keskiviikko 20. maaliskuuta 2024

TO 21.03.2024 Kalajoen kiinteät muinaisjäännökset

 



Pohjois-Pohjanmaan Liitto on julkaissut selvityksen Pohjois-Pohjanmaan alueen kiinteistä muinaisjäännöksistä. Tämä julkaisu sisältää myös Kalajoen kiinteät muinaisjäännökset, joita selvityksen mukaan on 27.



Tässä on karttakuva Kalajoen kiinteistä muinaisjäännöspaikoista



Tässä on luettelo Kalajoen kiinteistä muinaisjäännöspaikoista.


Tässä esimerkki miten Kalajoen kaupunki ottaa kaavoituksessa huomioon nämä asiat. Kalajoella kaavoitusasiat ovat mielestäni korkealla tasolla.

Raution asemakaavan muutos ja laajennus

http://www3.kalajoki.fi/Djulkaisu/kokous/20201381-7-2.PDF


Muinaisjäännösten suojelu


Yhtenä kulttuurin kehittyneisyyden ja sivistyksen osoituksena voidaan pitää yleistä suhtautumista omaan menneisyyteen. Suhtautumistapa kulttuuriperintöön ilmenee siitä , miten yhteisiä, omasta menneisyydestä kertovia muistoja arvostetaan, miten niitä suojellaan ja säilytetään tutkimusta ja etenkin tulevia sukupolvia varten.


Yleinen käsitys arkeologisesta tutkimuksesta on, että muinaistutija tulee jonnekin ryhmineen, paaluttaa pienen kaivausalueen, kaivaa ja lähtee pois merkittävine löytöineen. Tämä kuvaa kuitenin vain yhtä tutkimuksen osaa, sitäkin kiteyttäen. Arkeloginen tutkimus ei ole samaa kuiin tietyssä kohteessa tehtävä kaivaus. Kaivaus ei ole tutkimusten alku eikä loppu.

Hyvin usein muinaisjäännös tulee tutkijan tietoon asiasta kiinnostuneiden maallikkojen tai harrastelijoiden kautta.


Kiinteät muinaisjäännökset on rauhoitettu muinaismuistolaila. Lain mukaan on kiinteän muinaisjäännöksen kaivaminen, peittäminen, muuttaminen, vahingoittaminen, poistaminen ja muu siihen kajoaminen kielletty ilman lain nojalla annettua lupaa. Kiinteät muinaisjäännökset tule otta huomioon kaikilla kaavoituksen tasoilla. Tiedot kiinteistä muinaisjäännöksistä ja irtaimet muinaisesineet voi toimittaa suoraan museovirastoon, joka valvoo muinaisjäännösten rauhoitusta.


Esihistoriallinen aika jaetaan perinteisesti kivi-, pronssi- ja rautakauteen. Kausijakso perustuu työkalujen ja aseiden valmistuksessa kulloinkin käytettyyn materiaaliin. Etelä-Suomessa kviakauden katsotaan alkavan noin 7500 eKr. ja päättyvän noin 1300 eKr. Pronssikausi sijoittuu n. 1500/1300 – 500 e<kr.. Esiroomalainen rautakausi käsittää vuodet 500 eKr. - 0, jonka jälkeen alkaa varsinainen rautakausi. Se kesti noin vuoteen 1150 jKr. jolloin siirryttiin historialliseen aikaan.



Kalajoen Tyngältä löydetty raha

Kalajoelta on löydetty historialliselta ajalta merkittäviä esineitä viime vuosina. Museoviraston mukaan ei 30 vuoteen ole löydetty näin merkittäviä esineitä kuin pari vuotta sitten Kalajoen Tyngältä läheltä Kalajoen ensimmäistä kirkkoa. Sieltä löytyi raha vuodelta 1522 ja merkittävä määrä muitakin rahoja. Silloin suomalaiset kuuluivat Kalmarin Unioniin. Kalmarin unioni oli vuosina 1397–1523 Pohjoismaissa sijainnut Tanskan, Norjan ja Ruotsin valtakuntien muodostama personaaliunioni. Personaaliunionissa jäsenvaltakunnat säilyttivät omat lakinsa ja valtaneuvostonsa, mutta niillä oli yhteinen hallitsija Kristian II. Kalmarin unionin alueisiin kuuluivat myös Färsaaret, Grönlanti, Islanti, suuri osa Suomea, pieni osa Pohjois-Saksaa sekä Shetlanti ja Orkneysaaret, jotka siirtyivät 1470-luvulla Skotlannin hallintaan.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti