From:
Erkki Aho
Sent:
Tuesday, January 7, 2020 9:27 PM
To:
oulu.ko@oikeus.fi ; rovaniemi.ho@oikeus.fi ; KKO Kirjaamo ;
kirjaamo@okv.fi ; oikeusasiamies@eduskunta.fi ; hav@eduskunta.fi ;
pev@eduskunta.fi
Cc:
sanna.marin@vnk.fi ; maria.ohisalo@intermin.fi ;
anna-maja.henriksson@om.fi
Subject:
Ihmisoikeusrikos
Oulun käräjäoikeus käräjätuomari Timo Mäkeläinen estää minulta oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin saamisen. Kysymys on ihmisoikeusrikoksesta ja kidutuksesta mikä on kestänyt jo lähes 25 vuotta.
Sain
Oulun käräjäoikeudelta seuraavan alla olevan ilmoituksen, mikä
merkitsee sitä että en saa Ihmisoikeussopimuksen ja perustuslain
takaamaa oikeudenmukaista oikeudenkäyntiä Oulun käräjäoikeudessa
todistaakseni sen, että kaikki ulosotossa olevat saatavat ovat
aikaansaatu rikollisella toiminnalla ja ovat siksi
perintäkelvottomia. Nyt oli erityisesti kyse Markku Kosken
saatavasta, joka on saatu Markku Kosken rikollisella toiminnalla
aikaan. Markku Koski antoi väärän lausuman käräjäoikeudessa
asiasta ja lisäksi käräjäoikeus ei ottanut minulta asiassa mitään
todistusaineistoa vastaan asian käsittelyn yhteydessä. Olin
lähettänyt sähköpostilla todistusaineistot, mutta se oli jätetty
tulostamatta.
OULUN
KÄRÄJÄOIKEUS ILMOITUS RATKAISUN
1.
osasto/KäT Mäkeläinen ANTAMISESTA
Rata-aukio
2, PL 141
90101
OULU 7.1.2020 U 19/30944
Aho,
Erkki
Merenojantie
9 B 16
85100
KALAJOKI
toimitetaan:
sähköpostitse
Valittaja
Aho, Erkki
Merenojantie
9 B 16
85100
KALAJOKI
e.ahoky@kotinet.com
Asia
Ulosottovalitus
Vireille
9.12.2019
RATKAISUN
ANTAMINEN
Käräjäoikeus
ilmoittaa, että ratkaisu yllä mainitussa asiassa
ulosottovalituksenne
osalta annetaan 13.1.2020.
Ratkaisu
annetaan käräjäoikeuden kansliassa.
Ratkaisu
ja muutoksenhakuohjeet ovat ratkaisun antamispäivästä alkaen
nähtävillä
käräjäoikeuden kansliassa. Ratkaisu myös toimitetaan Teille,
ratkaisun
antamispäivänä.
Muutoksenhaku
käräjäoikeuden ratkaisuun edellyttää tyytymättömyyden
ilmoittamista.
Säädetty
määräaika tyytymättömyyden ilmoittamiselle on 7 päivää ja
valituksen
ja ennakkopäätösvalituksen tekemiselle (30 päivää).
Määräajat
alkavat ratkaisun antamispäivästä. Sillä, milloin Te
tosiasiallisesti
saatte tiedon ratkaisun sisällöstä, ei ole merkitystä näiden
määräaikojen
laskemisessa, eikä se vaikuta ratkaisun
lainvoimaisuuteen.
Valituksen
johdosta valittajan vastapuoli voi tyytymättömyyttä
ilmoittamatta
valittaa osaltaan käräjäoikeuden ratkaisusta (vastavalitus).
Määräaika
vastavalitusta varten on kaksi viikkoa valittajalle asetetun
valitusmääräajan
päättymisestä.
2
Jos
haluatte hakea muutosta käräjäoikeuden ratkaisuun
ennakkkopäätösvalituksella,
tulee siitä ilmoittaa tyytymättömyyden
imoittamisen
yhteydessä. Ennakkopäätösvalitus edellyttää vastapuolen
suostumusta.Vastapuolen
suostumus on annettava käräjäoikeudelle tyytymättömyyden
ilmoittamiselle säädetyn 7 päivän määräajan
kuluessa.
Käräjätuomari
Timo Mäkeläinen
Puh.
029 564 9500 Faksi 029 564 9615
oulu.ko@oikeus.fi
Asiakirjan
toimittaminen
- Erkki Aho, sähköpostitse
Mikä
on Koiviston konklaavi?
Tässä
kirjassani olen kertonut PR-Talojen konkurssivyyhden
todistusaineistoineen. Kirjaa on saatavana vielä Kalajoen
kirjakaupasta.
PR-talojen
konkurssivyyhti johtuu valtiopetoksesta, jonka yksi osa on
salaiseksi julistetun ns. Koiviston konklaavin asiakirjat, jotka
silloinen Tasavallan Presidentti Tarja Halonen julisti salaisiksi
eikä toimittanut niitä minulle kuten päätöksestä näkyy.
Wikipedia
kertoo Koiviston konklaavista näin:
Jorma
Jaakkola youtube video kertoo näin
Jorma
Jaakkolan kotisivut on kiistaton todistusaineisto valtiopetoksesta.
Facebook estää Jorma Jaakkolan kotisivujen jakamisen facebookissa
yhteisönormien vastaisena. Siksi minä ilmoitan, että Jorma
Jaakkolan kotisivut löytyvät vielä ainakin interntistä
osoitteesta Jorma Jaakkolan kotisivut. En jaa sivuja facebookissa.
Jorma
Jaakkolan kotisivu
Koiviston
konklaavi – SSP-sopimus ja muut salatut sopimukset
Tekikö
Koivisto valtiopetoksen ns. Koiviston konklaavissa?
Koiviston
konklaavi: suomalaisten ryöstäminen ja oikeusmurhat – Suomiko
oikeusvaltio?
Valtiopetos
on tosiasia
770.
Koiviston konklaavi - irvokas näytelmä oikeusvaltiossa
Ns.
pankkikriisin taustaa
PILOTTI
5: Markus Lehtipuu ja Veikko Saksi: Ns. pankkikriisi
Ns.
pankkikriisi oli suurelta osalta rikollista
Ns.
pankkikriisiä vetävät yhä pankit ja valtiovalta
Ns.
pankkikriisissä pankit ja valtiovalta rikkoivat perustuslakia
Jukka
Davidsson: maailmantalouden megatrendit & globalisaatio
1990-luvun
pankkikriisi on selvitettävä, syylliset on saatava vastuuseen ja
aiheutetut vahingot on korvattava
Suomi
saanut enemmän tuomioita EIT:stä kuin muut Pohjoismaat yhteensä –
laillisuusvalvonta Suomessa ei toimi oikein
Pankkikriisin
pitkä varjo
Pankkikriisi
Oikeuslaitos
ja poliisi
Näistä
kirjoista olisi löytynyt lisää tietoa,
Uutta todistusaineistoa asioista tulee koko ajan ja tärkein niistä on tohtori Jukka Davidssonin haastattelut 27.05.2019 ja tutkimukset, jotka tukevat omia todistusaineistojani
Totuudesta
muutokseen
Velallisten
tuki ry
c/o
Liisa Mariapori
Pohjolankatu
27, 96100 Rovaniemi
Suomi
liisa.mariapori@velallistentuki,fi
SUOMEN
PERUSRAPORTTI YK:N SOPIMUSVALVONTAELIMILLE, MÄÄRÄAIKA 27.11.2019
IHMISOIKEUSRIKKOMUKSET
SUOMESSA
Suomi
on syyllistynyt vakaviin ihmisoikeusloukkauksiin vuosina 1992-2019
ja syyllistyy edelleen:
Vuosina
1992-2019 ovat sadat tuhannet Suomen kansalaiset menettäneet perus-
ja ihmisoikeutensa ja omaisuutensa julkisen vallan edustajien
tekemien virhepäätösten seurauksena. Suomen poliittinen eliitti
ja tulospalkkainen virkakoneisto ovat polkeneet suomalaisten
ihmisoikeuksia vuodesta 1992 lähtien. Tämä on ollut mahdollista
siksi, että Suomessa ei ole Perustuslakituomioistuinta, eikä
laillisuusvalvonta Suomessa siten toimi. Suomessa on 1990 vuodesta
lähtien säädetty hallitusmuodon ja Suomen perustuslain vastaista
lainsäädäntöä. Tämä on ollut mahdollista siksi, että samat
kansanedustajat, jotka oat mukana ensin säätämässä ja
hyväksymässä lakeja, sitten istuvat perustuslakivaliokunnassa
päättämässä itse hyväksymiensä lakien
perustuslainmukaisuudesta. Näin Suomeen syntyy koko ajan lisää
Suomen ja EU:n perustuslain vastaista lainsäädäntöä.
Suomessa
on 90-luvun finanssikriisin seurauksena langetettu tuhansia ja taas
tuhansia vankeustuomioita velallisen epärehellisyyden tms.
perusteella. Nämä vuosina 1992-2019 annetut tuomiot perustuvat
presidentti Mauno Koivisto määräykseen 6.5.1992, jolloin hän ns.
Koiviston konklaavissa määräsi, että instituutiot eivät saa
hävitä ja näin suomalaiset yrittäjät eivät ole voineet saada
oikeutta Suomen oikeuslaitoksissa 1992 vuoden jälkeen.
Presidentti
Mauno Koiviston määräyksestä vuonna 1992 johtuen Suomessa
tapahtuu koko ajan vakavia ihmisoikeusloukkauksia, joista törkeimpiä
ovat teot, jotka täyttävät kidutuksen ja muun julman,
epäinhimillisen tai halventavan kohtelun tai rangaistuksen
kieltävän sopimuksen määrittäviä tekoja. Näihin tekoihin ovat
syyllistyneet hallinnon virkamiehet ja kaikki Suomen hallitukset ja
presidentit vuodesta 1992 lähtien, sillä presidentti Mauno
Koiviston antamaa määräystä, että instituutiot eivät saa
hävitä ei ole vielä tähän päivään mennessä kumottu.
Ihmisoikeusloukkaukset ovat näin suomalaisten arkipäivää, ovat
olleet jo kohta 30 vuotta.
Julkisen
vallan edustajat ovat lainsäädännössä ja oikeuslaitoksissa
selvästi suosineet kaikkia velkojia, kuten pankkeja ja
perintätoimistoja aina 6.5.1992 lähtien ja näin julkisen vallan
edustajat, Eduskunta ja koko oikeuslaitos ovat toimillaan
aiheuttaneet tuottamuksellisesti tai tahallisesti taloudellista
vahinkoa valtiolle ja suomalaisille yrittäjille kymmenien tai
satojen miljardien eurojen edestä. Suomen eduskunta rikkoo
lainmuutoksissa Euroopan Unionin perusoikeuskirjan säännöksiä
monella eri tavalla. Suomessa ei ole elinkeinovapautta II-76
artikla, eikä suomalaisilla yrittäjillä ole Euroopan unionin
perustuslain takaamaa omistusoikeutta II-77 artikla. Suomessa
Eduskunta säätää ja on säätänyt jo 30 vuotta hallitusmuodon
ja perustuslain vastaista lainsäädäntöä, jonka nojalla
tulospalkkaiset Verohallinnon verotarkastajat voivat takavarikoida
yrittäjien koko omaisuuden ennen lainvoiman saanutta
verotuspäätöstä ja verot pitää maksaa muutoksenhausta
huolimatta ja verojen täytäntöönpanon kieltoa ei myönnetä,
jolloin yritykset joutuvat lopettamaan toimintansa, kun
ulosottomiehet vievät kaikki rahat yritysten tililtä usein jo
ennen verotarkastuskertomusten valmistumista. Suomessa yrittäjillä
ei siis ole oikeutta nauttia laillisesti hankkimastaan omaisuudesta,
eikä käyttää, luovuttaa ja testamentata sitä. Suomen ylisuuri
virkakoneisto on ottanut Suomessa vallan ja käyttää sitä täysin
mielivaltaisesti ja laittomasti saavuttaakseen
Valtiovarainministeriön sille asettamat tulostavoitteet ja
saadakseen itselleen tulospalkkion.
Nämä
Suomen julkisen vallan tekemät ihmisoikeusrikkomukset tulisi
kartoittaa riippumattoman kansainvälisen asiantuntijaryhmän eli
totuuskomission toimesta, jotta näihin tekoihin syyllistyneet
Suomen presidentit, hallitukset, virkamiehet ja muut virallisessa
asemassa toimivat henkilöt saataisiin vastuuseen teoistaan vuosina
1992-2019 tapahtuneista teoista, joihin kuuluvat maanpetos,
valtiopetos, törkeä virka-aseman väärinkäyttö, kansanmurha
jne. Suomessa vallitseva hyvävelijärjestelmä ja syvä korruptio
estävät kaikki ihmisoikeusrikkomusten tutkinnat Suomessa. Suomessa
koko poliittinen johto ja virkakoneisto toimii yhdessä Suomen
kansalaisia vastaan, joten suomalainen yrittäjä ei voi saada
oikeutta Suomen täysin korruptoituneessa oikeuslaitoksessa, joka
toimii edelleen presidentti Mauno Koiviston määräysten mukaan,.
Suomen
perustuslaissa on turvattu ihmisarvon loukkaamattomuus, yksilön
vapaus ja oikeudet sekä oikeudenmukaisuuden edistäminen
yhteiskunnassa. Perusoikeudet ovat yksilölle kuuluvia oikeuksia ja
ovat luonteeltaan yleisiä eli kuuluvat kaikille yhdenvertaisesti.
Kun Suomen koko oikeuslaitos ja virkakoneisto on alistettu
presidentti Mauno Koiviston määräyksellä tahoksi, jossa
instituutiot eivät saa hävitä, on tämä presidentin määräys
samalla vienyt suomalaisilta kaikki ihmisoikeudet ja nykyjärjestelmä
tekee jatkuvia rikoksia ihmisyyttä vastaan ja näin Suomen valtio
ja koko virkakoneisto polkee suomalaisten ihmisoikeuksia siitäkin
huolimatta, että YK:n peruskirjassa asetetaan jäsenvaltioiden
tehtäväksi suojella ihmisoikeuksia. Suomi on yhtenä peruskirjan
allekirjoittajana sitoutunut mainittuun oikeuden turvaamiseen ja
näin muodoin myös julistukseen, jossa ihmisoikeudet määritellään
ja johon yhä enemmän vedotaan. ihmisoikeustuomioistuinten
toiminnassa ja päätöksissä.
Suomen
ihmisoikeusrikkomukset ovat peräisin 1980 luvun aikana tehdyistä
täysin virheellisistä talouspoliittisista päätöksistä ja
Suomen EU-jäsenyyskuntoon saattamiseksi vaatineista pankkien
vakavaraisuuden nostamisesta 8 %:iin siten, että Suomen hallitus
teki tiettyjen pankkien kanssa SSP-pankkisopimuksen vuonna 1993,
jolla sopimuksella hallitus antoi pankeille luvan sanoa
yksipuolisesti irti tiettyjen toimialojen yritysten velat ja näin
kaataa 65.000 yritystä. Näin näistä 65.000 yrittäjästä ja
heidän takaajistaan tehtiin Suomeen ikuisuusvelallisia. Samalla
Suomen lainsäädäntöä muutettiin velkojia suosivaksi ja
siirryttiin summaariseen menettelyyn oikeuslaitoksissa, mikä
summaarinen menettely tarkoittaa käytännössä sitä, että
velkojan ei tarvitse oikeuslaitoksessa esittää mitään todistetta
velasta, ei velkakirjaa tai laskua vaan oikeuslaitoksen antavat
lähes poikkeuksetta asiassa ns. yksipuolisen tuomion, jolla
velallinen velvoitetaan maksamaan velkojan vaatimat velat siitäkin
huolimatta, että velallinen perusteellisesti kiistää saatavan
olemassaolon. Myöskään velkojen vanhentumista ei tutkita missään
vaiheessa, kun alkuperäistä velkakirjaa siirtomerkintöineen ei
tarvitse esittää.
Jotta
suomalaisten yritysten tuho olisi täydellinen myi Suomen
hallitus/talouspoliittinen ministerivaliokunta vielä 31.3.2000 ns.
Arsenal kauppakirjalla näiden SSP-pankkisopimuksella ryöstettyjen
yritysten velat (56.000 yrityksen 77.000 velkaa määrältään 12
miljardia markkaa)) norjalaisille perintätoimistoille, jotka olivat
amerikkalaisen Pra Group-yhtiön bulvaaneja. Nämä 12 miljardin
velat myytiin 5 %:lla niiden nimellisarvosta eli 600 miljoonalla
markalla antamatta velallisille mahdollisuutta maksaa velkaansa pois
tuolla 5 %:lla velan arvosta. Osaa näistä veloista peritään
yrittäjiltä ja heidän takaajiltaan edelleen ilman velkakirjaa tai
tilityksiä, jolloin esim. takaajat eivät pysty käyttämään
regressioikeuttaan. Näillä valtion virkamiesten ja poliitikkojen
toimilla saatiin Suomeen suurtyöttömyys, jolloin työttömänä on
ollut pitkään noin 500.000 suomalaista.
Näillä
Suomen hallituksen toimilla kumottiin Suomessa omaisuudensuoja.
Ryhtyessään sopimussuhteeseen pankkien kanssa on Suomen valtio
toteuttanut oikeustoimensa suunnitelmallisesti, tahallisesti ja
tietoisena asioitten tilasta sekä seurauksista. Samalla valtio on
julistanut asiakirjat salaiseksi, eikä esim. ns Arsenal
kauppakirjaa 31.3.2000 ole vieläkään saatu julkiseksi monista
yrityksistä huolimatta. Suomen hallitukset vuodesta 1992 ovat
pystyneet ja pystyvät edelleen salaamaan omat rikoksensa
julistamalla asiakirjat salaiseksi jopa 100 vuodeksi.
Valtioneuvoston
sopimukset pankkien kanssa ovat laittomia, koska mainitut sopimukset
ja niitten käytännön toteuttaminen ovat johtaneet törkeisiin ja
moninaisiin ihmisoikeudenloukkauksiin. Tätä sopimusvyyhteä ja
niiden aiheuttamia tekoja tulee arvioida kahden osapuolen
rahallisena toimintana tiettyä ihmisryhmää vastaan. Kummankin
osapuolen, valtion ja pankkien, olisi perusoikeuksien nimissä
tullut ottaa huomioon aiheutettu loukkausten ketju sekä yksilöitten
oikeudellisesti arvioitu heikompi asema. Valtion velvollisuutena on
lisäksi valvoa mainittujen tekojen aiheuttajia, eikä itse olla
aktiivisena sopijapuolena toteuttamassa niitä. Nämä
ihmisoikeusloukkaukset Suomessa käsittävät suoraan
laskentatavasta riippuen noin 200.000-400.000 Suomen kansalaista.
Tämä määrä edustaa noin 4-8 % koko väestöstä laskettuna.
Epäsuorasti loukkausten vaikutukset koskevat noin 1-1,3 miljoonaa
suomalaista (26 %).
Suomen
valtio oikeuslaitoksineen polkee ja on vuodesta 1992 alkaen polkenut
suomalaistan ihmisoikeuksia seuraavasti:
- Omaisuudensuoja, PL 15 §, EIS ensimmäinen lisäpöytäkirja 1 artikla, YK:n ihmisoikeuksien julistus 17 artikla.
- Kansalaisten yhdenvertaisuus ja syrjinnän kielto. PL 6 §, EIS 14 artikla, seitsemäs lisäpöytäkirja 5 artikla, YK:n ihmisoikeuksien julistus 1 artikla, 2 artikla, 7 artikla, KP-sopimus 2 artikla, 3 artikla, 4 artikla, 14 artikla, 20 artikla, 23 artikla, 24 artikla, 25 artikla, 26 artikla, TSS-sopimus 2 artikla.
- Oikeusturva PL 21 §, EIS 6 artikla, YK:n ihmisoikeuksien julistus 10 artikla, 11 artikla, KP-sopimus 14 artikla.
- Oikeus tehokkaaseen oikeussuojakeinoon EIS 13 artikla, YK:n ihmisoikeuksien julistus 8 artikla, KP-sopimus 2 artikla. Kidutuksen ja muun julman, epäinhimillisen tai halventavan kohtelun tai rangaistuksen vastainen yleissopimus 13 artikla.
- Oikeus työhön ja elinkeinovapaus PL 18 , Euroopan sosiaalinen peruskirja SopS 43-44/1991, 1 osa kohdat 1.12 erityisesti 1.10 artiklat. TSS-sopimus 6 artikla, 7 artikla, 11 artikla. YK:n ihmisoikeuksien julistus 20 artikla.
- Oikeus sosaaliturvaan PL 19 §, YK:n ihmisoikeuksien julistus 22 artikla, 25 artikla, TSS-sopimus 11 artikla
- Kidutuksen ja muun julman, epäinhimillisen tai halventavan kohtelun tai rangaistuksen kielto PL 7 §, EIS 3 artikla, YK:n ihmisoikeuksien julistus 5 artikla, KP-sopimus 7 artikla. Kidutuksen ja muun julman, epäinhimillisen tai halventavan kohtelun tai rangaistuksen vastainen yleissopimus 1 artikla, 16 artikla.
- Perus- ja ihmisoikeuksien turvaamisvelvollisuus ja oikeuksien väärinkäytön kielto. PL 22 §.
- Suomessa Verohallinto on vuosina 1992-2018 ajanut ja ajaa edelleen noin 3000 yritystä konkurssiin Verohallinnon verotarkastajien tekemillä virheellisillä verotarkastuskertomuksilla, jotka eivät perustu lakiin tai tosiasianäyttöön. Näin vuosittain 3000 yrittäjää menettää koko omaisuutensa ja usein vielä tuomitaan keksitystä veropetoksesta vankilaan syyttömänä.
Kuten
kaikki edellä oleva osoittaa, Suomi rikkoo kaikkia solmimiaan
ihmisoikeussopimuksia räikeästi ja suomalaiset eivät voi saada
Suomessa oikeutta, kun presidentti Mauno Koivisto on 6.5.1992
määrännyt, että instituutiot eivät saa hävitä.
Kohta
30 vuotta Suomessa vallinnut oikeudeton tila on nyt johtanut siihen,
että ensimmäinen suomalainen yrittäjä on hakenut Euroopan
perustuslain II-78 artiklan mukaista turvapaikkaa Bulgariasta
pakolaisten oikeusasemaa koskevan 28 päivänä heinäkuuta 1951
tehdyn Geneven yleissopimuksen ja pakolaisten oikeusasemaa koskevan
31 päivänä tammikuuta 1967 tehdyn pöytäkirjan määräysten
sekä Euroopan perustuslain mukaisesti.
Ks.
tarkemmin http://oikeuslaitosjapoliisi.blogspot.com
Tuhansia
suomalaisia yrittäjiä on Verohallinnon suorittamien
ryöstöverotuksen vuoksi muuttanut vapaaehtoisesti pois maasta ja
muutosvirta kiihtyy koko ajan.
Kysymyksemme
siis kuuluu: Missä maassa ja miten suomalaiset yrittäjät,
joiden koko omaisuus on ryöstetty Valtioneuvoston ja pankkien
tekemällä SSP-pankkisopimuksella 22.10.1993 tai Verohallinnon
verotarkastajien vuosina 1992-2019 tekemillä lakiin
perustumattomilla ja virheellisillä verotarkastuskertomuksilla,
voivat saada asiassaan oikeutta ja miten saada Suomen valtio
korvaamaan vuosina 1989-2019 Suomen yrittäjille ja heidän
takaajilleen aiheuttamat vahingot?
Suomessa
on tällä hetkellä ulosotossa 580.000 henkilöä ja
köyhyysloukussa noin 1 miljoona suomalaista.
Jotta
Suomessa oleva tilanne saadaan jotenkin hoidettua kuntoon, niin tämä
kirje toimitetaan YK:n ihmisoikeustuomioistuimelle, Euroopan
neuvostolle, Euroopan neuvoston vetoomusvaliokunnalle, Euroopan
komissiolle ja Velallisten Tuki ry:n perusraporttina YK:n
sopimusvalvontaelimille 27.11.2019.
Rovaniemellä
27 päivänä marraskuuta 2019.
Liisa
Mariapori
Velallisten
tuki ry:n puheenjohtaja
liisa.mariapori@velallistentuki.fi
+358405604180
Vakaan
markan politiikka
Suomi koki 1990-luvun alussa erittäin syvän taloudellisen laman johtuen vakaan markan politiikasta. Talouspolitiikan virheet moninkertaistuivat liberalisoinnin kanssa. Vahvan markan politiikasta tuli tappava myrkky. Presidentti Mauno Koivisto nimitti Suomen Pankin johtajan Harri Holkerin sinipunahallituksen. Hän oli sinipunahallituksen kätilö. Vahvan markan politiikka kirjattiin Holkerin hallituksen ohjelmaan kuten myös Esko Ahon hallituksen ohjelmaan. Kun vahvan markan politiikan aikana rahaa tuotiin keinottelutarkoituksiin, yhteiskunta salli sen tapahtua. Valvojat eivät valvoneet. Rahoitustarkastus laiminlöi tehtävänsä. Lamasyyllisiä löytyy pankkien ohella Suomen Pankista ja Pankkitarkastusvirastosta. Suomen 1990-luvun alun lama oli Suomen poliittisten ja talouden päättäjien aikaansaama.Koivisto ei toiminut yksin. Hänen sisäpoliittiseen junttaansa kuuluivat Suomen johtokunnan jäsenet Rolf Kullberg, Markku Puntila, Harri Holkeri ja Kalevi Sorsa. Junttaan kuului myös sinipunahallituksen valtionvarainministeri Erkki Liikanen, jonka kardinaalimunaus oli verotuksen keventäminen noususuhdanteessa.
Vahvan markan politiikalla aiheutettiin Suomeen yli 500 000 ihmisen työttömyys. Ylivelkaantuneita oli yli 280 000. Markkinoilta poistettiin n. 60 000 elinkelpoista yritystä ja itsemurhia tehtiin Stakesin tilaston mukaan 14500. Voidaanko puhua kansanmurhasta?Koiviston konklaavi on valtiopetos?
Tasavallan presidentti Mauno Koivisto kutsui 06.05.1992 tasavallan presidentin linnaan oikeusjärjestelmän edustajia kokoukseen, jossa heitä ohjeistettiin antamaan pankeille suosituimmuusasema riita-asioissa ja syytesuoja niissä johtuvissa asioissa. Kokouskutsu oli Martti Mannisen allekirjoittama ja päivätty 16.04.1992.
Kokouksessa teemoina olivat
1. Tuomioistuinten yhteiskunnallinen vallankäyttö ja riippumattomuus
2. Tuomioistuimen toiminnan arvostelu
Kokouksessa johti puhetta silloinen KKO:n presidentti Heinonen. Palaveriin osallistuivat tasavallan presidentti Mauno Koivisto, rouva Tellervo Koivisto, KKO:n presidentti Olavi Heinonen, oikeusneuvos Erkki-Juhani Taipale, oikeusneuvos Per Lindholm, KHO:n hallintoneuvos Pekka Hallberg, kihlakunnantuomari Markku Arponen, ylituomari Olli Karikoski, pormestari Juha Kettunen, Itä-Suomen HO:n presidentti Esko Kilpeläinen, Vaasan HO:n presidentti Erkki Rintala, oikeusneuvos Mikko Tulokas, professori Aulis Aarnio, apulaisprofessori Jukka Kekkonen, erikoistutkija Jyrki Tala, professori Leena Kartio, professori Olli Mäenpää, dosentti Juha Pöyhönen, professori Kirsti Rissanen, professori Kaarlo Tuori, oikeustieteen lisensiaatti Veli-Pekka Viljanen, Antti Kivivuori, professori Jaakko Uotila, kansliapäällikkö Jaakko Kalela, erityisavustaja Martti Manninen ja Ratan johtaja Jorma Aranko.
Suomen perustuslain 2 §:n mukaan tuomiovaltaa käyttävät riippumattomat tuomioistuimet.
KKO:n päätöksistä on todettavissa, että oikeudenkäytön linjaus muuttui Koiviston pitämän tilaisuuden jälkeen pankkeja suosivaksi. Pankki voitti ylemmissä oikeusasteissa.
Suomi koki 1990-luvun alussa erittäin syvän taloudellisen laman johtuen vakaan markan politiikasta. Talouspolitiikan virheet moninkertaistuivat liberalisoinnin kanssa. Vahvan markan politiikasta tuli tappava myrkky. Presidentti Mauno Koivisto nimitti Suomen Pankin johtajan Harri Holkerin sinipunahallituksen. Hän oli sinipunahallituksen kätilö. Vahvan markan politiikka kirjattiin Holkerin hallituksen ohjelmaan kuten myös Esko Ahon hallituksen ohjelmaan. Kun vahvan markan politiikan aikana rahaa tuotiin keinottelutarkoituksiin, yhteiskunta salli sen tapahtua. Valvojat eivät valvoneet. Rahoitustarkastus laiminlöi tehtävänsä. Lamasyyllisiä löytyy pankkien ohella Suomen Pankista ja Pankkitarkastusvirastosta. Suomen 1990-luvun alun lama oli Suomen poliittisten ja talouden päättäjien aikaansaama.Koivisto ei toiminut yksin. Hänen sisäpoliittiseen junttaansa kuuluivat Suomen johtokunnan jäsenet Rolf Kullberg, Markku Puntila, Harri Holkeri ja Kalevi Sorsa. Junttaan kuului myös sinipunahallituksen valtionvarainministeri Erkki Liikanen, jonka kardinaalimunaus oli verotuksen keventäminen noususuhdanteessa.
Vahvan markan politiikalla aiheutettiin Suomeen yli 500 000 ihmisen työttömyys. Ylivelkaantuneita oli yli 280 000. Markkinoilta poistettiin n. 60 000 elinkelpoista yritystä ja itsemurhia tehtiin Stakesin tilaston mukaan 14500. Voidaanko puhua kansanmurhasta?Koiviston konklaavi on valtiopetos?
Tasavallan presidentti Mauno Koivisto kutsui 06.05.1992 tasavallan presidentin linnaan oikeusjärjestelmän edustajia kokoukseen, jossa heitä ohjeistettiin antamaan pankeille suosituimmuusasema riita-asioissa ja syytesuoja niissä johtuvissa asioissa. Kokouskutsu oli Martti Mannisen allekirjoittama ja päivätty 16.04.1992.
Kokouksessa teemoina olivat
1. Tuomioistuinten yhteiskunnallinen vallankäyttö ja riippumattomuus
2. Tuomioistuimen toiminnan arvostelu
Kokouksessa johti puhetta silloinen KKO:n presidentti Heinonen. Palaveriin osallistuivat tasavallan presidentti Mauno Koivisto, rouva Tellervo Koivisto, KKO:n presidentti Olavi Heinonen, oikeusneuvos Erkki-Juhani Taipale, oikeusneuvos Per Lindholm, KHO:n hallintoneuvos Pekka Hallberg, kihlakunnantuomari Markku Arponen, ylituomari Olli Karikoski, pormestari Juha Kettunen, Itä-Suomen HO:n presidentti Esko Kilpeläinen, Vaasan HO:n presidentti Erkki Rintala, oikeusneuvos Mikko Tulokas, professori Aulis Aarnio, apulaisprofessori Jukka Kekkonen, erikoistutkija Jyrki Tala, professori Leena Kartio, professori Olli Mäenpää, dosentti Juha Pöyhönen, professori Kirsti Rissanen, professori Kaarlo Tuori, oikeustieteen lisensiaatti Veli-Pekka Viljanen, Antti Kivivuori, professori Jaakko Uotila, kansliapäällikkö Jaakko Kalela, erityisavustaja Martti Manninen ja Ratan johtaja Jorma Aranko.
Suomen perustuslain 2 §:n mukaan tuomiovaltaa käyttävät riippumattomat tuomioistuimet.
KKO:n päätöksistä on todettavissa, että oikeudenkäytön linjaus muuttui Koiviston pitämän tilaisuuden jälkeen pankkeja suosivaksi. Pankki voitti ylemmissä oikeusasteissa.
Pankit
pelastettiin ja maksajiksi joutuivat yrittäjät ja tavalliset
rehelliset suomalaiset.
Mikä
on salaiseksi julistettu SSP-sopimus?
Salaiseksi
julistettu SSP-Sopimus
Suomen Säästöpankki-SSP Oy:n pilkkomissopimus solmittiin 22.10.1993 Suomen valtion ja neljän ns. ostajapankin (SYP, KOP, Osuuspankit ja Postipankki) välillä. Tässä salaiseksi julistetussa sopimuksessa sovittiin toimialakohtaiset listaukset yrityksistä, jotka tullaan viemään konkurssiin, sekä määriteltiin kaatamisperusteet luottomäärien ja asiakkuuksien pohjalta. Jos asiakas toimi joillakin seuraavista toimialoista, niin pankeille annettiin vapaus poistaa yritys markkinoilta ja laittaa saatavansa valtion avoimeen pankkitukipiikkiin: kiinteistösijoittaminen ja kiinteistösijoittamiseen verrattava kiinteistötoiminta, muu sijoittaminen, rakentaminen, vähittäiskauppa, hotelli- ja ravintolatoiminta, vapaa-aikatoiminta. SSP-sopimus solmittiin pääministeri Esko Ahon hallituksen ja neljän ostajapankin välillä. Valtionvarainministerinä toimi Iiro n ja sisäministerinä Mauri Pekkarinen. Nämä kolme ministeriä muodostivat valtioneuvoston ”sisäpiirin”. Suomen 1990-luvun pankkikriisissä ja suuren lamassa toteutettiin Suomen historian suurin omaisuuden ryöstö. Markkinoilta poistettiin 60 000 yritystä ja 500 000 menetti työpaikkansa.
Liituraitojen
jäljiltä jäi kitumaan 280 000 elinkautista lumevelkavankia,
joista 14 500 valitsi lopullisimman ratkaisun. Katkeraa kansaa
kasvaa jo kahdessa sukupolvessa.
Pankit
puhdistivat mahdolliset ja epävarmat saatavansa pankkituen avulla
ja samalla poistettiin markkinoilta 60 000 elinkelpoista yritystä,
jotka olisi voitu pelastaa kohdistamalla pankkituki suoraan
yrityksille. Samalla aiheutettiin puolen miljoonan työttömän
armada Suomeen. Suomen valtio oli pankeille varmempi maksaja kuin
talousvaikeuksissa ollut yrittäjä. Siksi terveitäkin yrityksiä
kaadettiin surutta. Konkursseissa kärsivät eniten yritysten
omistajat, joilta katosi tällä tavalla heidän elämäntyönsä,
ihmisarvonsa ja omaisuutensa. Luonnollisesti menettelystä kärsivät
heidän läheisensä, sukulaisensa, tuttavansa, takaajansa,
yrityksen työntekijät, toiset yritykset, tavarantoimittajat,
yhteistyökumppanit sekä kunnat, jotka menettivät verotuloja.
Kerrannaisvaikutukset olivat valtavat.
Kera
Oy:n ruumiinpesuryhmä
Kera Oy:ssä perustettiin Helsingin Sanomien mukaan ns. ruumiinpesuryhmä, jonka tehtävänä oli pelastaa ns. Kera Oy:n rahoittamat ongelmayritykset ja muuten minimoida tappiot. Tappioiden minimointiin liittyi kilpailevien yritysten markkinoilta poistaminen yhdessä pankkien kanssa. Kera Oy:n ruumiinpesuryhmä toimi varatoimitusjohtaja Seppo Arposen alaisuudessa ja sitä johti kehityspäällikkö Veikko Anttonen. On syytä epäillä, että asiasta olivat tietoisia KTM:n yrityskehitysosasto, johtaja Olavi Änkö ja hallitusneuvos Sakari Arkio sekä KTM:n kansliapäällikkö Matti Wuoria.
Markkinoilta
poistettujen säästöpankkien johtajat saivat paikat Arsenal
Oy:ssä, koska he parhaiten tunsivat kaatamiensa yritysten
tilanteen. Arsenal Oy:n johtajat pyysivät kaadetuista yrityksistä
lähes poikkeuksesta erityistilintarkastuksen. Oikeusministeriö oli
kouluttanut tiettyjä tilintarkastustoimistoja tekemään sellaiset
erityistilintarkastuskertomukset, joista entiset säästöpankkien
johtajat ja myöhemmin Arsenalin johtajat saivat tukevan selkänojan
kaatamiensa yritysten tuhoamiseksi. Kera Oy hankki vakoilutietoja
yrityksistä tekemällä niissä auliisti yritystutkimuksia
edullisesti. Näin Kera Oy ja Arsenal Oy yhdistivät voimansa
yritysten kaatamiseksi ja yritysjohtajien ja heidän omaisuutensa
tuhoamiseksi.
Pankkikriisin
varjossa Suomessa suoritettiin vallankaappaus, jossa pankeille
annettiin valtuudet jakaa kansalaisten varallisuus haluamallaan
tavalla. Poliittisen siunauksen ohjeistus sai Esko Ahon hallituksen
talouspoliittiselta ministerivaliokunnalta, johon kuului
pääministerin lisäksi valtionvarainministeri Iiro Viinanen,
ministerit Mauri Pekkarinen Keskusta, Jan-Erik Enestam Ruotsalainen
kansanpuolue ja Toimi Kankaanniemi Kristilliset. Menettelyn osana
solmittiin 14.10.1993 SSP:n pilkkomissopimus, mikä valtion puolesta
allekirjoitettiin 22.10.1993. Sopimukseen sisältyi nimetyillä
aloilla toimivien yritysten vapaa realisointioikeus. Tuomioistuinten
tehtäväksi jäi tuomita pankkien vaatimusten mukaan.
Laillisuusvalvojat ja valtakunnansyyttäjä varmistivat lainrikkojen
syytesuojan. Säästöpankkisopimus julistettiin salaiseksi.
Käräjätuomari
Jussi Nilsson kirjoitti Lakimiesuutiset lehdessä n:o 2 vuonna 2002,
että tuomarikunta on organisoitu poliittisten valtaelinten
alaisuuteen.
Tyhminkin pankinjohtaja tajusi Esko Ahon luvanneen ilmaista rahaa
KEP:n Säästöpankin johtaja Korpela sanoi Seuralehden haastattelussa 15.11.2002 väliotsikossa mainitut sanat. Korpela jatkaa, että ”katkaisimme rahoitusneuvottelut kaikkien vaikeuksissa olleiden yritysten kanssa. Tajusimme, että turha on keskustella ongelma-asiakkaiden kanssa, koska valtio maksaa pankin luottotappiot”.
MOT-ohjelmassa 29.11.1999 saman pankin isännistöä 15 vuotta johtanut toimitusjohtaja Antti Ojala sanoi näin ” Suoraan voin sanoa, että Suomen Säästöpankki ajoi yrityksiä nurin saadakseen omaan käyttöönsä, omien vakuuksien, oman varallisuutensa paikkaamiseksi pankkitukea avatusta valtion piikistä. Voidaan vetää suora johtopäätös, että ongelma-asiakkaat olivat pankille riski, mutta tässä poistui kerralla riski ja oma vakavaraisuus parani”.
Tyhminkin pankinjohtaja tajusi Esko Ahon luvanneen ilmaista rahaa
KEP:n Säästöpankin johtaja Korpela sanoi Seuralehden haastattelussa 15.11.2002 väliotsikossa mainitut sanat. Korpela jatkaa, että ”katkaisimme rahoitusneuvottelut kaikkien vaikeuksissa olleiden yritysten kanssa. Tajusimme, että turha on keskustella ongelma-asiakkaiden kanssa, koska valtio maksaa pankin luottotappiot”.
MOT-ohjelmassa 29.11.1999 saman pankin isännistöä 15 vuotta johtanut toimitusjohtaja Antti Ojala sanoi näin ” Suoraan voin sanoa, että Suomen Säästöpankki ajoi yrityksiä nurin saadakseen omaan käyttöönsä, omien vakuuksien, oman varallisuutensa paikkaamiseksi pankkitukea avatusta valtion piikistä. Voidaan vetää suora johtopäätös, että ongelma-asiakkaat olivat pankille riski, mutta tässä poistui kerralla riski ja oma vakavaraisuus parani”.
Jälkien peittely
Säästöpankkien pilkkomissopimusta tehtäessä 22.10.1993 perustettiin ongelmaluottoja varten omaisuudenhoitoyhtiö Arsenal Oy. Perustamisvaiheessa yhtiöön siirrettiin n. 3600 lainaa ja kesäkuuhun 1994 mennessä n. 34 000 lisää. Kaikkiaan Arsenaliin siirrettiin lähes 80 000 ongelmaluottoa, joista luottotappiot korvattiin siirtäjäpankeille m. 50 miljardin pankkituella eli kansalaisten maksamilla verovaroilla. Arsenal sai salaiseksi valtiontalouden tarkastusviraston raportin sillä perusteella, että sille voi koitua vahinkoa raportin julkistamisesta. Valtiontalouden tarkastusviraston mukaan Arsenalin on syytä varautua noin 500 miljoonan korvauksiin 13 yksityiselle ihmiselle tai yritykselle. On todennäköistä, että raportissa oli vain jäävuoren huippu. Raportin salaamisesta vastasi ministeri ja silloinen Vasemmistoliiton puheenjohtaja Suvi Anne Siimes.
Sain
hankittua tuon salaiseksi julistetun SSP-sopimuksen kopion, jota
esittelen tässä videossa:
SSP-sopimus
Olen
taistellut Suomen valtiota vastaan nyt jo lähes 25 vuotta
saadakseni. Minulla on kiistattomat näytöt asioista ja
rikollisetkin ovat tunnustaneet tekonsa, mutta siitä huolimatta en
saa oikeutta.
Haastoin
Suomen valtion Ylivieskan käräjäoikeuteen ja tein erittäin
yksityiskohtaisen todistusaineiston sekä liitin todistusaineistoksi
kopion SSP-sopimuksesta sekä Seppo Konttisen kirjan Salainen
Pankkituki , A-P. Pietilän kirjan Pankkikriisin peitellyt paperit
sekä Rahan ja Laman Pelurit kirjan sekä oman kirjani Olet Maamme
Armahin Suomenmaa.
Lisäksi
todistusaineistona olivat nämä aineistot
Videot
Erkki
Ahon videot ( 6 videoa)
Hätähuuto
Suomesta
Tyytymättömyyden
ilmaisu Ylivieska-Raahen käräjäoikeuden käräjäoikeuden
esteellisyyttä koskeva osaratkaisuun
Tämän
aineiston olen toimittanut Ylivieskan käräjäoikeuteen vuonna 2016
ja korkeimman oikeuden päätöksen mukaan sitä pitää säilyttää
siellä vuoteen 2021. Kävin tarkistamassa asian Ylivieskan
käräjäoikeudessa, josta löytyi vain korkeimman oikeuden
säilyttämisilmoitus, mutta ei aineistoa. Tein silloin
rikosilmoituksen asiasta Oulun poliisille, mikä jätti asian
tutkimatta. Pyysin kuitenkin käräjäoikeutta hankkimaan tämän
aineiston, koska olen sen sinne toimittanut. Nyt Ylivieskan, Raahen
ja Oulun käräjäoikeudet ovat yhtä käräjäoikeutta.
PR-talojen konkurssivyyhti todistusaineistoineen
PR-talojen
konkurssivyyhti todistusaineistoineen 2
PR-talojen
konkurssivyyhti todistusaineistoineen 3
Todellisia
syyllisiä ovat nämä henkilöt
kihlakunnansyyttäjä
Sulo Heiskari
asianjaja
Antti Latola
asianjaja
Hannu Maskonen
varatuomari
Paavo M. Petäjä
entinen
asianajaja Asko Keränen, nykyinen varatuomari
lestadiolainen
poliisi Raimo Ollila
Tästä
syystä
Todistusaineisto
asiassa - kaikki ulosottosaatavani ovat syntyneet rikosten avulla:
Kauppasopimukset
Alavieskan Puurakenne Oy:n konkurssipesä ja Euronio Oy ( 3 kpl)
Konkurssisääntö
50 a § (31.1.1995/110)
Väliaikainen pesänhoitaja voi myydä velallista ja suurimpia velkojia kuultuaan konkurssipesään kuuluvaa irtainta omaisuutta siinä laajudessa kuin se on välttämätöntä tappioiden välttämikseksi tai kka konkurssipesän hallinnosta tai hoidosta aiheutuvien kustannusten maksamiseksi. Väliaikaiset pesänhoitajat eivät voi myydä kiinteää omaisuutta.
Väliaikainen pesänhoitaja voi myydä velallista ja suurimpia velkojia kuultuaan konkurssipesään kuuluvaa irtainta omaisuutta siinä laajudessa kuin se on välttämätöntä tappioiden välttämikseksi tai kka konkurssipesän hallinnosta tai hoidosta aiheutuvien kustannusten maksamiseksi. Väliaikaiset pesänhoitajat eivät voi myydä kiinteää omaisuutta.
Kera
Oy käytti saattohoitajaa, jonka tehtävänä oli tuhota yritys.
Saattohoitaja teki muiden osakkaiden tietämättä Kera OY:n kanssa
kuvassa olevan sopimuksen. Kysymyksessä on törkeä petos, koska
myyjä Kera Oy oli päättänyt poistaa perustettavan yhtiön
markkinoilta. Siihen liittyy kuvassa oleva sopimus.
Väliaikaiset
pesänhoitajat eivät konkurssisäännön mukaan saa myydä kiinteää
omaisuutta. He kuitenkin myivät kiinteää omaisuutta maakaaren
vastaisesti. Heillä ei ollut valtakirjoja ja he myivät toisen
omaisuutta omanaan kauppakaaren vastaisesti.
Kaupanteossa
salattiin 48 miljoonan markan pantatut kiinnitykset. Kysymyksessä
oli 63 miljonan markan törkeä petos.
Kaupanvahvistajaksi
on merkitty tuleva syyttäjä Sulo Heiskari, joka ei kauppakirjan
allekirjoittajan mukaan ollut paikalla, kun kauppasopimus
allekirjoitettiin. Sulo Heiskari on toiminut syyttäjän
kauppasopimuksista käydyissä oikeudenkäynneissä. Syyttäjistä
annetun lain mukaan hän on toiminut esteellisenä syyttäjänä.
Kaupanvahvistajan
kutsuma todistaja Arto Ranta-Ylitalo todistaa, ettei hän ollut
paikalla kun kauppakirjat allekirjoitettiin. Kauppasopimukset ovat
siis laittomia.
Kaupanvahvistajaksi
merkitty nimismies Sulo Heiskari toimi syyttäjänä kaikissa
kauppasopimuksista johtuvista oikeudenkäynneistä. Syyttäjistä
annetun lain mkaan hän ehdottomastai esteellinen toimimaan
syyttäjänä näissä asioissa.
Alavieskan
Puurakenne Oy:n konkurssipesä purki kaupat. Kaupan purku on aina
lopullinen ja peruuttamaton. Kun pääsopimus puretaan niin
liitännäiset eli takaukset eivät voida voimaan. Alavieskan
Puurakenne Oy:n konkurssipesä haki konkurssituomion väärillä
tiedoilla, koska kaupat oli purettu. Konkurssi oli siis laiton.
Kysymyksessä on prosessipetos.
Todistusaineistona
kauppojen purkusopimukset
Todistusaineistona
virheellinen konkurssihakemus
Varatuomari
Paavo M. Petäjä antoi Ylivieskan käräjäoikeudelle väärän
lausuman asiassa ilman valtakirjoja ja toimeksiantoja. Paavo M.
Petäjä tunnustaa asian KRP:lle
Silloiselle
asianajajalle Asko Keräselle annettiin valtakirjat asioiden
hoitamiseksi, koska hän pyysi niitä sillä perusteella, että
konkurssi on laiton, koska kaupat oli purettu ja konkurssi oli
haettu väärillä tiedoilla..
Entinen
asianajaja, nykyinen varatuomari Asko Keränen tunnustaa, että hän
jätti valituksen tekemättä. Nyt ainoa mahdollisuus on saada purku
korkeimmalta oikeudelta, mutta korkein oikeus ei suostu purkamaan
vääriä tuomioita eikä Ylivieskan käräjäoikeus ota asiaa
käsiteltäväkseen. Poliisi ei tutki, syyttäjä ei syytä eikä
laillisuusvalvonta näe asioissa mitään laitonta rikoksista
puhumattakaan.
Juristi
Asko Keräsen talousrikosoikeudenkäynti yllätti syyttäjän ja
tuomarin – Keränen tunnusti kaiken heti kättelyssä
Tutkinnanjohtajana
ollut poliisi Raimo Ollila on jättänyt kaikki rikostutkintapyynnöt
tutkimatta. Ollilan esimiehet ovat olleet lestadiolaisia kuten
Ollilakin. On syytä epäillä, että lestadiolainen mafia on
suojellut omia aateveljiään rakennusalalla sekä poliisialalla.
Asianajaja
Hannu Maskonen teki asiassa oman lopullisen ratkaisunsa, ”putosi”
parvekkeelta ja kuoli.
Ennen
kuolemaansa asianajaja Hannu Maskonen haastoi Erkki ja Eila Ahon
oikeuteen velallisen epärehellisyydestä Merita-pankin nimissä
pankinjohtajan tietämättä asiasta. Tässä pankinjohtajan
todistus.
Erkki
Aho tuomittiin asiassa 75 päivän ehdottomaan vankeuteen sellaisen
velan perusteella jota ei todellisuudessa edes ollut olemassa.
Koska
oli eduskuntavaalit tulossa niin kansanedustajaehdokas Kalajoen
kaupunginvaltuuston silloinen puheenjohtaja Raili Myllylä organisoi
asiat niin, että Erkki Ahon piti antaa valtuustolle selvitys
vankeustuomiosta otsikolla Luottamusmiehen rikollinen toiminta
luottamustoimen ulkopuolella. Valtuutettu Erkki Aho teki parissa
viikossa 1879-sivun selvityksen asioista. Valtuuston puheenjohtaja
Raili Myllylä apunaan Kalajoen kaupungin virkamiesjohto estivät
valtuutettu Erkki Ahoa esittämästä asioita valtuutetuille
valtuuston kokouksessa. Kysymyksessä oli törkeä luottamusaseman
ja virka-aseman väärin käyttö sekä rikollisten suojelu. Poliisi
kieltäytyi tutkimasta asiaa.
Olen kääntynyt syyttäjä Petri Oulasmaan puoleen asiassa huonolla menestyksellä
Pankkikriisi
on ajankohtainen asia vieläkin
Olen
tehnyt pankkikriisistä laajan selvityksen
Pankkikriisiselvitys
-karmea totuus julki
Olen
kääntynyt syyttäjä Petri Oulasmaan puoleen asiassa huonolla
menestyksellä
Pankkikriisi
on ajankohtainen asia vieläkin
Syyttäjä
Petri Oulasmaa kieltäytyy noudattamasta lakia. Rikollisille on
annettu syytesuoja.
Olen
hakenut useamman kerran tuomion purkuja korkeimmalta
oikeudelta,mutta korkein oikeus ei pura tuomioita.
Olen
kääntynyt Euroopan
Ihmisoikeustuomioistuimen puoleen,
mutta suomalaiset tuomarit ovat estäneet asiani käsittelyn,
Olen
kääntynyt Kansainvälisen
rikostuomioistuimen puoleen
kolme kertaa. Kansainvälinen rikostuomioistuin ei ota asiaa
käsiteltäväksi.
Olen
kääntynyt Kansainvälisen
rikospoliisin puoleen,
mutta Interpol ei ota asiaa tutkittavakseen.
Olen
kääntynyt Euroopan
Oikeuskomissaarin
ja Euroopan
neuvoston puoleen
asiassani. Euroopan Oikeuskomissaari ei ota käsiteltäväkseen
asiaa ja Euroopan Neuvosto ei ole vielä vastannut minulle.
Olen
kääntynyt YK:n
Ihmisoikeusneuvoston puoleen asiassa,mutta
sieltä en ole vielä saanut vastausta. Olen kääntynyt Amnesty
Intrnationalin puoleen,mutta
ilman tulosta.
Olen
haastanut ulosottoviranomaiset
oikeuteen
useita kertoja jotta voin todistaa että kaikki ulosotossa olevat
saatavani on saatu aikaan rikosten avulla. Käräjäoikeus ei ole
ottanut asiaa käsiteltäväkseen vaan on tehnyt minusta perättömän
rikosilmoituksen virkamiehen väkivaltaisesta vastustamisesta.
Olen
kannellut useita kertoja asioista laillisuusvalvojille,
mutta joskus olen saanut ei anna aiheitta päätöksen. Pääosin ei
ole kuulunut minkäänlaista vastausta.
Olen
pitänyt ministerit
ajan tasalla koko ajan asioistani
Terve
Juha
Avoin
kirje pääministeri Antti Rinteelle
Myöskin
kaikki kansanedustajat
ovat sulkeneet silmät ja korvat valtiopetokselta eivätkä he halua
perustuslakituomioistuinta ja totuuskomissiota. He eivät välitä
kansalaisten valituksista eivätkä korvaansa lotkautta kansalaisten
lain ja oikeuden vaatimuksille. Kansanedustajat
eivät noudata lakia ja
ministerit
eivät noudata ministerivalaa.
Perustuslakituomioistuin
on kaikissa muissa maissa paitsi ei Suomessa
Nyt
olen ollut kuulusteluissa asiassani , jossa kuulustelut tehtiin
vastoin esitutkintakia, vastoin
poliisilakia, vastoin perustuslakia ja vastoin Ihmisoikeussopmuksia.
Minä en saanut esittää mitään
todistusaineistoja asiassa eikä todistajiani kuultu.
Siksi
jouduin lähtemään maanpakoon Bulgariaan.
Minun
oikeustajuni ja kokemukseni mukaan Suomi ei ole oikeusvaltio.
Suomessa on tapahtunut valtiopetos ja siihen ovat syyllistyneet
Suomen kaikki tasavallan presidentit Mauno Koivisto Sauli Niinistöö
sekä kaikki Suomen hallitukset Harri Holkerin hallituksesta Sanna
Marinin hallitukseen. Valtiopetoksen toteuttajina ovat olleet
oikeuslaitos , syyttäjälaitos , poliisijohto ja
laillisuusvalvonta.
Jos
nyt en saa esteetöntä rikostutkintaa asiassani, jossa minun pitää
antaa loppulausunto tammikuun loppuun mennessä enkä saa
oikeudenmukaista oikeudenkäyntiä jossa saan todistaa
valtiopetoksen ja sen suoran yhteyden PR-talojen konkurssivyyhteen ,
niin käsitykseni mukaan Suomessa alkaa ns. ”tupenkrappinat”.
Mikä
on Aktiv Hansa-kauppa?
Aktiv
Hansa Oy ja C&A Finland Oy ostivat 31.3.2000 ministeri Suvi
Anne Siimeksen allekirjoittamalla
kauppakirjalla Arsenal omaisuudenhoitoyhtiöiden 12,2 miljardin
markan saatavat 5 %:lla todellisesta arvosta eli 600 miljoonalla
markalla. Ongelmaluottoja oli n. 60 000 kappaletta.
Nyt näitä saatavia ulkomainen perintäyhtiö perii täydestä arvosta korkealla korolla suomalaisilta kansalaisen kuolemaan saakka ja eduskunnan päätöksellä vielä senkin jälkeen eli kuolinpesältä.
Erikoista kauppakirjassa on se, että ministeri myi nämä ongelmaluotot vaikka Arsenal Oy:llä oli oma toimiva johto. Kauppasopimukseen sisältyy vielä ns. korvausklausuuli, jonka mukaan jos sopimus puretaan niin koko kauppasumma laukeaa maksettavaksi. Tämä korvausklausuuli on perustuslain vastainen.
Velallisille ei kuitenkaan annettu mahdollisuutta selvitä veloistaan tuolla 5 %:n summalla. Helsingin Sanomien 1.4.2000 uutisen mukaan osa lainoista oli jo maksettu ja siis perintäkelvottomia. Perintäkelvottoman velan luovuttamisesta perittäväksi on säädetty rikoslain 35 luvun 1-3 %:ssä (petos). Jo maksettujen lainojen perimisestä on raportoitu Arsenalin tarkastusvaliokunnan kertomuksessa v. 2000. Siinä todetaan, että n. 1000 tarkastetusta reklamaatiosta n. 100 todettiin aiheellisiksi. Lainaa ei ollut olemassa. Lisäksi noihin myytyihin saataviin liittyi valtava määrä yrittäjien velkoja, mikä merkitsee sitä, että nuo yrittäjät ovat lopun elämäänsä velkahirressä ja Suomessa on yrittäjäpula.
Nyt näitä saatavia ulkomainen perintäyhtiö perii täydestä arvosta korkealla korolla suomalaisilta kansalaisen kuolemaan saakka ja eduskunnan päätöksellä vielä senkin jälkeen eli kuolinpesältä.
Erikoista kauppakirjassa on se, että ministeri myi nämä ongelmaluotot vaikka Arsenal Oy:llä oli oma toimiva johto. Kauppasopimukseen sisältyy vielä ns. korvausklausuuli, jonka mukaan jos sopimus puretaan niin koko kauppasumma laukeaa maksettavaksi. Tämä korvausklausuuli on perustuslain vastainen.
Velallisille ei kuitenkaan annettu mahdollisuutta selvitä veloistaan tuolla 5 %:n summalla. Helsingin Sanomien 1.4.2000 uutisen mukaan osa lainoista oli jo maksettu ja siis perintäkelvottomia. Perintäkelvottoman velan luovuttamisesta perittäväksi on säädetty rikoslain 35 luvun 1-3 %:ssä (petos). Jo maksettujen lainojen perimisestä on raportoitu Arsenalin tarkastusvaliokunnan kertomuksessa v. 2000. Siinä todetaan, että n. 1000 tarkastetusta reklamaatiosta n. 100 todettiin aiheellisiksi. Lainaa ei ollut olemassa. Lisäksi noihin myytyihin saataviin liittyi valtava määrä yrittäjien velkoja, mikä merkitsee sitä, että nuo yrittäjät ovat lopun elämäänsä velkahirressä ja Suomessa on yrittäjäpula.
Arsenal
sai valtiontalouden tarkastusviraston raportin salaiseksi sillä
perusteella, että sille voi koitua vahinkoa raportin
julkistamisesta. Valtiontalouden tarkastusviraston raportin mukaan
Arsenalin on syytä varautua noin 500 miljoonan markan korvauksiin 13
yksityiselle ihmiselle tai yritykselle. On todennäköistä, että
raportissa oli vain jäävuoren huippu. Raportin salaamisesta vastaa
ministeri, vasemmistoliiton puheenjohtaja Suvi-Anne Siimes.
Syyllistyikö ministeri Siimes rikollisten suojeluun suostuessaan
asioiden julistamiseksi salaisiksi? Aktiv Hansa Oy ja C&A Finland
Oy ostivat 31.3.2000 ministeri Suvi-Anne Siimeksen allekirjoittamalla
kauppakirjalla Arsenal-omaisuudenhoitoyhtiöiden saatavat. Nämä
12,2 miljardin saatavat (76 000 saatavaa) myytiin 5 %:lla
todellisesta arvosta. Velallisille ei kuitenkaan annettu
mahdollisuutta vapautua veloistaan tuolla 5 %:n summalla. Luottojen
myymisestä ei ole virallista päätöstä.
Helsingin Sanomien 1.4.2000 julkistaman uutisen mukaan osa lainoista oli jo maksettu ja siten perintäkelvottomia. Perintäkelvottoman velan luovuttamisesta perittäväksi on säädetty rikoslain 36 luvun 1-3 §:ssä (petos). Kysymys on törkeästä petoksesta, jos asiaa tarkastellaan Suomen rikoslain pohjalta. Jo maksettujen lainojen perimisestä on raportoitu Arsenalin tarkastusvaliokunnan kertomuksessa vuonna 2000: tuhannesta tarkastetusta reklamaatiosta noin kymmenesosa todettiin aiheellisiksi; lainaa ei enää ollut olemassa. Lisäksi noihin myytyihin saataviin sisältyi valtava määrä yrittäjien velkoja, mikä merkitsee sitä, että nuo yrittäjät ovat lopun elämäänsä velkahirressä ja Suomessa on yrittäjäpula.
Kauppasopimukseen sisältyi myös klausuuli, jonka mukaan, jos kauppasummaa pienennetään Suomen valtion toimenpitein, koko kauppasumma laukeaa maksettavaksi. Sidottiinko tällä klausuulilla jo lainsäädäntövaltaakin? Ylittikö sopimus laillisuuden rajat? Miksi asiakirjat on julistettu salaisiksi vuoteen 2025 saakka? Onko kysymyksessä rikosten peittely ja rikollisten suojelu ja törkeä petos?
Torkeä petos?
Omaisuudenhoitoyhtiöt Arsenal Oyj, Arsenal-SSP Oy ja Arsenal-Silta Oy myivät 31.3.2000 allekirjoitetulla kauppakirjalla yhteensä noin 76 000 saatavaa, pääoma-arvoltaan noin 12 miljardia markkaa, 600 miljoonalla markalla Aktiv Hansa Oy:lle ja C&A Finland Oy:lle. Kysymyksessä oli siis Suomen oloissa erittäin suuri kauppa. Kaupalle antoi hyväksyntänsä omaisuudenhoitoyhtiöiden valtio-omistajan puolesta toinen valtiovarainministeri Suvi-Anne Siimes. Aiemmin hän oli ilmoittanut, että saatavia ei myydä ulkomaalaisille perintäyhtiöille. Näin lienee kuitenkin tosiasiassa tapahtunut. Arsenal-kauppojen alkuperäistä kauppahintaa on pidettävä kohtuuttoman alhaisena. Velalliset olisivat lähes poikkeuksetta olleet valmiit ostamaan itsensä vapaiksi maksamalla viisi prosenttia myydyistä veloistaan vapaaehtoisesti. Tätä tarkoittanut todellinen sovintomenettely olisi ollut myös omaisuudenhoitoyhtiöt omistavan valtion kiistaton etu. Nyt taloudelliset tappiot koituvat suomalaisten veronmaksajien maksettaviksi, kun taas voitot siirtyvät perintäyhtiöiden ulkomaalaisten omistajien hyödyksi. Kansantaloudenkin tappiot lienevät mittavat. On syytä epäillä, että Aktiv Hansa kaupalla peiteltiin Arsenalin ja pankkien rikolliset toimet.
Oikeusministeri Tuija Braxin lausuma rakennuslehdelle
Ulosottolain 3:6 §:n muutoksen esteenä on Arsenal velkojen (Suvi-Anne Siimeksen allekirjoittaman) myyntisopimuksen ehto, joka estää myyjää (valtiota) muuttamaan lakeja ostajan ostettujen saamisten arvoa heikentävästi. Tämä lainmuutosehto koskee muun muassa ulosottolakia.Mikäli lakia muutetaan joutuu myyjä korvaamaan ostajalle kaupan kohteen käyvän arvon. Tämä info oli jo vuosia sitten eduskunnan käytäväkeskusteluissa, kun ensimmäisen kerran mainittua pykälää pyydettiin muuttamaan.
Perustuslain vastainen sopimus
Kauppaehtoihin sisältyvän sitoumuksen pidättäytymistä lainmuutoksilta on pidettävä myös kohtuuttomana ja vähintään kyseenalaisena myös valtiosääntöoikeuden kannalta. Kauppasopimus on Suomen perustuslain vastainen. Suomen perustulain 29 §:n mukaan kansanedustaja on toimessaan velvollinen noudattamaan oikeutta ja totuutta. Hän on siinä velvollinen noudattamaan perustuslakia, eivätkä häntä sido muut määräykset. Menettely, jolle ministeri koko hallituksen puolesta on antanut hyväksynnän, näyttää sitovan veronmaksajille aiheutuvien lisätappioiden uhalla eduskunnan ja kansanedustajan lainsäädäntö- ja aloitevaltaa. Kuitenkaan eduskuntaa sitovia kauppaehtoja ei ole saatettu eduskunnan hyväksyttäviksi.
Aktiv Hansa Oy ja C&A Finland Oy ostivat 31.3.2000 allekirjoitetulla kauppakirjalla Arsenal-omaisuudenhoitoyhtiöiden saatavat. Ostajat ovat perineet saatavia noin 57 000 velalliselta. Perinnässä on myös sellaisia velkoja, joita ei ole pitkiin aikoihin yritettykään periä ja jotka ovat tulleet jo maksetuiksi joko velallisen tai takaajan toimesta tai muutoin, mutta joita koskevia velkakirjoja ei ole aikanaan asianmukaisesti mitätöity ja/tai palautettu velallisille. Toinen hämmästystä aiheuttanut asia on se, että Aktiv Hansa Oy ja C&A Finland Oy ovat omaksuneet selkeästi muista velkojista poikkeavan menettelyn velkasovinnoissa. Nämä yhtiöt eivät tee ns. nollaohjelmia, eivätkä viittä vuotta lyhyempiä maksuohjelmia. Yleensä maksuohjelmat ovat kahdeksan vuoden mittaisia ja niissä on yleisenä pidettävästä menettelystä poikkeavia purkuehtoja.
Näin Suvi-Anne Siimes vastasi
Suvi-Anne Siimeksen vastaus turkulaisen Kalevi Kannuksen kyselyyn:
"Arsenalin saatavakannan myyntiä on käsitelty esityksestäni hallituksen talouspoliittisessa ministerivaliokunnassa kahteen kertaan syksyllä 1999 eli 29.11 1999 ja 8.12.1999. Käsittelyn pohjana oli saatavien myynnistä järjestetyn tarjouskilpailun tulokset, ja 8.12 kokouksessa valiokunta puolsi saatavakannan myyntiä Cargill Inc + Aktiv Hansalle, jonka kanssa kauppa toteutui ja kauppakirja allekirjoitettiin 31.3.2000. Saatavakannan myynti perustui jo edellisen hallituksen aikana tehtyyn päätökseen ajaa omaisuudenhoitoyhtiön toiminta alas."
Mainitun valiokunnan kokouksessa 29.11. mukana olivat Paavo Lipponen, Olli-Pekka Heinonen, Suvi-Anne Siimes ja Eva Biaudet. Kokouksessa 8.12.: Sauli Niinistö, Olli-Pekka Heinonen, Sinikka Mönkäre, Kalevi Hemilä, Suvi-Anne Siimes ja Erkki Tuomioja.
Poliittinen salaisuus
Kysyin (siis minä Erkki Aho) kansanedustaja Toimi Kankaaniemeltä, miksi Aktiv Hansan kauppaan ei ole puututtu, vaikka on syytä epäillä kauppaa petolliseksi ja kauppa saattaa sisältää perustuslain vastaisen klausuulin. Kankaanniemi vastasi: ”Kaikki sen tietävät, mutta kukaan ei halua puuttua asiaan”. Onkohan tässä kysymys ns. ”hyvä-veli -järjestelmästä”, johon on päässyt osalliseksi yksi ”sisarkin” eli Suvi Anne Siimes?
Kaikki kansanedustajat ovat tietoisia siitä, että Suvi-Anne Siimeksen Aktiv Hansa-kauppa on rikollisesti tehty. Poliittiseen salaisuuteen kuuluu myös niin sanottu Koiviston konklaavi, jossa päätettiin, että pankki voittaa ylemmissä oikeusasteissa. Kaikki kansanedustajat tietävät salaisen SSP-sopimuksen, jonka mukaan pankeille annettiin vapaus poistaa markkinoilta yrityksiä (noin 60 000) ja laittaa saatavat valtion avoimeen pankkitukipiikkiin. Suomalaisilta on oikeudensaanti estetty myös sillä, että Euroopan Ihmisoikeustuomioistuimen tuomariksi on nimitetty valtakunnansyyttäjävirastosta väärillä tiedoilla Päivi Hirvelä. Näin suomalaiset eivät voi saada oikeutta EIT:ssäkään.
Oman rikollisen toimintansa suojelemiksi päättäjät perustivat niin sanotut maakuntajoukot.
Helsingin Sanomien 1.4.2000 julkistaman uutisen mukaan osa lainoista oli jo maksettu ja siten perintäkelvottomia. Perintäkelvottoman velan luovuttamisesta perittäväksi on säädetty rikoslain 36 luvun 1-3 §:ssä (petos). Kysymys on törkeästä petoksesta, jos asiaa tarkastellaan Suomen rikoslain pohjalta. Jo maksettujen lainojen perimisestä on raportoitu Arsenalin tarkastusvaliokunnan kertomuksessa vuonna 2000: tuhannesta tarkastetusta reklamaatiosta noin kymmenesosa todettiin aiheellisiksi; lainaa ei enää ollut olemassa. Lisäksi noihin myytyihin saataviin sisältyi valtava määrä yrittäjien velkoja, mikä merkitsee sitä, että nuo yrittäjät ovat lopun elämäänsä velkahirressä ja Suomessa on yrittäjäpula.
Kauppasopimukseen sisältyi myös klausuuli, jonka mukaan, jos kauppasummaa pienennetään Suomen valtion toimenpitein, koko kauppasumma laukeaa maksettavaksi. Sidottiinko tällä klausuulilla jo lainsäädäntövaltaakin? Ylittikö sopimus laillisuuden rajat? Miksi asiakirjat on julistettu salaisiksi vuoteen 2025 saakka? Onko kysymyksessä rikosten peittely ja rikollisten suojelu ja törkeä petos?
Torkeä petos?
Omaisuudenhoitoyhtiöt Arsenal Oyj, Arsenal-SSP Oy ja Arsenal-Silta Oy myivät 31.3.2000 allekirjoitetulla kauppakirjalla yhteensä noin 76 000 saatavaa, pääoma-arvoltaan noin 12 miljardia markkaa, 600 miljoonalla markalla Aktiv Hansa Oy:lle ja C&A Finland Oy:lle. Kysymyksessä oli siis Suomen oloissa erittäin suuri kauppa. Kaupalle antoi hyväksyntänsä omaisuudenhoitoyhtiöiden valtio-omistajan puolesta toinen valtiovarainministeri Suvi-Anne Siimes. Aiemmin hän oli ilmoittanut, että saatavia ei myydä ulkomaalaisille perintäyhtiöille. Näin lienee kuitenkin tosiasiassa tapahtunut. Arsenal-kauppojen alkuperäistä kauppahintaa on pidettävä kohtuuttoman alhaisena. Velalliset olisivat lähes poikkeuksetta olleet valmiit ostamaan itsensä vapaiksi maksamalla viisi prosenttia myydyistä veloistaan vapaaehtoisesti. Tätä tarkoittanut todellinen sovintomenettely olisi ollut myös omaisuudenhoitoyhtiöt omistavan valtion kiistaton etu. Nyt taloudelliset tappiot koituvat suomalaisten veronmaksajien maksettaviksi, kun taas voitot siirtyvät perintäyhtiöiden ulkomaalaisten omistajien hyödyksi. Kansantaloudenkin tappiot lienevät mittavat. On syytä epäillä, että Aktiv Hansa kaupalla peiteltiin Arsenalin ja pankkien rikolliset toimet.
Oikeusministeri Tuija Braxin lausuma rakennuslehdelle
Ulosottolain 3:6 §:n muutoksen esteenä on Arsenal velkojen (Suvi-Anne Siimeksen allekirjoittaman) myyntisopimuksen ehto, joka estää myyjää (valtiota) muuttamaan lakeja ostajan ostettujen saamisten arvoa heikentävästi. Tämä lainmuutosehto koskee muun muassa ulosottolakia.Mikäli lakia muutetaan joutuu myyjä korvaamaan ostajalle kaupan kohteen käyvän arvon. Tämä info oli jo vuosia sitten eduskunnan käytäväkeskusteluissa, kun ensimmäisen kerran mainittua pykälää pyydettiin muuttamaan.
Perustuslain vastainen sopimus
Kauppaehtoihin sisältyvän sitoumuksen pidättäytymistä lainmuutoksilta on pidettävä myös kohtuuttomana ja vähintään kyseenalaisena myös valtiosääntöoikeuden kannalta. Kauppasopimus on Suomen perustuslain vastainen. Suomen perustulain 29 §:n mukaan kansanedustaja on toimessaan velvollinen noudattamaan oikeutta ja totuutta. Hän on siinä velvollinen noudattamaan perustuslakia, eivätkä häntä sido muut määräykset. Menettely, jolle ministeri koko hallituksen puolesta on antanut hyväksynnän, näyttää sitovan veronmaksajille aiheutuvien lisätappioiden uhalla eduskunnan ja kansanedustajan lainsäädäntö- ja aloitevaltaa. Kuitenkaan eduskuntaa sitovia kauppaehtoja ei ole saatettu eduskunnan hyväksyttäviksi.
Aktiv Hansa Oy ja C&A Finland Oy ostivat 31.3.2000 allekirjoitetulla kauppakirjalla Arsenal-omaisuudenhoitoyhtiöiden saatavat. Ostajat ovat perineet saatavia noin 57 000 velalliselta. Perinnässä on myös sellaisia velkoja, joita ei ole pitkiin aikoihin yritettykään periä ja jotka ovat tulleet jo maksetuiksi joko velallisen tai takaajan toimesta tai muutoin, mutta joita koskevia velkakirjoja ei ole aikanaan asianmukaisesti mitätöity ja/tai palautettu velallisille. Toinen hämmästystä aiheuttanut asia on se, että Aktiv Hansa Oy ja C&A Finland Oy ovat omaksuneet selkeästi muista velkojista poikkeavan menettelyn velkasovinnoissa. Nämä yhtiöt eivät tee ns. nollaohjelmia, eivätkä viittä vuotta lyhyempiä maksuohjelmia. Yleensä maksuohjelmat ovat kahdeksan vuoden mittaisia ja niissä on yleisenä pidettävästä menettelystä poikkeavia purkuehtoja.
Näin Suvi-Anne Siimes vastasi
Suvi-Anne Siimeksen vastaus turkulaisen Kalevi Kannuksen kyselyyn:
"Arsenalin saatavakannan myyntiä on käsitelty esityksestäni hallituksen talouspoliittisessa ministerivaliokunnassa kahteen kertaan syksyllä 1999 eli 29.11 1999 ja 8.12.1999. Käsittelyn pohjana oli saatavien myynnistä järjestetyn tarjouskilpailun tulokset, ja 8.12 kokouksessa valiokunta puolsi saatavakannan myyntiä Cargill Inc + Aktiv Hansalle, jonka kanssa kauppa toteutui ja kauppakirja allekirjoitettiin 31.3.2000. Saatavakannan myynti perustui jo edellisen hallituksen aikana tehtyyn päätökseen ajaa omaisuudenhoitoyhtiön toiminta alas."
Mainitun valiokunnan kokouksessa 29.11. mukana olivat Paavo Lipponen, Olli-Pekka Heinonen, Suvi-Anne Siimes ja Eva Biaudet. Kokouksessa 8.12.: Sauli Niinistö, Olli-Pekka Heinonen, Sinikka Mönkäre, Kalevi Hemilä, Suvi-Anne Siimes ja Erkki Tuomioja.
Poliittinen salaisuus
Kysyin (siis minä Erkki Aho) kansanedustaja Toimi Kankaaniemeltä, miksi Aktiv Hansan kauppaan ei ole puututtu, vaikka on syytä epäillä kauppaa petolliseksi ja kauppa saattaa sisältää perustuslain vastaisen klausuulin. Kankaanniemi vastasi: ”Kaikki sen tietävät, mutta kukaan ei halua puuttua asiaan”. Onkohan tässä kysymys ns. ”hyvä-veli -järjestelmästä”, johon on päässyt osalliseksi yksi ”sisarkin” eli Suvi Anne Siimes?
Kaikki kansanedustajat ovat tietoisia siitä, että Suvi-Anne Siimeksen Aktiv Hansa-kauppa on rikollisesti tehty. Poliittiseen salaisuuteen kuuluu myös niin sanottu Koiviston konklaavi, jossa päätettiin, että pankki voittaa ylemmissä oikeusasteissa. Kaikki kansanedustajat tietävät salaisen SSP-sopimuksen, jonka mukaan pankeille annettiin vapaus poistaa markkinoilta yrityksiä (noin 60 000) ja laittaa saatavat valtion avoimeen pankkitukipiikkiin. Suomalaisilta on oikeudensaanti estetty myös sillä, että Euroopan Ihmisoikeustuomioistuimen tuomariksi on nimitetty valtakunnansyyttäjävirastosta väärillä tiedoilla Päivi Hirvelä. Näin suomalaiset eivät voi saada oikeutta EIT:ssäkään.
Oman rikollisen toimintansa suojelemiksi päättäjät perustivat niin sanotut maakuntajoukot.
On
täysin perusteltua vaatia, että valtio purkaa Aktiv Hansa-kaupan
sekä vapauttaa ylivelkaantuneet kohtuuttomasta oikeustoimilain ja
perustuslain vastaisesta asemastaan kokonaan. Silloin noin 76 000
ylivelkaantuneen asemaa helpotetaan ratkaisevasti. Yhteiskunnan
kannalta meillä on varaa sijoittaa tähän 600 miljoonaa markkaa ja
saada sitä kautta onnellisempi loppuelämä mahdollisille rikosten
uhreille. Poliisin tai muun esitutkintaviranomaisen on toimitettava
esitutkinta sille tehdyn ilmoituksen perusteella tai muutoin on syytä
epäillä, että rikos on tehty.
Tässä
palaute arkistosta:
—– Alkuperäinen viesti —–
Lähettäjä: “Suominen Lea”
Vastaanottaja: kalevi.kannus
Lähetetty: 15. tammikuuta 2003 15:20
Aihe: Ministeri Siimekseltä
Tiedoksenne 29.11.1999 talouspoliittisessa kokouksessa läsnäolleet ministerit:
—– Alkuperäinen viesti —–
Lähettäjä: “Suominen Lea”
Vastaanottaja: kalevi.kannus
Lähetetty: 15. tammikuuta 2003 15:20
Aihe: Ministeri Siimekseltä
Tiedoksenne 29.11.1999 talouspoliittisessa kokouksessa läsnäolleet ministerit:
Lipponen, Heinonen, Siimes ja Biaudet.
Toisessa 8.12.1999 talouspoliittisessa kokouksessa läsnäolleeet ministerit: Niinistö, Heinonen, Mönkäre, Hemilä, Siimes ja Tuomioja.
Käsittelyn pohjana oli saatavien myynnistä järjestetyn tarjouskilpailun tulokset, ja 8.12 kokouksessa valiokunta puolsi saatavakannan myyntiä Cargill Inc + Aktiv Hansalle, jonka kanssa kauppa toteutui ja kauppakirja allekirjoitettiin 31.3.2000.
Saatavakannan myynti perustui jo edellisen hallituksen aikana tehtyyn päätökseen ajaa omaisuudenhoitoyhtiön toiminta alas.
Suvi-Anne Siimes
terveisin
Lea Suominen
Ministeri Siimeksen erityisavustajien sihteeri
Valtiovarainministeriö
* * *
OTE
kauppakirjasta 31.3.2000
Myyjät
Omaisuudenhoitoyhtiö Arsenal Oyj
Omaisuudenhoitoyhtiö Arsenal-SSP Oyj
Omaisuudenhoitoyhtiö Arsenal-Silta Oyj
Ostajat Aktiv Hansa Oy
C & A Finland Oy
Kaupan kohde
yhteensä noin 76.000 saatavaa
yhteensä noin 57.000 vastuussa olevaa
Myytyjen saatavien pääomat
yhteensä noin 12 miljardia markkaa
Kauppahinta
600 miljoonaa markkaa, joka myöhemmin on alentunut jonkin verran kauppakirjan ehtoihin perustuvien hinnanalennusten vuoksi
Omaisuudenhoitoyhtiö Arsenal-SSP Oyj
Omaisuudenhoitoyhtiö Arsenal-Silta Oyj
Ostajat Aktiv Hansa Oy
C & A Finland Oy
Kaupan kohde
yhteensä noin 76.000 saatavaa
yhteensä noin 57.000 vastuussa olevaa
Myytyjen saatavien pääomat
yhteensä noin 12 miljardia markkaa
Kauppahinta
600 miljoonaa markkaa, joka myöhemmin on alentunut jonkin verran kauppakirjan ehtoihin perustuvien hinnanalennusten vuoksi
Ote kauppaehdoista
Kohta 4.2.3.2 Lainmuutos
Tämä kohta koskee kaikkia relevantin lainsäädännön mutoksia tai jokaista uutta lakia tai säädöstä (jäljempänä ”Lainmuutos”) tai mitä tahansa Suomen Eduskunnassa alullepantua virallista menettelyä sellaisen lainmuutoksen aikaansaamiseksi mukaan lukien muun muassa ulosottolain uudistaminen ennen vuoden 2008 loppua. Mikäli tällainen Lainmuutos taannehtivasti rajoittaa Ostajien kaupan kohteeseen kuuluvien saamisten tai panttivakuuksien täytäntöönpanoon, perintään, pakkorealisointiin tai pakkotäytäntöönpanoon käytettävissä olevaa aikaa lyhyemmäksi kuin 10 vuodeksi (10) siirtopäivästä lukien, niin silloin Myyjät ovat velvollisia tarkoituksella saattaa Ostajat samaan asemaan kuin he olisivat olleet, mikäli lainmuutosta ei olisi tapahtunut, korvaamaan Ostajille silloin jäljellä olevan kaupan kohteen käyvän arvon Lainmuutoksesta johtuvan alenemisen maksamalla Ostajille rahamäärän, joka vastaa kaupan kohteen arvioitua ja/tai todellista arvon alenemista.
Sellaisen Lainmuutoksen tai alullepannun virallisen menettelyn seurauksena Ostajat voivat milloin tahansa ennen vuoden 2008 loppua antaa Myyjille tiedoksi sitä koskevan ilmoituksen ja Myyjillä on velvollisuus neuvotella Ostajien kanssa sellaisen arvonalennuksen määrästä. Mikäli kyseisestä määrästä ei ole päästy osapuolten kesken kuudenkymmenen (60) päivän kuluessa ilmoituksen tiedoksiannosta, kummallakin osapuolella on oikeus saattaa asia tämän sopimuksen 19 kohdan mukaisesti lopullisesti ratkaistavaksi.
19 VÄLITYSLAUSEKE
Tätä sopimusta kokevat kaikki riidat ratkaistaan lopullisesti Suomen välimiesmenettelylain (967792) mukaisessa välimiesmenettelyssä. Sekä Ostajat yhteisesti että myyjät yhteisesti valitsevat kumpikin yhden välimiehen ja näin valitut välimiehet valitsevat välimiesoikeuden puheenjohtajan. Mikäli Ostajat tai myyjät eivät ole nimenneet välimiestään kolmen (3) viikon kuluessa välimiesmenettelyn aloittamista koskevan ilmoituksen vastaanottamisesta tai välimiehet eivät ole nimenneet puheenjohtajaa kolmen (3) viikon kuluessa vastaajan välimiehen nimeämisestä nimeää puuttuvan välimiehen tai puheenjohtajan Suomen Keskuskauppakamarin Välityslautakunta. Välimiesmenettelyn paikka on Helsinki ja välimiesmenettelyn kieli englanti.
http://www.promerit.net/2013/01/18998/
Arvoisa
apulaisoikeusasiamies Maija Sakslin ja vanhempi
oikeusasiamiehensihteeri Terhi Arjola-Sarja
Loppulausuntoluonnos
loppulausuntoluonnos
1. jatko-osa
loppulausuntoluonnos
2.
jatko-osa
http://e-aho-kalajokiblog.blogspot.com/2019/12/loppulausunto-2.html
http://e-aho-kalajokiblog.blogspot.com/2019/12/loppulausunto-2.html
Siellä
jossakin 07.01.2020
Erkki
Aho
Nimeni
on Erkki Aho
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti