MA 06.01.2025 Hilla-Group ja Kalajokiseutu

Suur-Kalajoki

Pääkirjoitukset

Juhlat etuajassa: ”Kaupungin perustamisesta ei ole millään laskuopilla kulunut viittä sataa vuotta”

Annika Tiitto

Kalajokiseutu

To 2.1.2025 klo 7:00

Suoritin tuossa yhtenä päivänä pari laskutoimitusta. Aloin nimittäin yhtäkkiä ihmetellä, miten Kalajoen kaupunki voi olla Kokkolan kaupunkia vanhempi. Sen verran mitä historiaa tunnen tuo ajatus ei käynyt ollenkaan järkeen.

Kalajoen kunta on tietojeni mukaan perustettu vuonna 1865, kaupunki siitä tul

_______________________________________________________

Historiatietoa Kalajoesta

Kukaan ei ole väittänytkään, että Kalajoen kaupunki on 500 vuotta vanha. Sellainen virheellinen ajatus on päätoimittaja Annika Tiiton oma keksintö. Kysymys on Kalajoen 500 vuotisjuhlista. Kalajoki sai vuonna 1525 kappeliseurakunnan oikeudet ja silloin Kalajoen seurakunnan rajat ulottuivat aina Haapajärvelle ja Reisjärvelle asti. Seurakunnan ensimmäinen kirkko rakennettiin Kalajoen Tyngälle. Yhteiskunnan kehittyessä Kalajoesta tuli vuonna 1540 emäpitäjä. Ikalaborg oli Kalajoen suurpitäjän nimi 1600-luvulla - tarkkaan sanottuna vv. 1652-75.

Suur-Kalajoen alueella on ollut 1400-luvun alkuvuosina kymmenkunta asuttua savua eli taloa ja niissä noin sata asukasta. Vuoden 1500 tienoilla talojen määrä oli jo yli kolmekymmentä ja asukkaita nelisensataa.

Ensimmäiset varmat tiedot Kalajoen asutuksesta saadaan vuodesta 1547 lähtien säilyneistä kymmenysluetteloista. Näistä ensimmäisessä Kalajoki oli jaettu kahdeksaan kylään, jotka olivat Saarikoski, Pitkäkoski, Tynkä, Lintulahti, Alavieska, Ylivieska, Savo ja Evijärvi. Tämä kyläjako eroaa myöhemmin, monien vaihteluiden jälkeen vakiintuneesta jaosta. Pohjankylässä oli vuoden 1547 kymmenysluettelon mukaan 16 taloa. Etelänkylässä oli 20 taloa. Pitkäsenkylällä oli seitsemän taloa. Rahjankylässä oli kahdeksan taloa.

Vuoden 1547 kymmenysluettelossa mainitaan Rautiossa olleen kolme taloa, joiden isännät olivat Olli Erkinpoika, Simo Heikinpoika ja Pekka Erkinpoika. Olli Erkinpoika Rautio on isännöinyt Raution tilaa vuosina 1547-79 ja Pekka Erkinpoika on todennäköisesti ollut Olli-sepän velimies. Simo Heikinpoika on ollut isäntänä Tassilan (myöh. Petäistön) tialla vuosina 1547-54. Olli Erkinpojan tilan nimi oli merkitty hänen ammattinsa mukaan Rautioksi. Rautio tarkoitti henkilöä, joka osaa käsitellä rautaa. Olli oli taitava seppä.
Kun Rautiossa oli vuonna 1547 vasta kolme savua, niin 60 vuotta myöhemmin eli v.1607 veroluetteloissa oli jo kahdeksan taloa ja niissä noin sata asukasta. Kolme taloa on ollut Tepukkatöyrällä eli nykyisen Pöllän koulun paikkeilla.

Asutuksen voimakasta nousukautta oli 1560-luku, kun taas 1570-luku oli hitaampaa kasvua. Ilmeisesti asutuksen kehitystä haittasi 1570-luvulla Tanskaa ja Venäjää vastaan käytyjen sotien aiheuttama raskas verotus, ja Venäjän sota nieli miehiäkin.

Kalajoen ensimmäisestä kirkkoherrasta löytyy tietoja v. 1543 talvikäräjiltä, jolloin Simo-nimistä kirkkoherraa sakotettiin siitä, että kirkkoherra oli lyönyt kahta seurakuntalaistaan, etelänkyläläistä Lauri Heikinpoika Ojalaa ja tynkäläistä Niku Heikinpoika Tynkää.

Niku Heikinpojasta tuli myöhemmin Lassilan isäntä. Vammat olivat vain mustelmia, joten kirkkoherra lienee käyttänyt vain nyrkkejään. Tappelun syytä ei saatu selville. Pappien koulutus ei tuohon aikaan täyttänyt tarkoitustaan, eivätkä parhaat miehet tuohon aikaan hakeutuneet Kalajoen tapaiseen pienehköön seurakuntaan.

Kalajokelaiset joutuivat maksamaan papinmaksuja ja piispanveroa v.1340 annetun kymmenyssäännön mukaan. Jokaisen talonpojan oli annettava kirkkoherralle vuosittain kaksi valkonahtaa (kärpännahkaa) tai leiviskä kapahaukia ja hyvä heinäkuorma tai näiden arvosta rahaa kynttilämessun aikaisten hintojen mukaan. Ruokalisänä papille oli annettava puoli leiviskää voita tai viisi jousinahkaa (oravannahkaa).Lisäksi piti suorittaa oikeat kymmenykset kaikista pyydetyistä oravista, linnuista ja muista metsäneläimistä, kaloista ja hylkeistä sekä viljasadosta. Jokaisesta kaadetusta karhusta kirkkoherran tuli saada reisi, hirvestä ja peurasta lapa ja lisäksi joka kymmenes peuranvasa. Papille tuli lisäksi maksaa vihmimisestä kuusi jousinahkaa tai kaksi äyriä rahaa. Synnyttäneen vaimon kirkkoonotosta piti maksaa kolme jousinahkaa tai yksi äyri. Hautaamismaksuna piti antaa isännän tai emännän kuoltua yksi lehmä tai sen arvosta rahaa, täysiikäisen lapsen hautaamismaksu oli puoli kruunua rahaa ja alaikäisestä kolme jousinahkaa. Lukkarin piti saada palkakseen kolme jousinahkaa talolta. Papinmaksut kirkkoherra keräsi itse ollessaan pitäjällä ripitysmatkalla.

Piispanverona maksettiin ns. nokkaverovoita naula täysikasvuisesta ihmisestä ja nokkaverohaukia puoli leiviskää talolta. Piispan tuli saada myös viidesosa talonpoikein lohisaaliista. Lisäksi jokaisen talonpojan tuli maksaa vielä yksi äyri piispankestitysrahaa.

Kalajoen toinen kirkkoherra Pietari v.1544-48 ei liene ollut kovin suosittu, sillä etelänkyläläinen Pekka Heikinpoika Laurila tuomittiin v. 1544 sakkoihin Pietarin hevosen vahingoittamisesta.

Seuraava kirkkoherra oli Mikael Eerikinpoika Tavastius. Hän oli Kalajoen kirkkoherrana vuosina 1551-55. Hän oli Simoakin pahempi riitapukari, joka tuomittiin vuoden 1551 syyskäräjillä 6 markan sakkoon lihashaavan lyömisestä alavieskalaisen Niku Nikunpoika Vuotilaan. Riitojen syynä lienee ollut papinmaksut. Herra Mikael lienee vaatinut saataviaan kovin jyrkästi ja saanut tällä tavoin suuren osan seurakuntalaisista vihamiehekseen. Vuonna 1555 tynkäläinen Niku Eerikinpoika Tynkä löi herra Mikaelin kuoliaaksi ja joutui siitä maksamaan mainitun vuoden käräjillä 13 kruunua ja 8 äyrikäistä sakkoa.

Kaupunkioikeudet myönnetään anomuksesta ja Kalajoki sai kaupunkioikeudet vuonna 2002.

________________________________________________

Hilla Group esittelee sivuillaan toimintatapojaan ja arvojaan seuraavasti

Hilla Group on media-alan houkuttelevin tiennäyttäjä, joka luottaa ihmisiin ja on ihmisten luottamuksen arvoinen. Asiantuntijamme rakentavat elinvoimaista yhteiskuntaa tarinoilla ja kohtaamisilla. Menneisyyttä ja paikallisuutta ymmärtämällä pystymme ennakoimaan ja muovaamaan tulevaisuutta sekä vahvistamaan lähialueidemme kasvua.

Mitä teemmekin, meitä ohjaa omien juurien arvostus. Paikallisuutta ja menneisyyttä ymmärtämällä pystymme ennakoimaan ja muovaamaan tulevaisuutta sekä vahvistamaan meille läheisten alueiden kasvua. Rakennamme päivittäin Hilla Groupia omalla erityisosaamisellamme.

Arvomme

Sydämen sivistys. Ihmiskeskeisyys on Hilla Groupin uusiutuva voimavara. Luotamme ihmisiin ja olemme ihmisten luottamuksen arvoinen. Ihmiset ovat tekemisemme sydämessä.

Yhteystiedot

Hilla Group Oyj
Mediakulma, Rantakatu 10, Kokkola
PL 45, 67101 Kokkola

Puh. 020 750 4469 (ma-pe 9-15)

etunimi.sukunimi@hillagroup.fi

Hallitus ja johtoryhmä

https://hillagroup.fi/meista/keita-me-olemme/organisaatio/

Kysymys kuuluu: Kuinka kauan Kalajokiseudun päätoimittaja Annika Tiitto saa jatkaa lehden omistajan Hilla Groupin toimintatapojen ja arvojen vastaista toimintaa Kalajoella?