KE 30.09.2020 Valtuutetut puhalsivat paineet pihalle ja jäivät odottamaan puolen vuoden päästä tapahtuvaa äänestäjien tuomiota.

 

Seurasin eilen Kalajoen kaupunginvaltuuston kokousta murheellisin mielin. Minun on vaikea uskoa, että valtuustosta poisjääntini jälkeen valtuuston toiminnan taso on mennyt näin alas. Keskeinen syy tähän katastrofiin on keskustan valtuutettujen keskinäiset valtataistelut. Jos keskustan vatuustoryhmä olisi pysynyt yhtenäisenä ja valtuustoryhmässä olisi kyetty ratkaisemaan asiat hyvien tapojen ja kaupunkilaisten etujen mukaisesti niin tällaista katastrofia ei olisi päässyt syntymään. Keskustan valtuustoryhmässä ei ole sellaisia henkilöitä, jotka pystyvä asettamaan suitsia ja kuolaimia kaupunginjohtaja Jukka Puoskarille. Kaupunginjohtajan työ Kalajoella tällaisen valtuuston kanssa ei ole herkkua, vaan se on päin vastoin paskaduunia. Mikään ei kelpaa ja kaikki tehdään väärin. Kaupunginjohtaja Jukka Puoskarin johtamistapaa kuvastaa hyvin se, että hän esteellisenä henkilönä valtuuston kokouksessa kävi esittämässä Jedun edustajana kaupunginjohtajan puheenvuoron kaupuginvaltuutettu Raili Myllylän aloitteesta lukion ja Arteman kampusasissa.

Nykyisen valtuuston toimintapaa kuvastaa lukuisat äänestykset valtuustossa, joissa pyritään siihen, että ollaan kinginä ai kuningattarena vatuustossa ja halutaan saada nimensä valokeilaan kaupunginhallituksen esityksen kaatajana. Tästä loistavana esimerkkinä oli Ritva Mäntymäen ehdotus lukion ja Arteman kampusasiassa. Asia oli aika huonosti valmisteltu, mutta keskustan valtuustoryhmän tyytymättömät enemmistöläiset saivat tahtonsa lävitse äänin 22 – 9, tyhjää äänesti 4.. Tärkeäähän tässä asiassa olisi ollut ponsi siitä, että talousjohtaja selvittää hankkeen talousvaikutukset kaupungin talouteen lyhyellä ja pitkällä tähtäykselläja eri vaihtoehdoilla. On todennäköistä että tässä valisteluvaiheessa investoinnin suuruus esitetään valtuutetuille alimitoitettuna jotta saadaan valtuutettujen tuki hankkeelle. Nyt on esitetty mahdolliseksi kaupungin osuudeksi n. 6 miljoonaa euroa, mutta hankkeen kehittyessä kaupungin osuudeksi voi tulla n. 9 miljoonaa euroa. Tämä on ollut hyvin kalajokinen toimintatapa isoissa investoinneissa viime vuosikymmeninä.

Myös nykyisen lukion tilojen käyttö tulee selvittää jatkossa. Mielestäni sieltä voisi löytyä tilat myös taidenäyttelylleni, koska taidenäyttelyni palvelisi myös Kalajoen nuorison paikallishostorian, Suomen historia ja lähistorian tiedon lähteenä. Kohderymä olisi nyt oikea eli Kalajoen nuoriso ja paikalliset asukkaat. Tilojahan on kaavailtu myös kansalaisopiston tiloiksi.

Tuulivoimapuiston kaavaesitys tuotiin taas liian aikaisin valtuuston päätettäväksi. Se palautettiin uudelleen valmisteltavaksi äänin 25-6 yksi tyhjää äänestänyt. Onko tämä sitä puoskarointia?

Keskustan valtuustoryhmän olisi pitänyt pystyä ratkaisemaan kysymyspatterin asiat omassa valtuustoryhmässään, mutta sitä ei se pysynyt tekemään keskinäisten erimielisyyksien takia. Olen varma, että keskustan kannatus tulevissa vaaleissa romahtaa Kalajoella, Keskusta mahdollisti sen, että nykyisen valtuuston ”häirikköryhmäksi” koettu vihreät pääsi äänestyttämään valtuustoa kampusasian käsittelyssä. Äänestystulos oli selvä 28 -5 ja 2 tyhjää. Pidän kyllä erikoisena toimintatapana vihreiden asiaa maankäyttöpäällikön toiminnassa ja Vasemmistoliiton edustajan toimintaa kaupunginhallituksen jäsenenä. Minun on myös vaikea ymmärtää sitä, että kaupungihallitus hyökkää kysymyspatterin tekijöitä eli kritiikkiä esittäneitä valtuutettuja vastaan. Erikoista oli myös tietovuodosta syyn vierittäminen omasta virheesta kriittikkiä esittäneille valtuutetuille. Näytti siltä, ettei asia ole vieläkään sammutettu vaan rauniot tietovuodosta kytevät edelleen, jos kaupunginhallituksen puheenjohtajaan on uskomista,

Valtuustokäsittelyn kysymyspatterista valtuuston puheenjohtaja koki kiusallisena ja hän pyrki lain vastaisesti estäämään valtuutettujen puheenvuorot. Lopulta hän taipui valtuutetujen tahtoon asiassa. Kokous päättyi tuntia ennen puoltayötä jolloin valtuutetut olivat saaneet puhua suunsa puhtaiksia. Näillä mennään nyt kohti kunnallisvaaleja, joissa äänestäjät antavat tuomionsa valtuutettujen toiminnalle.

Valtuutetut ja virkamiehet ovat keskenään sopineet ja päättäneet tulevat toimintatapansa ns. Kalajoen kaupungin huoneentaulussa reilu vuosi sitten. Näyttää siltä, että kaikki valtuutetut ja virkamiehet eivät ole sitoutuneet tehtyyn päätökseen ja siksi Kalajoen päättäjien toiminta on ulkopuolisesta näkökulmasta katsottuna ikävää ja murheellista kuunnella ja katsoa. Tässä on valtuutettujen ja virkamiesten keskenään sopimat työskentelytavat, joista on jäljellä enää kirjallinen todiste.

Kalajoen kaupungin huoneentaulu

https://kalajoki.fi/wp-content/uploads/2019/09/Liite_2_Kalajoen-kaupungin-luottamu.pdf

Kalajoen kaupungin luottamushenkilöiden ja viranhaltijoiden huoneentaulu

Tausta Kalajoen kaupungin konsernistrategiassa 2021 linjataan seuraavaa:

”Kalajoen päätöksenteko ja johtaminen on dynaamista ja osallistavaa ennakoiden toimintaympäristössä tapahtuvia muutoksia. Päätöksentekomme on avointa ja rakentavaa ja sitä ohjaa poliittinen valmistelu yhdessä viranhaltijoiden kanssa ja valmistelussa käytetään ennakkovaikutusten arviointia.”

Luottamushenkilöt ja viranhaltijat edistävät yhdessä ja yksilöinä Kalajoen hyvinvoinnin ja elinvoiman edistämistä. Kaikessa toiminnoissa kalajokilaisten etu on etusijalla. Tätä toteutetaan mm. seuraavilla asiakokonaisuuksilla sekä sitoutumalla huoneentaulussa sovittuihin toimintaperiaatteisiin:

1.Kunnioittava ja asiallinen vuorovaikutus erilaisissa sisäisissä ja ulkoisissa tilanteissa

2. Johdonmukaisuuden lisääminen päätöksenteossa ja johtamisessa (mm. selkeät roolit)

3. Ennakoitavuuden lisääminen päätöksenteossa ja johtamisessa

4. Tiedolla johtamisen ja oikean tiedonsaannin varmistaminen päätöksenteon tueksi

5. Yhteistyön ja sitä koskevien käytäntöjen kehittäminen ja selkeyttäminen (mm. iltakoulukäytäntöjen kehittäminen, poliittisen yhteistyön toimintatavat) 6. Luottamushenkilöiden koulutuksen ja osaamisen ylläpitäminen sekä toimintamallit uuden valtuuston perehdyttämiseen ja ryhmäytymiseen

7. Tiedonkulun kehittäminen luottamushenkilöiden ja viranhaltijoiden välillä

8. Päätöksenteon ja kokouskäytäntöjen jäntevöittäminen Selkeät roolit ja toimiva yhteistyö

Luottamushenkilöt tekevät päätökset toimielimessä ja osallistuvat roolinsa mukaisesti strategisten linjausten ja asioiden valmisteluun. Viranhaltijat valmistelevat asiat, tekevät esityksen sekä toimeenpanevat luottamushenkilöelinten päätökset. Päätöksentekotasot ja työnjako toimielimille ja viranhaltijoille on määritelty hallintosäännössä. Demokraattisesti tehdyt valinnat ja päätökset hyväksytään.

Luottamushenkilöihin ja viranhaltijoihin sekä heidän mielipiteisiin suhtaudutaan kunnioittavasti, vaikka asiasta oltaisiin eri mieltä. Luottamushenkilöt arvostavat viranhaltijoiden ammattitaitoa, työtä ja valmistelua. Viranhaltijat arvostavat luottamushenkilöitä ja sitoutuvat noudattamaan ja toimeenpanemaan tehtyjä päätöksiä. Valtuuston, kaupunginhallituksen ja lautakuntien yhteistyössä toimitaan vuorovaikutuksellisesti. Asiasta riippuen puheenjohtajat, kaupunginjohtaja ja esittelijät keskustelevat etukäteen käsittelyyn tulevista asioista. Hallituksen edustaja lautakunnassa hoitaa tehtäväänsä hallintosäännön mukaisesti ja hallitus tarkentaa tarvittaessa edustajiensa toimintatapoja.

Valtuuston puheenjohtajan ja ryhmien puheenjohtajien sekä hallituksen puheenjohtajan kesken käydään säännölliset keskustelut valtuustoon valmisteltavista strategisista merkittävästi asioista. Kaupunginjohtajan johtajasopimuksen mukaisesti kaupunginjohtaja osallistuu kutsuttaessa valtuustoryhmien kokouksiin.

Henkilöstöasioista vastaavat esimiehet, pääluottamusmiehet ja työsuojeluorganisaatio. Johdonmukainen päätöksenteko ja sitä tukeva valmistelu Toimielimen päätettäväksi tulevat asiat valmistellaan asiantuntevasti ja huolellisesti sekä valmisteluun varataan riittävä aika. Esittelijä tekee päätösesityksen, joka perustuu hänen ja muiden valmistelijoiden asiantuntijuuteen. Asian laajuudesta ja merkittävyydestä riippuen arvioidaan ja nostetaan esille erilaisia vaihtoehtoja. Luottamushenkilöitä viestitään asioista tasapuolisesti ja samanaikaisesti

Luottamushenkilöt perehtyvät etukäteen huolellisesti käsiteltäviin asioihin. Asioihin liittyvät lisäselvityspyynnöt ja kysymykset toimitetaan valmistelijoille ennen kokousta. Laajat muutosesitykset toimitetaan valmistelijoille ja päätöksentekijöille etukäteen. Luottamushenkilöt informoivat valtuutettuja ja valtuustoryhmiä sekä viranhaltijoita tulevista aloitteista mahdollisuuksien mukaan ennen valtuuston kokousta ja aloitteet annetaan kaikkien tiedoksi.

Kokousten puheenvuoroissa keskitytään oleellisiin ja asiaa eteenpäin vieviin asioihin. Puheenjohtaja johtaa kokouksia tasapuolisesti sekä vastaa puheenvuorojen asiassa pysymisestä ja niiden ajankäytöstä. Keskustelun jälkeen puheenjohtaja tekee yhteenvedon ja esittää johtopäätökset sekä määrittää kokouksen käsittelyn mukaisen päätöksen. Strategisten asioiden yhteinen valmistelu ja iltakoulut Luottamushenkilöt sitoutuvat osallistumaan sovittuun kokouksiin, tilaisuuksiin ja iltakouluihin sekä toimimaan niissä aloitteellisesti ja aktiivisesti. Iltakoulut järjestetään strategisesti merkittävistä asioista kaupunginhallituksen kutsusta.

Ryhmien puheenjohtajat ja asianomaiset viranhaltijat ovat mukana iltakoulujen aiheiden määrittelyssä. Aiheiden osalta muotoillaan selkeästi ne asiat, joihin luottamushenkilöiltä halutaan ohjausta. Iltakoulujen ajankohdat ja käsiteltävät asiat sovitaan valtuuston vuosikellon ajankohtien mukaisesti sekä tiedotetaan osallistujille. Iltakoulun materiaalia toimitetaan ennakkoon osallistujille mahdollisuuksien mukaan. Vuorovaikutukselle varataan aikaa. Valtuuston puheenjohtaja tekee yhteenvedon linjauksista, joka ryhmien puheenjohtajien hyväksynnällä kirjataan ohjaamaan valmistelua.

Kalajoen mainetta edistävä ja eettinen viestintä

Luottamushenkilöt ja viranhaltijat edistävät myönteistä Kalajoki-imagoa ja mainetta. Viranhaltijat suhtautuvat lojaalisti kaupunkiin työnantajana ulkoisessa viestinnässä. Kokouksissa, sähköpostiviestinnässä ja eri medioissa käytetään asiallista ja toisia kunnioittavaa kieltä, faktatietoihin perustuen. Ongelmatilanteet hoidetaan ensisijaisesti sisäisesti ja sovittujen ohjeiden mukaisesti. Kuntalaisia kannustetaan ottamaan yhteyttä viranhaltijoihin ja luottamushenkilöihin toiminnan kehittämiseksi sekä käyttämään palautekanavia.

Minä edellyttäisin kaupunginjohtajalta myös hyvää johtamistapaa. Kalajoella on ongelma johtamisessa. Siksi on syytä pohtia mitkä ovat hyvän johtamisen taidot ja miten saadaan ihmiset innostumaan?

Innostuneet ihmiset saavat toiset tekemään parhaansa. He näyttävät tietävän, miten he saavat muut yrittämään vielä kerran. Me kaikki tunnemme heitä – jotkut ovat opettajia tai yritysjohtajia, toiset valmentajia tai äitejä. He eivät ole yleensä hyvännäköisiä tai poikkeuksellisen älykkäitä, mutta heillä näyttää olevan kyky inspiroida ihmisiä. Tämä merkittävä motivoinnin taso saa heidät menestymään kaikessa tai lähes kaikessa, mihin he ryhtyvät.

Inspiraation tarve

Historia osoittaa, että miltei kaikkialla on tyhjiöitä odottamassa, että ne täyttäisivät henkilöt, joilla on avarakatseisuutta ja joka pystyy ohjailemaan muiden ihmisten voimavaroja ja saa heidät ponnistelemaan kaikin tavoin. Haasteena ei olekaan laiskojen ihmisten muuttaminen ahkeriksi. Pikemminkin kysymys on olemassa olevan tarmon kanavoimisesta mahdollisimman hyödyllisiin ponnisteluihin. Eivät ihmiset pidä siitä, että joutuvat olemaan apaattisia ja tylsistyneitä. He ottavat ilomielin vastaan johtajan tai valmentajan, joka osaa opettaa heidät nauttimaan työstään tai harrastuksestaan ja joka välittää heille kyvyn rakastaa oppimista.

Korkean moraalin luominen

Omituinen kemiallinen reaktio tapahtuu, kun pannaan yhteen kolme tai useampia henkilöitä ja muodostetaan heistä perhe, joukkue tai yritys. Nuo ihmiset ryhtyvät käyttämään monimutkaista valtaa toisiinsa. Esimerkiksi jotkin ryhmät näyttävät taipuvaisilta tuottamaan tuhoisaa sähköisyyttä. Pari nyrpeää työntekijää tai ryhmä kriittisesti suhtautuvia jäseniä, joita ei ole tarpeeksi pidetty silmällä, voivat luoda voimakkaan, negatiivisen sähkökentän tuossa tuokiossa. Johtajan tai valmentajan on oltava psykologi ja on pystyttävä torjumaan tämänkaltaisia vaikutuksia. Miten pystytään estämään sellaisia negatiivisia tunteita saamasta kohtuuttomia mittoja?

Taitavat motivoijat kokoavat ryhmän huolellisesti, mikä takaa henkisesti positiivisen lähtökohdan jo alun alkaen. Periaate on tämä: innostus tarttuu, ja ihmiset innostuvat, kun asetamme heidät kosketuksiin toisten samalla tavoin innostuneiden kanssa. Kun optimismi lopulta saavuttaa kyllin korkean lämpötilan, tuli alkaa ruokkia itseään. Viisas johtaja, joka löytää suorituskyvyltään huipputason ihmisiä, tuo heidät nopeasti kosketuksiin toistensa kanssa. Palavan hiilen tavoin innostunut ihminen sytyttää toisia ja luo upean tulen.

Tutkimukset osoittavat, että tällaiset yritykset ja joukkueet ovat menestyneet sekä hyvinä että pahoina päivinä, koska he ovat rakentaneet selvän ”kulttuurin” organisaatioonsa. Uusi työntekijä, joka tulee tällaiseen yritykseen tai joukkueeseen oppii, että ”näin se meillä tehdään”. Tämä vahvasti yhteisten päämäärien ja arvostusten ilmapiiri ohjaa ihmiset oikeaan suuntaan, poistaa sekaannukset ja säästää aikaa. On syntynyt yhteinen kulttuuri. Pyritään yhdessä yhteisiin päämääriin ja edistetään jäsenten parhaita puolia.

Odota parasta

Hyvät johtajat ja valmentajat eivät uhraa aikaansa alaistensa tai oppilaidensa menneiden epäonnistumisien tonkimiseen. Sen sijaan he etsivät vahvoja puolia, joita muut eivät ole huomanneetkaan, ja keinoja oman ryhmänsä jäsenten lahjojen täysimääräiseen käyttöön. Motivaation onnistumisen tai epäonnistumisen määrää ennen muuta oma suhtautumisemme ihmisiin. Jos kaikki tietävät meidän odottavan heiltä hyviä suorituksia, he tekevät useimmissa tapauksissa mitä tahansa vastatakseen odotuksiamme. Jos odotamme pahinta, he noudattavat näitä ennusteita surullisenkin tarkasti. Niinpä ensimmäinen keino kehittyä hyväksi motivoijaksi on: odota toisilta ihmisiltä parasta.

Pygmalion vaikutus

George Bernard Shaw:n näytelmässä Pygmalion professori auttaa Eliza Dootlittle-nimistä hopsakkaa muuttumaan hienoksi naiseksi. Hän tekee niin ennen muuta kohtelemalla tyttöä kuin hienoa naista, kunnes tyttö alkaa elää hänen odotustensa mukaan. Goethe mukaili tämän periaatteen näin: ”Kohtele miestä sellaisena miltä hän näyttää, niin teet hänet pahemmaksi. Mutta kohtele miestä kuin hän olisi se, miksi hänellä olisi mahdollisuudet tulla, niin teet hänet sellaiseksi kuin hänen pitäisi olla”

Esimiehen tai valmentajan äänensävy, kasvonilmeet, kosketus ja asento ovat keinoja, joilla hän usein vaikuttaa tahtomattaan alaisiinsa.

Piilevien kykyjen löytämisen ilo

Kun valitsemme myönteisen, avoimen asenteen, koko joukko piileviä kykyjä alkaa pulpahdella pinnalle. Keskivertoihmiset pystyvät erinomaisiin suorituksiin sellaisten opettajien ja johtajien johdossa, joilla on kärsivällisyyttä odottaa, kunnes kyky ilmaan näkyviin.
Historiankirjat ovat täynnä tarinoita lahjakkaista ihmisistä, joiden kyvyt jäivät kaikilta huomaamatta, kunnes tuli joku, joka uskoi niihin. Einstein oppi puhumaan vasta nelivuotiaana ja lukemaan seitsemän vuotiaana. Isac Newton selviytyi heikonlaisesti peruskoulusta. Erään sanomalehden päätoimittaja antoi potkut Walt Disneylle, koska tällä ”ei ollut hyviä ideoita”. Leo Tolstoi joutui eroamaan yliopistosta huonon menestyksen vuoksi. Haydn luopui yrittämästä tehdä Beethovenista muusikkoa, koska tämä näytti hitaalta ja yksitotiselta nuorelta mieheltä, jolla ei ollut mitään ilmeisiä lahjoja – paitsi se, että hän uskoi musiikkiin.

Kasvun ilmapiiri

Voimme tehdä ympärillämme oleville ihmisille suuren palveluksen, jos pystymme tarjoamaan heille ympäristön, jossa he voivat löytää itsestään piilevän lahjakkuutensa ja lisäksi myös kehittää sitä. Theodore Roosewelt kirjoitti: ”On kahdenlaista menestystä. Toinen on hyvin harvinaislaatuista ja sen saavuttaa ihminen, joka kykenee tekemään jotakin, johon kukaan muu ei pysty. Se on neroutta. Mutta tavallinen ihminen, joka saavuttaa sitä, mitä me kutsumme menestyksesi, ei ole nero. Hän on ihminen, jolla on samat ominaisuudet kuin toisillakin, mutta joka on kehittänyt näitä tavallisia ominaisuuksia epätavallisen korkealle tasolle.”

Ihmiset tarvitsevat ilmapiirin, jossa he voivat erikoistua, hioa taitojaan ja löytää omat erityispiirteensä.

Venymiskyky

Pystymme katsomaan ryhmäämme myönteisemmin, kun muistamme, mikä suunnaton venymiskyky jokaisella on. Me hyödynnämme vain pientä osaa niistä henkisistä ja fyysisistä voimavaroista, joihin meillä olisi mahdollisuuksia. Yleisesti ottaen ihmisyksilö ei ole läheskään voimavarojensa äärirajoilla. Hänellä on erilaisia kykyjä, jotka hän tapansa mukaan jättää käyttämättä. On ilmeistä, että elimistössämme on varastoituna energiavaroja, jotka normaalisti jätämme käyttämättä.

Menestymisen toiveet

Monet johtajat unohtavat yksikertaisen totuuden: kukaan ei halua olla epäonnistunut yksilö. Melkein kaikki meistä haluavat menestyä. Syvällä sisimmässään jokaisella on viettymys saavuttaa jotain, olla joku. Ja juuri tässä on motivoijalle aloituspaikka. Jos tunkeudut tähän viettymykseen ja ilmoitat uskovasi ihmisten tulevaisuuteen, he tekevät miltei mitä tahansa vastatakseen odotuksiasi. Ja he työskentelevät sinun alaisuudessasi lujemmin kuin kenenkään muun alaisuudessa koko maailmassa.

Sitoutuminen erinomaisuuteen

Tähän saakka olen toistanut, että paras tapa saada ihmisissä parhaat puolet esiin on kohdella heitä myönteisesti, rohkaisevasti, hyödyntää heidän lahjojaan ja aloittaa heidän nykyisistä tarpeistaan ja toiveistaan. Se ei kuitenkaan merkitse sitä, että motivoija on pehmeä, päinvastoin kaikkein tehokkaimmat motivoivat johtajat ovat kivenkovia mitä tasonormeihin tulee. He pitäytyvät sitkeästi tiettyihin arovihin, ja pyrkivät muodostamaan ryhmän samanhenkisistä ihmisistä, jotka kannattavat samoja arvoja.

Hyvän johtajan 14 ominaisuutta

Ihmiset määrittelevät hyvän johtajuuden monin eri tavoin, ja johtajilta voidaan vaatia erilaisia kykyjä eri toimialoilla ja organisaatioissa. Samalla kuitenkin suuri osa meistä tunnistaa hyvän johtajan, kun näemme sellaisen. Täytyy siis olla olemassa joitakin yleispäteviä ja olennaisia ominaisuuksia, joita hyvillä johtajilla yleensä on.

Kahdeksan tärkeää hyvän johtajan kykyä ja piirrettä.

1. Delegointikyky

Jos ihmisellä alkaa olla liikaa tehtävää, alkaa työn laatu todennäköisesti kärsiä. Kyky delegoida työtehtäviä alaisille on yksi tärkeimpiä johtajan ominaisuuksia. Hyvä johtaja tietää, että parhaimmat tulokset saavutetaan kaikkien kompetensseja hyödyntäen: ”Kukaan ei voi tehdä kaikkea, mutta kaikki voivat tehdä jotain.”

2. Rehellisyys

Työntekijät ovat tietyllä tapaa heijastus firman johdosta. Johtajan vastuu on asettaa työyhteisössä taso rehellisyydelle ja työnteon etiikalle. Jos työntekijä epäonnistuu, on tärkeää, että hän ei pelkää myöntää virhettään ja lakaise asiaa maton alle. Kun johtaja toimii esimerkkinä ja osoittaa rehellisesti virheensä, uskaltaa tiimi seurata perässä ja toimia samoin.

3. Hyvät kommunikaatiotaidot

Johtajan on tärkeää kertoa tavoitteista ja toimintatavoista johdonmukaisella tavalla. Onnistunut informointi helpottaa työntekoa ja vähentää väärinymmärrysten riskiä. Erityisen tärkeää on sanoittaa organisaation visio, jonka tunnettavuudesta johtaja huolehtii. Selkeä visio inspiroi työntekoa, mikä heijastuu lopulta tuloksiin.

4. Sitoutuneisuus

Hyvä johtaja vaatii ahkeraa työntekoa sekä alaisiltaan että itseltään. Yksi työntekijöitä parhaiten motivoivista keinoista on pomon sitoutuneisuus ja kova työpanos. Osoittamalla sitoutuneisuutensa johtaja ei vain saa kunnioitusta, vaan myös levittää energiaa ja työintoa.

5. Itsevarmuus

Kun asiat eivät etene suunnitelmien mukaisesti, voi johtaja kokea huolta yrityksen tulevaisuudesta. Haastavina aikoina on tärkeää pitää työntekijöiden motivaatio yllä, eikä antaa epätoivolle tai paniikille valtaa. Hyvä johtaja säilyttää tällaisissa tilanteissa luottavan ja varman asenteen, ja motivoi alaisia yhteisten tavoitteiden kautta. Itsevarma johtaja hallitsee ryhmän toiminnan ja dynamiikan kaikissa käänteissä.

6. Positiivisuus ja huumorintaju

Jos tavoitteita ei täysin saavuteta ja stressitasot työpaikalla nousevat, kärsivät ihmisten väliset suhteet helposti. Huumori on työkalu, jota johtaja voi käyttää rohkaistakseen työntekijöitä ja edistääkseen hyvää työilmapiiriä. Positiivisen energian avulla vastoinkäymisetkin voidaan kääntää motivaatioksi.

7. Luovuus

Hyvän johtajan luovuus ilmenee kykynä nähdä mahdollisuuksia tilanteissa, joissa muut näkevät vain ongelmia. Ongelmiin löytyy harvoin helppoja ratkaisuja, mutta johtajan luova ajattelutapa voi olla avain uudenlaisiin ratkaisuvaihtoehtoihin.

8. Kyky inspiroida

Alaisten inspirointi on elintärkeä kyky, kun johtaja tahtoo yrityksensä saavuttavan tulevaisuuden tavoitteet. Hyvä johtaja inspiroi työntekijöitä yhteisellä visiolla, jota kohti alaiset voivat pyrkiä. Menestynyt johtaja myös motivoi työntekijöitään huomioimalla näiden panokset ja saavutukset.

9. Taito luoda visioita

Loistavilla johtajilla on kyky luoda visioita tulevaisuuteen ja nähdä se niin sanottu suurempi kuva. Sisäisen vision lisäksi tarvitaan tietenkin myös osaamista ilmaista se selkeästi niin, että myös muut saavat kiinni ajatuksesta. Pelkkä visio oman pään sisällä ei siis riitä, vaan kyky innostaa myös muut mukaan on tärkeää.

10. Kunnioitus muita kohtaan

Pelolla johtaminen on onneksi jäämässä menneisyyteen. Hyvä johtaja kunnioittaa kaikkia työntekijöitä ja myös näyttää sen sanoillaan ja teoillaan. Kunnioitus ei voi olla päälle liimattua, vaan sen täytyy olla aitoa. Mikäli johtaja luo ympärilleen pelon tai epävarmuuden ilmapiiriä, voi koko työyhteisö usein huonosti ja ihmiset alkavat kyräillä toisiaan.

11. Pyrkimys läpinäkyvyyteen

Luottamus on tärkein asia, jota hyvä johtaja tarvitsee ympärillä olevilta ihmisiltä. Luottamuksen ilmapiiriä lisää organisaation läpinäkyvyys – kun viestintä on rehellistä ja suoraa, ja kaikki työntekijät tietävät missä ollaan menossa, toimii työyhteisö paremmin. Sisäinen viestintä on monessa yrityksessä lapsenkengissä, vaikka juuri siihen kannattaisi panostaa.

12. Empatiakyky

Vaikka esimerkiksi korkeassa asemassa oleva johtaja ei voi tietää kaikkien alaistensa tarkkoja työtehtäviä ja työn ongelmat eivät välttämättä hahmotu konkreettisesti, on loistavan johtajan oltava empaattinen. Ymmärrystä voi lisätä keskusteluilla ja kysymällä, miten ihmisillä oikeasti menee työssään. Kuuntelutaito on johtajalla siis paljon puhumista tärkeämpää.

13. Tukena oleminen

Työntekijä voi paremmin ja myös suoriutuu työtehtävistään paremmin kun hän tietää, että johtaja on hänen tukenaan. Tuen voi näyttää arjessa käytännön teoilla ja ennen kaikkea läsnäololla. Jos pomoa ei juuri työpaikalla näy tai hän käy vain nakkaamassa jatkuvalla syötöllä lisää työtehtäviä ilman palautteen antamista tai kiitosta tehdystä työstä, ei työntekijä varmasti koe omaa rooliaan ja työpanostaan kovin tärkeäksi.

14. Kyky nostaa muita

Hyvä johtaja pyrkii ennen kaikkea nostamaan muita, ei itseään. Tämä tarkoittaa sitä, että johtaja tiedostaa sen, ettei itse ole monenkaan asian paras asiantuntija ja antaa vastuuta myös työntekijöilleen. Johtaja voi toimia ikään kuin mentorina ja etsiä potentiaalia sekä kannustaa eri vaiheissa uriaan olevia työntekijöitä – auttaminen ja kannustus saavat kasvamaan osaajina ja se lisää myös hyvinvointia, mikä on pelkkää plussaa koko yritykselle.