tiistai 11. kesäkuuta 2019

TI 11.06.2019 Olen Sursillin huonetta ja sukua



Ruotsissa Uumajan Tegin kylässä asunut rikas talonpoika Erik Ångerman ( s. n.1480 - k. Välillä 1550 -1553). Hän tai hänen sukunsa oli kotoisin Ångermanlannista, mistä nimi Ångerman. Ångermanlantilaisia näet kutsuttiin yleisesti pilkkanimellä Sursill, koska he olivat happamen silakan pääasiallisia tuottajia. Erik asui Uumajan pitäjän Tegin kylässä todennäköisesti jo ennen vuotta 1539 mutta varmasti viimeistään siitä vuodesta lähtien.

Tukholman linnanläänin päällikkö teki sopimuksen Erik Ångermanin kanssa isojen elintarvikemäärien hankkimisesta armeijalle. Erik toimitti kuitenkin silakan lisäksi myös hapansilakkaa. Tätä norrlantilaista suurta herkkua sotamiehet eivät kuitenkaan hyväksyneet, vaan menivät syömälakkoon. Kuningas Kustaa Vaasa kimmastui ja kohdisti kiukkunsa Erik Ångermaniin, joka oli ilmeisesti toiminut rehellisin mielin ja isänmaallisin aikein, Erik asetettiin syytteeseen pilaantuneen elintarvikkeen kauppaamisesta ja hän sai lisänimekseen "Sursill". Erik taittoi pilkalta terän ottamalla Sursillin viralliseksi sukunimekseen. Nimi jäi, ja Sursillit kantoivat sitä aivan kunniallisena sukunimenä.

Hänet mainitaan Västerbottenin vanhimmassa veroluettelossa 1539 talollisena Uumajan pitäjän Tegin kylässä. Erik Ångerman oli veroista päätellen varakas talollinen. Hänet mainitaan usein myös lautamiehenä. Hän lienee kuollut iäkkäänä 1550-luvun alussa. Hänet mainitaan veroluetteloissa vuoteen 1550 asti, mutta seuraavista veroluetteloista 1553 häntä ei löydy. Hän asui Västertegissä aivan lähellä nykyisen Uumajan kaupungin aluetta. Vaimon nimi oli Dordi.

Tästä alkaa Sursillin suvun historia, joka yltää 500 vuotta meidän aikaamme. Hapansilakkatarinan ja sen monen version paikkansapitävyyttä ei ole voitu varmistaa virallisilla asiakirjoilla, mutta melkein kaikki sen jälkeiset tapahtumat ovat yksissä kansissa, joissa lukee Genealogia Sursilliana.

Erik ja Dordin poika Östen i Teg oli talonpoikaisedustajana valtiopäivillä 1571. Hän häviää maakirjoista 1580-luvulla. Hänen kolme tytärtään, kaksi poikaansa sekä toisen poikansa Östenin seitsemän tytärtä tulivat eri aikoina Suomeen ja menivät täällä naimisiin etupäässä pappien kanssa. Heistä polveutuu tavattoman suuri joukko huomattavampia pohjalaisia sivistyssukujamme. Suomalaisen sukututkimuksen perustana onkin 1850 julkaistu parinsadan vuoden aikana kerätty aineisto yhtenäisenä Sursillien sukujohtona nimellä Genealogia Sursilliana. Uusin laitos: Sursillin suku: genealogia Sursilliana, täyd. ja toim. E. Kojonen (1971). Lapset: Catharina, Magdalena, Östen, Carl, Margareta ja muita lapsia. Yllä mainitut 5 lasta muuttivat Suomeen, ensimmäisenä Catharina. Suomessa Catharina otti luokseen asumaan Östen-veljen lapsia.

Erik Ångerman on lastensa kautta tullut alkuisäksi useimmille Pohjanmaan pappissuvuille. Suomen sivistyshistorialle sukusikermällä on ollut merkittävä vaikutus, sillä lähes kaikki Suomen sivistyssuvut ovat saaneet alkunsa Erik Sursillistä ja hänen lapsistaan. On esitetty myös olettamuksia, että Pohjanmaalle muuttaneet lapset voivat olla kahdesta eri avioliitosta. Dordi oli ollut aikaisemmin naimisissa ja osa lapsista voisi olla hänen lapsiaan. Vanhin tytär Catharina muutti ensin Suomeen ja palveli jonkin aikaa emäntä- eli avainpiikana vouti Hannu Fordellin luona Pietarsaaressa, Pinonäsissä. Catharina avioitui Pietarsaaren kirkkoherran Henric Nicolain kanssa. Avioliitto oli ensimmäisiä pappisavioliittoja Suomessa. Kuolinaika on noin 1550-luvun alussa.

Erikin ja Dordin lapsista viisi muutti nykyisen Suomen länsirannikolle avioituen lähinnä paikallisten pappissukujen kanssa. Suomeen rantautuivat myös Östen-pojan seitsemän tytärtä.
Suvussa kouluttauduttiin paljon. Ensin käytiin ylioppilaiksi Turussa, ja yliopiston oppeja haettiin Pohjanlahden toisella puolen. Sursilleistä tuli eräänlainen mahtisuku, sillä siihen kuului valtava määrä aatelistoa, porvaristoa ja papistoa.

Carl Erikinpoika Sursillista tuli Kokkolan kirkkoherra. Östenin aviottomasta pojasta Hans Sursillista tuli Kokkolan ja myöhemmin Laihian lukkari.
Carl Erikinpojan ja Hansin jälkikasvut yhtyvät Cnut Gustafinpoika Wittingissä, joka oli Kokkolan kaupunginsihteeri ja raatimies 1600-luvun puolen välin jälkeen.
Wittingin tytär Catharina meni naimisiin Tervolan kappalaisen Johan Remahlin kanssa. Catharina Remahl kuoli Isonvihan aikaan joulukuussa 1716, kun venäläiset surmasivat hänet keihäällä Tervolassa.

Tammi-helmikuussa 1660 Turun piispa Johannes Terserus teki Pohjanmaalle tarkastusmatkan. Hän huomasi, että monet Pohjanmaan seurakuntien alueen säätyläiset ovat sukua keskenään, ja jäljet johtivat Erik Ångerman Sursilliin. Piispa ryhtyi säännönmukaisesti keräämään sukutietoja. Siitä lasketaan, että suomalainen sukututkimus täyttää vuoden päästä 350 vuotta.
Erikoista oli, että piispa kirjasi tyttärien avioliittojen kautta tulleet sukuhaarat. Esimerkiksi Euroopan aatelisista tehdyissä sukupuissa kuljettiin tiukasti mieslinjalla sukunimen periytymistä noudattaen.
Sukupuun kokoamista jatkettiin Terseruksen jälkeen etenkin Limingan ja Raahen seurakunnissa. Sukuluettelo muuttui laajemmaksi ja tarkemmaksi: ylös kirjattiin muun muassa puolisoiden vanhempien nimiä, hautakirjoituksia ja merkittäviä tai muuten vaan erikoisia tapahtumia.

Sen jälkeen sukuselvitys eli monivivahteista elämää. Turun tuomiokapitulin ostama 55-sivuinen käsikirjoitus tuhoutui Turun palossa 1827. Onneksi käsikirjoituksesta oli Pohjanmaan pappiloissa useita versioita. Lopulta Kalajoen kappalainen Elias Robert Alcenius yli 20 vuoden uurastuksen jälkeen sai vuonna 1847 painokuntoon kirjan nimeltä Genealogia Sursilliana. Siinä oli sukuluetteloa 345 sivua, pari tuhatta sukunimeä, lähes 20 000 henkilöä ja 11-13 sukupolvea. Kirja painettiin 500 kappaleen painoksena vuonna 1850.
Sursillin suvusta kertova Genealogia Sursilliana on ehdoton sukuhistorian ja sukututkimuksen klassikko numero yksi

Sursillin sukua on pidetty eräänlaisena mahtisukuna, onhan siihen vuosisatojen aikana kuulunut pappeja, piispoja, sotaherroja ja valtiomiehiä. Kaikki esitetty tieto ei todennäköisesti ole totta. Lue: 7 sisarusta ja puoli miljoonaa jälkeläistä – Oletko sinäkin polveutunut Sursillin suvusta, kuten Sibelius ja Danny?

Näyttelijä Eeva Litmanen selvitti sukunsa saloja ja kirjoitti lopulta kirjan – Sukututkimus innostaa nyt kaikenikäisiä suomalaisia

Netistä löytyy paljon tietoa Sursillin suvusta.

Nämä ovat parhaimpia linkkejä.




Emil Väyrysen vuosisata



Tunnettuja Sursillin suvun henkilöitä ovat taidemaalari Pekka Halonen, taidemaalari Tyko Sallinen, säveltäjä Ahti Sonninen, elokuvaohjaaja Edwin Laine, kirjailija Onni Palaste, hiihtäjä Klaes Karppinen, runoilija Frans Mikael Franzen, kirjailija Anni Swahn, vuorineuvos Jaakko Rauramo, vuorineuvos Lauri J.Kivekäs, vuorineuvos Paavo Honkajuuri, historioitsija Yrjö Reinhold Blomstedt, kapellimestari Jussi Jalas, senaattori Yrjo Yrjö-Koskinen, kansallisruonoilija Eino Leino, laulaja Jukka Kuoppamäki, kirjailija Zachris ”Sakari” Topelius, teologian tohtori Lauri Ingman, professori Mikko Juva, jääkäriliikkeen värväri Elmo E. Kaila, kirjailija Aili Somersalo, ministeri ja kansliapällikkö Arno Hannus, kirjailija Reino Palmroth, muusikko Asser Fagerstöm, shakin suurmestari Eero Böök, RKP:n kansanedustaja Nils Meinander, presidentti Tarja Halonen, senaattori Alexander Frey, elokuvaohjaaja Jörn Donner, kuvataitelija Henrik Tikkanen, professori Heikki Waris, vuorineuvos Gustav von Hertzen, säveltäjä Erik Melartin, näytelmäkirjailija Kerstin Bergroth, runoilija Saima Harmaja, teollisuusmies Nils Ludvig Arppe, merentutkija Rolf Witting,valtiotieteen tohtori Pekka Kuusi, kansanrunouden tutkija Matti Kuusi, pääministeri Esko Aho, filosofi ja kirjailija Pentti Linkola, taiteenkeräilijä Gösta Stenman, historiantutkija Ernst Palmen, pappi Henrik Argillander, pääministeri Paavo Lipponen, kansanedustaja ja europarlamentaarikko Paavo Väyrynen, näyttelijä Eeva Litmanen, eduskunnan puhemies Kauno Kleemola, presidentti K.J.Ståhlberg, presidentti P.E.Svinhuvud, presidentti Carl Gustav Emil Mannerheim, kirjailija Juhani Aho, säveltäjä Jean Sibelius, kirjailija Ilmari Kianto, J.V, Snellman, laulaja Danny Ilkka Lipsanen, pappi Gabriel Calamnius , pappi Pehr Calamnius https://ylioppilasmatrikkeli.helsinki.fi/henkilo.php?id=2883

Itse kuulun Petrus Michaelis Arctophilaciuksen sukuhaaran http://www.calamnius.fi/historia.html


Sukusivuja.
Sukupuuhuni äidin puolelta tulevat mm. professori Heikki Niskakangas, pääministeri Juha Sipilä, toimittaja Helena Petäistö, tohtori Raija Petäistö jne...
Oma sukuselvitykseni on vielä pahasti kesken ainakin erään sukuhaaran osalta, koska siellä on vielä erittäin paljon ristiriitaista tietoa, mikä pitää tarkistaa ja selvittää. Sukupuussani on nyt ( 11.6.2019) n. 920 nimeä.




Lähettänyt klo

1 kommentti:

Tilaa: Lähetä kommentteja (Atom)