lauantai 9. maaliskuuta 2019

LA 09.03.2019 Poliisin on selvitettävä mitä Suomea koskevia ja sitovia sopimuksia on tehty, onko ylitetty toimivaltuuksia sopimusten tekemisessä ja onko vahingoitettu suomalaisten veronmaksajien etua. Minkälaiset valtuudet ko. henkilöillä on ollut tehdä Suomia sitovia päätöksiä. Jos on syyllistytty rikoksiin, niin vaadin Suomen lain mukaisia ankarimpia rangaistuksia. EU:hun liittymisessä on syytä epäillä valtiopetosta.


Tänään tapasin Jeesuksen. Hän lupasi auttaa minua.

Perussuomalaisten puheenjohtaja Timo Soini pitää EU-huippukokouksen tulosta epäonnistuneena, muttei yllätyksellisenä.— Päätös oli sellainen, mitä se ei missään nimessä olisi saanut olla. Yhteisvastuun edistäminen, pankkiunionin perustaminen ja se, että vakuusmekanismista aletaan käydä velkakirjakauppaa, tietää suomalaisille lisää maksettavaa entisten lisäksi. Tämä ei edes vielä auta tähän kriisiin, koska tämä on euron kriisi, kilpailukykykriisi ja nämä lääkkeet ovat vääriä, Soini totesi MTV3 Uutisten haastattelussa Soini: Jos ihmiset tietäisivät Suomen sitoumuksista enemmän, syntyisi kapina
Erkin kommentti: Poliisin on selvitettävä mitä Suomen koskevia sopimuksia on tehty, onko ylitetty toimivaltuuksia ja onko vahingoitettu suomalaisten veronmaksajien etua. Minkälaiset valtuudet ko. henkilöillä on ollut tehdä Suomia sitovia päätöksiä.

On selvitettävä kaikki Suomea sitovat EU-sopimukset ja ennenkaikkea EMU-sopimus, GCM-sopimus, Euroopan Unioniin liittymisopimus ja sen syntyminen, Suomen Natura-ratkaisut. Rikoksiin syyllistyneille vaadin ankarinta Suomen lain mukaista rangaistusta ja vahinkojen täysimääräistä korvaamista.


Tekikö Koivisto valtiopetoksen ns. Koiviston konklaavissa?

PILOTTI 5: Markus Lehtipuu ja Veikko Saksi: Ns. pankkikriisi

Ns. pankkikriisin taustaa

Ns. pankkikriisin EMU-varauma
https://www.youtube.com/watch?v=9KmXabnjMxQ

Paavo Lipponen ja Sauli Niinistö vievät Suomen euroon ilman kansanäänestystä 1998

EUROON: eduskunnassa v.1998 Lipponen, Niinistö, Esko Aho


Ns. pankkikriisi puhuttaa eduskuntaa

Ns. pankkikriisissä pankit ja valtiovalta rikkoivat perustuslakia

Ns. pankkikriisi oli suurelta osalta rikollista

Ns. pankkikriisiä vetävät yhä pankit ja valtiovalta

GPS-häirintä hoidettiin Suomessa Norjan ohjauksella


Tavoitteena on se, että saamme luotua selkeät pelisäännöt Suomea koskevien kansainvälisten sopimusten tekemiseen sekä pakolaispolitiikkaan, jossa uskon, että suojelupoliisilla ja keskusrikopoliisilla on ehkäpä paras asiantuntemus ja käytännön ammattitaito asiassa. Selvityksen ja tutkimuksen tulokset olisivat selkeä ohje ja määräys tulevalle uudelle hallitukselle joten niissä asioissa sooloilu loppuisi. Näin turvattaisiin kansalaisten turvallisuus holtittomilta kansainvälisiltä Suomea sitovilta sopimuksilta ja poliittisten päättäjien mielivallalta.Suomi on syytä palauttaa takaisin oikeusvaltioiden joukkoon.

Halla-aho: Jos haluat muutosta, älä äänestä valehtelijoita

GCM-extra: PS vaatii Suomea pois sopimuksesta, Soini mouhoaa ja saivartelee

GCM

Jussi Halla aho GCM sopimuksesta. Euroopan parlamentti 13.11.2018

AFD painosti ja GCM-sopimus tuotiin Saksan liittopäivillä

GCM-sopimus

GCM – maan myynti vai maanpetos?

Virossa puhkesi hallituskriisi GCM-sopimuksesta – Jo 7 EU-maata irtautunut siirtolaisuuspaperista

Tällainen on YK:n GCM-sopimus, jonka piilottelusta perussuomalaiset syyttävät hallitusta - Suomen on tarkoitus allekirjoittaa joulukuussa

YK:n GCM-siirtolaisuussopimus – onko se sopimus ja kuinka se sitoo jäsenmaita?

Mihin Suomi velvoittaa itsensä GCM-sopimuksella?

YK:n GCM-sopimus pyyhkii rajat kartoista lopullisesti?

Tagi: GCM-Sopimus

Adressi globaalin massamaahanmuuttosopimuksen hylkäämiseksi

YK:n GCM-sopimus uhkaa sekä kansallisia rajoja että sananvapautta

Suomesta, Ruotsista ja Itävallasta tuli 1.1.1995 Euroopan unionin jäseniä. Eduskunta oli 18.11.1994 hyväksynyt Suomen liittymisen äänestystuloksella Jaa 152, Ei 45, Tyhjiä 1, Poissa 1. Liittymisprosessi Euroopan unioniin kesti useita vuosia. Tätä edelsi ja osittain eteni samaan aikaankin Euroopan yhteisöjen jäsenmaiden ja EFTA-maiden välinen ETA-prosessi, jossa neuvoteltiin sopimus Euroopan talousalueesta.

Lähtökohdat

Suomen läntiseen integraatioon liittymistä koskeviin asenteisiin vaikutti mm. Neuvostoliitto-kaupan romahdus 1980-luvun lopulla. Clearing-kauppa ei enää toiminut entiseen tapaan ja joulukuussa 1990 se lopetettiin Suomen ja Neuvostoliiton välisellä sopimuksella.
Integraatioon liittymistä koskeviin asenteisiin vaikutti myös vuodesta 1991 alkaen Suomen talouselämän lama. Marraskuussa 1991 suoritettiin 14 prosentin devalvaatio ja syyskuussa 1992 markka laskettiin kellumaan. Asennemuutos EY:n jäsenhakemusta kohtaan tapahtui loppukesällä 1991. Sen saivat aikaan Suomen talouden syöksyn alkaminen, Ruotsin jättämä jäsenhakemus 1.7.1991 sekä Neuvostoliiton vallankaappausyrityksen epäonnistuminen elokuussa 1991 ja siitä alkanut Neuvostoliiton luhistuminen. Suurvaltapoliittisessa järjestelmässä lakkasi olemasta ensin Varsovan liitto ja joulukuussa Neuvostoliitto. Venäjä tunnustettiin Neuvostoliiton seuraajaksi aivan joulukuun lopussa 1991.
Taustalla vaikuttivat myös idänsuhteisiin perustunut ulkopolitiikka, YYA-sopimus ja Suomen puolueettomuus. Sopimus Suomen tasavallan ja Venäjän federaation välisten suhteiden perusteista tehtiin 20.1.1992 ja samalla sovittiin YYA-sopimuksen lopettamisesta Suomen ja Venäjän välillä.
Suomi jätti EY-jäsenyyshakemuksen 18.3.1992. Myöhemmin 25.11.1992 Norja jätti EY-hakemuksen. Itävalta oli jättänyt EY-jäsenhakemuksensa jo 17.7.1989. Myös Sveitsi jätti jäsenyyshakemuksen 20.5.1992, mutta käsittely keskeytettiin jo puolen vuoden kuluttua, koska ETA-sopimus tuli hylätyksi kansanäänestyksessä.
Euroopan unioniin liittyminen tietopaketti

Tampereen yliopistossa 26.11.2005 tarkastettu nakkilalaissyntyisen Anne Kosken väitöskirja paljastaa, että Suomi liittyi salaten ja valehdellen EU:hun. Suomen ja EU:n maatalous- ja turvallisuuspoliittisia neuvotteluja tutkinut Koski väittää ja todistaa, että Suomi vietiin asioita salaten ja valehdellen Euroopan Unioniin.Kosken mukaan poliittinen johto salasi asioita, esitti ristiriitaisia tulkintoja ja piti matalaa profiilia julkisuudessa todellisista EU-asioista. Suomi yritti puolustaa kansallisia etujaan käymissään maatalousneuvotteluissa. EU ylläpiti näytösten avulla mielikuvaa ripeästä etenemisestä. Samalla Suomi salasi onnistuneesti neuvottelukulissien takaiset erimielisyydet.

Kansanäänestyksen alla valehdeltiin julkisesti

Kansaäänestyksen alla valtiovalta turvautui
Anne Kosken mukaan julkiseen valheeseen. Koski tuo väitöksessään esille maatalouden 141-artiklan määräaikaisuuden ja maatalousministeri Mikko Pesälän julkisen valehtelun maanviljelijöille maksettavista lisähinnoista kaksi päivää ennen 1994 ollutta EU-kansanäänestystä. Pesälä kiisti Maaseudun Tulevaisuudessa valehdelleensa. Pesälä väittää, että hän on maatalouskomissaari Steichenin ja ulkoministeri Haaviston kanssa allekirjoittanut lisähintoja koskeneen sopimuksen. Väitöstilaisuudessa ei asetettu tohtori Anne Kosken esittämiä näkökohtia virheellisiksi Mikko Pesälänvalehtelusta. Pesälän tulisikin puhdistaakseen maineensa esittää julkisesti EU-komissaarin kanssa allekirjoittamansa sopimus, jota tiettävästi kukaan muu ei ole nähnyt tai josta kukaan muu ei ole ollut tietoinen.

Maanviljelijät kärsivät eniten

EU-jäsenyydestä ovat joutuneet kärsimään eniten maanviljelijät. Ennen jäsenyysratkaisua kannattajat lupasivat melkein kuunkin taivaalta. Ulkoministeriksi valittiin
Heikki Haavisto erittäin nopeilla päätöksillä. Tämä oli Esko Ahon yllätysveto tilanteessa, jossa Paavo Väyrynen jätti ministerin tehtävät. Tällä tavalla saatiin EU-ratkaisun puhemieheksi maanviljelijöiden luottomies. Kuitenkin oletukset EU:n vaikutuksita Suomen viljelyyn ja maatalouteen menivät miljardikaupalla pieleen. Tuottajahintojen lasku pudotti maatalostuoa 740 miljoonaa vuonna 1996 ja 770 miljonaa markkaa vuonna 1997. Suurimpina menettäjinä oletuksiin verrattuna olivat naudanlihan, kananmunien ja lampaanlihantuottajat. Parhaiten EU-aikana pärjänneitä olivat olleet broilerin ja leipäviljan tuottajat, siis etelän maanviljelijät. Tulotuki jäi vuonna 1996 ennakoitua pienemmäksi 1,3 miljardia arkaa, koska maatalouden kansallista tukea leikattiin 750 miljoonalla markalla eli noin 12 prosentilla, valuuttakurssit muuttuivat ja peltoala sekä eläinmäärät muuttuivat. Vuonna 1997 pudotus oli yksi miljardi markkaa maataloustulossa.

EU-neuvotteluissa mukana ollut Antti Kuosmanen kirjoitti kirjan Suomen tie EU:n jäseneksi. Kirja määrättiin tuhottavaksi. Tuhotun kirjan sivuilla 129 ja 130 on maatalousneuvotteluihin liittyvä luku otsikolla lisähinnat. Lainaus kirjasta:

Lisähinnat

Vaikein ongelma kansallisen tukipaketin hyväksymisessä tuli tukien maksamistavasta. Edellä tuli esille, että siirtymäkauden tukia arveltiin voitavan maksaa myös niin sanottuina lisähintoina. Tässä tukimuodossa tuki lisättiin tuottajan saamaan myyntihintaan, joten sen kokonaismäärä riippui tuotannon määrästä. Tällaista ei tavallisesti suvaittu, koska se antoi yllykkeen lisätä tuotantoa ja siis pahentaa ylituotantotilannetta, josta eroon pääsemiseksi CAPin mukaiset tulotuet oli otettu käyttöön. Siirtymäkaudella tilanne oli kuitenkin käsityksemme mukaan toinen, ja niin arvelivat komissionkin virkamiehet.

Kansallinen tukipaketti rakennettiin siirtymäkauden tukien osalta tälle pohjalle eikä komission virkamiesportaalla ollut asiaan huomauttamista. Myöskään komission johto ei ministeritasolla käydyissä keskusteluissa tätä tulkintaa torjunut; niinpä tulkittiin maatalouskomissaari Rene Steichenin ministeri Pesälälle kirjeitse syyskuun puolivälissä 1994 vahvistama tukipaketin pääpiirteitä koskeva myönteinen arvio siten, että siinä tulivat lisähinnat hyväksytyiksi.

Tältä pohjalta valmisteltiin tarvittavat kansalliset lakiesitykset, joissa pääasialliseksi tukimuodoiksi siirtymäkaudella todellakin valittiin lisähinnat. Maatalousministeriö antoi lokakuun alkupuolella 1994 julkisuuteen tämän aikomuksen samoin kuin muut keskeiset kansallista pakettia koskevat suunnitelmat.

Sitä suurempi oli sitten tyrmistys, kun tuli epävirallinen tieto, että komissio olisi valmis hyväksymään lisähintojen muodossa maksetun tuen vain maidolle; maidolle siksi, että sen tuotanto oli kiintiöity. Tällaisen kannan se oli tietojen mukaan ottanut Norjan suhteen ja norjalaiset olivat sen hyväksyneet. Suomelle komissio ei halunnut antaa parempaa kohtelua.

Keskusta käännytettiin Euro-uskoon

Esko Aholla ja Paavo Väyrysellä oli edessään hankala urakka: Suomen keskustan kannattajat piti käännyttää eurouskoon. ”Minä en sanoisi, että meistä tulee EY:n jäsen, mutta en myöskään sano, että meistä ei tule EY:n jäsentä, vaan se riippuu aika ratkaisevasti lähikuukausien, sanon lähimmän puolen vuoden kehityksestä”, Esko Aho pyöritteli televisiohaastattelussa 19.6.1991. Keskustan puoluetoimisto päätti järjestää laajan kenttäkierroksen, jossa sekä pää- että ulkoministeri esiintyisivät pääpuhujina. Jussi Ylilahti keksi kenttäkierroksen ja markkinoi sen Aholle.

Keskustan sisällä alkoi peli, jota maalaisliitto-keskustapuolueessa on iän kaiken harrastettu. Nimittäin ankara junttaus. Eurouskoon tultiin sinä talvena yhdessä yössä. Uutta uskoa todistettiin käännnnäisen innokkuudella. Kun kokoomuksen eurotaivas oli sininen ja tähtiä täynnä kuten EY:n lippu, keskustan eurotaivas oli koristeltu reunaehdoilla. Lopun perin koko taivaskin oli ehdollinen, mutta sinne taivaaseen vai oli pyrittävä, kun kaikki muutkin pyrkivät. Ja kun keskusta nyt ei kerta kaikkiaan voi jäädä pois hallituksesta. Silloin jokin muu hallitus pyrkii.

Ulkoministeri
Väyrysestä kehittyi alkutalven viikkoina oikea europappi. Hän tuntui uskovan, että Suomen maaseudunkin ainoa pelastus oli EY:n jäsenyys. ”EY:n ulkopuolella ei ole elämää”,ulkoministeri julisti. Talven aikana Suomesta reissattiin Eurooppaan ja Suomessa kävi eurovirkamiehiä kertomassa, mitä mieltä he olivat Suomen EY:n jäsenyydestä. Heidän puheitaan siteerattiin suurella hartaudella Suomen lehdistössä. Sokerina pohjalla oli itse Saksan liittokansleri Helmut Kohl. Hän pistäytyi Pohjoismaiden neuvoston juhlaistunnossa kertomansa kannattavansa kaikkien Pohjoismaiden pikaista EY-jäsenyyttä

Lopullinen sisäinen rauha
Ahon hallitukselle tuli huhtikuussa, kun Paavo Väyrynen riiteli itsensä hallituksesta ulos. Väyrynen yritti lyödä Ahon polvilleen eroamalla ulkoministerin tehtävästä, mutta toisin kävi: Aho nosti salamavedolla ulkoministeriksi Maataloustuottajien puheenjohtaja Heikki Haaviston, niin että Koivistokintokaisi ihailevaan sävyyn: ”Katso poikaa!” Kriittisin syömähammas oli nyt hallituksessa johtamassa maataloudelle vaikeita EU-neuvotteluja.

Miksi Keskusta petti?

Kansalaisilta kysyttiin 16.10.1994 äänestyksessä – valtioneuvoston tiedotteessa – kannattavatko he liittyistä Euroopan unioniin neuvotellun sopimuksen mukaisesti? Sittemmin ilmeni, että neuvottelutulo oli eräiltä osin keskeneräinen. Toisin sanoen, neuvottelutulosta ei ollut olemassakaan.

Ehdotus Suomen kansallisesta tukipaketista hyväksyttiin ministerivaliokunnan kokouksessa 16/94 21.10.1994, viisi päivää kansanäänestyksen jälkeen, EU:lle lähetettäväksi. Kokouksessa toimi puheenohtajana ulkomaankauppaministeri Pertti Salolainen ja kokoukseen osallistuivat ulkoasiainministeri Heikki Haavisto, kauppa- ja teollisuusministeri Seppo Kääriäinen ja maa- ja metsätalousministeri Mikko Pesälä sekä sihteeri Veli Sundbäck. Kokouksesta olivat poissa pääministeri Esko Aho, valtionvarainministeri Iiro Viinanen ja oikeusministeri Anneli Jäätteenmäki.

Ulkopuolisina ministereinä olivat mukana
Ilkka Kanerva ja Sirpa Pietikäinen. Vrkamiehistä olivat paikalla Antti Satuli, Eikka Kosonen, Antti Kuosmanen, Paavo Mäkinen, Jarmo Vaittinen, Veli-Pekka Talvela, Esko Juvonen ja Kauko Holopainen. Eduskunnalla ei ollut enää tämän päätöksen jälkeen kompetenssia tehdä päätöstä kansanäänestyksen perusteella. Myöskään komission vastausta Suomen ehdotukseen ei ollut olemassakaan vielä silloin, kun eduskunta liittymisasian hyväksyi. Ulkoasiainvaliokunnan mietintö valmistui vasta 31.10.1994.

EU-ministerivaliokunna pöytäkirja 16/94 21.10.1994 osoittaa totuuden asiassa. Kokoukseen osallistuivat ulkomaankauppaministeri
Pertti Salolainen puheenjohtajana, liikenneministeri Ole Norrback, valtionvarainministeri Iiro Viinanen, ulkoasiainministeri Heikki Haavisto, kauppa- ja teollisuusministeri Seppo Kääriäinen, maa- ja metsätalousministeri Mikko Pesälä ja oikeusministeri Anneli Jäätteenmäki. Sihteerinä toimi valtiosihteeri Veli Sundbäck. Valiokunta hyväksyi komissiolle esitettäväksi tarkistetun ehdotuksen maa- ja puutarhatalouden kansallisista tuista.

Lisävalaistusta asioille antavat myös entisen pääministerin
Esko Ahon kirja Pääministeri sekä tohtori Ilkka Hakalehdon kirja EU-kaappaus. Voidaan perustellusti väittää, että Keskusta petti maanviljelijät. Miksi politiikka ja yhteisten asioiden hoito ei voi olla avointa ja rehellistä? Saavatko ministerit valehdella ja jos saavat niin minkä verran? Pitääkö sanonta ”Kepu pettää aina” paikkansa?

Kun eduskunta valmisteli Suomen liittymistä eduskunnan ulkoasiainvalikokunnan mietinnössä todettiin: ”Suomen mahdollisesta liittymisestä rahaliiton kolmanteen vaiheeseen päätetään aikanaan eduskunnassa hallituksen erillisen esityksen perusteella.” Perustuslakivaliokunta puolestaan totesi, että ”liittymissopimus ei vielä voi merkitä sitoutumista osallistua talous- ja rahaliiton kolmanteen vaiheeseen.” Näillä perusteilla päädyttiin sille kannalle, että EMU-jsenyydestä pitää päättää eduskunnassa. Suomen ei ole pakko mennä Emuun, jos eduskunta ei sitä halua. Väittely ei vielä tähän loppunut.

Kun keskustaoppositio huomasi, ettei kansanäänestyksestä tule mitään, se ryhtyi vaatimaan Emu-päätöksen käsittelemistä perustuslain säätämisjärjestyksessä. Vielä niin myöhään kuin 1991 perustuslakiin kirjattiin pykälä ”Suomen rahayksikkö on markka.”Hallituksen mielestä Emu-päätös voidaan tehdä yksinkertaisella enemmistöllä nykyisessä eduskunnassa, sillä perustuslakia ennätetään muttaa vuosien 1999-2002 siirtymäkauden aikana ennen euron käyttöönottoa.

Eduskunnassa 18.11.1994 toteutettu EU-kaappaus kytki Suomen mukaan Unionin talous- ja rahaliitton, EMU:n toiseen vaiheeseen eli keskimmäiseen vaiheeseen, jonka toteuttaminen oli Maastrichtin sopimuksen mukaisesti alkanut vuoden 1994 alussa. Unionin talous- ja rahapolitiikan määräyksiin alistuessaan Suomi menetti taloudellisen itsenäisyytensä.

EU:n jäsenenä Suomi on jo kahlehdittu Unionin yhteisen rahapolitiikan määrittelevään ja täytäntöönpanevaan keskuspankkijärjestelmään. Sen muodostavat EU:n keskuspankki ja sen epäitsenäisiksi haarakonttoreiksi muuttuneet jäsenmaiden, osavaltioiden, keskuspankit. Nämä voivat laskea liikenteeseen seteleitä vain EU:n keskuspankin myöntämän luvan nojalla. Unionin jäsenmaana Suomen on Maastrichtin sopimuksen perusteella luovutettava myös valuuttavarantonsa sen keskuspankkijärjestelmän hallussa pidettäväksi ja hoidettavaksi. EU:n keskuspankin hallintoneuvosto koostuu osavaltioiden keskuspankkien (EU:n keskuspankin haarakonttoreiden) pääjohtajista ja Unionin keskuspankin johtokunnan jäsenistä.

Koiviston konklaavi
Jorma Jaakkolan kotisivut

Suomen Natura ratkaisu on direktiivien ja EY-tuomioistuimen päätösten vastainen

Naturaa voidaan perustellusti pitää Suomen suurimpana rikoksena. Valtiovalta antoi 15 prosenttia maamme pinta-alasta EU:n hallintaa laukaustakaan ampumatta. Se on enemmän kuin raskaan sodan johdosta menettämme alue Neuvostoliitolle. Suomen ympäristöhallinnossa toteutettiin suuria muutoksia vuonna 1995. Ympäristöministeriön alaisuuteen perustettiin Suomen Ympäristökeskus ja 13 alueellista ympäristökeskusta. Uudistuksien avulla pyrittiin yhteinäistämään ympäristöasioiden käsittelyä ja selkeyttämään työnjakoa. Uudistusten myötä uusiin ympäristöviranomaisiin keskitettiin huomattavasti päätösvaltaa. Nyt uudet viranomaiset suunnittelevat, konsultoivat, ohjaavat, valvovat ja käyttävät jopa tuomiovaltaa lupaviranomaisina virkatoimiaan tehostaakseen. Menettely on täysin länsimaisen oikeuskäytännön vastaista.

Naturaohjelmaan on suoraan siirretty rantojensuojeluohjelman ja muiden suojeluohjelmien kohteita, vaikka direktiivin kriteerit eivät täyty ja miten rantojen suojeluohjelmaan ylipäätään voidaan pitää valintaperusteena. Natura Suomessa on toteutettu direktiivien ja EY-tuomioistuimen päätösten vastaisesti.

Suomen Natura-ratkaisuta tehtiin 1600 valitusta Korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Valittajat huomaisvat olevansa väärässä oikeuden päätöksen mukaan. Ympäristöministeriössä esittelijäneuvoksena toimi Korkeimman hallinto-oikeuden presidentin
Pekka Hallbergin vaimo Taru Hallberg. Oikeuskanslerina oli Vihreiden Paavo Nikula.



Korkein oikeus on vahvistanut päätöksellään Kallan karien itsehallinnon 24.11.1989.

Tarkempi asioiden analysointi on Naturablogissani. Natura-asioiden tutkiminen ja selvittäminen vaatii poliisilta erittäin suurta perehtyneisyyttä ja korkeaa erityistä ammattitaitoa.

09.03.2019 Siellä jossakin

Erkki Aho

PS. Pyydän keskusrikospoliisia toimimaan niin, että korkein oikeus purkaa kaikki minua ja yritystoimintaani koskevat eri oikeusasteiden päätökset ja Suomen valtio korvaa minulle aiheuttamansa valtavat taloudelliset vahingot ja mittaamattomat henkiset kärsmykset. Niiden todistusaineistot olen lähettänyt aikaisemmissa sähköposteissani.

Kalajoki

Hunters – JHT 4-2

Nyt on JHT:n kausi paketissä. JHT:n kauden 2018-2019 Topten
1.Niklas Sundfors 20+34 = 54
2.Jarno Palola 18+32 = 50
3.Tommi Rintasalo 29+18 = 47
4.Juho Joki-Erkklä 6 + 25 = 31
5.Juho Takkula 18+12 = 30
6.Teemu Karjalainen 16+14 = 30
7. Matias Kinnunen 6+21= 27
8. Jere Espo 11+15 = 26
9.Jere Rantala 9+15=24

10. Henri Allen 2+21 = 23

Alueuutiset

Ylivieskan Jääkarhut jatkaa erinomaisia otteitaan jääkiekon II-divisioonan pohjoislohkon pudotuspeleissä. Perjantai-iltana Jääkarhut löi välierien ensimmäisessä kamppailussa Sotkamon Kiekon sen kotikentällä selkein lukemin 4–7 (0–2, 1–4, 3–1). YJK voi pelata itsensä lohkon finaaliin jo lauantaina kotihallissaan.
YJK latoi Sotkamossa maaleja laajalla skaalalla. Rankkarissakin onnistunut Tomi Gronoff teki kaksi maalia. Perjantain muut YJK-maalarit olivat Lauri Laakko, Veeti Soila, Kari Mattila, Sami Markkanen ja Jere Anttila.
Ylivieskan Jääkarhut jatkaa voittokulkuaan jääkiekon II-divisioonan pudotuspeleissä

Kokkolan Tiikerit taisteli hurjasti, mutta sekään ei riittänyt, kun VaLePa nousi viiden erän kamppailun jälkeen voittoon lentopallon Mestaruusliigan puolivälierissä.
Lukemat perjantaina Kokkolassa olivat 2–3 (25–22, 23–25, 25–23, 23–25, 11–15). Otteluvoitot ovat nyt 1–1. Välieriin mennään kolmella voitolla.Tiikerit taisteli, mutta VaLePa nousi voittoon viiden erän kamppailun jälkeen ja tasoitti otteluvoitot Mestaruusliigan puolivälierissä

Lai­van kul­ta­kai­vok­sen pää­u­ra­koit­si­ja Tal­lq­vist Inf­ra on ir­ti­sa­no­nut so­pi­muk­sen­sa kai­vo­syh­tiö Nor­dic Gold Oy:n kans­sa. Tal­lq­vist Inf­ran toi­mi­tus­joh­ta­ja Juk­ka Väi­nä­mö ker­too yh­ti­ön lomaut­ta­neen ja ir­ti­sa­no­neen kai­vok­sel­ta tors­tai­na yh­teen­sä noin 70 työn­te­ki­jään­sä.
Kai­vo­syh­tiö ei ole pys­ty­nyt mak­sa­maan ura­koit­si­jal­leen teh­dys­tä työs­tä.
– Kun ra­haa ei ole tul­lut, piti lo­pul­ta vi­hel­tää peli poik­ki, sa­noo Väi­nä­mö.
Hä­nen mu­kaan­sa Tal­lq­vis­tin saa­ta­vat kai­vo­syh­ti­öl­tä ovat huo­mat­ta­via sum­mia.
Tal­lq­vis­tin teh­tä­vä­nä kai­vok­sel­la on ol­lut mal­min lou­hin­ta ja kul­je­tuk­set. Yh­tiö on työl­lis­tä­nyt kai­vo­sa­lu­eel­la kaik­ki­aan noin sata hen­ki­löä.Raahen kultakaivos ei hoitanut maksujaan, pää­ura­koit­si­ja purki sopimuksen ja lähti – "Piti lo­pul­ta vi­hel­tää peli poik­ki"

Kotimaan uutiset

Keskustan puheenjohtaja Juha Sipilä sanoi Ylen Ykkösaamussa, että jos kannatus on yhtä huono kuin Ylen tuoreessa kannatusmittauksesssa, hän ei aio olla ehdolla Vantaan puoluekokouksessa 2020. Sote-lakeja Sipilä pitää perustuslain mukaisina
Juha Sipilä Ylellä: En jatka keskustan johdossa, jos vaalitulos on 14,1 – "Selvä asia, että tuommoisella tuloksella en ole Vantaalla"

Perjantaina kaatuneen ja Sipilän hallituksen mukanaan kaataneen sote-uudistuksen valmisteluun on käytetty viime vuosina melkoinen määrä rahaa.Jälleen kerran kiville karahtaneen sote-uudistuksen valmisteluun on käytetty jopa useita miljardeja euroja

Eduskunnan perustuslakivaliokunta ilmoitti perjantaiaamuna keskeyttäneensä sote-uudistukseen kuuluvan maakuntaosion käsittelyn.Käytännössä tämä merkitsi koko sote-paketin kaatumista ja johti tulos tai ulos -periaatteella toimineen pääministeri Juha Sipilän (kesk) hallituksen eroon.Iltalehti kysyi valtiovarainministeriöstä ja Kuntaliitosta, kuinka paljon sote- ja maakuntauudistukseen on käytetty rahaa. Valtiovarainministeriö toimitti tarkat luvut tuoreimmalta hallituskaudelta.IL selvitti - näin paljon sote maksoi veronmaksajille

Sipilän hallituksen maakunta- ja sote-uudistus ajetaan hallitusti alas, tiedotti sosiaali- ja terveysministeriö perjantaina pääministeri Juha Sipilän (kesk) saatua myöntävän vastauksen eronpyyntöönsä. Maakunta- ja sote-uudistuksen valmisteluun on vuosina 2017–2019 käytetty noin 200 miljoonaa euroa, jos huomioidaan vain ministeriöiden varsinaiset valmistelukustannukset.

Toimitusministeristön katsotaan voivan hoitaa ”välttämättömät juoksevat rutiiniasiat ja sellaiset kiireelliset asiat, joiden ratkaisua ei voida siirtää uudelle hallitukselle”.
Sen sijaan toimitusministeristö ei enää toteuta hallitusohjelmaa ja sen edellytetään pidättäytyvän ”uusista tai laajakantoisista poliittisista aloitteista, jotka vaikuttaisivat uuden hallituksen toimintamahdollisuuksiin”.Kolmas seikka, johon toimitusministeristö ei voi ryhtyä, ovat korkeat virkanimitykset.Sipilän hallituksesta toimitusministeristöön: 3 asiaa, joita se ei saa tehdä

Suomen politiikasta puuttuvat sisäpiirisäännöt. Siksi maamme poliittiseen järjestelmään vaikuttavat vahvasti niin sanotut kaverikapitalistit.Etujärjestöt eli korporaatiot käyttävät valtavasti valtaa, koska ne pääsevät vaikuttamaan suoraan lainsäädäntöön. Usein niillä on myös niin sanottua sisäpiiritietoa asioista, jopa enemmän kuin politiikoilla.
Superlobbarina tunnettu Anders Blom esittää tuoreessa väitöskirjassaan, että liike-elämällä on liikaa valtaa suomalaisessa lainsäädännössä.– Lainsäädäntö tulee kansanedustajille useimmiten valmisteltuna siten, että se tulee joko työmarkkinajärjestelmästä tai Euroopan unionista, mutta kummassakin järjestelmässä etujärjestöillä on hyvin merkittävä rooli, sanoo Anders Blom.
Väitöstutkimus: Taloudellinen eliitti saa sisäpiiritietoa, lobbaa lait ja hallitsee Suomea

Juha Sipilän (kesk.) hallituksen tavoitteena oli siirtää hallintoa maakuntiin, mutta uudistuksen kaaduttua tuloksena syntyikin kaksi uutta virastoa: Väylävirasto ja Ruokavirasto. Ympäristöministeriön kansliapäällikkö Hannele Pokka: "Maakuntauudistus keskeytyi, mutta valtion keskushallinto vahvistui"

Ulkomaan uutiset

Kymmeniä tuhansia algerialaisia on lähtenyt kaduille osoittamaan mieltään presidentti Abdelaziz Bouteflikaa vastaan. Protestit ovat peruja helmikuulta, jolloin istuva Bouteflika ilmoitti halukkuudestaan hakea viidettä kautta huhtikuussa käytävissä presidentinvaaleissa. Bouteflika on esiintynyt harvakseltaan julkisuudessa sen jälkeen, kun hän sai sairauskohtauksen vuonna 2013.Algeriassa laajoja mielenosoituksia istuvaa presidenttiä vastaan – poliisi ottanut kovat otteet käyttöön

Talousuutiset

Kiinalainen jättirahoitus tuskin takaa Tallinnan tunnelin taloudellista mielekkyyttä. Mutta se voi muuttaa tunnelin ulkopoliittiseksi ongelmaksi, kirjoittaa erikoistoimittaja Jan Hurri.Liikemies Peter Vesterbackan edustama Finest Bay Area Development -yhtiö kertoi perjantaina allekirjoittaneensa aiesopimuksen peräti 15 miljardin euron arvoisesta rahoituksesta Suomenlahden alittavalle liikennetunnelihankkeelle.Tunneliyhtiön sopimuskumppani on yhtiön tiedotteen mukaan kiinalainen Touchstone Capital Partners Ltd.Jan Hurrin kommentti: Tuliko Tallinna-tunnelista juuri poliittinen ongelma?

VM:n mukaan korolla ei ole olennaista merkitystä julkisen talouden kestävyysnäkymiin. Ministeriön korkotulkinta pätee teoriassa mutta harvoin käytännössä, kirjoittaa erikoistoimittaja Jan Hurri.Valtiovarainministeriö (VM) torjuu tulkinnat, joiden mukaan se on vuosien ajan liioitellut arvioitaan julkisen talouden kestävyysvajeesta ja että liioittelu olisi perustunut kestävyyslaskelmien vääriin korko-oletuksiin.Palkansaajien tutkimuslaitos (PT) julkaisi VM:n kestävyyslaskelmista poikkeuksellisen terävän kritiikkikirjoituksen Talous & Yhteiskunta -lehtensä uusimmassa numerossa. Sen ovat kirjoittaneet Helsingin yliopiston talousprofessori emeritus Pertti Haaparanta, PT:n erikoistutkija Heikki Taimio ja PT:n tutkimuskoordinaattori Ohto Kanninen. Jan Hurrin kommentti: Ministeriö torjuu kestävyyslaskelmiensa kritiikin

Meneillään oleva energiamurros hajauttaa tuotannon ja tuo siihen liittyvän päätöksenteon lähemmäs tavallisia ihmisiä. Samalla maaseudulle avautuu aivan uusia ansaintamahdollisuuksia.
Tutkija kannustaa viljelijöitä: Energiasta voi tehdä tilalleen uuden tuotantosuunnan

Urheilu-uutiset

Kaisa Mäkäräinen oli harmissaan MM-kisojen pikakilpailun 12. sijan jälkeen. Suomalaistähti ampui kaksi hutia pystypaikalta, mikä vei mitalimahdollisuudet.
Mäkäräinen jäi 7,5 kilometrin pikakilpailun voittaneesta Slovakian Anastasija Kuzminasta 34 sekuntia. Pronssimitaliin jäi matkaa noin 22 sekuntia.
Kaisa Mäkäräinen selitti kaatumisensa syitä – myönsi, että pasmat sekosivat ennen ammuntaa: "Aloin miettiä, menikö lunta tähtäimeen tai muuta"

Iivo Niskasen taistelu Holmenkollenin 50 kilometrin voitosta kaatui suksiongelmiin. Venäjä otti neloisvoiton.Legendaarisella Holmenkollenilla taisteltiin lauantaina maastohiihdon kuninkuusmatkan voitosta maailmancupin osakilpailussa.
Suomen Iivo Niskanen lukeutui perinteisellä hiihtotavalla käytävän 50 kilometrin kisan ehdottomiin voittajasuosikkeihin, mutta hänen kilpailunsa meni täysin pipariksi toisen suksienvaihdon jälkeen. Voittotaistelussa mukana ollut Niskanen sai alleen sukset, joissa ei ollut lainkaan pitoa, ja hän putosi nopeasti kauas kärjestä.
Mikä pettymys! Iivo Niskasen suuri unelma Holmenkollenin 50 kilometrin voitosta murskaantui suksienvaihtoon

Maailmalla tapahtuu

Valkoisen talon viestintäjohtajana toiminut Bill Shine on eronnut tehtävästään liittyäkseen presidentti Donald Trumpin toisen kauden presidentinvaalikampanjaan. Asiasta kertoi Valkoisen talon tiedottaja Sarah Sanders perjantaina.Shine on toiminut aiemmin Fox Newsin johtotehtävissä. Hän aloitti Valkoisessa talossa viime kesänä. Trumpin viestintätiimissä ovi on käynyt tiuhaan tahtiin.Valkoisen talon viestintäjohtaja Bill Shine erosi tehtävästään https://yle.fi/uutiset/3-10681085

Itä-Ukrainan Donetskissa sotilaat tappoivat päällikkönsä ampumalla, uutisoi Ria Novosti.
Tunnustamattoman Donetskin kansantasavallan operatiivisen johdon virallinen edustaja Eduard Basurin kertoi, että 6. maaliskuuta yövuorossa ollut päällikkö sai viisi alaistaan kiinni juopottelusta.Päällikkö huomautti alaisilleen alkoholin nauttimisesta, mutta nämä eivät reagoineet. Kun hän huomautti toistamiseen, alkoi sanaharkka, minkä seurauksena kaksi kersanttia ampui päällikön lähietäisyydeltä.Päällikkö huomautti alaistensa juopottelusta Donetskissa – ammuttiin siihen paikkaan

Yle areena

Ylen erikoislähetys keskittyy päivän tapahtumiin. Aiheena hallituksen ero ja sote-uudistuksen kaatuminen. Toimittajana Annika Damström.
Yle Erikoislähetys

Sipilän hallitus jatkaa toimitusministeristönä .
Presidentti hyväksyi hallituksen eroanomuksen

Hallituksen tiedotustilaisuus Kesärannasta, aiheena soten kaatuminen ja hallituksen ero

Pääministeri Juha Sipilä jätti aamulla hallituksen eroanomuksen, jonka presidentti Niinistö hyväksyi. Sen jälkeen käynnistyi kommenttimylly.
Hallitus kaatui - tässä kooste dramaattisen päivän poliittisista kommenteista

Tunnin mittainen erikoislähetys dramaattisen aamun käänteistä
Soten kaatuminen ja hallituksen ero - Yle uutisten erikoislähetys 8.3.2019 klo 11.00

Juha Sipilä kertoo päätöksensä taustoista – katso Ykkösaamun haastattelu

Youtube

Halla-aho: Jos haluat muutosta, älä äänestä valehtelijoita

Suomi politiikan parhaat palat

Suomi politiikan parhaat palat 2

Suomi politiikan parhaat palat 3

10 Dangerous Brain Damaging Habits To Stop Immediately

Mielipiteet

Suomea pidetään yhtenä universumin vakaimmista maista, myös poliittisesti. Fakta on kuitenkin se, että edellinen loppuun saakka normaalisti istunut hallitus on Paavo Lipposen (sd) toinen hallitus vuosina 1999-2003. Kuusitoista (16) vuotta sitten. Tuo kuulostaa dramaattisemmalta kuin todellisuus: vaikka hallitukset ja niiden ministerit ovat vaihtuneet, harva suomalainen on jäänyt pohtimaan parlamentarismin epäonnistumista. Ja suurta dramatiikkaa ei ole pääministeri Juha Sipilän (kesk) perjantaina jättämässä hallituksen eronpyynnössäkään. Tilannetta kuvasi täydellisesti hetki presidentin virka-asunnolla Mäntyniemessä kymmenen jälkeen aamulla, kun Sipilä jätti tasavallan presidentille Sauli Niinistölle virallisen eronpyyntönsä.Näkökulma: Rauhoittukaa - hallituksen eronpyyntö on vain Sipilän vaalitemppu ja lääkäriin pääsee jatkossakin

Kotimaan matkailu

Koli on vaarojen kansallispuisto. Taiteilijoiden näköalapaikat, valkoiset kvartsiittikalliot, erämainen Pielinen, kaskitulet ja perinnemaisemat sekä laaja polku- ja latuverkosto yhdessä monipuolisten palvelujen kanssa tekevät Kolista päiväretken ja vaelluksen huippukohteen.
Koli on yksi Suomen tunnetuimmista kansallismaisemista. Pieneltä alueelta löytyy varsinainen luonnon aarreaitta: harvinainen geologia, monipuolinen eläimistö ja monilukuiset kasvilajit. Kolin kulttuurianti on väkevä. Koli muistetaan vahvana kaskialueena, taiteilijakareliaanien vaelluspaikkana 1800- ja 1900-lukujen taitteessa sekä kansanperinteen ja paikallisen perinnekulttuurin ylläpitäjänä.
Kolin Kansallispuisto
Kolin kansallispuisto

Etelä-Konnevedellä veneilet aavoilla järvenselillä tai melot sokkeloisessa saaristossa laakeiden silokallioiden ja pystysuorien kallioseinämien lomassa. Kirkkaassa vedessä voit nähdä syvälle villin järvitaimenen valtakuntaan. Sykähdyttävien vastakohtien puistossa patikoit lehdoista korkeille kalliorinteille ihailemaan kalasääsken uljasta kotimaisemaa.
Etelä-Konneveden kansallispuisto

Hossan maisemat avautuvat kävijälle helposti, sen metsiin ja vesille pääsee vaivattomasti. Polkuja riittää patikoida ja pyöräillä, vedet kutsuvat melomaan ja kalastamaan. Kuljet samoja reittejä kuin alueen ensimmäiset asukkaat 10 000 vuotta sitten. Värikallion kivikautiset kalliomaalaukset vievät retkipäivän lomassa shamanismin maailmaan.
Hossan kansallispuisto

Ulkomaan matkailu

10 Best Places to Visit in Argentina - Travel Video

ARGENTINA DESDE EL AIRE

Las 10 ciudades mas grandes de Argentina

Musiikki

Band ODESSA - А мы танцуем!

Band ODESSA Морская пена

Band ODESSA - Ах эта ночь -Танцуют Штефан Зауэр и Сандра Рёттиг

Loppukevennykset

MTV3 Uutiset - Loppukevennys moka

Loppukevennys - Parranajo

Loppukevennys - Jordaania tuulensuojaan

Loppukevennys - Lauantaisauna

Kuntoilu

10 Min INTENSE LOWER ABS Workout

FULL BODY HIIT Workout With Weights // 30 Minutes

Advanced HIIT cardio, resistance and AB interval workout

Liikunta ja terveys

Verenpaine 140 / 78, pulssi 52 , Paino 102,8 kg. Jumppa 0 /1030 min, kuntosali 0/ 1150 min, kävely 4/266 km , uinti 0/600 m, pyöräily 0/0 km

Terveellinen ruoka

5 Foods That Should Be Your Breakfast Every Morning

Top 10 Foods High In Protein

Top 10 High Protein Vegetables and Fruits

Top 10 Fruits High in Protein | 10 Best Protein Rich Fruits

5 Vitamins in Kiwi

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti