiikan laitoksella. Hänen osaamisensa yhdistää teoreettisen fysiikan ymmärryksen hyvin käytännölliseen laitesuunnitteluun, mikä on mahdollistanut suomalaistekniikan pääsyn vaativiin kansainvälisiin avaruusmissioihin.

Raija Petäistö

Raija Petäistö väitteli tohtoriksi vuonna 1983. Hänen tutkimustyönsä on keskittynyt erityisesti metsänviljelyyn, taimitarhojen kasvitautioppiin ja havupuiden taimien terveyteen.

Tiina Petäistö

Tiina Petäistö on suomalainen lääkeaineoppiin erikoistunut filosofian tohtori, joka työskentelee lääkekehityksen asiantuntijapalveluita tarjoavassa Admescope-yrityksessä

Juho Polet

Juho Polet on suomalainen liikuntatieteiden ja psykologian asiantuntija, joka työskentelee tutkijatohtorina Jyväskylän yliopsitossa. Hänen työnsä keskittyy pääasiassa oppimiseen, motivaatioon ja terveyskäyttäytymiseen:

Mirjam Rasmus

Tohtori Mirjam Rasmus on suomalainen kasvatustieteilijä, joka toimii tällä hetkellä Turun normaalikoulun johtavana rehtorina.Hän on aktiivinen opetusalan kehittäjä ja toimii linkkinä yliopistollisen opettajankoulutuksen ja käytännön koulutyön välillä.

Pirkko Rautakoski'

Pirkko Rautakoski on suomalainen logopedian professori, joka työskentelee Åbo Akademissa. Hän on koulutukseltaan filosofian tohtori (FT) ja puheterapeutti

Päivi Rohkimainen

Päivi Rohkimainen on suomalainen teologian tohtori, tietokirjailija ja opettaja. Hän on keskittynyt tutkimuksessaan erityisesti kirkon historiaan ja suomalaiseen toimintaan Ruotsissa

Pia Sjöblom

Tohtori Pia Sjöholm on suomalainen yhteiskuntatieteiden tohtori, joka on toiminut muun muassa Valtion liikuntaneuvoston jäsenenä Hänet tunnetaan erityisesti työstään liikuntapolitiikan ja urheilun hallinnon parissa.

Asser Typpö

Tohtori Asser Typpö on suomalainen tekniikan tohtori, joka väitteli Oulun yliopistosta vuonna 2005. Hänen tutkimuksensa on keskittynyt erityisesti vesitalouteen, ympäristötekniikkaan sekä maatalouden ja ympäristön välisiin suhteisiin Pohjanmaan alueella.

Tapani Typpö

Lääketieteen ja kirurgian tohtori Tapani Typpö on kotoisin Kalajoen Rautiosta, Typpön kylästä. Hän on tehnyt merkittävän uran sydän- ja rintaelinkirurgian erikoislääkärinä ja lääketieteen tutkijana. Hänen asiantuntemuksensa keskittyy sydän- ja rintaelinkirurgiaan.

Tiina Vainio-Kaila

Tohtori Vainio-Kaila väitteli tohtoriksi Aalto-yliopistosta vuonna 2017. Hänen kymmenvuotinen tutkimustyönsä osoitti, että käsittelemätön puu (erityisesti mänty ja kuusi) tappaa tehokkaasti haitallisia bakteereja, kuten salmonellaa, listeriaa ja MRSA-sairaalabakteeria.

Anni Vanhala

Tohtori Anni Vanhala on toiminut tutkijana ja julkaissut artikkeleita muun muassa Tampereen yliopiston kautta. Hänen tutkimusaiheensa ovat käsitelleet esimerkiksi potilaiden valituksia ja esimiesten vastauksia institutionaalisessa vuorovaikutuksessa. Hänen asiantuntemustaan hyödynnetään potilaan oikeuksien ja hyvän hallinnon varmistamisessa. Hän toimii linkkinä potilaan kokemuksen ja hallinnollisen päätöksenteon välillä.

Kati Vasalampi

Tohtori Kati Vasalampi on suomalainen kasvatustieteilijä ja tutkija, joka työskentelee tällä hetkellä apulaisprofessorina (Tenure Track) Jyväskylän yliopistossa. Vasalampi on erikoistunut tutkimaan oppilaiden motivaatiota, koulukokemuksia ja hyvinvointia peruskoulusta korkeakouluun.

Pekka Verronen

Tohtori Pekka Verronen on Ilmatieteen laitoksen tutkimusprofessori ja Oulun yliopiston avaruusfysiikan professori. Hän aloitti tutkimusprofessorina Sodankylän avaruuskampuksella syyskuussa 2019. Verronen tutkii, miten auringon hiukkassadanta (elektronit ja protonit) vaikuttaa napa-alueiden ylempään ilmakehään, erityisesti otsonikerrokseen ja stratosfäärin lämpötiloihin.

Esa Väliverronen

Tohtori Esa Väliverronen on Helsingin yliopiston viestinnän professori, joka tunnetaan erityisesti tieteen julkisuuden ja asiantuntijuuden tutkijana. Hän on yhteiskuntatieteiden tohtori (YTT) ja on toiminut professorina vuodesta 2001 lähtien. Hän on tutkinut laajasti tutkijoiden roolia yhteiskunnallisessa keskustelussa sekä tieteen ja median suhdetta. Väliverronen on analysoinut journalismin muutosta ja asiantuntijoiden asemaa nykyaikaisessa mediaympäristössä.

Seuraavasta linkistä aukeaa kuvat ja historiatiedot pienoismalleista

Kalajoen merkittävien rakennusten pienoismallit

https://e-aho-kalajokiblog.blogspot.com/2023/05/kalajoen-merkittavien-rakennusten.html

Muotokuvat

Helena Petäistö

Helena Petäistö on arvostettu suomalainen toimittaja, kolumnisti ja tietokirjailija, joka tunnetaan erityisesti pitkästä urastaan MTV3:n Pariisin-kirjeenvaihtajana. Häntä pidetään yhtenä Suomen tunnetuimmista Ranska- ja EU-asiantuntijoista

Keijo Nivala

Keijo Nivala on rautiolainen tekniikan tohtori.

Selvät Sävelet on kapellimestari Keijo Nivalanjohtama viihdeorkesteri. Kokoonpano toimii Ylivieskan seudun kansalaisopiston alaisuudessa ja se on tunnettu erityisesti alueellisista konserteistaan sekä perinteisestä viihde- ja tanssimusiikista.

Alpo Murtoniemi

Alpo Murtoniemi on pitkäaikainen ja arvostettu Raution kyläpäällikkö Kalajoella. Hänet tunnetaan kotikylänsä väsymättömänä kehittäjänä, ja häntä kutsutaankin usein lempinimellä "Mister Rautio"

Klaus Korhonen

Klaus Korhonen (TM) on pitkän linjan vaikuttaja suomalaisessa helluntailiikkeessä. Hänet tunnetaan erityisesti työstään seurakuntajohtajana, opettajana ja kirjailijana. Korhonen toimi pitkään Helsingin Saalem-seurakunnan johtajana ennen jäämistään eläkkeelle tästä tehtävästä.Koulutukseltaan Korhonen on teologian maisteri. Korhonen on tunnettu aloitteestaan, jossa hän ehdotti helluntailaisten ja luterilaisten välistä julkista anteeksipyyntöä ja sovintoa menneisyyden jännitteistä. Hän on korostanut tarvetta puhdistaa historiallista painolastia liikkeiden välillä Klaus Korhonen on tehnyt puolisonsa Satu Korhosen kanssa pitkäjänteistä työtä Romanian romanien parissa erityisesti eläkkeelle jäämisensä jälkeen. Tämä työ keskittyy Itä-Euroopan kaikkein syrjityimpien ja köyhimpien vähemmistöjen auttamiseen.

Juha Sipilä

Pääministeri Juha Sipilän mummola on Rautiossa,Juha Sipilä (kesk.) toimi Suomen pääministerinä vuosina 2015–2019. Hänen johtamansa hallitus perustui alun perin Keskustan, Perussuomalaisten ja Kokoomuksen yhteistyöhön. Juha Sipilä on tunnettu "miljonääripääministerinä", jonka ura on rakentunut vahvasti yritysmaailman ja politiikan väliselle rajapinnalle. Jätettyään eduskunnan vuonna 2023 hän on palannut aktiivisemmin liike-elämään ja yrityshankkeisiin

Elias Simojoki

Lauri Elias Simojoki (1899–1940) oli suomalainen pappi, kansanedustaja ja 1920- ja 1930-lukujen äärioikeistolaisen liikehdinnän keskeinen hahmo. Hänet tunnetaan erityisesti tulisieluisena puhujana, heimoaatteen kannattajana ja edustajana Suomessa. Raution pappila (tunnetaan myös nimellä Granholma) on historiallinen rakennus Kalajoen Rautiossa. Se on Elias Simojoen syntymäkoti, sillä hänen isänsä Niilo Simelius toimi Raution kappalaisena Simojoen syntymän aikaan vuonna 1899.

Sulevi Juhola

Sulevi Juhola (s. 1938) on kalajokinen harrastajatutkija ja kirjailija, joka on tunnettu erityisesti Pähkinäsaaren rauhan rajan (1323) kulkua koskevista tutkimuksistaan. Juhola on esittänyt perinteisestä historiantutkimuksesta poikkeavia näkemyksiä rajan sijainnista Pohjois-Pohjanmaalla ja Keski-Pohjanmaalla. Hänen teoriansa keskiössä ovat maastosta löytyneet mahdolliset historialliset rajakivet ja paikannimistö. Juhola uskoo Pähkinäsaaren rauhan rajan kulkeneen selvästi etelämpänä ja eri tavalla kuin virallinen historiankirjoitus usein esittää. Hänen mukaansa raja päättyi Pohjanlahteen Kalajoen ja Pyhäjoen seuduilla

Kukkarokivi ja Kruununkivi: Juholan kiinnostus heräsi, kun hän löysi mahdollisia rajakiviä, kuten Kruununkiven, kesäasuntonsa läheltä. Toinen merkittävä kohde hänen tutkimuksissaan on Kukkarokivi, jota hän pitää yhtenä sopimuksen rajakivistä.

John Raymond Ylitalo

John Raymond Ylitalo (1916–1987) oli amerikansuomalainen diplomaatti ja FBI-agentti, jonka nimi on noussut esiin historiallisissa keskusteluissa liittyen Suomen ja Yhdysvaltojen suhteisiin sekä Naton syntyhistoriaan. Historiallisissa keskusteluissa ja muistelmissa Ylitaloa on pidetty yhtenä niistä henkilöistä, joiden raportointi vaikutti Naton perustamiseen. Hänen katsotaan olleen avainasemassa välittämässä tietoa Pohjois-Euroopan turvallisuustilanteesta Washingtoniin toisen maailmansodan jälkeisinä "vaaran vuosina"

Leonard Typpö

Leonard Typpö (1868–1922) oli merkittävä suomalainen kansanedustaja, maallikkosaarnaaja, runoilija ja maanviljelijä. Hänet tunnetaan erityisesti vanhoillislestadiolaisen herätysliikkeen vaikuttajana ja hengellisten laulujen sanoittajana

Pekka Niska

Pekka Niska (1939–2021) oli suomalainen yrittäjä, joka tunnetaan erityisesti nosturivuokraukseen erikoistuneen Pekkaniska Oy:n perustajana. Hänet tunnettiin dynaamisena johtajana, jonka aikana yritys laajeni voimakkaasti kansainvälisesti. Pekkaniska Oy on saanut tunnustusta muun muassa Suomen parhaana työllistäjänä vuonna 2010.

Erkki Aho

Erkki Aho on kalajokinen kunnallispoliitikko, bloggaaja ja yrittäjä, joka on tunnettu erityisesti pitkäaikaisesta vaikuttamisestaan Kalajoen paikallispolitiikassa sekä aktiivisesta verkkokirjoittelustaan. Aho on toiminut Kalajoella pitkään kunnallispoliitikkona ja on ollut useissa vaaleissa kaupungin ylivoimaisesti äänestetyimpiä ehdokkaita.

Osmo Tokola

Osmo Tokola (1918–2009) oli arvostettu kalajokinen opettaja, kirjailija ja kotiseutumies, jota kutsuttiin usein "rautiolaisuuden isähahmoksi". Hän vaikutti merkittävästi kotikylänsä Raution sivistys- ja urheiluelämään.

Raution kirkko

Raution kirkko on Kalajoen Rautiossa sijaitseva historiallinen puukirkko, joka kuuluu Kalajoen seurakuntaan. Se on keskeinen osa paikallista kulttuurimaisemaa ja palvelee alueen kappeliseurakuntaa Kirkko on muodoltaanristikirkko, eli sen pohjapiirros on ristin muotoinen. Rakennustöitä johti kuuluisa kalajokinen kirkonrakentaja Simon Silvén.

Aarne Saari

Sotamies Aarne Saari (1922–1944) kirjoitti viimeisen kirjeensä vanhemmilleen 3. elokuuta 1944, vain hetkeä ennen kuin hänet teloitettiin karkuruudesta. Kirje on koskettava dokumentti sodan aiheuttamasta henkisestä murtumisesta. Saaren murtumiseen vaikuttivat syvästi hänen veljensä Erkin kaatuminen kesäkuussa 1944 sekä toisen veljen Niilon haavoittuminen. Aarne Saari oli yksi niistä suomalaisista sotilaista, jotka teloitettiin jatkosodan loppuvaiheen perääntymisvaiheessa kurin ylläpitämiseksi. Hänen tapauksensa on noussut esiin historiallisissa selvityksissä.

Eino Takkuen

Totta se on:everstiluutnantti Eino Takkunen (1918–1989) on tullut tunnetuksi poikkeuksellisesta elämäntarinastaan, johon kuului peräti kolme kertaa "kuolleeksi" julistaminen ennen hänen varsinaista kuolemaansa.. Takkunen jäi venäläisten vangiksi heinäkuussa 1941. Hänet julistettiin Suomessa virallisesti kuolleeksi, ja marsalkka Mannerheim allekirjoitti hänen kuolinilmoituksensa. Hänen nimensä ehti jopa päätyä sankarivainajien listaan, kunnes hän palasi sotavankeudesta elossa joulukuussa 1944.

Opettaja Osmo Tokolan sotamaalaukset 4 kpl

Opettaja Osmo Tokola (1918–2009) tunnetaan erityisesti kotiseutuneuvoksena, sotaveteraanina ja pitkäaikaisena opettajana Kalajoen Rautiossa. Vaikka hän oli monipuolinen kulttuuripersoona, hänen julkinen tuotantonsa keskittyi ensisijaisesti kirjallisuuteen, historioihin ja runouteen.

Osmo Tokolan panos Raution sotahistorian tallentajana on kiistaton, ja se, että hän on visualisoinut näitä kokemuksia noin 30 maalauksen sarjaksi, syventää kuvaa hänestä monialaisena kerronnan mestarina. Sotamaalaukset toimivat arvokkaana kuvallisena vastinparina hänen kirjoittamalleen Vapauden puolesta-matrikkelille.

Anne ja Milko Tokola

Milko Tokola (s. 1992) on rautiolainen entinen huipputason painonostaja, joka tunnettiin erityisesti poikkeuksellisesta asenteestaan ja intensiivisestä kilpailutyylistään. Rio de Janeiron olympialaiset (2016): Tokola edusti Suomea alle 85 kilon sarjassa. Hän herätti maailmanlaajuista huomiota pyörtymällä dramaattisesti lavalla onnistuneen työnnön jälkeen annettuaan suoritukseen kaikkensa.

Anna-Maria "Anna" Tokola (o.s. Everi, s. 1987) on suomalainen painonnostaja ja urheiluhieroja. Hänet tunnetaan yhtenä Suomen parhaista naispainonnostajista. Tokola oli ensimmäinen suomalaisnainen, joka rikkoi 200 kilon yhteistuloksen 63 kilon sarjassa. Hänen paras sijoituksensa aikuisten EM-kilpailuissa on 6. sija.

tiistai 17. maaliskuuta 2026

Miten lakia voi tulkita näin?

POHJOIS-SUOMEN HALLINTO-OIKEUS PÄÄTÖS 17.3.2026 391/2026 Dnro 1079/03.04.04.04.09/2024

Asia Hyvinvointialueasiaa koskeva valitus

Valittaja Kalajoen kaupunki

Päätös, josta valitetaan Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen aluehallitus 11.6.2024 § 283 Toimialuejohtaja on 6.5.2024 (nro 10/2024) päättänyt, että terveyden- ja sairaanhoidon palvelujen toimialueen Rannikon lähi- ja aluepalvelujen Vuodeosastot -vastuualueen Akuuttiosasto Kalajoki -vastuuyksikkö lakkautetaan 1.8.2024 alkaen. Aluehallitus on valituksenalaisella päätöksellä hylännyt Kalajoen kaupungin tekemän oikaisuvaatimuksen. Vaatimukset hallinto-oikeudessa Valituksenalainen päätös on kumottava. Tuottavuus- ja taloudellisuusohjelmaan liittyvien toimenpidesuunnitelmien käsittelyä on pidettävä lakkauttamispäätöksen valmistelutoimenpiteinä, joita koskevat hallintolaissa säädetyt hallintoasian käsittelyä koskevat yleiset menettelysäännökset.

Aluehallitukseen ja -valtuustoon kuuluu jäseniä, jotka ovat hallintolain 28 §:n 1 momentin 5 kohdan mukaisessa asemassa lähialueen kunnissa, joiden omistamissa tiloissa toimii vastaavia lakkauttamisuhan alaisia terveydenhuollon toimintayksiköitä. Palveluverkkoa koskevilla ratkaisuilla voidaan katsoa olevan erityisiä vaikutuksia hyvinvointialueen jäsenkunnille, niiden alueella oleville palveluille ja siten kyseisten kuntien asukkaille. Hyvinvointialueen toimielimiin nimettyjä jäsenkuntien hallitusten jäseniä ja varajäseniä on pidettävä asiassa esteellisinä.

Aluehallituksen valituksenalaisesta päätöksestä on todettavissa, että hallintolain esteellisyyssäännöksiä ei ole otettu huomioon tuottavuus- ja taloudellisuusohjelman ja sen toimenpidesuunnitelmien käsittelyssä poliittista ohjausta antaneissa aluehallituksen ja -valtuuston seminaareissa kevään 2024 2 (9) aikana. Aluehallituksen käsitys siitä, että esteellisyyssäännökset eivät tulisi sovellettaviksi asian käsittelyyn aluehallituksen iltakouluissa ja valtuustoseminaareissa on virheellinen ja viranhaltijapäätös on siten syntynyt virheellisessä järjestyksessä. Kalajoen kaupungille ei ole ennen viranhaltijan tekemää päätöstä varattu tilaisuutta lausua mielipidettään tai antaa muutakaan selitystä hallintolain 34 §:n mukaisesti. Lakkauttamisen kohteena oleva yksikkö ja muut Kalajoen kaupungin järjestämän perusterveydenhuollon toimitilat ovat siirtyneet hyvinvointialueen hallintaan 1.1.2023 ja osapuolet ovat tehneet toimitilojen hallinnasta vuokrasopimuksen. Yksikön lakkauttaminen vaikuttaa välittömällä tavalla yksikön käytössä olevan toimitilan lisäksi muiden kaupungin omistamien ja hyvinvointialueen hallinnassa olevien tilojen käyttöön tulevaisuudessa, mistä johtuen kaupunki on ollut asiassa toimitilojen omistamisen perusteella asianosainen. Tuottavuus- ja taloudellisuusohjelman mukaan toimenpiteiden tarkempi valmistelu käynnistyy heti se tultua hyväksytyksi aluevaltuustossa, ja valmistelu tehdään toimenpidekohtaisesti, jolloin laaditaan toimenpiteittäin asianmukaiset vaikutusten arvioinnit.

Viranhaltijapäätöksestä puuttuu taloudelliset laskelmat, henkilöstövaikutusten arviointi sekä arvio päätöksen vaikutuksista asukkaisiin (palvelujen saatavuus ja saavutettavuus). Aluehallituksen päätöksestä on todettavissa, että vaikutusten arviointia ei ole tehty toimenpidekohtaisesti kuten tuottavuus- ja taloudellisuusohjelmaan on kirjattu. Henkilöstön kuulemistilaisuudesta tai muistakaan henkilöstötilaisuuksista ei ole laadittu muistioita. Asian selvittämisessä ei ole menetelty hallintolain 31 §:n 1 momentin edellyttämällä tavalla. Vuodeosaston lakkauttamisen taloudelliset vaikutukset on keskeinen peruste hyvinvointialueen päätökselle. Laskelmien esittämättä jättäminen merkitsee, että päätöstä ei ole asianmukaisesti perusteltu. Viranhaltijapäätöksessä ei ole esitetty minkäänlaisia selvityksiä taloudellisista seikoista, joihin yksikön lakkauttaminen perustuu. Kalajoen yksikössä on tuotettu laadukasta akuuttivuodeosastohoitoa saattohoitoineen huomattavasti edullisemmin kuin niissä paikoissa, joihin akuuttivuodeosastoa oltaisiin keskittämässä. Mikäli taloudellisuus- ja tuottavuusohjelmaan perustuvia palveluverkkoratkaisuja kustannussyistä tullaan tekemään ja perustelemaan, palveluverkon karsiminen tulisi kohdentaa tehottomiin tuotannon osiin eli niihin yksiköihin, joissa palvelun tuottaminen on kallista. On myös huomionarvoista, että hyvinvointialueuudistuksessa Kalajoelta siirtyi tuloja enemmän kuin menoja hyvinvointialueelle. Tämä riittää kattamaan mahdolliset sairastavuuden muutokset, inflaation sekä palkkakehityksen Kalajoen alueella tapahtuvan toiminnan osalta. Päätöstä ei ole perusteltu hallintolain mukaisella tavalla. Päätös on puutteellisen asian selvittämisen tai muun asian valmistelussa tapahtuneen virheen vuoksi johtopäätöstensä osalta tosiseikkoja vastaamaton.

Lakkauttamispäätös ei kohtele hyvinvointialueesta annetun lain 7 §:n 1 momentin mukaisella tavalla alueen asukkaita yhdenvertaisesti. Päätöksen seurauksena Kalajoen kunnan alueelta on palvelujen piiriin enimmillään lähes 100 kilometrin matka ilman toimivaa joukkoliikennettä. Päätös on tehty 3 (9) ottamatta huomioon alue- ja väestörakennetta, väestökehitystä sekä asukkaiden palvelutarpeita eri alueilla. Kalajoki on yksi kasvavista kaupungeista Pohjois-Pohjanmaan eteläalueella, ja omien asukkaiden lisäksi vuosittain Kalajoella yöpyy noin 600 000 henkilöä ja päiväkävijöitä on yli 1,5 miljoonaa. Hyvinvointialueen lounaisosan asukkaita ja muita matkailuun ja vapaa-ajan asumiseen perustuvia palvelun tarvitsijoita ei voida kohdella palvelujen saatavuuden ja saavutettavuuden näkökulmasta huonommin kuin hyvinvointialueen muiden osien asukkaita. Asian käsittely ja selvittäminen Aluehallitus on lausunnoissaan esittänyt valituksen hylkäämistä.

Valittajat ovat antaneet vastaselityksen. Aluehallitus on hallinto-oikeuden pyynnöstä toimittanut lisäselvitystä. Merkitään Hallinto-oikeus on 5.9.2024 antamallaan välipäätöksellä hylännyt valittajan aluehallituksen valituksenalaiseen päätökseen kohdistuvan täytäntöönpanon kieltämistä koskevan hakemuksen. Hallinto-oikeuden ratkaisu Hallinto-oikeus jättää tutkimatta esteellisyyttä koskevan valitusperusteen. Muilta osin hallinto-oikeus on tutkinut asian ja hylkää valituksen. Perustelut Tutkimatta jättäminen Valittaja on katsonut, että tuottavuus- ja taloudellisuusohjelman ja siihen liittyvien toimenpidesuunnitelmien käsittelyä on pidettävä nyt käsillä olevan asian valmisteluna, johon on osallistunut esteellisiä henkilöitä. Aluevaltuusto on 20.11.2023 hyväksymässään tuottavuus- ja taloudellisuusohjelmassa linjannut Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueella toteutettavina tasapainotustoimenpiteinä muun ohella, että akuuttiosastopaikkoja vähennetään 29 paikkaa ja niitä keskitetään alueellisesti isompiin yksiköihin. Akuuttiosastojen paikkamäärää ja sijoittumista tarkastellaan vuoden 2024 aikana. Aluehallituksen valituksenalaisen päätöksen mukaan tuottavuus- ja taloudellisuusohjelman toimenpidesuunnitelmat ovat olleet esillä aluehallituksen iltakouluissa ja aluevaltuuston seminaarissa kevään 2024 aikana.

Suunnitelluilla toimenpiteillä on suoria taloudellisia vaikutuksia muun muassa sijaismäärärahoihin ja tarvikekustannuksiin. 4 (9) Tukipalveluiden osalta kustannussäästöt liittyvät muun muassa vuokra- ja muihin tilakustannuksiin sekä ateria- ja puhtaanapitokustannuksiin. Tuottavuus- ja taloudellisuusohjelmaan liittyvistä toimenpidesuunnitelmista laaditussa 20.2.2024 päivätyssä yhteenvedossa akuuttiosastoihin suunniteltujen muutosten osalta on linjattu, että muun muassa Kalajoen osasto lakkaa. Valtuuston tuottavuus- ja taloudellisuusohjelman hyväksymistä koskevassa päätöksessä on ollut kysymys luonteeltaan sellaisesta periaatepäätöksestä, jota on tarkoitus noudattaa tulevia päätöksiä tehtäessä ja jonka oikeudelliset vaikutukset rajoittuvat palvelurakennemuutosten jatkovalmisteluun. Tuottavuus- ja taloudellisuusohjelman käsittelyä ei ole pidettävä valituksessa esitetyllä tavalla nyt käsillä olevan yksikön lakkauttamista koskevan asian valmisteluna. Myöskään edellä mainittuun ohjelmaan liittyviä toimenpidesuunnitelmia ei ole pidettävä tämän asian valmisteluna. Näin ollen tuottavuus- ja taloudellisuusohjelmaan ja toimenpidesuunnitelmiin liittyviä esteellisyyttä koskevia valitusperusteita ei voida tutkia käsiteltäessä nyt kyseessä olevaa yksikön lakkauttamista koskevaa aluehallituksen päätöksestä tehtyä valitusta. Valitus on jätettävä mainituilta osin tutkimatta.

Pääasia Kuuleminen Hallintolain 34 §:n 1 momentin mukaan asianosaiselle on ennen asian ratkaisemista varattava tilaisuus lausua mielipiteensä asiasta sekä antaa selityksensä sellaisista vaatimuksista ja selvityksistä, jotka saattavat vaikuttaa asian ratkaisuun. Hallintolain 11 §:n mukaan hallintoasiassa asianosainen on se, jonka etua, oikeutta ja velvollisuutta asia koskee. Hallituksen esityksessä hallintolaiksi ja laiksi hallintolainkäyttölain muuttamisesta (72/2002 vp) on esityksen yksityiskohtaisissa perusteluissa todettu hallintolain 11 §:n osalta muun ohella, että asianosainen on ensinnäkin ratkaisutoimenpiteen välitön kohde eli se, jonka oikeudesta, edusta taikka velvollisuudesta asiassa päätetään taikka jonka kanssa viranomainen tekee hallintosopimuksen. Tällaiset asianosaiset ovat menettelyn varsinaisia asianosaisia, joiden omasta asiasta käsittelyssä voidaan katsoa olevan kysymys. Varsinaisia asianosaisia olisivat siten hakija omassa asiassaan ja muut henkilöt, joihin asiassa annettava päätös kohdistetaan. Lähtökohtana on, etteivät pelkästään asiaan liittyvät tosiasialliset intressit riittäisi tuottamaan laissa tarkoitettua asianosaisasemaa. Vaikutusten tulee olla oikeudellisia. Hallintolaissa tarkoitettuja asianosaisia voisivat olla niin luonnolliset henkilöt kuin oikeushenkilötkin. Myös viranomaisella voisi olla hallintoasiassa asianosaisen puhevalta, jos asia koskee viranomaisen oikeutta pykälässä edellytetyllä tavalla oikeudellisesti. Kunnan viranomainen voi olla yksityiseen asianosaiseen verrattavassa asianosaisasemassa esimerkiksi maanomistajana tai luvan haltijana.

Aluehallituksen lausunnon mukaan Kalajoen kaupungissa sijaitsevat perusterveydenhuollon toimitilat ovat siirtyneet Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen hallintaan sosiaali- ja terveydenhuoltoa ja pelastustoimea koskevan uudistuksen toimeenpanosta ja sitä koskevan lainsäädännön voimaanpanosta annetun lain 22 §:n 1 momentin nojalla 1.1.2023. Kaupungin ja hyvinvointialueen välillä on toimitiloja koskeva vuokrasopimus. Hallinto-oikeus toteaa, että toimialuejohtajan päätös Kalajoella sijaitsevan akuuttiyksikön lakkauttamisesta ei koske hyvinvointialueen ja Kalajoen kaupungin välistä toimitiloja koskevaa vuokrasopimusta tai muutoinkaan välittömästi kaupungin omistamia toimitiloja. Päätöstä ei ole kohdistettu Kalajoen kaupunkiin, eikä siinä ole asetettu velvollisuuksia kaupungille. Päätös ei koske muutoinkaan välittömästi Kalajoen kaupungin etua tai oikeutta. Pelkkä välillinen vaikutus ei luo kaupungille hallintolain 11 §:n mukaista asianosaisasemaa. Yksikön lakkauttamista koskeva päätös ei siten ole sellainen asia, jonka johdosta toimialuejohtajalla olisi ollut velvollisuus kuulla asiassa kaupunkia asianosaisena hallintolain 34 §:ssä edellytetyllä tavalla. Päätös ei ole syntynyt virheellisessä järjestyksessä tällä valituksessa esitetyllä perusteella. Asian selvittäminen ja päätöksen perusteleminen Hallintolain 31 §:n 1 momentin mukaan viranomaisen on huolehdittava asian riittävästä ja asianmukaisesta selvittämisestä hankkimalla asian ratkaisemiseksi tarpeelliset tiedot sekä selvitykset. Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain (järjestämislaki) 7 §:n 2 momentin mukaan hyvinvointialueen on otettava päätöksenteossaan huomioon päätöstensä arvioidut vaikutukset ihmisten hyvinvointiin ja terveyteen väestöryhmittäin. Toimialuejohtajan päätöksen mukaan Kalajoella on ollut 20-paikkainen akuuttiosasto, jossa on hoidettu lääketieteellisellä perusteella lyhytaikaista ja pidempiaikaista hoitoa tarvitsevia potilaita. Päätöksen perustelujen mukaan aluevaltuuston 17.10.2022 (§ 120) hyväksymää Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämissuunnitelmaa on päivitetty aluevaltuuston 20.11.2023 (§ 187) hyväksymällä tuottavuus- ja taloudellisuusohjelmalla. Päätöksen perusteluissa on viitattu muun ohella tuottavuus- ja taloudellisuusohjelman linjaukseen, jonka mukaan akuuttiosastopaikkoja vähennetään 29, akuuttiosastopaikat keskitetään alueellisesti isompiin yksiköihin ja akuuttiosastojen paikkamäärää ja sijoittumista tarkastellaan vuoden 2024 aikana. Lisäksi päätöksen perusteluissa on viitattu aluehallituksen 14.6.2023 (§ 327) asettamaan tavoitteeseen sotekeskuksen tilojen tiivistämisestä, mikä edellyttää akuuttiosastolta vapautuvien tilojen hyödyntämistä sote-keskuksen palveluihin. Tuottavuus- ja taloudellisuusohjelmasta ilmenee, että hyvinvointialueella on ollut henkilöstön saatavuuteen liittyviä ongelmia pitkän aikaa ennen valituksenalaisen päätöksen tekemistä ja sanottujen ongelmien on vuonna 2024 odotettu jatkuvan.

Sosiaali- ja terveydenhuollon keskusten palveluverkoston jakaantumisen vaikutusten osalta tuottavuus- ja taloudellisuusohjelmassa on todettu, että toimenpiteillä saadaan keskitettyä ammattitaitoinen ja laadukas palvelu saman katon alle ja tehostetaan jäljelle jäävien tilojen käyttöä. Palveluiden keskittämisellä turvataan myös henkilöstön saatavuus sekä henkilöstön ammattitaidon kehittäminen ja ylläpitäminen. Toimenpiteiden taloudellisiksi vaikutuksiksi tuottavuus- ja taloudellisuusohjelmassa on vuodelle 2024 kirjattu 5 200 000 euroa. Tuottavuus- ja taloudellisuusohjelmassa on tehty talouden tasapainotustoimenpiteiden riski- ja vaikuttavuusarviointia asiakkaisiin, henkilöstöön ja tukipalveluihin muun muassa talouden näkökulmasta. Toimialuejohtajan päätöksessä on todettu, että tuottavuus- ja taloudellisuusohjelmassa on huomioitu palvelurakennemuutos. Alueiden asukkaiden palvelutarvetta on arvioitu. Nykyiset akuuttiosastohoidon paikat eivät ole jakaantuneet tarpeen mukaisesti Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen alueella. Henkilöstön riittävyyden vuoksi potilaspaikkamäärää on jouduttu suhteuttamaan saatavan hoitohenkilöstön mukaan. Akuuttiosaston lakkaamisen jälkeen Kalajoella toimii jatkossa 12- paikkainen ympärivuorokautisesti toimiva kuntoutusyksikkö.

Lisäksi alueen kotiin annettavien palvelujen kokonaisuutta on vahvistettu Kotastilannekeskuksen konsultaatio- ja kotiuttamisen tuella, virka-ajan ulkopuolisella etälääkärikonsultaatiopalvelulla, tiivistämällä ensihoidon kanssa tehtävää yhteistyötä sekä alueella toiminnassa olevalla kotisairaala- ja kotikuntoutustoiminnalla. Akuuttiosastolla annettavaa hoitoa vaativat potilaat hoidetaan hyvinvointialueen muilla akuuttiosastoilla.

Toimialuejohtajan päätöksen perusteluissa on palvelujen saatavuuden ja saavutettavuuden osalta todettu, että palvelujärjestelmä tulee saattaa sellaiseksi, ettei hyvinvointialueella ole kustannuksia perusteettomasti lisääviä palveluja, ja että järjestämislain mukaan sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäjän tulee arvioida eri väestö- ja asiakasryhmien palvelutarvetta, suunnata voimavaroja todettujen tarpeiden perusteella ja yhtenäistää hoito- ja palvelukäytäntöjä. Lisäksi perusteluissa on todettu Kalajoen akuuttiosaston lakkauttamisen olevan tarpeellista ja välttämätöntä erityisesti hoidon laadun ja potilasturvallisuuden näkökulmasta ottaen huomioon henkilöstön riittävyydessä olevat haasteet.

Valituksenalaisessa päätöksessä on viitattu tuottavuus- ja taloudellisuusohjelmaan, jossa taloudellisia vaikutuksia on arvioitu koko hyvinvointialueen tasolla sekä suoraan vuodeosastopalveluihin että tukipalveluihin liittyviin kustannuksiin, sekä todettu, että valtion rahoitus ei mahdollista Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueella nykyisen palvelurakenteen jatkoa. Hallinto-oikeus toteaa, että toimialuejohtaja on edellä kerrotulla tavalla selvittänyt päätöksessään sitä, millaista hoitoa akuuttiosastolla on aiemmin annettu ja viitannut muun ohella hoidon laatuun ja potilasturvallisuuteen sekä henkilökunnan saatavuuden haasteisiin. Lisäksi toimialuejohtaja on arvioinut muun ohella potilaiden hoidon toteutumisen mahdollisuuksia akuuttiosaston 7 (9) sijaan hyvinvointialueen muissa yksiköissä, potilaiden kotona sekä mahdollisesti Kalajoella sijaitsevassa kuntoutusyksikössä.

Edellä todetut seikat huomioon ottaen valittajan asiassa esittämillä perusteilla ei voida katsoa, että toimialuejohtajan päätöstä edeltänyt vaikutusten arviointi olisi ollut puutteellista tai että toimialuejohtaja ei olisi päätöksenteossaan huomioinut päätöksen arvioituja vaikutuksia. Asiassa ei ole myöskään ilmennyt, että päätös olisi perustunut sillä tavoin puutteelliseen tai virheelliseen selvitykseen, että päätöstä olisi valittajan esittämillä perusteilla pidettävä lainvastaisena.

Lisäksi valittaja on esittänyt, ettei toimialuejohtajan päätöstä voida pitää hallintolain 45 §:ssä tarkoitetulla tavalla perusteltuna asian puutteellisen selvittämisen vuoksi. Kuten edellä on jo todettu, hallinto-oikeus katsoo toimialuejohtajan päätöksen perustuneen riittäviin selvityksiin, jotka myös ilmenevät päätöksen perusteluista. Päätöstä ei siten ole pidettävä sanotuilta osin valittajan esittämällä tavalla puutteellisesti perusteltuna.

Yhdenvertainen kohtelu Valituksen mukaan päätös ei kohtele alueen asukkaita ja matkailijoita yhdenvertaisesti hyvinvointialueesta annetun lain 7 §:n 1 momentin mukaisella tavalla verrattuna hyvinvointialueen muiden osien asukkaisiin. Hyvinvointialueesta annetun lain 7 §:n 1 momentin 1 kohdan mukaan hyvinvointialue vastaa sille lailla säädettyjen tehtävien hoitamisesta, hyvinvointialueen asukkaan laissa säädettyjen oikeuksien toteutumisesta ja palvelukokonaisuuksien yhteensovittamisesta sekä järjestettävien palvelujen ja muiden toimenpiteiden yhdenvertaisesta saatavuudesta. Aluehallituksen lausunnossa on todettu, että Kalajoen kaupungin väestön ja matkailijoiden palvelutarpeeseen vastataan sosiaali- ja terveyskeskuksen palveluilla kuten lääkärin ja hoitajan vastaanottopalveluilla sekä suun terveydenhuollon palveluilla. Kalajoen sosiaali- ja terveyskeskuksessa toimii kiirevastaanotto. Akuuttiosastohoito ei ole turismin kannalta oleellinen terveyspalvelu, koska osastohoitoon siirrytään vastaanoton kautta. Osastohoitoa tarvitsevat ulkopaikkakuntalaiset on tarkoituksenmukaista siirtää jatkohoitoon oman kotipaikkakuntansa yksikköön.

Hallinto-oikeus toteaa, että järjestämislaissa ei ole määritelty maantieteelliseen etäisyyteen tai matkustamiseen kuluvaan aikaan perustuvia rajoja palvelun saavutettavuudelle. Kun otetaan lisäksi huomioon hyvinvointialueen maantieteellinen laajuus sekä asiassa esitetty selvitys muista Kalajoella ja muualla hyvinvointialueen alueella tarjottavista palveluista, sekä erityisesti se, että akuuttihoitoa on saatavilla hyvinvointialueen muissa yksiköissä, hallintooikeus katsoo, ettei nyt kyseessä olevaa akuuttiosaston lakkauttamista voida pitää palveluiden saatavuuden yhdenvertaisuutta koskevan hyvinvointialueesta annetun lain 7 §:n 1 momentin vastaisena.

Hallinto-oikeuden johtopäätökset Aluehallituksen ja toimialuejohtajan päätökset eivät ole muillakaan valituksessa esitetyillä perusteilla syntyneet virheellisessä järjestyksessä tai muutoinkaan lainvastaisia. Aluevalitusta ei voida tehdä tarkoituksenmukaisuutta koskevilla perusteilla. Päätöksiä ei ole valituksen johdosta syytä kumota. Sovelletut oikeusohjeet Perusteluissa mainitut Laki hyvinvointialueesta 140 § Muutoksenhaku Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallintooikeuteen, jos korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan. Valitus valituslupahakemuksineen on toimitettava korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Selostus valitusluvan myöntämisen edellytyksistä ja hakumenettelystä on liitteenä (Aluevalitus). Hallinto-oikeuden kokoonpano Asian ovat ratkaisseet hallinto-oikeuden jäsenet Anna-Kaisa Marski, Henri Matinolli ja Elisa Hämäläinen. Esittelevä jäsen Elisa Hämäläinen Tämä päätös on sähköisesti varmennettu hallinto-oikeuden asianhallintajärjestelmässä. Jakelu ja oikeudenkäyntimaksu Päätös Kalajoen kaupunginhallitus, sähköpostitse Oikeudenkäyntimaksu 270 euroa Jäljennös maksutta Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen aluehallitus, sähköpostitse Päätöksestä on viipymättä julkaistava ilmoitus hyvinvointialueesta annetun lain 147 §:ssä säädetyllä tavalla, jollei salassapitoa koskevista säännöksistä muuta johdu.

Oikeudenkäyntimaksun peruste Tuomioistuinmaksulaki Oikeusministeriön asetus tuomioistuinmaksulain 2 §:ssä säädettyjen maksujen tarkistamisesta (1122/2021) Ohje oikeudenkäyntimaksua koskevan oikaisuvaatimuksen tekemiselle Maksun määräämistä koskevaan päätökseen saa vaatia oikaisua maksun määränneeltä päätöksen esittelijältä kuuden kuukauden kuluessa maksun määräämisestä siten kuin hallintolaissa säädetään. Oikaisuvaatimus toimitetaan Pohjois-Suomen hallinto-oikeudelle.

torstai 12. maaliskuuta 2026

Laillisuusvalvojien toiminnan arvostelua

Eduskunnan oikeusasiamies on osoittanut toiminnallaan, ettei se toimi tehtäviensä edyllyttämällä tavalla. Eduskunnan oikeusasiamiehen keskeinen tehtävä on valvoa, että viranomaiset ja virkamiehet noudattavat lakia ja täyttävät velvollisuutensa. Oikeusasiamies on valtioneuvoston oikeuskanslerin ohella Suomen ylin laillisuusvalvoja

Oikeusasiamies valvoo, että viranomaiset, virkamiehet ja muut julkista tehtävää hoitavat tahot toimivat lainmukaisesti. Valvonnassa korostuu perus- ja ihmisoikeuksien toteutuminen yksilön näkökulmasta. Valvonnan piiriin kuuluvat viranomaisten lisäksi muut julkista tehtävää hoitavat, kuten jotkut yksityiset yritykset tai järjestöt. Eduskunta valitsee oikeusasiamiehen ja kaksi apulaisoikeusasiamiestä neljän vuoden toimikaudeksi. Nykyinen eduskunnan oikeusasiamies on Jari Råman. Uudeksi apulaisoikeusasiamieheksi on valittu oikeustieteen tohtori ja varatuomari Susanna Lindroos-Hovinheimo Eduskunta suoritti valinnan täysistunnossa keskiviikkona 11. maaliskuuta 2026.

Ei voi välttyä vaikutelmalta, että Eduskunnan oikeusasiamies toimii kansalaisten edun vastaisesti ja suojelee poliittisia rikollisia ja virkamafiaa. Tässä on kirjallinen todiste asiaan:

VASTAUS

11.3.2026

Viite: 10.03.2026 vireille tullut kantelu

EOAK/2142/2026 KÄRÄJÄOIKEUDEN RATKAISU

Arvostelitte kantelussanne Oulun käräjäoikeuden käräjätuomarin 6.3.2026

antamaa ratkaisua asiassa H 742/2026/1325.

Tiedoksenne ilmoitan, että asiaa ei ryhdytä tutkimaan täällä. Tämä johtuu siitä, että oikeusasiamies ei ole säännönmukaisen muutoksenhaun korvike. Oikeusasiamies ei myöskään puutu muualla vireillä oleviin asioihin eikä asioihin, joihin voi vielä hakea muutosta.

Kuten käräjäsihteeri on Teille jo vastannut, päätökseen saa hakea

muutosta muutoksenhakuohjeissa kerrotulla tavalla.

Oikeusasiamies ei voi ottaa kantaa siihen, olisiko mahdollisella valituksella menestymismahdollisuuksia. Oikeusasiamies ei anna yleistä oikeudellista neuvontaa siitä, onko jokin menettely laillinen tai ei, eikä hän voi tarjotaasianajollista oikeudellista apua.

Mikäli tarvetta asian tutkintaan on vielä valitusviranomaisen ratkaisun jälkeen, voitte kääntyä uudelleen oikeusasiamiehen puoleen. Kiinnitän kuitenkin huomiotanne seuraavaan.

Suomen perustuslain 3 §:n 3 momentin mukaan tuomiovaltaa Suomessa käyttävät riippumattomat tuomioistuimet, ylimpinä tuomioistuimina korkein oikeus ja korkein hallinto-oikeus. Oikeusasiamiehen tulee puolestaan perustuslain 109 §:n 1 momentin mukaan valvoa, että muun muassa tuomioistuimet noudattavat lakia ja täyttävät velvollisuutensa.

Riippumattomien tuomioistuinten ja ylimmän laillisuusvalvojan

toimivallanjako huomioon ottaen oikeusasiamies ei voi uudelleen ryhtyä käsittelemään asiaa, jonka tuomioistuin on sille kuuluvan toimivallan nojalla ratkaissut. Oikeusasiamies ei voi puuttua siihen, miten tuomioistuin on käyttänyt sille lain mukaan kuuluvaa harkintavaltaa, jollei tuota harkintavaltaa ole ylitetty tai käytetty väärin. Oikeusasiamies ei voi muuttaa tai kumota tuomioistuinten ratkaisuja, määrätä niitä muutettaviksi tai määrätä asiaa uuteen oikeuskäsittelyyn.

Notaari

Sanna-Kaisa Frantti

Asiakirja on hyväksytty sähköisesti asianhallintajärjestelmässä.

Eduskunnan oikeusasiamiehen vastaus on tähän asiaan:

Ylimielistä kyykyttämistä

Ylimielistä kyykyttämistä – onko käräjäoikeuden tuomaria syytä epäillä törkeästä virkavirheesta ja rikollisten suojelusta?

VS: H 742/2026/1325

Puuronen Laura (KO)<laura.puuronen@oikeus.fi

Hei,

Päätökseen saa hakea muutosta muutoksenhakuohjeissa kerrotulla tavalla.

Ystävällisin terveisin

Laura Puuronen

Käräjäsihteeri, Oulun käräjäoikeus

Sähköposti oulu.ko@oikeus.fi

Puh vaihde 029 56 49500 puh. 029 56 49563
Asiakaspalvelu: Torikatu 34, 90100 Oulu

Lähettäjä: Erkki Aho <e.ahoky@gmail.com >
Lähetetty: perjantai 6. maaliskuuta 2026 11.57
Vastaanottaja: KO Oulu <oulu.ko@oikeus.fi >
Aihe: Tiedustelu ja pyyntö

oulu.ko@oikeus.fi

Tiedustelu

Olen pyytänyt oikeusavustajaa (asianajajaa) ulosottoasian käsittelyyn käräjäoikeudessa. Olen sopinut ulosoton kanssa, että ulosottoasiat käsitellään käräjäoikeudessa ja käräjäokeuden päätöstä noudatetaan. Olen pyytänyt käräjäoikeutta määräämään minulle asianajajan tähän käsittelyyn. Pyydän päätöstä myös tähän asiaan. Tämä päätös ei sisällä ratkaisua pyytämääni asiaan.

Erkki Aho

Merenojantie 9 B 16

85100 Kalajoki

OULUN KÄRÄJÄOIKEUS PÄÄTÖS, TUTKIMATTA

JÄTTÄMINEN

1 (1)

H 742/2026/1325

Ratkaisunumero

6.3.2026 1049 5544

Tuomioistuimen kokoonpano

Käräjätuomari Kalle Leinonen

Asianosaiset Hakija

Aho Erkki

Asia Avustajan määrääminen

Vireille 24.2.2026

Selostus asiasta Erkki Aho on pyytänyt käräjäoikeutta määräämään hänelle asianajajan avustamaan häntä tulevissa tuomioiden purkamista koskevissa hakemuksissa sekä vahingonkorvausvaatimuksen tekemisessä.

Päätöslauselma Hakemus avustajan määräämiseksi jätetään tutkimatta.

------------------

Poliisi ei tutki, syyttäjä ei syytä, oikeus ei ota käsiteltäväkseen, laillisuusvalvojat ei näe asioissa mitään laitonta, rikoksista puhumattakaan. Ei voi välttyä vaikutelmalta, että virkamafia suojelee rikollisesti toimivia poliitikkoja ja poliitikot suojelevat rikollisesti toimivaan virkamafiaa. Tämä on oikeusvaltio Suomi.

Oikeusministeri Leena Meri asia kuuluu vastuualueeseenne

Sisäministeri Mari Rantanen asia kuuluu vastuualueeseenne

Pääministeri Petteri Orpo asia kuuluu hallituksen vastuualueeseen miten oikeusvaltio toimii?

Tiedoksi ja tutkivan journalismin toimenpiteitä varten toimitus@kaleva.fi

oulu@yle.fi

il.toimitus@iltalehti.fi

Ei voi välttyä vaikutelmalta, että laillisuusvalvojien toiminta on Suomessa kansalaisten pettämistä verovaroilla. Siis kansalaisten edun vastaista toimintaa, jota on syytä epäillä rikolliseksi, koska se suojelee poliittisia rikollisia sekä verkamafiaa. Virkamafiaksi on syytä epäillä laillisuusvalvojien lisäksi rikollisesti toimivia viranomaisia. Tyhjää saa pyytämttäkin. On syytä epäillä, että laillisuusvalvojat oavat tarpeettomia ja kansalaisten edun vastaisia tyhjäntoimittelijoita. Siksi nykyisenkaltainen laisuusvalvonta tulisi lopettaa ja perustaa Suomen perustuslakituomioistuin, jollainen on jo näissä maissa: