tiistai 14. tammikuuta 2020

TI 14.01.2020 Rauhallisesti, asiallisesti ja määrätietoisesti kohti oikeusvaltiota


Eilen koin miellyttävän yllätyksen, kun eräs venäläisistä pojista, joille aikanani järjestin opiskelupaikan Suomeen, otti minuun yhteyttä ja lähetti tämän kuvan. Olin tuolloin PR-Teollisuus Oy:n toimitusjohtaja ja Kalajoen Käsi- ja Taideteollisen oppilaitoksen johtokunnan puheenjohtaja. Minä päätin että käynnistän yhteistyön Karjalan tasavallan poikien kouluttamiseksi Suomessa. Samalla halusin kansainvälistää KKTOL:n toimintaa. Minulla oli silloin jo paljon kansainvälisiä kontakteja. Kävin valitsemassa venäläiset pojat, jotka halusin kouluttaa Suomessa. Tämä kuva on otettu Kajaanissa huoltoaseman pihalla. Minä ja pojat. Olen erittäin iloinen, että pojat ovar menestyneet hyvin. Olen edelleenkin sitä mieltä, että Venäjän ja Suomen välistä yhteistyötä voidaan kehittää samalla tavalla. Tuohon aikaan venäläisillä nuorilla ei olisi ollut mahdollisuutta kovin helposti päästä Suomeen koska Ulkomaalaistoimisto vaati 10 000 markkaa tilille rahaa jotta voitiin taaata oppilaiden toimeentulo Suomessa. Minä käytin omaa rahaa poikien saamiseksi Suomeen. Minä kierrätin 10 000 markkaa jokaisen tilillä ja näin pojat saivat viisumin. Näin jälkeenpäin voin tunnustaa ”väärän” menettelyni, mutta se mahdollisti venäläisten poikien menestyksellisen koulutuksen Suomessa. Suomi on saanut moninkertaisesti takaisin poikien koulutukseen käyttämät varat poikien maksamina verotuloina. Mieluummin nuoria venäläisiä Suomeen työmarkinoille kuin arabialaisia partalapsia yhteiskunnan eläteiksi.

Järjestin aikaanani paljon opiskelupaikkoja virolaisille nuorille ja pelipaikkoja virolaisille lentopalloilijoille (41) ja jääkiekkoilijoille. Järjestin myös opiskelu-, työ- ja pelipaikkoja bulgarialaisille nuorille. Nämä nuoret ovat menestyneet hyvin ja heistä on ollut suurta hyötyä suomalaiselle yhteiskunnalle. Mielestäni tätä työtä olisi pitänyt saada jatkaa, mutta minä joudun asian johdosta peruustettoman kritiikin kohteeksi, koska onnistuin tehtävässäni ja tavoitteessani. Monia huvittaviankin asioita tapahtui tuohon aikaan. Sain Virosta kirjeen, jossa oli vain nimi Erkki ja osoite Kalajoki. Posti tiesi tuoda kirjeen minulle. Toimintani oli tunnettua. Olin silloin opettajana Raahen Porvari- ja kauppakoulussa ja Raahen Porvari- ja kauuppakoulun Konsultit Oy:n toimitusjohtaja sekä Pohjois-Suomen Toimitusjohtajakoulun vetäjä. Nyt tilanne on toinen Suomessa. Meillä on työvoimapula ja yhteiskunnan elätteinä lähi-idän partalapset. Jos Suomessa olisi laajemmin jatkettu aloittamaani linjaa niin Suomessa olisi lähialeelta ja muista Euroopan maista tulleita maahanmuuttajia täyttämässä avoimet työpaikat eikä elätteinä olisi lähi-idän partalapsia.

Heräsin hyvin nukutun yön jälkeen. Rauhallisuuteni johtuu siitä, että oikeustaistelussani tosiasiat ovat minulla erittäin hyvin hallinnassa. Etenen asioissa johdonmukaisesti ja siinä auttavat minua viranomaisten uudet rikollisten suojelupäätökset. Pyrin parin seuraavan päivän aikana tekemään asiat välipäätökseen. Seuraavana on vuorossa poliisin lähettämään aineistoon tutustuminen ja loppulausunnon antaminen. Tiedän, että en voi antaa lopuluasuntoa asiassa ennekuin poliisi on hankkinut kaikki pyytämäni todistusaienistot. Minä annan välilausunnon. Uusi käsite rikostutkintaan. Olen todella vahvoilla ja niin ovat kaikki muutkin vääryyksiä viranomaisten taholta kokeneet suomalaiset. Suomi ja minä etenemme kohti oikeusvaltiota.

Apulaisoikeuskansleri Mikko Puumalainen

From: Erkki Aho
Sent: Monday, January 13, 2020 9:27 PM
To: kirjaamo@okv.fi
Cc: kirjaamo@vnk.fi
Subject: arvoisa apulaisoikeuskansleri Mikko Puumalainen

Arvoisa apulaisoikeuskansleri Mikko Puumalainen

OIKEUSKANSLERIN TEHTÄVÄT
MITÄ VALTIONEUVOSTON OIKEUSKANSLERI TEKEE?

Valtioneuvoston oikeuskansleri on eduskunnan oikeusasiamiehen ohella ylin laillisuuden valvoja Suomessa. Hän valvoo, että tuomioistuimet, viranomaiset ja virkamiehet sekä muutkin julkista tehtävää hoitavat noudattavat lakia ja täyttävät kaikki heille asetetut velvollisuutensa. Oikeuskanslerin tehtäviin kuuluu valvoa myös perusoikeuksien ja ihmisoikeuksien toteutumista Suomessa.
Oikeuskanslerille on asetettu myös muita valvontatehtäviä. Valtioneuvoston, sen jäsenten ja tasavallan presidentin päätösten ja toimenpiteiden lainmukaisuuden valvonta on uskottu oikeuskanslerin tehtäväksi. Hänen tulee ottaa erityisesti huomioon perus- ja ihmisoikeusnäkökohdat ja niiden toteutuminen valvottaviensa toiminnassa. Ehkä tärkein oikeuskanslerin tehtävistä on valtioneuvoston laillisuusvalvonta. Oikeuskansleri voi osallistua hallituksen kokouksiin ja toimia siellä juridisena neuvonantajana. Lisäksi oikeuskanslerin tulee valvoa viranomaistoimintaa ja muutakin julkisten tehtävien hoitamista laajemmalti. Esimerkkinä voidaan mainita hänen asianajajiin ja heidän toimintaansa kohdistama valvonta. Oikeuskansleri hoitaa ja valvoo myös monia muita julkisia tehtäviä, joten kansalaisena voit aina kääntyä joko hänen tai eduskunnan oikeusasiamiehen puoleen omassa asiassasi.

Oikeuskanslerilta tuli vastaus minulle

Arvostelette useiden eri tahojen ohella oikeuskanslerille toimittamissanne kirjoituksissa muun ohella Rovaniemen hovioikeuden ja Oulun käräjäoikeuden menettelyä liittyen ulosottoasianne käsittelyyn (kirjoituksenne 20.11.2019).
SELVITYS
Käytettävissäni on ollut Rovaniemen hovioikeuden 19.11.2019 antama päätös Nro 410 (U 19/688) ja Oulun käräjäoikeuden 20.9.2019 antama päätös 19/24304 (U 19/19730).
RATKAISU
Rovaniemen hovioikeudesta saadun tiedon mukaan mainittu hovioikeuden päätös ei ole vielä lainvoimainen. Olette jättänyt valituslupahakemuksen/valituksen korkeimmalle oikeudelle. Hovioikeus toimittaa asiakirjat korkeimmalle oikeudelle valitusosoituksessa tarkoitetun määräajan umpeuduttua 21.1.2020.
Oikeuskansleri ei ryhdy tutkimaan kantelua, jos siinä tarkoitettu asia on toimivaltaisessa viranomaisessa vireillä tai jos siihen on mahdollista hakea muutosta. Näin ollen en ainakaan tässä vaiheessa tutki kanteluanne Rovaniemen hovioikeuden ja Oulun käräjäoikeuden menettelystä ulosottoasiassanne. En tutki kanteluanne myöskään muiden toimivaltaisissa viranomaisissa vireillä olevien asioidenne osalta.
Kirjoituksistanne ei ole muutoinkaan ilmennyt sellaista, joka antaisi aihetta toimenpiteisiini.

Apulaisoikeuskansleri Mikko Puumalainen

Ei voi välttyä vaikutelmalta, että Te ette ole perehtynyt asiaan, josta Te lausutte mielipiteenne. Toinen mahdollisuus on se, että Te toimitte tietoisen rikollisesti asioissa. Minä kerron tosiasiat ja juridiset perustelut asioille.
Haastoin ulosottoviranomaiset oikeuteen, koska minulla ei ollut muuta mahdollisuutta saada oikeutta, koska korkein oikeus ei nouda Suomen lakia ja Ihmisoikeussopimuksia. Korkeimman oikeuden olisi pitänyt purkaa kaikki minua ja yritystoimintaani koskevat päätökset. Oikeudenmukainen oikeudenkäynti on perustuslain ja ihmisoikeussopimusten mukainen oikeus. Jos tavallinen laki ja perustuslaki ovat ristiriidassa niin perustuslailla on etusija. Perustuslaki 106 §.
Oikeudenmukainen oikeudenkäynti on etusijalla ja se ohitta valitusluvan hakemisen korkeimmalta oikeudelle. Valituslupahakujärjestelmä on siis perustuslain vastainen.
Miksi oikeuskansleri ei ole puuttunut korkeimman oikeuden virheelliseen ja lain vastaiseen menettelyyn. Korkein oikeus ei myöskään perustele kielteisiä päätöksiään vaan toimii perustuslain ja ihmisoikeussopimusten vastaisesti.
Koska Suomessa on tapahtunut valtiopetos, niin oikeuskansleri on laiminlyönyt virkavelvollisuutensa ja käyttänyt virka-asemaansa törkeästi väärin, kun ei ole puuttunut valtiopetokseen. Tasavallan presidentti Mauno Koivisto riippumattoman tuomiolaitoksen toimintaan perustuslain 1-3 §:n vastaisesti.1 luku
Valtiojärjestyksen perusteet
1 §
Valtiosääntö
Suomi on täysivaltainen tasavalta.
Suomen valtiosääntö on vahvistettu tässä perustuslaissa. Valtiosääntö turvaa ihmisarvon loukkaamattomuuden ja yksilön vapauden ja oikeudet sekä edistää oikeudenmukaisuutta yhteiskunnassa.
Suomi osallistuu kansainväliseen yhteistyöhön rauhan ja ihmisoikeuksien turvaamiseksi sekä yhteiskunnan kehittämiseksi. Suomi on Euroopan unionin jäsen.(4.11.2011/1112)
2 §
Kansanvaltaisuus ja oikeusvaltioperiaate
Valtiovalta Suomessa kuuluu kansalle, jota edustaa valtiopäiville kokoontunut eduskunta.
Kansanvaltaan sisältyy yksilön oikeus osallistua ja vaikuttaa yhteiskunnan ja elinympäristönsä kehittämiseen.
Julkisen vallan käytön tulee perustua lakiin. Kaikessa julkisessa toiminnassa on noudatettava tarkoin lakia.
3 §
Valtiollisten tehtävien jako ja parlamentarismi
Lainsäädäntövaltaa käyttää eduskunta, joka päättää myös valtiontaloudesta.
Hallitusvaltaa käyttävät tasavallan presidentti sekä valtioneuvosto, jonka jäsenten tulee nauttia eduskunnan luottamusta.
Tuomiovaltaa käyttävät riippumattomat tuomioistuimet, ylimpinä tuomioistuimina korkein oikeus ja korkein hallinto-oikeus.
Valtiopetokseen kuuluvat seuraavat salaiseksi julistetut asiakirjat:
  1. salaiseksi julistettu ns. Koiviston konklaavin asiakirjat
  2. salaiseksi julistettu SSP-sopimus 22.10.1992
  3. salaiseksi julistettu Aktiv-Hansa-kauppa 31.03.2000
TI 07.01.2020 Mikä on Koiviston konklaavi?
KE 08.01.2020 Mikä on salaiseksi julistettu SSP-sopimus?
 KE 08.01.2020 Mikä on salaiseksi julistettu SSP-sopimus?

Salaiseksi julistettu SSP-Sopimus
Suomen Säästöpankki-SSP Oy:n pilkkomissopimus solmittiin 22.10.1993 Suomen valtion ja neljän ns. ostajapankin (SYP, KOP, Osuuspankit ja Postipankki) välillä. Tässä salaiseksi julistetussa sopimuksessa sovittiin toimialakohtaiset listaukset yrityksistä, jotka tullaan viemään konkurssiin, sekä määriteltiin kaatamisperusteet luottomäärien ja asiakkuuksien pohjalta. Jos asiakas toimi joillakin seuraavista toimialoista, niin pankeille annettiin vapaus poistaa yritys markkinoilta ja laittaa saatavansa valtion avoimeen pankkitukipiikkiin: kiinteistösijoittaminen ja kiinteistösijoittamiseen verrattava kiinteistötoiminta, muu sijoittaminen, rakentaminen, vähittäiskauppa, hotelli- ja ravintolatoiminta, vapaa-aikatoiminta. SSP-sopimus solmittiin pääministeri Esko Ahon hallituksen ja neljän ostajapankin välillä. Valtionvarainministerinä toimi Iiro n ja sisäministerinä Mauri Pekkarinen. Nämä kolme ministeriä muodostivat valtioneuvoston ”sisäpiirin”. Suomen 1990-luvun pankkikriisissä ja suuren lamassa toteutettiin Suomen historian suurin omaisuuden ryöstö. Markkinoilta poistettiin 60 000 yritystä ja 500 000 menetti työpaikkansa. Liituraitojen jäljiltä jäi kitumaan 280 000 elinkautista lumevelkavankia, joista 14 500 valitsi lopullisimman ratkaisun. Katkeraa kansaa kasvaa jo kahdessa sukupolvessa.
Pankit puhdistivat mahdolliset ja epävarmat saatavansa pankkituen avulla ja samalla poistettiin markkinoilta 60 000 elinkelpoista yritystä, jotka olisi voitu pelastaa kohdistamalla pankkituki suoraan yrityksille. Samalla aiheutettiin puolen miljoonan työttömän armada Suomeen. Suomen valtio oli pankeille varmempi maksaja kuin talousvaikeuksissa ollut yrittäjä. Siksi terveitäkin yrityksiä kaadettiin surutta. Konkursseissa kärsivät eniten yritysten omistajat, joilta katosi tällä tavalla heidän elämäntyönsä, ihmisarvonsa ja omaisuutensa. Luonnollisesti menettelystä kärsivät heidän läheisensä, sukulaisensa, tuttavansa, takaajansa, yrityksen työntekijät, toiset yritykset, tavarantoimittajat, yhteistyökumppanit sekä kunnat, jotka menettivät verotuloja. Kerrannaisvaikutukset olivat valtavat.
Kera Oy:n ruumiinpesuryhmä
Kera Oy:ssä perustettiin Helsingin Sanomien mukaan ns. ruumiinpesuryhmä, jonka tehtävänä oli pelastaa ns. Kera Oy:n rahoittamat ongelmayritykset ja muuten minimoida tappiot. Tappioiden minimointiin liittyi kilpailevien yritysten markkinoilta poistaminen yhdessä pankkien kanssa. Kera Oy:n ruumiinpesuryhmä toimi varatoimitusjohtaja Seppo Arposen alaisuudessa ja sitä johti kehityspäällikkö Veikko Anttonen. On syytä epäillä, että asiasta olivat tietoisia KTM:n yrityskehitysosasto, johtaja Olavi Änkö ja hallitusneuvos Sakari Arkio sekä KTM:n kansliapäällikkö Matti Wuoria.
Markkinoilta poistettujen säästöpankkien johtajat saivat paikat Arsenal Oy:ssä, koska he parhaiten tunsivat kaatamiensa yritysten tilanteen. Arsenal Oy:n johtajat pyysivät kaadetuista yrityksistä lähes poikkeuksesta erityistilintarkastuksen. Oikeusministeriö oli kouluttanut tiettyjä tilintarkastustoimistoja tekemään sellaiset erityistilintarkastuskertomukset, joista entiset säästöpankkien johtajat ja myöhemmin Arsenalin johtajat saivat tukevan selkänojan kaatamiensa yritysten tuhoamiseksi. Kera Oy hankki vakoilutietoja yrityksistä tekemällä niissä auliisti yritystutkimuksia edullisesti. Näin Kera Oy ja Arsenal Oy yhdistivät voimansa yritysten kaatamiseksi ja yritysjohtajien ja heidän omaisuutensa tuhoamiseksi.
Pankkikriisin varjossa Suomessa suoritettiin vallankaappaus, jossa pankeille annettiin valtuudet jakaa kansalaisten varallisuus haluamallaan tavalla. Poliittisen siunauksen ohjeistus sai Esko Ahon hallituksen talouspoliittiselta ministerivaliokunnalta, johon kuului pääministerin lisäksi valtionvarainministeri Iiro Viinanen, ministerit Mauri Pekkarinen Keskusta, Jan-Erik Enestam Ruotsalainen kansanpuolue ja Toimi Kankaanniemi Kristilliset. Menettelyn osana solmittiin 14.10.1993 SSP:n pilkkomissopimus, mikä valtion puolesta allekirjoitettiin 22.10.1993. Sopimukseen sisältyi nimetyillä aloilla toimivien yritysten vapaa realisointioikeus. Tuomioistuinten tehtäväksi jäi tuomita pankkien vaatimusten mukaan. Laillisuusvalvojat ja valtakunnansyyttäjä varmistivat lainrikkojen syytesuojan. Säästöpankkisopimus julistettiin salaiseksi.
Käräjätuomari Jussi Nilsson kirjoitti Lakimiesuutiset lehdessä n:o 2 vuonna 2002, että tuomarikunta on organisoitu poliittisten valtaelinten alaisuuteen.
Tyhminkin pankinjohtaja tajusi Esko Ahon luvanneen ilmaista rahaa
KEP:n Säästöpankin johtaja Korpela sanoi Seuralehden haastattelussa 15.11.2002 väliotsikossa mainitut sanat. Korpela jatkaa, että ”katkaisimme rahoitusneuvottelut kaikkien vaikeuksissa olleiden yritysten kanssa. Tajusimme, että turha on keskustella ongelma-asiakkaiden kanssa, koska valtio maksaa pankin luottotappiot”.
MOT-ohjelmassa 29.11.1999 saman pankin isännistöä 15 vuotta johtanut toimitusjohtaja Antti Ojala sanoi näin ” Suoraan voin sanoa, että Suomen Säästöpankki ajoi yrityksiä nurin saadakseen omaan käyttöönsä, omien vakuuksien, oman varallisuutensa paikkaamiseksi pankkitukea avatusta valtion piikistä. Voidaan vetää suora johtopäätös, että ongelma-asiakkaat olivat pankille riski, mutta tässä poistui kerralla riski ja oma vakavaraisuus parani”.
Jälkien peittely
Säästöpankkien pilkkomissopimusta tehtäessä 22.10.1993 perustettiin ongelmaluottoja varten omaisuudenhoitoyhtiö Arsenal Oy. Perustamisvaiheessa yhtiöön siirrettiin n. 3600 lainaa ja kesäkuuhun 1994 mennessä n. 34 000 lisää. Kaikkiaan Arsenaliin siirrettiin lähes 80 000 ongelmaluottoa, joista luottotappiot korvattiin siirtäjäpankeille m. 50 miljardin pankkituella eli kansalaisten maksamilla verovaroilla. Arsenal sai salaiseksi valtiontalouden tarkastusviraston raportin sillä perusteella, että sille voi koitua vahinkoa raportin julkistamisesta. Valtiontalouden tarkastusviraston mukaan Arsenalin on syytä varautua noin 500 miljoonan korvauksiin 13 yksityiselle ihmiselle tai yritykselle. On todennäköistä, että raportissa oli vain jäävuoren huippu. Raportin salaamisesta vastasi ministeri ja silloinen Vasemmistoliiton puheenjohtaja Suvi Anne Siimes.
Sain hankittua tuon salaiseksi julistetun SSP-sopimuksen kopion, jota esittelen tässä videossa:
SSP-sopimus
Olen taistellut Suomen valtiota vastaan nyt jo lähes 25 vuotta saadakseni. Minulla on kiistattomat näytöt asioista ja rikollisetkin ovat tunnustaneet tekonsa, mutta siitä huolimatta en saa oikeutta.
Haastoin Suomen valtion Ylivieskan käräjäoikeuteen ja tein erittäin yksityiskohtaisen todistusaineiston sekä liitin todistusaineistoksi kopion SSP-sopimuksesta sekä Seppo Konttisen kirjan Salainen Pankkituki , A-P. Pietilän kirjan Pankkikriisin peitellyt paperit sekä Rahan ja Laman Pelurit kirjan sekä oman kirjani Olet Maamme Armahin Suomenmaa.


Lisäksi todistusaineistona olivat nämä aineistot
Videot
Erkki Ahon videot ( 6 videoa)
Hätähuuto Suomesta
Tyytymättömyyden ilmaisu Ylivieska-Raahen käräjäoikeuden käräjäoikeuden esteellisyyttä koskeva osaratkaisuun
Tämän aineiston olen toimittanut Ylivieskan käräjäoikeuteen vuonna 2016 ja korkeimman oikeuden päätöksen mukaan sitä pitää säilyttää siellä vuoteen 2021. Kävin tarkistamassa asian Ylivieskan käräjäoikeudessa, josta löytyi vain korkeimman oikeuden säilyttämisilmoitus, mutta ei aineistoa. Tein silloin rikosilmoituksen asiasta Oulun poliisille, mikä jätti asian tutkimatta. Pyysin kuitenkin käräjäoikeutta hankkimaan tämän aineiston, koska olen sen sinne toimittanut. Nyt Ylivieskan, Raahen ja Oulun käräjäoikeudet ovat yhtä käräjäoikeutta.

PR-talojen konkurssivyyhti todistusaineistoineen

PR-talojen konkurssivyyhti todistusaineistoineen 2

PR-talojen konkurssivyyhti todistusaineistoineen 3

Todellisia syyllisiä ovat nämä henkilöt
kihlakunnansyyttäjä Sulo Heiskari
asianjaja Antti Latola
asianjaja Hannu Maskonen
varatuomari Paavo M. Petäjä
entinen asianajaja Asko Keränen, nykyinen varatuomari
lestadiolainen poliisi Raimo Ollila
Tästä syystä
Todistusaineisto asiassa - kaikki ulosottosaatavani ovat syntyneet rikosten avulla:
Kauppasopimukset Alavieskan Puurakenne Oy:n konkurssipesän ja Euronio Oy ( 3 kpl)
Konkurssisääntö 50 a § (31.1.1995/110)
Väliaikainen pesänhoitaja voi myydä velallista ja suurimpia velkojia kuultuaan konkurssipesään kuuluvaa irtainta omaisuutta siinä laajuudessa kuin se on välttämätöntä tappioiden välttämikseksi tai kka konkurssipesän hallinnosta tai hoidosta aiheutuvien kustannusten maksamiseksi. Väliaikaiset pesänhoitajat eivät voi myydä kiinteää omaisuutta.
Kera Oy käytti saattohoitajaa, jonka tehtävänä oli tuhota yritys. Saattohoitaja teki muiden osakkaiden tietämättä Kera OY:n kanssa kuvassa olevan sopimuksen. Kysymyksessä on törkeä petos, koska myyjä Kera Oy oli päättänyt poistaa perustettavan yhtiön markkinoilta. Siihen liittyy kuvassa oleva sopimus.
Väliaikaiset pesänhoitajat eivät konkurssisäännön mukaan saa myydä kiinteää omaisuutta. He kuitenkin myivät kiinteää omaisuutta maakaaren vastaisesti. Heillä ei ollut valtakirjoja ja he myivät toisen omaisuutta omanaan kauppakaaren vastaisesti.
Kaupanteossa salattiin 48 miljoonan markan pantatut kiinnitykset. Kysymyksessä oli 63 miljoonan markan törkeä petos.
Kaupanvahvistajaksi on merkitty tuleva syyttäjä Sulo Heiskari, joka ei kauppakirjan allekirjoittajan mukaan ollut paikalla, kun kauppasopimus allekirjoitettiin. Sulo Heiskari on toiminut syyttäjän kauppasopimuksista käydyissä oikeudenkäynneissä. Syyttäjistä annetun lain mukaan hän on toiminut esteellisenä syyttäjänä.
Kaupanvahvistajan kutsuma todistaja Arto Ranta-Ylitalo todistaa, ettei hän ollut paikalla kun kauppakirjat allekirjoitettiin. Kauppasopimukset ovat siis laittomia.
Kaupanvahvistajaksi merkitty nimismies Sulo Heiskari toimi syyttäjänä kaikissa kauppasopimuksista johtuvista oikeudenkäynneistä. Syyttäjistä annetun lain mkaan hän ehdottomastai esteellinen toimimaan syyttäjänä näissä asioissa.
Alavieskan Puurakenne Oy:n konkurssipesä purki kaupat. Kaupan purku on aina lopullinen ja peruuttamaton. Kun pääsopimus puretaan niin liitännäiset eli takaukset eivät voida voimaan. Alavieskan Puurakenne Oy:n konkurssipesä haki konkurssituomion väärillä tiedoilla, koska kaupat oli purettu. Konkurssi oli siis laiton. Kysymyksessä on prosessipetos.
Todistusaineistona kauppojen purkusopimukset
Todistusaineistona virheellinen konkurssihakemus
Varatuomari Paavo M. Petäjä antoi Ylivieskan käräjäoikeudelle väärän lausuman asiassa ilman valtakirjoja ja toimeksiantoja. Paavo M. Petäjä tunnustaa asian KRP:lle
Silloiselle asianajajalle Asko Keräselle annettiin valtakirjat asioiden hoitamiseksi, koska hän pyysi niitä sillä perusteella, että konkurssi on laiton, koska kaupat oli purettu ja konkurssi oli haettu väärillä tiedoilla..
Entinen asianajaja, nykyinen varatuomari Asko Keränen tunnustaa, että hän jätti valituksen tekemättä. Nyt ainoa mahdollisuus on saada purku korkeimmalta oikeudelta, mutta korkein oikeus ei suostu purkamaan vääriä tuomioita eikä Ylivieskan käräjäoikeus ota asiaa käsiteltäväkseen. Poliisi ei tutki, syyttäjä ei syytä eikä laillisuusvalvonta näe asioissa mitään laitonta rikoksista puhumattakaan.

Juristi Asko Keräsen talousrikosoikeudenkäynti yllätti syyttäjän ja tuomarin – Keränen tunnusti kaiken heti kättelyssä
Tutkinnanjohtajana ollut poliisi Raimo Ollila on jättänyt kaikki rikostutkintapyynnöt tutkimatta. Ollilan esimiehet ovat olleet lestadiolaisia kuten Ollilakin. On syytä epäillä, että lestadiolainen mafia on suojellut omia aateveljiään rakennusalalla sekä poliisialalla.
Asianajaja Hannu Maskonen teki asiassa oman lopullisen ratkaisunsa, ”putosi” parvekkeelta ja kuoli.
Ennen kuolemaansa asianajaja Hannu Maskonen haastoi Erkki ja Eila Ahon oikeuteen velallisen epärehellisyydestä Merita-pankin nimissä pankinjohtajan tietämättä asiasta. Tässä pankinjohtajan todistus.
Erkki Aho tuomittiin asiassa 75 päivän ehdottomaan vankeuteen sellaisen velan perusteella jota ei todellisuudessa edes ollut olemassa.
Koska oli eduskuntavaalit tulossa niin kansanedustajaehdokas Kalajoen kaupunginvaltuuston silloinen puheenjohtaja Raili Myllylä organisoi asiat niin, että Erkki Ahon piti antaa valtuustolle selvitys vankeustuomiosta otsikolla Luottamusmiehen rikollinen toiminta luottamustoimen ulkopuolella. Valtuutettu Erkki Aho teki parissa viikossa 1879-sivun selvityksen asioista. Valtuuston puheenjohtaja Raili Myllylä apunaan Kalajoen kaupungin virkamiesjohto estivät valtuutettu Erkki Ahoa esittämästä asioita valtuutetuille valtuuston kokouksessa. Kysymyksessä oli törkeä luottamusaseman ja virka-aseman väärin käyttö sekä rikollisten suojelu. Poliisi kieltäytyi tutkimasta asiaa.
Olen kääntynyt syyttäjä Petri Oulasmaan puoleen asiassa huonolla menestyksellä

Pankkikriisi on ajankohtainen asia vieläkin

Olen tehnyt pankkikriisistä laajan selvityksen

Pankkikriisiselvitys -karmea totuus julki

Olen kääntynyt syyttäjä Petri Oulasmaan puoleen asiassa huonolla menestyksellä
Pankkikriisi on ajankohtainen asia vieläkin
Syyttäjä Petri Oulasmaa kieltäytyy noudattamasta lakia. Rikollisille on annettu syytesuoja.
Olen hakenut useamman kerran tuomion purkuja korkeimmalta oikeudelta,mutta korkein oikeus ei pura tuomioita.
Olen kääntynyt Euroopan Ihmisoikeustuomioistuimen puoleen, mutta suomalaiset tuomarit ovat estäneet asiani käsittelyn,
Olen kääntynyt Kansainvälisen rikostuomioistuimen puoleen kolme kertaa. Kansainvälinen rikostuomioistuin ei ota asiaa käsiteltäväksi.
Olen kääntynyt Kansainvälisen rikospoliisin puoleen, mutta Interpol ei ota asiaa tutkittavakseen.
Olen kääntynyt Euroopan Oikeuskomissaarin ja Euroopan neuvoston puoleen asiassani. Euroopan Oikeuskomissaari ei ota käsiteltäväkseen asiaa ja Euroopan Neuvosto ei ole vielä vastannut minulle.
Olen kääntynyt YK:n Ihmisoikeusneuvoston puoleen asiassa,mutta sieltä en ole vielä saanut vastausta. Olen kääntynyt Amnesty Intrnationalin puoleen,mutta ilman tulosta.
Olen haastanut ulosottoviranomaiset oikeuteen useita kertoja jotta voin todistaa että kaikki ulosotossa olevat saatavani on saatu aikaan rikosten avulla. Käräjäoikeus ei ole ottanut asiaa käsiteltäväkseen vaan on tehnyt minusta perättömän rikosilmoituksen virkamiehen väkivaltaisesta vastustamisesta.
Olen kannellut useita kertoja asioista laillisuusvalvojille, mutta joskus olen saanut ei anna aiheitta päätöksen. Pääosin ei ole kuulunut minkäänlaista vastausta.
Olen pitänyt ministerit ajan tasalla koko ajan asioistani

Terve Juha

Avoin kirje pääministeri Antti Rinteelle

Myöskin kaikki kansanedustajat ovat sulkeneet silmät ja korvat valtiopetokselta eivätkä he halua perustuslakituomioistuinta ja totuuskomissiota. He eivät välitä kansalaisten valituksista eivätkä korvaansa lotkautta kansalaisten lain ja oikeuden vaatimuksille. Kansanedustajat eivät noudata lakia ja ministerit eivät noudata ministerivalaa.
Perustuslakituomioistuin on kaikissa muissa maissa paitsi ei Suomessa

Nyt olen ollut kuulusteluissa asiassani , jossa kuulustelut tehtiin vastoin esitutkintalakia, vastoin poliisilakia, vastoin perustuslakia ja vastoin Ihmisoikeussopimuksia. Minä en saanut esittää mitään todistusaineistoja asiassa eikä todistajiani kuultu.
Siksi jouduin lähtemään maanpakoon Bulgariaan.

Minun oikeustajuni ja kokemukseni mukaan Suomi ei ole oikeusvaltio. Suomessa on tapahtunut valtiopetos ja siihen ovat syyllistyneet Suomen kaikki tasavallan presidentit Mauno Koivisto Sauli Niinistöö sekä kaikki Suomen hallitukset Harri Holkerin hallituksesta Sanna Marinin hallitukseen. Valtiopetoksen toteuttajina ovat olleet oikeuslaitos , syyttäjälaitos , poliisijohto ja laillisuusvalvonta.
09.01.2020 Suomi ei ole oikeusvaltio – tuomioistuinten ihmisoikeusrikokset saavat jatkua laillisuusvalvojien silmien alla.

SU 12.01.2020 Käräjätuomari Timo Mäkeläinen

Käräjätuomari Timo Mäkeläinen 13.1.2020 U 19/30944

Nyt Teidän tehtävänne on toimia niin, että korkein oikeus purkaa kaikki minua ja yritystoimintaani koskevat päätökset ja Suomen valtio korvaa minulle kaikki aiheuttamansa valtavat taloudelliset tappiot sekä hirvittävät henkiset kärsimykset.
Laskelma on esitetty edellä esitetyissä blogeissa, jotka on korvausneuvottelun pohja.
Tämä on minulle tärkein asia. Siitä Te ette voi tästä kieltäytyä, koska tämä kuuluu oikeuskanslerin tehtäviin.

Kalajoella 14.01.2020

Erkki Aho
tiedoksi valtioneuvosto ja oikeusministeriö

Aampala tänään minulla oli tavanomainen, josta kirjoitin eilisessä blogissani. Joitakin muutoksia eiliseen oli se, että kaurapuuron kanssa söin tyrnin marjoja ja voileivän päällä oli paprikan sijasta chiliä.

Tyrni (Hippophae rhamnoides) kuuluu hopeapensaskasveihin. Sen kuoren sisältämä hippofeiini-serotoniini torjuu tulehduksia ja vaikuttaa kudosten kasvuun. Venäläiset käyttävät tyrninkuorta syöpälääkkeenä.
Arojen ja vuorenrinteiden pensas on kotoisin Himalajan vuoristoseudulta. Luonnonvaraisena tyrni viihtyy Siperiassa, Mongoliassa, Kiinassa ja Venäjällä, Alpeilla, Puolassa, Saksassa sekä pohjoismaiden tuulisilla rannikkoalueilla. Siitepölylöydösten perusteella tyrniä tiedetään esiintyneen jääkauden jälkeen kaikkialla Euroopassa, myös sisämaassa.
Valolle ahne tyrni kestää kuivuutta ja viihtyy suolaisen veden äärellä. Suomessa tyrni on luonnonvarainen Pohjanlahden rannikolla ja Ahvenanmaalla. Villiintyneenä se on levinnyt rannikkoa pitkin Tornioon asti.
Tyrniä on vaalittu rauhoitusmääräyksin, jotka on purettu vasta 2006. Satakunnassa tyrni on valittu maakuntakukaksi.
Tyrni on aina ollut Pohjanlahden rannikon superruokaa. Kalastajat tarjoavat tyrnimarjasosetta kalan höysteenä.
Suomessa tyrnin viljely on aloitettu vasta 1980-luvulla. Uusia lajikkeita kehiteltäessä on haettu vähäpiikkisiä pensaita.
Tyrni leviää vaellusjuurien avulla ja saattaa muodostaa tiheitä pensaikkoja jyrkkiä rinteitä pengertäen. Tyrnin juurinystyröiden sädesienet sitovat typpeä. Keväällä ennen lehtien puhkeamista oksahankojen tyviin ilmestyy vaatimattomia kukkaryppäitä. Kukinnan jälkeen aukeavat tyrnipensaan hopeanharmaat lehdet.
Tyrnin marjat kypsyvät vasta syys-lokakuussa. Silloin pensas helottaa appelsiininkeltaisena harmaantuvassa maisemassa. Täysin kypsästä marjasta voidaan puristaa mehua suoraan pulloon. Vaikka tyrnin rauhoitus on päättynyt, sato kerätään edelleen oksia varjellen.
Linnut käyttävät ravinnokseen pensaisiin jääviä talvimarjoja ja kylvävät niitä ympäröivään maastoon.

Vitamiinipommi
Tyrnin marja on maultaan suuta kurovan hapan. Maku koostuu muun muassa omena-, viini-, etikka- ja kiinahaposta.
Kansanparannuksessa lehdistä ja kukista on tehty teetä yskään ja marjasoseella on hoidettu ripulia, reumaa, ihottumaa ja keripukkia. Siemeniä on otettu avuksi ummetukseen.
Tyrniruokia on syöty aluksi vain rohtona. Ruoilla on hoidettu flunssaa, vahvistettu sydäntä ja torjuttu syöpää. Nykyisin tyrni kelpuutetaan jopa kosmonauttien ruokavalioon.
Tyrni on varsinainen C-vitamiinipommi. Jo muutama marja päivässä torjuu vaivihkaa kevätväsymyksen. Kypsymisen alussa marjojen C-vitamiinipitoisuus on korkeimmillaan. Marjassa on myös karoteeneja sekä tuntuvasti B- ja K-vitamiineja.
Tyrni sisältää muun muassa sinkkiä, mangaania, magnesiumia, natriumia ja kalsiumia. Marjan runsas hivenainepitoisuus vahvistaa luustoa, pitää yllä lihaskuntoa ja vahvistaa hermorakenteita. Flavonoidipitoisuudeltaan vain variksenmarja, puolukka ja aronia yltävät marjoista tyrniä ylemmäs.
Tyrnin marjat sisältävät SOD-entsyymiä, joka on tehokas antioksidantti. SOD eli superoksididismutaasientsyymi eliminoi elimistön happiradikaaleja. Iän myötä SOD-entsyymin eritys vähenee ja puutos altistaa ikääntymisen vaivoille.
Entsyymi tuhoutuu kuumennuksen aikana.
Tyrnin marjoissa, kuorissa, hedelmälihassa, siemenissä ja lehdissä sekä pensaan kuorissa ja juurissa on kasviöljyjä. Pelkästään marjan hedelmälihassa on 8 prosenttia tyrniöljyä, siemenissä vielä enemmän.
Tyrnin öljyt sisältävät arvokkaita omega-3, -6, -7- ja -9-rasvahappoja. Alfalinoleenihappopitoisuudeltaan tyrni on oliiviöljyn veroinen.
Tyrnimehu on niin öljyistä, ettei se liukene veteen. Tuoremehussa öljy nousee mehun pinnalle. Öljypitoisuus on korkein täysin kypsissä marjoissa, joissa on myös eniten rasvaliukoisia karotenoideja ja E-vitamiinia, ihoa hoitavia suoja-aineita. Tyrniöljy parantaa sydämen toimintaa, lisää verisuonten joustavuutta ja ehkäisee rytmihäiriöitä. Venäjällä tyrniöljyllä on hoidettu säteilyn aiheuttamia vaurioita ja korjattu verisuonikovettumia. Tyrniöljyllä on myös lievitetty palovammoja ja parannettu ihotuberkuloosia.

Limakalvojen avuksi
Ravintona öljyt voitelevat limakalvoja kosteiksi ja pehmeiksi koko vartalon mitalla. Kansanlääkinnässä tyrniöljyä on otettu avuksi mahavaivoihin, silmien kirvelyyn ja mielenpahoituksiin. Tyrni tarjoaa apua myös tupakan- ja makeanhimoon.
Tyrniöljy voitelee ärtyneen suoliston limakalvoja. Suolistosyövän tai eturauhassyövän säteilytyksen jälkihoitona lempeä tyrniöljyöljykuuri jouduttaa limakalvojen ja tiehyiden paranemista.
Kauneudenhoidossa tyrniöljyillä hoidetaan hilseilevää ja kuivaa ihoa ja suojaudutaan auringon uv-säteiltä. Kosmetiikkateollisuus käyttää öljyjä hyväksi päivävoiteissa ja ikääntyvän ihon hoidossa.
Tyrnimarjan pusertaminen iholle on vanha saaristolaisten kauneusvinkki, jota sopii kokeilla ihonhoitoon edelleen.
Verenpaineen hallintaan
Kiinalaiset keittävät tyrninlehdistä teetä, jolla on vihreän teen kaltainen virkistävä vaikutus. Tyrnitee nopeuttaa nestekiertoa ja suojaa muun muassa kihdin ja reuman oireilta.
Tyrnin lehdissä on flavonoideja, kversetiiniä, myrisetiiniä ja isoramnetiinia, joka suojaa soluja LDL-kolesterolin haitoilta ja yhdessä kversetiinin kanssa tukee hyvää kolesterolia.
Flavonoidit edistävät syöpäsolujen tuhoutumista ja vähentävät verisuonten kalkkeutumista. Flavonoidien ansiosta tyrnitee on luonnollinen verenpainetta alentava juoma. Flavonoidit näyttävät laskevan myös veren sokeriarvoja.

Raikasta tyrniruokaa
Tyrnin käyttö päivittäin tukee yleiskuntoa. Marjan vahva väri säilyy kuumennettaessa. Esimerkiksi tyrnihyytelöllä kruunattu juustokakku tai yksinkertainen tyrnikiisseli päättää keväisen aterian raikkaasti.
Toipilaan ruokavaliossa tyrnillä on kuningattaren osa. Tehokkainta on nauttia marjat tuoremehuina ja nektareina.
Tyrnijauhe syntyy mehunpuserruksen ohessa kuorista ja siemenistä. Jauhe sopii viilin, jogurtin ja puuron joukkoon, ja siitä saa suojakuituja kakkuun tai sämpylöihin. Myös kalan leivitykseen tyrnijauhe on omiaan ja antaa hienon aromin vaikkapa uuniloheen. Retkiruokiin jauheripsaus lisää puhtia.
Valmiita, marjantuottajien valmistamia tyrnijauheita myydään esimerkiksi messuilla, maalaismarkkinoilla ja luontaistuotemyymälöissä.

Kävin tänään kuntosalilla. Kalajoen keskustassa entisissä Halpa-Hallin tiloissa on Hyvintointikeskus Asema, jonka laitteet täyttävät vaativammankin kuntoilijan tarpeet. Erona bulgarialaiseen kuntosaliin on se, että Bulgariassa käyttämäni kuntosli oli todella iso ja monipuolinen. Siellä oli enemmän erilaisia kuntosalilaitteita. Erityisesti jäi kaipaan alavatsanlihaksiin liittyvää kuntosalilaitetta jonka avulla vyötärö pieneni nopeasti. Valitettavasti en ottanut valokuvaa tuosta laitteesta. Toinen laite jota jäi kaipaan oli soutulaite. Se vaatii suuremman tilan ja ehkä siksi sitä ei ole Hyvinvointikeskus Asemalla. Bulgariassa asiakaskunto käyttämässäni kuntosalissa oli bodybildereitä eli todellisia tankkeja. Naispuoliset kuntosalin käyttäjät olivat pääasiassa nuoria urhelijoita. Paikkakunnalla oli nuorisourhelu ja -valmennus todella tehokasta.

Päivälliseksi tein kanakeittoa. Ruokajuomana eilen tekemääni tehojuomaa vihreistä herneistä, mangosta, maustamattomasta jogurtista, punaviinimarjoista ja karpaloista. Ruisleivän päällä juustoa ja ravintolafilekalaa. Jälkiruokana mandariini.

1. Paljon proteiinia
Kana on täynnä proteiineja, jotka ovat lihaksien rakennuspalikoita. Proteiinit koostuvat aminohapoista, jotka ylläpitävät ja vahvistavat muita elintoimintoja, kuten soluja, luita ja myrkkyjen hajottamista. Joten lisää kanakeitto jo huomisen ruokalistaan! 
2. Valtavasti vitamiineja
Proteiinien lisäksi kanassa on runsaasti vitamiineja. Syömällä kanaa saat tärkeitä B-vitamiineja, jotka vahvistavat immuunijärjestelmää, parantavat hermostoa ja antavat yleensä energiaa jokapäiväiseen elämään.
Lisäksi kana tuottaa myös hyvää D-vitamiinia, joka on harvinaisuus näissä pimeissä talviolosuhteissa, kun taas kanassa oleva A-vitamiini takaa terävän näkökyvyn. Ehkä sinun pitäisi peruuttaa Gran Canarian lomasi sekä piilolinssitilauksesi ja tilata sen sijaan kanaleipä? 
3. Vähän rasvaa
Kana on myös erittäin hyvä vähärasvainen lihaproteiini, jonka tyydyttyneen rasvan määrä on vähäinen punaiseen lihaan, kuten naudan- ja sianlihaan verrattuna. Tämä ei vaikuta ainoastaan painon ylläpitämiseen, vaan se myös vähentää kolesterolia. Joten korvaa hampurilaisen naudanlihapihvi mehukkaalla kanafileellä ja tarjoile se hyvällä omallatunnolla! 
4. Paljon mineraaleja
Mineraalien kannalta vieraasi ovat myös hyvin suojautuneita. Kanassa on runsaasti rautaa, joka auttaa punasoluja luovuttamaan happea soluille, fosforia, joka vaikuttaa hampaiden vahvuuteen ja aivojen terveyteen, sekä seleeniä, jolla on tärkeä rooli auttaa soluja taistelemaan tauteja, kuten syöpää vastaan. 
5. Vatsaystävällinen 
Aivan kuten syömämme ruoka, listamme loppuu ruoansulatuskanavaan. Proteiinit, vitamiinit, mineraalit ja vähäinen tyydyttyneen rasvan määrä vaikuttavat vatsan hyvinvointiin. Ja tämä, kuten varmasti tiedätkin, takaa hyvinvoinnin. Pidä kuitenkin mielessä, että liha ei sisällä ravintokuitua, joka on myös tärkeä ruoansulatuksen kannalta. Mutta onneksi kanaa voidaan tarjoilla monella eri tapaa, hyvässä seurassa monien muiden terveellisten ja kuitupitoisten ainesosien kanssa!

Mandariinit ovat peräisin appelsiinipuuta pienemmästä puusta. Ne koostuvat hedelmälihasta, kuidusta sekä tunnusomaisen makuisesta ja tuoksuisesta hedelmämehusta. Toisin kuin appelsiinit, mandariinit saa kuorittua helposti. Seuraavaksi jaamme hyviä syitä syödä mandariineja!
Miksi kannattaa syödä mandariineja?
Mandariineja syödään tuoreina sellaisenaan, mehuissa ja salaateissa. Niitä käytetään myös jälkiruoissa, marmeladeissa, smoothieissa ja mehuissa. Ne ovat terveellisiä välipaloja ja koostuvat pääosin vedestä.
Alhaisen sokeripitoisuutensa takia niissä on vain 53 kilokaloria per 100 grammaa. Niissä on kuitua ja ravintoaineita, kuten kaliumia, magnesiumia, C-vitamiinia, fosforia, E-vitamiinia, A-vitamiinia ja folaattia.
Kuten näet, mandariinit ovat hyvin monipuolisia hedelmiä, joista elimistö saa paljon tärkeitä ravintoaineita. Seuraavaksi kerromme tarkemmin 6 hyvää syytä syödä niitä.
1. C-vitamiinipitoisuus
Mandariinit ovat appelsiinien jälkeen toiseksi paras vaihtoehto niille, jotka haluavat vähentää sokerinsyöntiään. Lisäksi niiden maku ja tuoksu ovat vaihtelua toiselle hyvälle C-vitamiinin lähteelle, appelsiineille.
  • Askorbiinihapolla on lukuisia tehtäviä elimistössä: se ehkäisee mm. sydän- ja verisuonisairauksia sekä nopeuttaa haavojen paranemista.
  • Se auttaa myös ylläpitämään luiden ja hampaiden terveyttä sekä edistää raudan imeytymistä.
  • C-vitamiini auttaa myös kollageenin ja karoteenin muodostumisessa.
Karoteeni on kemikaaliyhdiste, joka nopeuttaa rasvahappojen hapettumisprosessia ja energiantuotantoa.
Nämä toiminnot vaikuttavat rasvakudokseen polttamalla rasvaa kemikaalitasolla.
Mistä tiedät, tarvitsetko lisää C-vitamiinia? Lue tämä artikkeli: 8 C-vitamiinin puutosoiretta
2. Torjuu syöpää
Vapaat radikaalit, erittäin reaktiiviset molekyylit, luovat hyvin kohtalokkaan epäjärjestyksen elimistön soluihin johtuen mm. huonosta ravitsemuksesta, liiallisesta liikunnasta, stressistä, tupakasta, alkoholista ja lääkkeistä.
Tämän prosessin seurauksena tapahtuu ikääntymistä ja syntyy useita hermoston sekä sydän- ja verisuonijärjestelmän ongelmia.
Mandariineissa on C-vitamiinia, E-vitamiinia, karoteenia ja flavonoideja, jotka neutralisoivat hapettumisprosesseja torjuen näin pahanlaatuisia soluja.
Eri tutkimusten mukaan nämä vitamiinit parantavat kemoterapian ja sädehoidon sivuvaikutuksia useissa erilaisissa syövissä (mm. keuhko-, maha- ja eturauhassyövissä).
3. Hoitaa anemiaa
Anemia on yksi maailman yleisimmistä ravitsemusongelmista. Se syntyy alhaisen veren hemoglobiinin seurauksena. Hemoglobiini on aine, joka vastaa hapen kuljettamisesta kaikkialle elimistöön. Tähän prosessiin tarvitaan tiettyjä ravintoaineita, kuten rautaa.
  • Mandariinien sisältämä C-vitamiini helpottaa raudan imeytymistä ruoansulatusjärjestelmässä ja tukee sen mobilisaatiota.
  • Tieteellisten tutkimusten mukaan 25-75 mg:n annos C-vitamiinia kaksin- tai kolminkertaistaa raudan imeytymisen ateriasta.
  • Tämä aine vaikuttaa fytaatteihin, ravintoaineiden estäjiin, mikä vähentää liukenemattomien kompleksien määrää, lisäten samalla raudan imeytymistä ja parantaen anemiaa.
Älä jätä lukematta: 4 hedelmää, jotka estävät syöpää
4. Kannattaa syödä mandariineja raskauden aikana
Mandariineista saa foolihappoa eli B9-vitamiinia. Tämä ravintoaine auttaa kudosten kehittymisessä solutasolla ja tehostaa myös punasolujen muodostumista. Mandariinit osallistuvat myös nukleiinihappojen (DNA ja RNA) tuotantoon ja vaikuttavat hermoston kehitykseen.
  • Yllä mainitut toiminnot ovat erityisen tärkeitä raskauden aikana ja varhaislapsuudessa. Tästä syystä tätä vitamiinia ei tulisi jättää pois terveellisestä ja tasapainoisesta ruokavaliosta.
5. Makea kaliumin lähde
Kalium on tärkeä makrokivennäisaine, joka säätelee elimistön nestetasapainoa sekä lihasten, hermoston ja munuaisten toimintaa. Itse asiassa kalium auttaa normalisoimaan joitakin korkean verenpaineen aiheuttajia.
Urheilijoille kaliumin nauttiminen on erityisen tärkeää, sillä se mahdollistaa nesteytyksen, palauttaa treenissä menetetyt mineraalit ja alentaa vammojen riskiä.
Mandariinien korkea vesi- ja kaliumpitoisuus ovat syynä siihen, miksi nämä hedelmät ovat oleellisia glukoosivarastojen ja elektrolyyttien palauttamisessa ja näin suorituskyvyn optimoimisessa.
6. Taistelee virtsahappoa ja infektioita vastaan
Sisältämästään vedestä, sitruunahaposta ja kaliumista johtuen mandariineilla on diureettinen ja virtsaa alkalisoiva vaikutus, joka auttaa taistelemaan infektioita vastaan ja poistamaan puriineja.
Puriinit ovat orgaanisia yhdisteitä, joiden liikatuotanto aiheuttaa hyperurikemiaa ja kihtiä. Kihti johtuu virtsahapon kiteytymisestä niveliin, mikä aiheuttaa kipua.
Kuten näet, mandariineilla on monia terveydelle loistavia ominaisuuksia. Aiotko alkaa syödä niitä enemmän?

Kontaktieni perusteella olisi mahdollisuus aloittaa yhteistyö bulgarialaisten painonnostoväen kanssa. Jos Kalajoen Junkkareiden ja Raution Kisailijoiden painonnostajat ovat kiinnostuneita asiasta niin ryhdytään järjestetään yhteistyökuvioita, harjoittelua ja kilpailuja.

Kiitän käräjätuomari Sarianne Ervastia ja ulosottomies Eveliina Nissilää omasta ja Suomen kansan puolesta, että he ovat tehneet rikosilmoituksen toiminnastani. Olen pyrkinyt samaan oikeutta Suomessa jo lähes 25 vuoden ajan, mutta se ei ole onnistunut vaikka todistusaineisto on kiistaton ja rikolliset ovat tunnustaneet tekonsa. Tämä johtuu siitä, ettei poliisi tutki, syyttäjä ei syytä, oikeus ei ota käsiteltäväkseen ja laillisuusvalvonta ei näe asioissa mitään laitonta rikoksista puhumattakaan.
Minä olen kärsinyt syyttömänä neljä konkurssia, yhden 75 päivän ehdottoman vankeustuomion ja seitsemän kunnianloukkaustuomiota ja avioliittoni on rikottu käräjätuomarin virheellisen menettelyn johdosta. .Olen menettänyt yritykseni, omaisuuteni, luottokelpoisuuteni ja olen joutunut syyttömänä olemaan lähes 25 vuoden Suomen valtion rikoksilla aikaansaadun ulosoton kohteena. Olen joutunut olemaan maanpaossa Suomessa, Ruotsissa ja Bulgariassa Suomen valtion rikollisen toiminnan johdosta. Olen kärsinyt valtavat taloudelliset tappiot ja hirvittävät henkiset kärsimykset Suomen valtion rikollisen toiminnan johdosta. Minä en kuitenkaan ole ainoa ihminen Suomessa joka on joutunut tällaisen kohtelun kohteeksi Suomessa.

Koska käräjätuomari Sarianne Ervasti ja ulosottomies Eveliina Nissilä ovat tehneet toiminnastani rikosilmoituksen niin minulla on nyt mahdollisuus ja oikeus todistaa, että olen oikeassa. Olen tehnyt Raahen käräjäoikeuteen haastehakemuksen, jossa olen haastanut ulosottoviranomaiset oikeuteen sen johdosta, että he perivät minulta sellaisia saatavia jotka on saatu aikaan rikoksilla ja saatavat ovat siksi perintäkelvottomia. Haastehakemuksessa olen esittänyt kaikki tarvittavat tiedot, jotka osoittavat syyttömyyteni rikoksilla aikaansaatuihin ulosottoihin. Olen vienyt asiat haastemenettelyllä Raahen käräjäoikeuden käsittelyyn, koska Oulun poliisi, keskusrikospoliisi ja valtakunnansyyttäjä eivät laillisuusvalvoja tutki rikoksia ja tekemiä rikostutkintapyyntöjä ja kantelujani, eikä oikeus ota käsiteltäväkseen asioitani ja Korkein oikeus ei pura alioikeuksien vääriä päätöksiä. Nyt kun käräjätuomari Sarianne Ervasti ja ulosottomies Eveliina Nissilä ova ttehneet toiminnasta rikosilmoituksen niin minulla on mahdollisuus ja oikeus todistaa, että kaikki ulosottosaatavani ovat syntyneet valtion rikollisen toiminnan johdosta ja ovat siten perintäkelvottomia ja täten rikosilmoitus täyttää perättömän ilmiannon tunnusmerkistön.

Kun minua epäillään vakvasta rikoksesta niin minulla on Suomen lain ja korostan vielä perustuslain ja ihmisoikeussopimusten mukaan oikeus puolustautua. Katson, että esitutkinta asiassa on suoritettu esitutkintalain vastaisesti.
Esitutkintalaissa määritellään esitutkinnan suorittaminen seuraavasti:

Esitutkinnassa selvitettävät asiat
Esitutkinnassa selvitetään:
1) asian laadun edellyttämällä tavalla epäilty rikos, sen teko-olosuhteet, sillä aiheutettu vahinko ja siitä saatu hyöty, asianosaiset sekä muut syyteharkintaa ja rikoksen johdosta määrättävää seuraamusta varten tarvittavat seikat;
2) mahdollisuudet rikoksella saadun omaisuuden palauttamiseksi ja rikoksen johdosta tuomittavan menettämisseuraamuksen tai asianomistajalle tulevan vahingonkorvauksen täytäntöönpanemiseksi;
3) asianomistajan yksityisoikeudellinen vaatimus, jos hän oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain (689/1997) 3 luvun 9 §:n nojalla on pyytänyt syyttäjää ajamaan hänen vaatimustaan; ja
4) suostuuko asianomistaja ja aikooko rikoksesta epäilty suostua asian käsittelemiseen käräjäoikeudessa oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain 5 a luvussa tarkoitetussa kirjallisessa menettelyssä.
Esitutkinnassa asia on valmisteltava siten, että syyteharkinta ja asianosaisten etujen valvominen voidaan suorittaa asianmukaisesti ja että todistelu voidaan pääkäsittelyssä ottaa vastaan yhdellä kertaa tai asia voidaan ratkaista kirjallisessa menettelyssä.

Tutkinnanjohtaja
Esitutkintaa johtaa tutkinnanjohtaja, jona toimii pakkokeinolain (806/2011) 2 luvun 9 §:ssä tarkoitettu pidättämiseen oikeutettu virkamies. Syyttäjä toimii tutkinnanjohtajana kuitenkin vain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetuissa tapauksissa. Poliisin toimittamassa esitutkinnassa saa rikosylikonstaapeli tai ylikonstaapeli toimia tutkinnanjohtajana asian laatuun liittyvästä tai muusta vastaavasta perustellusta syystä ja muun viranomaisen toimittamassa esitutkinnassa virkamies, jonka oikeudesta toimia tutkinnanjohtajana säädetään laissa erikseen.
Samaan rikoskokonaisuuteen kuuluvien rikosten tutkinnanjohtajien esimieheksi voidaan määrätä tutkinnan yleisjohtaja, joka päättää esitutkinnan yhteensovittamisesta ja joka voi tuossa tarkoituksessa antaa alaisenaan toimivia tutkinnanjohtajia koskevia määräyksiä.
Tutkija
Tutkija suorittaa tutkinnanjohtajan johdon ja valvonnan alaisena epäiltyä rikosta koskevat kuulustelut ja muut esitutkinta-toimenpiteet sekä toteuttaa tutkinnanjohtajan antamat asian tutkintaa koskevat määräykset ja suorittaa muut tutkijalle lain mukaan kuuluvat toimenpiteet.

Poliisilaki määrittelee poliisin tehtävät

Poliisin tehtävät
Poliisin tehtävänä on oikeus- ja yhteiskuntajärjestyksen turvaaminen, kansallisen turvallisuuden suojaaminen, yleisen järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitäminen sekä rikosten ennalta estäminen, paljastaminen, selvittäminen ja syyteharkintaan saattaminen. Poliisi toimii turvallisuuden ylläpitämiseksi yhteistyössä muiden viranomaisten sekä yhteisöjen ja asukkaiden kanssa ja huolehtii tehtäviinsä kuuluvasta kansainvälisestä yhteistyöstä. (26.4.2019/581)
Poliisi suorittaa lisäksi lupahallintoon liittyvät ja muut sille laissa erikseen säädetyt tehtävät sekä antaa jokaiselle tehtäväpiiriinsä kuuluvaa apua. Jos on perusteltua syytä olettaa henkilön kadonneen tai joutuneen onnettomuuden uhriksi, poliisin on ryhdyttävä tarpeellisiin toimenpiteisiin henkilön löytämiseksi.
Rikosten esitutkinnasta säädetään esitutkintalaissa (805/2011) ja rikosten esitutkinnassa käytettävistä pakkokeinoista pakkokeinolaissa (806/2011).
Perusoikeuksien ja ihmisoikeuksien kunnioittaminen
Poliisin on kunnioitettava perusoikeuksia ja ihmisoikeuksia sekä toimivaltuuksia käyttäessään valittava perusteltavissa olevista vaihtoehdoista se, joka parhaiten edistää näiden oikeuksien toteutumista.

Suomen perustuslaki määrittelee syytetyn aseman ja suomalaisen perustoikeudet

Kansanvaltaisuus ja oikeusvaltioperiaate
Valtiovalta Suomessa kuuluu kansalle, jota edustaa valtiopäiville kokoontunut eduskunta.
Kansanvaltaan sisältyy yksilön oikeus osallistua ja vaikuttaa yhteiskunnan ja elinympäristönsä kehittämiseen.
Julkisen vallan käytön tulee perustua lakiin. Kaikessa julkisessa toiminnassa on noudatettava tarkoin lakia.

Perusoikeudet 6 § Yhdenvertaisuus

Ihmiset ovat yhdenvertaisia lain edessä.
Ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan sukupuolen, iän, alkuperän, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella.
Lapsia on kohdeltava tasa-arvoisesti yksilöinä, ja heidän tulee saada vaikuttaa itseään koskeviin asioihin kehitystään vastaavasti.
Sukupuolten tasa-arvoa edistetään yhteiskunnallisessa toiminnassa sekä työelämässä, erityisesti palkkauksesta ja muista palvelussuhteen ehdoista määrättäessä, sen mukaan kuin lailla tarkemmin säädetään.
7 § Oikeus elämään sekä henkilökohtaiseen vapauteen ja koskemattomuuteen
Jokaisella on oikeus elämään sekä henkilökohtaiseen vapauteen, koskemattomuuteen ja turvallisuuteen.
Ketään ei saa tuomita kuolemaan, kiduttaa eikä muutoinkaan kohdella ihmisarvoa loukkaavasti.
Henkilökohtaiseen koskemattomuuteen ei saa puuttua eikä vapautta riistää mielivaltaisesti eikä ilman laissa säädettyä perustetta. Rangaistuksen, joka sisältää vapaudenmenetyksen, määrää tuomioistuin. Muun vapaudenmenetyksen laillisuus voidaan saattaa tuomioistuimen tutkittavaksi. Vapautensa menettäneen oikeudet turvataan lailla.
8 § Rikosoikeudellinen laillisuusperiaate
Ketään ei saa pitää syyllisenä rikokseen eikä tuomita rangaistukseen sellaisen teon perusteella, jota ei tekohetkellä ole laissa säädetty rangaistavaksi. Rikoksesta ei saa tuomita ankarampaa rangaistusta kuin tekohetkellä on laissa säädetty.


9 Liikkumisvapaus
Suomen kansalaisella ja maassa laillisesti oleskelevalla ulkomaalaisella on vapaus liikkua maassa ja valita asuinpaikkansa.
Jokaisella on oikeus lähteä maasta. Tähän oikeuteen voidaan lailla säätää välttämättömiä rajoituksia oikeudenkäynnin tai rangaistuksen täytäntöönpanon varmistamiseksi taikka maanpuolustusvelvollisuuden täyttämisen turvaamiseksi.
Suomen kansalaista ei saa estää saapumasta maahan, karkottaa maasta eikä vastoin tahtoaan luovuttaa tai siirtää toiseen maahan. Lailla voidaan kuitenkin säätää, että Suomen kansalainen voidaan rikoksen johdosta tai oikeudenkäyntiä varten taikka lapsen huoltoa tai hoitoa koskevan päätöksen täytäntöönpanemiseksi luovuttaa tai siirtää maahan, jossa hänen ihmisoikeutensa ja oikeusturvansa on taattu. (24.8.2007/802)
Ulkomaalaisen oikeudesta tulla Suomeen ja oleskella maassa säädetään lailla. Ulkomaalaista ei saa karkottaa, luovuttaa tai palauttaa, jos häntä tämän vuoksi uhkaa kuolemanrangaistus, kidutus tai muu ihmisarvoa loukkaava kohtelu.
10 § Yksityiselämän suoja
Jokaisen yksityiselämä, kunnia ja kotirauha on turvattu. Henkilötietojen suojasta säädetään tarkemmin lailla.
Kirjeen, puhelun ja muun luottamuksellisen viestin salaisuus on loukkaamaton.
Lailla voidaan säätää perusoikeuksien turvaamiseksi tai rikosten selvittämiseksi välttämättömistä kotirauhan piiriin ulottuvista toimenpiteistä. (5.10.2018/817)
Lailla voidaan säätää välttämättömistä rajoituksista viestin salaisuuteen yksilön tai yhteiskunnan turvallisuutta taikka kotirauhaa vaarantavien rikosten tutkinnassa, oikeudenkäynnissä, turvallisuustarkastuksessa ja vapaudenmenetyksen aikana sekä tiedon hankkimiseksi sotilaallisesta toiminnasta taikka sellaisesta muusta toiminnasta, joka vakavasti uhkaa kansallista turvallisuutta. (5.10.2018/817)
11 § Uskonnon ja omantunnon vapaus
Jokaisella on uskonnon ja omantunnon vapaus.
Uskonnon ja omantunnon vapauteen sisältyy oikeus tunnustaa ja harjoittaa uskontoa, oikeus ilmaista vakaumus ja oikeus kuulua tai olla kuulumatta uskonnolliseen yhdyskuntaan. Kukaan ei ole velvollinen osallistumaan omantuntonsa vastaisesti uskonnon harjoittamiseen.
12 § Sananvapaus ja julkisuus
Jokaisella on sananvapaus. Sananvapauteen sisältyy oikeus ilmaista, julkistaa ja vastaanottaa tietoja, mielipiteitä ja muita viestejä kenenkään ennakolta estämättä. Tarkempia säännöksiä sananvapauden käyttämisestä annetaan lailla. Lailla voidaan säätää kuvaohjelmia koskevia lasten suojelemiseksi välttämättömiä rajoituksia.
Viranomaisen hallussa olevat asiakirjat ja muut tallenteet ovat julkisia, jollei niiden julkisuutta ole välttämättömien syiden vuoksi lailla erikseen rajoitettu. Jokaisella on oikeus saada tieto julkisesta asiakirjasta ja tallenteesta.
13 § Kokoontumis- ja yhdistymisvapaus
Jokaisella on oikeus lupaa hankkimatta järjestää kokouksia ja mielenosoituksia sekä osallistua niihin.
Jokaisella on yhdistymisvapaus. Yhdistymisvapauteen sisältyy oikeus ilman lupaa perustaa yhdistys, kuulua tai olla kuulumatta yhdistykseen ja osallistua yhdistyksen toimintaan. Samoin on turvattu ammatillinen yhdistymisvapaus ja vapaus järjestäytyä muiden etujen valvomiseksi.
Tarkempia säännöksiä kokoontumisvapauden ja yhdistymisvapauden käyttämisestä annetaan lailla.
14 § Vaali- ja osallistumisoikeudet
Jokaisella Suomen kansalaisella, joka on täyttänyt kahdeksantoista vuotta, on oikeus äänestää valtiollisissa vaaleissa ja kansanäänestyksessä. Vaalikelpoisuudesta valtiollisissa vaaleissa on voimassa, mitä siitä erikseen säädetään tässä perustuslaissa.
Jokaisella Suomen kansalaisella ja maassa asuvalla muulla Euroopan unionin kansalaisella, joka on täyttänyt kahdeksantoista vuotta, on oikeus äänestää Euroopan parlamentin vaaleissa sen mukaan kuin lailla säädetään. (4.11.2011/1112)
Jokaisella Suomen kansalaisella ja maassa vakinaisesti asuvalla ulkomaalaisella, joka on täyttänyt kahdeksantoista vuotta, on oikeus äänestää kunnallisvaaleissa ja kunnallisessa kansanäänestyksessä sen mukaan kuin lailla säädetään. Oikeudesta muutoin osallistua kuntien hallintoon säädetään lailla.
Julkisen vallan tehtävänä on edistää yksilön mahdollisuuksia osallistua yhteiskunnalliseen toimintaan ja vaikuttaa häntä itseään koskevaan päätöksentekoon.
15 § Omaisuuden suoja
Jokaisen omaisuus on turvattu.
Omaisuuden pakkolunastuksesta yleiseen tarpeeseen täyttä korvausta vastaan säädetään lailla.
16 § Sivistykselliset oikeudet
Jokaisella on oikeus maksuttomaan perusopetukseen. Oppivelvollisuudesta säädetään lailla.
Julkisen vallan on turvattava, sen mukaan kuin lailla tarkemmin säädetään, jokaiselle yhtäläinen mahdollisuus saada kykyjensä ja erityisten tarpeidensa mukaisesti myös muuta kuin perusopetusta sekä kehittää itseään varattomuuden sitä estämättä.
Tieteen, taiteen ja ylimmän opetuksen vapaus on turvattu.
17 § Oikeus omaan kieleen ja kulttuuriin
Suomen kansalliskielet ovat suomi ja ruotsi.
Jokaisen oikeus käyttää tuomioistuimessa ja muussa viranomaisessa asiassaan omaa kieltään, joko suomea tai ruotsia, sekä saada toimituskirjansa tällä kielellä turvataan lailla. Julkisen vallan on huolehdittava maan suomen- ja ruotsinkielisen väestön sivistyksellisistä ja yhteiskunnallisista tarpeista samanlaisten perusteiden mukaan.
Saamelaisilla alkuperäiskansana sekä romaneilla ja muilla ryhmillä on oikeus ylläpitää ja kehittää omaa kieltään ja kulttuuriaan. Saamelaisten oikeudesta käyttää saamen kieltä viranomaisessa säädetään lailla. Viittomakieltä käyttävien sekä vammaisuuden vuoksi tulkitsemis- ja käännösapua tarvitsevien oikeudet turvataan lailla.
18 § Oikeus työhön ja elinkeinovapaus
Jokaisella on oikeus lain mukaan hankkia toimeentulonsa valitsemallaan työllä, ammatilla tai elinkeinolla. Julkisen vallan on huolehdittava työvoiman suojelusta.
Julkisen vallan on edistettävä työllisyyttä ja pyrittävä turvaamaan jokaiselle oikeus työhön. Oikeudesta työllistävään koulutukseen säädetään lailla.
Ketään ei saa ilman lakiin perustuvaa syytä erottaa työstä.
19 § Oikeus sosiaaliturvaan
Jokaisella, joka ei kykene hankkimaan ihmisarvoisen elämän edellyttämää turvaa, on oikeus välttämättömään toimeentuloon ja huolenpitoon.
Lailla taataan jokaiselle oikeus perustoimeentulon turvaan työttömyyden, sairauden, työkyvyttömyyden ja vanhuuden aikana sekä lapsen syntymän ja huoltajan menetyksen perusteella.
Julkisen vallan on turvattava, sen mukaan kuin lailla tarkemmin säädetään, jokaiselle riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut ja edistettävä väestön terveyttä. Julkisen vallan on myös tuettava perheen ja muiden lapsen huolenpidosta vastaavien mahdollisuuksia turvata lapsen hyvinvointi ja yksilöllinen kasvu.
Julkisen vallan tehtävänä on edistää jokaisen oikeutta asuntoon ja tukea asumisen omatoimista järjestämistä.
20 § Vastuu ympäristöstä
Vastuu luonnosta ja sen monimuotoisuudesta, ympäristöstä ja kulttuuriperinnöstä kuuluu kaikille.
Julkisen vallan on pyrittävä turvaamaan jokaiselle oikeus terveelliseen ympäristöön sekä mahdollisuus vaikuttaa elinympäristöään koskevaan päätöksentekoon.
21 § Oikeusturva
Jokaisella on oikeus saada asiansa käsitellyksi asianmukaisesti ja ilman aiheetonta viivytystä lain mukaan toimivaltaisessa tuomioistuimessa tai muussa viranomaisessa sekä oikeus saada oikeuksiaan ja velvollisuuksiaan koskeva päätös tuomioistuimen tai muun riippumattoman lainkäyttöelimen käsiteltäväksi.
Käsittelyn julkisuus sekä oikeus tulla kuulluksi, saada perusteltu päätös ja hakea muutosta samoin kuin muut oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin ja hyvän hallinnon takeet turvataan lailla.

Euroopan Ihmisoikeussopimus määrittelee syytetyn aseman ja oikeudet

1 artikla Velvollisuus kunnioittaa ihmisoikeuksia
Korkeat sopimuspuolet takaavat jokaiselle lainkäyttövaltaansa kuuluvalle tämän yleissopimuksen I osassa määritellyt oikeudet ja vapaudet.

I OSA
OIKEUDET JA VAPAUDET

2 artikla Oikeus elämään
1. Jokaisen oikeus elämään on suojattava laissa. Keneltäkään ei saa riistää hänen elämäänsä tahallisesti, paitsi tuomioistuimen päätöksen täytäntöönpanemiseksi silloin, kun hänet on tuomittu rikoksesta, josta laissa määrätään tällainen rangaistus.
2. Elämän riistämistä ei voida katsoa tämän artiklan vastaiseksi teoksi silloin, kun se seuraa voimankäytöstä, joka on ehdottoman välttämätöntä:
a) kenen hyvänsä puolustamiseksi laittomalta väkivallalta;
b) laillisen pidätyksen suorittamiseksi tai laillisen vapaudenriiston kohteeksi joutuneen henkilön paon estämiseksi;
  1. mellakan tai kapinan kukistamiseksi laillisin toimin.
3 artikla
Kidutuksen kielto
Ketään ei saa kiduttaa, eikä kohdella tai rangaista epäinhimillisellä tai halventavalla tavalla.

4 artikla Orjuuden ja pakkotyön kielto
1. Ketään ei saa pitää orjuudessa tai orjuuden kaltaisessa pakkotyössä.
2. Ketään ei saa vaatia tekemään pakkotyötä tai muuta pakollista työtä.
3. "Pakkotyöllä tai muulla pakollisella työllä" ei tässä artiklassa tarkoiteta:
a) tämän yleissopimuksen 5 artiklan määräysten mukaisesti määrätyn vapaudenriiston aikana tai ehdonalaisessa vapaudessa tavanomaisesti määrättyä työtä;
b) aseellisen palveluksen luonteista palvelusta tai sellaista palvelusta, joka vaaditaan sen sijasta maissa, jotka hyväksyvät aseellisesta palveluksesta kieltäytymisen omantunnonsyistä;
c) sellaista palvelusta, jota vaaditaan silloin, kun vaara tai onnettomuus uhkaa yhteiskunnan olemassaoloa tai hyvinvointia;
  1. sellaista työtä tai palvelusta, joka kuuluu yleisiin kansalaisvelvollisuuksiin.

5 artikla Oikeus vapauteen ja turvallisuuteen
1. Jokaisella on oikeus vapauteen ja henkilökohtaiseen turvallisuuteen. Keneltäkään ei saa riistää hänen vapauttaan, paitsi seuraavissa tapauksissa ja lain määräämässä järjestyksessä:
a) henkilö vangitaan lain nojalla sen jälkeen, kun hänet on tuomittu toimivaltaisessa tuomioistuimessa;
b) henkilö pidätetään tai vangitaan lain nojalla, koska hän ei ole noudattanut tuomioistuimen laillista määräystä, tai jonkin lakimääräisen velvoitteen täyttämisen turvaamiseksi;
c) henkilö pidätetään tai hänen vapautensa riistetään lain nojalla hänen saattamisekseen toimivaltaisen oikeusviranomaisen tutkittavaksi, milloin on syytä epäillä hänen syyllistyneen rikokseen tai jos katsotaan välttämättömäksi estää häntä tekemästä rikosta tai pakenemasta teon jälkeen;
d) alaikäiseltä riistetään vapaus lain nojalla hänen kasvatuksensa valvomiseksi tai hänet pidätetään lain nojalla hänen saattamisekseen toimivaltaisen oikeusviranomaisen tutkittavaksi;
e) henkilöltä riistetään vapaus lain nojalla tartuntataudin leviämisen estämiseksi tai hänen heikon mielenterveytensä, alkoholisminsa, huumeidenkäyttönsä tai irtolaisuutensa vuoksi;
f) henkilö pidätetään tai häneltä riistetään vapaus lain nojalla, jotta estettäisiin hänen laiton maahantulonsa, tai jos on ryhdytty toimiin hänen karkottamisekseen tai luovuttamisekseen.


  1. Vapaudenriiston kohteeksi joutuneelle on viipymättä ilmoitettava hänen ymmärtämällään kielellä vapaudenriiston perusteet ja häneen mahdollisesti kohdistetut syytteet.
  1. Tämän artiklan 1 kappaleen c kohdan määräysten nojalla pidätetty tai vapaudenriiston kohteeksi joutunut on viipymättä tuotava tuomarin tai lain nojalla tuomiovaltaa käyttävän muun viranomaisen tutkittavaksi, ja hänellä on oikeus oikeudenkäyntiin kohtuullisen ajan kuluessa tai oikeus tulla vapautetuksi oikeusjutun ollessa vireillä. Vapaaksi laskemisen ehdoksi voidaan asettaa takeet siitä, että asianomainen saapuu oikeudenkäyntiin.
  1. Jokaisella, jolta on riistetty hänen vapautensa pidättämällä tai muuten, on oikeus vaatia tuomioistuimessa, että hänen vapaudenriistonsa laillisuus tutkitaan viipymättä ja että hänet vapautetaan, mikäli toimenpide ei ole laillinen.
  1. Jokaisella, joka on pidätetty tai jonka vapaus on muuten riistetty tämän artiklan määräysten vastaisesti, on täytäntöönpanokelpoinen oikeus vahingonkorvaukseen.
6 artikla Oikeus oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin
1. Jokaisella on oikeus kohtuullisen ajan kuluessa oikeudenmukaiseen ja julkiseen oikeudenkäyntiin laillisesti perustetussa riippumattomassa ja puolueettomassa tuomioistuimessa silloin, kun päätetään hänen oikeuksistaan ja velvollisuuksistaan tai häntä vastaan nostetusta rikossyytteestä. Päätös on annettava julkisesti, mutta lehdistöltä ja yleisöltä voidaan kieltää pääsy koko oikeudenkäyntiin tai osaan siitä demokraattisen yhteiskunnan moraalin, yleisen järjestyksen tai kansallisen turvallisuuden vuoksi nuorten henkilöiden etujen tai osapuolten yksityiselämän suojaamisen niin vaatiessa, tai siinä määrin kuin tuomioistuin harkitsee ehdottoman välttämättömäksi erityisolosuhteissa, joissa julkisuus loukkaisi oikeudenmukaisuutta.
2. Jokaista rikoksesta syytettyä on pidettävä syyttömänä, kunnes hänen syyllisyytensä on laillisesti näytetty toteen.
3. Jokaisella rikoksesta syytetyllä on seuraavat vähimmäisoikeudet:
a) oikeus saada viipymättä yksityiskohtainen tieto häneen kohdistettujen syytteiden sisällöstä ja perusteista hänen ymmärtämällään kielellä;
b) oikeus saada riittävästi aikaa ja edellytykset valmistella puolustustaan;
c) oikeus puolustautua henkilökohtaisesti tai itse valitsemansa oikeudenkäyntiavustajan välityksellä, ja jos hän ei pysty itse maksamaan saamastaan oikeusavusta, hänen on saatava se korvauksetta oikeudenmukaisuuden niin vaatiessa;
d) oikeus kuulustella tai kuulustuttaa todistajia, jotka kutsutaan todistamaan häntä vastaan, ja saada hänen puolestaan esiintyvät todistajat kutsutuiksi ja kuulustelluiksi samoissa olosuhteissa kuin häntä vastaan todistamaan kutsutut todistajat;
e) oikeus saada maksutta tulkin apua, jos hän ei ymmärrä tai puhu tuomioistuimessa käytettyä kieltä.

7 artikla Ei rangaistusta ilman lakia
1. Ketään ei ole pidettävä syypäänä rikokseen sellaisen teon tai laiminlyönnin perusteella, joka ei ollut tekohetkellä kansallisen lainsäädännön tai kansainvälisen oikeuden mukaan rikos. Rikoksen tekohetkellä sovellettavissa ollutta rangaistusta ankarampaa rangaistusta ei saa määrätä.
2. Mikään tässä artiklassa ei estä ryhtymästä oikeudenkäyntiin henkilöä vastaan ja tuomitsemasta häntä rangaistukseen teosta tai laiminlyönnistä, joka sivistyskansojen hyväksymien yleisten oikeusperiaatteiden mukaisesti oli tekohetkellä rikollinen teko.
8 artikla
Oikeus nauttia yksityis- ja perhe-elämän kunnioitusta
1. Jokaisella on oikeus nauttia yksityis- ja perhe-elämäänsä, kotiinsa ja kirjeenvaihtoonsa kohdistuvaa kunnioitusta.
  1. Viranomaiset eivät saa puuttua tämän oikeuden käyttämiseen, paitsi kun laki sen sallii ja se on välttämätöntä demokraattisessa yhteiskunnassa kansallisen ja yleisen turvallisuuden tai maan taloudellisen hyvinvoinnin vuoksi, tai epäjärjestyksen tai rikollisuuden estämiseksi, terveyden tai moraalin suojaamiseksi, tai muiden henkilöiden oikeuksien ja vapauksien turvaamiseksi.
9 artikla Ajatuksen-, omantunnon- ja uskonnonvapaus
  1. Jokaisella on oikeus ajatuksen-, omantunnon- ja uskonnonvapauteen. Tämä oikeus sisältää vapauden vaihtaa uskontoa tai uskoa ja vapauden tunnustaa uskontoaan tai uskoaan joko yksin tai yhdessä muiden kanssa julkisesti tai yksityisesti jumalanpalveluksissa, opettamalla, hartaudenharjoituksissa ja uskonnollisin menoin.
  2. Henkilön vapaudelle tunnustaa uskontoaan tai uskoaan voidaan asettaa vain sellaisia rajoituksia, joista on säädetty laissa ja jotka ovat välttämättömiä demokraattisessa yhteiskunnassa yleisen turvallisuuden vuoksi, yleisen järjestyksen, terveyden tai moraalin suojaamiseksi, tai muiden henkilöiden oikeuksien ja vapauksien turvaamiseksi.
10 artikla Sananvapaus
  1. Jokaisella on sananvapaus. Tämä oikeus sisältää vapauden pitää mielipiteitä sekä vastaanottaa ja levittää tietoja ja ajatuksia alueellisista rajoista riippumatta ja viranomaisten siihen puuttumatta. Tämä artikla ei estä valtioita tekemästä radio-, televisio- ja elokuvayhtiöitä luvanvaraisiksi.
  1. Koska näiden vapauksien käyttöön liittyy velvollisuuksia ja vastuuta, se voidaan asettaa sellaisten muodollisuuksien, ehtojen, rajoitusten ja rangaistusten alaiseksi, joista on säädetty laissa ja jotka ovat välttämättömiä demokraattisessa yhteiskunnassa kansallisen turvallisuuden, alueellisen koskemattomuuden tai yleisen turvallisuuden vuoksi, epäjärjestyksen tai rikollisuuden estämiseksi, terveyden tai moraalin suojaamiseksi, muiden henkilöiden maineen tai oikeuksien turvaamiseksi, luottamuksellisten tietojen paljastumisen estämiseksi, tai tuomioistuinten arvovallan ja puolueettomuuden varmistamiseksi.
11 artikla Kokoontumis- ja yhdistymisvapaus
  1. Jokaisella on oikeus rauhanomaiseen kokoontumis- ja yhdistymisvapauteen, mikä käsittää myös oikeuden perustaa ammattiyhdistyksiä ja liittyä niihin etujensa turvaamiseksi.
  1. Näiden oikeuksien käyttämiselle ei saa asettaa muita kuin sellaisia rajoituksia, joista on säädetty laissa ja jotka ovat välttämättömiä demokraattisessa yhteiskunnassa kansallisen tai yleisen turvallisuuden vuoksi, epäjärjestyksen tai rikollisuuden estämiseksi, terveyden tai moraalin suojaamiseksi, tai muiden henkilöiden oikeuksien ja vapauksien turvaamiseksi. Tämä artikla ei estä laillisten rajoitusten asettamista asevoimiin, poliisiin tai valtionhallintoon kuuluviin nähden heidän käyttäessään näitä oikeuksia.

12 artikla Oikeus avioliittoon
Avioliittoiässä olevilla miehillä ja naisilla on oikeus mennä avioliittoon ja perustaa perhe tämän oikeuden käyttöä säätelevien kansallisten lakien mukaisesti.

13 artikla Oikeus tehokkaaseen oikeussuojakeinoon
Jokaisella, jonka tässä yleissopimuksessa tunnustettuja oikeuksia ja vapauksia on loukattu, on oltava käytettävissään tehokas oikeussuojakeino kansallisen viranomaisen edessä siinäkin tapauksessa, että oikeuksien ja vapauksien loukkauksen ovat tehneet virantoimituksessa olevat henkilöt.

14 artikla Syrjinnän kielto
Tässä yleissopimuksessa tunnustetuista oikeuksista ja vapauksista nauttiminen taataan ilman minkäänlaista sukupuoleen, rotuun, ihonväriin, kieleen, uskontoon, poliittisiin tai muihin mielipiteisiin, kansalliseen tai yhteiskunnalliseen alkuperään, kansalliseen vähemmistöön kuulumiseen, varallisuuteen, syntyperään tai muuhun asemaan perustuvaa syrjintää.

15 artikla Sopimusvelvoitteista poikkeaminen hätätilan aikana
  1. Sodan tai muun yleisen hätätilan aikana, joka uhkaa kansakunnan elämää, korkeat sopimuspuolet voivat ryhtyä toimiin, jotka merkitsevät poikkeamista niiden tämän yleissopimuksen mukaisista velvoitteista, siinä laajuudessa kuin tilanne välttämättä vaatii edellyttäen kuitenkin, etteivät tällaiset toimet ole ristiriidassa valtion muiden kansainvälisen oikeuden mukaisten velvoitteiden kanssa.
  1. Tämän määräyksen nojalla ei voida poiketa 2 artiklasta, paitsi silloin kun on kysymys laillisista sotatoimista johtuvista kuolemantapauksista, eikä 3, 4 (1 kappale) ja 7 artiklasta.
  1. Korkean sopimuspuolen, joka käyttää hyväkseen oikeutta poiketa yleissopimuksesta, tulee pitää Euroopan neuvoston pääsihteeri täysin tietoisena toimistaan ja niihin johtaneista syistä sekä ilmoittaa hänelle, milloin näistä toimista on luovuttu ja yleissopimuksen kaikkia määräyksiä jälleen noudatetaan.
16 artikla Ulkomaalaisten poliittisen toiminnan rajoittaminen
Minkään 10, 11 ja 14 artiklan määräyksen ei voida katsoa estävän korkeita sopimuspuolia rajoittamasta ulkomaalaisten poliittista toimintaa.

17 artikla Oikeuksien väärinkäytön kielto
Minkään tässä yleissopimuksessa ei saa tulkita suovan millekään valtiolle, ryhmälle tai henkilölle oikeutta ryhtyä sellaiseen toimintaan tai tehdä sellaista tekoa, jonka tarkoituksena on tehdä tyhjäksi jokin tässä yleissopimuksessa tunnustettu oikeus tai vapaus tai rajoittaa niitä enemmän kuin tässä yleissopimuksessa on sallittu.

18 artikla Oikeuksien käyttöä koskevien rajoitusten rajoittaminen
Tämän yleissopimuksen sallimia, mainittuihin oikeuksiin ja vapauksiin kohdistuvia rajoituksia ei saa soveltaa muussa tarkoituksessa kuin siinä, jota varten ne on säädetty.

YK:n Ihmisoikeusjulistus määrittelee syytetyn aseman ja oikeudet


  1. artikla. Kaikki ihmiset syntyvät vapaina ja tasavertaisina arvoltaan ja oikeuksiltaan. Heille on annettu järki ja omatunto, ja heidän on toimittava toisiaan kohtaan veljeyden hengessä.
2. artikla. Jokainen on oikeutettu kaikkiin tässä julistuksessa esitettyihin oikeuksiin ja vapauksiin ilman minkäänlaista rotuun, väriin, sukupuoleen, kieleen, uskontoon, poliittiseen tai muuhun mielipiteeseen, kansalliseen tai yhteiskunnalliseen alkuperään, omaisuuteen, syntyperään tai muuhun tekijään perustuvaa erotusta.
Mitään erotusta ei myöskään pidä tehdä sen maan tai alueen valtiollisen, hallinnollisen tai kansainvälisen aseman perusteella, johon henkilö kuuluu, olipa tämä alue itsenäinen, huoltohallinnossa, itsehallintoa vailla tai täysivaltaisuudeltaan minkä tahansa muun rajoituksen alainen.


  1. artikla. Kullakin yksilöllä on oikeus elämään, vapauteen ja henkilökohtaiseen turvallisuuteen.
  1. artikla. Ketään ei saa pitää orjana tai orjuutettuna, kaikki orjuuden ja orjakaupan muodot on kiellettävä.
  1. artikla. Ketään ei saa kiduttaa eikä kohdella tai rangaista julmasti, epäinhimillisesti tai alentavasti.
  1. artikla. Jokaisella ihmisellä on kaikkialla oikeus siihen, että hänet henkilönä tunnustetaan lain edessä.
  1. artikla. Kaikki ovat tasavertaisia lain edessä ja oikeutetut erotuksetta yhtäläiseen lain suojaan. Kaikilla on oikeus tasavertaiseen suojaan tätä julistusta loukkaavaa syrjintää vastaan sekä kaikkea sellaiseen syrjintään tähtäävää yllytystä vastaan.
  1. artikla. Jokaisella on oikeus tehokkaaseen hyvitykseen asianomaisessa kansallisessa tuomioistuimessa häneen kohdistuneista teoista, jotka loukkaavat hänelle valtiosäännöllä tai lailla turvattuja perusoikeuksia.
  1. artikla. Ketään ei saa mielivaltaisesti pidättää, vangita tai ajaa maanpakoon.
  1. artikla. Jokaisella on täysin tasa-arvoisesti oikeus siihen, että häntä oikeudenmukaisesti ja julkisesti kuullaan riippumattomassa ja puolueettomassa tuomioistuimessa hänen oikeuksiaan ja velvollisuuksiaan määrättäessä tai häntä vastaan nostettua rikossyytettä selvitettäessä.
  1. artikla. 1. Jokaisen rikollisesta teosta syytteessä olevan henkilön edellytetään olevan syytön siihen asti kunnes hänen syyllisyytensä on laillisesti todistettu julkisessa oikeudenkäynnissä, jossa hänelle turvataan kaikki hänen puolustustaan varten tarpeelliset takeet. 2. Ketään ei pidä tuomita rangaistavaksi teoista tai laiminlyönneistä, jotka eivät kansallisen tai kansainvälisen oikeuden mukaan olleet rikollisia tekohetkellä. Myöskään ei pidä tuomita ankarampaan rangaistukseen, kuin mikä oli sovellettavissa rangaistavan teon suoritushetkellä.
  1. artikla. Älköön mielivaltaisesti puututtako kenenkään yksityiselämään, perheeseen, kotiin tai kirjeenvaihtoon älköönkä loukattako kenenkään kunniaa ja mainetta. Jokaisella on oikeus lain suojaan sellaista puuttumista tai loukkausta vastaan.
  1. artikla. 1. Jokaisella on oikeus liikkua vapaasti ja valita asuinpaikkansa kunkin valtion sisällä. 2. Jokaisella on oikeus lähteä maasta, myös omasta maastaan, ja palata maahansa.
  1. artikla. 1. Jokaisella vainon kohteeksi joutuneella on oikeus hakea ja nauttia turvapaikkaa muissa maissa. 2. Tähän oikeuteen ei voida vedota, kun on kysymys tosi epäpoliittisista rikoksista johtuvista syytteistä tai teoista, jotka ovat vastoin Yhdistyneiden Kansakuntien periaatteita ja päämääriä
    .15. artikla. 1. Jokaisella on oikeus kansalaisuuteen. 2. Keltään ei saa mielivaltaisesti riistää kansalaisuutta eikä evätä oikeutta kansalaisuuden vaihtamiseen.


  1. artikla. 1. Täysi-ikäisillä miehillä ja naisilla on oikeus solmia avioliitto ja perustaa perhe ilman minkäänlaisia rodusta, kansalaisuudesta tai uskonnosta johtuvia rajoituksia. Heillä on yhtäläiset oikeudet avioliittoon, avioliiton aikana ja sen purkamisen jälkeen. 2. Avioliiton solmiminen tapahtukoon vain tulevien aviopuolisoiden vapaasta ja täydestä suostumuksesta. 3. Perhe on yhteiskunnan luonnollinen ja perustava ydinosa ja sillä on oikeus yhteiskunnan ja valtion suojaan.
  1. artikla. 1. Jokaisella on oikeus omistaa omaisuutta yksin tai yhdessä toisten kanssa. 2. Keltään älköön mielivaltaisesti riistettäkö hänen omaisuuttaan.
  1. artikla. Jokaisella ihmisellä on ajatuksen, omantunnon ja uskonnon vapaus; tämä oikeus sisältää vapauden uskonnon tai vakaumuksen vaihtamiseen sekä uskonnon tai vakaumuksen julistamiseen yksin tai yhdessä toisten kanssa, sekä julkisesti että yksityisesti, opettamalla sekä harjoittamalla hartautta ja uskonnollisia menoja.
  1. artikla. Jokaisella on oikeus mielipiteen- ja sananvapauteen; tähän sisältyy oikeus häiritsemättä pitää mielipiteensä sekä oikeus rajoista riippumatta hankkia, vastaanottaa ja levittää tietoja kaikkien tiedotusvälineiden kautta.
  1. artikla. 1. Kaikilla on oikeus rauhanomaiseen kokoontumis- ja yhdistymisvapauteen. 2. Ketään ei saa pakottaa liittymään mihinkään yhdistykseen.
  1. artikla. 1. Jokaisella on oikeus osallistua maansa hallitsemiseen joko välittömästi tai vapaasti valittujen edustajien välityksellä. 2. Jokaisella on yhtäläinen oikeus päästä maansa julkisiin toimiin. 3. Kansan tahto on hallitusvallan perusta; tämä tahto on ilmaistava määräaikaisilla ja aidoilla vaaleilla, joissa kaikilla on yleinen ja yhtäläinen äänioikeus ja joissa äänestys on salainen tai muuta vaalivapauden turvaavaa menettelyä noudattava.
  1. artikla. Jokaisella on yhteiskunnan jäsenenä oikeus sosiaaliturvaan sekä oikeus kansallisten toimenpiteiden ja kansainvälisen yhteistyön kautta kunkin maan järjestelmä ja voimavarat huomioon ottaen, nauttia hänen ihmisarvolleen ja hänen yksilöllisen olemuksensa vapaalle kehittymiselle välttämättömiä taloudellisia, sosiaalisia ja sivistyksellisiä oikeuksia.
  1. artikla. 1. Jokaisella on oikeus työhön, työpaikan vapaaseen valintaan, oikeudenmukaisiin ja tyydyttäviin työehtoihin sekä suojaan työttömyyttä vastaan. 2. Jokaisella on oikeus ilman minkäänlaista syrjintää samaan palkkaan samasta työstä. 3. Jokaisella työtä tekevällä on oikeus kohtuulliseen ja riittävään palkkaan, joka turvaa hänelle ja hänen perheelleen ihmisarvon mukaisen toimeentulon ja jota tarpeen vaatiessa täydentävät muut sosiaalisen suojelun keinot. 4. Jokaisella on oikeus perustaa ammattiyhdistyksiä ja liittyä niihin etujensa puolustamiseksi.


  1. artikla. Jokaisella on oikeus lepoon ja vapaa-aikaan, työajan järkevään rajoittamiseen sekä määräaikaisiin palkallisiin lomiin.
  1. artikla. 1. Jokaisella on oikeus elintasoon, joka on riittävä turvaamaan hänen ja hänen perheensä terveyden ja hyvinvoinnin ravinnon, vaatetuksen, asunnon, lääkintähuollon ja välttämättömän yhteiskunnallisen huollon osalta. Jokaisella on myös oikeus turvaan työttömyyden, sairauden, tapaturman, leskeyden tai vanhuuden sekä muun hänen tahdostaan riippumatta tapahtuneen toimeentulon menetyksen varalta. 2. Äideillä ja lapsilla on oikeus erityiseen huoltoon ja apuun. Kaikkien lasten, riippumatta siitä, ovatko he syntyneet avioliitossa tai sen ulkopuolella, tulee nauttia samaa yhteiskunnan suojaa.
  1. artikla. 1. Jokaisella on oikeus saada opetusta. Opetuksen on oltava ainakin alkeis- ja perusopetuksen osalta maksutonta. Alkeisopetuksen on oltava pakollinen. Teknistä ja ammattiopetusta on oltava yleisesti saatavilla, ja korkeamman opetuksen on oltava avoinna yhtäläisesti kaikille heidän kykyjensä mukaan. 2. Opetuksen on pyrittävä ihmisen persoonallisuuden täyteen kehittämiseen sekä ihmisoikeuksien ja perusvapauksien kunnioittamisen vahvistamiseen. Sen tulee edistää ymmärtämystä, suvaitsevaisuutta ja ystävyyttä kaikkien kansakuntien ja kaikkien rotu- ja uskontoryhmien kesken sekä pyrkiä edistämään Yhdistyneiden Kansakuntien toimintaa rauhan ylläpitämiseksi. 3. Vanhemmilla on ensisijainen oikeus valita heidän lapsilleen annettavan opetuksen laatu.
  1. artikla. 1. Jokaisella on oikeus vapaasti osallistua yhteiskunnan sivistyselämään, nauttia taiteista sekä päästä osalliseksi tieteen edistyksen mukanaan tuomista eduista. 2. Jokaisella on oikeus niiden henkisten ja aineellisten etujen suojaamiseen, jotka johtuvat hänen luomastaan tieteellisestä, kirjallisesta tai taiteellisesta tuotannosta.
  1. artikla. Jokaisella on oikeus sellaiseen yhteiskunnalliseen ja kansainväliseen järjestykseen, jonka puitteissa tässä julistuksessa esitetyt oikeudet ja velvollisuudet voivat täysin toteutua.
  1. artikla. 1. Jokaisella ihmisellä on velvollisuuksia yhteiskuntaa kohtaan, koska vain sen puitteissa hänen yksilöllisen olemuksensa vapaa ja täysi kehitys on mahdollinen. 2. Käyttäessään oikeuksiaan ja nauttiessaan vapauksiaan kukaan ei ole muiden kuin sellaisten lailla säädettyjen rajoitusten alainen, joiden yksinomaisena tarkoituksena on turvata toisten oikeuksien ja vapauksien tunnustaminen ja kunnioittaminen sekä moraalin, julkisen järjestyksen ja yleisen hyvinvoinnin oikeutetut vaatimukset kansanvaltaisessa yhteiskunnassa. 3. Näitä oikeuksia ja vapauksia ei missään tapauksessa saa käyttää vastoin Yhdistyneiden Kansakuntien päämääriä ja periaatteita.


  1. artikla. Mitään tässä julistuksessa ei saa tulkita niin, että valtio, ryhmä tai yksityinen henkilö voi sen perusteella katsoa oikeudekseen tehdä sellaista, mikä voisi hävittää tässä määriteltyjä oikeuksia ja vapauksia.
Katson, että rikostutkinta asiassa on tehty esitutkintalain, poliisilain, Suomen perustuslain, Euroopan Ihmisoikeussopimuksen ja YK:n Ihmisoikeusjulistuksen vastaisesti. Minä en ole saanut esittää esitutkinnassa mitään todistusaineistoa eikä minun todisajiani ole kuultu. Rikostutkinta olisi pitänyt aloittaa haastehakemuksesta ja selvittää mitä minä olen haastehakemuksessa vaatinut oikeutta käsittelemään. Haastehakemuksessa on tuonut esille kaikki asiat, jotka ovat aiheuttaneet virheelllisen ulosoton, jonka kohteena olen ollut jo lähes 25 vuotta. Olen halunnut todistaa, että kaikki ulosottosaatavani ovat syntyneet valtion rikollisen toiminnan seurauksena ja ovat siksi perintäkelvottomia.
Iltapalaksi valmistin vihannesmunakkaan. Juomana maito.




Lähettänyt klo

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Tilaa: Lähetä kommentteja (Atom)