Lauri Järvinen on kirjoittanut kirjan Maailmanmestari Väinö Heusala ja hänen setänsä Matti ISBN 978-951-98854-4-5
Väinö Jalmar Heusala ( 16.05.1914 Kalajoki – k. 17.05.1982 Helsinki) – oli suomalainen ampuja, yrittäjä ja yritysjohtaja, joka sai teollisuusneuvoksen arvonimen.
Heusalan vanhemmat olivat maanviljelijä Juho Emil (Janne) Heusala ja Hanna Elviira Saari ja puolisot 1944–1949 Aino Alasuvanto ja vuodesta 1954 Leena Kaisa Boman. Väinö Heusalan ja Hanna Elviira Saaren avioliitosta syntyi kahdeksan lasta:
Anni (Lankila) 1907
Toivo 1909
Aarne 1911
Väinö 1914
Vilho 1916
Laina (Ilkko) 1920
Niilo 1922
Arvi 1924
Kalajoella syntynyt Heusala opiskeli Helsingin Teollisuuskoulussa ja valmistui rakennusmestariksi vuonna 1937. Sekä talvisotaan että jatkostaan osallistunut Heusala työskenteli sotien jälkeen ensin setänsä kanssa perustamassaan rakennustoimistossa, mutta perusti sitten oman Rakennusliike Väinö Heusala -yrityksen. Iisalmelle sijoittunut rakennusliike oli alallaan merkittävä varsinkin Ylä-Savossa, Kainuussa, Pohjois-Pohjanmaalla ja Keski-Pohjanmaalla ja suurimpia kerrostalourakoitsijoita Iisalmessa. Heusala sai vuonna 1965 ensimmäisen teollisuusneuvoksen arvonimen Kuopion läänissä rakennusalan yrittäjänä.
Heusala toimi Iisalmen kaupunginhallituksen puheenjohtajana vuosina 1979–1980. Hän oli kaupunginvaltuuston ja kaupunginhallituksen pitkäaikainen jäsen 1950-luvun lopulta alkaen. Heusala oli myös Kokoomuksen kansanedustajaehdokas vuosina 1975 ja 1979.
Heusala osallistui pistooliampujana Lontoon olympialaisiin 1948 ja saavutti useita MM-mitaleja. Heusala sijoittui Lontoon olympialaisissa 1948 pistoolin kuvioammunnassa kuudenneksi. Väinö Heusalan Lontoon kuudes sija on paras Kalajoelta kotoisin olevan urheilijan menestys olympiakisoissa. Jussi Kurikkala juoksi Lontoossa maratonin 13. sijalle. Lontoon olympialaisissa Suomen edusti kolme kalajokista: Väinö Heusala, Matti Heusala ja Jussi Kurikkala.
MM-joukkuehopeaa Väinö Heusala voitti Suomen joukkueessa Buenos Airesissa Argentiinassa vuonna 1949.
Joukkueenjohtaja Matti Heusala kirjoittaa: ”Kävimme tutustumassa satamakortteleihin. Siellä sijaitsevat surullisen kuuluisat merimieskapakat, joita on vieri vieressä. Täytyy olla hyvillä hermoilla ja luonteenlujuudella varustettu se ihminen, joka tänne tulee käymään tai eksyy. Ihmismetsästäjiä on monta lajia, pääasiassa siellä kuitenkin tapaa kevytkenkaisiä naisia, jotka suorastaan käyvät kulkijaan käsiksi. Vanhoja ja kuluneita ne ovat, ei ole kuulemma tullut pitkään aikaan täydennystä mistään. Meihin tämä pohjasakka ei tehonnut, niin tympäiseviä olivat ulkoasultaan ja esiintymiseltään.”
Väinö Heusala voitti kolme Suomen pistoolimestaruutta 1949. Suomen mestaruus ja pronssia SM-ammunnoissa 1950. Kolme Suomen mestaruutta ja pronssimitali 1951. Oslosta MM-hopeaa 1952. Helsingin olympialaiset 1952 jäivät väliin. Häntä ei valittu Suomen olympiajoukkueeseen. Sotilaspistoolin joukkuemestaruus tuli SM-kisoissa 1953. Joukkuekultaa ja kolme hopeaa PM-kisoista 1954. Väinö Heusalan uran viimeiseksi jääneet maailmanmestaruuskilpailut käytiin marraskuussa 1954 Venetzuelan Caracasissa. Väinö Heusalan tuomisina oli Venetzuela-pistoolin joukkuekilpailun maailmanmestaruus ja olympia-ammunnan vastaavan kilpailun pronssimitali.
Seuratasolla "Väiski" Heusala edusti Suomen Metsästysyhdistystä sekä Iisalmen Ampujia, jonka puheenjohtajana hän toimi useiden vuosien ajan.
Väinö Heusalan setä Matti Hjalmar Heusala (1893–1966) voitti vapaapistooliammunnassa Suomen-mestaruuden vuonna 1940 ja oli tuomarina Lontoon olympialaisten ammuntakilpailuissa 1948.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti