Kalajoelta
kotoisin ollut Väinö
Heusala (1914-1982)
kuului parikymmentä vuotta maan ja usein maailmankin parhaisiin
pistooliampujiin. Hänen saavutuksiin kuuluu yksi maailmanmestaruus,
neljä MM-hopeaa, yksi EM-hopea ja yksi pronssi sekä kuudes sija
Lontoon olympialaisissa 1948. Suomen mestaruuksia kertyi
kymmenittäin.
Väinö
Heusala nähtiin
vuosina 1947-1955 lähes kaikissa ammunnan suurissa arvokilpailuissa
ja melkein aina hän palasi niistä mitalistina. Seitsemän
kansainvälisen arvokisamitalin Heusala kilpaili käytännöllisesti
katsoen kaikilla pistooliaseilla olympia-ammunnan, kuvioammunnan ja
vapaapistoolin ollessa keskeisimmät menestyslajit.
Väinö
Heusala osoitti
lahjakkuuttaan ampumiseen jo Kalajoen suojeluskunnassa 1930-luvun
alussa, mutta hänen varsinainen aktiiviuransa käynnistyi
nuorukaisen muutettua Helsinkiin, missä hänen setänsä Matti
Heusala (1893-1966)
kuului ennen sotia maan parhaisiin pistooliampujiin. Ennen pitkää
Väinö kilpaili Matin tavoin Suomen Metsästysyhdistyksen riveissä
ja kehittyi nopeasti jo ennen sotavuosia sekä varsinkin niiden
jälkeen, Väinö Heusala seurasi setänsä mallia sekä
ammattiuralla että ammunnassa.
Mitali
lähellä Lontoon olympialaisissa
Ampujien
matka Lontoon olympiakisoihin alkoi Turusta 20. heinäkuuta
Arcturus-laivalla. Pistoolikilpailut käynnistyivät armottoman
helteen jatkuessa vapaapistoolilla, joka sujui Suomen kolmikolta
alle odotusten vain Eino
Saarnikon yltäessä
kymmenen parhaan joukkoon.
Kuvioammunnan päivinä 4.-5. elokuuta
sää oli muuttunut tuuliseksi ja sateiseksi. Ensimmäisen päivän
30 laukauksen jälkeen tilanne kärkiryhmässä oli erittäin
tasainen. Ruotsin Torsten
Ullman ja
Unkarin Karoly
Takacs johtivat
286 pisteellään Perun Edwin
Valienten olleessa
yhden pisteen päässä ja Heusala neljäntenä 283 pisteellään.
Ravilon 280 riitti kuudenneksi.
Kärkipään miehistä Ravilo
sai
ensimmäisenä toisen 30 laukauksen sarjan valmiiksi. Hän paransi
tulostaan kolmella pisteellä saaden yhteistulokseksi 563.
Ensimmäisenä Ravilon
tuloksen
ylitti Ullman,
mutta
vain yhdellä pisteellä. Seuraava Unkarin Karoly
Takacs ampui
kokonaista 294 pistettä ja lopputuloksekseen 580. Ruotsin Sven
Lundqvist teki
myös tarkkaan työtä kooten 287 pistettä; lopputulos 569 nosti
hänet Ullmanin
ja
Ravilon
ohi.
Valiente
ampui
erinomaisen tuloksen 286 ja sai yhteistuloksekseen 571. Heusalan
tulos
oli 280 ja yhteistulos täsmälleen sama kuin Ravilolla
563.
Ravilo
oli
onnekkaampi kymppien suhteen. Ravilolla
oli
36 kymppiä ja Heusalalla
34.
Näin Ravilo
oli
viides ja Heusala
kuudes.
Väinö
Heusalan Lontoon
kuudes sija on paras Kalajoelta kotoisin olevan urheilijan menestys
olympiakisoissa. Jussi Kurikkala juoksi Lontoon maratonin 13.
sijalle.
Maailmanmestaruus
Venezuelassa 1954
Väinö
Hietalan uran
viimeiseksi jääneet maailmanmestaruuskilpailut käytiin
marraskuussa 1954 Venezuelan Caracasissa. Kisoista Heusalan
tuomisina olivat pistoolin joukkuekilpailun maailmanmestaruus ja
olympia-ammunnan pronssimitali. Näiden pistoolilajien muut
suomalaisjoukkueen jäsenet olivat kummallakin kerralla Pentti
Linnosvuo, Leonard Ravilo ja Lauri Toikka.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti