KE 29.01.2025 Kalajoki 500 historia - Vuodet 1977-1980 Kalajoella

KaNV:n joukkue oli mukana nousukarsinnoissa SM-sarjaan.

Kuntavaaleissa 1976 keskusta sai 19 valtuustopaikkaa, SKDL 8, kokoomus 5, SDP 1, SMP 1 ja SKL 1. Uusi valtuusto aloitti työnsä tammikuussa 1977. Valtuuston koostumus oli seuraava:: Artturi Junttila, Simo Himanka, Esko Lindström, Martti Lindvall, Toivo Niva, Sauli Mäki, Aila Ahola, Sauli Konu, Kaarlo Luoto, Airi Vierimaa, Heimo Myllymäki, Paavo Saari, Erkki Sorvari, Viljo Saarela, Toivo Yli-Erkkilä, Erkki Niemelä, Arvo Ylitalo, Urho Heikkinen, Paavo Joki-Erkkilä, Heikki Nikupaavo, Untamo Sorasto, Matti Joensuu, Harald Rahja, Paula Oksanen, Veikko Murtoniemi, Aaro Sipilä, Matti Tiinanen, Juho Karhumaa, Uuno Rahko, Tuomo Heikkilä, Arvo Pahkala, Sakari Yli-Hallila, Kaija-Leena Hongell, Matti Ojala ja Leena Kivioja.

Kunnanhallituksen puheenjohtajana toimi Arvo Väliverronen, varapuheenjohtajana Eino Kääntä, ja jäseninä Eero Rahkola, Heimo Saari, Elsa Tolonen, Jorma Juusola, Martti Lindvall, Edvin Tokola ja Matti Ojala.
Valtuuston puheenjohtajista äänestettiin suhteellisella vaalilla. Paavo Saari sai vertausluvukseen 26, Arvo Ylitalo 13 ja Sakari Yli-Hallila 8,66. Martti Lindvall sai 8. Yleensä äänestykset valtuustossa menivät 26-9, mutta nyt todennäköisesti SDP ei ollut äänestyksessä Martti Lindvallin takana.

Kalajoen vappumarssiin osallistui 420 osanottajaa Lauri Tanskan johdolla. Särkät soi tapahtumassa olivat mukana USA:sta John Molinari, N-L:sta Anatoli Beljajev ja Suomesta Veikko Ahvenainen, Seppo Leino, Paavo Tiusanen ja Unto Jutila.
Laulaja Pekka Himanka palkittiin matkailumajakalla. Hän on tehnyt Kalajokea tunnetuksi muun muassa Kankaan kaunis Katriina laulullaan.

Suomessa elettiin taloudellista taantumaa öljykriisin seurauksena. Kalajoella Rahjan saariston kansallispuistohanke oli vahvasti esillä. Rahjankyläläiset vastustivat erittäin voimakkaasti kansallispuistohanketta muun muassa kylällä järjestetyssä keskustelutilaisuudessa.

Satama-asia oli ajankohtainen. Puhuttiin syväsataman saamisesta. Urheiluopistohanke oli esillä. Maa ja Vesi Oy teki matkailun kehittämissuunnitelmaa. Ideoina olivat maauimala, vinttikoirarata, meriakvaario, hiihtokeskus ja minijunarata.

Rahjan saariston kansallispuistohanke oli esillä otsikoissa samoin kuin atomivoimalaidea. Laurikariin päätettiin tehdä kalatehdas. Rahjan kylätoimikunta halusi Rahjaan uuden koulun. Uutta paloasemaan alettiin suunnitella Merenojan alueelle. Raution seurakuntatalon suunnittelu käynnistyi. Raution monitoimitalon rakentamisesta tehtiin päätös. Kustannusarvio oli 411 200, joista valtionosuus oli 62 %.
Raution Tekstiili laajensi toimintaansa palkkaamalla lisää henkilökuntaa. Yritys työllisti nyt 12 ompelijaa, jotka valmistivat asuja sairaanhoitohenkilökunnalle, hoitajille ja lääkäreille. Pesula aloitti toimintansa Kalajoella.

Kalajoen kansanopisto täytti 35 vuotta. Vaikeimmat vuodet olivat takanapäin, sillä vuosina 1974-75 opistolla opiskeli ainoastaan 20 oppilasta. Kalajoen osuuskauppa täytti 60 vuotta. Juhlallisuuksiin osallistui 530 vierasta. Kalajoen apteekki täytti 120 vuotta. Kalajoen apteekki on maan vanhin maalaiskunta-apteekki. Kalajoen kotiteollisuuskoulu täytti 40 vuotta. Kotiteollisuuskoulussa oli kutomaosasto, ompeluosasto, metalli- ja konepajaosasto, puutyöosasto ja rakennusosasto. Koulussa opiskeli myös japanilaisia. Kalajokisuunvakuutusyhdistys täytti 100 vuotta. Kalajoen Säästöpankki juhli 90-vuotista taivaltaan.

Kalajoen Junkkarit pelasi lentopalloa kakkossarjassa. Joukkueessa pelasivat Tapani Siermala, Esa Siermala, Kauko Siermala, Seppo Salmela, Juhani Alasuvanto, Veli Anttila, Seppo Saarinen, Jorma Myllylä, Timo Väre ja Hannu Mäntymäki. Kalajoen Junkkareiden lentopalloilu oli laskusuunnassa ja johti keväällä 1977 putoamiseen kolmossarjaan yhdessä Ranuan kanssa. Junkkarit oli lohkossaan yhdeksäs 12 pisteellä.

Kalajoen Naisvoimistelijat olivat SM-sarjan karsinnoissa. Kalajoelle saapuivat Kuopion Sale ja Tampereen Kalevan Lentopallo. Avaussottelussa Kalajoen Naisvoimistelijat johtivat 2-1 Kuopion Salea vastaan ja neljännessä erässäkin jo 10-7, mutta Sale käänsi ottelun edukseen numeroin 2-3 (15-11, 12-15,15-8, 9-15,7-15). Otteluselostuksessa todetaan, että peli kiertyi aivan liikaa Seija Rönnin ympärille. Pirkko Änkilä tuntui yrittävän jokaisesta pallosta. Kentällä oli hiljainen uurastaja Eila Kankaanpää ja pitkä Elina Väre onnistui puolustuksessa paremmin kuin hyökkäyksessä. Toinen ottelu päättyi Kalevan Lentopallon voittoon numeroin 1-3 ( 8-15, 15-13, 6-15,9-15). Kalajoen Naisvoimistelijoiden joukkueessa Marjatta Utriainen, Leila Karhula, Elmi Letola, Marjut Himanka, Seija Rönn, Eeva-Kaisa Lehtomäki, Elina Väre, Elina Kankaanpää ja Pirkko Änkilä.

Martti Törnvallin omistama 14-vuotias tamma ravikuningayar Riuskan-Tyttö jätti raviradat. Se oli ollut huipulla vuodesta 1971 lähtien. Ravikuningattaren tittelin se voitti vuonna 1976.
Puulaakihiihtoihin osallistui 28 miesten joukkuetta. Matkana oli 4 x 3 km. Arvi & Pojat voitti puulaakimestaruuden. Naisten sarjassa oli 9 joukkuetta, Voiton vei rakennusliike Nivat % Fors joukkueella Maire Isopahkala, Helena Fors, Ritva Ylitalo, Asta Alatyppö. Kyläsarjassa oli kuusi joukkuetta.

Jussi Kurikkalan muistokisojen voiton vei miesten sarjassa Heikki Torvi ja naisten sarjassa Raija Kivioja.
Kalajoen kansainvälisissä juhannuskisoissa Reijo Ståhlberg voitti kuulantyönnön tuloksella 20,76. Toiseksi tuli ruotsalainen Pelle Nilsson tuloksella 18,60. Antti Rajamäki voitti 100 metrin juoksun ajalla 10,8.

Pitkäaikainen kansanedustaja ja merkittävä vaikuttaja rovasti V. H. Kivioja kuoli. Hänen hautajaisiinsa Kalajoella osallistui yli 1000 henkeä.

Katso

V.H.Kivioja

http://merkkihenkiloita.blogspot.com/2008/11/v-h-kivioja-kalajoen-viimeinen.html

Toiminnan vuosi 1978 Kalajoella

Rovasti V.H. Kiviojan sukuarkisto luovutettiin Kalajoen seurakunnan hallintaan. Luovutuspuheen piti Leena Kivioja.

Vuonna 1975 Kalajoella oli työpaikkoja seuraavasti: Topi-Kalustaja Oy 160, Rauma-Repola Oy 230, SOK:n vaatetustehdas 35, J.Pirttijärvi ja Kumppanit Oy 34, Junnikkalan Saha 20, Santaholman saha 30, Marlon Oy 21, Rautex 13. Veroäyri oli 14,00.
Vuonna 1976 perustettiin Kalajokiseudun Matkailupalvelu r.y matkailun kehittämiseksi. Vuonna 1977 SOK:n tehtaalla oli jo 125 työpaikkaa ja Santaholma Oy:llä 50. Urheiluopistoa varten tehtiin suunnitelmia.

Vuonna 1978 Piekkon Aukon haudalle laitettiin muistokivi. Leirintäalueen lomamökit rakennettiin kunnan omana työnä.
Kalajoen kunta liittyi 27.4.1979 Hiekkasärkät Oy nimisen yhtiön osakkaaksi.
Vuonna 1980 Rauma-Repola Oy:llä oli 320 työntekijää, Topi-Kalustaja Oy:llä 149, SOK:n vaatetustehtaalla 136, Santaholma Oy:llä 59, Junnikkalan Sahalla 48, Kalayhtymällä 40, O.Tuuran konepajalla 23, Kalajoen meijerillä 23, Kalajoen Metalli Oy:llä 18 ja Marlonilla 17. Kunnanvaltuuston puheenjohtajana toimi Paavo Saari 17.1.1980 saakka. Paavo Saari kuoli liikenneonnettomuudessa Kempeleessä. Untamo Sorasto aloitti valtuuston puheenjohtajana 29.1.1980.

Vuonna 1978 Kalajoella oli 7997 asukasta. Kalajoen seurakunnan väkiluku oli kasvanut 109:llä ja Raution seurakunnan väkiluku oli vähentynyt 40:llä.
Vuosi 1978 oli vireä tutkimusten ja suunnitelmien vuosi. Alkuvuodesta julkistettiin Hiekkasärkkien kehittämissuunnitelma. Maatalouden kehittämissuunnitelma polkaistiin käyntiin ja aloitettiin Plassin alueen kaavoitus.

Urheiluopiston toiminnallinen suunnitelma valmistui. Suunnitelma luovutettiin urheiluneuvostolle ja opetusministeriölle. 20.4.1978 urheiluopistosäätiön puheenjohtajaksi valittiin kansanedustaja Juhani Vähäkangas. Hallituksen puheenjohtajana toimi Torsti Kalliokoski ja jäseninä Martti Lindvall ja Kalevi Mattila. Urheiluopiston ohella ajateltiin ravintolakoulua tai kieliopistoa. Insinööritoimisto Maa ja Vesi Oy laati vapaa-ajankeskussuunnitelman Hiekkasärkille. Erityistä huomiota kiinnitettiin palvelujen monipuolistamiseen. Ehdolla oli meriakvaario, huvipuisto, maauimala jne. Suunnitelmissa esitettiin yhteisorganisaation, Hiekkasärkät Oy:n perustamista. Myös talvi-imagon luomiseen kiinnitettiin huomiota, koska hiihtomaastot ovat soveliaat.

Etelänkylälle ryhdyttiin laatimaan osayleiskaavaa ja Seutukaavaliitto sai valmiiksi alustavan suunnitelman suojeltavista rakennuksista. Kalajoen keskustaajaman osayleiskaava oli esillä vuoden ensimmäisessä kokouksessa. Myös kalastusmuseoajatus sai vauhtia. Lomaliitto vuokrasi Rantakallan, jonka omistaa paikallinen osakeyhtiö. Vuokraus alkoi 1.4.1978. Tammikuussa kirjattiin vuoden työttömyyden huippu, liki 15 %.

Rahjan kansallispuistohanke tyrmättiin kyläläisten toimesta. Kansallispuistokomitea kaavaili Rahjaan luonnonsuojelualuetta, joka sinne oli pikku hiljaa tulossa. Kyläläiset saivat kuitenkin ajoissa vihiä juonesta, Alpo Juusola ja kumppanit ryhtyivät peräämään hanketta, josta löytyikin todellisuuspohja. (Kalajoki-lehti 19.1.1978)

Vuoden alkupuolella Paavo Saari valittiin Kalajoen valtuuston puheenjohtajaksi, Arvo Ylitalo ensimmäiseksi varapuheenjohtajaksi ja Martti Lindvall toiseksi varapuheenjohtajaksi. Kunnanhallituksen puheenjohtajana toimi Arvo Väliverronen.

Vuosi 1978 oli presidentin valitsijamiesten vaalivuosi. Kalajoelta oli ehdokkaana Paavo Saari keskustasta, Martti Lindvall SKDL:stä, Matti Ojala kokoomuksesta ja Artturi Junttila kristillisistä. Kukaan ei tullut valituksi. Ylivieskasta ehdolla oli Kalevi Mattila.

YYA-sopimuksen 30-vuotisjuhlaa vietettiin Kalajoella neuvostoliittolaisen taitelijaryhmän esiintyessä. Vappumarssiin osallistui yli 300 henkeä. Yhdysvaltain suurlähettiläs Rozanne L. Ridgway vieraili Kalajoella käyden muun muassa Anja ja Leevi Kiviojan tilalla. Kalajoella vietettiin Pohjanmaan Kalastusseurojen 50-vuotisjuhlaa. Juhlassa puhui liikenneministeri Veikko Saarto. Puolustusvoimain sotatalouspäällikkö kenraalimajuri Pentti J. Väyrynen vieraili Kalajoen Konepajassa. Kalajoen ja Raution seurakuntavaalit olivat vilkkaammat kuin edellisellä kerralla. Raution Nuorisoseura vietti 70-vuotisjuhlaa.

Kirkkoneuvosto ei antanut lupaa ”Särkät soi”-tapahtumalle kirkkokonsertin järjestämiseen kirkossa. Särkät Soi tapahtuman yhteydessä oli Unto Jutilan 25-vuotistaiteilijajuhlakonsertti. Särkät Soi-tapahtumassa esiintyivät Veikko Ahvenainen, Anatoli Beljajev, Seppo Lankinen, Seppo Leino jne. Miss Hiekkasärkäksi valittiin Tarja Kotila. Juhannuksena jäi kiinni 17 rattijuoppoa. Kunnanvaltuusto kielsi oluen myynnin elintarvikeliikkeistä, mutta salli baarianniskelun. Päätöstä edelsi monivaiheinen ja pitkä asian käsittely eri hallintoelimissä. Hiekkasärkillä hukkui eräs nuori turisti leirintäalueen uimarannassa. Pohjankylässä ammuttiin susi. Myöhäissyksyä ravisti poikkeuksellisen kova myrsky.

Maaliskuussa rovasti V.H. Kiviojan lapset luovuttivat seurakunnan käyttöön arvokkaan sukukortiston, jonka Kivioja oli aikanaan laatinut. Kalanjalostustehdas käynnistettiin Rahjassa. Juhlapuhujina olivat Ahti Pekkala ja Valion johtaja Erkki Ahola.

Kalajoen Unioni avasi ovensa toukokuussa. Hiekkasärkille ryhdyttiin rakentamaan kesäteatteria. Kotiseutumuseoon rakennettiin luhtiaitta. Raution monitoimitalo nousi harjakorkeuteen. Monitoimitalon pinta-ala on 145 neliömetriä ja siinä on tilat terveydenhoitajalle, hammashuollolle, lääkärin vastaanotolle sekä sosiaaliset tilat. Kustannusarvio oli 893 000 markkaa. Pitkänjärven leirimaja avattiin heinäkuussa. Kalajoen kotiseutupäivien aiheena oli Piekkon Aukko. Raution seurakuntatalo vihittiin käyttöönsä. Peruskoulun yläaste ja lukio vihittiin. Juhlapuheen piti läänin kouluneuvos Mauri Paananen. Kalajoen jäähdyttämöä laajennettiin.

Maakuntaviestissä Nivalassa Kalajoen I-joukkue oli kahdeksas ja II-joukkue oli B-sarjassa 26. Ensimmäisellä osuudella Keijo Siipo oli neljäs, toisella osuudella Merja Myllylä oli seitsemäs, kolmannella osuudella Aulis Harju oli seitsemäs, neljännellä osuudella Veli-Matti Saari oli kuudes, viidennellä osuudella Väinö Saari oli kuudes, kuudennella osuudella Ari Bäckman oli yhdestoista, seitsemännellä osuudella Esko Saari oli yhdestoista ja kahdeksannella osuudella Pekka Rahja oli kahdestoista. Maakuntaviestin voitti Himanka, toinen oli Nivala ja kolmas Veteli.

Keskusurheilukentän rakennustyöt pääsivät käyntiin ja Hiihtomajan valaistu kuntopolku saatiin valmiiksi. Kalajoen Junkkarit pelasi lentopalloa kakkossarjassa. Joukkueessa pelasivat Esko Tuura, Paavo Hautala, Esa Siermala, Heikki Isopahkala, Seppo Salmela, Tapani Siermala ja Veli Anttila. Raution Kisailijat pelasi nelossarjassa ja joutui vieraissa tunnustamaan Himangan Urheilijat 3-2 paremmakseen.
Kalajoen Junkkarien kansallisissa urheilukilpailuissa Kannuksen Eero Ranta-Ylitalo voitti Lasse Virenin 1500 metrin juoksussa Veikko Ahola sijoittuessa kolmanneksi ajalla 3.58,1. Reijo Ståhlberg voitti kuulantyönnön tuloksella 20,24.

Vuonna 1979 perustettiin Hiekkasärkät Oy ja Tapion Tupa aloitti toimintansa

Raution monitoimitalo

Kalajoen seurakunnassa oli vuonna 1979 kaikkiaan 6879 jäsentä, joista naisia oli 3473 ja miehiä 3406. Raution seurakunnassa on 1170 jäsentä. Kalajoen veroäyri oli 16 penniä. Kalajoen valtuuston puheenjohtajaksi valittiin Paavo Saari ja varapuheenjohtajiksi Veikko Murtoniemi ja Matti Ojala. Kunnanhallituksen puheenjohtajaksi valittiin Arvo Väliverronen ja varapuheenjohtajaksi Eino Kääntä, kunnanhallituksen muut jäsenet olivat Jorma Juusola Rahjankylästä, Elsa Tolonen Metsäkylästä, Väinö Oksanen keskustasta, Sakari Yli-Hallila kokoomuksesta ja Martti Lindvall SKDL:stä.

Maakuntaviestissä Lohtajalla Kalajoki sijoittui A-sarjassa seitsemänneksi. Haapajärvi voitti, Himanka oli toinen ja Veteli kolmas. Kalajoen joukkueessa hiihtivät Keijo Siipo, Merja Myllylä, Aulis Harju, Jukka-Pekka Ojala, Kullervo Niemelä, Hannu Rautakoski, Glen Fagerudd. Kullervo Niemelä oli osuutensa nopein. B-sarjassa Kalajoki sijoitus oli 20.s. Kalajoen II-joukkueessa hiihtivät Veikko Peltola, Anne Nauha, Heikki Savolainen, Seppo Korpi, Pekka Alatyppö, Ari Heininen, Alpo Löf ja Jouni Keskisipilä.

Typpön koulun lakkauttamisesta keskusteltiin. Kalajoen kunta vuokrasi Lomaliitolta Rantakallan uimahallin. Valtuustossa valtuutettu Heimo Myllymäki käytti asiasta puheenvuoron, jossa hän totesi uimahallin vuokraamisen olevan tolkutonta vouhottamista. Hän sanoi, että on sitä osattu ennenkin uida ilman halliakin. Olen itse elävänä esimerkkinä tästä, hän sanoi.

Eduskuntavaaleissa olivat ehdolla Kalajoelta Matti Ojala ja nykyinen kalajokinen Veli Ainali, Ylivieskasta keskustan Kalevi Mattila, Merijärveltä keskustan Juhani Alaranta, Oulaisista keskustan Ahti Pekkala ja Nivalasta keskustan Väinö Raudaskoski. Eduskuntavaaleissa keskusta sai 2333 ääntä, SKL 153 ääntä, SKYP 33 ääntä, LKP 40 ääntä, SMP 320 ääntä, SKDL 885 ääntä ja kokoomus 711 ääntä. Äänestysprosentti Kalajoella oli 85,62% ja äänioikeutta käytti 4740 äänestäjää. Vuoden 1979 vaaleissa valitut kansanedustajat: http://fi.wikipedia.org/wiki/Luettelo_vaalikauden_1979_kansanedustajista

Kansanedustaja J. Juhani Kortesalmi teki eduskunta-aloitteen 500 000 markan määrärahan varaamisesta Kalajoen urheiluopiston suunnitteluun ja rakentamisen aloittamiseen. Kalajoen urheiluopistoasia on ollut vireillä vuodesta 1972 alkaen. Kansanedustaja Kalevi Mattila teki eduskunta-aloitteen Kalajoen kotiteollisuuskoulun muuttamiseksi Kotiteollisuusopistoksi.

Kalajoen kunnan maksuvalmius oli heikko. Päätöstä Hiekkasärkät Oy:n perustamisesta siirrettiin valtuuston päätöksellä 5.4.1979 lisäselvitysten hankkimiseksi. Raution uusi kirjasto avattiin 6.2.1979. Rautiossa malminetsinnän tuloksena suoritettiin mittauksia ja otettiin maaperä- ja kallionäytteitä. Rautiossa oli rakennuskohteena Raution monitoimitalo, Pitkäjärven leirikeskus. Kalajoella oli rakennuskohteena urheilukeskus, leirintäalueen mökit, peruskoulun yläasteen tilojen saneeraus ja Rahkon koulun saneeraus. Satamaan kunnostettiin ja rakennettiin kalanjalostuslaitosta. Myös kotiteollisuuskoulua laajennettiin. Santaholma Oy rakensi kuivaamo- ja kuorenpoistolaitoksen, jonka harjannostajaiset olivat 9.2.1979. Junnikkala Saha siirtyi kotimaisen polttoaineen käyttöön ja esitteli kuivaamohankettaan 16.2.1979.

Heikki Torvi voitti Jussi Kurikkalan muistokisat. Kuusoman Erä-Veikkojen Keijo Lehtinen oli toinen ja IF Brahen Glen Fagerud oli kolmas. Naisten sarjan voitti Helsingin Poliisivoimailijan Marjo Auroma. Merja Myllylä oli toinen.

Kalajoen vappukulkueessa oli n. 350 henkilöä. Riitta Väisänen oli mukana Kalajoen toukokuun raveissa. Kesäteatterissa esitettiin Jalmari Finnen Pitkäjärveläiset. Toholampiset kävivät esittämässä Tukkijoki-näytelmää Kalajoella. Tapion Tupa Kalajoen Hiekkasärkillä avasi ovensa juhannukseksi. Miss Hiekkasärkäksi valittiin Tuula Korhonen ja perintöprinsessoiksi Birgitta Leinonen ja Minna Maliniemi. Noin 60 juhannusjuhlijaa teki matkan Kalajoen terveyskeskukseen.

Kesän yleisurheilukilpailuissa Antti Rajamäki pinkoi sata metriä ajassa 10,8. Kaarlo Maaninka juoksi 3000 metriä ajassa 8.10,2 ja Veikko Ahola juoksi aikaan 8.32,0. Kisojen kuuluttajana toimi Mauri Myllymäki. Nämä kansalliset kisat olivat vanhan urheilukentän jäähyväiskisat.

Kalevan kisoissa Veikko Ahola sijoittui 1500 metrin juoksussa yhdeksänneksi ajalla 3.49,90. Kisan voitti Ari Paunonen ajalla 3.44,46 ja toiseksi sijoittui Markku Laine ajalla 3.44,67. Veikko Ahola juoksi Turun Nurmi-Gamesissa ajan 3.44,01, joka riitti kovatasoisen kisan kuudenteen tilaan.
B-poikien SM-kisoissa moukarinheitossa Harri Ojala sijoittui pronssille tuloksella 50,32.

Kalajoen Junkkarien joukkue pelasi lentopalloa kauden 1978-1979 kierros ennen päätöstä putoamisviivan yläpuolella 10 pisteellään. Joukkueen viimeisenä vastustajana oli lohkoa hallinnut Seinäjoki, joka voitti Junkkarit kotonaan puhtaasti 3-0. Kun Pudasjärvi yllättäen kukisti samaan aikaan Vaasan niukasti 2-3, niin Junkkarit putosi III-sarjaan. Joukkueessa pelasivat Juhani Alasuvanto, Esko Tuura, Hannu Mäntymäki, Jouko Alajoki, Pentti Rahkola ja Heikki Isopahkala. Kalajoen Naisvoimistelijoiden joukkue pelasi II-sarjaa joukkueella Marjatta Utriainen, Merja Manninen, Elina Leskelä, Tuula Ahola, Elmi Letola, Jaana Letola, Leila Karhulahti, Ritva Rahkola, Ellen Rahkola, Raili Järvinen ja Pirkko Änkilä. Kalajoen Junkkareiden joukkue pelasi jääkiekkoa III-divisioonassa valmentajanaan Esa Eroma.

Kalajoen Teatteritalon 40-vuotisjuhia vietettiin 11.11.1979. Teatteritalon avajaiset on pidetty 25.3.1939.

Kalajoen Hiekkasärkät Oy perustettiin äänin 27-5, kolme äänesti tyhjää. Yhtiön tuli mukaan Kalajoen kunnan 21 A-sarjan osakkeen lisäksi, Keski- ja Pohjois-Pohjanmaan Urheiluopistosäätiö, Lomaliitto ry, Lasten Päiväsäätiö, Aurinkohiekat Oy sekä Kalajoen Osuuskauppa. Osakepääoma oli 220 000 markkaa. Yhtiön toimialana oli vapaa-ajan viettoon ja matkailuun liittyvä ohjelma- ja ajanviettopalvelujen suunnittelu, markkinointi ja liikuntapalvelujen järjestäminen sekä niihin liittyvine laitosten omistaminen ja ylläpitäminen. Hiekkasärkät Oy:n hallitukseen valittiin Bo Eklund, Heikki Ollila, Hans Kauppila, Pauli Valkama, Paavo Saari, Untamo Sorasto, Matti Ojala ja Martti Lindvall.

Kalajoki vuonna 1980

Untamo Sorasto


Kalajoen kunnanvaltuuston puheenjohtaja Paavo Saari kuoli auto-onnettomuudessa. Paavo Saari siunattiin haudan lepoon 27.1.1980. Paavo Saari oli pidetty henkilö Kalajoella ja hänelle uumoiltiin menestyksekästä poliittista tulevaisuutta ja uraa, mutta kohtalo oli toista mieltä. Paavo Saaren jälkeen Kalajoen kunnanvaltuuston puheenjohtajaksi valittiin lääkäri Untamo Sorasto.
Kalajokelainen vesiliikennettä harjoittanut Päiviö Rahja kuoli 10.3.1980.

Katso Kallan matkailun historiaa

http://www.kallanmatkailu.fi/historia.php

Myös tunnettu kalajokinen kanteleentekijä Oskari Kilpinen tuli maallisen vaelluksensa päähän. Oskari Kilpinen oli Efraim Kilpisen poika ja he valmistivat yhdessä yli 4000 kannelta.
Pyöräilijä-hiihtäjä Urho Saari (70v.) menetti henkensä jäätyään pyorälenkillä rekka-auton ruhjomaksi 18.5.1980 klo 15.30.

Kuntavaaleissa äänestysprosentti oli 84,22. Ehdokasasetelma oli seuraava: SMP 17 ehdokasta, SDP 15 ehdokasta, keskusta 70 ehdokasta, SKDL 40 ehdokasta, kokoomus 51 ehdokasta ja SKL 8 ehdokasta. Vaalitulos oli seuraava: keskusta 18 paikkaa, kokoomus 7 paikkaa, SKDL 7 paikka, SMP 1, SDP 1 ja SKL 1 paikkaa. Vaalien ääniharava oli SMP Heimo Myllymäki 143 äänellä, toiseksi eniten ääniä sai keskustan Untamo Sorasto 131 ääntä ja kolmanneksi eniten SKDL:n Esko Lindström 129 ääntä.
Kunnanvaltuusto valitsi kunnaninsinööriksi äänestyksen jälkeen ylivieskalaisen Paavo Soukan. Soukka sai äänestyksessä 18 ääntä, Matti Heusala 10 ääntä ja kaksi muuta ehdokasta 4 ja 1 ääntä. Soukan kieltäytymisen varalle valittiin Reijo Räihälä.

Kalajoen kunnan talousarvion loppusumma oli 48 918 500 markkaa. Budjetistä äänestettiin valtuustokäsittelyssä kaikkiaan 10 kertaa.
Ministeriö päätti avustaa Kalajoen Rahjan ala-asteen rakentamista. Syväsataman rakentamista valtion avusti 1,2 miljoonalla markalla. Rakennustyöt on tarkoitus suorittaa vuosien 1980-1982 aikana.
Rauma-Repola Oy julkisti Kalajoen tehtaan laajennussuunnitelman. Kustannusarvio oli yli 10 miljoonaa markkaa. Tehtaalla aletaan valmistaa kokonaisia öljynporauslauttoja. Junnikalan saha paloi 21.3.1980. Outokumpu Oy teki valtausanomuksen Rautioon. Pöllän alueella oli todettu kupariesiintymiä. Lasten  päiväkoti Puolukka saatiin täyteen toimintavalmiuteensa.

Kalajoen urheilukeskuksen urheilukenttä, Merenojankenttä sai Spurtan SB-päällysteen. Urheilukeskuksen rakentaminen tuli maksamaan 2.003.524 markkaa, josta valtion osuus oli 735 000 markkaa.
Vuorenkallion siunauskappelin pienoismalli esiteltiin. Rakennus on suunnitellut arkkitehtitoimisto Jorma Paloranta. Rakennustyöt käynnistävät vuoden 1981 syksyllä.
Vasankarin nuorisoseuraa kunnostettiin. Kiinteistö Oy Merenpiha nousi harjakorkeuteen. Kiinteistön rakennutti Tarveasunnot Oy ja rakentamisen suoritti rakennusliike Nivat & Fors.
Santaholma Oy ilmoitti pääkonttorinsa siirtämisestä Oulusta Kalajoelle. Kalajoen Teräspinnoitus aloitti toimintansa. Yrittäjinä Veikko Manninen ja Raimo Rahkola. Suomen Kiinteistöhoito Oy aloitti Kalajoella 19.8.1980 konttorinhoitajana Aila Siirilä. Halpa-Halli Oy oli toiminut Kalajoella 5 vuotta.

Urheiluopistoasiaa kiirehdittiin muun muassa Matti Ahteelle, jolle toimitettiin kirjelmä asian johdosta.
Matkailuhotelli oli Matkailuliiton omistuksessa ja hotellin johtajana Kalajoella toimi Liisa Fors. Kalajoen Hiekkasärkät Oy aloitti toimintansa 2.7.1980. Yhtiö perustettiin kehittämään alueen ohjelmatarjontaa. Perustamisen kunniaksi pystytettiin 8-tien varteen lippurivistö.
Rantakalla julkisti suunnitelmansa terveyskylpylä-kuntouusosaston rakentamisesta hotellin yhteyteen. Kylpylä oli tarkoitus yhdistää hiekkadyynien läpi käytävällä hotelliin. Laajennusosan alue tulisi olemaan 1600 m2 ja majoitushuoneita tuli 20 lisää. Kustannusarvio on 5,3 miljoonaa euroa. Rahoitus ei ollut vielä kunnossa eikä myöskään koskaan tullut kuntoon, koska hanke jäi toteuttamatta. 

Rantakallan hanke julkistettiin kaikkien yllätykseksi samassa tilaisuudessa, jossa julistettiin Hiekkasärkkien vapaa-aikakeskuksen kehittämiskilpailun tulokset. Kilpailun tarkoituksena oli ideoida mittavia ohjelmapalveluja. Ideakilpailun voitti idea Kuuma hiekka. Kilpailu oli kutsukilpailu ja kilpailun voittaneeseen ryhmään kuuluivat arkkitehdit Seppo Valjus, Jouko Mähönen ja Veli Karjalainen.

Maakuntaviestissä Kalajoki sijoittui kahdeksanneksi. Maakuntaviestin Kaustisella voitti Himangan joukkue. Kalajoen joukkueessa hiihtivät ensimmäisen osuuden voittaja Glenn Fagerudd, naisten osuudella Merja Myllylä, Keijo Siipo, Jukka-Pekka Ojala, Kullervo Niemelä, Ari Heininen, Esko Saari ja Aulis Harju.
B-sarjassa Kalajoki oli 27. Seuraavan vuoden eli vuoden 1981 hiihdetään Kalajoella.
Jussi Kurikkalan hiihtokisat voitti Kuusamon Erä-Veikkojen Tarmo Määttä ennen Himangan Urheilijoiden Heikki Torvea. Kilpailun pääpalkintona oli sauna. SM-kisoissa Kalajoen Junkkarien Merja Myllylä sijoittui Harjavallassa naisten 5 km:n hiihdossa pronssille ajalla 16.58.0. Voiton vei Saarijärven Pullistuksen Eija Hyytiäinen tuloksella 16.19,4 ja toiseksi sijoittui Maaningan Mahdin Merja Oinonen tuloksella 16.34,3.

Jussin lenkille osallistui 612 hiihtäjää. Puulakiviestien kyläsarjan 5x2,5 km:n viestin voitti Rahjan kylän joukkue ja työpaikkasarjan 4x2,5 km:n viestin voitti merivartioasema. Vuoden urheilijaksi valittiin Veikko Ahola. Hän saavutti edellisenä kesänä 1500 m:n juoksun ajan 3.44.01. Kärkisen joukkue voitti Siltojen viestin. Rautio-ajojen 50 km:n pyöräilyn voitti Jouni Keski-Sipilä. Jari Fors menestyi nyrkkeilijänä. Erkki Kiiveri voitti hopeaa SM-kisoissa ilma-aseammunnassa. Kalajoen Junkkarit osallistui Tampereen suurkisoihin. Kisoihin osallistui kaikkiaan 63 000 nuorta, mikä oli uusi ennätys.

Kansalaisopisto juhli 15 vuoden ikäänsä. Kalajoen työväenyhdistys täytti 75-vuotta juhlien merkeissä.
Kalajoen Junkkarit vietti 50-vuotispäiviä. Kalajoen Junkkarien puheenjohtajana toimi Matti Joensuu ja sihteerinä Raija Mäkelä. Kalajoen Junkkareiden puheenjohtaksi valittiin syyskokouksessa Mikko Siirilä.
Uimahallissa todettiin käyneen 15 000 asiakasta. Uimahalli oli Rantakallalta vuokratuissa tiloissa.

Unto Jutila voitti SataHäme soi sävellyskilpailun. Kilpailuun osallistui 80 sävellystä. Unto Jutilan voittanut sävellys oli nimeltään Poutapilviä. Särkät soi Kalajoella kuudennen kerran. Soittajista mainittakoon Veikko Ahvenainen, Unto Jutila, Seppo Leino, Erkki Ihalainen, Helka Kymäläinen, Seppo Marjamaa, Friedrch Lips Neuvostoliitosta, Ivano Battisto Italiasta ja John Torcello Yhdysvalloista.
Miss Hiekkasärkiksi valittiin 16-vuotias oulaistelainen Marita Pekkala.

Rautio sai uuden kirkkoherran Kaarlo Hirvilammen aloittaessa Raution seurakunnan sielunpaimenena. Maakallan kirkko vietti 200-vuotisjuhlaansa. Mukana olivat muun muassa maaherra Erkki Haukipuro ja Oulun hiippakunnan piispa Olavi Rimpiläinen. KOP juhli 90 vuotista taivaltaan. KOP:n Kalajoen konttori avattiin 7.8.1917. Vuonna 1980 konttorinjohtajana oli Hannu Peitso ja pankissa oli viisi virkailijaa.

Vuonna 1980 Särkät Soi

Maakuntaviestissä Kaustisella Kalajoen I-joukkue sijoittui kahdeksanneksi. Joukkueessa hiihtivät Glen Fagerudd, joka voitti ensimmäisen osuuden. Naisten osuudella Merja Myllylä sijoittui neljänneksi Anne Piispasen voittaessa osuuden. Kolmannella osuudella oli Keijo Siipo, neljännellä osuudella Jukka-Pekka Ojala, joka oli osuuden kolmanneksi nopein. Viidennellä osuudella hiihti Kullervo Niemelä, kuudennella osuudella Ari Heininen, seitsemännellä Esko Saari ja ankkuriosuudella Aulis Harju.

Kalajoen II-joukkue oli B-sarjassa 27.s. Joukkueessa hiihtivät Kalevi Wallin, Anne Nauha, Matti Bäckman, Tapani Keskitalo, Esa Alajoki, Jari Vierimaa, Pekka Ojala ja Antero Alatyppö.

Hiekkasärkät Oy järjesti suunnittelukilpailun Hiekkasärkkien vapaa-aikakeskuksen kehittämisestä. Kilpailun voitti Arkkitehtitoimisto KSS Pekka Salminen ja Esko Koivisto. Palkinnon suuruus oli 25 000 mk. Kuuma Hiekka oli kilpailun voittanut suunnitelma, jonka mukaan Hiekkasärkille tulisi merirosvokylä, seikkailurata, Rosvo-Roope-maa, aarresaariseikkailu, Härmän Häijyt syöksyjuna ja Meriapu – joka sään uimala.

SKDL teki valtuustoaloitteen Kalajoen matkailuhotellin ostamisesta Hiekkasärkät Oy:lle. Kalajoen kunnan talousarvon loppusumma vuodelle 1980 oli 48 918 500 markkaa. Veroäyri oli 16 penniä. Kalajoen väkiluku oli 8190 ja lisäystä edelliseen vuoteen oli 48 henkeä.
Lomaliitto uutisoi Rantakallan yhteyteen suunnitellusta terveyskylpylästä ja kuntoutuslaitoksesta. Hotellista tehtäisiin pakan läpi kulku nykyiselle uimahallin puolelle johon on tarkoitus rakentaa terveyskylpylä ja kuntoutuslaitos.

Kalajoen Junkkarit vietti 50-vuotispäiväänsä. Urheiluseura Kalajoen Junkkarit on perustettu 19.1.1939. Kansalaisopisto on toiminut Kalajoella 15 vuotta hyvin tuloksin.
Tammikuun 17. päivänä kalajokiset saivat kuulla suru-uutisen, kun kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Paavo Saari kuoli liikenneonnettomuudessa. Paavo Saari haudattiin 27.1.1980 ja läsnä oli 1000 saattajaa. Untamo Sorasto valittiin valtuuston puheenjohtajaksi Paavo Saaren jälkeen. Varapuheenjohtajiksi valittiin Veikko Murtoniemi ja Toivo Niva.

Outokumpu Oy oli tehnyt valtauksen Raution Pöllän alueelta ja valtaus herätti toiveita kaivostoiminnasta. Kansanedustajille esitettiin Kalajoen tärkeimmiksi kehittämiskohteiksi satamaa, liikuntapuistoa, Rahjan koulua ja terveyskeskusta.

Lomaliitolta vuokratussa uimahallissa kävin vuoden aikana 14 842 käyttäjää ja uimahallista maksettiin vuokraa 60 000 markkaa. Kalajoen kunnaninsinööriksi valittiin äänestyksen jälkeen Paavo Soukka Ylivieskasta. Häntä esitti Veikko Murtoniemi. Matti Heusala sai 10 ääntä ja muut ehdokkaat yhteensä viisi ääntä.

Valtakunnallisesti KOP täytti 90 vuotta. Kalajoen KOP:n konttori oli avattu 7.8.1917. Kalajoen työväenyhdistys täytti 75 vuotta. Yhdistys on perustettu 6.11.1905.
Valtioneuvosto päätti Rahjan koulun rakentamisesta myöntämällä määrärahan ko. tarkoitukseen. Hankeen toteutus aloitetaan seuraavan vuoden syksyllä.
Rauma-Repola uutisoi yli 10 miljoonan markan investoinneista Kalajoella. Rahjassa aletaan valmistaa kokonaisia öljynporauslauttoja.
Santaholma Oy:n pääkonttori siirrettiin Oulusta Kalajoelle.
Kaarlo Hirvilammi valittiin Raution kirkkoherraksi. Juhani Törmä valittiin Kalajoen matkailuasiamieheksi.

Junnikkalan Saha paloi 21.3.1960 ja 35 työntekijää jäi työttömäksi.
Huhtikuun 14. päivän tuli kuluneeksi 100 vuotta Kalaja-laivan hukkumisesta.
Urho Saari kuoli 70-vuotiaana pyörälenkillä jäätyään kuorma-auton ruhjomaksi Hiekkasärkkien lähellä 18.5. kello 15.30. Valtioneuvosto myönsi Rahjan sataman syväsataman rakentamiseen 1,2 miljoonan markan avustuksen. Pienlentokenttää kunta varasi 40 hehtaarin maa-alueen.

Merja Myllylä voitti hiihdossa SM-pronssia 19-vuotaiden tyttöjen sarjassa. Voiton vei Eija Hyytiäinen ja toiseksi sijoittui Merja Oinonen. Jussi Kurikkalan muistokisoissa oli noin 500 katsojaa. Kisan voitti Kuusamon Erä-Veikkojen Tarmo Määttä ennen Heikki Torvea. Naisten sarjan voitti olympiavalmennettava Päivi Renkola ennen Merja Myllylää. Jussin lenkille osallistui 612 hiihtäjää.
Harri Ojala voitti A-poikien moukarinheitossa SM-pronssia tuloksella 52,90. Erkki Kiiveri voitti ilma-aseiden SM-kisoissa SM-hopeaa tuloksella 383. Rautio-ajot voitti Jouni Keskisipilä, matkana oli 50 km. Uuden keskusurheilukentän vihkiäiskilpailut pidettiin 7.9.1980.
Kalajoen Junkkarit pelasi lentopalloa III-sarjassa ja Riento, Tyngän Vesa ja Junkkarit II-joukkue IV-sarjassa.

Unto Jutila voitti kolmannen kerran Sata Häme Soi sävellyskilpailun. Tämänkertainen voittosävellys oli Poutapilviä. Miss Hiekkasärkäksi valittiin 16-vuotias Marita Pekkala.

Särkät Soi tapahtuma järjestettiin nyt kuudennen kerran. Tilaisuuksissa oli noin 6 000 kuulijaa. Paikalla oli runsaasti kansainvälisiä taitoniekkoja Veikko Ahvenaisen ja Unto Jutilan lisäksi. Muun muassa Franseco Vicenti, Friedrich Lips, John Torcello jne.

Kunnallisvaaleissa Kalajoella oli runsaasti ehdokkaita: SMP 17, SDP 15, keskusta 70, SKDL 40, SKL 8, kokoomus 50.

Katso:
Unto Jutila
http://www.kirjastovirma.net/henkilogalleria/Jutila_Unto

http://www.toholampi.info/s02/jutunt.html

http://fi.wikipedia.org/wiki/Unto_Jutila

http://merkkihenkiloita.blogspot.com/2008/11/harmonikkataitelija-unto-jutila.html