Väistyvä presidentti Sauli Niinistö piti eduskunnassa viimeisen puheensa tasavallan presidenttinä eduskunnalle 1. maaliskuuta 2024 hänen seuraajansa Alexander Stubbin virkaanastujaisissa.
Alta voit lukea puheen sanasta sanaan.
Arvoisa puhemies, arvoisat Suomen kansan edustajat,
Kaikki on muuttunut. Mikään ei ole muuttunut.
Elämme uudenlaista ajanjaksoa. Ihmisten mielissä sanat sota, rauha ja turvallisuus ovat nyt painokkaasti läsnä. Kaikkien olemista varjostavat ilmastonmuutoksen vaikutukset. Kuva tulevaisuudesta ei enää olekaan totutuin tavoin yksinomaan odotusta paremmasta, vaan yhä useammin toivomusta pahemman välttämisestä.
Kaikki on muuttunut.
Teknologian kehitys on ollut huimaa ja tahti näyttää vain kiihtyvän. Automaation ja robottien jälkeen elämme tekoälyn läpimurron aattoa – kuinka pitkälle se vie tai korvaa ihmisen on vielä arvailujen varassa. Tavoitteena on ollut helpottaa ihmisen elämää. Fyysinen rasitus lieneekin vähentynyt, henkinen paine taas kasvanut.
Valitettavasti myös tuhoamisen teknologia on kehittynyt, droonit ja miehittämättömät aseet, salakavalat toimijat, tekevät tuloaan. Ympäristöteknologia sen sijaan nostattaa toiveita, ehkä kyetään korjaamaan teollisen teknologian jälkiä.
Mikään ei ole muuttunut.
Tällä tarkoitan ihmismielen sisintä, tunteita ja tuntemuksia. Ne kaikki ovat tuttuja vuosituhansien takaa: rakkaus/viha, kateus/myötätunto, vallanhimo/alistuminen, sotaisuus/rauhantahto ovat kaikki kuvattu vaikkapa jo hellenistisessä kirjallisuudessa. Ihmiskunta ei ole ihmiselle uutta sisäistä asennetta luonut eikä vanhasta luopunut.
Vanhat tunteet ja tuntemukset, se muuttumaton, hallitsee yhä kehittyneempää välineistöä, sitä muuttunutta.
Seuraamme päivittäin tarkoin, mitä presidentti Biden, presidentti Putin tai presidentti Xi ovat sanoneet, tai miten ex-presidentti Trump valtaan pyrkii. Seuraamme, koska heidän ulostuloillaan on suuri vaikutus ajatuksiimme ja olemiseemme. Meidän kaikkien kahdeksan miljardin ihmisen.
Jos on käynyt perusteellisia ja luottamuksellisiakin keskusteluja noiden johtajien kanssa, tulee toteamaan, että heillä, kuten kaikilla, on taustalla omat sisimmät tuntemuksensa ja että ne myös vaikuttavat ratkaisuihin. Tässä suhteessa diplomatia on myös yksilölaji.
Suomi on ollut joukkuetoimija. Pienten maiden tavoin korostamme monenkeskisyyttä ja YK:n asemaa. Euroopan unioniakin voisi kuvata useiden keskeiseksi järjestelmäksi ja siihen olemme luottamusta asettaneet. Erityisesti YK:n turvallisuusneuvoston kyvyttömyys tai haluttomuus löytää ratkaisuja on syönyt koko järjestön arvovaltaa. EU:n piirissä taas turvallisuusyhteistyö on polkenut paikoillaan.
Ulko- ja turvallisuuspolitiikassamme päädyttiinkin viime vuosikymmenellä turvallisuutta täydentämään muilla sopimusjärjestelyillä. Nato-kumppanuutemme edistyi maksimiinsa. Syntyi kahdenvälisiä sopimuksia kymmenkunnan maan kanssa ja samanmielisten maiden ryhmittymiä, kuten tiivistyvä yhteys Pohjoismaiden kesken sekä Nordic-Baltic ja JEF-yhteistyö.
Tämän vuosikymmenen alussa Venäjän julma hyökkäys Ukrainaan muutti ratkaisevasti turvallisuustilannetta koko Euroopassa. Suomessa vastaus haettiin hakeutumalla Natoon ja neuvottelemalla sen jatkoksi DCA-sopimus Yhdysvaltain kanssa. Vaikka tuo sopimus on kahdenvälinen, sillä on selvä vuorovaikutus muihin vastaaviin sopimuksiin.
Kaikki tämä on tehty liki yksimielisesti. Olen pitänyt itseisarvona, että eteneminen tapahtuu harkitusti ja välttäen ristiriitoja. Niihin ei pienellä maalla oikein ole varaa. Ehkä tehtäväkseni on aina silloin tällöin jäänyt yhteisymmärryksen etsiminen, joskus jopa hallitusten sisällä, usein eduskunnan oppositiotakin kuullen.
Monien mielestä meidän olisi pitänyt hakeutua Natoon jo ajat sitten. Se oli arvokasta ajattelua. Siihen ei tosin olisi ollut yksituumaisuutta, tuskin edes enemmistöä, ennen kevättä 2022. Jälkikäteen voisi todeta, että haettiin, kun se osoittautui välttämättömäksi. Samaten vaikuttaa, ettei mitään korvaamatonta kuitenkaan sitä ennen menetetty.
Arvokkainta on ollut se, että vuosikymmenet säilytimme ja kehitimme puolustustamme niin, että uudet Nato-kumppanimme näyttävän pitävän meitä nyt suorastaan mallina. Suomen turvallisuuden perusrakenteet ovat nyt mahdollisimman vakaassa asennossa. Toimintamallit- ja tavat niiden sisällä ovat huolellisen harkinnan alla. Niistä huolehtiminen on seuraava tehtävä.
Nyt tunnetaan huolta Yhdysvaltain vaaleihin liittyen Naton tulevaisuudesta. Kommentti ”they must pay their bills” on varmaankin muotoiltu kotimaiseen käyttöön, mutta eurooppalaisilla jäsenillä on monia syitä se kuulla – on korkea aika havahtua rauhantilan varmistamiseen ja siis voimistua.
Varmaa on, että kaikki jatkaa muuttumistaan. Ja ehkä entistä nopeampaan tahtiin. Se vaatii joustavaa ja nopeaa mukautumiskykyä. Sitä Suomella on ollut, esimerkiksi Natoon hakeuduttaessa. Varmaa on myös, että paljon pysyy. Se ihmismieli. Diplomatia on edelleen myös yksilölaji, joka vaatii hienovaraisuutta. Siten pienikin tulee kuulluksi.
Viimeaikainen esimerkki tästäkin: Balticconnectorin rikkoutuminen oli dramaattinen ja suuria tunnekuohuja nostattanut tapahtuma. Asian selvittelyssä on edistytty muidenkin yllätykseksi; ei ääntä nostamalla, vaan kaikkien toimijoiden hienovaraisella mutta päättäväisellä työllä.
Arvoisat Suomen kansan edustajat,
Moni meistäkin on jäänyt kummastelemaan, miten Suomi on ollut pitkään kärkijoukossa, mitataanpa maailmalla mitä tahansa hyvää.
Jotain kummaa siinä on, kun on oltu vähän vaatimattomia ja sellaisia, että jalat maassa vaan. Vai siinäkö on menestyksen syy – tässä perisuomalaisuudessa? Kyllä tämä maa on arvoilla rakennettu. Luottamuksella itseensä ja toisiinsa. Ottaen vastuun itsestään ja muista, kukin mittansa mukaan, ja tuntemalla, mikä on oikein tai väärin. Sellainen on maailman onnellisin kansa.
Arvoisa seuraajani,
Kansan kosketus, sen Tekin olette kohdannut vaalikentillä. Kampanjan tiimellyksessä se ilahduttaa ja kannustaa, hiveleekin. Mutta syntyy arvo, joka jättää pysyvän jälkensä; alati syvenevän tunteen: he luottivat minuun, minä olen siinä kiinne. Tämän tulette kokemaan – kansan kosketus on unohtumaton.
Kansalle haluan esittää kauniin kiitoksen, kohdalleni osui saada kosketuksenne. Teille, uusi presidenttimme: olemme mukananne.
Toivotan Teille voimia ja viisautta näinä arvaamattomina aikoina. Uskon Teidän saavuttavan kiitokset luottamuksen luomisesta, oikeudentuntoisesti ja vastuullisesti.
Halla-ahon puhe sai Niinistön säpsähtämään
https://www.is.fi/politiikka/art-2000010264835.html
Halla-ahon kiitospuhe presidentti Sauli Niinistölle sai miehen herkistymään
https://www.youtube.com/watch?v=pPV8uGGmKvM
Presidentti Alexander Stubbin puhe
”ARVOISA puhemies, hyvät Suomen kansan edustajat.
Tultuani valituksi Suomen tasavallan 13. presidentiksi ja annettuani edessänne juhlallisen vakuutuksen, ryhdyn hoitamaan tehtävää nöyränä ja kiitollisena.
Nöyränä sen edessä, että olen saanut valtakirjan ja vastuun tähän vaativaan tehtävään suoraan Suomen kansalta. Kiitollisena siitä, että saan palvella rakasta isänmaatamme näinä vaikeina aikoina.
Vaalien suurin voittaja oli suomalainen demokratia. Me näytimme maailmalle, että demokratiaa voidaan toteuttaa rakentavassa ja toista kunnioittavassa hengessä. Olkaamme siitä ylpeitä. Kiitos kuuluu kanssaehdokkailleni, teille arvon kansanedustajat ja koko Suomen kansalle. Meille kaikille.
KIITÄN Teitä, presidentti Sauli Niinistö, arvokkaasta työstänne Suomen kansan parhaaksi. Haluan myös osoittaa kiitokseni Teille, tohtori Jenni Haukio, pyyteettömästä palvelustanne maamme eteen.
Virkaanastujaispuheessaan vuonna 2006 presidentti Tarja Halonen korosti, että maailman muutos on jatkuvaa. Te, presidentti Niinistö, elitte sitä muutosta 12 vuotta. Menitte aina Suomen ja suomalaisten turvallisuus edellä.
Johditte maatamme myrskyisänä aikana. Teitte väsymättä töitä meidän kaikkien hyväksi. Samalla osoititte, että kansakuntana me pärjäämme, kun pysymme yhtenäisinä. Ja mehän pysyimme.
EDESSÄMME on nyt uusi aikakausi. Sotilaallisen liittoutumisen ja Nato-jäsenyyden myötä olemme ottaneet lopullisen askeleen siihen läntiseen arvoyhteisöön, jonne tasavaltamme on henkisesti kuulunut koko itsenäisyytensä ajan.
Kylmän sodan jälkeinen aikakausi on ohi. Sen lopetti Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan. Ne asiat, joiden piti tuoda meidät yhteen – vapaa liikkuminen, kauppa, teknologia, energia, informaatio ja valuutta – repivät meitä nyt irralleen. Yhteistyön välineet on aseellistettu. Samalla yhteistyö Euroopassa on tiivistynyt entisestään. Ja hyvä niin.
Me elämme sukupolvemme 1918-, 1945- ja 1989-hetkeä. Ajanjaksoa, jolloin ymmärrämme, että maailma on murroksessa, mutta emme vielä tarkkaan tiedä mihin se johtaa. Menossa on vallan uudelleenjako, josta käydään kamppailua niin globaalissa lännessä, idässä kuin etelässäkin.
EHDIMME tottua ajatukseen historian lopusta – siis siitä, että suurin osa maailman kansallisvaltioista siirtyisi kohti liberaalia demokratiaa, markkinataloutta ja globalisaatiota. Näin ei käynyt. Nyt haastetaan niitä kansainvälisiä instituutiota ja sääntöjä, joihin olemme tottuneet. Elämme rauhattomuuden ja epäjärjestyksen maailmassa.
Uuden maailmanjärjestyksen rakentamiseen menee aikaa. Tulemme näkemään niin vallan alueellistumista kuin epäpyhiä liittolaisuuksia, siis eräänlaisen à la carte -maailman, jossa kumppaneita poimitaan kuin rusinoita pullasta. Meidän on oltava valppaita.
Suomi on kokoaan suurempi toimija maailmassa. Pystymme esimerkillämme ja toimintatavallamme vaikuttamaan siihen, millaiseksi uusi maailmanjärjestys muovautuu. Olemme luotettava kumppani kaikkiin ilmansuuntiin, mutta asetamme arvomme ja intressimme aina etusijalle. Ja se tapahtuu parhaiten aktiivisella ja rakentavalla osallistumisella kansainvälisillä areenoilla.
SUOMEN ulko- ja turvallisuuspolitiikka perustuu arvopohjaiseen realismiin. Se lähtee vahvasta liittolaisuussuhteesta Euroopan unionissa ja Natossa. Ja samalla uskoon siitä, että YK:n uudistaminen ja vahvistaminen on edelleen kansainvälisen järjestelmän ja rauhan perusta.
Meidän ulkopolitiikkamme peruskivet on muurattu länsimaisiin arvoihin – kuten demokratiaan, oikeusvaltioon ja ihmisoikeuksiin. Me uskomme yhteistyöhön ja kansainväliseen sääntöpohjaiseen järjestykseen.
Samalla turvallisuuspolitiikkamme tukeutuu realismiin. Siksi ylläpidämme vahvaa puolustusta – nyt osana liittokuntaa. Realismia on myös ymmärtää, että maailman suuria haasteita ei voida ratkaista vain sellaisten maiden kanssa, jotka ovat kanssamme samaa mieltä.
VAIKKA maailma tuntuu tällä hetkellä sekasortoiselta, epätoivoon ei kannata vaipua. Pelko on huonoin mahdollinen ohjenuora ulkopolitiikkaan. Kyllä, tulemme näkemään strategista kilpailua. Kyllä, tulemme näkemään paikallisia, jopa alueellisia konflikteja.
Mutta ei se yhteistyön tarve mihinkään katoa. Se tulee vain muuttamaan muotoaan. Kaikki ymmärtävät, että ilman globaalia yhteistyötä me emme voi hillitä ilmastonmuutosta, ratkaista konflikteja, kasvattaa taloutta, parantaa hyvinvointia tai hallinnoida maahanmuuttoa. Nämäkin on tehtävä yhdessä.
Eteemme tulee asioita, joihin emme ole tottuneet. Epävarmuutta, joka voi joskus pelottaakin. Jokaiseen risahdukseen ei kuitenkaan pidä reagoida. Ulko- ja turvallisuuspolitiikassa maltti on aina valttia. Mutta valmistautukaamme siihen, että välillä joudumme reagoimaan muuttuviin olosuhteisiin myös ripeästi, kuten teimme Nato-jäsenyyden osalta.
VIIME AIKOINA julkinen keskustelumme on ollut kovin sotaisaa. Puhumme paljon aseista, ammuksista ja armeijoista. Tämä johtuu tietenkin siitä, että elämme maailmassa, jossa soditaan niin Euroopassa, Lähi-idässä kuin Afrikassakin.
Sotaisan retoriikan ei pidä kuitenkaan hämärtää sitä, että me suomalaiset olemme rauhaa rakastava kansa. Eikä sitä, että tasavallan presidentin päätehtävä on pitää kaikissa olosuhteissa huoli siitä, että Suomessa rauha säilyy. Sen lupaan tehdä, mutta tiukan paikan tullen olen myös valmis tekemään vaikeita päätöksiä, joilla taataan maamme turvallisuus.
Meidän on edistettävä rauhaa myös maailmalla. Presidentti Martti Ahtisaari oli yksi maailmanhistorian merkittävimmistä rauhanvälittäjistä. Hänen perintöään meidän on vaalittava ja jatkettava. Aina kun meille annetaan mahdollisuus välittää rauhaa, me olemme siihen valmiita. Diplomatian ohella puolustusvoimiemme valmius ja toimintakyky on kriittinen osa kykyämme ylläpitää rauhaa.
YHTEISKUNTAMME tärkeimmät kulmakivet ovat luottamus, oikeudenmukaisuus ja yhteisöllisyys. Jos joku ei pärjää, silloin me yhdessä autamme. Avoin yhteiskuntamme perustuu sananvapauteen, toimivaan kansalaisyhteiskuntaan ja oikeusvaltioon. Pitäkäämme niistä kiinni.
Vaalikaamme siis niitä perinteitä, joilla Suomea on rakennettu koko itsenäisyytemme ajan. Olemme sitkeä, sisukas ja sivistynyt kansa. Emme anna periksi. Olemme valmiita taistelemaan arvojemme puolesta.
Meidän on vältettävä kahtiajakautumista. On aina helpompi esittää mielipide kuin kuunnella, mitä toisella on sanottavaa. Keskittykäämme niihin asioihin, jotka meitä suomalaisia yhdistävät. Panostakaamme turvallisuuden lisäksi henkiseen ja fyysiseen hyvinvointiin – siis kulttuuriin, sivistykseen ja liikuntaan. Ne yhdistävät meitä.
ELÄMME keskellä nopeasti etenevää teknologian vallankumousta. Se muuttaa talouden ja tavan, jolla teemme töitä. Se muuttaa politiikan ja tavan, jolla kommunikoimme. Ja se muuttaa tieteen ja jopa tavan, jolla me määrittelemme ihmisyyden.
Elämme maailmassa, jossa tekoäly ja robotisaatio kykenevät tekemään paljon asioita, joita me ihmisinä aiemmin teimme. On kuitenkin yksi asia, joissa me ihmiset olemme edelleen parempia, nimittäin empatia, välittäminen.
Sain ystävältäni pari viikkoa sitten viestin. Hän kirjoitti seuraavasti: ”Sinä tiedät minun ajattelevan aina niin, että loppujen lopuksi on enemmän asioita, jotka yhdistävät kuin erottavat. Politiikassa harvoin väri ratkaisee. Enemmän siellä vaikuttaa kyky avata mielensä toiselle ja toisenlaisille ajatuksille. Tulla puoliväliin vastaan, haastaa, väitellä tiukastikin mutta silti rakentaa siltoja ja hakea kompromisseja. Jos on tahtoa, aina löytyy tie eteenpäin. Mutta ennen kaikkea tärkeintä on kuitenkin nähdä ihminen ja antaa tilaisuus.”. Tässä on viesti meille kaikille. Aivan jokaiselle.
TASAVALLAN PRESIDENTTINÄ johdan ulkopolitiikkaa yhteistoiminnassa valtioneuvoston kanssa. Pidän suuressa arvossa hyvää yhteistyötä eduskunnan kanssa. Aion omalta osaltani pitää huolen siitä, että yhteistyömme on saumatonta. Ulkopolitiikka on johdettunakin joukkuepeliä.
Suomi on monella mittarilla mitattuna maailman paras maa. Pitäkäämme yhdessä huoli siitä, että se on sitä vastaisuudessakin. Tulen Suomen tasavallan 13. presidenttinä antamaan kaikkeni isänmaamme eteen, jokainen päivä. Tehtävä on ihmistä suurempi. Presidentti seisoo aina edeltäjiensä hartioilla, sydämessään Suomen kansalta saatu luottamus.
Ryhdyn nyt kaikin voimin ja päättäväisenä edistämään kansamme menestystä. Lupaan tehdä töitä avoimen, turvallisen ja kansainvälisen Suomen puolesta. Lupaan joka käänteessä puolustaa demokratiaa, sananvapautta ja oikeusvaltiota. Lupaan kuunnella, keskustella ja välittää. Lupaan taistella sen puolesta, että Suomi on jatkossakin hyvä maa – maailman paras maa meille suomalaisille.
Kiitos.”
Jussi Halla-ahon paljon kehuttu puhe uudelle presidentille, Alexander Stubbille
https://www.youtube.com/watch?v=kanzhisxp_g
Virkaanastujaisten siirtymiset eduskuntaan ja kunniakomppanian jälkeiset puheet.
https://www.youtube.com/watch?v=aKQWBGhxf7Y
Tasavallan presidentti Alexander Stubbin ensimmäinen lehdistötilaisuus.
https://www.youtube.com/watch?v=a2M8YO-tQWU
Tasavallan presidentin virkaanastujaiset
https://areena.yle.fi/1-67765817
Tänään vaihtui presidentti Suomeen 1.3. -2024
https://www.youtube.com/watch?v=bSnbTv8M0p8
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti