Tuloeroista, hallituksen vastustuksesta ja propagandasta
Ylläoleva on valtiovarainministerin blogikirjoitus 06.01.2025. Ensimmäinen kappale:
Sosiaalisen median (enemmän tosiasioihin kuin mielikuviin keskittyvissä) keskusteluissa on ihmetelty viime päivinä, miksi uuden kyselyn mukaan suomalaisten suurin huolenaihe on kansalaisten eriarvoistuminen ja tuloerojen kasvu. Syytä onkin ihmetellä, sillä tuloerot eivät todella ole Suomessa ongelma. Ne ovat suhteessa verrokkeihin pienet – EU:n ja koko maailman pienimpiin kuuluvia – koska tuloja tasataan voimakkaasti niin verotuksella kuin tulonsiirroilla. Joidenkin arvioiden mukaan markkinatulojen gini-kertoimen (joka mittaa tulonjaon epätasaisuutta) ja käytettävissä olevien tulojen gini-kertoimen erotus on Suomessa jopa OECD-maista kaikkein suurin.
Toinen kappale: Kaiken lisäksi olematon talouskasvu ja vielä taantuma päälle ovat entisestään tasoittaneet tuloeroja. Tilastokeskuksen mukaan tuloerot ovat nyt samalla tasolla kuin vuosituhannen vaihteessa, siis 25 vuotta sitten. Jos talous kasvaisi ja Suomesta löytyisi vaadittavaa dynaamisuutta, se näkyisi myös tuloeroissa.
Kolmas kappale: Liian alhaiset tuloerot kertovat myös kannustinongelmista. Matalilla palkkatasoilla työ ei kannusta sosiaaliturvaan nähden, ylemmillä lisätyön tekeminen tai yleneminen ei välttämättä houkuta verotuksellisista syistä. Pelkällä työnteolla on Suomessa vaikea vaurastua. Pohjoismaisessa hyvinvointiyhteiskunnassa tuloerot ovat matalat ja tälle on laaja ja vankka kannatus – mutta vastaavasti monien arvioiden mukaan liian pienet tuloerot ovat myös ongelma.
Kasvavat tuloerot suurimmaksi huolekseen nostaneet kansalaiset eivät välttämättä tiedä yllä kerrottuja asioita. Yleisesti ottaen tällaisissa asioissa tietämys on heikkoa. Ei se ole kansalaisten syy. Asiasta vain ei lehdissä ja studioissa juuri puhuta. Popularisointi on huomattavasti helpompaa muunlaisissa talouden teemoissa, kuten alla esitän. Eriarvoistuminen taas jo käsitteenä on huomattavasti epäselvempi, ja siihen on helpompi ladata subjektiivista painoa enemmän kuin yksinkertaisemmin mitattavaan tulojakaumaan.
Erkin kommentti: Kansalaisten on vaikea ymmärtää esim. Ylen johtoryhmän parhaiten palkattu oli toimitusjohtaja Merja Ylä-Anttila, joka tienasi viime vuonna 326 600 euroa. Toiseksi parhaiten palkattu oli Uutis- ja ajankohtaistoiminnan johtaja Jouko Jokinen, joka tienasi 204 443 euroa. Vuodenvaihteessa eläkkeelle jäävä Jokinen, 65, jätti Ylen johtoryhmän lokakuussa 2024.
Vuosikertomuksesta käy ilmi, että Alkon toimitusjohtaja Leena Laitisen tienasi viime vuonna 423 013 euroa. Summasta peruspalkan osuus oli 356 157 euroa. Lyhyen aikavälin palkkiota Alko maksoi Laitiselle 52 686 euroa. Pitkän aikavälin palkkion osuus kokonaisansiosta oli puolestaan 14 170 euroa.
Finnairin, Fortumin, Nesteen ja SSAB:n johdolle jättipotti
https://www.iltalehti.fi/talous/a/d9dff5fd-ebca-43e7-a0c1-87e62fa82630
Fortumin toimitusjohtaja nostaa huimaa miljoonapalkkaa – komeat bonukset uhkaavat jäädä saamatta
Sitä minä vaan mietin, miksi valtioyhtijöiden johtajille maksetaan käsittämättömiä palkkoja. Onko Ylen, Postin tai viinakaupan pyörittäminen niin vaativaa työtä, että siitä saatu vuosikorvaus on yli 300 000 euroa. Osin aloilla missä ei ole edes kilpailua. Kaiken lisäksi näissä puljuissa istuu kansanedustajista koottu hallintoneuvostot, jotka nauttivat kokouspalkkiota ja muuta hyvää meidän pussista. Miksi tälle mädännäisyydelle ei tehdä mitään? Ei tietenkään, koska se on vaara kansanedustajien lisätienestien hupenemiselle. Voisi vielä ihmetellä, miksi edellä mainitut typeryydet eivät kiinnosta luotettavaa mediaa. Taitaa olla kuitenkin ihan tuuleen puhaltamista tällaiset ajatukset.
Nämä asiat edelläesitetyt asiat eivät huoleta valtionvarainministeriä.
Neljäs kappale: Suomalaisten huolia mitanneen kyselyn laatineen Taloustutkimuksen toimitusjohtaja arvioi, että ”räjähdysmäistä nousua” juuri näissä kohdin selittää sekä talouden huono suhdanne että hallituksen toimet. Hän on varmasti oikeassa.
Viides kappale: Suomessa lähes ennen näkemättömiä – ja silti selvästi riittämättömiä – säästötoimia tekevä hallitus yhdeksän miljardin sopeutus- ja uudistuskokonaisuudellaan on puuttunut myös sosiaaliturvaan ja moneen sellaiseen etuuteen ja palveluun, jotka varmasti vaikuttavat kansalaisten näkemykseen.
Otaksun kuitenkin, että paljon enemmän kuin hallituksen toimet itsessään – siis esimerkiksi euromääräiset leikkaukset johonkin sosiaalietuuteen – arvioon vaikuttaa se, mitä hallituksen väitetään tai uskotaan tekevän. Mikäli vielä talouden huonon suhdanteen vaikutus ja hallituksen toimet saadaan jotenkin iloisesti sotkettua vastaanottajien mielessä ikään kuin samaksi asiaksi, tulokset voivat näyttää juuri tältä. Onko näin tapahtunut?
Kuudes kappale: Oppositio tekee politiikkaa ja moukaroi hallitusta kaikin mahdollisin, politiikan tarjoamin keinoin, jotka eivät aina tosiasioista perusta. Retoriikka on villiä ja värikästä, ja niin sen kuuluu politiikassa ollakin. Sdp on huippukorkeissa kannatusluvuissa eli hallituksen vastustaminen uppoaa kuin kuuma veitsi voihin. Luvuista ilmiselvästi juopunut oppositiojohtaja Antti Lindtman onkin jo kaatamassa hallitusta ja nimittämässä itsensä pääministeriksi.
Seitsemäs kappale: Kovista puheista huolimatta poliittinen oppositio ei ole kuitenkaan Suomen ainoa eikä edes voimakkain oppositio, edes silloin kun se koostuu vasemmistopuolueista. Suomen kovaäänisin oppositio on – oikeistohallitusten aikaan – media, joka moninkertaistaa vasemmisto-opposition viestin. Perinteisellä medialla, somen aikakaudellakin, on valtavasti valtaa luottavaiseen kansaan, siihen, miten se asioita katsoo ja mitä se uskoo. Jos poliittinen oppositio ja media pelaavat samaan suuntaan, muut voivat lähinnä vikistä.
Kahdeksas kappale: Ja oikeistohallitusten aikaan ne kyllä pelaavat. Tismalleen sama tapahtui pääministeri Juha Sipilän kaudella, joskin nyt melu ja kritiikki on vielä paljon kovempaa.
Erkin kommentti: Vika on muissa ei minussa on valtiovarainministerin sanoma.
Yhdeksäs kappale: Vaikka jotkut kirkasotsaiset toimittajat ilmeisen vilpittömästi uskovat, että media kritisoi aina valtaa eli hallitusta sen väristä riippumatta, näin ei ole – uskomus on selvästi liioiteltu ja naiivi. Suomen yleinen mediailmasto on jos ei ihan sosialistinen, niin vähintään sosialidemokraattinen. Tällä tarkoitan sitä, että veronmaksajan rahan lykkiminen sinne tänne on lähtökohtaisesti aina neutraalia tai hyvää, mutta sen vähentäminen on väärin ja huonoa. Pääministerien bilettämisten mediakritiikki ei sen sijaan ole sama asia kuin hallituspolitiikan sisällön kyseenalaistaminen.
Kymmenes kappale: Mutta ei median valintojen taustalla silti suinkaan aina ole poliittista kallistumista vaan yksinkertaisesti klikkilogiikkaa. LEIKKAUKSESTA KIRKUVA OTSIKKO saa enemmän klikkauksia kuin se, jossa kerrotaan alijäämästä, velasta, investointipulasta, verokiilasta, heikoista työn kannustimista ja passivoivasta sosiaaliturvasta.
Yhdestoista kappale: Vastaavasti turvallisuuspolitiikan saralla media saattaa samasta syystä – ansaintalogiikassaan ja klikkien tarpeessa – toimia enemmänkin oikeistolaisesti kuin vasemmistolaisesti, termit laveasti ymmärtäen.
Mutta takaisin talouteen, miten näin rakentunut keskustelu sitten vaikuttaa kansalaisiin, jotka kuluttavat mediaa?
Erkki kommentti: Kansalaisia huolettavat esim. Sitä minä vaan mietin minkäläinen taloudellinen katastrofi on sote-uudistus. Lapin aluevaltuusto hyväksyi terveyshuollon asikasmaksuihin järkyttävät korotukset. Erikoisairaanhoitomaksut nousivat vuoden alussa 45% ja perusterveydenhuollon maksut 22,5%. Esim. erikoissairaanhoidon päivityksessä maksaa 66,70 euroa, viime vuonna maksu oli 46 euroa ja terveyskeskuksessa käynti 28,20 euroa (23 euroa). Onko tarkoitus jättää heitteille vähävaraiset, sairaat ja vanhukset? Miksi kunnan kustantamana terveydenhuoltomaksuja ei koskaan nostettu näin huimasti. Samat päättäjät ennen kunnanvaltuustossa ja nyt myös aluevaltuustossa ovat nostamassa näitä maksuja. Maksamme näitä järjettömän maksuja hallintohimmelistä kokouspalkkioina ja matkakuluina. Kaiken päälle hallitus korottaa lääkkeiden hintoja alv-prosenttia korottamalla ja Arkadianmäellä istuu kansanedustajia, jotka kerävät palkkioita myös aluevaltuustoissa ja kuntapäättäjinä. Kaivakaa kirveenne esiin ennen kuin on liian myöhäistä.
Sitä minä vaan mietin, miksi rahoituspalveluista ja vakuutuksista ei makseta arvonlisäveroa, kun samaan aikaan nostetaan lääkkeiden ja kirjojen arvonlisäverokantaa. Mikähän järki tässä piilee vai onko kyse vain lobbauksesta?
Sitä minä vaan mietin, miten ennen hyvin toiminut julkinen terveydehuolto on onnistuttu totaalisesti romuttamaan. Maksut ovat nousseet, palvelut huonontuneet ja hoidot ovat alle arvostelun. On hoitaja-ja lääkäripulaa ja sähköiset järjestelmät takkuavat. Kuuluuko kansanedustajien päättää pahoinvointialueiden päivystyksistä? Ei varmasti, ei siinäkään ole mitään järkeä, että moni kansanedustaja istuu myös aluevaltuustossa ja vielä kuntapäättäjänä sekoittamassa päätöksentekoa. Tätä menoa ei ole edessä kuin järjetelmän konkurssi, vaikka Suomen terveydenhoitomenot ovat alle EU:n keskiarvon.
Sitä minä vaan mietin tätä pankkien toimintaa. Asiakkailta viedään kaiken maailman vedätyksillä huimia raha-summia. Ja lähes aina on syynä asiakkaaan törkeä huolimattomuus. Ensin pankit pakottivat asiakkaat verkkopankkiin ja nyt verkkopankin suojaus on rahansiirroissa onneton. Asiakas menee pankkitunnuksilla Oma veroon ja joutuu huijatuksi valesivujen kautta ja huonoimmassa tapauksessa tilin tyhjennyksen lisäksi joutuu maksamaan huijarin ottaman velan. Olisi korkea aika tehdä pankkien vastuuttomuudelle jotain.
Sitä minä taas kerran mietin, miksi meillä oli ennen varaa pankki-terveyskeskus- ja kelaverkostoon, ruokakakauppoihin ja postipalveluihin, vaikka meillä oli vähemmän varaa. Yhteiskunnan palvelut ovat hävinneet taajamien ulkopuoleta lähes kokonaan ja nyt kuitenkin julkinen sektori velkaantuu. Miksi ei aikaisemmin käynyt näin. Ennen tarjottiin lähipalveluita, nyt palvelut karkaavat maan ääriin ja silti velkaannutaan. Eikö tässä maassa kukaan ymmärrä, mihin tämä johtaa.
Sitä minä vaan mietin, miksi kaikenkarvaiset "tutkimukset" saavat yhä enemmän jalansijaa mediassa. Nämä maksetut "tutkimukset", jotka itse asiassa ovat puhdasta lobbausta, ovat seputustuksia joilla pyritään vaikuttamaan poliittiseen päätöksentekoon. "Tutkimusten" tulokset ovat ennalta määritettyjä sopivilla kysymyksillä ja ennalta määritetyn otannan perusteella. Mediassa hyvin harvoin selvitetään sitä, miten lobbaustutkimukset on tehty. Uppoavatko tälläiset höpö-höpö selittelyt päättäjiin? Ja miksi niitä media niin kritiikittömästi julkaisee?
Sitä minä vaan mietin, miksi valtion omaisuuden myynti on täysin järjetöntä. Eri väriset hallitukset ennen ja nyt Orpon hallitus jatkaa tätä hulluutta, jolloin verorahoilla maksettu omaisuus on tuottanut vuosikausia enemmän kuin on valtion velan korko. Tässä tilanteessa kannattaisi ottaa velkaa eikä myydä yhteistä omaisuutta.
Sitä minä vaan mietin taas kerran, miksi valtion budjettia rakennetaan lähes aina puoluepoliittisin ja ideologisin perustein. Omalle äänestäjäkunnalle puolueet pyrkivät ohjaamaan yhteisiä verovaroja, unohtamalla näin koko kansakunnan edun. Onko esim. kelakorvauksien korottaminen yhteisen edun mukaista vai vaan varakkaille suunnattua verotukea? Todistettavasti tuki valuu niille jotka aikaisemminkin ovat käyttäneet yksityisiä terveyspalveluja ja näin myös tuetaan samalla mm. ulkomaisessa omistuksessa olevia pörssiyhtiöitä. Eikö tuki olisi voitu suunnata kaikille kansalaisille esimerkiksi lääkekorvauksiin?
Sitä minä vaan mietin, miksi "yli tunnin junaan" Turkuun kannattamattomaan hankkeeseen pitää tuhlata valtion rahaa puoli miljardia myymällä tuottavaa valtion omaisuutta. Veronmaksajat pääsevät osallistumaan järjettömään hankkeeseen myös kuntalaisina, jos Orpoa ei pysäytetä. Jopa EU on todennut hankkeen kannattamattomaksi. Ja valtionvelka sen kun kasvaa
Sitä minä vaan mietin, miksi mediassa "talousasiantuntijoina" esiintyvät aina samat naamat. Heiltä kuullaan jatkuvasti vääriä talousennusennusteita samoilla vallitsevilla talousopin perusteilla. Miksi julkisessa sanassa kuullaan niin harvoin talouden "toisinajattelijoita". Harvat ja valitut talousgurut käyttävät valtaansa kertomalla, miksi korot ovat sitä mitä ovat ja miksi kuluttajahinnat nousevat ja laskevat jne. Harvemmin kuullaan mitään siitä, mihin loputtoman lainarahan painaminen johtaa EU:n jäsenvaltioissa?
Vaikka jotkut kirkasotsaiset toimittajat ilmeisen vilpittömästi uskovat, että media kritisoi aina valtaa eli hallitusta sen väristä riippumatta, näin ei ole – uskomus on selvästi liioiteltu ja naiivi. Suomen yleinen mediailmasto on jos ei ihan sosialistinen, niin vähintään sosialidemokraattinen. Tällä tarkoitan sitä, että veronmaksajan rahan lykkiminen sinne tänne on lähtökohtaisesti aina neutraalia tai hyvää, mutta sen vähentäminen on väärin ja huonoa. Pääministerien bilettämisten mediakritiikki ei sen sijaan ole sama asia kuin hallituspolitiikan sisällön kyseenalaistaminen.
Kahdestoista kappale. Mutta ei median valintojen taustalla silti suinkaan aina ole poliittista kallistumista vaan yksinkertaisesti klikkilogiikkaa. LEIKKAUKSESTA KIRKUVA OTSIKKO saa enemmän klikkauksia kuin se, jossa kerrotaan alijäämästä, velasta, investointipulasta, verokiilasta, heikoista työn kannustimista ja passivoivasta sosiaaliturvasta.
Kolmastoista kappale: Vastaavasti turvallisuuspolitiikan saralla media saattaa samasta syystä – ansaintalogiikassaan ja klikkien tarpeessa – toimia enemmänkin oikeistolaisesti kuin vasemmistolaisesti, termit laveasti ymmärtäen.
Mutta takaisin talouteen, miten näin rakentunut keskustelu sitten vaikuttaa kansalaisiin, jotka kuluttavat mediaa?
Karmeat leikkaukset, hirveät säästöt
Neljästoista kappale. Kun pääkirjoitukset, uutiset, kolumnit, mielipidesivulle valikoidut kannanotot, studio-ohjelmat ja ajankohtaiskeskustelut päivästä toiseen tuuttaavat ulos leikkausta, kurjuutta, nälkää, kiristystä, heikennystä, säästöä, poliittisesti vastuuta kantavien poliitikkojen ja puolueiden demonisoinnista puhumattakaan, vaikuttaa se totta kai näkemyksiin. Medianäkymässämme on aivan arkipäiväistä, että leipäjonot, terveydenhuoltojärjestelmän ongelmat, yleinen hintojen nousu ja sen vaikutus ostovoimaan, vientimarkkinan heikkous ja niin edelleen esitetään paitsi poliittisen opposition myös median esityksissä jotenkin johtuviksi hallituksen toimista. Jos yhteyttä ei rakenneta eksplisiittisesti, se halutaan kuitenkin epäsuorasti tuottaa ihmisten mieleen tässä asennossa. Asian voi havaita vaikkapa selaamalla Amppareiden uutisotsikoita. Jopa talousmediamme rakentaa juttujansa karmeiden leikkausten ja hirveiden säästöjen päälle.
Viidestoista kappale: Hallituksen tekemiä säästöjä (ja muulla tavoin edellisistä eroavaa politiikkaa esimerkiksi maahanmuutossa) ei kritisoida siis vain poliittisessa oppositiossa ja sitä kautta mediassa, vaan jo lähtökohtaisesti mediassa. Enää poliittisen opposition ei tarvitse odottaa, että se saa oman viestinsä median välittämäksi – vaan se voi suoraan jakaa median lähestymistapaa ja tehdä sillä politiikkaa.
Kuudestoista kappale: Sama kritiikki kuuluu tietenkin myös muualla verorahoitteisissa rakenteissa, kuten järjestökentässä – ja sitten taas mediassa. Kyseessä on megafoni-ilmiö. Menojen leikkaamisesta seuraava vastustus on monikerroksista ja etenee kaiun tavoin.
Tämän huomion ei ole tarkoitus kyseenalaistaa tai vähätellä sitä, että monet säästöt todella kohdistuvat ihmisiin, eikä suinkaan sitä, mitä kansalaiset – asiaa tuntien tai tuntematta – esittävät huolikseen.
Aion sen sijaan tarkemmin tarkastella muutamia yksityiskohtia hallituksen politiikan tulonjakovaikutuksista julkisten laskelmien perusteella. Vaikka nämäkin tiedot olisivat median käytettävissä, ei niiden tietoja juurikaan ole edes sivuttu missään. Jätän lukijan arvioitavaksi miksi ei.
Erkin kommentti: Valtionvarainministeriä ei huoleta yritystuet
Tässä ovat suurimmat yritystukien saajat – tutkija ihmettelee jättitukia saavia ”kantiksia” ja ”outouksia”
Tässä ovat suurimmat yritystukien saajat – tutkija ihmettelee outoja tapauksia
https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000009579833.html
Hallituksen toimien tulonjakovaikutuksista
Vuodelle 2024 hallituksen tekemien sosiaaliturva- ja veromuutosten yhteisvaikutukset vaikuttivat väestöön niin, että noin puolella koko väestöstä tulot kasvoivat. 36 prosentilla ne muuttuivat, suuntaan tai toiseen, lähes olemattoman vähän. Toisin sanoen peräti 85 prosentilla väestöstä tulot joko eivät muuttuneet tai peräti kasvoivat. Vastaako 85 prosenttia mielestäsi sitä kuvaa, minkä julkisesta keskustelusta ja oppositioiden vastustuksesta voisi päätellä?
Yli yhden prosentin tulonmenetyksiä viime vuodelle hallituksen tekemien sosiaaliturva- ja veromuutosten vaikutuksesta osui 14 prosentille – ja huomattavia (eli yli kymmenen prosentin tulonmenetyksiä) alle kolmelle prosentille väestöä. Siis väestöstämme alle kolme prosenttia kuuluu kotitalouksiin, jotka kokivat viime vuonna yli kymmenen prosentin tulonmenetyksiä. Vastaako tämä kolme prosenttia mielestäsi sitä kuvaa, minkä julkisesta keskustelusta ja oppositioiden vastustuksesta voisi päätellä?
On hyvä myös muistaa, että nämä laskelmat vaikutuksista ovat staattisia. Se tarkoittaa sitä, että ne eivät huomioi esimerkiksi tilannetta, jossa ansiosidonnaisen porrastaminen nopeuttaa työttömän työllistymistä, jolloin hän saa lisää tuloja. Hallituksen tekemät toimet nimenomaan vahvistavat työnteon kannustimia ja myös työllisyyttä. (Se, miten laskennallisia työllisyysvaikutuksia ja julkisen talouden vahvistumista ymmärretään tahallisesti väärin opposition toimesta, olisi toisen blogikirjoituksen aihe.)
Entä tuloerot. Viime vuoden hallituksen toimet kyllä kasvattivat gini-kertointa, mutta varsin vähän (staattisesti +0,45 %-yksikköä). Näistä toimista suurimmat vaikutukset kohdistuivat opiskelijoihin ja työttömiin ansioturvan saajiin ja erityisesti 18-24-vuotiaisiin. Perhetyypeistä eniten vaikutuksia osui nuoriin aikuisiin, yksinhuoltajiin ja vanhempiin työikäisiin yksin asuviin. Lapsiperheisiin kohdistuvat vaikutukset ovat pienempiä kuin lapsettomiin työikäisiin. Yli 65-vuotiaisiin kohdentuvat vaikutukset viime vuonna olivat pieniä. Vastaavatko nämä vaikutukset mielestäsi sitä kuvaa, minkä julkisesta keskustelusta ja oppositioiden vastustuksesta voisi päätellä?*
Entä sitten tämän käynnissä olevan vuoden tilanne; mitkä ovat hallituksen toimien vaikutukset vuonna 2025?
Muutokset ovat erittäin pieniä suhteessa pienituloisuuteen ja tuloeroihin – vielä pienempiä kuin vuonna 2024.
Vuonna 2025 koko väestöstä 82 prosenttia kuuluu kotitalouksiin, joiden tulot eivät käytännössä muutu tai ne nousevat. Yhden prosentin tulonmenetyksiä kohdistuu vain hieman yli neljään prosenttiin. Yli viiden prosentin tulonmenetykset ovat vuonna 2025 erittäin harvinaisia.
Kun vuosien 2024 ja 2025 vaikutukset lasketaan yhteen, 44 prosenttia väestöstä kuuluu kotitalouksiin, joiden tulot kasvavat hallituksen sosiaaliturva- ja veromuutosten myötä. Vain seitsemälle prosentille väestöstä kohdistuu yli viiden prosentin tulonmenetykset. Vastaako tämä mielestäsi sitä kuvaa, minkä julkisesta keskustelusta ja oppositioiden vastustuksesta voisi päätellä?
Vuonna 2025 tuloeroissa ei myöskään tapahdu muutosta tai jos tarkkoja ollaan, tuloerot jopa kaventuvat hieman gini-kertoimella mitattuna (-0,03 %-yksikköä).
Vaikka hallitus on joutunut myös kiristämään verotusta – kokonaisveroasteen silti pysyessä samalla tasolla tai laskiessa hieman – sen suurimmat säästötoimet ovat suoria leikkauksia. Osa näistä kohdistuu sosiaaliturvaetuuksiin. Koska sosiaaliturvaetuuksia nostetaan pienituloisimpien keskuudessa, on luonnollista, että leikattaessa sosiaaliturvaetuuksia vaikutukset painottuvat pienituloisimpiin.
Suurimmat negatiiviset vaikutukset vuosien 2024 ja 2025 osalta kohdistuvat opiskelijoihin ja työttömiin eli ryhmiin, joilla on lähtökohtaisesti edellytyksiä parantaa tilannettaan työllistymisen seurauksena. Vastaako tämä mielestäsi sitä kuvaa, minkä julkisesta keskustelusta ja oppositioiden vastustuksesta voisi päätellä?
Lopuksi
Politiikassa mielikuvat ovat kaikki kaikessa. Kehäraakit tietävät, että se, miltä asiat näyttävät, on usein oleellisempaa kuin se, miten asiat oikeasti ovat.
Olen joutunut hyväksymään tämän epäkohdan, mutta suuremmin alistua sille en aio. Siksi halusinkin kertoa, miten hallituksen päättämät sosiaaliturvan ja verojen muutokset oikeasti vaikuttavat väestöömme ja sen tuloeroihin.
Erkin kommentti: Valtionvarainministeri Riikka Purra on liian kaukana tavallisen ihmisen ongelmista. Hän ei ymmärrä tavallisen ihmisen ongelmia. Puhuu paljon tekemättä mitään. Kaikki muut ovat väärässä – minä olen oikeassa asenne ei voi tuottaa haluttua tulosta. Onko Riikka Purra ollut koskaan oikeassa tuottavassa työssä vai onko hän vain pyöritellyt koko elämänsä papereita?
TO 28.11.2024 Valtiovarainministeri Riikka Purra
https://kalajokinen.blogspot.com/2024/11/to-28112024-valtiovarainministeri.html
SU 29.12.2024 Järjetön tilanne – kysymys on arvovalinnoista
https://kalajokinen.blogspot.com/search?updated-max=2024-12-28T16:50:00-08:00&max-results=7
TI 17.12.2024 Toimittiinko järkevästi?
https://kalajokinen.blogspot.com/2024/12/ti-17122024-toimittiinko-jarkevasti.html
Perussuomalaiset eivät toimineet järkevästi, vaan kuuntelivat puheenjohtajansa jääräpäistä poliittista tahtoa. Puheenjohtajan oma etu ja tavoite ajoi puolueen edun edelle. Nyt puheenjohtaja Riikka Purra on jääräpäisyydellään tuhoamassa oman puolueensa toimintakyvyttömäksi kannatuksen pienentyessä.
Miten tulisi menetellä. Suomi on jaettava 100 pientalousalueeseen. Hyvinvointialueet on lopetettava. Erikoissairaanhoito on siirrettävä valtion vastuulle. Pientalousalueiden on huolehdittava terveys- ja sosiaalipalveluiden tuottamisesta. Sairaalajärjestelmää ei saa tuhota. Kunnista tulee muodostaa 100 pientalousaluetta. Kalajoen alue voisi olla pilottihanke. Tuulivoiman tuottoja ei pidä sosialisoida köyhien kuntien tehottoman hallinnon ja palvelujen ylläpitämiseen.
LA 04.01.2024 Haluatko tulla miljonääriksi?
https://kalajokinen.blogspot.com/2025/01/la-04012024-haluatko-tulla-miljonaariksi.html
Kidutushistoriani
Minä, Erkki Aho, olen joutunut syyttömänä kärsimään 4 konkurssia, yhden 75 päivän ehdottoman vankeustuomion, mikä muutetiin ehdonalaiseksi ja yhden 5 kuukauden vankeustuomion, mikä muutettiin ehdonalaiseksi sekä 7 kunnianloukkaustuomiota. Olen menettänyt Suomen valtion rikollisen toiminnan johdosta, yritykseni, omaisuuteni, ihmisarvoni ja minulle on aiheutettu avioero valtion rikollisen toiminnan johdosta. Olen ollut luottokelvottomana yli 26 vuotta enkä ole voinut harjoittaa yritystoimintaa. Minä en ole saanut esteetöntä rikostutkintaa eikä oikeudenmukaista oikeudenkäyntiä 28 vuoteen. Minut on pidätetty useita kertoja rikollisten toimesta ja minä on joutunut olemaan maan paossa Suomessa, Ruotsissa ja Bulgariassa. Minä joutunut hakemaan poliittista turvapaikkaa Suomen valtion rikollisen toiminnan johdosta Euroopan Unionilta eli oikeuskomisaari Vera Jourovalta sekä Bulgarian presidentiltä. Minä olen menettänyt terveyteni sairastuttuani syöpään ja korkeaan verenpaineeseen. Syövän onnistuin voittamaan, mutta korkea verenpaine on tuhonnut elimistöäni ja on edelleenkin hengenvaarallisen korkea. Sairastuin diabetekseen. Minulle on aiheutettu avioero valtion rikollisen toiminnan johdosta. Tämä on minulle äärettömän raskas ja vaikea asia.
Olen joutunut Suomen valtion 28 vuoden kidutuksen kohteeksi ja Kalajoen kaupungin 40 vuoden syrjinnän kohteeksi. Olen edelleen ulosoton kohteena , mikä pitää rikokset avoimena ja olen edelleen kidutuksen kohteena, mikä on ihmisoikeusrikos.
Odotan Suomen valtion vahingonkorvauksia. Taistelen Kalajoen terveyskeskuksen vuodeosaston puolesta viimeiseen hengenvetoon asti. Pohteen päätös on syntynyt virheellisten tietojen perusteella poliittisen suhmuroinnin seurauksena.
VANGITTU TOTUUSSOTURI OSAT 1-63
"Tiedätkö, mitä Suomessa oikeasti tapahtuu? Katso videoitani, niin tiedät"
Valtamedian uutisilla 2023 etsintäkuulutetuksi rikolliseksi leimattu ja aiheettomasti olemattomista rikoksista vangittu Totuuspuolueen johtaja lakimies Jaana Kavonius on 5.1.2025 julkaissut Rumblessa 63-osaisen videosarjan
https://rumble.com/user/JaanaKavonius
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti