PR-talojen konkurssivyyhti, josta poliisi ei löydä rikosta
https://kalajokinen.blogspot.com/2020/11/pr-talojen-konkurssivyyhti-josta.html
PR-Talojen konkurssivyyhti todistusaineistoineen 2
https://kalajokinen.blogspot.com/2017/06/pr-talojen-konkurssivyyhti_24.html
PR-talojen markkinoilta poistaminen
https://oikeuslaitosjapoliisi.blogspot.com/2008/11/pr-talojen-markkinoilta-poistaminen.html
jostain syystä joku on poistanut tästä linkistä todisusaineiston
Valtiopetos on tosiasia
Suomen taloudellinen lama 1990-luvun alussa
https://valtuustoaloite.blogspot.com/
SU 05.05.2024 Vastaus oikeusministeri Leena Merelle
https://kalajokinen.blogspot.com/2024/05/su-05042024-vastaus-oikeusministeri.html
1990-luvun lama johtuu vakaan markan politiikasta ja rahamarkkinoiden vapauttamisesta sekä idänkaupan romahduksesta. Suomi haki EY-jäsenyyttä 18.3.1992. Presidentti Mauno Koivisto päätti pelastaa pankit. Ns. Koiviston konklaavissa 6.5.1992 päätettiin antaa pankeille suosittuimmuusasema eli pankit voittivat ylemmissä oikeusasteissa. Tämä on valtiopetos mikä ei vanhene koskaan. Tähän kokonaisuuteen kuuluu SSP-sopimus 22.10.1993 ja Aktiv Hansa-kauppa 31.3.2000 . Laman ja pankkikriisin johdosta yli 10 000 yrittäjää teki itsemurhan. Valtiopetos ja yrittäjien murhat eivät vanhene koskaan.
Törkeä petos ja muita rikoksia Aktiv Hansa-kaupassa?
https://kalajokinen.blogspot.com/2017/06/torkea-petos-ja-muita-rikoksia-aktiv.html
PR-talojen konkurssivyyhdessä keskeiset rikokset ovat seuraavat: Valtio oli päättänyt poistaa ylikapasiteettia markkinoilta SSP-sopimuksessa ja Alavieskan Puurakenne Oy oli poistettavien listalla. Kera Oy hoiti niin, että markkinoilta poistettaviin yrityksiin palkattiin saattohoitajia toimitusjohtajiksi. Sellainen oli KTM Jouni Remes. PR-Teollisuus Oy:n ja Euronio Oy:n välisissä kauppasopimuksissa salattiin 48 miljoonan pantatut kiinnitykset ilmoitettiin keskeneräinen tilauskanta 15 miljoonaa suuremmaksi kuin se todellisuudessa oli. Törkeä petos oi 63 miljoonaa. Kaupanvahvistajana kaupoissa toimi Sulo Heiskari. Kaupoissa väliakaiset konkurssipesän hoitajat myivät konkurssisäännön vastaisesti kiinteää omaisuutta. Lisäksi kauppakirjan allekirjoittaja todistaa, ettei hän ole koskaan nähnytkään Sulo Heiskaria. Kaupanvahvistajan kutsuma todistaja todistaa ettei hän ole ollut paikalla kun kaupat vahvistettiin. Kauppasopimus tehtiin kauppakaaren ja maakaaren vastaisesti. Sulo Heiskari on toiminut esteellisenä syyttäjä kaikissa oikeudenkäynneissä, joissa käsiteltiin kauppasopimuksia.
Alavieskan
Puurakenne Oy oli aikanaan Suomen kolmanneksi suurin talotehdas,
jonka kotipaikka oli Alavieska. Taloudellisen laman alkaessa
1990-luvun alussa APR oli Keski-Pohjan Säästopankin asiakas. Pankki
kuului niin sanottuun mustaan tusinaan eli 12 taloudellisesti
heikoimman säästöpankin joukkoon Suomessa. 22.10.1992 Esko
Ahon hallitus
hyväksyi SSP-sopimuksen, jossa päätettiin säästöpankkien
pilkkomisesta ja toimialarationalisoinnista. Talonrakennusala kuului
sopimuksen mukaan toimialarationalaisoinnin piiriin. Kera Oy:ssä
perustettiin niin sanottu ruumiinpesuryhmä, jonka tarkoituksena oli
poistaa markkinoilta Kera Oy:n rahoittamia yrityksiä uhkaavat
yritykset. Alavieskan Puurakenne Oy ajettiin konkurssiin erikoisella
tavalla vastoin tehtyjä sopimuksia. Konkurssipesän suurimmat
velkojat olivat Kera Oy ja Arsenal Oy. Konkurssipesänhoitajina
toimivat varatuomarit Antti
Latola ja
Hannu
Maskonen.
Alavieskan
Puurakenne Oy:n konkurssipesä valitsi tulevan syyttäjän Sulo
Heiskari tietoisesti
kaupanvahistajaksi jotta hän voi estää todellisten rikollisten
syytteeseen asettamisen. Syyttäjä Sulo
Heiskarin "oikeana
kätenä" on toiminut Ylivieskan poliisi Raimo
Ollila.
Olen
pitänyt ajan tasalla nykyiset ja edelliset oikeus- ja
poliisiministerit. He eivät reagoi asioihin vaan toimivat
ministerivalan vastaisesti. Ei voi välttyä vaikutelmalta, että
rikollisille on annettu syytesuoja asioissa, joissa toisena
osapuolena on valtion "rikollisjärjestöt" Arsenal Oy ja
Kera Oy. Rehelliset syyttömät kansalaiset pyritään oikeus- ja
asianajajamafiaa hyväksikäyttämällä leimaamaan rikollisiksi. On
syytä epäillä, että rikollisten suojelussa ovat mukana
laillisuusvalvojat ja konkurssiasiamiehet, ylin poliisijohto ja
oikeuslaitos. Ei voi välttyä vaikutelmalta, että tiedostusvälineet
on vaiennettu asioissa nettiä lukuunottamatta. Netti toimii vielä
toistaiseksi vapaana, mutta ei häiriöttömänä tiedotusvälineenä.
Olen perehtynyt juridiikkaan niin paljon, että tiedän varmasti
olevani oikeassa. Jos joku pystyy todistamaan, että olen väärässä,
niin olen siitä erittäin kiitollinen. Oikeustieteen tohtori Petter
Kavonius kirjoitti
05 02 2008, 20:59 palautteessaan päiväkirjaani näin: Sanottakoon
se nyt vielä selvästi kerran: En ole tämän Ahon juridisessa
argumentaatiossa tai niihin liittyvissä faktoissa virheitä
havainnut.
Erkki
Ahon juridinen argumentointi:
Alavieskan
Puurakenne Oy:n väliaikaisilla pesänhoitajilla Antti Latolalla ja
Hannu Maskosella ei ollut oikeutta lain mukaan myydä kiinteää
omaisuutta. Heillä ei myöskään ollut kirjallista valtuutusta
myynnille. He toimivat konkurssisäännön ja maakaaren vastaisesti.
Siis vastoin lakia.
Katso
konkurssiasiamiehen lausunto: "Hyvä pesänhoitotapa
konkurssipesän
realisoinnissa"
http://www.konkurssiasiamies.fi/2265.htm
Konkurssisääntö
50 a § (31.1.1995/110)
Väliaikainen
pesänhoitaja voi myydä velallista ja suurimpia velkojia kuultuaan
konkurssipesään kuuluvaa irtainta omaisuutta siinä laajuudessa kuin
se on välttämätöntä tappioiden välttämiseksi taikka
konkurssipesän hallinnosta tai hoidosta aiheutuvien kustannusten
maksamiseksi.
Maakaari
2 luku 3 § Valtuutus kiinteistön kauppaan
Valtuutus
kiinteistön myyntiin on tehtävä kirjallisesti. Myyjän on
allekirjoitettava valtakirja ja siitä on käytävä ilmi asiamies ja
myytävä kiinteistö.
Koska
väliaikaiset pesänhoitajat Antti
Latola ja
Hannu
Maskonen myivät
lainvastaisesti toisen kiinteää omaisuutta ilman valtakirjaa ja
vielä konkurssisäännön vastaisesti salaten 48 miljoonan pantatut
kiinnitykset, niin rikos on kiistattomasti tapahtunut. Suomen lain
mukaan rikoksen avulla tehty oikeustoimi on pätemätön. Teko
täyttää kiistatta törkeän petoksen tunnusmerkistön. Kera Oy oli
päättänyt poistaa PR-talot markkinoilta ylikapasiteetin
purkamiseksi. Kera Oy oli Alavieskan Puurakenne Oy:n konkurssipesän
toinen päämies ja toinen oli Arsenal Oy. Markkinoilta
poistamispäätöksestä huolimatta se myi kiinteistöt, maa-alueet,
koneet ja laitteet sekä tuoteoikeudet markkinoilta poistettavalle
yritykselle. Kera Oy:ssä oli päätetty markkinoilta poistettavat
yritykset. Kera Oy käytti saattohoitajia tehtävän suorittamiseen.
Toimialarationalisointi oli päätetty myös SSP-sopimuksessa
22.10.1993.
Rikoslaki
19.12.1889/39 36 luku 2 § (24.8.1990/769). Törkeä petos.
Jos
petoksessa 1) tavoitellaan huomattavaa hyötyä, 2) aiheutetaan
huomattavaa tai erityisen tuntuvaa vahinkoa 3) rikos tehdään
käyttämällä hyväksi vastuulliseen asemaan perustuvaa erityistä
luottamusta tai) rikos tehdään käyttämällä hyväksi toisen
erityistä heikkoutta tai muuta turvatonta tilaa ja petos on myös
kokonaisuutena arvostellen törkeä, rikoksentekijä on tuomittava
törkeästä petoksesta vankeuteen vähintään neljäksi kuukaudeksi
ja enintään neljäksi vuodeksi.
Väliaikaiset
konkurssipesänhoitajat Antti
Latola ja
Hannu
Maskonen myivät
myös keskeneräisen tilauskannan, jonka arvo oli todellisuudessa 15
miljoonaa markkaa pienempi kuin kaupantekohetkellä ilmoitettiin.
Konkurssipesänhoitajien Latolan ja Maskosen toiminta on ollut myös
kauppakaaren vastaista.
Kauppakaari
31.12.1734/3 9 §
Jos
tavara väärennetään, käyköön sen rikoksen niinkuin muunkin
varkauden. Jos käsityöläinen sen tekee, menettäköön myös
ammattioikeutensa. Jos joku myypi tavaran, jonka tietää
väärennetyksi tahi vilpinalaiseksi, niinkuin huonon hyvästä,
sekoitetun puhtaasta, olkoon sama laki. Väärästä mitasta ja
painosta säädetään 8 luvussa ja väärän rahan tekemisestä
Rikoskaaressa.
Myös
laki varallisuusoikeudellisista oikeustoimista 13.6.1929/228 esittää
tiettyjä ehtoja kaupantekemiselle eli kauppaehtojen
kohtuuttomuudelle.
30
§ Jos se, johon oikeustoimi on kohdistettu, on saanut sen aikaan
petollisella viettelyllä taikka jos hän on tietänyt tai hänen
olisi pitänyt tietää, että toinen on oikeustoimen tekijän sen
tekemiseen petollisesti vietellyt, ei oikeustoimi sido vieteltyä.
31
§ Jos joku, käyttäen hyväkseen toisen pulaa, ymmärtämättömyyttä,
kevytmielisyyttä tai hänestä riippuvaista asemaa, on ottanut tai
edustanut itselleen aineellista etua, joka on ilmeisessä
epäsuhteessa siihen, mitä hän on antanut tai myöntänyt, tahi
josta mitään vastiketta ei ole suoritettava, ei täten syntynyt
oikeustoimi sido sitä, jonka etua on loukattu.
32
§ Jos jonkun tahdonilmaisu on erhekirjoituksen tai muun hänen
erehdyksensä johdosta saanut toisen sisällyksen, kuin on
tarkoitettu, ei tahdonilmaisu sellaisena sido sen antajaa, jos se,
johon tahdonilmaisu on kohdistettu, tiesi tai hänen oli pitänyt
tietää erehdyksestä.
33
§ Oikeustointa, jota muuten olisi pidettävä pätevänä, älköön
saatettako voimaan, jos se on tehty sellaisissa olosuhteissa, että
niistä tietoisen olisi kunnian vastaista ja arvotonta vedota
oikeustoimeen, ja sen, johon oikeustoimi on kohdistettu, täytyy
olettaa niistä tietäneen.
37
§ Jos oikeustoimen ehto on kohtuuton tai sen soveltaminen johtaisi
kohtuuttomuuteen, ehtoa voidaan joko sovitella tai jättää se
huomioon ottamatta. Kohtuuttomuutta arvosteltaessa on otettava
huomioon oikeustoimen koko sisältö, osapuolten asema, oikeustointa
tehtäessä ja sen jälkeen vallinneet olosuhteet sekä muut
seikat.
Kauppalaki
27.3.1987/355 määrittelee irtaimen kaupan.
Tiedot
tavarasta 18 § Tavarassa on myös virhe, jos se ei vastaa niitä
tietoja, jotka myyjä on antanut tavaran ominaisuuksista tai käytöstä
tavaraa markkinoitaessa tai muuten ennen kaupantekoa ja joiden
voidaan olettaa vaikuttaneen kauppaan.
Tavarassa
on myös virhe, jos se ei vastaa niitä tietoja, joita joku muu kuin
myyjä, aikaisemmassa myyntiportaassa tai myyjän lukuun, on ennen
kaupantekoa tavaraa markkinoitaessa antanut sen ominaisuuksista tai
käytöstä ja joiden voidaan olettaa vaikuttaneen kauppaan. Tavaran
ei kuitenkaan katsota olevan virheellinen, jos myyjä ei ollut eikä
hänen olisi pitänytkään olla selvillä näistä
tiedoista.
Sellaisena
kuin se on -ehto 19 § Jos tavara on myyty "sellaisena kuin se
on" tai samankaltaista yleistä varaumaa käyttäen, siinä
katsotaan kuitenkin olevan virhe, jos:
1)
tavara ei vastaa niitä tietoja, jotka myyjä on ennen kaupantekoa
antanut sen ominaisuuksista tai käytöstä ja joiden voidaan olettaa
vaikuttaneen kauppaan
2)
myyjä on ennen kaupantekoa laiminlyönyt antaa ostajalle tiedon
sellaisesta tavaran ominaisuuksia tai käyttöä koskevasta
olennaisesta seikasta, josta hänen täytyy olettaa tienneen ja josta
ostaja perustellusti saattoi olettaa saavansa tiedon, ja
laiminlyönnin voidaan olettaa vaikuttaneen kauppaan; tai
3)
tavara on olennaisesti huonommassa kunnossa kuin ostajalla sen hinta
ja muut olosuhteet huomioon ottaen on ollut perusteltua aihetta
edellyttää.
Kaupanvahvistaja
ja tuleva syyttäjä Sulo Heiskari ei ole ollut paikalla asianajaja
Hannu Maskosen toimistossa Oulussa 11.5.1995, kun kauppasopimukset on
allekirjoitettu. Asiasta on toisen kauppakirjan allekirjoittajan
Heino Virran kirjallinen todistus, jossa hän todistaa, ettei ole
koskaan tavannut kaupanvahvistaja Sulo
Heiskaria.
Hän voi todistaa asian myös suullisesti.
Kaupanvahvistajan
kutsuma todistaja PR-talojen talomyyjä Arto
Ranta-Ylitalo todistaa
KRP:n kuulusteluissa, että hän ei ollut paikalla, kun
kauppasopimukset on allekirjoitettu. Hän ei siis ole ollut Oulussa
Hannu
Maskosen toimistossa,
kun kauppasopimukset on allekirjoitettu. Asian voi todistaa myös
Maskosen toimistossa työskennellyt naishenkilö Minna Hanhisuvanto.
Arto Ranta-Ylitalo oli myös esteellinen todistaja kauppakaaren 17
luvun 43 §:n mukaan, koska hänelle oli kaksinkertainen hyöty
siitä, että kauppasopimus allekirjoitetaan. Arto Ranta-Ylitalo
toimi talomyyjänä konkurssiin menneessä yrityksessä sekä myös
ostajana toimivassa yrityksessä.
Kaupanvahvistaja-asetus
edellyttää, että kaupanvahvistaja ja kaupanvahvistajan kutsuma
todistaja ovat paikalla, kun kaupat vahvistetaan. Näin ei ole ollut.
Siksi kauppa on mitätön. Syyttäjä Sulo Heiskari on merkitty
kaupanvahvistajaksi kaupoissa, jossa hän on toiminut syyttäjänä.
Hän on varmasti esteellinen syyttäjistä annetun lain perusteella.
Kiinteistökauppa on maakaaren ja kaupanvahvistaja-asetuksen sekä
oikeudenkäymiskaaren vastainen.
Maakaaren
2 luku Kiinteistön kauppa 1 § Kauppakirjan muoto
Kiinteistön
kauppa on tehtävä kirjallisesti. Myyjän ja ostajan tai heidän
asiamiehensä on allekirjoitettava kauppakirja. Kaupanvahvistajan on
vahvistettava kauppa kaikkien kauppakirjan allekirjoittajien läsnä
ollessa.
Kauppakirjasta
on käytävä ilmi:
1)
luovutustarkoitus;
2)
luovutettava kiinteistö;
3)
myyjä ja ostaja; sekä
4)
kauppahinta ja muu vastike.
Kauppa
ei ole sitova, ellei sitä ole tehty tässä pykälässä säädetyllä
tavalla. Jos myyjä ja ostaja ovat sopineet kauppakirjaan merkittyä
suuremmasta kauppahinnasta tai muusta vastikkeesta, myyjällä ei ole
oikeutta saada perityksi enempää kuin mitä kauppakirjaan on
merkitty.
Kaupanvahvistaja-asetus
28.12.1979/1080 3 § (17.1.1992/25)
Luovutuskirjan
oikeaksi todistaminen. Kaupanvahvistaja todistaa oikeaksi maakaaren 1
luvun 2 §:ssä tarkoitetun luovutuskirjan merkitsemällä
todistuksen luovutuskirjaan. Todistuksesta tulee käydä ilmi
luovutuskirjan allekirjoittaneiden henkilöiden nimet sekä heidän
henkilöllisyytensä toteaminen. Todistuksessa on mainittava, ovatko
allekirjoittajat olleet yhtaikaa saapuvilla, sekä että he ovat
myöntäneet luovutuskirjan oikeaksi ja sen omakätisesti
allekirjoittaneet. Siinä on lisäksi mainittava luovutuskirjan
oikeaksi todistamispaikka ja -aika. Kaupanvahvistajan, jonka on
mainittava virka-asemansa tai tuomioistuimen hänelle antama määräys
toimialueineen, sekä hänen kutsumansa esteettömän todistajan on
allekirjoitettava todistus. Jos luovutuskirjaa on laadittu useita
kappaleita, todistus on merkittävä jokaiseen niistä. Kirjallinen
esisopimus on todistettava samalla tavoin kuin
luovutuskirja.
Oikeudenkäymiskaari
17 luku 43 § (29.7.1948/571)
Milloin
lain mukaan oikeustoimi on päätettävä esteettömäin todistajain
läsnä ollessa tai esteettömän todistajan on toimituksessa oltava
läsnä, olkoon, mikäli erikseen ei ole toisin säädetty,
sellaiseksi todistajaksi esteellinen:
1)
se, joka 30 §:n mukaan ei saa vannoa todistajanvalaa;
2)
se, joka itse on toimituksessa asianosainen tai jonka oikeutta
toimitus koskee tahi joka itse on oikeustoimeen osallinen taikka
jonka hyväksi oikeustoimi tehdään;
3)
se, joka on 20 §:ssä tarkoitetussa suhteessa henkilöön, joka
toimituksessa on asianosainen tai jonka oikeutta toimitus koskee tahi
joka on oikeustoimeen osallinen tai jonka hyväksi oikeustoimi
tehdään; taikka
4)
se, joka on 20 §:ssä tarkoitetussa suhteessa siihen, jonka
tehtäviin toimitus kuuluu, tai notaarin tahi viran tai toimen
haltijaan, jota käytetään oikeustoimen tekemisessä.
Syyttäjän
tehtävät määrätään laissa Laki yleisistä syyttäjistä
11.3.1997/199. 1 § Syyttäjän asema ja tehtävät.
Syyttäjän
tehtävänä on huolehtia rikosoikeudellisen vastuun toteuttamisesta
rikosasian käsittelyssä, syyteharkinnassa ja oikeudenkäynnissä
asianosaisten oikeusturvan ja yleisen edun vaatimalla tavalla.
Tehdessään tähän liittyvät oikeudelliset ratkaisut ja muut
toimenpiteet syyttäjän on noudatettava tasapuolisuutta,
joutuisuutta ja taloudellisuutta.
Esteellisyys
määritellään 12 §. Syyttäjä on esteellinen, jos:
4)
hän on palvelussuhteessa tai käsiteltävään asiaan liittyvässä
toimeksiantosuhteessa asianosaiseen taikka siihen, jolle asiassa on
odotettavissa hyötyä tai vahinkoa;
6)
muu kuin 1–5 kohdassa tarkoitettu seikka on omiaan antamaan
perustellun aiheen epäillä hänen puolueettomuuttaan
asiassa.
Alavieskan
Puurakenne Oy:n konkurssipesä haastoi PR-Teollisuus Oy:n ja takaajat
oikeuteen. Ylivieskan käräjäoikeus ei toimittanut haasteita tiedoksi
lainkaan takaajille ja takaajia edusti asiassa Ylivieskan
käräjäoikeudessa takaajille täysin tuntematon asianajaja Jouni
Vihervalli ilman
valtakirjoja ja toimeksiantoja. Ylivieskan käräjäoikeus oli
tietoinen siitä, että takaajat eivät ole saaneet haasteita
tiedokseen ja että asianajaja Jouni Vihervallilla ei ollut
valtakirjoja eikä toimeksiantoja hoitaa asiaa. Siitä huolimatta
Ylivieskan käräjäoikeus teki asiassa päätöksen. Ylivieskan
käräjäoikeuden päätös on syntynyt vastoin lakia ja tehty
tietoisesti. Siksi kysymys on tahallisesta rikoksesta. Ylivieskan
käräjäoikeuden toiminta on ollut oikeudenkäymiskaaren 11 luvun 3
§:n ja 15 luvun 4 §:n vastaista ja samalla toimitus myös saman
lain 1 luvun 12 §:n vastaisesti.
Oikeudenkäymiskaari
11 luku 3 § (22.7.1991/1056)
Kun
tuomioistuin tai virallinen syyttäjä huolehtii tiedoksiannosta,
tiedoksianto toimitetaan lähettämällä asiakirja
asianosaiselle:
1)
postitse saantitodistusta vastaan; tai
2)
kirjeellä, jos voidaan olettaa, että vastaanottaja saa tiedon
asiakirjasta ja määräpäivään mennessä palauttaa todistuksen
tiedoksiannon vastaanottamisesta.
Oikeudenkäymiskaari
15 luku 4 § (11.4.1958/150)
Oikeudenkäyntiasiamiehen
on, jollei päämies ole häntä tuomioistuimessa asiamieheksi
suullisesti valtuuttanut, esitettävä päämiehen omakätisesti
allekirjoittama valtakirja.
Oikeudenkäymiskaari
1 luku 12 §
Jos
tuomari ilmeisestä huolimattomuudesta tahi ymmärtämättömyydestä
tekee väärän tuomion, menettäköön virkansa kokonaan tahi
määräajaksi, tahi maksakoon rahasakon, kolmijakoon, aina
asianhaarain mukaan, ja korvatkoon kaiken vahingon. Jos hän sen
tahallansa tekee, vihasta ja ilkeydestä taikka ystävyyden, lahjain
ja voiton tähden, menettäköön virkansa, saamatta sitä koskaan
takaisin, korvatkoon myös vahingon, ja lahjat menkööt vaivaisille.
Jos joku sellaisen väärän tuomion tähden menettää henkensä
tahi kunniansa, menettäköön tuomarikin pahuutensa ja ilkeytensä
takia henkensä tahi kunniansa.
Alavieskan
Puurakenne Oy:n konkurssipesä purki kiinteistöjen kaupat 19.3.1996
ja koneiden ja laitteiden, keskeneräisen tilauskannan ja
tuoteoikeuksien kaupat 18.4.1996. Kiinteistöjen kauppojen purkaminen
tehtiin vastoin lakia, sillä kaupanvahvistaja ei ollut
paikalla.
Maakaari
2 luku 5§ Sopimus kaupan purkamisesta
Sopimus,
jolla kiinteistön kauppa puretaan tai kiinteistö palautetaan
myyjälle, on tehtävä 1 ja 3 §:ssä säädetyllä
tavalla.
Kauppalaki
10 luku 44 § Kaupan purku maksuviivästyksen vuoksi
Myyjä
saa purkaa kaupan ostajan maksuviivästyksen vuoksi, jos viivästys
merkitsee olennaista sopimusrikkomusta.
Jos
myyjä on asettanut kauppahinnan maksamiselle määrätyn lisäajan,
joka ei ole kohtuuttoman lyhyt, eikä ostaja suorita maksua lisäajan
kuluessa, myyjä saa niin ikään purkaa kaupan.
Lisäajan
kuluessa myyjä saa purkaa kaupan vain, jos ostaja ilmoittaa, ettei
hän tule suorittamaan maksua tämän ajan kuluessa.
Jos
ostaja on saanut tavaran hallintaansa, myyjä saa purkaa kaupan vain,
jos hän on pidättänyt itselleen oikeuden siihen tai jos ostaja
torjuu tavaran.
Myyjän
purkuoikeus on peruuttamaton,
ks. mm. Telaranta: Sopimusoikeus, Helsinki 1990 s.39. Kun ko. kauppa
on purettu, ovat myös takaussitoumukset rauenneet. Takaussitoumus on
liitännäinen pääsitoumukseen, joten missään tapauksessa
takaussitoumukset eivät voi jäädä voimaan pääsitoumus
purettaessa.
Alavieskan
Puurakenteen konkurssipesä haki PR-Teollisuus Oy:n konkurssiin vaikka kaupat oli
purettu. Muutoinkin konkurssihakemus oli totuuden vastainen eli oli
tehty täysin väärillä tiedoilla. Saatava ei ollut selkä ja
riidaton, koska kaupat oli purettu. Konkurssihakemuksessa ei oltu
huomioitu lainkaan sitä, että kaupat oli purettu. Kauppojen purun
johdosta saatava ei ollut lainmukainen eli selvä ja riidaton.
Loppuselvitystä ei oltu tehty. Vanhan konkurssisäännön aikana
velalliset haettiin konkurssiin nk 8 pv säännön nojalla. Tuolloin
velalliselle annettiin konkurssiuhkainen maksukehotus, jossa
velallista vaadittiin maksamaan selvä ja riidaton saatava kahdeksan
(8) päivän kuluessa kehotuksen tiedoksisaannista.
Konkurssisäännön
5 § mukaan Velkoja, jolla on selvä ja maksettavaksi käynyt
saatava.
Konkurssiasiassa
varatuomari Paavo
M. Petäjä on
antanut ilman valtakirjoja ja toimeksiantoja lausuman Ylivieskan
käräjäoikeudelle, että kanne on oikea. Lausuma on väärä ja
annettu vastoin lakia. Varatuomari Paavo
M. Petäjä tunnustaa
KRP:lle antamassaan lausunnossa, että hänellä ei ollut asiassa
valtakirjoja eikä toimeksiantoja. Alavieskan Puurakenne Oy:n
konkurssipesä on antanut Ylivieskan käräjäoikeudelle väärän
lausuman PR-Teollisuus Oy:n nimissä. Kysymyksessä on selkeä rikos.
Takaajia ei oltu haastettu oikeusteen lainkaan tässä
konkurssiasiassa. Ylivieskan käräjäoikeuden menettely oli
oikeudenkäymiskaaren 10 luvun 1 §:n vastaista. Takaajille ei
toimitettu tiedoksisaanteja. Ylivieskan käräjäoikeuden toiminta
oli oikeudenkäymiskaaren 11 luvun 1 §:n ja 3 §:n vastaista. Sama
tuomari eli Juha Nieminen oli tehnyt ratkaisun asiassa, jossa
takaajat eivät olleet saaneet tiedoksi haasteita ja heitä oli
edustanut heille täysintin tuntematon asianajaja ilman valtakirjoja
ja toimeksiantoja, teki päätöksen myös konkurssiasiassa, jossa
konkurssihakemus oli tehty vastoin lakia, sillä saatava ei ollut
selvä ja riidaton ja lisäksi asiassa väärn lausuman antoi
varatuomari Paavo
M. Petäjä ilman
valtakirjoja ja toimeksiantoja. Käräjätuomarin olisi tullut
tarkistaa varatuomari Paavo
M. Petäjältä valtakirjat
ja toimeksiannot. Menettely on ollut oikeudenkäymiskaaren 15 luvun 4
§:n vastaista. Käräjätuomari Juha Nieminen laiminlöi
virkavelvollisuutensa. Käräjätuomari Juha Nieminen oli esteellinen
toimimaan asiassa käräjätuomarina, koska oli syytä epäillä
hänen puolueettomuuttaan. Katso
oikeudenkäymiskaari 13 luku 7 §.Oikeudenkäymiskaari 10 luku 1 §
Laillisesta tuomioistuimesta (12.8.1960/362) Kun
joku velasta tahi muusta henkilöä koskevasta riita-asiasta aikoo
tehdä kanteen toista vastaan, haastettakoon hänet siihen oikeuteen,
jonka piirissä haastettavan koti ja asuinpaikka
on.
Oikeudenkäymiskaari
11 luku 1 § (22.7.1991/1056) Tiedoksiannosta
oikeudenkäynnissä
Tuomioistuin
huolehtii tiedoksiannosta, jollei jäljempänä toisin säädetä. 3
§ (22.7.1991/1056)
Kun
tuomioistuin tai virallinen syyttäjä huolehtii tiedoksiannosta,
tiedoksianto toimitetaan lähettämällä asiakirja
asianosaiselle:
1)
postitse saantitodistusta vastaan; tai
2)
kirjeellä, jos voidaan olettaa, että vastaanottaja saa tiedon
asiakirjasta ja määräpäivään mennessä palauttaa todistuksen
tiedoksiannon vastaanottamisesta.
Oikeudenkäymiskaari
15 luku 4 § (11.4.1958/150)
Oikeudenkäyntiasiamiehen
on, jollei päämies ole häntä tuomioistuimessa asiamieheksi
suullisesti valtuuttanut, esitettävä päämiehen omakätisesti
allekirjoittama valtakirja.
Oikeudenkäymiskaari
13 luku 7 § (1.6.2001/441)
Tuomari
on esteellinen, jos hän tai hänen 3 §:n 1 momentin 1 kohdassa
tarkoitettu läheisensä on käsitellyt samaa asiaa toisessa
tuomioistuimessa, muussa viranomaisessa tai välimiehenä. Tuomari on
esteellinen myös, jos hän on asianosaisena samanlaisessa asiassa ja
tämän asian laatu tai käsiteltävänä olevan asian ratkaisun
vaikutus tuomarin asiaan antaa perustellun aiheen epäillä tuomarin
puolueettomuutta asiassa.
Tuomari
on esteellinen käsittelemään samaa asiaa tai sen osaa uudelleen
samassa tuomioistuimessa, jos on perusteltua aihetta epäillä
hänellä olevan asiaan ennakkoasenne hänen asiassa aikaisemmin
tekemänsä ratkaisun tai muun erityisen syyn vuoksi.
Tuomari
on esteellinen myös, jos jokin muu tässä luvussa tarkoitettuun
seikkaan rinnastettava seikka antaa perustellun aiheen epäillä
tuomarin puolueettomuutta asiassa.
Asianajaja
Asko
Keränen jätti
PR-Teollisuus Oy:n konkurssiasiassa valituksen tekemättä Vaasan
hovioikeuteen, vaikka hän itse oli tehnyt aloitteen asian
hoitamisesta ja pyytänyt sekä saanut avoimet asianajovaltakirjat
asian hoitamiseen Erkki Aholta ja Heino Virralta. Jokainen asianajaja
on velvollinen noudattamaan, mitä hyvä asianajajatapa vaatii, ja
asianajajaliiton hallituksen on valvottava, että hyvää
asianajajatapaa noudatetaan. Suomen Asianajajaliitto suojeli
jäseniään ja laiminlöi valvontavelvoitteensa. Hyvää
asianajotapaa koskevien ohjeiden 16 §:n mukaan päämiehen luvatta
asianajaja ei saa luopua tehtävää täyttämästä. Asianajaja Asko
Keränen toimi
vastoin Suomen Asianajajaliiton ohjeita sekä vastoin
asianajajalakia.
Asianajajalain
5 §:n 1 momentin mukaan
asianajajan tulee rehellisesti ja tun-
nollisesti
täyttää hänelle uskotut tehtävät sekä kaikessa toiminnassaan
noudat-
taa
hyvää asianajajatapaa.
Näistä asioista johtuu tämä tilanne:
Minä, Erkki Aho, olen joutunut syyttömänä kärsimään 4 konkurssia, yhden 75 päivän ehdottoman vankeustuomion, mikä muutetiin ehdonalaiseksi ja yhden 5 kuukauden vankeustuomion, mikä muutettiin ehdonalaiseksi sekä 7 kunnianloukkaustuomiota. Olen menettänyt Suomen valtion rikollisen toiminnan johdosta, yritykseni, omaisuuteni, ihmisarvoni ja minulle on aiheutettu avioero valtion rikollisen toiminnan johdosta. Olen ollut luottokelvottomana yli 26 vuotta enkä ole voinut harjoittaa yritystoimintaa. Minä en ole saanut esteetöntä rikostutkintaa eikä oikeudenmukaista oikeudenkäyntiä 28 vuoteen. Minut on pidätetty useita kertoja rikollisten toimesta ja minä on joutunut olemaan maan paossa Suomessa, Ruotsissa ja Bulgariassa. Minä joutunut hakemaan poliittista turvapaikkaa Suomen valtion rikollisen toiminnan johdosta Euroopan Unionilta eli oikeuskomisaari Vera Jourovalta sekä Bulgarian presidentiltä. Minä olen menettänyt terveyteni sairastuttuani syöpään ja korkeaan verenpaineeseen. Syövän onnistuin voittamaan, mutta korkea verenpaine on tuhonnut elimistöäni ja on edelleenkin hengenvaarallisen korkea. Sairastuin diabetekseen. Minulle on aiheutettu avioero valtion rikollisen toiminnan johdosta. Tämä on minulle äärettömän raskas ja vaikea asia.
Olen joutunut Suomen valtion 28 vuoden kidutuksen kohteeksi ja Kalajoen kaupungin 40 vuoden syrjinnän kohteeksi. Olen edelleen ulosoton kohteena , mikä pitää rikokset avoimena ja olen edelleen kidutuksen kohteena, mikä on ihmisoikeusrikos.
Kalajoki 13.05.2024
Erkki Aho
Merenojantie 9 B 16
85100 Kalajoki
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti