lauantai 21. elokuuta 2021

SU 22.08.2021 Valtiopetos on tosiasia ja se ei vanhene koskaan

 

                                     Valtiopetoksen pääarkkitehti presidentti Mauno Koivisto


Avoin kirje pääministeri Antti Rinteelle

http://pankkikriisi.blogspot.com/2019/06/avoin-kirje-paaministeri-antti-rinteelle.html


1980-luvun
talouspolitiikka oli laman eräs taustatekijä. 1980-luvulla Suomessa vallitsi voimakas taloudellinen nousukausi, joka kesti koko vuosikymmenen. Yksi syy nousukauden pitkittymiseen ja ylikuumenemiseenoli ulkomaisen luotonhakemisen vapautuminen. Aiemmin luoton hakeminen ulkomailta oli luvanvaraista, mutta Suomen pankki vapautti luoton hakemisen1986 ja tämä johti laajamittaiseen yrityksien lainanhakuun ulkomailta. Ulkomainen lainaraha oli huomattavasti kotimaista rahaa halvempaa. Myös pankkien luotonanto yksityishenkilöille vapautui ja luottokanta kasvoi enimmillään yli 100% vuodessa. Edellä mainitut seikat johtivat kansantaloudessa olevan rahamäärän voimakkaaseen kasvuun, joka puolestaan nosti asuntojen ja liiketilojen hintoja voimakkaasti. Syntyi kiinteistö- ja pörssikupla, jonka aikana syntyi nopeasti velkarahoituksella suuria omaisuuksia. Termi kasinotalous kuvasi lainarahalla ja spekulatiivisella sijoittamisella rikastumista.


Hallitus sitoi markan Euroopan valuuttayksikköön ecuun korkealla kurssilla, eli noudatti vahvan markan politiikkaa. Kurssin tiedettiin heikentävän Suomen kilpailukykyä ja pahentavan työttömyyttä. Kilpailukykyä pyrittiin parantamaan tupo-sopimuksella, jolla olisi alennettu palkkoja. Devalvaatio-odotukset johtivat Suomen pankin valuuttapakoon, eli sijoittajat vaihtoivat markkoja ulkomaan valuuttaan. 14. marraskuuta 1991 Suomen Pankin valuuttavaranto oli ehtymäisillään ja se lopetti markkaa tukeneet ostot. Valtiovarainministeri Iiro Viinanen vakuutteli, ettei Suomi devalvoi, mutta valuuttapaon vuoksi jouduttiin pakkodevalvaatioon marraskuussa 1991 ja markka päästettiin kellumaan valuuttavarannon jälleen ehdyttyä 8. syyskuuta 1992.

Marraskuussa 1991 tehty suuri devalvaatio nosti ulkomaisia lainoja ottaneiden valuuttavelkoja. Ulkomaisissa valuutoissa otetut lainat eivät sopineet lainkaan yhteen devalvaation kanssa, minkä Kouri–Porter-malli oli osoittanut jo vuonna1974. Suomessa jätettiin noudattamatta tätä mallia rahamarkkinoiden vapauttamisen yhteydessä. Valuuttalainojen määrä oli tosin vain 15% koko lainakannasta.


Laman seurauksena kulutus ja investoinnit putosivat sekä julkisella että yksityisellä sektorilla. Yritysten konkurssien määrä nousi voimakkaasti, ja niiden kaatuminen ja heikko taloustilanne aiheuttivat suurtyöttömyyden. Työttömyys oli vuosina 1992–1997 yli 12 prosenttia, pahimpana vuonna 1994 kaikesta työvoimasta 17 prosenttia ja rakennusteollisuudessa lähes 37 prosenttia. Pankit joutuivat suuriin vaikeuksiin muun muassa riskialttiiden operaatioiden ja yritysten kannattavuusvaikeuksien takia, ja seurauksena oli pankkikriisi.


Vakaan markan politiikka

Suomi koki 1990-luvun alussa erittäin syvän taloudellisen laman johtuen vakaan markan politiikasta. Talouspolitiikan virheet moninkertaistuivat liberalisoinnin kanssa. Vahvan markan politiikasta tuli tappava myrkky. Presidentti
Mauno Koivisto nimitti Suomen Pankin johtajan Harri Holkerin sinipunahallituksen. Hän oli sinipunahallituksen kätilö. Vahvan markan politiikka kirjattiin Holkerin hallituksen ohjelmaan kuten myös Esko Ahon hallituksen ohjelmaan. Kun vahvan markan politiikan aikana rahaa tuotiin keinottelutarkoituksiin, yhteiskunta salli sen tapahtua. Valvojat eivät valvoneet. Rahoitustarkastus laiminlöi tehtävänsä. Lamasyyllisiä löytyy pankkien ohella Suomen Pankista ja Pankkitarkastusvirastosta. Suomen 1990-luvun alun lama oli Suomen poliittisten ja talouden päättäjien aikaansaama.Koivisto ei toiminut yksin. Hänen sisäpoliittiseen junttaansa kuuluivat Suomen johtokunnan jäsenet Rolf Kullberg, Markku Puntila, Harri Holkeri ja Kalevi Sorsa. Junttaan kuului myös sinipunahallituksen valtionvarainministeri Erkki Liikanen, jonka kardinaalimunaus oli verotuksen keventäminen noususuhdanteessa.

Vahvan markan politiikalla aiheutettiin Suomeen yli 500 000 ihmisen työttömyys. Ylivelkaantuneita oli yli 280 000. Markkinoilta poistettiin n. 48 000 elinkelpoista yritystä vuoden 1997 loppuu mennessä ja itsemurhia tehtiin Stakesin tilaston mukaan 11500. Pankit pelastettiin. Voidaanko puhua kansanmurhasta?


Koiviston konklaavi on valtiopetos?

Tasavallan presidentti
Mauno Koivisto kutsui 06.05.1992 tasavallan presidentin linnaan oikeusjärjestelmän edustajia kokoukseen, jossa heitä ohjeistettiin antamaan pankeille suosituimmuusasema riita-asioissa ja syytesuoja niissä johtuvissa asioissa. Kokouskutsu oli Martti Mannisen allekirjoittama ja päivätty 16.04.1992.

Kokouksessa teemoina olivat
1. Tuomioistuinten yhteiskunnallinen vallankäyttö ja riippumattomuus
2. Tuomioistuimen toiminnan arvostelu

Kokouksessa johti puhetta silloinen KKO:n presidentti
Heinonen. Palveriin osallistuivat tasavallan presidentti Mauno Koivisto, rouva Tellervo Koivisto, KKO:n presidentti Olavi Heinonen, oikeusneuvos Erkki-Juhani Taipale, oikeusneuvos Per Lindholm, KHO:n hallintoneuvos Pekka Hallberg, kihlakunnantuomari Markku Arponen, ylituomari Olli Karikoski, pormestari Juha Kettunen, Itä-Suomen HO:n presidentti Esko Kilpeläinen, Vaasan HO:n presidentti Erkki Rintala, oikeusneuvos Mikko Tulokas, professori Aulis Aarnio, apulaisprofessori Jukka Kekkonen, erikoistutkija Jyrki Tala, professori Leena Kartio, professori Olli Mäenpää, dosentti Juha Pöyhönen, professori Kirsti Rissanen, professori Kaarlo Tuori, oikeustieteen lisensiaatti Veli-Pekka Viljanen, Antti Kivivuori, professori Jaakko Uotila, kansliapäällikkö Jaakko Kalela, erityisavustaja Martti Manninen ja Ratan johtaja Jorma Aranko.

Suomen perustuslain 2 §:n mukaan tuomiovaltaa käyttävät riippumattomat tuomioistuimet.
KKO:n päätöksistä on todettavissa, että oikeudenkäytön linjaus muuttui Koiviston pitämän tilaisuuden jälkeen pankkeja suosivaksi.



Laman ja rahan pelurit

http://pankkikriisi.blogspot.com/2008/12/laman-ja-rahan-pelurit.html


AVOIN KIRJE PRESIDENTTI MAUNO KOIVISTOLLE

Herra Presidentti,
Te järjestitte Oikeuspoliittisen keskustelutilaisuuden Linnassa 6.5.1992 tuomioistuinlaitoksen,
yliopistojen ja tutkimuslaitosten edustajien kanssa.
Tilaisuuden teemoina olivat:
1. tuomioistuinten yhteiskunnallinen vallankäyttö ja riippumattomuus sekä
2. tuomioistuinten toiminnan arviointi ja arvostelu.
Keskustelutilaisuuteen osallistuneille henkilöille on lähetetty 5.6.2002 kysely koskien tilaisuuden
luonnetta ja sisältöä sekä mahdollisia päätöksiä.
Eräältä osallistujalta saadun selvityksen mukaan "tilaisuuden tarkoitus oli tasavallan presidentin ja mukaan kutsuttujen osallistujien arvovallalla painostaa Korkein oikeus tekemään Koiviston
mieleinen ratkaisu pankkeja koskevassa asiassa".
Selvityksessä ilmaistaan edelleen, että "Koivisto puolsi kantaa, jonka mukaan pankeilla pitäisi
olla oikeus yksipuolisesti nostaa lainakorkoa", ja "Tilaisuus ymmärtääkseni vahvisti Koiviston
asemaa suhteessa juristeihin. Hänen mahdollisia nuhteitaan pelättiin. Koivistoa siis myötäiltiin
enemmän pelosta ..."
On herännyt epäily siitä, että Teidän linjauksenne, aiheutti oikeuslaitoksen toimintaan
kauaskantoiset muutokset: heikomman osapuolen suojaaminen ei ole enää laajemminkaan kuulunut oikeusjärjestelmämme ensisijaisiin tavoitteisiin.
On syntynyt perusteltu epäily siitä, että Teidän puuttumisenne riippumattoman
oikeuslaitoksemme päätöksentekoon, Herra presidentti, aloitti oikeudenmukaisen
laillisuusvalvontamme alasajon. Miten se on perustuslaillisesti ja ihmisoikeussopimuksellisesti
perusteltavissa?
Olemme yrittäneet saada seminaarinne asiakirjoja mm. presidentin kansliasta, mutta turhaan.
Asiakirjat on julistettu salaisiksi. Pyydämme myötävaikutustanne asiakirjojen saamiseksi.
Haluamme tietää mitä todella keskusteltiin ja mitä päätettiin.
Oikeuspolitiikan ja lainkäytön tutkimusryhmä



Eeva Kuuskoski oli oikeassa jo vuonna 1993

http://pankkikriisi.blogspot.com/2008/12/eeva-kuuskoski-oli-oikeassa-jo-vuonna.html

Palasimme mieheni kanssa lomalta Helsinkiin toisena pääsiäispäivänä 20.4.1992. Paluu arkeen lomalta alkoi puhelinvastaajan viestillä: ”Rikolliset kiinni, perkele. Pankkiherrat ovat varastaneet 40 miljardia, hallituksen pitää panna rosvot linnaan, muuten nousee kapina, perkele saatana. Köyhältä ei saa ottaa, ette kauan juhli täällä, perkele”.
Esko Ahon hallituksessa oli ollut jatkuvia erimielisyyksiä talouspolitiikan linjasta vuosina 1991-92. Koko hallituksen keskusteluja ei kuitenkaan sanottavasti syntynyt, koska hallituksessa oli vain Iiro Viinasen ainoan vaihtoehdon linja.”


Laman syylliset - rikollisille syytesuoja? http://pankkikriisi.blogspot.com/2008/11/laman-syylliset-rikollisille-syytesuoja.html


Laman syylliset
Vakaan markan politiikan puolustajia Suomessa oli ennen kaikkea Suomen Pankissa.

Suomen Pankin pääjohtajat
- Rolf Kullberg (1983-1992),
- Sirkka Hämäläinen (1991-1998) ja
- Markku Puntila (1983-1991) sekä johtokunnan jäsenet
- Harri Holkeri (1979-1997) ja
- Kalevi Sorsa (1987-1996).


Pääministerit sitoutuivat vakaan markan politiikkaan

Pääministereinä toimivat
- Kalevi Sorsa (1982-1987),
- Harri Holkeri (1987-1991) ja
- Esko Aho (1991-1995).


Valtionvarainministereinä toimivat
- Erkki Liikanen (1987-1990),
- Matti Louekoski (1990-1991) ja
- Iiro Viinanen (1991-1996).


Suurimpien pankkien pääjohtajina toimivat
- Jaakko Lassila Kansallis-Osake-Pankissa (1983-1991),
- Ahti Hirvonen Suomen Yhdyspankissa (1989-1992,
- Ulf Sundqvist STS-pankissa (1982-1991),
- Seppo Lindblom Postipankissa (1988-1995),
- Christopher Wegelius Säästöpankkien Keskus-Osake-Pankissa (1989-1991) ja
- Pertti Voutilainen Kansallis-Osake-Pankissa (1992-1995).


Vielä on mainittava nimet
- Juhani Riikonen,
- Jorma Aranko,
- Heikki Koivisto
ja
- Pekka Laajava, kun pankkikriisistä puhutaan.

Tasavallan Presidentti Mauno Koivisto oli keskeisessä roolissa Suomen talouspolitiikan linjasta päätettäessä. Hän oli vakaan markan politiikan takuumies.

Europarlamentaarikko Esko Seppänen kirjoittaa

Talouspolitiikan virheet moninkertaistuivat liberalisoinnin kanssa. Vahvan markan politiikasta tuli tappava myrkky. Ennen vuoden 1987 eduskuntavaaleja Kalevi Sorsa pani sanan kiertämään, että niiden puolueiden, jotka haluavat vaalien jälkeen hallitukseen, tuli liputtaa vahvan markan politiikan puolesta. Sorsa sai sen politiikan taakse myös sosiaalidemokraattisen ay-liikkeen ja sen johdosta SAK oli hampaaton. Sen johto ei välittänyt 1980-luvun loppuvuosina siitä, että suomalainen raha pakeni maasta ja että tilalle tuli tuontitavaraa syömävelaksi. Uusi puheenjohtaja Lauri Ihalainen oli yliarvostetulle markalla uskollinen. Hän oli valmis tämän ideologian puolesta jopa alentamaan velkaantuneiden ihmisten palkkoja.

Kokoomus tarttui kahden vuosikymmenen oppositioajan jälkeen Sorsan syöttiin, ja siltä pohjalta Koivisto nimitti Suomen Pankin johtajan Harri Holkerin sinipunahallituksen. Hän sen teki.
Kun vakaan markan politiikan aikana rahaa tuotiin keinottelutarkoituksiin, yhteiskunta salli sen tapahtua. Valvojat eivät valvoneet. Siitä syystä lamasyyllisiä löytyy pankkien ohella Suomen Pankista ja Pankkitarkastusvirastosta.

Vaikka rahahanat avattiin yhdellä kertaa Suomessa, niin ihmisillä oli oikeus olettaa, että se oli viisasta politiikkaa. Markan arvo oli pyhä lehmä, jota palvoi presidentti Mauno Koiviston johdolla koko maan poliittinen eliitti. Markan palvonnan synodiin kuuluivat myös SDP:n ja SAK:n johtajat. Onneton vahvan markan politiikka kirjattiin vielä Esko Ahon hallituksenkin ohjelmaan. Koivisto oli vahvan markan kummisetä. Hintana Koiviston ”aseveljien” sivistyksestä oli se, että Suomi joutui uhraamaan pohjoismaisen hyvinvointivaltion. Koivisto ei kuitenkaan toiminut yksin. Hänen sisäpoliittiseen junttaansa kuuluivat ainakin Suomen Pankin johtokunnan jäsenet Rolf Kullberg, Markku Puntila, Harri Holkeri ja Kalevi Sorsa. Junttaan kuului myös sinipunahallituksen valtionvarainministeri Erkki Liikanen. Kun kysymyksessä on oikein suuri vastuu, niin herrat pelastuivat kuin ihmeen kaupalla.

Suomen omistaja ja elämäni muut roolit

Professori Pentti Kouri kirjoittaa kirjassaan Suomen omistaja ja elämäni muut roolit, että Markku Puntilasta, Mauno Koivistosta, Rolf Kullbergista, Harri Holkerista ja Erkki Liikasesta olen varma. He tuhosivat Suomen talouden 1980-luvun lopulla. Pankkien rauniot, työttömien joukkohaudat, hirressä roikkuvat yrittäjät, Suomen Bosnia. Sotarikolliset ovat täälläkin vapaalla jalalla. Mutta he pelkäävät. Riitaantuvat keskenään. Historian tuomio on ateria, joka syödään aina kylmänä”.

Markku Puntila on uusliberalisointipolitiikan pääarkkitehti, raha- ja valuuttapolitiikan ylipappi. Hän vapautti markkinavoimat, mutta ei ymmärtänyt niitä. Kouri kirjoittaa, että ”Markku ei kuuntele ketään, hän tietää kaiken”.


1990-luvun pankkikriisi on selvitettävä, syylliset on saatava vastuuseen ja aiheutetut vahingot on korvattava

http://pankkikriisi.blogspot.com/2017/12/1990-luvun-pankkikriisi-on-selvitettava.html

1990-luvun pankkikriisissä 500 000 ihmistä jäi työttömäksi ja yli 280 000 ylivelkaantui. 48 000 yritystä poistettiin markkinoilta kyseenalaisin jopa rikollisin keinoin ja 11 500 yrittäjää teki itsemurhan. Voidaan puhua kansanmurhasta. Todelliset syylliset ovat edelleenkin vapaalla jalalla eikä heitä ole saatettu oikeudelliseen eikä taloudelliseen vastuuseen teoistaan. Suomessa ei ole perustuslakituomioistuinta kuten monissa muissa maissa.

Perustuslakituomioistuin

https://fi.wikipedia.org/wiki/Perustuslakituomioistuin

Suomessa laillisuusvalvonta ei toimi, sillä laillisuusvalvojille tehdyistä kanteluista vain 0,6 promillea aiheuttaa huomatuksen vastaisen varalle. Laillisuusvalvonnassa on kysymys verovarojen tuhlauksesta, Koska laillisuusvalvonta ei toimi niin valtakunansyyttäjä ja poliisi voivat toimia rikollisesti pelkäämättä joutumatta vastuuseen teoistaan, koska myöskään poliisin laillisuusvalvonta ei toimi. Korkein oikeus ei perustele tekemiään kielteisiä päätöksiä, koska se ei voin niitä perustella. Kysymys on perustuslain ja Euroopan Ihmisoikeussopimuksen vastaisesta menettelystä. Käräjätuomarit ja hovioikeden tuomarit voivat toimia vapaasti ja rikollisesti pelkäämättä joutumatta vastuuseen teoistaan. Suomessa kansanedustajat eivät noudata lakia eikä minusterit ministerinvalaa. Suomessa perustuslakivaliokunta korvaa perustuslakituomioisuimen ja on kiistattomasti todistettu, että perustuslakivaliokunnan jäsenet eivät noudata Suomen lakia. Suomi ei siis ole oikeusvaltio ja kansalaiset Suomessa eivät saa oikeutta, vaikka Suomen perustuslaki 21 § sitä edellyttää ja perustuslain mukaan jos tavallinen laki ja perustuslaki ovat risririidassa niin perustuslak voittaa, mutta Suomessa ei ole perustuslakituomioistuinta, joka valvoisi perustuslain ja ihmisoikeussopimusten noudattamista.


Pankkikriisi ja sen seuraukset

http://pankkikriisi.blogspot.com/2011/


Pankkikriisiselvitys -karmea totuus julki

http://suomenhistoriaa.blogspot.com/2011/11/pankkikriisiselvitys-karmea-totuus.html


Valtiopetos on tosiasia

http://valtuustoaloite.blogspot.fi/


Suomen Pankin rooli

http://pankkikriisi.blogspot.com/2008/11/suomen-pankin-rooli.html


Terve Juha!

http://oikeuslaitosjapoliisi.blogspot.com/2017/07/erkki-ahio-ja-paaministeri-juha-sipila.html

Terve Juha,

Pääministerinä johdat hallitusta, joka on vastuussa siitä, että virkamiehet noudattavat lakia ja kansalaiset saavat oikeutta. Olen joutunut Suomen valtion rikollisen toiminnan kohteeksi, sillä olen joutunut kärsimään valtion rikollisen toiminnan johdosta neljä konkurssia, yhden 75 päivän ehdottoman vankeustuomion ja useita kunnianloukkaustuomioita. Kaikki tuomiot on saatu aikaan rikosten avulla. Lisäksi olen joutunut törkeiden ihmisoikeusrikosten kohteeksi. PR-Teollisuus Oy:n konkurssi saatiin aikaan rikollisesti. Rikokset eivät voi olla vanhentuneita, koska ulosotto on voimassa. Ei voi olla niin, että rikoksilla aikaansaadut ulosotot jäävät voimaan ja rikokset vanhentuvat. Minun oikeustajuni mukaan ulosotto pitää rikokset avoimena.


Valtiopetoksesesta johtuen en saa oikeutta

http://kalajokinen.blogspot.com/2021/08/la-21082021-poliisiylijohtaja-seppo.html


PE 20.08.2021Rovaniemen hovioikeuden presidentti

http://kalajokinen.blogspot.com/2021/08/pe-20082021rovaniemen-hovioikeuden.html


Pyydän poliittista turvapaikkaa Bulgarian valtiolta

http://oikeuslaitosjapoliisi.blogspot.com/2019/11/from-erkki-aho-sent-fridayoctober-18.html


Koiviston konklaavi ilman musiikkia 18 min 40 sek

https://www.youtube.com/watch?v=qxYWewCG9M8


Suomessa tehdyt valtiopetokset

https://www.youtube.com/watch?v=dYXZeR3TtAk


SSP-sopimus

https://www.youtube.com/watch?v=ZUXRy7336rY


Nimeni on Erkki Aho

https://www.youtube.com/watch?v=sJN6sWVJ5C4


https://www.virkamafia.fi/


https://jormajaakkola.fi/


https://www.velallistentuki.fi/


https://mekansa.fi/

Minä, Erkki Aho, olen joutunut syyttömänä kärsimään 4 konkurssia, yhden 75 päivän ehdottoman vankeustuomion, mikä muutetiin ehdonalaiseksi ja yhden 5 kuukauden vankeustuomion, mikä muutettin ehdonalaiseksi sekä 7 kunnianloukkaustuomiota. Olen menettänyt Suomen valtion rikollisen toiminnan johdosta, yritykseni, omaisuuteni, ihmisarvoni ja minulle on aiheutettu avioero valtion rikollisen toiminnan johdosta. Olen ollut luottokelvottomana yli 25 vuotta enkä ole voinut harjoittaa yritystoimintaa. Minä en ole saanut esteetöntä rikostutkintaa eikä oikeudenmukaista oikeudenkäyntiä 25 vuoteen. Minut on pidätetty useita kertoja rikollisten toimesta ja minä on joutunut olemaan maan paossa Suomessa, Ruotsissa ja Bulgariassa. Minä joutunut hakemaan poliittista turvapaikkaa Suomen valtion rikollisen toiminnan johdosta Euroopan Unionilta eli oikeuskomisaari Vera Jourovalta sekä Bulgarian presidentiltä. Minä on menettänyt terveyteni sairastuttuani syöpään ja korkeaan verenpaineeseen. Syövän onnistuin voittamaan, mutta korkea verenpaine on tuhonnut elimistöäni ja on edelleenkin hengenvaarallisen korkea. Minulle on aiheutettu avioero valtion rikollisen toiminnan johdosta. Tämä on minulle äärettömän raskas ja vaikea asia.


Minä olen käynyt Kalajoen terveyskeskuksessa lääkärin tarkastuksessa korkean verenpaineeni takia. Minulla on suuri riski saada aivoinfarkti tai sydänkohtaus. Minulta leikattiin oikeastaan olkapäästä tyvisolusyöpä Oulaskankaan sairaalassa. Olen tehnyt testamentin kirjahyllyni viinakaapin valmiiksi kuolemani varalta. Minua on kidutettu Suomen valtion rikollisen toiminnan kohteena yli 26 vuotta ja tunnen, että kiduttajat pääsevät kohta tavoitteesensa.


Kidutus on ihmisoikeuksien vastainen vakava rikos, joka kielletään niin Suomen rikoslaissa kuin myös kansainvälisen oikeuden puolella. Kidutuksen olennainen piirre on se, että tekijän on oltava virkamies, julkista luottamustehtävää hoitava tai julkista valtaa käyttävä henkilö tai julkisyhteisön työntekijä. Jotta teko lasketaan kidutukseksi, rikoksentekijän on käytettävä väkivaltaa pyrkimyksenään aiheuttaa tiettyjä laissa mainittuja seurauksia.

Kidutus on rikoslain mukaan kyseessä, kun edellä mainitussa asemassa oleva henkilö aiheuttaa toiselle voimakasta ruumiillista tai henkistä kärsimystä;

  1. saadakseen hänet tai muun henkilön tunnustamaan tai antamaan tietoja,

  2. rangaistakseen häntä jostakin hänen tai jonkun muun tekemästä tai tekemäksi epäillystä teosta,

  3. pelotellakseen tai pakottaakseen häntä tai muuta henkilöä tai

  4. rodun, kansallisen tai etnisen alkuperän, ihonvärin, kielen, sukupuolen, iän, perhesuhteiden, seksuaalisen suuntautumisen, perimän, vammaisuuden, terveydentilan, uskonnon, yhteiskunnallisen mielipiteen, poliittisen tai ammatillisen toiminnan tai muun näihin rinnastettavan seikan perusteella.

Kidutuksesta tuomitaan myös virkamies, joka nimenomaisesti tai hiljaisesti hyväksyy alaisensa tai muutoin tosiasiallisessa määräysvallassaan ja valvonnassaan olevan henkilön tekemän, edellä mainitun teon.

Kidutukseen ei voi syyllistyä olematta virkamies, eli valtion virassa toimiva, tai vastaava henkilö. Mikäli edellä mainittuja tekoja tekee toiselle ihmiselle, ei kyseessä ole kidutus, vaan pahoinpitely, tai todennäköisesti törkeä pahoinpitely. Kidutuksen kieltäminen valtiossa on useissa kansainvälisissä sopimuksissa ehtona liittymiselle, kuten Euroopan Unioniin liittymisessä. Kansainvälisiä sopimuksia rikkomisesta valtiolle syntyy suuria sanktioita, jonka takia kidutus on säädetty rangaistavaksi vain virkamiehen tekemänä. Mikäli suuri määrä henkilöitä osallistuu kidutukseksi luokiteltaviin seurauksiin, on kyseessä usean henkilön tekemä törkeä pahoinpitely, sekä mahdollisesti myös järjestäytyneeseen rikollisryhmään osallistuminen.

Kidutuksesta on Suomen rikoslain mukaan tuomittava vankeuteen vähintään 2 ja enintään 12 vuodeksi. Kidutuksesta tuomittu henkilö on lisäksi tuomittava viraltapantavaksi. Myös kidutuksen yritys on rangaistava.


22.08.2021

Erkki Aho

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti