On ylioppilasjuhlien aika. 50 vuotta sitten valmistuneita kutsutaan Riemuylioppilaiksi. Tämän vuoden Riemuylioppilaat saivat valkolakin siis vuonna 1971. Minulla on ilo kuulua tähän joukkoon.
Keijo Nivalan puhe Kalajoen lukion ylioppilaille 5.6.2021
Hyvät uudet ylioppilaat, teidän läheisenne ja opettajanne, arvoisa rehtori
Minun nimeni on Keijo Nivala ja minulla on ilo tuoda teille Riemuylioppilaiden tervehdyksen ja onnittelut. Riemuylioppilaitahan ovat viisikymmentä vuotta sitten valmistuneet. Saimme siis valkolakin vuonna 1971 ja minulla nyt päässäni viisikymmentä vuotta sitten Kalajoen lukiosta saamani valkolakki.
Te tämän vuoden ylioppilaat saatte sitten tämä hauskan Riemuylioppilastittelin vuonna 2071. Olen varma, että maailma siihen mennessä tulee nykyisestään muuttumaan kovasti. Me tämän päivän riemuylioppilaat kävimme lukion siis 1970-luvun vaihteessa ja elimme aikaa, jolloin lähiavaruutta valloitettiin ja tiedonvälitys alkoi lisääntyä ja nopeutua. 1960 - luvulla maapalloa rupesi kiertämään erilaisia satelliitteja ja kuu valloitettiin; avaruusalus Apollo 11 laskeutui kuun pinnalle 21.7.1969 ja Neil Amstrong ensimmäisenä ihmisenä astui tuolloin kuun kamaralle. 1960-luvulla myös televisio alkoi saada sijaa kodeissa, tosin kuva oli mustavalkoinen ja kanaviakin vain yksi. Ohjelmat näkyivät vain iltaisin. Vuonna 1971 amerikkalainen Intel Co julkaisi ensimmäisen mikroprosessorin (tietokoneen ydin)tyypiltään Intel 4004. Tästä voidaan katsoa nykyisen tietoyhteiskunnan alkaneen. 60- luvulla myös C-kasetit toivat mahdollisuuden tallentaa kätevästi musiikkia ja ylipäätänsä musiikin saralla tapahtui Beatlesin ja RollingStonien -yhtyeiden vaikutuksesta suuri vallankumous, joka toi myös meidän kansalliseen musiikkiimme vahvasti englannin kielen mukaan. Nuoriso ryhtyi myös kuuntelemaan musiikkia Luxemburgin radiosta. Voidaankin sanoa, että meidän nykyisten riemuylioppilaiden työelämä ja elämä ylipäätänsä on enemmän tai vähemmän liittynyt tähän nykyisen tieto- ja teknologiayhteiskunnan kehittymiseen.
Me siis kävimme lukion vuosina 1968 -1971. Olemme 1950-vuosikymmenen alun lapsia. Tuolloinhan ikäluokka oli noin 100 000. Näistä 1970-luvun alkupuolella noin 20% kirjoitti ylioppilaaksi. Kalajoen lukiossa oli tuolloin kaksi luokkaa; A-luokka oli kielilinja ja oppilaita oli 18, luokanvalvojana oli Ritva Lappalainen, lempinimeltään Lippe. B-luokka oli matikka luokka, jossa oli 27 oppilasta, luokanvalvojana oli Väinö Oksanen eli Väiski. Muistamme hänet jämäkän rentona tyyppinä. Lukion rehtorina oli tuolloin Martti Isokoski. Yhteensä meitä oli siis 45 oppilasta, joista keväällä 1971 yhteensä 43 pääsi ylioppilaaksi. Ylioppilaskirjoitusten arvosteluun oli edeltäneenä vuonna eli vuonna 1970 tullut kaksi uutta arvosanaa eli B ja M. Sitä ennen oli vain L, C ja A sekä hylätty I. Pakollisia aineita oli meillä oli 5: Äidinkieli eli ainekirjoitus, Ruotsin kieli, pitkä vieraskieli (Saksa), reaali joka koostui 5 aineesta eli historiasta, uskonnosta, psykologiasta, biologiasta sekä kemiasta ja fysiikasta. Kymmeneen kysymykseen sai vapaasti näistä aiheista vastata. Pitkän matikan lukijoiden piti kirjoittaa matematiikka ja kielilinjalaisten toinen pitkä vieraskieli (Englanti).
Monet kirjoittivat myös kuudennen aineen, joka oli kielilinjalaisilla lähinnä lyhyt matematiikka ja pitkän matikan lukijoilla lyhyt vieraskeli eli englanti. Kalajoen lukiossa oli oppilaita Kalajoen lisäksi Alavieskasta, Rautiosta ja Himangalta. kävimme tuolloin koulua kuutena päivän viikossa, siis myös lauantaisin, tosin lauantai oli lyhyempi koulupäivä. Muistini mukaan muina päivinä koulu alkoi klo 8 ja päättyi yleensä klo 15. Kotiläksyjä oli paljon ja opettajat olivat myös hanakoita kuulostelemaan kotitehtävien suoritukset. Tämä oli aika rankkaa oppilaille, sillä monet oppilaat olivat maatilan tyttöjä ja poikia ja yleensä piti koulun jälkeen osallistua myös kotitöihin ennen kuin läksyjä pystyi tekemään. Tämä kuusipäivänen kouluviikko muuttui sitten syksyllä 1971 viisipäiväiseksi.
Koulussa meillä oli omat eväät, mutta tarjolla oli myös jotain lämmintä koulun pienestä keittiöstä. Ateria oli maksullista ja harvat sitä ostivat. Yleensä söimme eväämme nopeasti ja sitten ajoimme ripeästi muutamalla autolla Esson baariin kahville. Tämä tietenkin sen jälkeen, kun ajokortti oli saatu, lähinnä 7 luokalla. Tuolloinhan lukio koostui silloisen yhteiskoulu 6,7 ja 8 luokasta. Keskikoulu puolestaan muodostui 1..5 luokasta ja sinne pyrittiin kansakoulun 4 luokan jälkeen.
Legendaarisin opettajamme oli ehdottomasti Eero Sinivaara. Hän oli historian opettaja, joka osasi valmentaa hyvin ylioppilaskirjoituksiin. Hän osasi aavistaa yleensä hyvin, mitä aihepiirejä ylioppilaskirjoituksissa hänen aineestaan kysytään. Hän laati ns. kompilaatioita eli valmiita mallivastauksia, joita me sitten opettelimme lähes ulkoa. Hänen laatimansa historian kokeet koostuivat yleensä näistä kompilaatioista. Lehtori Eero Sinivaaraa voisi luonnehtia niin, että hän uskalsi sanoa, mitä ajatteli. Saattoipa joku oppilas tästä joskus loukkaantuakin, mutta kaiken kaikkiaan Sinivaara oli pidetty opettajapersoona. Toinen suuri opettajapersoona oli kuvaamataidon opettaja, taiteilija ja monitoimimies Raimo Ryynänen. Hän uskalsi kyseenalaistaa asioita ja innosti monia erityisesti piirtämiseen.Tällaisia ovat siis muistomme 50-vuoden takaa. Niillä eväillä, mitä saimme Kalajoen lukiosta tuolloin, oli hyvin jatkaa opiskelua ylipäätänsä elämäämme. Tästä olemme hyvin kiitollisia Kalajoen lukiolle. Uskomme, että 50 vuoden kuluttua voitte toistaa vastaavia ajatuksia. Vielä kerran Riemuylioppilaiden puolesta toivotan onnea ja menestystä uusille ylioppilaille. Pyydämme saada luovuttaa myös keskuudestamme keräämämme pienen stipendin opettajakunnan valitsemalle tämän kevään Kalajoen lukion ylioppilaalle.
Hyvää alkavaa kesää kaikille ja me Riemuylioppilaat pyrimme kokoontumaan heti, kun Koronatilanne sen sallii.
Kalajoen lukion ylioppilasjuhla 05.06.2021
https://www.youtube.com/watch?v=BXt3rdVwML0
Muistojen valssi (säv. George de Godzinsky), tulkitsee Keijo Nivala
https://www.youtube.com/watch?v=cfpiwfGtyM4
Kalajoki, Kalajoen lukio (68 ylioppilasta)
A
Alasimi Ronja Kristiina
Alho Minja Mari Susanna
Anttila Julia Cecilia Maarit
E
Eteläniemi Heidi Maaria
H
Haapasaari Minka Jasmin
Hannula Mari Liina Mirjami
Heikkilä Hanna Kaisa
Hietala Teresa Anna Tuulikki
Hietala Venla Birgitta
Hihnala Johanna Marjo Karoliina
I
Isopahkala Julia Frida Alisa
Isopahkala Lauri Aukusti
J
Joki-Erkkilä Veera Sara Sofia
K
Kauppila Riku Waltter
Kivistö Matilda Josefiina
Klasila Arttu Joonas
Kois Aapo Lauri Santeri
Korpi Emma Eveliina
Kotiaho Topi Samu Juhani
Kääriäinen Aapeli Oskari
L
Laitala Neea Merja Maria
Lehtola Santeri Frans Olavi
Liimatta Luka Kristian
M
Malkamäki Miska Mikael Johannes
Manninen Saana Elina
Marjala Tuukka Eetu Topias
Mohaibes Sara Mohammed
Mustola Nelli Aliisa
Myllylä Noora Jasmiina
Myllymäki Jenni-Mari Esteriina
Mäkinen Anni Katriina
Männistö Milko Olavi Tapani
N
Nauha Manta Rebekka
Niemelä Niilo Joonas
Nikkinen Inka Maria Josefina
Niku Vilma Fredrika
Nikupaavo Aleksi Mikael
O
Ojala Väinö Jalmari
P
Pajala Kerttu-Ilona Loviisa
Palola Leevi Benjamin
Pudas Lauri Oskari
R
Rahja Santeri Antti-Aukusti
Rahkola Oskari Topi Johannes
Rahkonen Juho Matias
Rantala Marjo-Riitta Päivikki
Rautakoski Maaria Hilda Johanna
Rotán Alíz
Ruonala Emmi Maria Johanna
S
Salmela Essi Henriikka
Saukko Anna-Pauliina
Saukko Jyri Esko Olavi
Siermala Iida Hanna Sofia
Siipola Silja Alina
Siironen Alina Irmeli
Siironen Mea-Maaria Josefiina
Sorvari Patrik Valtteri
Suviola Miika Viktor
T
Tanhuala Viljami Veikka
Tanska Sara Elisabet
Tilvis Paavo Tapio
Tolonen Eemil Juhana
Tuorila Heikki-Juhani Timonpoika
U
Ulvi Taru Tuulia
V
Varila Pepita Aleksandra
Vihelä Jenna Helena
Viitasaari Inga Matilda
Vänttilä Venla Selina
Y
Yrjänä Aino Mari Katariina
Pohjois-Pohjanmaan lukiot paremmuusjärjestyksessä 2021
|
|
Pohjois-Pohjanmaan lukiot |
|
1. |
Kuusamon lukio, Kuusamo |
|
2. |
Haukiputaan lukio, Oulu |
|
3. |
Oulun normaalikoulu, Oulu |
|
4. |
Svenska privatskolan i Uleåborg, Oulu |
|
5. |
Kärsämäen lukio, Kärsämäki |
|
6. |
Vaalan lukio, Vaala |
|
7. |
Sievin lukio, Sievi |
|
8. |
Muhoksen lukio, Muhos |
|
9. |
Oulunsalon lukio, Oulu |
|
10. |
Kalajoen lukio, Kalajoki |
Gaudeamus Igitur
https://www.youtube.com/watch?v=aLUKfU2AOBY
Kalajoen yhteiskoulun ja lukion alkuvaiheet
Kalajoen yhteiskoulun 10. lukuvuosi oli vuonna 1952-53. Toimintakertomuksen mukaan vieraina koulussa ovat käyneet lähetyssaarnaajat Helmi Sakari, Heikki Saari ja E.V. Koskinen kertoen Kiinasta ja Afrikasta. Kristillisestä teinityöstä antoi maisteri Hertta Muikkula esityksiä myös rainakuvin. Kevätlukukaudella esitettiin Suomi - Neuvostoliittoseuran puolesta filmit "Silmä" ja "Solu". Liikenne- ja raittiusopetusta on annettu ja niiden filmejä on käyty katsomassa. Mieslaulajat ja sekakuoro sekä Keski-Pohjanmaan maakunta kuoro ovat esiintyneet kahdesti koululla.
Koulun vuosikertomuksessa vuosilta 1955-56 kerrotaan kuinka koulun laajentamisesta yliopistoon johtavaksi on kuluneena vuonna tehty uudelleen anomus valtioneuvostolle. Johtokunnan puheenjohtajana on toiminut Untamo Sorasto ja koulun rehtorina Kyösti Anias. Kannatusyhdistyksen ja koko lähiseudun yksimielinen toivomus on, että tämä tärkeä asia saa pian myönteisen ratkaisun.
Kalajoen lukio on perustettu vuonna 1957. Ensimmäiset 11 ylioppilasta valmistuivat lukiosta 1960.
Kalajoen yhteiskoulun vuosikertomus vuosilta 1956-57 kertoo kuinka säännöllisen koulutyön ohella on ollut leimaa antavana johtokunnan ponnistelu oppilaitoksen edelleen kehittämiseksi. Jälleen on tehty anomus valtioneuvostolle koulun laajentamisesta yliopistoon johtavaksi. Suunnitelma koulun lisärakennusta varten on saatu valmiiksi.Kekkosennäköinen mies -kirjassa kerrotaan, kuinka Kalajoen yhteiskoulun uudisrakennuksella olivat työt olleet pitkän aikaa keskeytyksissä sementin puutteen takia. Seurakunnan rovasti ja monivuotinen kansanedustaja V. H. Kivioja päätti lopulta tarttua asiaan. Kun pyynnöistä huolimatta apua ei tullut, Kivioja lähetti pääministeri Kekkoselle tämän 50-vuotispäivänä seuraavan sisältöisen sähkeen: "Sydämellinen onnittelu 50-vuotispäiväsi johdosta. Lähetä sementtiä V. H: Kivioja." Sementtiä saatiinkin pian.
Valtioneuvoston päätös 16.5.1957
Valtioneuvosto on 16.5.1957 tekemällään päätöksellä laajentanut koulun yliopistoon johtavaksi. Vuoden 1951 lopulla valmistunut koulurakennus oli käynyt ahtaaksi. Molemmat ensimmäiset luokat oli sijoitettava Pohjankylän kansakoulun huoneistoon. Vapaaehtoinen työ koulun omassa piirissä on jatkunut voimakkaana. Ompeluillat myyjäisineen ja nukkearpajaisineen ovat tuottaneet noin 150 000 markkaa. Oppilaiden puolukkatalkoot järjestettiin entiseen tapaan ja niiden tuotto käytettiin opetusvälineiden hankkimiseen. Taitelijavierailuista mainittakoon oopperalaulaja Matti Lehtisen ja pianonsoittaja Pentti Koskimiehen konsertti sekä Yrjö Jyrinkosken lausuntatilaisuus. Koulussa toimi raittiusyhdistys "Raittiuden Vaalijat", jonka kuraattorina oli hum. tiet. kand. Aino Rahko.
Koulun lisärakennus valmistui lukuvuoden 1958-1959 aikana. Koulun ensimmäiset ylioppilaat valmistuivat vuonna 1960. Lukukauden 1959-1960 toimintakertomus kertoo, että oppilaiden terveydentila on ollut hyvä, mihin on osaltaan varmasti vaikuttanut järjestetty kouluruokailu. 30 markkaa maksavan lämpimän aterian on säännöllisesti nauttinut lähes 200 oppilasta.
Lukukaudella 1960-1961 oppilasmäärä Kalajoen yhteiskoulussa oli suurempi kuin koskaan aikaisemmin ja luokkia oli kaikkiaan 13. Oppilaiden terveystilanne oli ollut hyvä. Ainoastaan yksi oppilas joutunut keskeyttämään opintonsa.
Lukukausi 1961-1962 oli Kalajoen Yhteiskoulun yhdeksästoista ja silloin siellä oli oppilaita 440. Lukuvuonna 1962-1963 sikotautiepidemia oli koetellut lapsia, mutta vain pari oppilasta oli joutunut keskeyttämään opintonsa.
Lisärakennuksesta päätös
Kalajoen yhteiskoulun kannatusyhdistys oli tehnyt 1.8.1963 päätöksen arkkitehtitoimisto Toimi Hämäläisen piirtämän 3860 kuutiometrin suuruisen toisen lisärakennuksen rakentamisesta koulun omana työnä. Rakennustyöt aloitettiin 23.9.1963. Yhteiskoulun naistoimikunta oli tehnyt menestyksellistä ja uhrautuvaa työtä koulun parhaaksi. Ompeluseuratoiminta huipentui joulumyyjäisiin, joiden tuotto oli yli 1000 markkaa.
Lukuvuoden 1964-1965 suurimpia ilonaiheita oli lisärakennuksen valmistuminen. Muodollisesti pätevien opettajien määrä oli lisääntynyt lukukaudella 1965-1966. Lukukaudella 1966-1967 koulun kielenopetusta monipuolistettiin niin että pitkinä kielinä olivat sekä englanti että saksa. Lisäksi lukiossa oli mahdollisuus opiskella venäjää. Johtokunta asetti kokouksessaan 22.8.1966 rakennustoimikunnan laatimaan koulun kolmannen lisärakennuksen tilaohjelmaa. Uusi huonetilaohjelma hyväksyttiin 30.1.1967.
Kalajoen yhteiskoulu 25 vuotta
Vuoden 1967-68 toimintakertomus kertoo kuinka Kalajoen yhteiskoulu on toiminut 25 vuotta. Merkkivuotta on juhlistanut vain tiivis koulutyön aherrus. Neljännesvuosisadassa koulu on kasvanut pienestä tilapäisissä vuokratiloissa alkaneesta keskikoulusta yli 500 oppilaan yliopistoon johtavaksi kouluksi. Koulun sisäisessä kehittämisessä on ollut pääpaino opetusvälineistön ja kirjaston kartuttamisessa.
Vuoden 1968-1969 toimintakertomus kertoo kuinka siirtyminen viisipäiväiseen työviikkoon syys- ja toukokuussa osoittautui onnistuneeksi uudistukseksi. Toimintakertomuksessa esitettiin toivomus, että muutos johtaisi kokonaan viisipäiseen työviikkoon.
Lukuvuonna 1969-1970 kohosi Kalajoen yhteiskoulun oppilasmäärä ensimmäisen kerran yli kuudensadan. Lukion oppilasmäärä oli 166.Kannatusyhdistyksen vaalikokous 29.4.1970 teki aloitteen lisätilojen rakentamiseksi Kalajoen yhteiskouluun kesän 1970 aikana. Rakennustyöt edistyivät nopeasti pitäjää koetelleesta metsäpalosta huolimatta. Loppukatselmus voitiin suorittaa 16.11.1970. Syyslukukauden alussa oppilasmäärä oli 647. Oppilaita oli nyt runsaammin Rautiosta, Alavieskasta, Himangalta ja Pyhäjoelta.
Koulu Kalajoen kunnalle
Koulun johtokunta asetti kokouksessaan 9.3.1972 toimikunnan valmistelemaan ehdotusta kannatusyhdistyksen luovuttamisesta 1.8.1972 Kalajoen kunnalle siihen saakka, kunnes peruskoululain tarkoittama kunnan koululaitos perustetaan Kalajoelle. Kalajoen kunta siirtyi peruskoulujärjestelmään 1.8.1974. Lukuvuosi 1973-1974 oli Kalajoen yhteiskoulun viimeinen. Lukuvuoden toimintaa onkin sävyttänyt peruskouluun siirtymisen valmistelu, kerrotaan toimintakertomuksessa. Toimintakertomusten kirjoittaminen lopetettiin 1980-luvun loppupuolella. Siksi olisi hyvä, että lukion historiasta kerättäisiin myös muistitiedot talteen. Kalajoen lukion historia ei saa olla musta aukko vaan siitä on tehtävä kuivan historiatiedon lisäksi haastatteluihin ja oppilaiden muistitietoihin perustuva mielenkiintoinen ja värikäs historiakirja. Kalajoen lukio ansaitsee oman historiakirjansa. Kalajoen lukio viettää 50-vuotisjuhliaan syyskuussa. Toivottavasti mahdollisimman moni entinen oppilas ja opettaja pääsee osallistumaan näihin juhlallisuuksiin.
Rehtoreista
Kalajoen lukion rehtorina toimi vuodesta 1963 lähtien 32 vuoden ajan Martti Isokoski. Lukion johtokunnan puheenjohtaja Untamo Sorasto lähestyi kirjeitse Martti Isokoskea Kälviälle ja ilmoitti, että Kalajoen lukio tarvitsee maakunnan miehen rehtoriksi. Isokoski seurasi tehtävässä Eero Vehmasta. Kalajoen lukion nykyinen rehtori on Riku Saksholm.
Kalajoen lukion tapahtumia iskulauseina
1950-luku
1955 - 1957: anottiin kolme kertaa valtiolta lupaa aloittaa lukiokoulutus 1957: Lukiokoulutuksen aloitus, ongelmana tilojen ahtaus.
1958: ensimmäisen lisärakennuksen valmistuminen.Raittiusyhdistys, teinikunta ja urheilutoiminta voimissaan
1959: kouluruokala aloitti toimintansa, ruoka oli maksullista peruskoulun tuloon, vuoteen 1974, asti.
1960-luku
1960: ensimmäiset ylioppilaat valmistuvat, 11 kplAamuhartaudet pidetään vanhassa juhlasalissa.
1961-62: jääkiekonpeluu alkaaKerhojen vireä toiminta: näytelmä-, moottori-, shakki- ja matikkakerho Paljon urheilutoimintaa: ottelut naapurikouluja vastaanSuuret luokkakoot: jopa 40 oppilasta luokassa
1963: Martti Isokoski rehtoriksi1964: toisen lisärakennuksen valmistuminen (mm. liikuntasali)Ala-arvoisia arvosanoja valtava määrä: jopa 56 nelosta! 1966-67: Ops-uudistus: englanti saksan rinnalle pitkäksi kieleksi, venäjän ja kemian opetus alkoi.
1968: keskusradio otettiin käyttöön 5-päiväisen työviikon kokeilu Miesopettajien kravattipakko Opettajien teitittely, vastatessa noustiin ylös
1970-luku
1970: uudistettu lukusuunnitelmaÄidinkielen yo-kokeeseen kaksi koepäivää. Vain parempi aine otettiin huomioon arvosanassa (käytössä vuoteen 2006 asti)Yo-arvosteluun mukaan l:n, c:n, a:n ja i:n lisäksi m ja b.Kolmas lisärakennus valmistuu
1972: Yo-arvosanojen ääneen luku kevätjuhlassa ja tulosten julkistaminen vuosikertomuksissa loppuu
1973: kouluneuvosto aloittaa toimintansa
1974: peruskoulujärjestelmään siirtyminen, lukio irtaantuu omaksi kouluksiTilat ahtaat: ruokailu luokissa, aterian hinta 30 p. Koulukyyditys lukiolaisille ilmainenMartti Isokoski lukion rehtoriksi, Väinö Oksanen yläasteen rehtoriksi.
1975-76: lukukausimaksu 135 mk
1978: neljäs lisärakennus (uusi juhlasali, kirjasto, opettajain tilat, opetustiloja)
1973-77: yo-tulosten äänimäärä 4,09 (koko maassa 3,9)
1973: kouluneuvosto aloitti toimintansa1977: kielten yo-kokeet uudistuivat (kuullun ja luetun ymmärtämisosiot)
1979: oppilaskunnan perustaminen
1980-luku
1980: uusi urheilukenttä
1982: kurssimuotoisuus: 6-jaksojärjestelmä, kurssikohtainen arvostelu, ATK käyttöön lukiossa
1985: kouluneuvoston tilalle johtokunta
1987: ensimmäinen oppilaskunnan järjestämä lasketteluretki
1989: abi Antti Haapakoski saavuttaa EM-kultaa 110 m aitajuoksussa
1990-luku
1990: ensimmäinen juhlava vanhainpäivä (häät teemana)
1993: yo-kirjoitukset seurakuntakodilla rakennustöiden vuoksiuusi lukiorakennus ja auditorio
1994: uuden lukiorakennuksen vihkiäisjuhla
1995: Martti Isokoski eläkkeelle, Väinö Oksanen rehtoriksi1995: luokaton lukio, uusi Ops ja tuntijako
1996: yo-kokelas saa lukemastaan oppimäärästä riippumatta valita vapaasti joko pitkän tai lyhyen matematiikan kokeen tai reaalikokeen yo-arvosteluun tuli e, l:stä tuli super-l
2000-luku
2005: uusi OPS ja tuntijako2005: uusi yo-koe: kirjoitettava vähintään neljä ainetta, joista vain äidinkieli kaikille pakollinen
2006: ainereaali
2007: äidinkielen kokeen uudistuminen: tekstitaidon koe ja esseekoe, molemmat vaikuttavat arvosanaan
Nykyisin lukiossa opiskelee 300 opiskelijaa Kalajoelta ja muualta Suomesta. Lukion toiminnan kulmakivet ovat monipuolinen kurssitarjonta, tasokas opetus, erikoistumisopinnot, kansainvälinen toiminta ja opiskelijoiden ohjaus yhteisölliseen, aktiiviseen ja omaa ajattelua korostavaan toimintatapaan. Lukiossa kiinnitetään paljon huomiota opiskelijoiden hyvinvointiin ja viihtyvyyteen. Opiskelijoiden kanssa käytävän päivittäisen vuoropuhelun lisäksi lukion toisen vuosikurssin opiskelijoille toteutetaan vuosittain asiakastyytyväisyystutkimus.
Lukion suorittaneet opiskelijat ovat sijoittuneet erinomaisen hyvin jatko-opintoihin.
Jo joutui armas aika Suvivirsi
https://www.youtube.com/watch?v=kry6DLzYNEw
Suvivirsi
Jo joutui armas aika ja suvi suloinen
Kauniisti joka paikkaa koristaa kukkanen
Nyt siunausta suopi taas lämpö auringon
Se luonnon uudeks luopi, se kutsuu elohon
Taas niityt vihannoivat ja laiho laaksossa
Puut metsän huminoivat taas lehtiverhossa
Se meille muistuttaapi hyvyyttäs Jumala
Ihmeitäs julistaapi se vuosi vuodelta
Taas linnut laulujansa visertää kauniisti
Myös eikö Herran kansa luojaansa kiittäisi?
Mun sieluni sä liitä myös äänes kuorohon
Ja armon Herraa kiitä kun Laupias hän on
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti