Vakaan markan politiikka ja rahamarkkinoiden vapauttaminen ajoivat Suomen syvään taloudellisen lamaan 1990-luvun alussa. Lamaa syvensi idänkaupan romahdus. Kysymyksessä oli Suomen poliittisten johtajien virheet.
Suomi jätti EY-hakemuksen 18.03.1992. EY-jäsenyysehtojen mukaan pankkien täytyi täyttää vakavaraisuusehdot. Suomessa pankkien talous oli erittäin huonossa kunnossa. Presidentti Mauno Koivisto päätti pelastaa pankit. Presidentti Mauno Koivisto kutsui tasavallan presidentinlinnaan oikeuslaitoksen edustajia 06.05.1992 ns. Koiviston konklaaviin. Siellä päätettiin antaa pankeille suosituimmuusasema oikeudenkäynneissä eli pankit voittivat ylemmissä oikeusasteissa. Nuori pääministeri Esko Aho toimi presidentin juoksupoikana. Esko Ahon hallitus ja 4 ostajapankkia sopivat 22.10.1993 Säästöpankkisopimuksen. Suoritettiin Suomen suurin omaisuudenryöstö. Markkinoilta poistettiin säästöpankit ja kymmeniä tuhansia yrityksiä pankkien taseiden parantamiseksi. Säästöpankkisopimuksessa sovittiin toimialarationalisointi eli tiettyjen alojen ylikapasiteetin poistaminen ja kaatamisperusteet. Pankit tekivät luettelot kaadettavista yrityksistä.
Kaadettujen yritysten johtajista tehtiin oikeuden väärillä päätöksiä rikollisia sekä elinkautisvelkavankeja. Markkinoilta poistettiin n. 60 000 yritystä. MINULLA ON KOPIO TÄSSÄ SSP-SOPIMUKSESTA.
Vakaan
markan politiikka
Suomi
koki 1990-luvun alussa erittäin syvän taloudellisen laman johtuen
vakaan markan politiikasta. Talouspolitiikan virheet
moninkertaistuivat liberalisoinnin kanssa. Vahvan markan politiikasta
tuli tappava myrkky. Presidentti Mauno
Koivisto nimitti
Suomen Pankin johtajan Harri
Holkerin sinipunahallituksen.
Hän oli sinipunahallituksen kätilö. Vahvan markan politiikka
kirjattiin Holkerin
hallituksen
ohjelmaan kuten myös Esko
Ahon hallituksen
ohjelmaan. Kun vahvan markan politiikan aikana rahaa tuotiin
keinottelutarkoituksiin, yhteiskunta salli sen tapahtua. Valvojat
eivät valvoneet. Rahoitustarkastus laiminlöi tehtävänsä.
Lamasyyllisiä löytyy pankkien ohella Suomen Pankista ja
Pankkitarkastusvirastosta. Suomen 1990-luvun alun lama oli Suomen
poliittisten ja talouden päättäjien aikaansaama.
Koivisto
ei
toiminut yksin. Hänen sisäpoliittiseen junttaansa kuuluivat Suomen
johtokunnan jäsenet Rolf
Kullberg, Markku Puntila, Harri Holkeri ja
Kalevi
Sorsa.
Junttaan kuului myös sinipunahallituksen valtionvarainministeri
Erkki
Liikanen,
jonka kardinaalimunaus oli verotuksen keventäminen
noususuhdanteessa.
Vahvan markan politiikalla aiheutettiin
Suomeen yli 500 000 ihmisen työttömyys. Ylivelkaantuneita oli yli
280 000. Markkinoilta poistettiin n. 60 000 elinkelpoista yritystä
ja itsemurhia tehtiin Stakesin tilaston mukaan 14500. Voidaanko puhua
kansanmurhasta?
Koiviston
konklaavi on valtiopetos?
Tasavallan
presidentti Mauno
Koivisto kutsui
06.05.1992 tasavallan presidentin linnaan oikeusjärjestelmän
edustajia kokoukseen, jossa heitä ohjeistettiin antamaan pankeille
suosituimmuusasema riita-asioissa ja syytesuoja niissä johtuvissa
asioissa. Kokouskutsu oli Martti
Mannisen allekirjoittama
ja päivätty 16.04.1992.
Kokouksessa teemoina olivat
1.
Tuomioistuinten yhteiskunnallinen vallankäyttö ja
riippumattomuus
2. Tuomioistuimen toiminnan arvostelu
Kokouksessa
johti puhetta silloinen KKO:n presidentti Heinonen.
Palveriin osallistuivat tasavallan presidentti Mauno
Koivisto,
rouva Tellervo
Koivisto,
KKO:n presidentti Olavi
Heinonen,
oikeusneuvos Erkki-Juhani
Taipale,
oikeusneuvos Per
Lindholm,
KHO:n hallintoneuvos Pekka
Hallberg,
kihlakunnantuomari Markku
Arponen,
ylituomari Olli
Karikoski,
pormestari Juha
Kettunen,
Itä-Suomen HO:n presidentti Esko
Kilpeläinen,
Vaasan HO:n presidentti Erkki
Rintala,
oikeusneuvos Mikko
Tulokas,
professori Aulis
Aarnio,
apulaisprofessori Jukka
Kekkonen,
erikoistutkija Jyrki
Tala,
professori
Leena
Kartio,
professori Olli
Mäenpää,
dosentti Juha
Pöyhönen,
professori Kirsti
Rissanen,
professori Kaarlo
Tuori,
oikeustieteen lisensiaatti Veli-Pekka
Viljanen, Antti Kivivuori,
professori Jaakko
Uotila,
kansliapäällikkö Jaakko
Kalela,
erityisavustaja Martti
Manninen ja
Ratan johtaja Jorma
Aranko.
Suomen
perustuslain 2 §:n mukaan tuomiovaltaa käyttävät riippumattomat
tuomioistuimet.
KKO:n päätöksistä on todettavissa, että
oikeudenkäytön linjaus muuttui Koiviston pitämän tilaisuuden
jälkeen pankkeja suosivaksi.
Toukokuun
tuomarineuvoston kokous ei ollut ainoa laatuaan. Professori Kekkonen
oli
– Koivisto-kriittisyydestään huolimatta – erään kokouksen
pääalustajana. Tuolloin käsiteltiin lähinnä talousrikoksia ja
niiden tutkintaa. Presidentti ei kuitenkaan päässyt paikalle, vaan
iltaa isännöi oikeusministeri Matti
Louekoski.
Lopulta hänellekin tuli kiire, ja emännäksi siirtyi Tarja
Halonen.
Iltalehdessä
15.8.2005 Postipankin ex-pääjohtaja Seppo
Lindblom tunnustaa
syyllisyytensä pankkikriisiin.
Soitin europarlamentaarikko Anneli
Jäätteenmäelle ja
kysyi ns. Koiviston konklaavista. Jäätteenmäki sanoi ettei hän
ole juuri tuohon palaveriin osallistunut, mutta hän on osallistunut
vastaaviin palavereihin. Tästä voidaan päätellä, että
pankkikriisin ja suuren laman totuuden salaaminen on poliittisesti
yhteisesti sovittu salaisuus. Mukana asioiden salaamisessa on kaikki
poliittiset puolueet. Oikeuslaitos on alistettu poliittisen valvonnan
alaisuuteen. Tästä kirjoitti Lakimiesuutiset lehdessä 2/2002
käräjätuomari Jussi
Nilsson.
SSP-sopimus video
https://www.youtube.com/watch?v=ZUXRy7336rY&t=4s
selostus asioista
Suomen Säästöpankki-SSP Oy:n pilkkomissopimus solmittiin 22.10.1993 Suomen valtion ja neljän ns. ostajapankin (SYP, KOP, Osuuspankit ja Postipankki) välillä. Tässä salaiseksi julistetussa sopimuksessa sovittiin toimialakohtaiset listaukset yrityksistä, jotka tullaan viemään konkurssiin, sekä määriteltiin kaatamisperusteet luottomäärien ja asiakkuuksien pohjalta. Jos asiakas toimi joillakin seuraavista toimialoista, niin pankeille annettiin vapaus poistaa yritys markkinoilta ja laittaa saatavansa valtion avoimeen pankkitukipiikkiin: kiinteistösijoittaminen ja kiinteistösijoittamiseen verrattava kiinteistötoiminta, muu sijoittaminen, rakentaminen, vähittäiskauppa, hotelli- ja ravintolatoiminta, vapaa-aikatoiminta. SSP-sopimus solmittiin pääministeri Esko Ahon hallituksen toimesta. Valtionvarainministerinä toimi Iiro Viinanen ja sisäministerinä Mauri Pekkarinen. Nämä kolme ministeriä muodostivat valtioneuvoston ”sisäpiirin”. Suomen 1990-luvun pankkikriisissä ja suuren lamassa toteutettiin Suomen historian suurin omaisuuden ryöstö. Liituraitojen jäljiltä jäi kitumaan 280 000 elinkautista lumevelkavankia, joista 14 500 valitsi lopullisimman ratkaisun. Katkeraa kansaa kasvaa jo kahdessa sukupolvessa.
Asiapaperit
salaisiksi
Presidentti
Mauno Koiviston presidentin linnassa 6.5.1992 järjestetyn
”tuomarineuvoston” asiakirjat on määrätty salaisiksi Koiviston
pyynnöstä ja tasavallan presidentti Tarja
Halosen määräyksestä.
-
Selvästihän Koivisto halusi vaikuttaa siihen, että oikeuslaitos ei
tekisi pankkien kannalta hankalia ratkaisuja, muistaa professori
Jukka Kekkonen vuosikymmen takaisen keskustelutilaisuuden
ilmapiiristä.
Myös
professori Heikki
Ylikankaan mukaan
Linnan tilaisuuden tarkoituksena oli koolle kutsuttujen arvovallalla
painostaa Korkein Oikeus tekemään Koivistolle mieleinen ratkaisu
pankkeja koskevassa asiassa. Koiviston palaverissa linjattiin
pankkikriisiin liittyvä oikeuskäytäntö pankkeja suosivaksi ja
velallisia tainnuttavaksi. Terveetkin pienyritykset olivat pankeille
lainsuojatonta riistaa. Luotot pantiin kerralla maksuun, vakuudet
rosvottiin laillisesti pankeille, jotka realisoivat ne päivän
hintaan ja kirjasivat voitot hyväkseen.
Jos
Koiviston seminaari kestäisi päivänvalon niin miksi asiakirjat on
pitänyt julistaa salaisiksi.
Salaiseksi
julistettu SSP-Sopimus
Suomen
Säästöpankki-SSP Oy:n pilkkomissopimus solmittiin 22.10.1993
Suomen valtion ja neljän ns. ostajapankin (SYP, KOP, Osuuspankit ja
Postipankki) välillä. Tässä salaiseksi julistetussa sopimuksessa
sovittiin toimialakohtaiset listaukset yrityksistä, jotka tullaan
viemään konkurssiin, sekä määriteltiin kaatamisperusteet
luottomäärien ja asiakkuuksien pohjalta. Jos asiakas toimi
joillakin seuraavista toimialoista, niin pankeille annettiin vapaus
poistaa yritys markkinoilta ja laittaa saatavansa valtion avoimeen
pankkitukipiikkiin: kiinteistösijoittaminen ja
kiinteistösijoittamiseen verrattava kiinteistötoiminta, muu
sijoittaminen, rakentaminen, vähittäiskauppa, hotelli- ja
ravintolatoiminta, vapaa-aikatoiminta. SSP-sopimus solmittiin
pääministeri Esko
Ahon hallituksen
toimesta. Valtionvarainministerinä toimi Iiro
Viinanen
ja sisäministerinä Mauri
Pekkarinen.
Nämä kolme ministeriä muodostivat valtioneuvoston ”sisäpiirin”.
Suomen 1990-luvun pankkikriisissä ja suuren lamassa toteutettiin
Suomen historian suurin omaisuuden ryöstö. Liituraitojen jäljiltä
jäi kitumaan 280 000 elinkautista lumevelkavankia, joista 14 500
valitsi lopullisimman ratkaisun. Katkeraa kansaa kasvaa jo kahdessa
sukupolvessa.
”Tyhminkin
pankinjohtaja tajusi Esko Ahon luvanneen ilmaista
rahaa”
Keski-Pohjanmaan
Säästöpankin johtaja Korpela
sanoi
Seuralehden haastattelussa 15.11.2002, että ”katkaisimme
rahoitusneuvottelut kaikkien vaikeuksissa olleiden yritysten kanssa.
Tajusimme, että turha on keskustella ongelma-asiakkaan kanssa, koska
valtio maksaa pankin luottotappiot”.
MOT-ohjelmassa
29.11.1999 saman pankin isännistöä 15 vuotta johtanut
toimitusjohtaja Antti
Ojala sanoo
näin: ”Suoraan voin sanoa, että Suomen Säästöpankki ajoi
yrityksiä nurin saadakseen omaan käyttöönsä, omien vakuuksien,
oman varallisuutensa paikkaamiseksi pankkitukea avatusta valtion
piikistä. Voidaan vetää suora johtopäätös, että
ongelma-asiakkaat oli pankille riski, mutta tässä poistu kerralla
riski ja oma vakavaraisuus parani”.
Mikä
on Aktiv Hansa-kauppa?
Arsenal
sai valtiontalouden tarkastusviraston raportin salaiseksi sillä
perusteella, että sille voi koitua vahinkoa raportin
julkistamisesta. Valtiontalouden tarkastusviraston raportin mukaan
Arsenalin on syytä varautua noin 500 miljoonan markan korvauksiin 13
yksityiselle ihmiselle tai yritykselle. On todennäköistä, että
raportissa oli vain jäävuoren huippu. Raportin salaamisesta vastaa
ministeri, vasemmistoliiton puheenjohtaja Suvi-Anne Siimes.
Syyllistyikö ministeri Siimes rikollisten suojeluun suostuessaan
asioiden julistamiseksi salaisiksi? Aktiv Hansa Oy ja C&A Finland
Oy ostivat 31.3.2000 ministeri Suvi-Anne Siimeksen allekirjoittamalla
kauppakirjalla Arsenal-omaisuudenhoitoyhtiöiden saatavat. Nämä
12,2 miljardin saatavat (76 000 saatavaa) myytiin 5 %:lla
todellisesta arvosta. Velallisille ei kuitenkaan annettu
mahdollisuutta vapautua veloistaan tuolla 5 %:n summalla. Luottojen
myymisestä ei ole virallista päätöstä.
Helsingin Sanomien
1.4.2000 julkistaman uutisen mukaan osa lainoista oli jo maksettu ja
siten perintäkelvottomia. Perintäkelvottoman velan luovuttamisesta
perittäväksi on säädetty rikoslain 36 luvun 1-3 §:ssä (petos).
Kysymys on törkeästä petoksesta, jos asiaa tarkastellaan Suomen
rikoslain pohjalta. Jo maksettujen lainojen perimisestä on
raportoitu Arsenalin tarkastusvaliokunnan kertomuksessa vuonna 2000:
tuhannesta tarkastetusta reklamaatiosta noin kymmenesosa todettiin
aiheellisiksi; lainaa ei enää ollut olemassa. Lisäksi noihin
myytyihin saataviin sisältyi valtava määrä yrittäjien velkoja,
mikä merkitsee sitä, että nuo yrittäjät ovat lopun elämäänsä
velkahirressä ja Suomessa on yrittäjäpula.
Omaisuudenhoitoyhtiöt Arsenal Oyj, Arsenal-SSP Oy ja Arsenal-Silta Oy myivät 31.3.2000 allekirjoitetulla kauppakirjalla yhteensä noin 76 000 saatavaa, pääoma-arvoltaan noin 12 miljardia markkaa, 600 miljoonalla markalla Aktiv Hansa Oy:lle ja C&A Finland Oy:lle. Kysymyksessä oli siis Suomen oloissa erittäin suuri kauppa. Kaupalle antoi hyväksyntänsä omaisuudenhoitoyhtiöiden valtio-omistajan puolesta toinen valtiovarainministeri Suvi-Anne Siimes. Aiemmin hän oli ilmoittanut, että saatavia ei myydä ulkomaalaisille perintäyhtiöille. Näin lienee kuitenkin tosiasiassa tapahtunut. Arsenal-kauppojen alkuperäistä kauppahintaa on pidettävä kohtuuttoman alhaisena. Velalliset olisivat lähes poikkeuksetta olleet valmiit ostamaan itsensä vapaiksi maksamalla viisi prosenttia myydyistä veloistaan vapaaehtoisesti. Tätä tarkoittanut todellinen sovintomenettely olisi ollut myös omaisuudenhoitoyhtiöt omistavan valtion kiistaton etu. Nyt taloudelliset tappiot koituvat suomalaisten veronmaksajien maksettaviksi, kun taas voitot siirtyvät perintäyhtiöiden ulkomaalaisten omistajien hyödyksi. Kansantaloudenkin tappiot lienevät mittavat. On syytä epäillä, että Aktiv Hansa kaupalla peiteltiin Arsenalin ja pankkien rikolliset toimet.
Kauppasopimukseen sisältyi myös klausuuli, jonka mukaan, jos kauppasummaa pienennetään Suomen valtion toimenpitein, koko kauppasumma laukeaa maksettavaksi. Sidottiinko tällä klausuulilla jo lainsäädäntövaltaakin? Ylittikö sopimus laillisuuden rajat? Onko kysymyksessä rikosten peittely ja rikollisten suojelu ja törkeä petos?
Pankkikriisin osalta ns. Koiviston konklaavin on syytä epäillä täyttävän valtiopetoksen tunnusmerkistön. Tähän valtiopetokseen liittyvät myös salaiseksi julistettu SSP-sopimus, jonka Esko Ahon hallitus teki neljän pankin kanssa sekä Aktiv Hansa-kauppa, mitä todistusaineiston perusteella voidaan pitää törkeänä petoksena ja kaikin puolin laittomana sopimuksena kuten alla olevasta ilmenee.
Tässä
palaute arkistosta:
—– Alkuperäinen viesti —–
Lähettäjä:
“Suominen Lea”
Vastaanottaja: kalevi.kannus
Lähetetty: 15.
tammikuuta 2003 15:20
Aihe: Ministeri Siimekseltä
Tiedoksenne
29.11.1999 talouspoliittisessa kokouksessa läsnäolleet
ministerit:
Lipponen,
Heinonen, Siimes ja Biaudet.
Toisessa
8.12.1999 talouspoliittisessa kokouksessa läsnäolleeet ministerit:
Niinistö,
Heinonen, Mönkäre, Hemilä, Siimes ja Tuomioja.
Käsittelyn
pohjana oli saatavien myynnistä järjestetyn tarjouskilpailun
tulokset, ja 8.12 kokouksessa valiokunta puolsi saatavakannan myyntiä
Cargill Inc + Aktiv Hansalle, jonka kanssa kauppa toteutui ja
kauppakirja allekirjoitettiin 31.3.2000.
Saatavakannan myynti
perustui jo edellisen hallituksen aikana tehtyyn päätökseen ajaa
omaisuudenhoitoyhtiön toiminta alas.
Suvi-Anne
Siimes
terveisin
Lea Suominen
Ministeri Siimeksen
erityisavustajien sihteeri
Valtiovarainministeriö
* * *
OTE kauppakirjasta 31.3.2000
Myyjät
Omaisuudenhoitoyhtiö Arsenal Oyj
Omaisuudenhoitoyhtiö
Arsenal-SSP Oyj
Omaisuudenhoitoyhtiö Arsenal-Silta Oyj
Ostajat
Aktiv Hansa Oy
C & A Finland Oy
Kaupan kohde
yhteensä
noin 76.000 saatavaa
yhteensä noin 57.000 vastuussa
olevaa
Myytyjen saatavien pääomat
yhteensä noin 12 miljardia
markkaa
Kauppahinta
600 miljoonaa markkaa, joka myöhemmin on
alentunut jonkin verran kauppakirjan ehtoihin perustuvien
hinnanalennusten vuoksi
Ote kauppaehdoista
Kohta 4.2.3.2
Lainmuutos
Tämä kohta koskee kaikkia relevantin lainsäädännön
mutoksia tai jokaista uutta lakia tai säädöstä (jäljempänä
”Lainmuutos”) tai mitä tahansa Suomen Eduskunnassa alullepantua
virallista menettelyä sellaisen lainmuutoksen aikaansaamiseksi
mukaan lukien muun muassa ulosottolain uudistaminen ennen vuoden 2008
loppua. Mikäli tällainen Lainmuutos taannehtivasti rajoittaa
Ostajien kaupan kohteeseen kuuluvien saamisten tai panttivakuuksien
täytäntöönpanoon, perintään, pakkorealisointiin tai
pakkotäytäntöönpanoon käytettävissä olevaa aikaa lyhyemmäksi
kuin 10 vuodeksi (10) siirtopäivästä lukien, niin silloin Myyjät
ovat velvollisia tarkoituksella saattaa Ostajat samaan asemaan kuin
he olisivat olleet, mikäli lainmuutosta ei olisi tapahtunut,
korvaamaan Ostajille silloin jäljellä olevan kaupan kohteen käyvän
arvon Lainmuutoksesta johtuvan alenemisen maksamalla Ostajille
rahamäärän, joka vastaa kaupan kohteen arvioitua ja/tai todellista
arvon alenemista.
Sellaisen Lainmuutoksen tai alullepannun
virallisen menettelyn seurauksena Ostajat voivat milloin tahansa
ennen vuoden 2008 loppua antaa Myyjille tiedoksi sitä koskevan
ilmoituksen ja Myyjillä on velvollisuus neuvotella Ostajien kanssa
sellaisen arvonalennuksen määrästä. Mikäli kyseisestä määrästä
ei ole päästy osapuolten kesken kuudenkymmenen (60) päivän
kuluessa ilmoituksen tiedoksiannosta, kummallakin osapuolella on
oikeus saattaa asia tämän sopimuksen 19 kohdan mukaisesti
lopullisesti ratkaistavaksi.
19 VÄLITYSLAUSEKE
Tätä
sopimusta kokevat kaikki riidat ratkaistaan lopullisesti Suomen
välimiesmenettelylain (967792) mukaisessa välimiesmenettelyssä.
Sekä Ostajat yhteisesti että myyjät yhteisesti valitsevat kumpikin
yhden välimiehen ja näin valitut välimiehet valitsevat
välimiesoikeuden puheenjohtajan. Mikäli Ostajat tai myyjät eivät
ole nimenneet välimiestään kolmen (3) viikon kuluessa
välimiesmenettelyn aloittamista koskevan ilmoituksen
vastaanottamisesta tai välimiehet eivät ole nimenneet
puheenjohtajaa kolmen (3) viikon kuluessa vastaajan välimiehen
nimeämisestä nimeää puuttuvan välimiehen tai puheenjohtajan
Suomen Keskuskauppakamarin Välityslautakunta. Välimiesmenettelyn
paikka on Helsinki ja välimiesmenettelyn kieli englanti.
Pankkikriisin
todelliset taustat ovat harvojen ja valittujen tiedossa.
Itsenäisyyden ajan suurimman laman yhteiskuntavaikuttajat
olivat
Mauno
Koivisto,
Harri Holkeri,
Erkki Liikanen,
Matti
Louekoski,
Esko Aho,
Iiro Viinanen,
Ulf Sundqvist,
Seppo
Lindblom,
Esko Ollila ja
muita.
Entinen
elinkeinoasiamies
Esko
Aho ja
entinen pienyrittäjä Iiro
Viinanen
joutuivat
mahdottoman tehtävän eteen.
Toiseen
eliittiryhmään kuuluivat pankinjohtajat ja virkamiehet
Rolf
Kullberg,
Sirkka Hämäläinen,
Jaakko Lassila,
Ahti
Hirvonen,
Paavo Prepula,
Vesa Vainio,
Björn
Wahlroos,
Pertti Voutilainen,
Pekka Laajanen,
Christopher
Wegelius ja
muita.
Pankit puhdistivat mahdolliset ja epävarmat saatavansa pankkituen avulla ja samalla poistettiin markkinoilta 60 000 elinkelpoista yritystä, jotka olisi voitu pelastaa kohdistamalla pankkituki suoraan yrityksille. Samalla aiheutettiin puolen miljoonan työttömän armada Suomeen. Suomen valtio oli pankeille varmempi maksaja kuin talousvaikeuksissa ollut yrittäjä. Siksi terveitäkin yrityksiä kaadettiin surutta. Konkursseissa kärsivät eniten yritysten omistajat, joilta katosi tällä tavalla heidän elämäntyönsä, ihmisarvonsa ja omaisuutensa. Luonnollisesti menettelystä kärsivät heidän läheisensä, sukulaisensa, tuttavansa, takaajansa, yrityksen työntekijät, toiset yritykset, tavarantoimittajat, yhteistyökumppanit sekä kunnat, jotka menettivät verotuloja. Kerrannaisvaikutukset olivat valtavat.
Kera
Oy:n ruumiinpesuryhmä
Kera
Oy:ssä perustettiin Helsingin Sanomien mukaan ns. ruumiinpesuryhmä,
jonka tehtävänä oli pelastaa ns. Kera Oy:n rahoittamat
ongelmayritykset ja muuten minimoida tappiot. Tappioiden minimointiin
liittyi kilpailevien yritysten markkinoilta poistaminen yhdessä
pankkien kanssa. Kera Oy:n ruumiinpesuryhmä toimi
varatoimitusjohtaja Seppo Arposen alaisuudessa ja sitä johti
kehityspäällikkö Veikko Anttonen. On syytä epäillä, että
asiasta olivat tietoisia KTM:n yrityskehitysosasto, johtaja Olavi
Änkö ja
hallitusneuvos Sakari
Arkio sekä
KTM:n kansliapäällikkö Matti
Wuoria.
Koiviston konklaavi - ilman musiikkia
https://www.youtube.com/watch?v=qxYWewCG9M8&t=173s
@CrimisArkisto | Koiviston Konklaavi | Osa 2. Syyllistyikö Presidentti Rikokseen ja itsemurhiin?
https://www.youtube.com/watch?v=yvji2mKwkOo
Sinivalkoinen Kavallus eli 90-luvun laman edelleen jatkuvat vaikutukset
https://www.youtube.com/watch?v=VyIhuiwTXys&t=591s
Tekikö Koivisto valtiopetoksen ns. Koiviston konklaavissa?
https://www.youtube.com/watch?v=-vziUPPE7p0&t=70s
Ns. pankkikriisin taustaa
https://www.youtube.com/watch?v=2rma5p5pqmY&t=99s
Suomen pankkikriisi 1993
https://www.youtube.com/watch?v=apZ50_znthg&t=142s
Väärää politiikkaa
https://areena.yle.fi/1-63212891
Toimeentuloturvajärjestelmä, bruttovelka, kokonaismenojen kehitys, eläkejärjestelmä, köyhyysaste. Verouudistus, leipäjonot, pakkodevalvaatio. Vaihtotaseen vajaus, korkopolitiikka, työttömien mielenosoitus. Lama-Suomen julkinen keskustelu vilisi talouden ja politiikan käsitteitä ja ilmaisuja, joista monilla on edelleen ikäviä ja omakohtaisiakin muistoja. Kolmiosainen sarja tarkastelee suomalaisen yhteiskunnan 1990-luvun talouspolitiikkaa aikalaisen silmin. Sarjan on ohjannut ja toimittanut Timo-Erkki Heino. Tuotanto Yle Asiaohjelmat (1994).Väärää politiikkaa
Pankkien uhrit
https://areena.yle.fi/1-1725437
1990-luvun alun pankkikriisissä 30 000 yritystä kaatui konkursseihin. Turhat konkurssit, turha työttömyys? Kenellä pakkohuutokaupattu omaisuus on nyt? Toimittaja Timo-Erkki Heino. (1998)
Pankkiryöstö
https://areena.yle.fi/1-60277629
Aikaisemmin pankit maksoivat automaattisesti asiakkaidensa laskut. Nyt asia on päinvastoin. Toimittaja: Timo-Erkki Heino. (1992)
Syylliset ja syytetyt
https://areena.yle.fi/1-63172601
2/2. Kuka pankkikriisissä voitti, kuka hävisi ja löytyykö totuus oikeussalissa? Toimittaja Timo-Erkki Heino. (1996)
Lama ja oikeus
https://areena.yle.fi/1-682547
Neljätoista vuotta Suomen Säästöpankin vahingonkorvausoikeudenkäyntejä. Toteutuiko oikeus? Toimittaja Timo-Erkki Heino. (2008)
Pankit tilillä
https://areena.yle.fi/1-60071509
Pankkikriisin jälkinäytös oikeussalissa. Veronmaksaja ihmettelee ja maksaa. Toimittaja: Timo-Erkki Heino. (2000)
Valta, voima ja markkinavoima
Suomen tasavallassa on valta tasan ja kaikki hyvin. Mutta kuka päätti aloittaa laman, alentaa tuotantoa ja tehdä 340000 työtöntä? Toimittaja: Timo-Erkki Heino. (1992)
Kera
Oy:ssä päätettiin poistaa markkinoilta Alavieskan Puurakenne Oy,
koska sillä oli vähiten velkaa eikä sillä ollut vahvoja
taustavoimia, koska se oli vasemmistotaustainen perheyritys.
Alavieskan Puurakenne Oy joutui velkasaneeraukseen ja velkasaneeraus
keskeytettiin vastoin tehtyjä sopimuksia.
Velkasaneerausmiehet
asianajajat Juhani
Tuomaala
ja
Lauri
Ylipukki rahastivat
muutaman kuukauden työstä reilusti yli miljoona markkaa. Sellaista
rahastusta ei kestä hyvänkään talouden omaava yritys.
Alavieskan
Puurakenne Oy piti Vaasan käräjäoikeuden velkasaneerauksen
keskeyttämispäätöstä vääränä. Käräjäoikeus oli jättänyt
täysin huomioimatta kassavirtalaskelmat pidemmällä tähtäyksellä
sekä kaiken yrityksen saneerauksen eteen tehdyn työn. Tulopuolta ja
ennusteita käräjäoikeus ei huomioinut.
Alavieskan
Puurakenne Oy:n velkasaneerauksen pohjaksi oli hyväksytty
rahoituslaskelma, jonka olivat hyväksyneet sekä selvitysmiehet että
Kera Oy ja Säästöpankki- SSP Oy:n edustajat. Tätä taustaa vasten
tuntuu käsittämättömältä, että velkasaneeraus keskeytettiin.
Velkasaneerausmiehet olivat estäneet myymästä Alavieskan
Puurakenne Oy:tä sen omistamia Suomen Betonikattotilli Oy:n
osakkeita. Kauppa olisi syntynyt 370 000 markan hinnalla. Sen sijaan
velkasaneerausmiehet lisäsivät kaikin keinoin yrityksen kuluja
jotta yritys saataisiin mahdollisimman nopeasti konkurssiin.
Alavieskan Puurakenne Oy:n entinen toimitusjohtaja Tapani Kääntä
arvelee, että velkasaneerausmiehet estivät 100 talokaupan
syntymisen. Tästä kaupasta olisi ollut mahdollisuus saada kaksi
miljoonaa markkaa etumaksua. Alavieskan Puurakenne Oy piti saada
konkurssiin Kera Oy:n ja Arsenal Oy:n tahdosta. Alavieskan Puurakenne
Oy oli Keski-Pohjanmaan Säästöpankin asiakas. SSP-sopimuksessa ko.
säästöpankin saatavat siirtyivät Arsenal Oy:lle.
Omaisuudenhoitoyhtiö Arsenal Oy on suomalainen yhtiö, joka perustettiin Suomen pankkikriisin aikana 18. marraskuuta 1993 hallinnoimaan Suomen Säästöpankin ongelmaluottoja sekä vakuuksina pankille jäänyttä kiinteistöomaisuutta.
Yhtiöön liitettiin seuraavina vuosina SKOP-Kiinteistöt Oy, Arsenal-Silta Oy (STS-pankki), Säästöpankkien Keskinäinen Vakuutusyhtiö, Master-Rahoitus Oy sekä useita pienempiä yhtiöitä. Näiden yhtiöiden kiinteistöistä ja muista omaisuuksista muodostuikin varsin suuri "arsenaali", jota yhtiö pyrki realisoimaan rahaksi aina tilaisuuden tullen.
Toinen valtion omaisuudenhallintayhtiö Sponda perustettiin vuonna 1991. Alkuperäinen kiinteistöomaisuus tuli yritykseen SKOP:n sijoituskiinteistöistä, jotka Suomen Pankki siirsi sille pankkikriisin yhteydessä. Sponda listautui pörssiin 1. kesäkuuta 1998. Suomen valtio on luopunut omistuksestaan Spondassa lokakuussa 2012.
Omaisuudenselvittely- ja hoitotehtävissä työskenteli Arsenalissa yli 500 henkilöä vuosina 1994–1998. 30. kesäkuuta 1999 yhtiö jakaantui. Kiinteistöt siirtyivät Kapiteeli Oyj:n hallintaan, ja Arsenal jatkoi perintäyhtiönä sekä keskeneräisten oikeudenkäyntien osallisena. Arsenal ja sen tytäryhtiöt myivät pääosan saatavistaan vuosina 2000–2003. Julkisuudessa olleiden tietojen mukaan Arsenal myi velkasaatavansa ulkomaille noin viidellä prosentilla niiden nimellisarvosta.
Yhtiön toiminta sai paljon julkisuutta ja värikästäkin arvostelua 1990-luvulla. Lehdistö ja poliitikot arvostelivat usein yhtiön toimintaa. Velallisten ja takaajien kohtaloista iltapäivälehdistö loikin näkyviä lööppejä.
Vuonna 1994 yhtiön tase oli 4822 milj.euroa ja asiakkaita 12684. Kymmenen vuoden toiminnan jälkeen vuonna 2003 taseen summa oli 182 miljoonaa euroa ja asiakkaita oli jäljellä 477.Pääomatukea yhtiö oli saanut 3 315 miljoonaa euroa.
Tällä hetkellä Arsenalin selvitysmiehenä toimii asianajaja Jarmo Henriksson, liikejuridiikkaan erikoistuneen Asianajotoimisto Sivenius, Suvanto & Co Oy:n osakas ja toimitusjohtaja. Arsenal on luopunut kotisivujen ylläpidosta. Yhtiön aiemmin julkaisemia toimintakertomuksia ei löydy enää internetistä.
PR-talojen markkinoilta poistaminen
Alavieskan
Puurakenne Oy oli aikanaan Suomen kolmanneksi suurin talotehdas,
jonka kotipaikka oli Alavieska. Taloudellisen laman alkaessa
1990-luvun alussa APR oli Keski-Pohjan Säästöpankin asiakas.
Pankki kuului niin sanottuun mustaan tusinaan eli 12 taloudellisesti
heikoimman säästöpankin joukkoon Suomessa. 22.10.1993 Esko
Ahon hallitus
hyväksyi SSP-sopimuksen, jossa päätettiin säästöpankkien
pilkkomisesta ja toimialarationalisoinnista. Talonrakennusala kuului
sopimuksen mukaan toimialarationalisoinnin piiriin. Kera Oy:ssä
perustettiin niin sanottu ruumiinpesuryhmä, jonka tarkoituksena oli
poistaa markkinoilta Kera Oy:n rahoittamia yrityksiä uhkaavat
yritykset. Alavieskan Puurakenne Oy ajettiin konkurssiin erikoisella
tavalla vastoin tehtyjä sopimuksia. Konkurssipesän suurimmat
velkojat olivat Kera Oy ja Arsenal Oy. Konkurssipesänhoitajina
toimivat varatuomarit Antti
Latola ja
Hannu
Maskonen.
Alavieskan
Puurakenne Oy:n konkurssipesä valitsi tulevan syyttäjän Sulo
Heiskari tietoisesti
kaupanvahistajaksi jotta hän voi estää todellisten rikollisten
syytteeseen asettamisen. Syyttäjä Sulo
Heiskarin "oikeana
kätenä" on toiminut Ylivieskan poliisi Raimo
Ollila.
Olen
pitänyt ajan tasalla nykyiset ja edelliset oikeus- ja
poliisiministerit. He eivät reagoi asioihin vaan toimivat
ministerivalan vastaisesti. Ei voi välttyä vaikutelmalta, että
rikollisille on annettu syytesuoja asioissa, joissa toisena
osapuolena on valtion "rikollisjärjestöt" Arsenal Oy ja
Kera Oy. Rehelliset syyttömät kansalaiset pyritään oikeus- ja
asianajajamafiaa hyväksikäyttämällä leimaamaan rikollisiksi. On
syytä epäillä, että rikollisten suojelussa ovat mukana
laillisuusvalvojat ja konkurssiasiamiehet, ylin poliisijohto ja
oikeuslaitos. Ei voi välttyä vaikutelmalta, että
tiedostusvälineet on vaiennettu asioissa nettiä lukuun ottamatta.
Netti toimii vielä toistaiseksi vapaana, mutta ei häiriöttömänä
tiedotusvälineenä. Olen perehtynyt juridiikkaan niin paljon, että
tiedän varmasti olevani oikeassa. Jos joku pystyy todistamaan, että
olen väärässä, niin olen siitä erittäin kiitollinen.
Oikeustieteen tohtori Petter
Kavonius kirjoitti
05 02 2008, 20:59 palauttteessaan päiväkirjaani näin: Sanottakoon
se nyt vielä selvästi kerran: En ole tämän Ahon juridisessa
argumentaatiossa tai niihin liittyvissä faktoissa virheitä
havainnut.
Erkki
Ahon juridinen argumentointi:
Alavieskan
Puurakenne Oy:n väliaikaisilla pesänhoitajilla Antti Latolalla ja
Hannu Maskosella ei ollut oikeutta lain mukaan myydä kiinteää
omaisuutta. Heillä ei myöskään ollut kirjallista valtuutusta
myynnille. He toimivat konkurssisäännön ja maakaaren vastaisesti.
Siis vastoin lakia.
Katso konkurssiasiamiehen lausunto: "Hyvä
pesänhoitotapa konkurssipesän
realisoinnissa"
http://www.konkurssiasiamies.fi/2265.htm
Konkurssisääntö
50 a § (31.1.1995/110)
Väliaikainen
pesänhoitaja voi myydä velallista ja suurimpia velkojia kuultuaan
konkurssipesään kuuluvaa irtainta omaisuutta siinä laajudessa
kuin se on välttämätöntä tappioiden välttämikseksi tai kka
konkurssipesän hallinnosta tai hoidosta aihetuvien kustannusten
maksamiseksi.
Maakaari
2 luku 3 § Valtuutus kiinteistön kauppaan
Valtuutus
kiinteistön myyntiin on tehtävä kirjallisesti. Myyjän on
allekirjoitettava valtakirja ja siitä on käytävä ilmi asiamies
ja myytävä kiinteistö.
Koska väliaikaiset pesänhoitajat
Antti
Latola ja
Hannu
Maskonen myivät
lainvastaisesti toisen kiinteää omaisuutta ilman valtakirjaa ja
vielä konkurssisäännön vastaisesti salaten 48 miljoonan pantatut
kiinnitykset, niin rikos on kiistattomasti tapahtunut. Suomen lain
mukaan rikoksen avulla tehty oikeustoimi on pätemätön. Teko
täyttää kiistatta törkeän petoksen tunnusmerkistön. Kera Oy
oli päättänyt poistaa PR-talot markkinoilta ylikapasiteetin
purkamiseksi. Kera Oy oli Alavieskan Puurakenne Oy:n konkurssipesän
toinen päämies ja toinen oli Arsenal Oy. Markkinoilta
poistamispäätöksestä huolimatta se myi kiinteistöt, maa-alueet,
koneet ja laitteet sekä tuoteoikeudet markkinoilta poistettavalle
yritykselle. Kera Oy:ssä oli päätetty markkinoilta poistettavat
yritykset. Kera Oy käytti saattohoitajia tehtävän suorittamiseen.
Toimialarationalisointi oli päätetty myös SSP-sopimuksessa
22.10.1993.
Rikoslaki
19.12.1889/39 36 luku 2 § (24.8.1990/769). Törkeä petos.
Jos
petoksessa 1) tavoitellaan huomattavaa hyötyä, 2) aiheutetaan
huomattavaa tai erityisen tuntuvaa vahinkoa 3) rikos tehdään
käyttämällä hyväksi vastuulliseen asemaan perustuvaa erityistä
luottamusta tai) rikos tehdään käyttämällä hyväksi toisen
erityistä heikkoutta tai muuta turvatonta tilaa ja petos on myös
kokonaisuutena arvostellen törkeä, rikoksentekijä on tuomittava
törkeästä petoksesta vankeuteen vähintään neljäksi
kuukaudeksi ja enintään neljäksi vuodeksi.
Väliaikaiset
konkurssipesänhoitajat Antti
Latola ja
Hannu
Maskonen myivät
myös keskeneräisen tilauskannan, jonka arvo oli todellisuudessa 15
miljoonaa markkaa pienempi kuin kaupantekohetkellä ilmoitettiin.
Konkurssipesänhoitajien Latolan ja Maskosen toiminta on ollut myös
kauppakaaren vastaista.
Kauppakaari
31.12.1734/3 9 §
Jos
tavara väärennetään, käyköön sen rikoksen niinkuin muunkin
varkauden. Jos käsityöläinen sen tekee, menettäköön myös
ammattioikeutensa. Jos joku myypi tavaran, jonka tietää
väärennetyksi tahi vilpinalaiseksi, niin kuin huonon hyvästä,
sekoitetun puhtaasta, olkoon sama laki. Väärästä mitasta ja
painosta säädetään 8 luvussa ja väärän rahan tekemisestä
Rikoskaaressa.
Myös
laki varallisuusoikeudellisista oikeustoimista 13.6.1929/228 esittää
tiettyjä ehtoja kaupantekemiselle eli kauppaehtojen
kohtuuttomuudelle.
30 § Jos se, johon oikeustoimi on
kohdistettu, on saanut sen aikaan petollisella viettelyllä taikka
jos hän on tietänyt tai hänen olisi pitänyt tietää, että
toinen on oikeustoimen tekijän sen tekemiseen petollisesti
vietellyt, ei oikeustoimi sido vieteltyä.
31 § Jos joku,
käyttäen hyväkseen toisen pulaa, ymmärtämättömyyttä,
kevytmielisyyttä tai hänestä riippuvaista asemaa, on ottanut tai
edustanut itselleen aineellista etua, joka on ilmeisessä
epäsuhteessa siihen, mitä hän on antanut tai myöntänyt, tahi
josta mitään vastiketta ei ole suoritettava, ei täten syntynyt
oikeustoimi sido sitä, jonka etua on loukattu.
32 § Jos jonkun
tahdonilmaisu on erhekirjoituksen tai muun hänen erehdyksensä
johdosta saanut toisen sisällyksen, kuin on tarkoitettu, ei
tahdonilmaisu sellaisena sido sen antajaa, jos se, johon
tahdonilmaisu on kohdistettu, tiesi tai hänen oli pitänyt tietää
erehdyksestä.
33 § Oikeustointa, jota muuten olisi pidettävä
pätevänä, älköön saatettako voimaan, jos se on tehty
sellaisissa olosuhteissa, että niistä tietoisen olisi kunnian
vastaista ja arvotonta vedota oikeustoimeen, ja sen, johon
oikeustoimi on kohdistettu, täytyy olettaa niistä tietäneen.
37
§ Jos oikeustoimen ehto on kohtuuton tai sen soveltaminen johtaisi
kohtuuttomuuteen, ehtoa voidaan joko sovitella tai jättää se
huomioon ottamatta. Kohtuuttomuutta arvosteltaessa on otettava
huomioon oikeustoimen koko sisältö, osapuolten asema, oikeustointa
tehtäessä ja sen jälkeen vallinneet olosuhteet sekä muut
seikat.
Kauppalaki
27.3.1987/355 määrittelee irtaimen kaupan.
Tiedot
tavarasta 18 § Tavarassa on myös virhe, jos se ei vastaa niitä
tietoja, jotka myyjä on antanut tavaran ominaisuuksista tai
käytöstä tavaraa markkinoitaessa tai muuten ennen kaupantekoa ja
joiden voidaan olettaa vaikuttaneen kauppaan.
Tavarassa on myös
virhe, jos se ei vastaa niitä tietoja, joita joku muu kuin myyjä,
aikaisemmassa myyntiportaassa tai myyjän lukuun, on ennen
kaupantekoa tavaraa markkinoitaessa antanut sen ominaisuuksista tai
käytöstä ja joiden voidaan olettaa vaikuttaneen kauppaan. Tavaran
ei kuitenkaan katsota olevan virheellinen, jos myyjä ei ollut eikä
hänen olisi pitänytkään olla selvillä näistä
tiedoista.
Sellaisena kuin se on -ehto 19 § Jos tavara on myyty
"sellaisena kuin se on" tai samankaltaista yleistä
varaumaa käyttäen, siinä katsotaan kuitenkin olevan virhe,
jos:
1) tavara ei vastaa niitä tietoja, jotka myyjä on ennen
kaupantekoa antanut sen ominaisuuksista tai käytöstä ja joiden
voidaan olettaa vaikuttaneen kauppaan
2) myyjä on ennen
kaupantekoa laiminlyönyt antaa ostajalle tiedon sellaisesta tavaran
ominaisuuksia tai käyttöä koskevasta olennaisesta seikasta, josta
hänen täytyy olettaa tienneen ja josta ostaja perustellusti
saattoi olettaa saavansa tiedon, ja laiminlyönnin voidaan olettaa
vaikuttaneen kauppaan; tai
3) tavara on olennaisesti huonommassa
kunnossa kuin ostajalla sen hinta ja muut olosuhteet huomioon ottaen
on ollut perusteltua aihetta edellyttää.
Kaupanvahvistaja
ja tuleva syyttäjä Sulo Heiskari ei ole ollut paikalla asianajaja
Hannu Maskosen toimistossa Oulussa 11.5.1995, kun kauppasopimukset
on allekirjoitettu. Asiasta on toisen kauppakirjan allekirjoittajan
Heino Virran kirjallinen todistus, jossa hän todistaa, ettei ole
koskaan tavannut kaupanvahvistaja Sulo
Heiskaria.
Hän voi todistaa asian myös suullisesti.
Kaupanvahvistajan
kutsuma todistaja PR-talojen talomyyjä Arto
Ranta-Ylitalo todistaa
KRP:n kuulusteluissa, että hän ei ollut paikalla, kun
kauppasopimukset on allekirjoitettu. Hän ei siis ole ollut
Oulussa Hannu
Maskosen toimistossa,
kun kauppasopimukset on allekirjoitettu. Asian voi todistaa myös
Maskosen toimistossa työskennellyt naishenkilö Minna Hanhisuvanto.
Arto Ranta-Ylitalo oli myös esteellinen todistaja kauppakaaren 17
luvun 43 §:n mukaan, koska hänelle oli kaksinkertainen hyöty
siitä, että kauppasopimus allekirjoitetaan. Arto Ranta-Ylitalo
toimi talomyyjänä konkurssiin menneessä yrityksessä sekä myös
ostajana toimivassa yrityksessä.
Kaupanvahvistaja-asetus
edellyttää, että kaupanvahvistaja ja kaupanvahvistajan kutsuma
todistaja ovat paikalla, kun kaupat vahvistetaan. Näin ei ole
ollut. Siksi kauppa on mitätön. Syyttäjä Sulo Heiskari on
merkitty kaupanvahvistajaksi kaupoissa, jossa hän on toiminut
syyttäjänä. Hän on varmasti esteellinen syyttäjistä annetun
lain perusteella. Kiinteistökauppa on maakaaren ja
kaupanvahvistaja-asetuksen sekä oikeudenkäymiskaaren
vastainen.
Maakaaren
2 luku Kiinteistön kauppa 1 § Kauppakirjan muoto
Kiinteistön
kauppa on tehtävä kirjallisesti. Myyjän ja ostajan tai heidän
asiamiehensä on allekirjoitettava kauppakirja. Kaupanvahvistajan on
vahvistettava kauppa kaikkien kauppakirjan allekirjoittajien läsnä
ollessa.
Kauppakirjasta on käytävä ilmi:
1)
luovutustarkoitus;
2) luovutettava kiinteistö;
3) myyjä ja
ostaja; sekä
4) kauppahinta ja muu vastike.
Kauppa ei ole
sitova, ellei sitä ole tehty tässä pykälässä säädetyllä
tavalla. Jos myyjä ja ostaja ovat sopineet kauppakirjaan merkittyä
suuremmasta kauppahinnasta tai muusta vastikkeesta, myyjällä ei
ole oikeutta saada perityksi enempää kuin mitä kauppakirjaan on
merkitty.
Kaupanvahvistaja-asetus
28.12.1979/1080 3 § (17.1.1992/25)
Luovutuskirjan
oikeaksi todistaminen. Kaupanvahvistaja todistaa oikeaksi maakaaren
1 luvun 2 §:ssä tarkoitetun luovutuskirjan merkitsemällä
todistuksen luovutuskirjaan. Todistuksesta tulee käydä ilmi
luovutuskirjan allekirjoittaneiden henkilöiden nimet sekä heidän
henkilöllisyytensä toteaminen. Todistuksessa on mainittava, ovatko
allekirjoittajat olleet yhtaikaa saapuvilla, sekä että he ovat
myöntäneet luovutuskirjan oikeaksi ja sen omakätisesti
allekirjoittaneet. Siinä on lisäksi mainittava luovutuskirjan
oikeaksitodistamispaikka ja -aika. Kaupanvahvistajan, jonka on
mainittava virka-asemansa tai tuomioistuimen hänelle antama määräys
toimialueineen, sekä hänen kutsumansa esteettömän todistajan on
allekirjoitettava todistus. Jos luovutuskirjaa on laadittu useita
kappaleita, todistus on merkittävä jokaiseen niistä. Kirjallinen
esisopimus on todistettava samalla tavoin kuin
luovutuskirja.
Oikeudenkäymiskaari
17 luku 43 § (29.7.1948/571)
Milloin
lain mukaan oikeustoimi on päätettävä esteettömäin todistajain
läsnä ollessa tai esteettömän todistajan on toimituksessa oltava
läsnä, olkoon, mikäli erikseen ei ole toisin säädetty,
sellaiseksi todistajaksi esteellinen:
1) se, joka 30 §:n mukaan
ei saa vannoa todistajanvalaa;
2) se, joka itse on toimituksessa
asianosainen tai jonka oikeutta toimitus koskee tahi joka itse on
oikeustoimeen osallinen taikka jonka hyväksi oikeustoimi
tehdään;
3) se, joka on 20 §:ssä tarkoitetussa suhteessa
henkilöön, joka toimituksessa on asianosainen tai jonka oikeutta
toimitus koskee tahi joka on oikeustoimeen osallinen tai jonka
hyväksi oikeustoimi tehdään; taikka
4) se, joka on 20 §:ssä
tarkoitetussa suhteessa siihen, jonka tehtäviin toimitus kuuluu,
tai notaarin tahi viran tai toimen haltijaan, jota käytetään
oikeustoimen tekemisessä.
Syyttäjän
tehtävät määrätään laissa Laki yleisistä syyttäjistä
11.3.1997/199. 1 § Syyttäjän asema ja tehtävät.
Syyttäjän
tehtävänä on huolehtia rikosoikeudellisen vastuun toteuttamisesta
rikosasian käsittelyssä, syyteharkinnassa ja oikeudenkäynnissä
asianosaisten oikeusturvan ja yleisen edun vaatimalla tavalla.
Tehdessään tähän liittyvät oikeudelliset ratkaisut ja muut
toimenpiteet syyttäjän on noudatettava tasapuolisuutta,
joutuisuutta ja taloudellisuutta.
Esteellisyys määritellään
12 §. Syyttäjä on esteellinen, jos:
4) hän on
palvelussuhteessa tai käsiteltävään asiaan liittyvässä
toimeksiantosuhteessa asianosaiseen taikka siihen, jolle asiassa on
odotettavissa hyötyä tai vahinkoa;
6) muu kuin 1–5 kohdassa
tarkoitettu seikka on omiaan antamaan perustellun aiheen epäillä
hänen puolueettomuuttaan asiassa.
Alavieskan Puurakenne Oy:n
konkurssipesä haastoi PR-Teollisuus Oy:n ja takaajat oikeuteen.
Ylivieskan kärjäoikeus ei toimittanut haasteita tiedoksi lainkaan
takaajille ja takaajia edusti asiassa Ylivieskan käräjäoikeudessa
takaajille täysin tuntematon asianajaja Jouni
Vihervalli ilman
valtakirjoja ja toimeksiantoja. Ylivieskan käräjäoikeus oli
tietoinen siitä, että takaajat eivät ole saaneet haasteita
tiedokseen ja että asianajaja Jouni Vihervallilla ei ollut
valtakirjoja eikä toimeksiantoja hoitaa asiaa. Siitä huolimatta
Ylivieskan käräjäoikeus teki asiassa päätöksen. Ylivieskan
käräjäoikeuden päätös on syntynyt vastoin lakia ja tehty
tietoisesti. Siksi kysymys on tahallisesta rikoksesta. Ylivieskan
käräjäoikeuden toiminta on ollut oikeudenkäymiskaaren 11 luvun 3
§:n ja 15 luvun 4 §:n vastaista ja samalla toimituus myös saman
lain 1 luvun 12 §:n vastaisesti.
Oikeudenkäymiskaari
11 luku 3 § (22.7.1991/1056)
Kun
tuomioistuin tai virallinen syyttäjä huolehtii tiedoksiannosta,
tiedoksianto toimitetaan lähettämällä asiakirja
asianosaiselle:
1) postitse saantitodistusta vastaan; tai
2)
kirjeellä, jos voidaan olettaa, että vastaanottaja saa tiedon
asiakirjasta ja määräpäivään mennessä palauttaa todistuksen
tiedoksiannon vastaanottamisesta.
Oikeudenkäymiskaari
15 luku 4 § (11.4.1958/150)
Oikeudenkäyntiasiamiehen
on, jollei päämies ole häntä tuomioistuimessa asiamieheksi
suullisesti valtuuttanut, esitettävä päämiehen omakätisesti
allekirjoittama valtakirja.
Oikeudenkäymiskaari
1 luku 12 §
Jos
tuomari ilmeisestä huolimattomuudesta tahi ymmärtämättömyydestä
tekee väärän tuomion, menettäköön virkansa kokonaan tahi
määräajaksi, tahi maksakoon rahasakon, kolmijakoon, aina
asianhaarain mukaan, ja korvatkoon kaiken vahingon. Jos hän sen
tahallansa tekee, vihasta ja ilkeydestä taikka ystävyyden, lahjain
ja voiton tähden, menettäköön virkansa, saamatta sitä koskaan
takaisin, korvatkoon myös vahingon, ja lahjat menkööt
vaivaisille. Jos joku sellaisen väärän tuomion tähden menettää
henkensä tahi kunniansa, menettäköön tuomarikin pahuutensa ja
ilkeytensä takia henkensä tahi kunniansa.
Alavieskan
Puurakenne Oy:n konkurssipesä purki kiinteistöjen kaupat 19.3.1996
ja koneiden ja laitteiden, keskeneräisen tilauskannan ja
tuoteoikeuksien kaupat 18.4.1996. Kiinteistöjen kauppojen
purkaminen tehtiin vastoin lakia, sillä kaupanvahvistaja ei ollut
paikalla.
Maakaari
2 luku 5§ Sopimus kaupan purkamisesta
Sopimus,
jolla kiinteistön kauppa puretaan tai kiinteistö palautetaan
myyjälle, on tehtävä 1 ja 3 §:ssä säädetyllä
tavalla.
Kauppalaki
10 luku 44 § Kaupan purku maksuviivästyksen vuoksi
Myyjä
saa purkaa kaupan ostajan maksuviivästyksen vuoksi, jos viivästys
merkitsee olennaista sopimusrikkomusta.
Jos myyjä on asettanut
kauppahinnan maksamiselle määrätyn lisäajan, joka ei ole
kohtuuttoman lyhyt, eikä ostaja suorita maksua lisäajan kuluessa,
myyjä saa niin ikään purkaa kaupan.
Lisäajan kuluessa myyjä
saa purkaa kaupan vain, jos ostaja ilmoittaa, ettei hän tule
suorittamaan maksua tämän ajan kuluessa.
Jos ostaja on saanut
tavaran hallintaansa, myyjä saa purkaa kaupan vain, jos hän on
pidättänyt itselleen oikeuden siihen tai jos ostaja torjuu
tavaran.
Myyjän
purkuoikeus on peruuttamaton,
ks. mm. Telaranta: Sopimusoikeus, Helsinki 1990 s.39. Kun ko. kauppa
on purettu, ovat myös takaussitoumukset rauenneet. Takaussitoumus
on liitännäinen pääsitoumukseen, joten missään tapauksessa
takaussitoumukset eivät voi jäädä voimaan pääsitoumus
purettaessa.
Alavieskan Puurakennen Oy haki PR-Teollisuus
Oy:n konkurssiin vaikka kaupat oli purettu. Muutoinkin
konkurssihakemus oli totuuden vastainen eli oli tehty täysin
väärillä tiedoilla. Saatava ei ollut selkä ja riidaton, koska
kaupat oli purettu. Konkurssihakemuksessa ei oltu huomioitu lainkaan
sitä, että kaupat oli purettu. Kauppojen purun johdosta saatava ei
ollut lainmukainen eli selvä ja riidaton. Loppuselvitystä ei oltu
tehty. Vanhan konkurssisäännön aikana velalliset haettiin
konkurssiin nk 8 pv säännön nojalla. Tuolloin velalliselle
annettiin konkurssiuhkainen maksukehotus, jossa velallista
vaadittiin maksamaan selvä ja riidaton saatava kahdekasn (8) päivän
kuluessa kehotuksen tiedoksisaannista.
Konkurssisäännön 5 §
mukaan Velkoja, jolla on selvä ja maksettavaksi käynyt
saatava.
Konkurssiasiassa varatuomari Paavo
M. Petäjä on
antanut ilman valtakirjoja ja toimeksiantoja lausuman Ylivieskan
käräjäoikeudelle, että kanne on oikea. Lausuma on väärä ja
annettu vastoin lakia. Varatuomari Paavo
M. Petäjä tunnustaa
KRP:lle antamassaan lausunnossa, että hänellä ei ollut asiassa
valtakirjoja eikä toimeksiantoja. Alavieskan Puurakenne Oy:n
konkurssipesä on antanut Ylivieskan käräjäoikeudelle väärän
lausuman PR-Teollisuus Oy:n nimissä. Kysymyksessä on selkeä
rikos. Takaajia ei oltu haastettu oikeusteen lainkaan tässä
konkurssiasiassa. Ylivieskan käräjäoikeuden menettely oli
oikeudenkäymiskaaren 10 luvun 1 §:n vastaista. Takaajille ei
toimitettu tiedoksisaanteja. Ylivieskan käräjäoikeuden toiminta
oli oikeudenkäymiskaaren 11 luvun 1 §:n ja 3 §:n vastaista. Sama
tuomari eli Juha Nieminen oli tehnyt ratkaisun asiassa, jossa
takaajat eivät olleet saaneet tiedoksi haasteita ja heitä oli
edustanut heille täysintin tuntematon asianajaja ilman valtakirjoja
ja toimeksiantoja, teki päätöksen myös konkurssiasiassa, jossa
konkurssihakemus oli tehty vastoin lakia, sillä saatava ei ollut
selvä ja riidaton ja lisäksi asiassa väärn lausuman antoi
varatuomari Paavo
M. Petäjä ilman
valtakirjoja ja toimeksiantoja. Käräjätuomarin olisi tullut
tarkistaa varatuomari Paavo
M. Petäjältä valtakirjat
ja toimeksiannot. Menettely on ollut oikeudenkäymsikaaren 15 luvun
4 §:n vastaista. Käräjätuomari Juha Nieminen laiminlöi
virkavelvollisuutensa. Käräjätuomari Juha Nieminen oli
esteellinen toimimaan asiassa käräjätuomarina, koska oli syytä
epäillä hänen puolueettomuuttaan. Katso
oikeudenkäymiskaari 13 luku 7 §.Oikeudenkäymiskaari 10 luku 1 §
Laillisesta tuomioistuimesta (12.8.1960/362) Kun
joku velasta tahi muusta henkilöä koskevasta riita-asiasta aikoo
tehdä kanteen toista vastaan, haastettakoon hänet siihen
oikeuteen, jonka piirissä haastettavan koti ja asuinpaikka
on.
Oikeudenkäymiskaari
11 luku 1 § (22.7.1991/1056) Tiedoksiannosta
oikeudenkäynnissä
Tuomioistuin
huolehtii tiedoksiannosta, jollei jäljempänä toisin säädetä. 3
§ (22.7.1991/1056)
Kun
tuomioistuin tai virallinen syyttäjä huolehtii tiedoksiannosta,
tiedoksianto toimitetaan lähettämällä asiakirja
asianosaiselle:
1) postitse saantitodistusta vastaan; tai
2)
kirjeellä, jos voidaan olettaa, että vastaanottaja saa tiedon
asiakirjasta ja määräpäivään mennessä palauttaa todistuksen
tiedoksiannon vastaanottamisesta.
Oikeudenkäymiskaari
15 luku 4 § (11.4.1958/150)
Oikeudenkäyntiasiamiehen
on, jollei päämies ole häntä tuomioistuimessa asiamieheksi
suullisesti valtuuttanut, esitettävä päämiehen omakätisesti
allekirjoittama valtakirja.
Oikeudenkäymiskaari
13 luku 7 § (1.6.2001/441)
Tuomari
on esteellinen, jos hän tai hänen 3 §:n 1 momentin 1 kohdassa
tarkoitettu läheisensä on käsitellyt samaa asiaa toisessa
tuomioistuimessa, muussa viranomaisessa tai välimiehenä. Tuomari
on esteellinen myös, jos hän on asianosaisena samanlaisessa
asiassa ja tämän asian laatu tai käsiteltävänä olevan asian
ratkaisun vaikutus tuomarin asiaan antaa perustellun aiheen epäillä
tuomarin puolueettomuutta asiassa.
Tuomari on esteellinen
käsittelemään samaa asiaa tai sen osaa uudelleen samassa
tuomioistuimessa, jos on perusteltua aihetta epäillä hänellä
olevan asiaan ennakkoasenne hänen asiassa aikaisemmin tekemänsä
ratkaisun tai muun erityisen syyn vuoksi.
Tuomari on esteellinen
myös, jos jokin muu tässä luvussa tarkoitettuun seikkaan
rinnastettava seikka antaa perustellun aiheen epäillä tuomarin
puolueettomuutta asiassa.
Asianajaja Asko
Keränen jätti
PR-Teollisuus Oy:n konkurssiasiassa valituksen tekemättä Vaasan
hovioikeuteen, vaikka hän itse oli tehnyt aloitteen asian
hoitamisesta ja pyytänyt sekä saanut avoimet asianajovaltakirjat
asian hoitamiseen Erkki Aholta ja Heino Virralta. Jokainen
asianajaja on velvollinen noudattamaan, mitä hyvä asianajajatapa
vaatii, ja asianajajaliiton hallituksen on valvottava, että hyvää
asianajajatapaa noudatetaan. Suomen Asianajajaliitto suojeli
jäseniään ja laiminlöi valvontavelvoitteensa. Hyvää
asianajotapaa koskevien ohjeiden 16 §:n mukaan
päämiehen
luvatta asianajaja ei saa luopua tehtävää täyttämästä.
Asianajaja Asko
Keränen toimi
vastoin Suomen Asianajajaliiton ohjeita sekä vastoin
asianajajalakia.
Asianajajalain
5 §:n 1 momentin mukaan
asianajajan tulee rehellisesti ja tun-
nollisesti täyttää
hänelle uskotut tehtävät sekä kaikessa toiminnassaan noudat-
taa
hyvää asianajajatapaa.
Kera Oy:ssä oli perustettu ns. ruumiinpesuryhmä varatoimitusjohtaja Seppo Arposen alaisuuteen. Ruumiinpesuryhmää johti Veikko Anttonen. Ruumiinpesuryhmä käytti kaadettavissa yrityksissä saattohoitajia.
Saattohoitaja Jouni Remes teki muiden osakkaiden tietämättä sopimuksen Kera Oy:n kanssa. Jos muut osakkaat olisivat tienneet tällaisen sopimuksen olemassa olosta, niin koko yritystä ei olisi perustettu.
Alavieskan Puurakenne Oy:n konkurssipesän ja Euronio Oy:n välisissä kaupoissa kaupanvahvistajana toimi Kalajoen piirin nimismies Sulo Heiskari, joka vahvisti sellaisen kaupan jossa väliaikaiset konkurssipesänhoitajat myivät kiinteää omaisuutta konkurssisäännön vastaisesti. Lisäksi kauppasopimuksissa salattiin 48 miljoonan pantatut kiinnitykset. Todistusaineiston mukaan kaupat tehtiin maakaaren ja kauppakaaren vastaisesti. Kaupanvahvistaja Sulo Heiskari on toiminut esteellisenä syyttäjä kauppasopimuksista johtuvissa oikeudenkäynneissä. Poliisi on jättänyt kaikki nämä rikokset tutkimatta.
Kaupanteossa salattiin 48 miljoonan pantatut kiinnitykset ja ilmoitettiin keskeneräinen tilauskanta 15 miljoonaa suuremmaksi kuin se todellisuudessa oli ja katteeltaan miljoonia suuremmaksi kuin se todellisuudessa oli. Törkeän petoksen suuruus oli 63 miljoonaa. Kauppasopimus oli silloisen voimassaolevan oikeustoimilain vastainen.
PR-Teollisuus Oy kuului markkinoilta poistettavien yritysten joukkoon Keran ilmoituksen mukaan. Myyjä eli Kera Oy siis tiesi myydessään kiinteistöt, maa-alueet ja keskeneräisen tilauskannan, että ostaja on markkinoilta poistettavien listalla. Markku Kosken ilmoitus.
Kaupanvahvistajan kutsuma todistaja todistaa, ettei hän ollut paikalla kun kaupat vahvistettiin. Kaupat ovat siis laittomat. Voin todistaa, ettei hän ollut paikalla kun kaupat vahvistettiin.
Kauppakirjan allekirjoittaja todistaa, ettei hän ole koskaan tavannut kaupanvahvistajaa.
Euronio Oy rekisteröinti on tehty väärennetyillä pöytäkirjoilla Jouni Remeksen ja Markku Kosken toimesta. Euronio Oy:llä ei ollut toimitiloja Helsingissä eikä Erkki Aho ja Kari Konu ole ollut Helsingissä 08.05.1995.
Alavieskan kunnan kanssa oli neuvoteltu valmiiksi 1,5 miljoonan markan käynnistysavustus. Saattohoitaja Jouni Remes, joka oli PR-Teollisuus Oy;n toimitusjohtaja, hoiti asiat Alavieskan kunnanjohtaja Aarne Karvosen kanssa niin, että Karvonen kutsui kunnanhallituksen ylimääräiseen kokoukseen 15.05.1995 klo 21.00. Kokous oli laiton, koska kokous oli kutsuttu pikaisesti koolle eikä kaikki jäsenet voineet olla paikalla. Kokouksessa estettiin sovitun kunnan takauksen maksaminen saattohoitajan esittämällä tavalla.
Huomasimme, että toimitusjohtaja Jouni Remes toimi vastoin yhtiön etua ja kaikin tavoin vaikeutti yrityksen toimintaa niin annoimme hänelle lopputilin. Tällöin Jouni Remeksen isä soitti minulle ja huusi puhelimeen, että hän tulee tappamaan minut omin käsin. Pentin vaimo tyynnytteli Penttiä sanomalla: ”Pentti, älä.älä.”
Markku Koski oli siihen aikaan myös kansanedustaja ja hän ilmoitti, että Kera Oy hakee yrityksen konkurssiin ellei toimitusjohtajaksi valita konsultti Stig Weckströmiä. Meidän piti mennä Helsinkiin eduskuntaan neuvottelemaan Kosken kanssa asiasta. Me olimme alustavasti neuvotelleet ulkomaisesta rahoituskuviosta, mutta neuvottelut olivat alkuvaiheissa. Siksi jouduimme kirityksen edessä palkkaamaan toimitusjohtajaksi konsultti Stig Weckströmin, jonka palkkavaatimus oli 5000 markkaa päivä + juoksevat kulut. Jo ensimmäisen työpäivänsä iltana hän ilmoitti yrityksen vientisihteerille, että hänen tehtävänään on ajaa yritys hallitusti alas. Tämä ilmoitus tapahtui yrityksen pikkujoulussa.
Stig Weckströmin piti saada yritys konkurssiin 31.01.1996 mennessä. Hän piti Keran Oy:n ja Arsenal Oy:n edustajien ja APR:n konkurssipesänhoitajien kanssa Ylivieskassa palaverin muiden hallituksen jäsenten tietämättä ja vaati yrityksen asettamista konkurssiin. Annoimme Stig Weckströmille ja Markku Koskelle potkut yrityksestämme.
Kun saattohoitaja Weckström ei saanut yritystä konkurssiin, niin Alavieskan Puurakenne Oy purki tuoteoikeuksin kauppasopimuksen 19.04.1996. Samalla purkautuivat takaajien takaukset, koska pääsopimus purettaessa takaukset eivät voi jäädä voimaan.
Alavieskan Puurakenne Oy:n konkurssipesä haki PR-Teollisuus Oy:n konkurssiin väärillä tiedoilla koska kaupat oli purettu ja takaukset oli maksettu. Tässä väärillä tiedoilla tehty konkurssihakemus.
Konkurssiasiassa Ylivieskan käräjäoikeudelle antoi lausuman PR-Teollisuus Oy:n puolesta ilman valtakirjoja ja toimeksiantoja varatuomari Paavo M. Petäjä. Hän tunnustaa asian Oulun KRP:lle. Ylivieskan käräjäoikeus ei tarkistanut varatuomarilta valtakirjoja. Olisi pitänyt tarkistaa koska varatuomari Paavo M. Petäjä ei ole asianajaja.
Alavieskan Puurakenne Oy:n konkurssipesä haki suoritustuomion takaajia vastaan vaikka takaukset oli purettu ja maksettu. Varatuomari Paavo M. Petäjä tunnustaa, että hän on antanut asiassa lausuman käräjäoikeudelle. Hänellä ei kuitenkaan ollut toimeksiantoa eikä valtakirjoja asian hoitamiseen. Kaikki on tapahtunut takaajien tietämättä. Käräjäoikeus on hyväksynyt varatuomarin toiminnan, vaikka hänellä ei ole toimeksiantoja eikä valtakirjoja asiassa.
Pesänluettelon sain tarkistettavaksi juuri ennen oikeudenistuntoa. Huomasin siinä useita virheitä ja pyysin lisää aikaa virheiden tarkistamiseksi. Syyttäjä Heiskari totesi, että voin tehdä huomautukset myöhemmin ja että nyt niitä ei aleta käsittelemään. Lisäksi kerroin miksi konkurssiasiassa on ongelmia. Paikalla oli myös asianajaja Asko Keränen. Tilaisuuden jälkeen hän pyysi meiltä avoimet asiankirjat asioiden hoitoa varten. Juristina hän katsoi, että kaikki ei ole mennyt lain mukaan. Minä ja Heino Virta kirjoitimme asianajaja Asko Keräselle avoimet valtakirjat asioiden hoitoa varten. Näin vastuu asioissa siirtyi asianajaja Asko Keräselle, joka jätti valitukset tekemättä. Tässä Heino Virran avoin valtakirja.
Valtiopetos on tosiasia
Suomen taloudellinen lama 1990-luvun alussa
https://valtuustoaloite.blogspot.com/
PR-talojen konkurssivyyhti todistusaineistoineen
http://kalajokinen.blogspot.fi/2017/06/pr-talojen-konkurssivyyhti.html
PR-talojen konkurssivyyhti todistusaineistoineen 2
http://kalajokinen.blogspot.fi/2017/06/pr-talojen-konkurssivyyhti_24.html
PR-talojen konkurssivyyhti todistusaineistoineen 3
http://kalajokinen.blogspot.fi/2017/06/pr-teollisuus-oyn-konkurssivyyhti.html
Seuraavan asian rikostutkinnassa minulta ei otettu todistusaineistoa vastaan, vaan urheilun kautta tuttu poliisi uhkaili minua pidättämisellä jos en allekirjoita hänen laatimaan kuulustelupöytäkirjaa. Hänellä oli ase näkyvästi esillä. Hän käyttäytyi erittäin aggressiivisesti. Hän otti minulta sormen jäljet ja valokuvasi minut edestä ja sivulta. Kesken kuulusteluiden kuulusteluhuoneeseen tunkeutui ympäri kännissä ollut syyttäjä.
Oikeuden
istunnossa ei otettu todistusaineistoa vastaan. Minä en saanut
kuulustella vastapuolen todistajaa, mikä on ihmisoikeussopimusten
vastainen menettely. Oikeudenkäyntiä oli seuraamassa kolme
henkilöä, jotka todistavat oikeudenkäynnin kulun.
Myöskään
toisessa oikeudenkäynnissä en saanut esittää todistusaineistoa. Tässä Pentti Heikkisen todistus asiassa.
Kihlakunnansyyttäjä Sari Leppäluoto
https://oikeuslaitosjapoliisi.blogspot.com/2012/01/kihlakunnansyyttaja-sari-leppaluoto.html
Tässä asiassa on ulosotto voimassa joten se ei ole vanhentunut.
Erikoinen
isänpäivä – tapon
yritys
http://oikeuslaitosjapoliisi.blogspot.fi/2008/11/erikoinen-isnpiv-tapon-yritys.html
Putkakertomus
20.8.-23.8.2010
http://ahonblogi.blogspot.fi/2010/08/putkakertomus-208-2382010.html
Minä hain aikaisemmin turvapaikkaa Bulgarian valtiolta ja Euroopan Unioinilta, kun jouduin Suomen viranomaisten eli Kalajoen ja Raahen poliisien sekä syyttäjälaitoksen rikollisen toiminnan kohteeksi. Minulla oli kiistattomat todistusaineistot siitä, että olen oikeassa, mutta mitään todistusaineistoa ei otettu vastaan eikä todistajiani kuultu missään vaiheessa. Todistusaineistoa ei otettu vastaan rikostutkinnassa eikä oikeuskäsittelyssä.
Rikostutkinnassa 23.10.2020 tutkinnanjohtaja Hannu Mensoselle ja tutkija Pekka Niskakankaalle esittämäni asiat
https://kalajokinen.blogspot.com/2020/10/rikostutkinnassa-23102020.html
Euroopan Union jäsenmaille
Dear Sir
Finland is not a state governed by the rule of law. Finland needs the help of other states of the European Union in order to restore Finland to the rule of law and to implement the rule of law in Finland.
You
are interested about the Finnish economic crisis of the 1990´s. The
economic experiences of Finland in the second half of 1980`s and
through 1990`s have been dramatic.
The matter of “massacre”
in Finland In early 1990’s was a result of government’s “Steady
Markka” policy. Finland went through a period of great economic
depression. This policy was the cause of unemployment for over
500,000 Finnish citizens. In addition the policy resulted in over
280,000 people being burdened with debts far greater than their
incomes and approximately 60,000 productive and viable companies
ceased to exist. According to the statistics published by the Stakes
over 14,500 suicides were committed during that period.
Finland
is not a state governed by the rule of law. All EU countries must
respect the rule of law. The EU Commission must insist that the rule
of law is also implemented in Finland. The issues of the 1990s
recession and the state ethos must be investigated. The Truth
Commission and the Constitutional Court to be established in Finland.
The real culprits must be brought to justice, and those convicted of
innocence must be compensated for the financial damage and terrible
mental suffering. Finland needs the help of other EU countries to
solve these problems.
EU countries must ensure that the rule of law is implemented in Finland.
03.08.2019
Erkki Aho
www.erkkiaho.com
Minut häädettiin omasta kodistani rahattomana ja sairaana. Sain asunnokseni tutun kautta Kalajoen kaupungin halvimman asunnon. Muuton tein polkupyörällä ja erään ystäväni avustuksella. Asunnosta häätö oli elämäni raskain kokemus.
Kysymyksessä on kidutusrikos. Kidutus on alkanut 11.5.1995 ja jatkunut keskeytyksettä tähän päivään saakka kestäen jo 28 vuotta. Kidutus on ihmisoikeuksien vastainen vakava rikos, joka kielletään niin Suomen rikoslaissa kuin myös kansainvälisen oikeuden puolella. Kidutuksen olennainen piirre on se, että tekijän on oltava virkamies, julkista luottamustehtävää hoitava tai julkista valtaa käyttävä henkilö tai julkisyhteisön työntekijä. Jotta teko lasketaan kidutukseksi, rikoksentekijän on käytettävä väkivaltaa pyrkimyksenään aiheuttaa tiettyjä laissa mainittuja seurauksia.
Kidutus on rikoslain mukaan kyseessä, kun edellä mainitussa asemassa oleva henkilö aiheuttaa toiselle voimakasta ruumiillista tai henkistä kärsimystä;
saadakseen hänet tai muun henkilön tunnustamaan tai antamaan tietoja,
rangaistakseen häntä jostakin hänen tai jonkun muun tekemästä tai tekemäksi epäillystä teosta,
pelotellakseen tai pakottaakseen häntä tai muuta henkilöä tai
rodun, kansallisen tai etnisen alkuperän, ihonvärin, kielen, sukupuolen, iän, perhesuhteiden, seksuaalisen suuntautumisen, perimän, vammaisuuden, terveydentilan, uskonnon, yhteiskunnallisen mielipiteen, poliittisen tai ammatillisen toiminnan tai muun näihin rinnastettavan seikan perusteella.
Kidutuksesta tuomitaan myös virkamies, joka nimenomaisesti tai hiljaisesti hyväksyy alaisensa tai muutoin tosiasiallisessa määräysvallassaan ja valvonnassaan olevan henkilön tekemän, edellä mainitun teon.
Olen edelleenkin luottokelvoton ja olen edelleenkin rikollisen ulosoton kohteena, koska ulosottoviranomaiset tietävät ja heille on todistettu, että ulosottosaatavat ovat rikollisesti syntyneet.
Poliisi ei tutki asioita, syytäjä ei syytä, oikeuslaitos ei ota käsiteltäväkseen ja laillisuusvalvonta ei näe asioissa mitään laitonta rikoksista puhumattakaan.
Euroopan ihmisoikeustuomioistuin EIT antoi 31.5.2018 tuomion jutussa Abu Zubaydah v. Lithuania, jossa Liettuan katsottiin loukanneen Euroopan ihmisoikeussopimuksen EIS 3 artiklaa (kidutuksen vastainen artikla). Kidutusartiklan materiaalisen loukkaamisen osalta EIT totesi: "Thus, Article 3 of the Convention does not refer exclusively to the infliction of physical pain but also to that of mental suffering, which is caused by creating a state of anguish and stress by means other than bodily assault (see El-Masri, cited above, § 202; and Husayn (Abu Zubaydah) v. Poland, cited above, §§ 509-510).
Kidutusartiklan vastainen toiminta ei tarkoita yksin fyysistä kivun aiheuttamista, vaan se voi täyttyä myös henkisen kärsimyksen perusteella. Tämä tarkoittaa tilannetta, jossa valtio toimii tavalla, jolla murretaan henkilön psyyke tavalla tai toisella. Katson, että valtion toiminta tapauksesani loukkaa EIS 3 artiklan kidutuksenvastaista artiklaa ottaen huomioon edellä kuvatussa Liettuaa koskevassa tapauksessa esitetyt perusteet.
Olen ollut yhteydessä Kansainväliseen rikostuomioistuimeen ja minulle on selvinnyt se ettei Kansainvälinen Rikostuomioistuin voi ottaa Suomen asiaa käsiteltäväkseen.
Hyvä Rouva / Herra,
Kiitos viestistäsi. Huomaa, että Kansainvälisellä rikostuomioistuimella (ICC) on erittäin rajoitettu toimivalta. Tuomioistuin voi käsitellä vain vuoden 2002 jälkeen tapahtuneita Rooman perussäännön 6–8 bis artikloissa määriteltyjä kansanmurhia, ihmisyyttä vastaantehtyjä rikoksia, sotarikoksia ja aggression rikoksia, ja se voi käyttää lainkäyttövaltaa vain maissa, joissa on ratifioinut sen.
Lisätietoja tuomioistuimen lainkäyttövallasta ja Rooman perussäännön koko tekstistä saat oheisen asiakirjan sivulta 2 ja verkkosivustoltamme sekä osoitteestamme, www.icc-cpi.int. Kehotamme sinua tarkistamaan nämä tiedot huolellisesti.
Jos uskot edelleen huolellisen tarkastelun jälkeen, että ICC on oikea paikka tapauksellesi, ja haluat lähettää kanteen tuomioistuimelle, noudata ohjeita, jotka tehdään liitteenä olevan asiakirjan sivulla 1. Jos päätät toimittaa tietoja, käytä ystävällisesti vain tätä sähköpostiosoitetta: otp.informationdesk@icc-cpi.int
Ystävällisin terveisin,
OTP-tietopiste
Kansainvälinen rikostuomioistuin
Rikokset eivät ole vanhentuneet, koska valtiopetos ei vanhene koskaan eikä myöskään yrittäjien murhat. Ulosotto pitää muutoinkin rikokset avoimena Markku Kosken ja Mikko Kovalaisen osalta.
Minä, Erkki Aho, olen joutunut syyttömänä kärsimään 4 konkurssia, yhden 75 päivän ehdottoman vankeustuomion, mikä muutetiin ehdonalaiseksi ja yhden 5 kuukauden vankeustuomion, mikä muutettiin ehdonalaiseksi sekä 7 kunnianloukkaustuomiota. Olen menettänyt Suomen valtion rikollisen toiminnan johdosta, yritykseni, omaisuuteni, ihmisarvoni ja minulle on aiheutettu avioero valtion rikollisen toiminnan johdosta. Olen ollut luottokelvottomana yli 26 vuotta enkä ole voinut harjoittaa yritystoimintaa. Minä en ole saanut esteetöntä rikostutkintaa eikä oikeudenmukaista oikeudenkäyntiä 28 vuoteen. Minut on pidätetty useita kertoja rikollisten toimesta ja minä on joutunut olemaan maan paossa Suomessa, Ruotsissa ja Bulgariassa. Minä joutunut hakemaan poliittista turvapaikkaa Suomen valtion rikollisen toiminnan johdosta Euroopan Unionilta eli oikeuskomisaari Vera Jourovalta sekä Bulgarian presidentiltä. Minä olen menettänyt terveyteni sairastuttuani syöpään ja korkeaan verenpaineeseen. Syövän onnistuin voittamaan, mutta korkea verenpaine on tuhonnut elimistöäni ja on edelleenkin hengenvaarallisen korkea. Sairastuin diabetekseen. Minulle on aiheutettu avioero valtion rikollisen toiminnan johdosta. Tämä on minulle äärettömän raskas ja vaikea asia.
Olen joutunut Suomen valtion 28 vuoden kidutuksen kohteeksi ja Kalajoen kaupungin 40 vuoden syrjinnän kohteeksi. Olen edelleen ulosoton kohteena , mikä pitää rikokset avoimena ja olen edelleen kidutuksen kohteena, mikä on ihmisoikeusrikos.
Vaadin Suomen valtiolta vahingonkorvauksia valtavista taloudellisista tappioista ja hirvittävistä henkisistä kärsimyksistä. Olen esittänyt Suomen valtiolle sopimusta vahingonkorvauksista.
Pyydän poliittista turvapaikkaa Bulgarian valtiolta
https://oikeuslaitosjapoliisi.blogspot.com/2019/11/from-erkki-aho-sent-fridayoctober-18.html
Bulgarian presidentti ei myöntänyt minulle poliittista turvapaikkaa eikä myöskään Euroopan unioni.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti