perjantai 15. tammikuuta 2021

PE 15.01.2020 Mitä vuosi 2021 tuo tullessaan?

 

Katri Kulmunin lupaus hallituksen nimissä käy Keskustalle kalliiksi.


Me emme tiedä miten koronaepidemia Suomessa tulee jatkumaan. On todennäköistä, että joudumme kärsimään koronasta koko vuoden. Suomi tullee selviämään koronasta muita maita paremmin, koska olemme harvaan asuttu maa ja hygieniatasomme on korkeampi kuin monessa tiheämpään asutussa maassa. Pahimmillaan Suomessa saattaa sairastua koronaan kaikkiaan n. 65 000 henkilöä ja koronakuolemien määrä saattaa nousta lähelle 1400:aa. Näissä luvuissa on mukana viime vuoden luvut. On todennäköistä, että jos rokotukset saadaan käyntiin ripeästi niin koronan aiheuttamat terveydelliset ongelmat ovat pienemmät. Koronavirus on tullut jäädäkseen keskuuteemme useaksi vuodeksi tai ikuisesti.


Koronarokotetta valmistavan Modernan pääjohtaja: Koronavirus on täällä ikuisesti

https://tekniikanmaailma.fi/koronarokotetta-valmistavan-modernan-paajohtaja-koronavirus-on-taalla-ikuisesti/?shared=1131533-aa01427f-500


Pääkirjoitus: Vahvaa koronanyrkkiä olisi sittenkin tarvittu

https://www.is.fi/paakirjoitus/art-2000007723159.html


Erittäin vaikeaksi koronatilanne muodostunee Etelä- ja Itä-Euroopassa sekä Saksassa ja Ranskassa. Odotettavissa on kiristyviä toimia tilanteen hallitsemiseksi kevään aikana. Saksassa havaittiin kuluneen vuorokauden aikana hieman yli 22 000 uutta koronatartuntaa, mikä nosti kokonaismäärän yli kahteen miljoonaan.


Korkean tason japanilaispoliitikko myönsi perjantaina ensi kertaa julkisuudessa, että Tokion olympialaisten järjestäminen ensi kesänä ei ole varmaa. Toistaiseksi kisajärjestäjät ja Japanin johto ovat puhuneet painokkaasti kisojen järjestämisen puolesta, mutta hallinnon uudistuksista vastaava ministeri Taro Kono päästi ilmoille epäilyksen siemenen. Mielestäni on todennäköisempää, että olympiakisat siirretään kuin että ne järjestetään.


Koronan taloudelliset vaikutukset Suomessa alkavat näkyä konkreettisemmin viimeistään maaliskuussa jolloin alkaa konkurssit kolkuttella yritysten ovia. On todennäköistä, että konkurssiaalto pyyhkii Suomen pienyritysten yli ja huuhtoo niistä merkittävän osan mennessään. Tämä merkitsee lisää työttömiä ja katkeruutta yhteiskuntaa kohtaan, sillä hallitus on luvannut, ettei yksikään yritys kaadu koronan takia.


Hallitus 20.3.2020: Yksikään yritys ei kriisin takia konkurssiin

https://www.verkkouutiset.fi/hallitus-20-3-2020-yksikaan-yritys-ei-ajaudu-kriisin-takia-konkurssiin/#8e4e6583

Tuolloisen valtiovarainministerin ja keskustan puheenjohtajan Katri Kulmunin lupaus oli melkoinen.

Kaiken kaikkiaan hallituksen toimet yhteensä ovat noin 15 miljardia euroa. Ja tämä tarkoittaa sitä, että me todellakin olemme tosissamme sen kanssa että yksikään yritys ei ajaudu tämän kriisin takia konkurssiin, eikä ihmiset massatyöttömyyteen, Katri Kulmuni sanoi tiedotustilaisuudessa.

Kulmunin mukaan ”valtio takaa ja me odotamme nyt että pankit jakaa”.


Taas tuli todistetuksi, että KEPU pettää aina. Konkursseja tulee varmasti ja on jo tullut. Tämän myötä myös mielenterveysasiat nousevat esille. Keskustan kilpeen jätti pysyvän jäljen se, että Keskusta hallituskipeydessään hyväksyi ministeri Pekka Haaviston lainvastaisen toiminnan.


Arvaamattoman koronatilanteen takia kuntavaalit siirrettäneen syyskuulle. Mielestäni on liian suuri terveydellinen riski pitää kuntavaalit 18.4.2021.


Hallitustyöskentely Suomessa tullee vaikeutumaan, koska Keskusta käy kuolinkamppailuaan ja sen on osoitettava, että se määrää mitä hallitus tekee. Keskustan eduskuntaryhmä tullee olemaan erittäin suurten paineiden kohteena Keskustan jatkaessa vihervasemmistolaisen hallituksen aisankannattajana puolueen kannatuksen kasvaessa lehmän hännan lailla alaspäin. Keskustan alhainen kannatus pitänee Keskustan hallituksessa, sillä eduskuntavaaleissa tulevaa suurta tappiota ei haluta aikaistaa.

Hallitusyhtestyössä ongelmia tullee ilmastoasioiden käsittelyssä ja päästötavoitteiden toteuttamisessa. Valtionvarainministeri Matti Vanhanen ei malta luopua hillotolpastaan kovin nopeasti – ehkä vasta touko-kesäkuussa. Hallituksen toiminta ei mielestäni ole rehellistä.

Hallitus paljastaa nyt suunnitelmansa autoilun massiivisista päästö­vähennyksistä – tällainen on aikataulu

https://www.is.fi/autot/art-2000007739303.html


Liikenteen päästöistä yritetään päästä eroon laajalla valikoimalla tukia – päätökset ikävien keinojen käytöstä lykättiin syksyyn

https://yle.fi/uutiset/3-11738663


Kommentti:Hallitus pelkää autoilijoiden raivoa kuntavaalien alla – Ikävät asiat kerrotaan syksyllä

https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/72737b58-094a-4582-a32d-ed6467ea851a


Kuntavaalien vaaliteemoina tulevat olemaan valtakunnalliset asiat. Korontukipaketti herättää vielä intohimoja.

EU:n tukirahojen piti auttaa pahiten pandemiasta kärsineitä maita, mutta jakoperusteet ovatkin ihan toiset

https://www.hs.fi/politiikka/art-2000006522979.html


Suomi käyttää kehitysapuun vuodessa yli miljardin, mutta tulokset ovat heikot, jos uskoo ulkoministeriön omien virkamiesten näkemyksiin.


Ulkoministeriön virkamies: 20 vuoden kehitysyhteistyöhankkeet menneet täysin hukkaan

https://yle.fi/uutiset/3-7749065


Maahanmuuton kustannukset ovat edelleen valtiontalouden kannalta tärkeä keskustelun aihe.

Perussuomalaiset kyselytunnilla: Maahanmuuton kulut jopa 3,2 miljardia vuodessa – jo murto-osalla saisi hoitajamitoituksen kuntoon

https://www.perussuomalaiset.fi/ajankohtaista/perussuomalaiset-kyselytunnilla-maahanmuuton-kulut-jopa-32-miljardia-vuodessa-jo-murto-osalla-saisi-hoitajamitoituksen-kuntoon/


Perussuomalaisten ajatushautomo: irakilaisen ja somalialaisen turvapaikanhakijan kustannukset satojatuhansia euroja

https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/d0e78450-c8cd-4844-af5b-425f09a8793e


Suomen valtion velka nousee arviolta 135 miljardiin euroon. Miten tästä selvitään, kun hallitus jakaa rahaa avokätisesti jättäen velanmaksut tuleville hallituksille.


Vaaligallupeissa Perussuomalaisten kannatus tullee nousemaan 24 prosenttiin viimeistään huhtikuun mittauksessa. SDP:n kannatus laskee 20:een prosenttiin ja Kokoomuksen 15 prosenttiin, Keskustaa ja Vihreät kamppailevat seuraavina 10 prosentin kannatuksella.


Kansainvälisella tasolla mielenkiinto kohdistuu siihen, kenestä tulee Angela Merkelin seuraaja? Ehdolla olevista kolmesta reilusti yli viisikymppisestä miehestä oikeistolainen liikemies ja juristi Friedrich Merz on tällä hetkellä suosituin. Friedrich Merz toimi puolueen parlamenttiryhmän puheenjohtajana, mutta jätti politiikan vuosikymmen sitten. Yrityslakimies-Merz hankki miljoonaomaisuuden liike-elämässä, ja on aina ollut tiiviissä yhteydessä liike-elämän päättäjiin.

Puolueen arvokonservatiivien verkosto tuki häntä, kun hän vuosi sitten teki paluun politiikan huipulle pyrkimällä Merkelin seuraajaksi. Hän hävisi silloin niukasti, mutta on tästä lähtien ollut nimi, johon puolueen konservatiivit katsovat ensiksi etsiessään uutta voimahahmoa puolueen johtoon.

64-vuotias Merz on älykäs ja hyvä puhuja, mutta hän myös jakaa ihmisten mielipiteet voimakkaasti. Hän saa tukijansa liikkeelle, mutta hänen esiintulonsa ryhdistävät myös vastustajat.

Perässä tulevat Nordrhein-Westfalenin osavaltion pääministeri Armin Laschet sekä kansanedustaja ja entinen ministeri Norbert Röttgen. CSU:n nykyinen puheenjohtaja ja Baijerin pääministeri Markus Söder on selvästi CDU:n johtajaehdokkaita suositumpi kansalaisten keskuudessa. Toinen suosittu kansleriehdokas voisi olla nykyinen terveysministeri Jens Spahn, joka ainakin toistaiseksi tukee CDU:n puheenjohtajaksi Laschetia.

Kansainvälisessä politiikassa USA:n painoarvo tulee vähenemään maan kahtiajakautumisen takia. EU:n painoarvo tullee heikenemään Brexitin takia sekä Merkelin seuraajan takia. EU:ssa Saksan ja Ranskan painoarvo noussee pienten maiden kustannuksella. Ennen Saksa yritti valloittaa Euroopan miekan avulla mutta nyt se on tehnyt sen kynän ja Ranskan avulla EU:n omien sääntöjen vastaisesti koronapakettia ja keskuspankkia hyväksikäyttäen.


COVID-19 Tuomas Malinen

https://www.youtube.com/watch?v=FWaB5021tOg


Kansainvälisesti Kiinan ja Venäjän merkitys ja talodellinen sekä sotilaallinen asema korostuu, kun USA:n ja EU:n merkitys vähenee. Mikä on Vladimir Putinin terveys? Venäjän kehitystä on vaikea arvioida. Se voi olla arvaamatonta tai sitten ei.

Vladimir Putin

https://fi.wikipedia.org/wiki/Vladimir_Putin


USA:n tilanne presidentinvaihdoksen jälkeen on kriittinen, koska maa on kahtia jakautunut. Pelkään pahinta. Jopa virkaanastujaismellakat voivat olla merkittävä osoitus USA:n ilmapiiristä. USA:n presidentiksi valittu Joseph Robinette ”Joe” Biden, Jr. on 78-vuotta vanha. On todennäköistä, ettei hän voi hoitaa USA:n presidentin tehtäviä tehokkaasti koko virkakautta. Hän joko sairastunee tai hänet salamurhataan. USA:n tilanne on mielestäni niin kahtiajakautunut, että siellä kaikki on mahdollista.

Amerikan presidenteistä neljä on salamurhattu. 14. huhtikuuta vuonna 1865 John Wilkes Booth ampui Abraham Lincolnia washingtonilaisessa teatterissa.

Heinäkuun 2. päivänä vuonna 1881 presidentti James Garfieldiä ammuttiin juna-asemalla Washingtonissa.

Presidentti William McKinley ammuttiin Buffalossa syyskuussa 1901. John F. Kennedy sai surmansa, kun häntä ammuttiin avoautoajelulla marraskuun 22. päivänä vuonna 1963.

Neljä virassaan kuollutta. Salamurhattujen presidenttien lisäksi neljä muuta presidenttiä on kuollut virassa ollessaan. Maan yhdeksäs presidentti William Henry Harrison ehti olla virassaan vain kuukauden vuonna 1841 ennen kuolemaansa. Harrison vilustui ja sairastui keuhkokuumeeseen, johon hän kuoli 68-vuotiaana.

Zachary Taylor sairastui äkillisesti ja kuoli viiden päivän sairastamisen jälkeen 9. heinäkuuta 1850. 65-vuotiaana kuollut presidentti Taylor oli osallistunut Washington-monumentilla järjestettyyn tilaisuuteen, jossa hänen kerrottiin syöneen vain raakoja ruokia. Seuraavana päivänä Taylor tunsi voimakkaita vatsakipuja. Kuolinsyyksi paljastui akuutti suolistotulehdus.

Amerikan 29. presidentti Warren G. Harding kuoli vuonna 1923 ollessaan 57-vuotias. Hän ehti olla presidenttinä hieman yli kaksi vuotta. Harding sairastui Amerikan-kiertueella. 2. elokuuta hän sai sydänkohtauksen San Franciscossa hotellissa.

Neljäs virassaan kuollut presidentti on Franklin D. Roosevelt, joka kuoli 63-vuotiaana oltuaan presidenttinä yli 12 vuotta. Roosevelt kuoli aivoverenvuoroon 12. huhtikuuta 1945.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti