Rovaniemen hovioikeuden presidentti
rikostutkintapyyntö poliisille, syytevaatimus syyttäjälle ja eduskunnan oikeusasiamiehelle
Rovaniemen hovioikeuden päätös R20/834 on rikoksilla aikaan saatu päätös ja se on siksi mitätön ja siitä laskutettu oikeudenkäyntimaksu nro 10098145 on petoksella aikaansaatu. Laskun viitenumero RF71 15500121 15501692 051. Laskun summa 265.00 euroa.
Minä vastustan laskun maksamista. En maksa laskua.
Rikostutkinta asiassa tehtiin vastoin esitutkintalakia, perustuslakia ja ihmisoikeussopimuksia. Syyte perustui virheelliseen rikostutkintaa ja syyteharkinta oli tietoinen rikos. Oulun käräjäoikeuden istunto on ihmisoikeussopimusten vastainen, kun käräjätuomari jätti todistajani kutsumatta oikeudenistuntoon enkä saanut vapaasti kuulustella vastapuoltani todistajana esiintynyttä käräjätuomari Sarianne Ervastia. Käräjäoikeus ei ottanut vastaan todistusaineistoani asiaan kuuluvana,
TI 15.12.2020 poliisi, tutkija Pekka Niskakangas, poliisi tutkinnanjohtaja Hannu Mensonen, poliisi tutkinnanjohtaja Tiina Sarparanta
http://kalajokinen.blogspot.com/2020/12/ti-15122020-poliisi-tutkija-pekka.html
Minulla on kiistattomat todistusaineistot asiassa, jotka olen esittänyt poliisille, syyttäjälle ja oikeuslaitokselle seka laillisuusvalvojille. Kysymmys on kidutusrikoksesta ja pyydän jälleen kerran poliisia, syyttäjää ja eduskunnan oikeusasiamiestä tutkimaan asiat. Vaadin kaikille rikossiin syyllistyneille Suomen lain mukaista akarinta rangaistusta kidutuksesta ja muista rikoksista.
1, Kaikki ulosotot, entiset ja nykyiset, perustuvat siihen, että silloinen asianjaja, nykyinen varatuomari Asko Keränen jätti valituksen tekemättä virheellisestä PR-Teollisuus Oy:n konkurssipäätöksestä Vaasan Hovioikeuteen. Entinen asianajaja Asko Keränen tunnustaa tekonsa.
PR-Teollisuus Oy:n konkurssissa 30.6.1996 silloinen asianajaja Asko Keränen jätti valituksen tekemättä vaikka itse pyysi valtakirjoja valituksen tekemiseen. Konkurssi oli haettu väärillä tiedoilla, koska kaupat oli purettu eikä konkurssiinhakijalla Alavieskan Puurakenne Oy:n konkurssipesällä ollut konkurssiinhaetulta PR-Teollisuus Oy:ltä saatavaa.
Tätä väärää konkurssipäätöstä rikoksista epäilluyt ovat käyttäneet hyväkseen tehdessään uusia vääriä päätöksiä. Olen nyt joutunut kärsimään syyttömänä asiasta jo 26 vuoden ajan. Teko täyttää kiistatta kidutuksen tunnusmerkistön.
Rikoksista
epäilyt ovat tunnustaneet tekonsa ja muukin todistusaineisto
asioissa on kiistaton.
Entinen asianajaja Asko Keränen tunnustaa rikoksensa eli hän jätti valituksen tekemättä Vaasan Hovioikeuteen PR-Teollisuus Oy:n konkurssiasiassa. Konkurssi oli laiton, koska se oli haettu väärillä tiedoilla, sillä kaupat oli purettu. Silloinen asianajaja ja nykyinen varatuomari pyysi valtakirjat valituksen tekemiseen, mutta jätti valituksen tekemättä.
Asko
Keränen on tunnustanut muitakin rikoksia
Juristi Asko Keräsen talousrikosoikeudenkäynti yllätti syyttäjän ja tuomarin – Keränen tunnusti kaiken heti kättelyssä
2. Varatuomari Paavo M. Petäjä tunnustaa tekonsa
Varatuomari Paavo M. Petäjän tunnustus
Varatuomari Paavo M. Petäjä tunnustaa ettei hänellä ollut toimeksiantoa konkurssiasiassa ja siitä huolimatta hän on antanut väärän lausuman Ylivieskan käräjäoikeudelle asiassa. Varatuomari Paavo M. Petäjä tunnustaa rikoksensa.
Konkurssiasiassa väärän lausuman Ylivieskan käräjäoikeudelle antoi varatuomari Paavo M. Petäjä ilman valtakirjoja ja toimeksiantoja. Varatuomari Paavo M. Petäjä tunnustaa rikoksen. Väärä konkurssipäätös jäi lainvoimaiseksi, koska poliisi ei tutki asiaa eikä oikeus ota asiaa käsiteltäväkseen eikä laillisuusvalvonta näe asioissa mitään laitonta rikoksista puhumattakaan.
Varatuomari Paavo M.Petäjä tunnustaa, ettei hänellä ole ollut toimeksiantoa konkurssiasiassa. Petäjän tunnustus kirjan sivulla 514. Varatuomari on kuitenkin antanut Ylivieskan käräjäoikeudelle konkurssiasissa väärän lausuman asianomaisten tietämättä ja ilman toimeksiantoja ja asianomaisten valtakirjoja.
3.Konkurssipäätös oli haettu väärillä tiedoilla koska kaupat oli purettu.
Alavieskan Puurakenne Oy:n konkurssipesä purki tekemänsä kaupat PR-Teollisuus Oy:n kanssa 19.3.1996 maa-alueiden ja kiinteistöjen osalta. Kirjan sivut 307-308 sekä toinen purkusopimus 18.4.1996 koskien käyttöomaisuutta, vaihto-omaisuutta sekä tuoteoikeuksia. Kirjan sivu 305. Myyjän purkuoikeudesta on säädetty Kauppalain 54 §:ssä. Kiinteistön kaupat purettiin lainvastaisesti, koska kaupanvahvistajaa ei ollut paikalla.
Kaupanpurkuilmoitus on peruuttamaton ,ks. Telaranta: Sopimusoikeus Helsinki 1990 s.1939. Kun ko. kauppa on purettu, niin myös takaussitoumukset raukevat. Takaussitous on liitännäinein kauppasopimukseen, joten missään tapauksessa takaukset eivät voi jäädä voimaan pääsitoumus purettaessa. Kirjan sivuilla 309 – 310 varatuomari Jorma Herttuaisen kirje Alavieskan Puurakenne Oy:n konkurssipesälle.
Takaukset olivat maksettu kokonaan. Kirjan sivu 302 summa 401 404,45 markkaa, kirjan sivu 303 summa 500 000,00 markkaa, kirjan sivu 304 summa 100 000, 00 markkaa. Takauksista oli maksettu kaikkiaan 1 641 444,45 markkaa, mikä näkyy asianjaja Asko Keräsen kirjeestä asianajaja Hannu Maskoselle. Katso kirjan sivut 516-517.
Alavieskan Puurakenne Oy:n konkurssipesä haki PR-Teollisuus Oy:n konkurssiin väärillä tiedoilla, koska kaupat oli purettu ja takaukset olivat rauenneet ja lisäksi takaukset oli maksettu. Väärillä tiedoilla haettu konkurssihakemus on kirjan sivuilla 328- 329. Konkurssihakemus on tehty väärillä tiedoilla koska kaupat oli purettu ja takaukset olivat rauenneet ja lisäksi konkurssihakemuksessa mainitut takaukset oli maksettu – siis maksettu ja sitten vielä rauenneet.
Varatuomari Paavo M.Petäjä tunnustaa, ettei hänellä ole ollut toimeksiantoa konkurssiasiassa. Petäjän tunnustus kirjan sivulla 514. Varatuomari on kuitenkin antanut Ylivieskan käräjäoikeudelle konkurssiasissa väärän lausuman asianomaisten tietämättä ja ilman toimeksiantoja ja asianomaisten valtakirjoja.
Konkurssituomio kirjan sivuilla 314 – 316.
Miksi syyttäjä Heiskari on lähettänyt konkurssihakemuksen varatuomari Paavo M. Petäjälle eikä PR-Teollisuus Oy:lle ja takaajille? Miksi varatuomari Paavo M. Petäjä on antanut lausuman käräjäoikeudelle ilman PR-Teollisuus Oy:n toimeksiantoa ja valtakirjoja? Varatuomarii Paavo M. Petäjä oli menettänyt asianajaja tittelin saatuaan petostuomion oikeudessa.
Lisäksi konkurssiinhakija oli antanut väärän lausuman PR-Teollisuus Oy:n tietämättä ja ilman toimeksiantoja ja valtakirjoja. Kirjan sivut 330-331.
Korkein oikeus ei ole purkanut väärää konkurssipäätöstä perustaen päätökensä siihen, ettei tuomioiden purun hakijalla Erkki Aholla ole oikeudenkäymiskaaren 15 luvun 1§ 4 momentin edelyttämää pätevyyttä. Minulla on perustuslain mukaan omaisuudensuojea. Kidutus on kielletty rikoslaissa, perustuslaissa ja ihmisoikeussopimukissa. Korkein oikeus ei noudata perustuslakia eikä ihmisoikeussopimuksia, Nyt tätä väärää konkurssipäätöstä syyttäjä Sulo Heiskari ja muut rikoksista epäillyt käyttivät hyväkseen uusien väärien päätösen aikaansaamiseen.
Korkeimman oikeuden perustuslain ja ihmisoikeussopimusten vastainen päätös
Tilasin korkeimmasta oikeudesta tuomioiden purkuhakemuspäätöksen. Korkein oikeus teki asiassa päätöksen 21.09.2018 Diaarinumero H2017/230 nro 1817. Päätöksessä esittelijänä on ollut Eeva Palaja, asian ovat ratkaisseet Jokela, Leppänen ja Välimaa.
Perustuslaki
https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/19990731
Euroopan ihmisoikeussopimus
https://www.finlex.fi/fi/sopimukset/sopsteksti/1999/19990063
YK:n ihmisoikeusjulistua
https://ihmisoikeusliitto.fi/ihmisoikeudet/ihmisoikeuksien-julistus/
Minulla on perustuslain mukaan omaisuuden suoja, kidutus on kielletty rikoslaissa, perustuslaissa ja ihmisoikeussopimuksissa. Minulla on perustuslailla taattu oikeus- ja sosiaaliturva. Korkein oikeus ei noudata perustuslakia eikä ihmisoikeussopimuksia. Perustuslain 106 §:n mukaan jos oikeuskäsittelyssä perustuslaki ja tavallinen laki on ristiriidassa niin perustuslaille on annettava etusija.
4. Syyttäjä Sulo Heiskari on toiminut esteellisenä syyttäjänä näissä oikeudenkäynneissä:
R98/503 Ylivieskan käräjäoikeus 01.06.1998 R98/71 144 R02/393 Ylivieskan kärjäoikeus 15.02.2002 RD01/361 10046
S01/320 Ylivieskan käräjäoikeus 30.01.2001 K00/1003 148
S00/1437 Ylivieskan käräjäoikeus 13.11.2000 K00/1003 1311
S01/447 Ylivieskan käräjäoikeus 28.02.2001 K001/1003 280
R98/692 Ylivieskan käräjäoikeus 26.08.1998 R98/90 224
R03/150 Ylivieskan käräjäoikeus 19.12.2002 R02/276 R1.OH.KP
Ylivieskan käräjäoikeuden päätös 30.05.1996 nro 860
Ylivieskan käräjäoikeuden päätös 03.01.1997 96/531
Ylivieskan käräjäoikeuden päätös 28.06.1996 nro 900
Ylivieskan käräjäoikeuden tuomio 26.08.1998 nro 228
Ylivieskan käräjäoikeudenpäätös 19.09.2000 bro 1066
Ylivieskan käräjäoikeuden tuomio 03.10.2000 nro 1050
Vaasan hovioikeuden tuomio 21.05.1999 nro 521
Vaasan hovioikeuden päätös 08.12.2000 nro 1376
Vaasan hovioikeuden päätös 07.05.2001 nro 545
Vaasan hovioikeuden päätös 13.01.2000 nro 39 R98/692
Vaasan hovioikeuden päätös 31.01.2000 nro 39
Korkeimman oikeuden päätös 11.01.2002 R2000/206 nro 0017
Korkeimman oikeuden päätös 24.01.2001 H2000/386 nro 0143
Korkeimman oikeuden päätös 20.09.2001 nro 1841
Korkeimman oikeuden päätös 10.07.2003 H2001/318 nro 1800
Korkeimman oikeuden päätös 10.07.2003 H2002/16 nro 1801
Korkeimman oikeuden päätös 10.07.2003 H2002/210 nro 1802
Korkeimman oikeuden päätös 28.06.2002 H2001/138 nro 1771
Korkeimman hallinto-oikeuden päätös 22.12.2004 3383 nro 17602/04
konkurssiasiat
K
96/531, PR-Teollisuus Oy (hja Alavieskan Puurakenne
Konkurssituomio
3.1.1997/1
K 97/1236 International Timber (hja Eläke-Varma
Keskinäinen yhtiö)
Konkurssituomio 7.9.1998/963
K 00/1003
Erkki Aho (hja Alavieskan Puurakenne)
ratkaisu 28.2.2001/280,
rauennut/sillensä, valitettu hovioikeuteen
K 10/5019 Erkki Aho
(hja Mikko Kovalainen)
ratkaisu 4.1.2011/38, peruutettu
K
10/3862 Erkki Aho (hja Mikko Kovalainen)
ratkaisu 30.8.2010/4430,
sillensä, muu syy
K 11/1589 Erkki Aho (hja Mikko
Kovalainen)
ratkaisu 26.9.2012/7257, rauennut, sillensä
ITC
Finland Oy:n konkurssi, ei löytynyt diaarista Rikosasiat:
R
98/71 Asia: velallisen vilpillisyys
ratkaisu 1.6.1998/144
R
98/90 Asia: muut rikoslakia vastaan tehdyt rikokset
ratkaisu
26.8.1998/1
ratkaisu 13.8.1998
RD 01/361 ratkaisu
15.2.2002/10046 , jätetty tutkimatta
R 05/506 asianomistajana
Tapio Lahola
Tuomio 28.11.2005/529, valitettu hovioikeuteen
R
10/506, asianomistaja Mikko Kovalainen
Tuomio 6.9.2010/1034,
valitettu hovioikeuteen
R 11/537 asianomistaja Markku Koski
Tuomio
27.7.2011/587, valitettu hovioikeuteen
Rikosasiaa, jossa
asianomistajana Torsti Kalliokoski, ei löytynyt diaarista
Rikosasia
R 97/288 koskee muuta vastaajaa, rikosilmoituksen numerolla ei löydy
diaarista
S 95/1488 Kja Alavieskan Puurakenne, vjat: Erkki Aho,
Kari Konu, Markku Koski, PR-Teollisuus Oy, Remes Jouni ja Virta
Heino, asiaan osallisena PR-Teollisuus Oy:n konkurssipesä
Ratkaisu
28.6.1996 , hyväksytty kokonaan tai osittain
Katriina
Rantinsalo
hallintosihteeri
Ylläoleva on hallintosihteeri Katriina Ratinsalon ilmoitus asiakirjapyyntööni.
PR-Teollisuus Oy:n markkinoilta poistaminen tapahtui rikollisesti. Kera Oy oli päättänyt poistaa PR-Teollisuus Oy:n markkinoilta, mutta siitä huolimatta se oli myymässä maa-alueet, kiinteistöt, koneet, laiteet ja tuoteoikeudet sekä keskeneräisen tilauskannan Euronio Oy:lle ( myöh. PR-Teollisuus Oy). Kauppasopimuksissa tehtiin 63 miljoonan törkeä petos ja kaupanvahvistajana toimi tuleva syyttäjä Sulo Heiskari. Myyjä Kera Oy tiesi, että perustettava yrtys PR-Teollisuus Oy oli markkinoilta poistettavien listalla. Asiasta Pentti Ahippaisen kirjallinen todistus. Minä Erkki Aho voin valaehtoisesti todistaa saman asian.
Kirjassani
Olet Maamme Armahin Suomenmaa ISBN 952-91-4593-X on sivulla 277-285
Alavieskan
Puurakenne Oy:n konkurssipesän ja Euronio Oy:n (myöh. PR-Teollisuus
Oy) väliset kauppasopimukset. Alavieskan
Puurakenne Oy:n konkurssipesä myi Euronio O:lle ( myöhemmin PRTeollisuus
Oy) 11.05.1995 kolmella eri kauppasopimuksella maa-alueet, koneet ja
laitteet, tuoteoikeudet sekä keskeneräisen tilauskannan. Myyjinä
toimivat väliaikaiset konkurssipesän hoitajat Antti Latola ja Hannu
Maskonen. Heidän päämiehinään olivat Arsenal Oy ja Kera Oy.
Alavieskan
Puurakenne Oy:n konkurssipesän väliaikaiset pesänhoitajat Antti
Latola ja Hannu Maskonen myivät kiinteää omaisuutta
konkurssisäännön 50 a §:n vastaisesti. He myivät toisen
omaisuutta omanaan, koska heillä ei ollut esittää valtakirjoja. He
toimivat maakaaren 2 luvun 3 §:n vastaisesti. He salasivat
kaupanteossa 48 pantatut kiinnitykset kuten kauppasopimuksista käy
ilmi. Niistä ei ole kauppasopimuksissa mitään mainintaa.
Kysymyksessä oli 63 miljoonan törkeä petos.
Kaupanvahvistajan on toiminut tuleva syyttäjä Sulo Heiskari, joka on toiminut syyttäjänä kaikissa kauppasopimuksista ja niistä johtuvissa oikeudenkäyneissä.
Kihlakunnansyyttäjä Sulo Heiskari on toiminut esteellisenä syyttäjänä asioissani noin 20 vuoden ajan. Esteellisyys johtuu siitä, että syyttäjä Sulo Heiskari on toiminut tai ainakin on merkitty kaupanvahvistajaksi kaupoissa, jossa hän käyttää syyteoikeutta ja arvoi näin omien toimiensa lainmukaisuutta. Väliaikaiset pesänhoitajat eivät saa myydä kiinteää omaisuutta konkurssisäännon 50 §:n mukaan. Syyttäjä Heiskari on esteellinen syyttäjistä annetun lain mukaan.
Kaupanvahvistus
Lisäksi kauppakirjan allekirjoittaja Heino Virta todistaa, ettei hän ole
koskaan nähnytkään kaupanvahvistaja Sulo Heiskaria.
Lisäksi kaupanvahvistajan kutsuma todistaja Arto Ranta-Ylitalo todistaa, ettei hän ole ollut paikalla kun kaupat on vahvistettu.
Lisäksi kaupoissa salattiin 48 miljoonan pantatut kiinitykset, joista tässä esimerkkinä yksi sivu. Kysymyksessä on siis 63 miljoonan törkeä petos.
Syyttäjä Sulo Heiskarin esteellisyys on kiistaton ja esteellisyys on virkarikos. Omien rikostensa peittelemiseen syyttäjä Heiskari organisoi uusia rikostutkintoja väärän oikeudenpäätöksen perusteella, jossa hän itse oli keskeinen rikollinen. Mikään rikos ei ole vanhentunut johtuen SSP-sopimuksesta sekä siitä, että ulosotto on voimassa ja asiat ovat olleet keskeytyksettä vireillä yli 25 vuotta. Kysymyksessä on kiistatta ihmisoikeusrikokset , kidutus , sekä perustuslain vastaiset toimet.
Syyttäjän puolueettomuusvaatimus. Oikeusjärjestyksessämme omaksuttujen periaatteiden mukaan virkamies ei saa käsitellä asiaa, johon nähden hän on esteellinen.
Syyttäjiin kohdistuvia esteelisyysasioita ei Suomessa ole käsitelty pääasiassa siitä syystä, että syyttäjäpiireissä on ollut vain yksi syyttäjä.
Syyttäjän
esteettömyys on kuitenkin ehdoton prosessin edellytys.
Eduskunnan
lakivaliokunnan mietinnön (LAVM 20/1996 vp ) mukaan
"esteellisyysperustetta ei yksilöidä siinä määrin, että
hän on esteellinen käsittelemään asiaa. Siksi tarvitaan
yleissäännös tilanteisiin, joissa puolueettomuuden voidaan
objektiivisesti arvioida katsoa vaarantuvan. Arvioinnissa on
harkittava, minkälainen suhde syyttäjällä on käsiteltävään
asiaan, asianosaisiin tai asiassa muutoin esiintyviin
henkilöihin".
Yleislausekkeen tarkoituksena on korostaa
julkista valtaa edustavan syyttäjän puolueettomuusvaatimusta.
Arvioitaessa sitä, onko syyttäjä menettänyt puolueettomuutensa ei
lähtökohdaksi oteta syyttäjän tosiasiallista puolueellisuutta,
vaan yleinen käsitys siitä, onko olemassa seikkoja, joiden
perusteella syyttäjän puolueettomuuden voidaan objektiivisesti
katsoa vaarantuneen. (Frände,Dan: Finsk straffprocesrätt I
s.128-129).
Syyttäjän esteellisyydestä säädetään
yleisistä syyttäjistä annetun lain 12 §:ssä. Säännöksen 1
momentin 6) kohdan niin sanotun yleisen esteellisyysperusteen mukaan
syyttäjä on esteellinen, jos "muu kuin 1-5 kohdassa
tarkoitettu seikka on omiaan antamaan perustellun aiheen epäillä
hänen puolueettomuuttaan asiassa.
Syyttäjälain 12 §:
1)
asianosaisjääviys,
2) intressijääviys,
3)
asiamiesjääviys,
4) palvelusuhdenjääviys,
5)edustusjääviys,
6)
yleinen esteellisyysperuste, muu kuin 1-5 kohdassa tarkoitettu seikka
on omiaan antamaan perustellun aiheen epäillä hänen
puolueettomuuuttaan asiassa.
Syyttäjän tehtävänä
oikeudessa on syytteen nostaminen, ajaminen ja lopulta toteen
näyttäminen. Syyttäjän tehtävänä oikeudenkäynnissä on
oikeudenmukainen lopputulos. Syyttäjällä on osavastuu tuomion
lainmukaisuudesta.
Syyttäjä joutuu syyteharkinnassaan ja
syytettä oikeudenkäynnissä ajaessaan arviomaan, minkä merkityksen
hän antaa ristiriitaisille todisteille ja mitä hän pitää asiassa
totena. Syyttäjän suorittaman todistajakertomuksen
luotettavuusarvioinnin äärimmäinen mahdollisuus on, että syyttäjä
katsoo todistajan syyllistyneen perättömään lausuman antamiseen
ja siitä rikosilmoituksen. Syyttäjän tulee muistaa myös hyvä
syyttäjätapa.
Oikeudenkäytölle on perinteisesti asetettu vaatimukseksi, että sen on oltava paitsi varmaa, myös nopeaa ja halpaa.
Syyttäjä Sulo Heiskarin esteellisyys on kiistaton ja samaa mieltä kanssani oli myös laillisuusvalvoja Jarmo Hirvonen. Sen lisäksi, että syyttäjä Sulo Heiskari oli toiminut kaupanvahvistajana kaupoissa , joista oikeutta käytiin, niin hän oli vahvistanut laittoman kaupan, koska se oli tehty konkurssisäännön, maakaaren ja kaupanvahvistaja-asetuksen vastaisesti. Lisäksi kaupoissa oli salattu 48 miljoonan pantatut kiinnitykset sekä ilmoitettu keskeneräinen tilauskanta 15 miljonaa suuremmaksi kuin se todellisuudessa oli. Törkeä petos oli 63 miljoonaa markkaa.
Konkurssisääntö
50 a § (31.1.1995/110)
Väliaikainen
pesänhoitaja voi myydä velallista ja suurimpia velkojia kuultuaan
konkurssipesään kuuluvaa irtainta omaisuutta siinä laajudessa kuin
se on välttämätöntä tappioiden välttämikseksi tai kka
konkurssipesän hallinnosta tai hoidosta aihetuvien kustannusten
maksamiseksi.
Maakaari 2 luku 3 § Valtuutus kiinteistön kauppaan
Valtuutus kiinteistön myyntiin on tehtävä kirjallisesti. Myyjän on allekirjoitettava valtakirja ja siitä on käytävä ilmi asiamies ja myytävä kiinteistö.
Koska väliaikaiset pesänhoitajat Antti Latola ja Hannu Maskonen myivät lainvastaisesti toisen kiinteää omaisuutta ilman valtakirjaa ja vielä konkurssisäännön vastaisesti salaten 48 miljoonan pantatut kiinnitykset, niin rikos on kiistattomasti tapahtunut. Suomen lain mukaan rikoksen avulla tehty oikeustoimi on pätemätön. Teko täyttää kiistatta törkeän petoksen tunnusmerkistön. Kera Oy oli päättänyt poistaa PR-talot markkinoilta ylikapasiteetin purkamiseksi. Kera Oy oli Alavieskan Puurakenne Oy:n konkurssipesän toinen päämies ja toinen oli Arsenal Oy. Markkinoilta poistamispäätöksestä huolimatta se myi kiinteistöt, maa-alueet, koneet ja laitteet sekä tuoteoikeudet markkinoilta poistettavalle yritykselle. Kera Oy:ssä oli päätetty markkinoilta poistettavat yritykset. Kera Oy käytti saattohoitajia tehtävän suorittamiseen. Toimialarationalisointi oli päätetty myös SSP-sopimuksessa 22.10.1993.
Ostajien joukkoon oli soluttautunut Kera Oy:n saattohoitajaksi epäilemämme erikoisella tavalla konkurssiin ajetun Alavieskan Puurakenne Oy:n talouspäällikkö kauppatieteen maisteri Jouni Remes, joka oli tullut Alavieskan Puurakenne Oy:n palvelukseen Kera Oy:n kirjallisen suosituksen perusteella. Jouni Remes teki muiden osakkaiden tietämättä Kera OY.n kanssa sopimuksen, ettei Kera Oy:tä käytetä rahoittajana. Jos muut osakkaat olisivat tienneet asiasta niin koko yritystä ei olisi perustettu. Remeksen toiminta oli yksi osa törkeää petosta. Remeksen tekemä sopimus kirjan sivulla 276.
Myyjä tiesi, että myytävä kohde oli markkinoilta poistettavien listalla. Ostajien joukkoon oli Kera Oy:n kirjallisen suosituksen perusteella otettu henkilö, joka jonka oli tehnyt muiden osakkaiden tietämättä Kera Oy:n kanssa sopimuksen, josta hän ei kertonut muille osakkaille. Jos osakkaiden tiedossa olisi ollut tämä sopimus, niin koko yritystä ei olisi perustettu eikä kauppoja olisi tehty.
Rikoslaki 19.12.1889/39 36 luku 2 § (24.8.1990/769). Törkeä petos.
Jos petoksessa 1) tavoitellaan huomattavaa hyötyä, 2) aiheutetaan huomattavaa tai erityisen tuntuvaa vahinkoa 3) rikos tehdään käyttämällä hyväksi vastuulliseen asemaan perustuvaa erityistä luottamusta tai) rikos tehdään käyttämällä hyväksi toisen erityistä heikkoutta tai muuta turvatonta tilaa ja petos on myös kokonaisuutena arvostellen törkeä, rikoksentekijä on tuomittava törkeästä petoksesta vankeuteen vähintään neljäksi kuukaudeksi ja enintään neljäksi vuodeksi.
Väliaikaiset konkurssipesänhoitajat Antti Latola ja Hannu Maskonen myivät myös keskeneräisen tilauskannan, jonka arvo oli todellisuudessa 15 miljoonaa markkaa pienempi kuin kaupantekohetkellä ilmoitettiin. Konkurssipesänhoitajien Latolan ja Maskosen toiminta on ollut myös kauppakaaren vastaista. Törkeä petos oli 63 miljoonaa markkaa. Tilauskannan suuruudeksi myyjä oli ilmoittanut 26 miljoonaa markkaa. Asia näkyy Kalevan lehtileikkeessä, jonka kopio on kirjani sivulla 286.
Kauppa oli siten myös kauppakaaren vastainen ja silloin voimassa olleen laki varallisuusoikeudellista oikeustoimista vastainen.
Kauppakaari
31.12.1734/3 9 §
Jos
tavara väärennetään, käyköön sen rikoksen niinkuin muunkin
varkauden. Jos käsityöläinen sen tekee, menettäköön myös
ammattioikeutensa. Jos joku myypi tavaran, jonka tietää
väärennetyksi tahi vilpinalaiseksi, niinkuin huonon hyvästä,
sekoitetun puhtaasta, olkoon sama laki. Väärästä mitasta ja
painosta säädetään 8 luvussa ja väärän rahan tekemisestä
Rikoskaaressa.
Myös
laki varallisuusoikeudellisista oikeustoimista 13.6.1929/228 esittää
tiettyjä ehtoja kaupantekemiselle eli kauppaehtojen
kohtuuttomuudelle.
30
§ Jos se, johon oikeustoimi on kohdistettu, on saanut sen aikaan
petollisella viettelyllä taikka jos hän on tietänyt tai hänen
olisi pitänyt tietää, että toinen on oikeustoimen tekijän sen
tekemiseen petollisesti vietellyt, ei oikeustoimi sido vieteltyä.
31
§ Jos joku, käyttäen hyväkseen toisen pulaa, ymmärtämättömyyttä,
kevytmielisyyttä tai hänestä riippuvaista asemaa, on ottanut tai
edustanut itselleen aineellista etua, joka on ilmeisessä
epäsuhteessa siihen, mitä hän on antanut tai myöntänyt, tahi
josta mitään vastiketta ei ole suoritettava, ei täten syntynyt
oikeustoimi sido sitä, jonka etua on loukattu.
32
§ Jos jonkun tahdonilmaisu on erhekirjoituksen tai muun hänen
erehdyksensä johdosta saanut toisen sisällyksen, kuin on
tarkoitettu, ei tahdonilmaisu sellaisena sido sen antajaa, jos se,
johon tahdonilmaisu on kohdistettu, tiesi tai hänen oli pitänyt
tietää erehdyksestä.
33
§ Oikeustointa, jota muuten olisi pidettävä pätevänä, älköön
saatettako voimaan, jos se on tehty sellaisissa olosuhteissa, että
niistä tietoisen olisi kunnian vastaista ja arvotonta vedota
oikeustoimeen, ja sen, johon oikeustoimi on kohdistettu, täytyy
olettaa niistä tietäneen.
37
§ Jos oikeustoimen ehto on kohtuuton tai sen soveltaminen johtaisi
kohtuuttomuuteen, ehtoa voidaan joko sovitella tai jättää se
huomioon ottamatta. Kohtuuttomuutta arvosteltaessa on otettava
huomioon oikeustoimen koko sisältö, osapuolten asema, oikeustointa
tehtäessä ja sen jälkeen vallinneet olosuhteet sekä muut seikat.
Kauppalaki
27.3.1987/355 määrittelee irtaimen kaupan.
Tiedot
tavarasta 18 § Tavarassa on myös virhe, jos se ei vastaa niitä
tietoja, jotka myyjä on antanut tavaran ominaisuuksista tai käytöstä
tavaraa markkinoitaessa tai muuten ennen kaupantekoa ja joiden
voidaan olettaa vaikuttaneen kauppaan.
Tavarassa
on myös virhe, jos se ei vastaa niitä tietoja, joita joku muu kuin
myyjä, aikaisemmassa myyntiportaassa tai myyjän lukuun, on ennen
kaupantekoa tavaraa markkinoitaessa antanut sen ominaisuuksista tai
käytöstä ja joiden voidaan olettaa vaikuttaneen kauppaan. Tavaran
ei kuitenkaan katsota olevan virheellinen, jos myyjä ei ollut eikä
hänen olisi pitänytkään olla selvillä näistä
tiedoista.
Sellaisena
kuin se on -ehto 19 § Jos tavara on myyty "sellaisena kuin se
on" tai samankaltaista yleistä varaumaa käyttäen, siinä
katsotaan kuitenkin olevan virhe, jos:
1)
tavara ei vastaa niitä tietoja, jotka myyjä on ennen kaupantekoa
antanut sen ominaisuuksista tai käytöstä ja joiden voidaan olettaa
vaikuttaneen kauppaan
2)
myyjä on ennen kaupantekoa laiminlyönyt antaa ostajalle tiedon
sellaisesta tavaran ominaisuuksia tai käyttöä koskevasta
olennaisesta seikasta, josta hänen täytyy olettaa tienneen ja josta
ostaja perustellusti saattoi olettaa saavansa tiedon, ja
laiminlyönnin voidaan olettaa vaikuttaneen kauppaan; tai
3)
tavara on olennaisesti huonommassa kunnossa kuin ostajalla sen hinta
ja muut olosuhteet huomioon ottaen on ollut perusteltua aihetta
edellyttää.
Kaupanvahvistajaksi on kauppakirjojen mukaan merkitty tuleva syyttäjä Sulo Heiskari. Toinen kauppakirjan allekirjoittaja Heino Virta todistaa kirjallisesti ettei hän ole koskaan tavannut kaupanvahvistaja Sulo Heiskaria. Heino Virran todistus kirjan sivulla 294.
Kaupanvahvistajan kutsuma todistaja PR-talojen talomyyjä Arto Ranta-Ylitalo todistaa KRP:n kuulusteluissa, että hän ei ollut paikalla, kun kauppasopimukset on allekirjoitettu. Kaupanvahvistaja-asetus edellyttää, että kaupanvahvistaja ja kaupanvahvistajan kutsuma todistaja ovat paikalla, kun kaupat vahvistetaan. Näin ei ole ollut. Siksi kauppa on mitätön. Syyttäjä Sulo Heiskari on merkitty kaupanvahvistajaksi kaupoissa, jossa hän on toiminut syyttäjänä. Hän on varmasti esteellinen syyttäjistä annetun lain perusteella.
Maakaaren 2 luku Kiinteistön kauppa 1 § Kauppakirjan muoto
Kiinteistön
kauppa on tehtävä kirjallisesti. Myyjän ja ostajan tai heidän
asiamiehensä on allekirjoitettava kauppakirja. Kaupanvahvistajan on
vahvistettava kauppa kaikkien kauppakirjan allekirjoittajien läsnä
ollessa.
Kauppakirjasta
on käytävä ilmi:
1)
luovutustarkoitus;
2)
luovutettava kiinteistö;
3)
myyjä ja ostaja; sekä
4)
kauppahinta ja muu vastike.
Kauppa
ei ole sitova, ellei sitä ole tehty tässä pykälässä säädetyllä
tavalla. Jos myyjä ja ostaja ovat sopineet kauppakirjaan merkittyä
suuremmasta kauppahinnasta tai muusta vastikkeesta, myyjällä ei ole
oikeutta saada perityksi enempää kuin mitä kauppakirjaan on
merkitty.
Kaupanvahvistaja-asetus
28.12.1979/1080 3 § (17.1.1992/25)
Luovutuskirjan
oikeaksi todistaminen. Kaupanvahvistaja todistaa oikeaksi maakaaren 1
luvun 2 §:ssä tarkoitetun luovutuskirjan merkitsemällä
todistuksen luovutuskirjaan. Todistuksesta tulee käydä ilmi
luovutuskirjan allekirjoittaneiden henkilöiden nimet sekä heidän
henkilöllisyytensä toteaminen. Todistuksessa on mainittava, ovatko
allekirjoittajat olleet yhtaikaa saapuvilla, sekä että he ovat
myöntäneet luovutuskirjan oikeaksi ja sen omakätisesti
allekirjoittaneet. Siinä on lisäksi mainittava luovutuskirjan
oikeaksitodistamispaikka ja -aika. Kaupanvahvistajan, jonka on
mainittava virka-asemansa tai tuomioistuimen hänelle antama määräys
toimialueineen, sekä hänen kutsumansa esteettömän todistajan on
allekirjoitettava todistus. Jos luovutuskirjaa on laadittu useita
kappaleita, todistus on merkittävä jokaiseen niistä. Kirjallinen
esisopimus on todistettava samalla tavoin kuin luovutuskirja.
Oikeudenkäymiskaari
17 luku 43 § (29.7.1948/571)
Milloin
lain mukaan oikeustoimi on päätettävä esteettömäin todistajain
läsnä ollessa tai esteettömän todistajan on toimituksessa oltava
läsnä, olkoon, mikäli erikseen ei ole toisin säädetty,
sellaiseksi todistajaksi esteellinen:
1)
se, joka 30 §:n mukaan ei saa vannoa todistajanvalaa;
2)
se, joka itse on toimituksessa asianosainen tai jonka oikeutta
toimitus koskee tahi joka itse on oikeustoimeen osallinen taikka
jonka hyväksi oikeustoimi tehdään;
3)
se, joka on 20 §:ssä tarkoitetussa suhteessa henkilöön, joka
toimituksessa on asianosainen tai jonka oikeutta toimitus koskee tahi
joka on oikeustoimeen osallinen tai jonka hyväksi oikeustoimi
tehdään; taikka
4)
se, joka on 20 §:ssä tarkoitetussa suhteessa siihen, jonka
tehtäviin toimitus kuuluu, tai notaarin tahi viran tai toimen
haltijaan, jota käytetään oikeustoimen tekemisessä.
Syyttäjän tehtävät määrätään laissa Laki yleisistä syyttäjistä 11.3.1997/199. 1 § Syyttäjän asema ja tehtävät.
Syyttäjän
tehtävänä on huolehtia rikosoikeudellisen vastuun toteuttamisesta
rikosasian käsittelyssä, syyteharkinnassa ja oikeudenkäynnissä
asianosaisten oikeusturvan ja yleisen edun vaatimalla tavalla.
Tehdessään tähän liittyvät oikeudelliset ratkaisut ja muut
toimenpiteet syyttäjän on noudatettava tasapuolisuutta,
joutuisuutta ja taloudellisuutta.
Esteellisyys
määritellään 12 §. Syyttäjä on esteellinen, jos:
4)
hän on palvelussuhteessa tai käsiteltävään asiaan liittyvässä
toimeksiantosuhteessa asianosaiseen taikka siihen, jolle asiassa on
odotettavissa hyötyä tai vahinkoa;
6)
muu kuin 1–5 kohdassa tarkoitettu seikka on omiaan antamaan
perustellun aiheen epäillä hänen puolueettomuuttaan asiassa.
Syyttäjä Sulo Heiskari on toiminut kaikissa kauppasopimuksista käydyissä oikeudenkäynneissä ja niistä johtuvissa oikeudenkäynneissä esteellisenä syyttäjänä
Alavieskan Puurakene Oy:n konkurssipesä haastoi PR-Teollisuus Oy:n ja Ylivieskan käräjäoikeuteen maksamattomista takauksista. Kirjani sivu 298. Haasteiden toimittamisesta asianosaisille vastaa syyttäjä Sulo Heiskari. Asiakirjassa on käräjäsihteerin käsin kirjoitettu teksti Tiedoksiannot? Huom. Aho, Koski ja Virta eivät ole palauttaneet tiedoksiantotodistuksia.
Syyttäjä Heiskari ei ollut lähettänyt tiedoksiantoja asianosaisille.
Asianosaisia käräjäoikeudessa oli edustanut heidän tietämättään ja ilman heidän valtakirjojaan ja toimeksiantojaan asianajaja Jouni Vihervalli. Valitimme asiasta Suomen Asianajajaliittoon. Kirjan sivu 299-300. Asianajaja Vihervalli tunnustaa, ettei hän ole edes keskustellut puhelimessa kantelijoiden kanssa.
Alavieskan Puurakenne Oy:n konkurssipesä purki tekemänsä kaupat PR-Teollisuus Oy:n kanssa 19.3.1996. Kirjan sivut 307-308 sekä toinen purkusopimus 18.4.1996 Kirjan sivu 305. Myyjän purkuoikeudesta on säädetty Kauppalain 54 §:ssä. Kiinteistön kaupat purettiin lain vastaisesti, koska kaupanvahvistajaa ei ollut paikalla.
Kaupanpurkuilmoitus on peruuttamaton ,ks. Telaranta: Sopimusoikeus Helsinki 1990 s.1939. Kun ko. kauppa on purettu, niin myös takaussitoumukset raukevat. Takaussitous on liitännäinein kauppasopimukseen, joten missään tapauksessa takaukset eivät voi jäädä voimaan pääsitoumus purettaessa.Kirjan sivuilla 309 – 310 varatuomari Jorma Herttuaisen kirje Alavieskan Puurakenne Oy:n konkurssipesälle.
Takaukset olivat maksettu kokonaan. Kirjan sivu 302 summa 401 404,45 markkaa, kirjan sivu 303 summa 500 000,00 markkaa, kirjan sivu 304 summa 100 000, 00 markkaa. Takauksista oli maksettu kaikkiaan 1 641 444,45 markkaa, mikä näkyy asianjaja Asko Keräsen kirjeestä asianajaja Hannu Maskoselle. Katso kirjan sivut 516-517.
Konkurssipesänhoitaja Hannu Maskonen on tehnyt oman lopullisen ratkaisunsa sen jälkeen, kun hän oli pyytäänyt minua lopettamaan asioiden penkomisen ja maksamaan hänelle 10 000 markkaa jotta hän ei hae minua henkilökohtaiseen konkurssiin. Minä en suostunut Maskosen vaatimuksiin ja Maskonen haki minut henkilökohtaiseen konkurssiin. Sen jälkeen hän teki oman ratkaisunsa ja "putosi" parvekkeelta.
Minä, Erkki Aho, olen joutunut syyttömänä kärsimään 4 konkurssia, yhden 75 päivän ehdottoman vankeustuomion, mikä muutetiin ehdonalaiseksi ja yhden 5 kuukauden vankeustuomion, mikä muutettin ehdonalaiseksi sekä 7 kunnianloukkaustuomiota. Olen menettänyt Suomen valtion rikollisen toiminnan johdosta, yritykseni, omaisuuteni, ihmisarvoni ja minulle on aiheutettu avioero valtion rikollisen toiminnan johdosta. Olen ollut luottokelvottomana yli 25 vuotta enkä ole voinut harjoittaa yritystoimintaa. Minä en ole saanut esteetöntä rikostutkintaa eikä oikeudenmukaista oikeudenkäyntiä 25 vuoteen. Minut on pidätetty useita kertoja rikollisten toimesta ja minä on joutunut olemaan maan paossa Suomessa, Ruotsissa ja Bulgariassa. Minä joutunut hakemaan poliittista turvapaikkaa Suomen valtion rikollisen toiminnan johdosta Euroopan Unionilta eli oikeuskomisaari Vera Jourovalta sekä Bulgarian presidentiltä. Minä on menettänyt terveyteni sairastuttuani syöpään ja korkeaan verenpaineeseen. Syövän onnistuin voittamaan, mutta korkea verenpaine on tuhonnut elimistöäni ja on edelleenkin hengenvaarallisen korkea. Minulle on aiheutettu avioero valtion rikollisen toiminnan johdosta. Tämä on minulle äärettömän raskas ja vaikea asia.
Minä olen käynyt Kalajoen terveyskeskuksessa lääkärin tarkastuksessa korkean verenpaineeni takia. Minulla on suuri riski saada aivoinfarkti tai sydänkohtaus. Minulta leikattiin oikeastaan olkapäästä tyvisolusyöpä Oulaskankaan sairaalassa. Olen tehnyt testamentin kirjahyllyni viinakaapin valmiiksi kuolemani varalta. Minua on kidutettu Suomen valtion rikollisen toiminnan kohteena yli 26 vuotta ja tunnen, että kiduttajat pääsevät kohta tavoitteesensa.
5. Epäilen, että ns. Koiviston konklaavilla, salaiseksi julistetulla SSP-sopimuksella ja Aktiv Hansa-kaupalla on suora yhteys PR-talojen konkurssivyyhteen.
Koiviston konklaavi ilman musiikkia 18 min 40 sek
https://www.youtube.com/watch?v=qxYWewCG9M8
Suomessa tehdyt valtiopetokset
https://www.youtube.com/watch?v=dYXZeR3TtAk
Koiviston
konklaavi on valtiopetos?
Tasavallan
presidentti Mauno
Koivisto kutsui
06.05.1992 tasavallan presidentin linnaan oikeusjärjestelmän
edustajia kokoukseen, jossa heitä ohjeistettiin antamaan pankeille
suosituimmuusasema riita-asioissa ja syytesuoja niissä johtuvissa
asioissa. Kokouskutsu oli Martti
Mannisen allekirjoittama
ja päivätty 16.04.1992.
Kokouksessa
teemoina olivat
1. Tuomioistuinten yhteiskunnallinen vallankäyttö
ja riippumattomuus
2. Tuomioistuimen toiminnan
arvostelu
Kokouksessa johti puhetta silloinen KKO:n
presidentti Heinonen.
Palveriin osallistuivat tasavallan presidentti Mauno
Koivisto,
rouva Tellervo
Koivisto,
KKO:n presidentti Olavi
Heinonen,
oikeusneuvos Erkki-Juhani
Taipale,
oikeusneuvos Per
Lindholm,
KHO:n hallintoneuvos Pekka
Hallberg,
kihlakunnantuomari Markku
Arponen,
ylituomari Olli
Karikoski,
pormestari Juha
Kettunen,
Itä-Suomen HO:n presidentti Esko
Kilpeläinen,
Vaasan HO:n presidentti Erkki
Rintala,
oikeusneuvos Mikko
Tulokas,
professori Aulis
Aarnio,
apulaisprofessori Jukka
Kekkonen,
erikoistutkija Jyrki
Tala,
professori Leena
Kartio,
professori Olli
Mäenpää,
dosentti Juha
Pöyhönen,
professori Kirsti
Rissanen,
professori Kaarlo
Tuori,
oikeustieteen lisensiaatti Veli-Pekka
Viljanen, Antti Kivivuori,
professori Jaakko
Uotila,
kansliapäällikkö Jaakko
Kalela,
erityisavustaja Martti
Manninen ja
Ratan johtaja Jorma
Aranko.
Suomen
perustuslain 2 §:n mukaan tuomiovaltaa käyttävät riippumattomat
tuomioistuimet.
KKO:n päätöksistä on todettavissa, että
oikeudenkäytön linjaus muuttui Koiviston pitämän tilaisuuden
jälkeen pankkeja suosivaksi.
Toukokuun
tuomarineuvoston kokous ei ollut ainoa laatuaan. Professori Kekkonen
oli
– Koivisto-kriittisyydestään huolimatta – erään kokouksen
pääalustajana. Tuolloin käsiteltiin lähinnä talousrikoksia ja
niiden tutkintaa. Presidentti ei kuitenkaan päässyt paikalle, vaan
iltaa isännöi oikeusministeri Matti
Louekoski.
Lopulta hänellekin tuli kiire, ja emännäksi siirtyi Tarja
Halonen.
Suomen piti täyttää Euroopan Yhteisön määrittämät kriteerit päästäkseen Euroopan Yhteisön jäseniksi. Presidentti Mauno Koiviston johdolla päätettiin pelastaa Suomen pankit. Käytännön toteutus tapahtui Esko Ahon hallituksen ja 4 ostajapankin välisellä sopimuksella, jossa määriteltiin tiettyjen alojen yritysten poistamisperusteet ja määriteltiin kaatamisperusteet. Tämä operaatio onnistui vain antamalla syytesuoja rikollisille.
SSP-sopimus
https://www.youtube.com/watch?v=ZUXRy7336rY
Toimialarationalisointi
https://www.youtube.com/watch?v=MKxCNequ31E
Saattohoitajat
https://www.youtube.com/watch?v=mB1U6KXh3rA
Salaiseksi
julistettu SSP-Sopimus
Suomen
Säästöpankki-SSP Oy:n pilkkomissopimus solmittiin 22.10.1993
Suomen valtion ja neljän ns. ostajapankin (SYP, KOP, Osuuspankit ja
Postipankki) välillä. Tässä salaiseksi julistetussa sopimuksessa
sovittiin toimialakohtaiset listaukset yrityksistä, jotka tullaan
viemään konkurssiin, sekä määriteltiin kaatamisperusteet
luottomäärien ja asiakkuuksien pohjalta. Jos asiakas toimi
joillakin seuraavista toimialoista, niin pankeille annettiin vapaus
poistaa yritys markkinoilta ja laittaa saatavansa valtion avoimeen
pankkitukipiikkiin: kiinteistösijoittaminen ja
kiinteistösijoittamiseen verrattava kiinteistötoiminta, muu
sijoittaminen, rakentaminen, vähittäiskauppa, hotelli- ja
ravintolatoiminta, vapaa-aikatoiminta. SSP-sopimus solmittiin
pääministeri Esko
Ahon hallituksen
toimesta. Valtionvarainministerinä toimi Iiro
Viinanen
ja sisäministerinä Mauri
Pekkarinen.
Nämä kolme ministeriä muodostivat valtioneuvoston ”sisäpiirin”.
Suomen 1990-luvun pankkikriisissä ja suuren lamassa toteutettiin
Suomen historian suurin omaisuuden ryöstö. Liituraitojen jäljiltä
jäi kitumaan 280 000 elinkautista lumevelkavankia, joista 14 500
valitsi lopullisimman ratkaisun. Katkeraa kansaa kasvaa jo kahdessa
sukupolvessa.
”Tyhminkin pankinjohtaja tajusi Esko Ahon
luvanneen ilmaista rahaa”
Keski-Pohjanmaan Säästöpankin
johtaja Korpela
sanoi
Seuralehden haastattelussa 15.11.2002, että ”katkaisimme
rahoitusneuvottelut kaikkien vaikeuksissa olleiden yritysten kanssa.
Tajusimme, että turha on keskustella ongelma-asiakkaan kanssa, koska
valtio maksaa pankin luottotappiot”.
MOT-ohjelmassa
29.11.1999 saman pankin isännistöä 15 vuotta johtanut
toimitusjohtaja Antti
Ojala sanoo
näin: ”Suoraan voin sanoa, että Suomen Säästöpankki ajoi
yrityksiä nurin saadakseen omaan käyttöönsä, omien vakuuksien,
oman varallisuutensa paikkaamiseksi pankkitukea avatusta valtion
piikistä. Voidaan vetää suora johtopäätös, että
ongelma-asiakkaat oli pankille riski, mutta tässä poistu kerralla
riski ja oma vakavaraisuus parani”.
Pankit puhdistivat
mahdolliset ja epävarmat saatavansa pankkituen avulla ja samalla
poistettiin markkinoilta 60 000 elinkelpoista yritystä, jotka olisi
voitu pelastaa kohdistamalla pankkituki suoraan yrityksille. Samalla
aiheutettiin puolen miljoonan työttömän armada Suomeen. Suomen
valtio oli pankeille varmempi maksaja kuin talousvaikeuksissa ollut
yrittäjä. Siksi terveitäkin yrityksiä kaadettiin surutta.
Konkursseissa kärsivät eniten yritysten omistajat, joilta katosi
tällä tavalla heidän elämäntyönsä, ihmisarvonsa ja
omaisuutensa. Luonnollisesti menettelystä kärsivät heidän
läheisensä, sukulaisensa, tuttavansa, takaajansa, yrityksen
työntekijät, toiset yritykset, tavarantoimittajat,
yhteistyökumppanit sekä kunnat, jotka menettivät verotuloja.
Kerrannaisvaikutukset olivat valtavat.
Kera
Oy:n ruumiinpesuryhmä
Kera
Oy:ssä perustettiin Helsingin Sanomien mukaan ns. ruumiinpesuryhmä,
jonka tehtävänä oli pelastaa ns. Kera Oy:n rahoittamat
ongelmayritykset ja muuten minimoida tappiot. Tappioiden minimointiin
liittyi kilpailevien yritysten markkinoilta poistaminen yhdessä
pankkien kanssa. Kera Oy:n ruumiinpesuryhmä toimi
varatoimitusjohtaja Seppo Arposen alaisuudessa ja sitä johti
kehityspäällikkö Veikko Anttonen. On syytä epäillä, että
asiasta olivat tietoisia KTM:n yrityskehitysosasto, johtaja Olavi
Änkö ja
hallitusneuvos Sakari
Arkio sekä
KTM:n kansliapäällikkö Matti
Wuoria.
Talonrakennusalalla
kysyntä romahti vuoden 1989 14 000 talopaketista vuoden1995 2900
talopakettiin. Ylikapasiteettia muodostui rajusti. Vuoden 1992
tilinpäätöksien mukaan Suomen Taloteollisuuden tulos oli 80
miljoonaa markkaa miinuksella ja vierasta pääomaa oli 214 miljoonaa
markkaa, Honkarakenne Oy oli miinuksella 30 miljoonaa ja vierasta
pääomaa oli 242 miljoonaa markkaa, Pyhännän Rakennustuote Oy oli
miinuksella 20 miljoonaa markkaa ja vierasta pääomaa oli 100
miljoonaa markkaa. Alavieskan Puurakenne Oy oli Suomen kolmanneksi
suurin talotehdas, jonka tappio oli vuonna 1992 vain miljoona markkaa
tappiolla ja vierasta pääomaa oli 36 miljoonaa markkaa.
Kera
Oy:ssä päätettiin poistaa markkinoilta Alavieskan Puurakenne Oy,
koska sillä oli vähiten velkaa eikä sillä ollut vahvoja
taustavoimia, koska se oli vasemmistotaustainen perheyritys.
Alavieskan Puurakenne Oy joutui velkasaneeraukseen ja velkasaneeraus
keskeytettiin vastoin tehtyjä sopimuksia.
Velkasaneerausmiehet
asianajajat Juhani
Tuomaala ja
Lauri
Ylipukki rahastivat
muutaman kuukauden työstä reilusti yli miljoona markkaa. Sellaista
rahastusta ei kestä hyvänkään talouden omaava yritys.
Alavieskan
Puurakenne Oy piti Vaasan käräjäoikeuden velkasaneerauksen
keskeyttämispäätöstä vääränä. Käräjäoikeus oli jättänyt
täysin huomioimatta kassavirtalaskelmat pidemmällä tähtäyksellä
sekä kaiken yrityksen saneerauksen eteen tehdyn työn. Tulopuolta ja
ennusteita käräjäoikeus ei huomioinut.
Alavieskan
Puurakenne Oy:n velkasaneerauksen pohjaksi oli hyväksytty
rahoituslaskelma, jonka olivat hyväksyneet sekä selvitysmiehet että
Kera Oy ja Säästöpankki- SSP Oy:n edustajat. Tätä taustaa vasten
tuntuu käsittämättömältä, että velkasaneeraus keskeytettiin.
Velkasaneerausmiehet olivat estäneet myymästä Alavieskan
Puurakenne Oy:tä sen omistamia Suomen Betonikattotilli Oy:n
osakkeita. Kauppa olisi syntynyt 370 000 markan hinnalla. Sen sijaan
velkasaneerausmiehet lisäsivät kaikin keinoin yrityksen kuluja
jotta yritys saataisiin mahdollisimman nopeasti konkurssiin.
Alavieskan Puurakenne Oy:n entinen toimitusjohtaja Tapani Kääntä
arvelee, että velkasaneerausmiehet estivät 100 talokaupan
syntymisen. Tästä kaupasta olisi ollut mahdollisuus saada kaksi
miljoonaa markkaa etumaksua. Alavieskan Puurakenne Oy piti saada
konkurssiin Kera Oy:n ja Arsenal Oy:n tahdosta. Alavieskan Puurakenne
Oy oli Keski-Pohjanmaan
Säästöpankin asiakas. SSP-sopimuksessa ko. säästöpankin
saatavat siirtyivät Arsenal Oy:lle.
Kun on tarkistettu 5000 pankkioikeudenkäyntiä niin vain yhdessä pankki on hävinnyt.
Käytäntö on osoittanut, että syytesuoja on annettu valtion viranomaisille kuten laillisuusvalvojille, oikeuksien tuomareille, syyttäjille, poliiseille, valtion virkamiehille, asianajajille sekä pankkien johtajille . Vain poikkeustapauksia syytesuoja murretaan. Edellä luetellut muodostavat Virkamafian. poliisit, syyttäjät ja oikeuslaitos ja laillisuusvalvojat eivät noudata perustuslakia ja ihmisoikeussopimuksia.
Jälkien
peittely – Aktiv Hansa-kauppa
Säästöpankkien
pilkkomissopimusta tehtäessä 22.10.1993 perustettiin
ongelmaluottoja varten omaisuudenhoitoyhtiö Arsenal Oy.
Perustamisvaiheessa yhtiöön siirrettiin n. 3600 lainaa ja
kesäkuuhun 1994 mennessä n. 34 000 lisää. Kaikkiaan Arsenaliin
siirrettiin lähes 80 000 ongelmaluottoa, joista luottotappiot
korvattiin siirtäjäpankeille m. 50 miljardin pankkituella eli
kansalaisten maksamilla verovaroilla. Arsenal sai salaiseksi
valtiontalouden tarkastusviraston raportin sillä perusteella, että
sille voi koitua vahinkoa raportin julkistamisesta. Valtiontalouden
tarkastusviraston mukaan Arsenalin on syytä varautua noin 500
miljoonan korvauksiin 13 yksityiselle ihmiselle tai yritykselle. On
todennäköistä, että raportissa oli vain jäävuoren huippu.
Raportin salaamisesta vastasi ministeri ja silloinen Vasemmistoliiton
puheenjohtaja Suvi Anne Siimes.
Aktiv
Hansa Oy ja C&A Finland Oy ostivat 31.3.2000 ministeri Suvi
Anne Siimeksen allekirjoittamalla
kauppakirjalla Arsenal omaisuudenhoitoyhtiöiden 12,2 miljardin
markan saatavat 5 %:lla todellisesta arvosta eli 600 miljoonalla
markalla. Ongelmaluottoja oli n. 60 000 kappaletta.
Nyt näitä
saatavia ulkomainen perintäyhtiö perii täydestä arvosta korkealla
korolla suomalaisilta kansalaisen kuolemaan saakka ja eduskunnan
päätöksellä vielä senkin jälkeen eli kuolinpesältä.
Erikoista
kauppakirjassa on se, että ministeri myi nämä ongelmaluotot vaikka
Arsenal Oy:llä oli oma toimiva johto. Kauppasopimukseen sisältyy
vielä ns. korvausklausuuli, jonka mukaan jos sopimus puretaan niin
koko kauppasumma laukeaa maksettavaksi. Tämä korvausklausuuli on
perustuslain vastainen.
Velallisille
ei kuitenkaan annettu mahdollisuutta selvitä veloistaan tuolla 5 %:n
summalla. Helsingin Sanomien 1.4.2000 uutisen mukaan osa lainoista
oli jo maksettu ja siis perintäkelvottomia. Perintäkelvottoman
velan luovuttamisesta perittäväksi on säädetty rikoslain 35 luvun
1-3 %:ssä (petos). Jo maksettujen lainojen perimisestä on
raportoitu Arsenalin tarkastusvaliokunnan kertomuksessa v. 2000.
Siinä todetaan, että n. 1000 tarkastetusta reklamaatiosta n. 100
todettiin aiheellisiksi. Lainaa ei ollut olemassa. Lisäksi noihin
myytyihin saataviin liittyi valtava määrä yrittäjien velkoja,
mikä merkitsee sitä, että nuo yrittäjät ovat lopun elämäänsä
velkahirressä ja Suomessa on yrittäjäpula.
Keskipohjan
Aluesäästöpankin johtaja Veikko
Korpela on
antamassaan haastattelussa myöntänyt pankkien perineen velkoja
kahteen kertaan. Samaan perintäongelmaan on kiinnitetty huomiota
myös Arsenalin tarkastusvaliokunnan kertomuksessa vuodelta 2000 ja
oikeusturva-asian neuvottelukunnan kertomuksessa vuosilta 2000-2001.
Postipankin entinen pääjohtaja Seppo Lindblom tunnustaa
syyllisyytensä Iltalehden haastattelussa 15.8.2005. Kristillisten
kansanedustaja Toimi Kankaanniemi myöntää, että pankit toimivat
rikollisesti. Pankit saattoivat vapaasti lähes ilman kontrollia
laittaa ongelma-asiakkaidensa luottoja tuohon roskapankin (Arsenalin)
piikkiin ja saada valtiolta täysimääräisen korvauksen noista
ongelmaluotoista, jotka se laittoi tuohon roskapankin piikkiin.
Lisäksi pankki tuhosi näiden ongelmaluottoja ottaneiden yrittäjien
yritykset ja omaisuuden sekä takaajien omaisuuden. Roskapankin
piikki oli auki ja rahalla ei ollut mitään takarajaa, sanoo
kansanedustaja Kankaanniemi. Nyt on päästy lamasta ulos, pankit
ovat rikkaita, mutta laman todelliset uhrit ovat hoitamatta, jatkaa
Kankaanniemi. Se on Lipposen kahden hallituksen häpeä.
Johtopäätökset
Suomessa
pankkikriisi kosketti noin miljoonaa ihmistä, jotka joutuivat
kärsimään Suomen talouden ja poliittisten päättäjien
virhearvioinneista. Hinta on monen osalta äärettömän korkea.
Pankkikriisi jätettiin selvittämättä. Ei voi välttyä
vaikutelmalta, että asiasta on poliittinen sopimus suurimpien
puolueiden sekä Kristillisten, Vasemmistoliiton sekä Ruotsalaisen
kansanpuolueen kesken. Menettely on törkeä kansalaisten
perusoikeuksien ja oikeusturvan loukkaus. Se on ihmisoikeussopimusten
vastainen menettely
6. Kidutus on ihmisoikeuksien vastainen vakava rikos, joka kielletään niin Suomen rikoslaissa kuin myös kansainvälisen oikeuden puolella. Kidutuksen olennainen piirre on se, että tekijän on oltava virkamies, julkista luottamustehtävää hoitava tai julkista valtaa käyttävä henkilö tai julkisyhteisön työntekijä. Jotta teko lasketaan kidutukseksi, rikoksentekijän on käytettävä väkivaltaa pyrkimyksenään aiheuttaa tiettyjä laissa mainittuja seurauksia.
Kidutus on rikoslain mukaan kyseessä, kun edellä mainitussa asemassa oleva henkilö aiheuttaa toiselle voimakasta ruumiillista tai henkistä kärsimystä;
saadakseen hänet tai muun henkilön tunnustamaan tai antamaan tietoja,
rangaistakseen häntä jostakin hänen tai jonkun muun tekemästä tai tekemäksi epäillystä teosta,
pelotellakseen tai pakottaakseen häntä tai muuta henkilöä tai
rodun, kansallisen tai etnisen alkuperän, ihonvärin, kielen, sukupuolen, iän, perhesuhteiden, seksuaalisen suuntautumisen, perimän, vammaisuuden, terveydentilan, uskonnon, yhteiskunnallisen mielipiteen, poliittisen tai ammatillisen toiminnan tai muun näihin rinnastettavan seikan perusteella.
Kidutuksesta tuomitaan myös virkamies, joka nimenomaisesti tai hiljaisesti hyväksyy alaisensa tai muutoin tosiasiallisessa määräysvallassaan ja valvonnassaan olevan henkilön tekemän, edellä mainitun teon.
Kidutukseen ei voi syyllistyä olematta virkamies, eli valtion virassa toimiva, tai vastaava henkilö. Mikäli edellä mainittuja tekoja tekee toiselle ihmiselle, ei kyseessä ole kidutus, vaan pahoinpitely, tai todennäköisesti törkeä pahoinpitely. Kidutuksen kieltäminen valtiossa on useissa kansainvälisissä sopimuksissa ehtona liittymiselle, kuten Euroopan Unioniin liittymisessä. Kansainvälisiä sopimuksia rikkomisesta valtiolle syntyy suuria sanktioita, jonka takia kidutus on säädetty rangaistavaksi vain virkamiehen tekemänä. Mikäli suuri määrä henkilöitä osallistuu kidutukseksi luokiteltaviin seurauksiin, on kyseessä usean henkilön tekemä törkeä pahoinpitely, sekä mahdollisesti myös järjestäytyneeseen rikollisryhmään osallistuminen.
Kidutuksesta on Suomen rikoslain mukaan tuomittava vankeuteen vähintään 2 ja enintään 12 vuodeksi. Kidutuksesta tuomittu henkilö on lisäksi tuomittava viraltapantavaksi. Myös kidutuksen yritys on rangaistava.
7. Epäilen seuraavia henkilöitä ja seuraavien päätösten tekijöitä kidutuksesta ja muista rikoksista
Poliisin tutkimattajättämispäätöksiä
Raimo Ollila, Ylivieskan poliisi, jokainen tutkintapyyntö on jätetty tutkimatta. Tutkintapyynnöt on tehty ajoissa, mm.
15.3.1997, täydennys 23.3.1997, päätös
26.06.1997 6870/5406/97
9.10.1997 6870/R/891/97, S10109/01,
13.08.2002 6870/S/10109/01,
13.08.2002 S/10456/02,
03.01.2002 R/1690/ Olli Sikala Haapajärven poliisi
Erkki Huhtakallio, Ylivieskan poliisi 3.8.1998 tehty tutkintapyyntö
Kaarlo Similä, Ylivieskan poliisipäällikkö, tutkintapyyntö 12.07.2002
lausuma Ylivieskan käräjäoikeudelle 25.2.2004
Tapio Mäkelä Oulun KRP, tutkintapyyntä 20.08.1997
10.1.1998
26.8.1998 2521/R/737/97, kirje 30.3.200,
varatuomari Jorma Herttuaisen tekemä tutkintapyyntö 22.5.1998, lausuma 30.3.2000
Eero Klemetti, Oulun KRP:n päällikä 2400/R/506/00
Pentti Yliniva, KRP:n päällikkä. Pohjoinen osasto
18.11.1999 tehty tutkintapyyntä
10.09.1998 tehty tutkintapyyntö
2400/R/760/9919.4.2000
2400/R/737/97.19.12.1997
2400/R/760/99,18.11.1999
2400/S/13013/9919.11.1999
2400S/13077/99 15.12.1999 ,
19.5..2000 106/TUP/98
Kauko Aaltomaa, KRP, apulaisjohtaja, tutkintapyyntö 5.5.2000,
ratkaisu 30.5.2000 106/TUP/98,
tutkintapyyntö Aaltomaalle 4.6.2000,
3.4.2001 28/TUP/01
Rauno Ranta, KRP:n päällikkö tutkintapyyntö 18.8.1998,
Rauno Ranta, Juha Keränen, päätös 15.12.1998 106/TUP/98
2.5.2000 106/TUP/98 Rauno Ranta ja Kauko Aaltomaalle
1.9.2003 64/TUP/03 Rauno Ranta ja Marko Viitanen
Jouko Rajaniemi, poliisiylitarkastaja Oulun läänin hallitus 6.7.1999 POL 374 B
Erkki Haikola, Oulun läänin poliisiosaston päällikkö, tutkintapyyntö 18.8.1998
Jorma Vuorio ja Jonne Lähteenmäki, sisäasiainministeriön poliisiosasto 10.8.1998 84/662/98,
poliisiministeri Jan-Erik Enestamille tehty tutkintapyyntö 20.7.1998
17.8.1998 kirje ja tutkintapyyntä poliisiylitarkastaja Jorma Vuoriolle
10.8.1998 päätös 84/662/98
28.6.2000 SM-2000-1060/Ri-2 Jorma Vuorio ja Jonne Lähteenmäki
Jorma Toivanen ja Jonne Lähteenmäki 20.3.2000 dnro 49/662/98
11.6.2002 SM-2002-1312/Ri-
Kimmo Markkula KRP Vantaa 12.7.2002 88/TUP/02,
12.7.2002 88/TUP/02
12.7.2002 93/TUP/02
Juha Vehmaskoski KRP:n rahanselvittelykeskus, kieltäytyi tutkimasta Rinstrojen rahanpesua, vaikka Rienstra oli tuomittu USA:ssa rahanpesusta ja Suomessakin näytöt olivat kiistattomat
Reijo Naulapää, poliisiylijohtaja sisäasiainministeriö tutkintapyyntö 16.8.1998
kirje 20.3.2000 dnro 49/662/98,
tutkintapyyntö Naulapäälle 29.5.2000
Kari Häkämies sisäministeri 25.8.1999, vastaus kansanedustajien Risto Kuisma, Raimo Vistbacka, Bjarne Kallis, Tapio Karjalainen, Matti Huutola, Marja-Leena Kemppainen, Pekka Vilkkuan tutkintapyyntöön, yksi kansanedustaja pyyhki nimensä yli tutkintapyynnöstä. Hänen nimensä on Antti Rantakangas
Rauno Rannan vastaus kansanedustaja Raimo Vistbackalle
Ville Itälän keskustelunvahvistus 8.1.2001 SM-2001-776/Tu-411
Tapio Kalliokosken päätökset 22.10.2004
20.10.2004.
25.10.2004
22.10.2004
22.9.2004, päätökset ovat koodittomia
Tapio Mäksen päätös 22.4.2005 2400/s/10249/05
6870/S/10431/99, Aho, Virta
6870/R/1104/97, Aho
6870/R/372/97, Aho, Virta
6870/R/1279/98, Aho
6870/R/1372/99, Aho
6870/S/10148/00, Aho
6870/R/1371/99, Aho
6870/R/833/00, Aho
6870/S/10109/01, Aho
6870/R/137/01, Aho
6870/R/412/97, Aho
4728/R/288/96, Aho
4728/R/339/96, Aho
6870/S/10375/02, Aho
6870/R/120/03, Aho
6870/R/1041/07, Aho
6870/R/1521/04, Aho
6870/R/4131/07, Aho
6870/R/10837/06, Aho
6870/S/10225/08, Aho
6030/R/1690/02, Aho
6610/S/10590/05, Aho
6610/S/11066/05, Aho
6610/S/10599/06, Aho
Oulun poliisilaitos
Hei
Liitteessä on alla olevien tilaamanne asioidenne päätökset.
5770/S/7739/20
5770/S/5514/20
5770/S/847/20
5770/S/12939/19
5770/S/195/20
5770/S/193/20
5770/R/15736/19
5770/S/12211/18
5770/R/53493/18
5770/S/5252/18
5770/S/5684/18
5770/S/8950/17
5770/S/548/17
5770/R/43847/18
5770/S/8081/21
5770/S/6728/19
5770/S/9276/18
5770/S/6644/18
5770/S/5830/18
5770/S/12056/17
5770/S/9866/17
5770/R/48100/17
Ystävällisin terveisin,
Tanja Krossi
Oulun poliisilaitos
Keskusrikospoliisin asiankäsittelyjärjestelmästä löytyvät diaarinumerot:
106/TUP/98
28/TUP/01
88/TUP/02
93/TUP/02
157/TUP/03
156/TUP/04
923/7/08
328/7/10
360/7/10
2400/2011/1106
2400/2011/1376
2400/2011/1639
2400/2012/609
POL-2015-2595
Poliisiasiain tietojärjestelmästä löytyvät, Keskusrikospoliisin piirikoodille kirjatut ilmoitusnumerot:
2400/S/10176/14
2400/S/10104/14
2400/S/10078/14
2400/s/10615/11
2400/S/10357/08
2400/S/10249/05
2400/S/10591/04
2400/S/10590/04
2400/S/10589/04
2400/S/10588/04
2400/S/10736/03
2400/R/760/99
2400/R/737/97
Oikeuden vääriä päätöksiä
R98/503 Ylivieskan käräjäoikeus 01.06.1998 R98/71 144
R02/393 Ylivieskan kärjäoikeus 15.02.2002 RD01/361 10046
S01/320 Ylivieskan käräjäoikeus 30.01.2001 K00/1003 148
S00/1437 Ylivieskan käräjäoikeus 13.11.2000 K00/1003 1311
S01/447 Ylivieskan käräjäoikeus 28.02.2001 K001/1003 280
R98/692 Ylivieskan käräjäoikeus 26.08.1998 R98/90 224
R03/150 Ylivieskan käräjäoikeus 19.12.2002 R02/276 R1.OH.KP
Ylivieskan käräjäoikeuden päätös 30.05.1996 nro 860
Ylivieskan käräjäoikeuden päätös 03.01.1997 96/531
Ylivieskan käräjäoikeuden päätös 28.06.1996 nro 900
Ylivieskan käräjäoikeuden tuomio 26.08.1998 nro 228
Ylivieskan käräjäoikeudenpäätös 19.09.2000 bro 1066
Ylivieskan käräjäoikeuden tuomio 03.10.2000 nro 1050
Vaasan hovioikeuden tuomio 21.05.1999 nro 521
Vaasan hovioikeuden päätös 08.12.2000 nro 1376
Vaasan hovioikeuden päätös 07.05.2001 nro 545
Vaasan hovioikeuden päätös 13.01.2000 nro 39 R98/692
Vaasan hovioikeuden päätös 31.01.2000 nro 39
Korkeimman oikeuden päätös 11.01.2002 R2000/206 nro 0017
Korkeimman oikeuden päätös 24.01.2001 H2000/386 nro 0143
Korkeimman oikeuden päätös 20.09.2001 nro 1841
Korkeimman oikeuden päätös 10.07.2003 H2001/318 nro 1800
Korkeimman oikeuden päätös 10.07.2003 H2002/16 nro 1801
Korkeimman oikeuden päätös 10.07.2003 H2002/210 nro 1802
Korkeimman oikeuden päätös 28.06.2002 H2001/138 nro 1771
Korkeimman hallinto-oikeuden päätös 22.12.2004 3383 nro 17602/04
konkurssiasiat
K
96/531, PR-Teollisuus Oy (hja Alavieskan Puurakenne )
Konkurssituomio 3.1.1997/1
K 97/1236 International Timber (hja
Eläke-Varma Keskinäinen yhtiö)
Konkurssituomio 7.9.1998/963
K
00/1003 Erkki Aho (hja Alavieskan Puurakenne)
ratkaisu
28.2.2001/280, rauennut/sillensä, valitettu hovioikeuteen
K
10/5019 Erkki Aho (hja Mikko Kovalainen)
ratkaisu 4.1.2011/38,
peruutettu
K 10/3862 Erkki Aho (hja Mikko Kovalainen)
ratkaisu
30.8.2010/4430, sillensä, muu syy
K 11/1589 Erkki Aho (hja Mikko
Kovalainen)
ratkaisu 26.9.2012/7257, rauennut, sillensä
ITC
Finland Oy:n konkurssi, ei löytynyt diaarista
Rikosasiat:
R
98/71 Asia: velallisen vilpillisyys
ratkaisu 1.6.1998/144
R
98/90 Asia: muut rikoslakia vastaan tehdyt rikokset
ratkaisu
26.8.1998/1
ratkaisu 13.8.1998
RD 01/361 ratkaisu
15.2.2002/10046 , jätetty tutkimatta
R 05/506 asianomistajana
Tapio Lahola
Tuomio 28.11.2005/529, valitettu hovioikeuteen
R
10/506, asianomistaja Mikko Kovalainen
Tuomio 6.9.2010/1034,
valitettu hovioikeuteen
R 11/537 asianomistaja Markku Koski
Tuomio
27.7.2011/587, valitettu hovioikeuteen
Rikosasiaa, jossa
asianomistajana Torsti Kalliokoski, ei löytynyt diaarista
Rikosasia
R 97/288 koskee muuta vastaajaa, rikosilmoituksen numerolla ei löydy
diaarista
S 95/148 Kja Alavieskan Puurakenne, vjat: Erkki Aho,
Kari Konu, Markku Koski, PR-Teollisuus Oy, Remes Jouni ja Virta
Heino, asiaan osallisena PR-Teollisuus Oy:n konkurssipesä
Ratkaisu
28.6.1996 , hyväksytty kokonaan tai osittain
Katriina
Rantinsalo
hallintosihteeri
Tässä Rovaniemen hovioikeuden ilmoitus siellä käsitellyssä olleista asioista. En ole saanut yhteenkään hovioikeuden käsittelyyn suullista käsittelyä.
S
13/603
H 13/408
H 13/378
S 12/378
S 11/721
R 11/715
R
09/679
S 09/633
H 08/1027
S 11/420
S 11/85
R 10/904
R
08/974
R 08/790
R 06/70
Valtakunnansyyttäjäviraston ilmoitus
Valtakunnansyyttäjänvirastoon toimittamianne kirjoituksia on käsitelty seuraavilla diaarinumeroilla:
186/41/98,
217/22/98,
109/42/99, 239/42/99, 80/41/99, 108/41/99,
58/42/00,
83/42/00, 184/42/00,
2/42/01, 111/42/01, 142/42/01,
126/42/02,
198/42/02,
11/41/03,
137/42/04, 7/41/04, 63/41/04, 148/41/04,
155/41/04,
159/41/05,
136/41/08,
37/42/09, 74/42/09,
9/41/09, 155/21/09,
44/41/11,
96/21/12,
45/21/13
Lisäksi
kirjoituksianne on diarioitu seuraaville diaarinumeroille:
2/92/08,
1/92/09, 2/82/10, 2/92/11, 2/92/12, 2/92/13 ja 2/92/14
Valtakunnansyyttäjänvirasto
PL
333
00181 Helsinki
p. 02956 20810
vksv@oikeus.fi
Laillisuusvalvojien päätökset
apulaisoikeusasiamies Petri Jääskeläinen päätös 24.11.2004 Dnro 2406/4/04
suppea luettelo löytyy tästä osoitteesta
http://oikeuslaitosjapoliisi.blogspot.fi/2015/03/suppea-asialuettelo.html
|
||||||||
|
Hei
Antamillanne tiedoilla löytyi seuraavat tiedot:
Asianosainen Diaarinumero Ratkaisupäivä Ratkaisunumero Ratkaisija AHO ERKKI L 20/7203 20.5.2020 20/12344 Mäkeläinen Timo Lainvoimainen AHO ERKKI JOHANNES HP /768 17/2006900 12.11.2018 18/2008555 Ervasti Sarianna valitettu AHO ERKKI JOHANNES L 19/14038 23.8.2019 19/21202 Leikas Minna valitettu AHO ERKKI JOHANNES U 19/19730 2.9.2019 19/22048 Kontturi Ahti valitettu AHO ERKKI JOHANNES H 19/24933 18.10.2019 19/27968 Leppäluoto Sari Lainvoimainen AHO ERKKI JOHANNES U 19/30944 13.1.2020 20/507 Mäkeläinen Timo valitettu AHO ERKKI JOHANNES U 20/4572 24.3.2020 20/7760Hämäläinen Markku Lainvoimainen
Asianosainen Diaarinumero Ratkaisupäivä Ratkaisunumero Ratkaisija AHO ERKKI R 18/824/768 20.11.2018 18/316/768 Vuorialho Ville valitettu AHO ERKKI R 20/2753 10.11.2020 20/1460 Määttä Jyrki valitettu AHO ERKKI R 17/73/768 21.03.2017 17/80/768Tammiketo Timo valitettu AHO ERKKI JOHANNES R 20/2978 27.11.2020 20/146716 Pekkala Jarkko valitettu AHO ERKKI JOHANNES R 19/1594 18.06.2019 19/783 Sneck Heikki Lainvoimainen AHO ERKKI JOHANNES R 20/925 22.05.2020 20/638 Morko Suvi Lainvoimainen AHO ERKKI JOHANNES R 18/370/768 01.06.2018 18/159/768 Ervasti Sarianna valitettu
Meillä olevista asiakirjoista tiedustelemaanne kirjaa ei löydy, mutta asiassa R 20/2978 olette nimennyt sen kirjalliseksi todisteeksi, ja asian R 18/370/768 ratkaisussa on maininta että olisitte toimittanut sen meille todisteena. Niissä asioissa, jossa ratkaisusta on valitettu, meillä on arkistoituna ainoastaan käräjäoikeuden ratkaisu. Kaikki asiakirjat on lähetetty valituksen mukana Rovaniemen hovioikeuteen, voitte tiedustella asiakirjaa sieltä sp. rovaniemi.ho@oikeus.fi.
Meillä ei myöskään ole käytettävissämme Korkeimman oikeuden ratkaisuja, voitte tiedustella ratkaisua ja sinne lähettämiänne asiakirjoja sp. korkein.oikeus@oikeus.fi
Ystävällisin terveisin
Anne Rasmussen, käräjäsihteeri Oulun käräjäoikeus Viestikatu 1, PL 141 90101 OULU vaihde 029 564 9500 suora 029 564 9528
Luottamuksellisuusilmoitus *** Oulun käräjäoikeus käsittelee rekisterinpitäjänä EU:n tietosuoja-asetuksen ja rikosasioiden tietosuojadirektiivin (EU) sekä niiden soveltamista koskevan kansallisen lainsäädännön mukaisesti henkilötietoja. Käräjäoikeuden tietosuojaseloste on saatavilla käräjäoikeuden kirjaamosta oulu.ko@oikeus.fi tai osoitteesta: https://oikeus.fi/karajaoikeudet/oulunkarajaoikeus/fi/index/tietosuoja_17.html
Lähettäjä:Erkki
Aho <e.ahoky@gmail.com> |
|
|
|
|||
|
|
|||||
Tietopyyntönne 16.8.2021
Rovaniemen hovioikeuden antamat ratkaisut vuosina 2017-2021.
R 17/405 ratk. 29.6.2017 nro 281, virka-aseman väärinkäyttäminen, ratkaisijat: hovioikeudenneuvokset Tapio Kamppinen, Virve Salo ja Terhi Mokko.
R 18/467 ratk. 13.8.2018 nro 261, virka-aseman väärinkäyttäminen, ratkaisijat: hovioikeudenlaamanni Teija Unkila ja hovioikeudenneuvokset Seppo Hyartt ja Pasi Oikkonen.
S 18/909 ratk. 25.1.2019 nro 31, avioero ym., ratkaisijat: hovioikeudenneuvokset Seppo Hyartt ja Liisa Rintala sekä määräaikainen hovioikeudenneuvos Marjo Juotasniemi.
R 19/35 ratk. 31.1.2019 nro 41, virka-aseman väärinkäyttäminen, ratkaisijat: hovioikeudenlaamanni Sakari Laukkanen, hovioikeudenneuvos Teija Ahola ja asessori Maija Mononen.
H 19/243 ratk. 29.4.2019 nro 152, oikeudenkäyntimaksun poistaminen, ratkaisija määräaikainen hovioikeudenneuvos Marjo Juotasniemi.
S 19/662 ratk. 7.10.2019 nro 346, asian jättäminen sillensä ym. , ratkaisijat: hovioikeudenneuvokset Auli Vähätörmä ja Kaarina Ollikainen sekä asessori Salla Erola.
U 19/688 ratk. 19.11.2019 nro 410, kantelu tyytymättömyyden ilmoituksen hyväksymättä jättämisestä, ratkaisijat: hovioikeudenlaamanni Teija Unkila ja hovioikeudenneuvokset Virve Salo ja Terhi Mokko.
U 20/122 ratk. 27.2.2020 nro 66, ulosottovalitus, ratkaisijat: hovioikeudenlaamanni Sakari Laukkanen, hovioikeudenneuvos Kaarina Ollikainen ja asessori Salla Erola.
R 20/834 ratk. 16.6.2021 nro 126613, virkamiehen väkivaltainen vastustaminen ym., ratkaisijat: hovioikeudenneuvokset Maarit Tukiainen, Petri Nykänen ja Suvi Hannula.
R 20/855 ratk. 19.1.2021 nro 11, virkavelvollisuuden rikkominen, ratkaisijat: hovioikeudenneuvokset Maarit Tukiainen ja Petri Nykänen sekä määräaikainen hovioikeudenneuvos Tuomo Hietanen.
H 21/302 ratk. 20.4.2021, oikeudenkäyntimaksun oikaisuvaatimus, ratkaisija: määräaikainen hovioikeudenneuvos Tuomo Hietanen.
Hei,
oheisena pyytämänne tiedot.
OKV/3/1/2017 Lapin syyttäjänviraston kihlakunnansyyttäjälle osoitettu tiedustelu asiansa käsittelystä.
Ad acta (eli ei kirjallista vastausta) 3.1.2017 apulaisoikeuskanslerin sijainen Risto Hiekkataipale/Sami Korhonen
OKV/1477/1/2017 Pääministerille osoitettu kirjoitus, jossa kirjoittaa mm. suomen valtion toiminnasta.
Vastaus 8.9.2017 apulaisoikeuskansleri Kimmo Hakonen/Outi Kostama
OKV/391/1/2018 Raahen seudun ulosottoviraston ulosottomiehen menettely.
Vastaus 16.3.2018 apulaisoikeuskanslerin sijainen Kimmo Hakonen/Tom Smeds
OKV/445/1/2018 Ylivieska-Raahen käräjäoikeuden esteellisyys avioerohakemuksen käsittelyssä.
Vastaus 11.5.2018 apulaisoikeuskanslerin sijainen Kimmo Hakonen/Helena Tuomikko
OKV/776/1/2018 Oulun poliisilaitoksen menettely työsuojelurikoksen esitutkinnassa.
Ad acta (ei kirjallista vastausta) 26.4.2018 apulaisoikeuskanslerin sijainen Kimmo Hakonen/Petri Martikainen
OKV/916/1/2018 Ylivieska-Raahen käräjäoikeuden käräjätuomarin menettely rikosasiassa.
Vastaus 23.5.2018 apulaisoikeuskansleri Mikko Puumalainen/Petri Martikainen
OKV/1187/1/2018 Eri viranomaisten menettely pitkältä ajalta.
Vastaus 3.10.2018 apulaisoikeuskansleri Mikko Puumalainen/Tom Smeds
OKV/1440/1/2018 Mm. Raahen seudun ulosottoviraston menettely.
Vastaus 3.10.2018 apulaisoikeuskansleri Mikko Puumalainen/Tom Smeds
OKV/1617/1/2028 AOK vastaus 3.10.2018: Eri viranomaisten menettelyä koskeva asia.
Vastaus 24.10.2028 apulaisoikeuskanslerin sijainen Kimmo Hakonen/Tom Smeds
OKV/1723/1/2018 AOKS:n vastaus 24.10.2018: Eri viranomaisten menettelyä koskeva asia.
Vastaus 12.11.2018 apulaisoikeuskansleri Mikko Puumalainen/Henna-Riikka Välinen
OKV/751/1/2019 SDP:n puheenjohtajan Antti Rinteen edellytykset toimia hallitusneuvottelujen koollekutsujana ym.
Vastaus 10.5.2019 oikeuskansleri Tuomas Pöysti/Laura Pyökäri
OKV/865/1/2019 Rovaniemen hovioikeuden lähettämää laskua ja oikeudenkäyntiä koskeva asia.
Ad acta (ei kirjallista vastausta) 12.7.2019 apulaisoikeuskanslerin sijainen Petri Martikainen/Pia Tulkki-Ansinn
OKV/884/1/2019 Ammattiliittojen eduskuntavaaliehdokkaille antama tuki.
Vastaus 22.1.2020 apulaisoikeuskansleri Mikko Puumalainen/Petri Martikainen
OKV/890/1/2019 Syyttäjän menettelyä ja käräjätuomarin esteellisyyttä koskeva asia.
Ad acta (ei kirjallista vastausta) 12.9.2019 apulaisoikeuskansleri Mikko Puumalainen/Pia Tulkki-Ansinn
OKV/1045/1/2019 Mm. Rovaniemen hovioikeuden ja Oulun käräjäoikeuden sekä ulosottoviranomaisten menettely.
Vastaus 8.1.2020 apulaisoikeuskansleri Mikko Puumalainen/Pia Tulkki-Ansinn
OKV/1159/1/2019 Pohjois-Suomen hallinto-oikeuden päätös 4.7.2018.
Ad acta (ei kirjallista vastausta) 17.9.2019 apulaisoikeuskansleri Mikko Puumalainen/Outi Kostama
OKV/1916/1/2019 Pääministeri Antti Rinteen kelpoisuus toimia ministerinä.
Vastaus 8.5.2020 apulaisoikeuskansleri Mikko Puumalainen/Minna Ruuskanen
OKV/45/1/2020 Mm. syyttäjälaitoksen, tuomioistuinten ja ulosottoviranomaisten menettely.
Vastaus 17.4.2020 apulaisoikeuskansleri Mikko Puumalainen/Linda Harjutsalo
OKV/68/1/2020 AOK:n vastaus 8.1.2020: Mm. Rovaniemen hovioikeuden ja Oulun käräjäoikeuden sekä ulosottoviranomaisten menettely.
Ad acta (ei kirjallista vastausta) 3.2.2020 apulaisoikeuskansleri Mikko Puumalainen/Petri Martikainen
OKV/791/1/2020 losottomiehen, kihlakunnanvoudin ja Oulun käräjäoikeuden menettely.
Vastaus 4.5.2020 apulaisoikeuskansleri Mikko Puumalainen/Linda Harjutsalo
OKV/874/1/2020 Aluesyyttäjän menettely poliisirikosasioiden käsittelystä tiedottamisessa.
Vastaus 12.5.2020 apulaisoikeuskansleri Mikko Puumalainen/Petri Martikainen
OKV/80/10/2020 AOK: vastaus 4.5.2020: Ulosottomiehen, kihlakunnanvoudin ja Oulun käräjäoikeuden menettely.
Vastaus 16.6.2020 apulaisoikeuskanslerin sijainen Petri Martikainen/Linda Harjutsalo
OKV/93/10/2020 Eri viranomaisille osoitettu kantelu koskien mm. oikeusministerin, sisäministerin ja valtakunnansyyttäjän menettelyä.
Vastaus 16.6.2020 apulaisoikeuskanslerin sijainen Petri Martikainen/Linda Harjutsalo
OKV/1433/10/2021 Eduskunnan puhemiehen ja varapuhemiehen menettely elvytyspakettiasian käsittelyssä ja eduskunnan äänestystulos.
Vastaus 24.5.2021 apulaisoikeuskansleri Mikko Puumalainen/Eeva Ahotupa
Vireillä olevat asiat:
OKV/1191/10/2020 Kirjoittaa saamistaan vastauksista koskien eri viranomaisten menettelyä.
Käsittelijä on Henna-Riikka Välinen
OKV/1874/10/2021 Helsingin poliisilaitoksen päätös liittyen pääministeri Sanna Marinin ateriaetuun.
Käsittelijä on Taru Kuosmanen.
Ystävällisin terveisin
Kirjaamo/Tuula Snabb
KRP:n rikostarkastaja Risto Vaten ilmoitti KRP;n tutkimattajättämispäätökset
Vielä puuttuu luettelo valtakunnansyyttäjän tekemistä ratkaisuista, jotka tuleva olemaan lisänä tähän kidutusrikokseen.
Kalajoki 20.08.2021
Erkki Aho
Merenojantie 9 B 16
85100 Kalajoki
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti