Valitus Rovaniemen hovioikeudelle osa 3

 

Alavieskan Puurakenne Oy oli aikanaan Suomen kolmanneksi suurin talotehdas, jonka kotipaikka oli Alavieska. Taloudellisen laman alkaessa 1990-luvun alussa APR oli Keski-Pohjan Säästopankin asiakas. Pankki kuului niin sanottuun mustaan tusinaan eli 12 taloudellisesti heikoimman säästöpankin joukkoon Suomessa. 22.10.1993 Esko Ahon hallitus hyväksyi SSP-sopimuksen, jossa päätettiin säästöpankkien pilkkomisesta ja toimialarationalisoinnista. Talonrakennusala kuului sopimuksen mukaan toimialarationalisoinnin piiriin. Kera Oy:ssä perustettiin niin sanottu ruumiinpesuryhmä, jonka tarkoituksena oli poistaa markkinoilta Kera Oy:n rahoittamia yrityksiä uhkaavat yritykset. Alavieskan Puurakenne Oy ajettiin konkurssiin erikoisella tavalla vastoin tehtyjä sopimuksia. Konkurssipesän suurimmat velkojat olivat Kera Oy ja Arsenal Oy. Konkurssipesänhoitajina toimivat varatuomarit Antti Latola ja Hannu Maskonen.
Alavieskan Puurakenne Oy:n konkurssipesä valitsi tulevan syyttäjän Sulo Heiskari tietoisesti kaupanvahistajaksi jotta hän voi estää todellisten rikollisten syytteeseen asettamisen. Syyttäjä Sulo Heiskarin "oikeana kätenä" on toiminut Ylivieskan poliisi Raimo Ollila.

Olen pitänyt ajan tasalla nykyiset ja edelliset oikeus- ja poliisiministerit. He eivät reagoi asioihin vaan toimivat ministerivalan vastaisesti. Ei voi välttyä vaikutelmalta, että rikollisille on annettu syytesuoja asioissa, joissa toisena osapuolena on valtion "rikollisjärjestöt" Arsenal Oy ja Kera Oy. Rehelliset syyttömät kansalaiset pyritään oikeus- ja asianajajamafiaa hyväksikäyttämällä leimaamaan rikollisiksi. On syytä epäillä, että rikollisten suojelussa ovat mukana laillisuusvalvojat ja konkurssiasiamiehet, ylin poliisijohto ja oikeuslaitos. Ei voi välttyä vaikutelmalta, että tiedostusvälineet on vaiennettu asioissa nettiä lukuunottamatta. Netti toimii vielä toistaiseksi vapaana, mutta ei häiriöttömänä tiedoitusvälineenä. Olen perehtynyt juridiikkaan niin paljon, että tiedän varmasti olevani oikeassa. Jos joku pystyy todistamaan, että olen väärässä, niin olen siitä erittäin kiitollinen. Oikeustieteen tohtori Petter Kavonius kirjoitti 05 02 2008, 20:59 palautteessaan päiväkirjaani näin: Sanottakoon se nyt vielä selvästi kerran: En ole tämän Ahon juridisessa argumentaatiossa tai niihin liittyvissä faktoissa virheitä havainnut.

Erkki Ahon juridinen argumentointi:

Alavieskan Puurakenne Oy:n väliaikaisilla pesänhoitajilla Antti Latolalla ja Hannu Maskosella ei ollut oikeutta lain mukaan myydä kiinteää omaisuutta. Heillä ei myöskään ollut kirjallista valtuutusta myynnille. He toimivat konkurssisäännön ja maakaaren vastaisesti. Siis vastoin lakia.
Katso konkurssiasiamiehen lausunto: "Hyvä pesänhoitotapa konkurssipesän realisoinnissa"
http://www.konkurssiasiamies.fi/2265.htm

Konkurssisääntö 50 a § (31.1.1995/110)
Väliaikainen pesänhoitaja voi myydä velallista ja suurimpia velkojia kuultuaan konkurssipesään kuuluvaa irtainta omaisuutta siinä laajudessa kuin se on välttämätöntä tappioiden välttämikseksi tai kka konkurssipesän hallinnosta tai hoidosta aihetuvien kustannusten maksamiseksi.
Maakaari 2 luku 3 § Valtuutus kiinteistön kauppaan
Valtuutus kiinteistön myyntiin on tehtävä kirjallisesti. Myyjän on allekirjoitettava valtakirja ja siitä on käytävä ilmi asiamies ja myytävä kiinteistö.
Koska väliaikaiset pesänhoitajat Antti Latola ja Hannu Maskonen myivät lainvastaisesti toisen kiinteää omaisuutta ilman valtakirjaa ja vielä konkurssisäännön vastaisesti salaten 48 miljoonan pantatut kiinnitykset, niin rikos on kiistattomasti tapahtunut. Suomen lain mukaan rikoksen avulla tehty oikeustoimi on pätemätön. Teko täyttää kiistatta törkeän petoksen tunnusmerkistön. Kera Oy oli päättänyt poistaa PR-talot markkinoilta ylikapasiteetin purkamiseksi. Kera Oy oli Alavieskan Puurakenne Oy:n konkurssipesän toinen päämies ja toinen oli Arsenal Oy. Markkinoilta poistamispäätöksestä huolimatta se myi kiinteistöt, maa-alueet, koneet ja laitteet sekä tuoteoikeudet markkinoilta poistettavalle yritykselle. Kera Oy:ssä oli päätetty markkinoilta poistettavat yritykset. Kera Oy käytti saattohoitajia tehtävän suorittamiseen. Toimialarationalisointi oli päätetty myös SSP-sopimuksessa 22.10.1993.

Rikoslaki 19.12.1889/39 36 luku 2 § (24.8.1990/769). Törkeä petos.
Jos petoksessa 1) tavoitellaan huomattavaa hyötyä, 2) aiheutetaan huomattavaa tai erityisen tuntuvaa vahinkoa 3) rikos tehdään käyttämällä hyväksi vastuulliseen asemaan perustuvaa erityistä luottamusta tai) rikos tehdään käyttämällä hyväksi toisen erityistä heikkoutta tai muuta turvatonta tilaa ja petos on myös kokonaisuutena arvostellen törkeä, rikoksentekijä on tuomittava törkeästä petoksesta vankeuteen vähintään neljäksi kuukaudeksi ja enintään neljäksi vuodeksi.
Väliaikaiset konkurssipesänhoitajat Antti Latola ja Hannu Maskonen myivät myös keskeneräisen tilauskannan, jonka arvo oli todellisuudessa 15 miljoonaa markkaa pienempi kuin kaupantekohetkellä ilmoitettiin. Konkurssipesänhoitajien Latolan ja Maskosen toiminta on ollut myös kauppakaaren vastaista.

Kauppakaari 31.12.1734/3 9 §
Jos tavara väärennetään, käyköön sen rikoksen niin kuin muunkin varkauden. Jos käsityöläinen sen tekee, menettäköön myös ammattioikeutensa. Jos joku myypi tavaran, jonka tietää väärennetyksi tahi vilpinalaiseksi, niin kuin huonon hyvästä, sekoitetun puhtaasta, olkoon sama laki. Väärästä mitasta ja painosta säädetään 8 luvussa ja väärän rahan tekemisestä Rikoskaaressa.
Myös laki varallisuusoikeudellisista oikeustoimista 13.6.1929/228 esittää tiettyjä ehtoja kaupan tekemiselle eli kauppaehtojen kohtuuttomuudelle.
30 § Jos se, johon oikeustoimi on kohdistettu, on saanut sen aikaan petollisella viettelyllä taikka jos hän on tietänyt tai hänen olisi pitänyt tietää, että toinen on oikeustoimen tekijän sen tekemiseen petollisesti vietellyt, ei oikeustoimi sido vieteltyä.
31 § Jos joku, käyttäen hyväkseen toisen pulaa, ymmärtämättömyyttä, kevytmielisyyttä tai hänestä riippuvaista asemaa, on ottanut tai edustanut itselleen aineellista etua, joka on ilmeisessä epäsuhteessa siihen, mitä hän on antanut tai myöntänyt, tahi josta mitään vastiketta ei ole suoritettava, ei täten syntynyt oikeustoimi sido sitä, jonka etua on loukattu.
32 § Jos jonkun tahdonilmaisu on erhekirjoituksen tai muun hänen erehdyksensä johdosta saanut toisen sisällyksen, kuin on tarkoitettu, ei tahdonilmaisu sellaisena sido sen antajaa, jos se, johon tahdonilmaisu on kohdistettu, tiesi tai hänen oli pitänyt tietää erehdyksestä.
33 § Oikeustointa, jota muuten olisi pidettävä pätevänä, älköön saatettako voimaan, jos se on tehty sellaisissa olosuhteissa, että niistä tietoisen olisi kunnian vastaista ja arvotonta vedota oikeustoimeen, ja sen, johon oikeustoimi on kohdistettu, täytyy olettaa niistä tietäneen.
37 § Jos oikeustoimen ehto on kohtuuton tai sen soveltaminen johtaisi kohtuuttomuuteen, ehtoa voidaan joko sovitella tai jättää se huomioon ottamatta. Kohtuuttomuutta arvosteltaessa on otettava huomioon oikeustoimen koko sisältö, osapuolten asema, oikeustointa tehtäessä ja sen jälkeen vallinneet olosuhteet sekä muut seikat.

Kauppalaki 27.3.1987/355 määrittelee irtaimen kaupan.
Tiedot tavarasta 18 § Tavarassa on myös virhe, jos se ei vastaa niitä tietoja, jotka myyjä on antanut tavaran ominaisuuksista tai käytöstä tavaraa markkinoitaessa tai muuten ennen kaupantekoa ja joiden voidaan olettaa vaikuttaneen kauppaan.
Tavarassa on myös virhe, jos se ei vastaa niitä tietoja, joita joku muu kuin myyjä, aikaisemmassa myyntiportaassa tai myyjän lukuun, on ennen kaupantekoa tavaraa markkinoitaessa antanut sen ominaisuuksista tai käytöstä ja joiden voidaan olettaa vaikuttaneen kauppaan. Tavaran ei kuitenkaan katsota olevan virheellinen, jos myyjä ei ollut eikä hänen olisi pitänytkään olla selvillä näistä tiedoista.
Sellaisena kuin se on -ehto 19 § Jos tavara on myyty "sellaisena kuin se on" tai samankaltaista yleistä varaumaa käyttäen, siinä katsotaan kuitenkin olevan virhe, jos:
1) tavara ei vastaa niitä tietoja, jotka myyjä on ennen kaupantekoa antanut sen ominaisuuksista tai käytöstä ja joiden voidaan olettaa vaikuttaneen kauppaan
2) myyjä on ennen kaupantekoa laiminlyönyt antaa ostajalle tiedon sellaisesta tavaran ominaisuuksia tai käyttöä koskevasta olennaisesta seikasta, josta hänen täytyy olettaa tienneen ja josta ostaja perustellusti saattoi olettaa saavansa tiedon, ja laiminlyönnin voidaan olettaa vaikuttaneen kauppaan; tai
3) tavara on olennaisesti huonommassa kunnossa kuin ostajalla sen hinta ja muut olosuhteet huomioon ottaen on ollut perusteltua aihetta edellyttää.
Kaupanvahvistaja ja tuleva syyttäjä Sulo Heiskari ei ole ollut paikalla asianajaja Hannu Maskosen toimistossa Oulussa 11.5.1995, kun kauppasopimukset on allekirjoitettu. Asiasta on toisen kauppakirjan allekirjoittajan Heino Virran kirjallinen todistus, jossa hän todistaa, ettei ole koskaan tavannut kaupanvahvistaja Sulo Heiskaria. Hän voi todistaa asian myös suullisesti.

Kaupanvahvistajan kutsuma todistaja PR-talojen talomyyjä Arto Ranta-Ylitalo todistaa KRP:n kuulusteluissa, että hän ei ollut paikalla, kun kauppasopimukset on allekirjoitettu.

Kaupanvahvistaja-asetus edellyttää, että kaupanvahvistaja ja kaupanvahvistajan kutsuma todistaja ovat paikalla, kun kaupat vahvistetaan. Näin ei ole ollut. Siksi kauppa on mitätön. Syyttäjä Sulo Heiskari on merkitty kaupanvahvistajaksi kaupoissa, jossa hän on toiminut syyttäjänä. Hän on varmasti esteellinen syyttäjistä annetun lain perusteella. Kiinteistökauppa on maakaaren ja kaupanvahvistaja-asetuksen sekä oikeudenkäymiskaaren vastainen.

Maakaaren 2 luku Kiinteistön kauppa 1 § Kauppakirjan muoto
Kiinteistön kauppa on tehtävä kirjallisesti. Myyjän ja ostajan tai heidän asiamiehensä on allekirjoitettava kauppakirja. Kaupanvahvistajan on vahvistettava kauppa kaikkien kauppakirjan allekirjoittajien läsnä ollessa.
Kauppakirjasta on käytävä ilmi:
1) luovutustarkoitus;
2) luovutettava kiinteistö;
3) myyjä ja ostaja; sekä
4) kauppahinta ja muu vastike.
Kauppa ei ole sitova, ellei sitä ole tehty tässä pykälässä säädetyllä tavalla. Jos myyjä ja ostaja ovat sopineet kauppakirjaan merkittyä suuremmasta kauppahinnasta tai muusta vastikkeesta, myyjällä ei ole oikeutta saada perityksi enempää kuin mitä kauppakirjaan on merkitty.

Kaupanvahvistaja-asetus 28.12.1979/1080 3 § (17.1.1992/25)
Luovutuskirjan oikeaksi todistaminen. Kaupanvahvistaja todistaa oikeaksi maakaaren 1 luvun 2 §:ssä tarkoitetun luovutuskirjan merkitsemällä todistuksen luovutuskirjaan. Todistuksesta tulee käydä ilmi luovutuskirjan allekirjoittaneiden henkilöiden nimet sekä heidän henkilöllisyytensä toteaminen. Todistuksessa on mainittava, ovatko allekirjoittajat olleet yhtaikaa saapuvilla, sekä että he ovat myöntäneet luovutuskirjan oikeaksi ja sen omakätisesti allekirjoittaneet. Siinä on lisäksi mainittava luovutuskirjan oikeaksi todistamispaikka ja -aika. Kaupanvahvistajan, jonka on mainittava virka-asemansa tai tuomioistuimen hänelle antama määräys toimialueineen, sekä hänen kutsumansa esteettömän todistajan on allekirjoitettava todistus. Jos luovutuskirjaa on laadittu useita kappaleita, todistus on merkittävä jokaiseen niistä. Kirjallinen esisopimus on todistettava samalla tavoin kuin luovutuskirja.

Oikeudenkäymiskaari 17 luku 43 § (29.7.1948/571)
Milloin lain mukaan oikeustoimi on päätettävä esteettömäin todistajain läsnä ollessa tai esteettömän todistajan on toimituksessa oltava läsnä, olkoon, mikäli erikseen ei ole toisin säädetty, sellaiseksi todistajaksi esteellinen:
1) se, joka 30 §:n mukaan ei saa vannoa todistajanvalaa;
2) se, joka itse on toimituksessa asianosainen tai jonka oikeutta toimitus koskee tahi joka itse on oikeustoimeen osallinen taikka jonka hyväksi oikeustoimi tehdään;
3) se, joka on 20 §:ssä tarkoitetussa suhteessa henkilöön, joka toimituksessa on asianosainen tai jonka oikeutta toimitus koskee tahi joka on oikeustoimeen osallinen tai jonka hyväksi oikeustoimi tehdään; taikka
4) se, joka on 20 §:ssä tarkoitetussa suhteessa siihen, jonka tehtäviin toimitus kuuluu, tai notaarin tahi viran tai toimen haltijaan, jota käytetään oikeustoimen tekemisessä.
Syyttäjän tehtävät määrätään laissa Laki yleisistä syyttäjistä 11.3.1997/199. 1 § Syyttäjän asema ja tehtävät.
Syyttäjän tehtävänä on huolehtia rikosoikeudellisen vastuun toteuttamisesta rikosasian käsittelyssä, syyteharkinnassa ja oikeudenkäynnissä asianosaisten oikeusturvan ja yleisen edun vaatimalla tavalla. Tehdessään tähän liittyvät oikeudelliset ratkaisut ja muut toimenpiteet syyttäjän on noudatettava tasapuolisuutta, joutuisuutta ja taloudellisuutta.

Esteellisyys määritellään 12 §. Syyttäjä on esteellinen, jos:
4) hän on palvelussuhteessa tai käsiteltävään asiaan liittyvässä toimeksiantosuhteessa asianosaiseen taikka siihen, jolle asiassa on odotettavissa hyötyä tai vahinkoa;
6) muu kuin 1–5 kohdassa tarkoitettu seikka on omiaan antamaan perustellun aiheen epäillä hänen puolueettomuuttaan asiassa.

Alavieskan Puurakenne Oy:n konkurssipesä haastoi PR-Teollisuus Oy:n ja takaajat oikeuteen. Ylivieskan käräjäoikeus ei toimittanut haasteita tiedoksi lainkaan takaajille ja takaajia edusti asiassa Ylivieskan käräjäoikeudessa takaajille täysin tuntematon asianajaja Jouni Vihervalli ilman valtakirjoja ja toimeksiantoja. Ylivieskan käräjäoikeus oli tietoinen siitä, että takaajat eivät ole saaneet haasteita tiedokseen ja että asianajaja Jouni Vihervallilla ei ollut valtakirjoja eikä toimeksiantoja hoitaa asiaa. Siitä huolimatta Ylivieskan käräjäoikeus teki asiassa päätöksen. Ylivieskan käräjäoikeuden päätös on syntynyt vastoin lakia ja tehty tietoisesti. Siksi kysymys on tahallisesta rikoksesta. Ylivieskan käräjäoikeuden toiminta on ollut oikeudenkäymiskaaren 11 luvun 3 §:n ja 15 luvun 4 §:n vastaista ja samalla toimituus myös saman lain 1 luvun 12 §:n vastaisesti.

Oikeudenkäymiskaari 11 luku 3 § (22.7.1991/1056)
Kun tuomioistuin tai virallinen syyttäjä huolehtii tiedoksiannosta, tiedoksianto toimitetaan lähettämällä asiakirja asianosaiselle:
1) postitse saantitodistusta vastaan; tai
2) kirjeellä, jos voidaan olettaa, että vastaanottaja saa tiedon asiakirjasta ja määräpäivään mennessä palauttaa todistuksen tiedoksiannon vastaanottamisesta.

Oikeudenkäymiskaari 15 luku 4 § (11.4.1958/150)
Oikeudenkäyntiasiamiehen on, jollei päämies ole häntä tuomioistuimessa asiamieheksi suullisesti valtuuttanut, esitettävä päämiehen omakätisesti allekirjoittama valtakirja.

Oikeudenkäymiskaari 1 luku 12 §
Jos tuomari ilmeisestä huolimattomuudesta tahi ymmärtämättömyydestä tekee väärän tuomion, menettäköön virkansa kokonaan tahi määräajaksi, tahi maksakoon rahasakon, kolmijakoon, aina asianhaarain mukaan, ja korvatkoon kaiken vahingon. Jos hän sen tahallansa tekee, vihasta ja ilkeydestä taikka ystävyyden, lahjain ja voiton tähden, menettäköön virkansa, saamatta sitä koskaan takaisin, korvatkoon myös vahingon, ja lahjat menkööt vaivaisille. Jos joku sellaisen väärän tuomion tähden menettää henkensä tahi kunniansa, menettäköön tuomarikin pahuutensa ja ilkeytensä takia henkensä tahi kunniansa.

Alavieskan Puurakenne Oy:n konkurssipesä purki kiinteistöjen kaupat 19.3.1996 ja koneiden ja laitteiden, keskeneräisen tilauskannan ja tuoteoikeuksien kaupat 18.4.1996. Kiinteistöjen kauppojen purkaminen tehtiin vastoin lakia, sillä kaupanvahvistaja ei ollut paikalla.
Maakaari 2 luku 5§ Sopimus kaupan purkamisesta
Sopimus, jolla kiinteistön kauppa puretaan tai kiinteistö palautetaan myyjälle, on tehtävä 1 ja 3 §:ssä säädetyllä tavalla.

Kauppalaki 10 luku 44 § Kaupan purku maksuviivästyksen vuoksi
Myyjä saa purkaa kaupan ostajan maksuviivästyksen vuoksi, jos viivästys merkitsee olennaista sopimusrikkomusta.
Jos myyjä on asettanut kauppahinnan maksamiselle määrätyn lisäajan, joka ei ole kohtuuttoman lyhyt, eikä ostaja suorita maksua lisäajan kuluessa, myyjä saa niin ikään purkaa kaupan.
Lisäajan kuluessa myyjä saa purkaa kaupan vain, jos ostaja ilmoittaa, ettei hän tule suorittamaan maksua tämän ajan kuluessa.
Jos ostaja on saanut tavaran hallintaansa, myyjä saa purkaa kaupan vain, jos hän on pidättänyt itselleen oikeuden siihen tai jos ostaja torjuu tavaran.

Myyjän purkuoikeus on peruuttamaton, ks. mm. Telaranta: Sopimusoikeus, Helsinki 1990 s.39. Kun ko. kauppa on purettu, ovat myös takaussitoumukset rauenneet. Takaussitoumus on liitännäinen pääsitoumukseen, joten missään tapauksessa takaussitoumukset eivät voi jäädä voimaan pääsitoumus purettaessa.
Alavieskan Puurakenne Oy haki PR-Teollisuus Oy:n konkurssiin vaikka kaupat oli purettu. Muutoinkin konkurssihakemus oli totuuden vastainen eli oli tehty täysin väärillä tiedoilla. Saatava ei ollut selkä ja riidaton, koska kaupat oli purettu. Konkurssihakemuksessa ei oltu huomioitu lainkaan sitä, että kaupat oli purettu. Kauppojen purun johdosta saatava ei ollut lainmukainen eli selvä ja riidaton. Loppuselvitystä ei oltu tehty. Vanhan konkurssisäännön aikana velalliset haettiin konkurssiin nk 8 pv säännön nojalla. Tuolloin velalliselle annettiin konkurssiuhkainen maksukehotus, jossa velallista vaadittiin maksamaan selvä ja riidaton saatava kahdekasn (8) päivän kuluessa kehotuksen tiedoksisaannista.
Konkurssisäännön 5 § mukaan Velkoja, jolla on selvä ja maksettavaksi käynyt saatava.

Konkurssiasiassa varatuomari Paavo M. Petäjä on antanut ilman valtakirjoja ja toimeksiantoja lausuman Ylivieskan käräjäoikeudelle, että kanne on oikea. Lausuma on väärä ja annettu vastoin lakia. Varatuomari Paavo M. Petäjä tunnustaa KRP:lle antamassaan lausunnossa, että hänellä ei ollut asiassa valtakirjoja eikä toimeksiantoja. Alavieskan Puurakenne Oy:n konkurssipesä on antanut Ylivieskan käräjäoikeudelle väärän lausuman PR-Teollisuus Oy:n nimissä. Kysymyksessä on selkeä rikos. Takaajia ei oltu haastettu oikeuteen lainkaan tässä konkurssiasiassa. Ylivieskan käräjäoikeuden menettely oli oikeudenkäymiskaaren 10 luvun 1 §:n vastaista. Takaajille ei toimitettu tiedoksisaanteja. Ylivieskan käräjäoikeuden toiminta oli oikeudenkäymiskaaren 11 luvun 1 §:n ja 3 §:n vastaista. Sama tuomari eli Juha Nieminen oli tehnyt ratkaisun asiassa, jossa takaajat eivät olleet saaneet tiedoksi haasteita ja heitä oli edustanut heille täysin tuntematon asianajaja ilman valtakirjoja ja toimeksiantoja, teki päätöksen myös konkurssiasiassa, jossa konkurssihakemus oli tehty vastoin lakia, sillä saatava ei ollut selvä ja riidaton ja lisäksi asiassa väärin lausuman antoi varatuomari Paavo M. Petäjä ilman valtakirjoja ja toimeksiantoja. Käräjätuomarin olisi tullut tarkistaa varatuomari Paavo M. Petäjältä valtakirjat ja toimeksiannot. Menettely on ollut oikeudenkäymsikaaren 15 luvun 4 §:n vastaista. Käräjätuomari Juha Nieminen laiminlöi virkavelvollisuutensa. Käräjätuomari Juha Nieminen oli esteellinen toimimaan asiassa käräjätuomarina, koska oli syytä epäillä hänen puolueettomuuttaan. Katso oikeudenkäymiskaari 13 luku 7§.

Oikeudenkäymiskaari 10 luku 1 § Laillisesta tuomioistuimesta (12.8.1960/362) Kun joku velasta tahi muusta henkilöä koskevasta riita-asiasta aikoo tehdä kanteen toista vastaan, haastettakoon hänet siihen oikeuteen, jonka piirissä haastettavan koti ja asuinpaikka on.
Oikeudenkäymiskaari 11 luku 1 § (22.7.1991/1056) Tiedoksiannosta oikeudenkäynnissä

Tuomioistuin huolehtii tiedoksiannosta, jollei jäljempänä toisin säädetä. 3 § (22.7.1991/1056)
Kun tuomioistuin tai virallinen syyttäjä huolehtii tiedoksiannosta, tiedoksianto toimitetaan lähettämällä asiakirja asianosaiselle:
1) postitse saantitodistusta vastaan; tai
2) kirjeellä, jos voidaan olettaa, että vastaanottaja saa tiedon asiakirjasta ja määräpäivään mennessä palauttaa todistuksen tiedoksiannon vastaanottamisesta.

Oikeudenkäymiskaari 15 luku 4 § (11.4.1958/150)
Oikeudenkäyntiasiamiehen on, jollei päämies ole häntä tuomioistuimessa asiamieheksi suullisesti valtuuttanut, esitettävä päämiehen omakätisesti allekirjoittama valtakirja.

Oikeudenkäymiskaari 13 luku 7 § (1.6.2001/441)
Tuomari on esteellinen, jos hän tai hänen 3 §:n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitettu läheisensä on käsitellyt samaa asiaa toisessa tuomioistuimessa, muussa viranomaisessa tai välimiehenä. Tuomari on esteellinen myös, jos hän on asianosaisena samanlaisessa asiassa ja tämän asian laatu tai käsiteltävänä olevan asian ratkaisun vaikutus tuomarin asiaan antaa perustellun aiheen epäillä tuomarin puolueettomuutta asiassa.
Tuomari on esteellinen käsittelemään samaa asiaa tai sen osaa uudelleen samassa tuomioistuimessa, jos on perusteltua aihetta epäillä hänellä olevan asiaan ennakkoasenne hänen asiassa aikaisemmin tekemänsä ratkaisun tai muun erityisen syyn vuoksi.
Tuomari on esteellinen myös, jos jokin muu tässä luvussa tarkoitettuun seikkaan rinnastettava seikka antaa perustellun aiheen epäillä tuomarin puolueettomuutta asiassa.

Asianajaja Asko Keränen jätti PR-Teollisuus Oy:n konkurssiasiassa valituksen tekemättä Vaasan hovioikeuteen, vaikka hän itse oli tehnyt aloitteen asian hoitamisesta ja pyytänyt sekä saanut avoimet asianajovaltakirjat asian hoitamiseen Erkki Aholta ja Heino Virralta. Jokainen asianajaja on velvollinen noudattamaan, mitä hyvä asianajajatapa vaatii, ja asianajajaliiton hallituksen on valvottava, että hyvää asianajajatapaa noudatetaan. Suomen Asianajajaliitto suojeli jäseniään ja laiminlöi valvontavelvoitteensa. Hyvää asianajotapaa koskevien ohjeiden 16 §:n mukaan päämiehen luvatta asianajaja ei saa luopua tehtävää täyttämästä. Asianajaja Asko Keränen toimi vastoin Suomen Asianajajaliiton ohjeita sekä vastoin asianajajalakia.
Asianajajalain 5 §:n 1 momentin mukaan asianajajan tulee rehellisesti ja tunnollisesti täyttää hänelle uskotut tehtävät sekä kaikessa toiminnassaan noudattaa hyvää asianajajatapaa.

Selostus valtiopetoksesta ja sen vaikutuksesta PR-talojen konkurssivyyhteen.

1980-luvun talouspolitiikka oli laman eräs taustatekijä. 1980-luvulla Suomessa vallitsi voimakas taloudellinen nousukausi, joka kesti koko vuosikymmenen. Yksi syy nousukauden pitkittymiseen ja ylikuumenemiseen oli ulkomaisen luotonhakemisen vapautuminen. Aiemmin luoton hakeminen ulkomailta oli luvanvaraista, mutta Suomen pankki vapautti luoton hakemisen 1986 ja tämä johti laajamittaiseen yrityksien lainanhakuun ulkomailta. Ulkomainen lainaraha oli huomattavasti kotimaista rahaa halvempaa. Myös pankkien luotonanto yksityishenkilöille vapautui ja luottokanta kasvoi enimmillään yli 100% vuodessa. Edellä mainitut seikat johtivat kansantaloudessa olevan rahamäärän voimakkaaseen kasvuun, joka puolestaan nosti asuntojen ja liiketilojen hintoja voimakkaasti. Syntyi kiinteistö- ja pörssikupla, jonka aikana syntyi nopeasti velkarahoituksella suuria omaisuuksia. Termi kasinotalous kuvasi lainarahalla ja spekulatiivisella sijoittamisella rikastumista.

Hallitus sitoi markan Euroopan valuuttayksikköön ecuun korkealla kurssilla, eli noudatti vahvan markan politiikkaa. Kurssin tiedettiin heikentävän Suomen kilpailukykyä ja pahentavan työttömyyttä. Kilpailukykyä pyrittiin parantamaan tupo-sopimuksella, jolla olisi alennettu palkkoja. Devalvaatio-odotukset johtivat Suomen pankin valuuttapakoon, eli sijoittajat vaihtoivat markkoja ulkomaan valuuttaan. 14. marraskuuta 1991 Suomen Pankin valuuttavaranto oli ehtymäisillään ja se lopetti markkaa tukeneet ostot. Valtiovarainministeri Iiro Viinanen vakuutteli, ettei Suomi devalvoi, mutta valuuttapaon vuoksi jouduttiin pakkodevalvaatioon marraskuussa 1991 ja markka päästettiin kellumaan valuuttavarannon jälleen ehdyttyä 8. syyskuuta 1992.

Marraskuussa 1991 tehty suuri devalvaatio nosti ulkomaisia lainoja ottaneiden valuuttavelkoja. Ulkomaisissa valuutoissa otetut lainat eivät sopineet lainkaan yhteen devalvaation kanssa, minkä Kouri–Porter-malli oli osoittanut jo vuonna1974. Suomessa jätettiin noudattamatta tätä mallia rahamarkkinoiden vapauttamisen yhteydessä. Valuuttalainojen määrä oli tosin vain 15% koko lainakannasta.

Laman seurauksena kulutus ja investoinnit putosivat sekä julkisella että yksityisellä sektorilla. Yritysten konkurssien määrä nousi voimakkaasti, ja niiden kaatuminen ja heikko taloustilanne aiheuttivat suurtyöttömyyden. Työttömyys oli vuosina 1992–1997 yli 12 prosenttia, pahimpana vuonna 1994 kaikesta työvoimasta 17 prosenttia ja rakennusteollisuudessa lähes 37 prosenttia. Pankit joutuivat suuriin vaikeuksiin muun muassa riskialttiiden operaatioiden ja yritysten kannattavuusvaikeuksien takia, ja seurauksena oli pankkikriisi.

Vakaan markan politiikka

Suomi koki 1990-luvun alussa erittäin syvän taloudellisen laman johtuen vakaan markan politiikasta. Talouspolitiikan virheet moninkertaistuivat liberalisoinnin kanssa. Vahvan markan politiikasta tuli tappava myrkky. Presidentti Mauno Koivisto nimitti Suomen Pankin johtajan Harri Holkerin sinipunahallituksen. Hän oli sinipunahallituksen kätilö. Vahvan markan politiikka kirjattiin Holkerin hallituksen ohjelmaan kuten myös Esko Ahon hallituksen ohjelmaan. Kun vahvan markan politiikan aikana rahaa tuotiin keinottelutarkoituksiin, yhteiskunta salli sen tapahtua. Valvojat eivät valvoneet. Rahoitustarkastus laiminlöi tehtävänsä. Lamasyyllisiä löytyy pankkien ohella Suomen Pankista ja Pankkitarkastusvirastosta. Suomen 1990-luvun alun lama oli Suomen poliittisten ja talouden päättäjien aikaansaama.Koivisto ei toiminut yksin. Hänen sisäpoliittiseen junttaansa kuuluivat Suomen johtokunnan jäsenet Rolf Kullberg, Markku Puntila, Harri Holkeri ja Kalevi Sorsa. Junttaan kuului myös sinipunahallituksen valtionvarainministeri Erkki Liikanen, jonka kardinaalimunaus oli verotuksen keventäminen noususuhdanteessa.

Vahvan markan politiikalla aiheutettiin Suomeen yli 500 000 ihmisen työttömyys. Ylivelkaantuneita oli yli 280 000. Markkinoilta poistettiin n. 48 000 elinkelpoista yritystä vuoden 1997 loppuu mennessä ja itsemurhia tehtiin Stakesin tilaston mukaan 11500. Työttömiä oli 500 000 ja ylivelkaantuneita 280 000. Pankit pelastettiin. Määrättyjen alojen yrityksiä tuhottiin. Suomessa ei ollut poikkeustila eikä valmiuslait voimassa. Voidaanko puhua kansanmurhasta?

Koiviston konklaavi on valtiopetos?

Tasavallan presidentti Mauno Koivisto kutsui 06.05.1992 tasavallan presidentin linnaan oikeusjärjestelmän edustajia kokoukseen, jossa heitä ohjeistettiin antamaan pankeille suosituimmuusasema riita-asioissa ja syytesuoja niissä johtuvissa asioissa. Kokouskutsu oli Martti Mannisen allekirjoittama ja päivätty 16.04.1992.

Kokouksessa teemoina olivat
1. Tuomioistuinten yhteiskunnallinen vallankäyttö ja riippumattomuus
2. Tuomioistuimen toiminnan arvostelu

Kokouksessa johti puhetta silloinen KKO:n presidentti Heinonen. Palveriin osallistuivat tasavallan presidentti Mauno Koivisto, rouva Tellervo Koivisto, KKO:n presidentti Olavi Heinonen, oikeusneuvos Erkki-Juhani Taipale, oikeusneuvos Per Lindholm, KHO:n hallintoneuvos Pekka Hallberg, kihlakunnantuomari Markku Arponen, ylituomari Olli Karikoski, pormestari Juha Kettunen, Itä-Suomen HO:n presidentti Esko Kilpeläinen, Vaasan HO:n presidentti Erkki Rintala, oikeusneuvos Mikko Tulokas, professori Aulis Aarnio, apulaisprofessori Jukka Kekkonen, erikoistutkija Jyrki Tala, professori Leena Kartio, professori Olli Mäenpää, dosentti Juha Pöyhönen, professori Kirsti Rissanen, professori Kaarlo Tuori, oikeustieteen lisensiaatti Veli-Pekka Viljanen, Antti Kivivuori, professori Jaakko Uotila, kansliapäällikkö Jaakko Kalela, erityisavustaja Martti Manninen ja Ratan johtaja Jorma Aranko.

Suomen perustuslain 2 §:n mukaan tuomiovaltaa käyttävät riippumattomat tuomioistuimet. KKO:n päätöksistä on todettavissa, että oikeudenkäytön linjaus muuttui Koiviston pitämän tilaisuuden jälkeen pankkeja suosivaksi.
Kun on käyty läpi 5500 pankkioikeudenkäyntiä niin ainoastaan yhdessä pankki on hävinnyt.

Toukokuun tuomarineuvoston kokous ei ollut ainoa laatuaan. Professori Kekkonen oli – Koivisto-kriittisyydestään huolimatta – erään kokouksen pääalustajana. Tuolloin käsiteltiin lähinnä talousrikoksia ja niiden tutkintaa. Presidentti ei kuitenkaan päässyt paikalle, vaan iltaa isännöi oikeusministeri Matti Louekoski. Lopulta hänellekin tuli kiire, ja emännäksi siirtyi Tarja Halonen. Kun pankeille on annettu suosituimmuusasema eli pankit voittivat ylemmissä oikeusasteissa, niin rikollisille oli annettava syytesuoja. Talousrikostutkinnoista tehtiin päätös, mikä on johtanut siihen, ettei esim. PR-talojen konkurssivyyhden rikoksia tutkita.

Iltalehdessä 15.8.2005 Postipankin ex-pääjohtaja Seppo Lindblom tunnustaa syyllisyytensä pankkikriisiin.
Soitin europarlamentaarikko Anneli Jäätteenmäelle ja kysyi ns. Koiviston konklaavista. Jäätteenmäki sanoi ettei hän ole juuri tuohon palaveriin osallistunut, mutta hän on osallistunut vastaaviin palavereihin. Tästä voidaan päätellä, että pankkikriisin ja suuren laman totuuden salaaminen on poliittisesti yhteisesti sovittu salaisuus. Mukana asioiden salaamisessa on kaikki poliittiset puolueet. Oikeuslaitos on alistettu poliittisen valvonnan alaisuuteen. Tästä kirjoitti Lakimiesuutiset lehdessä 2/2002 käräjätuomari Jussi Nilsson.

Asiapaperit salaisiksi

Presidentti Mauno Koiviston presidentin linnassa 6.5.1992 järjestetyn ”tuomarineuvoston” asiakirjat on määrätty salaisiksi Koiviston pyynnöstä ja tasavallan presidentti Tarja Halosen määräyksestä.
- Selvästihän Koivisto halusi vaikuttaa siihen, että oikeuslaitos ei tekisi pankkien kannalta hankalia ratkaisuja, muistaa professori Jukka Kekkonen vuosikymmen takaisen keskustelutilaisuuden ilmapiiristä.
Myös professori Heikki Ylikankaan mukaan Linnan tilaisuuden tarkoituksena oli koolle kutsuttujen arvovallalla painostaa Korkein Oikeus tekemään Koivistolle mieleinen ratkaisu pankkeja koskevassa asiassa. Koiviston palaverissa linjattiin pankkikriisiin liittyvä oikeuskäytäntö pankkeja suosivaksi ja velallisia tainnuttavaksi. Terveetkin pienyritykset olivat pankeille lainsuojatonta riistaa. Luotot pantiin kerralla maksuun, vakuudet rosvottiin laillisesti pankeille, jotka realisoivat ne päivän hintaan ja kirjasivat voitot hyväkseen.
Jos Koiviston seminaari kestäisi päivänvalon niin miksi asiakirjat on pitänyt julistaa salaisiksi.

Tekikö Koivisto valtiopetoksen ns. Koiviston konklaavissa?

https://www.youtube.com/watch?v=-vziUPPE7p0&t=100s

100 vuodeksi salaiseksi julistettu SSP-Sopimus

Suomen Säästöpankki-SSP Oy:n pilkkomissopimus solmittiin 22.10.1993 Suomen valtion ja neljän ns. ostajapankin (SYP, KOP, Osuuspankit ja Postipankki) välillä. Tässä salaiseksi julistetussa sopimuksessa sovittiin toimialakohtaiset listaukset yrityksistä, jotka tullaan viemään konkurssiin, sekä määriteltiin kaatamisperusteet luottomäärien ja asiakkuuksien pohjalta. Jos asiakas toimi joillakin seuraavista toimialoista, niin pankeille annettiin vapaus poistaa yritys markkinoilta ja laittaa saatavansa valtion avoimeen pankkitukipiikkiin: kiinteistösijoittaminen ja kiinteistösijoittamiseen verrattava kiinteistötoiminta, muu sijoittaminen, rakentaminen, vähittäiskauppa, hotelli- ja ravintolatoiminta, vapaa-aikatoiminta. SSP-sopimus solmittiin pääministeri Esko Ahon hallituksen toimesta. Valtionvarainministerinä toimi Iiro Viinanen ja sisäministerinä Mauri Pekkarinen. Nämä kolme ministeriä muodostivat valtioneuvoston ”sisäpiirin”. Suomen 1990-luvun pankkikriisissä ja suuren lamassa toteutettiin Suomen historian suurin omaisuuden ryöstö. Liituraitojen jäljiltä jäi kitumaan 280 000 elinkautista lumevelkavankia, joista 11 500 valitsi lopullisimman ratkaisun vuoden 1997 loppuun mennessä. Sen jälkeen on vielä on poistettu yrityksiä markkinoilta ja niiden kokonaismäärä Velallisten Turkirymän mukaan on n.60 000 kappaletta ja itsemurhan tehneiden määrä n. 16 000. Katkeraa kansaa kasvaa jo kahdessa sukupolvessa.

Ns. pankkikriisin EMU-varauma

https://www.youtube.com/watch?v=9KmXabnjMxQ&list=PLurMlTX3QTPH6q5F2YcQAO4Ee9c0c5P40&index=8

Paavo Lipponen ja Sauli Niinistö vievät Suomen euroon ilman kansanäänestystä 1998

https://www.youtube.com/watch?v=Diu6dY6x6sM&list=PLurMlTX3QTPH6q5F2YcQAO4Ee9c0c5P40&index=19

Kera Oy:n ruumiinpesuryhmä

Suomen valtio osallistui SSP-sopimuksen toteuttamiseen muun muassa Kera Oy:n kautta. Kera Oy:ssä perustettiin Helsingin Sanomien mukaan ns. ruumiinpesuryhmä, jonka tehtävänä oli pelastaa ns. Kera Oy:n rahoittamat ongelmayritykset ja muuten minimoida tappiot. Tappioiden minimointiin liittyi kilpailevien yritysten markkinoilta poistaminen yhdessä pankkien kanssa. Kera Oy:n ruumiinpesuryhmä toimi varatoimitusjohtaja Seppo Arposen alaisuudessa ja sitä johti kehityspäällikkö Veikko Anttonen. On syytä epäillä, että asiasta olivat tietoisia KTM:n yrityskehitysosasto, johtaja Olavi Änkö ja hallitusneuvos Sakari Arkio sekä KTM:n kansliapäällikkö Matti Wuoria.

Talonrakennusalalla kysyntä romahti vuoden 1989 14 000 talopaketista vuoden1995 2900 talopakettiin. Ylikapasiteettia muodostui rajusti. Vuoden 1992 tilinpäätöksien mukaan Suomen Taloteollisuuden tulos oli 80 miljoonaa markkaa miinuksella ja vierasta pääomaa oli 214 miljoonaa markkaa, Honkarakenne Oy oli miinuksella 30 miljoonaa ja vierasta pääomaa oli 242 miljoonaa markkaa, Pyhännän Rakennustuote Oy oli miinuksella 20 miljoonaa markkaa ja vierasta pääomaa oli 100 miljoonaa markkaa. Alavieskan Puurakenne Oy oli Suomen kolmanneksi suurin talotehdas, jonka tappio oli vuonna 1992 vain miljoona markkaa tappiolla ja vierasta pääomaa oli 36 miljoonaa markkaa.

Tyhminkin pankinjohtaja tajusi Esko Ahon luvanneen ilmaista rahaa

KEP:n Säästöpankin johtaja Korpela sanoi Seuralehden haastattelussa 15.11.2002 väliotsikossa mainitut sanat. Korpela jatkaa, että ”katkaisimme rahoitusneuvottelut kaikkien vaikeuksissa olleiden yritysten kanssa. Tajusimme, että turha on keskustella ongelma-asiakkaiden kanssa, koska valtio maksaa pankin luottotappiot”.

MOT-ohjelmassa 29.11.1999 saman pankin isännistöä 15 vuotta johtanut toimitusjohtaja Antti Ojala sanoi näin ” Suoraan voin sanoa, että Suomen Säästöpankki ajoi yrityksiä nurin saadakseen omaan käyttöönsä, omien vakuuksien, oman varallisuutensa paikkaamiseksi pankkitukea avatusta valtion piikistä. Voidaan vetää suora johtopäätös, että ongelma-asiakkaat olivat pankille riski, mutta tässä poistui kerralla riski ja oma vakavaraisuus parani”.

Jälkien peittely

Säästöpankkien pilkkomissopimusta tehtäessä 22.10.1993 perustettiin ongelmaluottoja varten omaisuudenhoitoyhtiö Arsenal Oy. Perustamisvaiheessa yhtiöön siirrettiin n. 3600 lainaa ja kesäkuuhun 1994 mennessä n. 34 000 lisää. Kaikkiaan Arsenaliin siirrettiin lähes 80 000 ongelmaluottoa, joista luottotappiot korvattiin siirtäjäpankeille m. 50 miljardin pankkituella eli kansalaisten maksamilla verovaroilla. Arsenal sai salaiseksi valtiontalouden tarkastusviraston raportin sillä perusteella, että sille voi koitua vahinkoa raportin julkistamisesta. Valtiontalouden tarkastusviraston mukaan Arsenalin on syytä varautua noin 500 miljoonan korvauksiin 13 yksityiselle ihmiselle tai yritykselle. On todennäköistä, että raportissa oli vain jäävuoren huippu. Raportin salaamisesta vastasi ministeri ja silloinen Vasemmistoliiton puheenjohtaja Suvi Anne Siimes.

Aktiv Hansa Oy ja C&A Finland Oy ostivat 31.3.2000 ministeri Suvi Anne Siimeksen allekirjoittamalla kauppakirjalla Arsenal omaisuudenhoitoyhtiöiden 12,2 miljardin markan saatavat 5 %:lla todellisesta arvosta eli 600 miljoonalla markalla. Ongelmaluottoja oli n. 60 000 kappaletta. Nyt näitä saatavia ulkomainen perintäyhtiö perii täydestä arvosta korkealla korolla suomalaisilta kansalaisen kuolemaan saakka ja eduskunnan päätöksellä vielä senkin jälkeen eli kuolinpesältä.
Erikoista kauppakirjassa on se, että ministeri myi nämä ongelmaluotot vaikka Arsenal Oy:llä oli oma toimiva johto. Kauppasopimukseen sisältyy vielä ns. korvausklausuuli, jonka mukaan jos sopimus puretaan niin koko kauppasumma laukeaa maksettavaksi. Tämä korvausklausuuli on perustuslain vastainen.

Velallisille ei kuitenkaan annettu mahdollisuutta selvitä veloistaan tuolla 5 %:n summalla. Helsingin Sanomien 1.4.2000 uutisen mukaan osa lainoista oli jo maksettu ja siis perintäkelvottomia. Perintäkelvottoman velan luovuttamisesta perittäväksi on säädetty rikoslain 35 luvun 1-3 %:ssä (petos). Jo maksettujen lainojen perimisestä on raportoitu Arsenalin tarkastusvaliokunnan kertomuksessa v. 2000. Siinä todetaan, että n. 1000 tarkastetusta reklamaatiosta n. 100 todettiin aiheellisiksi. Lainaa ei ollut olemassa. Lisäksi noihin myytyihin saataviin liittyi valtava määrä yrittäjien velkoja, mikä merkitsee sitä, että nuo yrittäjät ovat lopun elämäänsä velkahirressä ja Suomessa on yrittäjäpula.

Ns. pankkikriisin taustaa

https://www.youtube.com/watch?v=2rma5p5pqmY&t=49 s

Ns. pankkikriisiä vetävät yhä pankit ja valtiovalta

https://www.youtube.com/watch?v=6vJ7ExHBeAM&t=93s

Ns. pankkikriisissä pankit ja valtiovalta rikkoivat perustuslakia

https://www.youtube.com/watch?v=uAJ9FcIhUnU&list=PLurMlTX3QTPH6q5F2YcQAO4Ee9c0c5P40&index=18

Väärää politiikkaa

https://yle.fi/aihe/artikkeli/2009/04/16/vaaraa-politiikkaa

Laman kuva: Valta, voima ja markkinavoima 42 min 11 sek

https://yle.fi/aihe/artikkeli/2009/03/31/laman-kuva-valta-voima-ja-markkinavoima

Pankkilaskun maksajat -dokumentti 1990-luvun pankkikriisin totuuden jäljillä

https://yle.fi/aihe/artikkeli/2008/01/03/pankkilaskun-maksajat

Pankkien uhrit

https://yle.fi/aihe/artikkeli/2008/01/14/pankkien-uhrit

Lama koetteli ihmisten oikeustajua

https://yle.fi/aihe/artikkeli/2014/03/18/lama-koetteli-ihmisten-oikeustajua

Pankkivallan uho ja tuho

https://yle.fi/aihe/artikkeli/2009/04/15/pankkivallan-uho-ja-tuho

Pankkikriisin pitkä varjo

https://yle.fi/aihe/artikkeli/2008/05/07/pankkikriisin-pitka-varjo

Mitä tulikaan sanottua – politiikkaa lama-ajan Suomessa

https://yle.fi/aihe/artikkeli/2014/07/25/mita-tulikaan-sanottua-politiikkaa-lama-ajan-suomessa

Valtiopetoksen yksi parhaimmista ellei paras asiantuntija on Jorma Jaakkola. Jorma Jaakkolan kotisivut

http://jormajaakkola.fi /

Jukka Davidsson on tutkinut pankkikriisiä erittäin perusteellisesti ja hän kirjoittanut asiasta myös kirjan

ISÄNMAAN RYÖSTÄJÄT. Viis siitä, velkaa Te olette pankille kuitenkin. Mutta eihän pankilla ole edes velkakirjoja.

https://docplayer.fi/16092859-Isanmaan-ryostajat-viis-siita-velkaa-te-olette-pankille-kuitenkin-mutta-eihan-pankilla-ole-edes-velkakirjoja.html

Hilkka Laikko: Velallisten kohtelu Suomessa on laitonta

https://www.nykysuomi.com/2018/01/04/velallisten-tuki-ryn-hilkka-laikko-velallisten-kohtelu-suomessa-on-laitonta/

Sinivalkoinen kavallus

https://www.youtube.com/watch?v=HKsn6Zvwhbk&list=ULAgvIojW1Ryk&index=6

Liisa Mariapori

https://www.velallistentuki.fi/

Velallisten tuki ry

c/o Liisa Mariapori

Pohjolankatu 27, 96100 Rovaniemi

Suomi

liisa.mariapori@velallistentuki.fi

SUOMEN PERUSRAPORTTI YK:N SOPIMUSVALVONTAELIMILLE, MÄÄRÄAIKA 27.11.2019

IHMISOIKEUSRIKKOMUKSET SUOMESSA

Suomi on syyllistynyt vakaviin ihmisoikeusloukkauksiin vuosina 1992-2019 ja syyllistyy edelleen:

Vuosina 1992-2019 ovat sadat tuhannet Suomen kansalaiset menettäneet perus- ja ihmisoikeutensa ja omaisuutensa julkisen vallan edustajien tekemien virhepäätösten seurauksena. Suomen poliittinen eliitti ja tulospalkkainen virkakoneisto ovat polkeneet suomalaisten ihmisoikeuksia vuodesta 1992 lähtien. Tämä on ollut mahdollista siksi, että Suomessa ei ole Perustuslakituomioistuinta, eikä laillisuusvalvonta Suomessa siten toimi. Suomessa on 1990 vuodesta lähtien säädetty hallitusmuodon ja Suomen perustuslain vastaista lainsäädäntöä. Tämä on ollut mahdollista siksi, että samat kansanedustajat, jotka oat mukana ensin säätämässä ja hyväksymässä lakeja, sitten istuvat perustuslakivaliokunnassa päättämässä itse hyväksymiensä lakien perustuslainmukaisuudesta. Näin Suomeen syntyy koko ajan lisää Suomen ja EU:n perustuslain vastaista lainsäädäntöä.

Suomessa on 90-luvun finanssikriisin seurauksena langetettu tuhansia ja taas tuhansia vankeustuomioita velallisen epärehellisyyden tms. perusteella. Nämä vuosina 1992-2019 annetut tuomiot perustuvat presidentti Mauno Koivisto määräykseen 6.5.1992, jolloin hän ns. Koiviston konklaavissa määräsi, että instituutiot eivät saa hävitä ja näin suomalaiset yrittäjät eivät ole voineet saada oikeutta Suomen oikeuslaitoksissa 1992 vuoden jälkeen.

Presidentti Mauno Koiviston määräyksestä vuonna 1992 johtuen Suomessa tapahtuu koko ajan vakavia ihmisoikeusloukkauksia, joista törkeimpiä ovat teot, jotka täyttävät kidutuksen ja muun julman, epäinhimillisen tai halventavan kohtelun tai rangaistuksen kieltävän sopimuksen määrittäviä tekoja. Näihin tekoihin ovat syyllistyneet hallinnon virkamiehet ja kaikki Suomen hallitukset ja presidentit vuodesta 1992 lähtien, sillä presidentti Mauno Koiviston antamaa määräystä, että instituutiot eivät saa hävitä ei ole vielä tähän päivään mennessä kumottu. Ihmisoikeusloukkaukset ovat näin suomalaisten arkipäivää, ovat olleet jo kohta 30 vuotta.

Julkisen vallan edustajat ovat lainsäädännössä ja oikeuslaitoksissa selvästi suosineet kaikkia velkojia, kuten pankkeja ja perintätoimistoja aina 6.5.1992 lähtien ja näin julkisen vallan edustajat, Eduskunta ja koko oikeuslaitos ovat toimillaan aiheuttaneet tuottamuksellisesti tai tahallisesti taloudellista vahinkoa valtiolle ja suomalaisille yrittäjille kymmenien tai satojen miljardien eurojen edestä. Suomen eduskunta rikkoo lainmuutoksissa Euroopan Unionin perusoikeuskirjan säännöksiä monella eri tavalla. Suomessa ei ole elinkeinovapautta II-76 artikla, eikä suomalaisilla yrittäjillä ole Euroopan unionin perustuslain takaamaa omistusoikeutta II-77 artikla. Suomessa Eduskunta säätää ja on säätänyt jo 30 vuotta hallitusmuodon ja perustuslain vastaista lainsäädäntöä, jonka nojalla tulospalkkaiset Verohallinnon verotarkastajat voivat takavarikoida yrittäjien koko omaisuuden ennen lainvoiman saanutta verotuspäätöstä ja verot pitää maksaa muutoksenhausta huolimatta ja verojen täytäntöönpanon kieltoa ei myönnetä, jolloin yritykset joutuvat lopettamaan toimintansa, kun ulosottomiehet vievät kaikki rahat yritysten tililtä usein jo ennen verotarkastuskertomusten valmistumista. Suomessa yrittäjillä ei siis ole oikeutta nauttia laillisesti hankkimastaan omaisuudesta, eikä käyttää, luovuttaa ja testamentata sitä. Suomen ylisuuri virkakoneisto on ottanut Suomessa vallan ja käyttää sitä täysin mielivaltaisesti ja laittomasti saavuttaakseen Valtiovarainministeriön sille asettamat tulostavoitteet ja saadakseen itselleen tulospalkkion.

Nämä Suomen julkisen vallan tekemät ihmisoikeusrikkomukset tulisi kartoittaa riippumattoman kansainvälisen asiantuntijaryhmän eli totuuskomission toimesta, jotta näihin tekoihin syyllistyneet Suomen presidentit, hallitukset, virkamiehet ja muut virallisessa asemassa toimivat henkilöt saataisiin vastuuseen teoistaan vuosina 1992-2019 tapahtuneista teoista, joihin kuuluvat maanpetos, valtiopetos, törkeä virka-aseman väärinkäyttö, kansanmurha jne. Suomessa vallitseva hyvävelijärjestelmä ja syvä korruptio estävät kaikki ihmisoikeusrikkomusten tutkinnat Suomessa. Suomessa koko poliittinen johto ja virkakoneisto toimii yhdessä Suomen kansalaisia vastaan, joten suomalainen yrittäjä ei voi saada oikeutta Suomen täysin korruptoituneessa oikeuslaitoksessa, joka toimii edelleen presidentti Mauno Koiviston määräysten mukaan,.

Suomen perustuslaissa on turvattu ihmisarvon loukkaamattomuus, yksilön vapaus ja oikeudet sekä oikeudenmukaisuuden edistäminen yhteiskunnassa. Perusoikeudet ovat yksilölle kuuluvia oikeuksia ja ovat luonteeltaan yleisiä eli kuuluvat kaikille yhdenvertaisesti. Kun Suomen koko oikeuslaitos ja virkakoneisto on alistettu presidentti Mauno Koiviston määräyksellä tahoksi, jossa instituutiot eivät saa hävitä, on tämä presidentin määräys samalla vienyt suomalaisilta kaikki ihmisoikeudet ja nykyjärjestelmä tekee jatkuvia rikoksia ihmisyyttä vastaan ja näin Suomen valtio ja koko virkakoneisto polkee suomalaisten ihmisoikeuksia siitäkin huolimatta, että YK:n peruskirjassa asetetaan jäsenvaltioiden tehtäväksi suojella ihmisoikeuksia. Suomi on yhtenä peruskirjan allekirjoittajana sitoutunut mainittuun oikeuden turvaamiseen ja näin muodoin myös julistukseen, jossa ihmisoikeudet määritellään ja johon yhä enemmän vedotaan. ihmisoikeustuomioistuinten toiminnassa ja päätöksissä.

Suomen ihmisoikeusrikkomukset ovat peräisin 1980 luvun aikana tehdyistä täysin virheellisistä talouspoliittisista päätöksistä ja Suomen EU-jäsenyyskuntoon saattamiseksi vaatineista pankkien vakavaraisuuden nostamisesta 8 %:iin siten, että Suomen hallitus teki tiettyjen pankkien kanssa SSP-pankkisopimuksen vuonna 1993, jolla sopimuksella hallitus antoi pankeille luvan sanoa yksipuolisesti irti tiettyjen toimialojen yritysten velat ja näin kaataa 65.000 yritystä. Näin näistä 65.000 yrittäjästä ja heidän takaajistaan tehtiin Suomeen ikuisuusvelallisia. Samalla Suomen lainsäädäntöä muutettiin velkojia suosivaksi ja siirryttiin summaariseen menettelyyn oikeuslaitoksissa, mikä summaarinen menettely tarkoittaa käytännössä sitä, että velkojan ei tarvitse oikeuslaitoksessa esittää mitään todistetta velasta, ei velkakirjaa tai laskua vaan oikeuslaitoksen antavat lähes poikkeuksetta asiassa ns. yksipuolisen tuomion, jolla velallinen velvoitetaan maksamaan velkojan vaatimat velat siitäkin huolimatta, että velallinen perusteellisesti kiistää saatavan olemassaolon. Myöskään velkojen vanhentumista ei tutkita missään vaiheessa, kun alkuperäistä velkakirjaa siirtomerkintöineen ei tarvitse esittää.

Jotta suomalaisten yritysten tuho olisi täydellinen myi Suomen hallitus/talouspoliittinen ministerivaliokunta vielä 31.3.2000 ns. Arsenal kauppakirjalla näiden SSP-pankkisopimuksella ryöstettyjen yritysten velat (56.000 yrityksen 77.000 velkaa määrältään 12 miljardia markkaa)) norjalaisille perintätoimistoille, jotka olivat amerikkalaisen Pra Group-yhtiön bulvaaneja. Nämä 12 miljardin velat myytiin 5 %:lla niiden nimellisarvosta eli 600 miljoonalla markalla antamatta velallisille mahdollisuutta maksaa velkaansa pois tuolla 5 %:lla velan arvosta. Osaa näistä veloista peritään yrittäjiltä ja heidän takaajiltaan edelleen ilman velkakirjaa tai tilityksiä, jolloin esim. takaajat eivät pysty käyttämään regressioikeuttaan. Näillä valtion virkamiesten ja poliitikkojen toimilla saatiin Suomeen suurtyöttömyys, jolloin työttömänä on ollut pitkään noin 500.000 suomalaista.

Näillä Suomen hallituksen toimilla kumottiin Suomessa omaisuudensuoja. Ryhtyessään sopimussuhteeseen pankkien kanssa on Suomen valtio toteuttanut oikeustoimensa suunnitelmallisesti, tahallisesti ja tietoisena asioitten tilasta sekä seurauksista. Samalla valtio on julistanut asiakirjat salaiseksi, eikä esim. ns Arsenal kauppakirjaa 31.3.2000 ole vieläkään saatu julkiseksi monista yrityksistä huolimatta. Suomen hallitukset vuodesta 1992 ovat pystyneet ja pystyvät edelleen salaamaan omat rikoksensa julistamalla asiakirjat salaiseksi jopa 100 vuodeksi.

Valtioneuvoston sopimukset pankkien kanssa ovat laittomia, koska mainitut sopimukset ja niitten käytännön toteuttaminen ovat johtaneet törkeisiin ja moninaisiin ihmisoikeudenloukkauksiin. Tätä sopimusvyyhteä ja niiden aiheuttamia tekoja tulee arvioida kahden osapuolen rahallisena toimintana tiettyä ihmisryhmää vastaan. Kummankin osapuolen, valtion ja pankkien, olisi perusoikeuksien nimissä tullut ottaa huomioon aiheutettu loukkausten ketju sekä yksilöitten oikeudellisesti arvioitu heikompi asema. Valtion velvollisuutena on lisäksi valvoa mainittujen tekojen aiheuttajia, eikä itse olla aktiivisena sopijapuolena toteuttamassa niitä. Nämä ihmisoikeusloukkaukset Suomessa käsittävät suoraan laskentatavasta riippuen noin 200.000-400.000 Suomen kansalaista. Tämä määrä edustaa noin 4-8 % koko väestöstä laskettuna. Epäsuorasti loukkausten vaikutukset koskevat noin 1-1,3 miljoonaa suomalaista (26 %).

Suomen valtio oikeuslaitoksineen polkee ja on vuodesta 1992 alkaen polkenut suomalaistan ihmisoikeuksia seuraavasti:

1. Omaisuudensuoja, PL 15 §, EIS ensimmäinen lisäpöytäkirja 1 artikla, YK:n ihmisoikeuksien julistus 17 artikla.

2. Kansalaisten yhdenvertaisuus ja syrjinnän kielto. PL 6 §, EIS 14 artikla, seitsemäs lisäpöytäkirja 5 artikla, YK:n ihmisoikeuksien julistus 1 artikla, 2 artikla, 7 artikla, KP-sopimus 2 artikla, 3 artikla, 4 artikla, 14 artikla, 20 artikla, 23 artikla, 24 artikla, 25 artikla, 26 artikla, TSS-sopimus 2 artikla.

3. Oikeusturva PL 21 §, EIS 6 artikla, YK:n ihmisoikeuksien julistus 10 artikla, 11 artikla, KP-sopimus 14 artikla.

4. Oikeus tehokkaaseen oikeussuojakeinoon EIS 13 artikla, YK:n ihmisoikeuksien julistus 8 artikla, KP-sopimus 2 artikla. Kidutuksen ja muun julman, epäinhimillisen tai halventavan kohtelun tai rangaistuksen vastainen yleissopimus 13 artikla.

5. Oikeus työhön ja elinkeinovapaus PL 18 , Euroopan sosiaalinen peruskirja SopS 43-44/1991, 1 osa kohdat 1.12 erityisesti 1.10 artiklat. TSS-sopimus 6 artikla, 7 artikla, 11 artikla. YK:n ihmisoikeuksien julistus 20 artikla.

6. Oikeus sosaaliturvaan PL 19 §, YK:n ihmisoikeuksien julistus 22 artikla, 25 artikla, TSS-sopimus 11 artikla

7. Kidutuksen ja muun julman, epäinhimillisen tai halventavan kohtelun tai rangaistuksen kielto PL 7 §, EIS 3 artikla, YK:n ihmisoikeuksien julistus 5 artikla, KP-sopimus 7 artikla. Kidutuksen ja muun julman, epäinhimillisen tai halventavan kohtelun tai rangaistuksen vastainen yleissopimus 1 artikla, 16 artikla.

8. Perus- ja ihmisoikeuksien turvaamisvelvollisuus ja oikeuksien väärinkäytön kielto. PL 22 §.

9. Suomessa Verohallinto on vuosina 1992-2018 ajanut ja ajaa edelleen noin 3000 yritystä konkurssiin Verohallinnon verotarkastajien tekemillä virheellisillä verotarkastuskertomuksilla, jotka eivät perustu lakiin tai tosiasianäyttöön. Näin vuosittain 3000 yrittäjää menettää koko omaisuutensa ja usein vielä tuomitaan keksitystä veropetoksesta vankilaan syyttömänä.

Kuten kaikki edellä oleva osoittaa, Suomi rikkoo kaikkia solmimiaan ihmisoikeussopimuksia räikeästi ja suomalaiset eivät voi saada Suomessa oikeutta, kun presidentti Mauno Koivisto on 6.5.1992 määrännyt, että instituutiot eivät saa hävitä.

Kohta 30 vuotta Suomessa vallinnut oikeudeton tila on nyt johtanut siihen, että ensimmäinen suomalainen yrittäjä on hakenut Euroopan perustuslain II-78 artiklan mukaista turvapaikkaa Bulgariasta pakolaisten oikeusasemaa koskevan 28 päivänä heinäkuuta 1951 tehdyn Geneven yleissopimuksen ja pakolaisten oikeusasemaa koskevan 31 päivänä tammikuuta 1967 tehdyn pöytäkirjan määräysten sekä Euroopan perustuslain mukaisesti.

Ks. tarkemmin http://oikeuslaitosjapoliisi.blogspot.com

Tuhansia suomalaisia yrittäjiä on Verohallinnon suorittamien ryöstöverotuksen vuoksi muuttanut vapaaehtoisesti pois maasta ja muutosvirta kiihtyy koko ajan.

Kysymyksemme siis kuuluu: Missä maassa ja miten suomalaiset yrittäjät, joiden koko omaisuus on ryöstetty Valtioneuvoston ja pankkien tekemällä SSP-pankkisopimuksella 22.10.1993 tai Verohallinnon verotarkastajien vuosina 1992-2019 tekemillä lakiin perustumattomilla ja virheellisillä verotarkastuskertomuksilla, voivat saada asiassaan oikeutta ja miten saada Suomen valtio korvaamaan vuosina 1989-2019 Suomen yrittäjille ja heidän takaajilleen aiheuttamat vahingot?

Suomessa on tällä hetkellä ulosotossa 580.000 henkilöä ja köyhyysloukussa noin 1 miljoona suomalaista.

Jotta Suomessa oleva tilanne saadaan jotenkin hoidettua kuntoon, niin tämä kirje toimitetaan YK:n ihmisoikeustuomioistuimelle, Euroopan neuvostolle, Euroopan neuvoston vetoomusvaliokunnalle, Euroopan komissiolle ja Velallisten Tuki ry:n perusraporttina YK:n sopimusvalvontaelimille 27.11.2019.

Rovaniemellä 27 päivänä marraskuuta 2019.

Liisa Mariapori

Velallisten tuki ry:n puheenjohtaja

liisa.mariapori@velallistentuki.fi

+358405604180

Koiviston konklaavissa ja muissa vastaavissa palavereissa on päätetty pelastaa pankit ja antaa rikollisille syytesuoja. Siksi minä eikä muutkaan pankkikriisin uhrit voi saada oikeutta Suomessa. Ulosotto on organsoitu tietyllä tavalla

Perintätoimen laittomuudet

https://www.youtube.com/watch?v=vCdEJph4pzc&t=142s

Ns. pankkikriisi oli suurelta osalta rikollista

https://www.youtube.com/watch?v=I3LfLx2JNFg&t=257s

Olen tehnyt rikostutkintapyyntöjä ajoissani kymmeniä ellei satoja ja asiani on ollut vireillä keskeytyksettä tähän päivään saakka.

Poliisin tutkimattajättämättäpäätöksiä ( tässä on vain n. 20 %:n viranomaisten tekemistä päätöksistä asioissani).

Raimo Ollila, Ylivieskan poliisi, jokainen tutkintapyyntö on jätetty tutkimatta. Tutkintapyynnöt on tehty ajoissa, mm.

15.3.1997, täydennys 23.3.1997, päätös

26.06.1997 6870/5406/97

9.10.1997 6870/R/891/97, S10109/01,

13.08.2002 6870/S/10109/01,

13.08.2002 S/10456/02,

03.01.2002 R/1690/ Olli Sikala Haapajärven poliisi

Erkki Huhtakallio, Ylivieskan poliisi 3.8.1998 tehty tutkintapyyntö

Kaarlo Similä, Ylivieskan poliisipäällikkö, tutkintapyyntö 12.07.2002

lausuma Ylivieskan käräjäoikeudelle 25.2.2004

Tapio Mäkelä Oulun KRP, tutkintapyyntä 20.08.1997

10.1.1998

26.8.1998 2521/R/737/97, kirje 30.3.200,

varatuomari Jorma Herttuaisen tekemä tutkintapyyntö 22.5.1998, lausuma 30.3.2000

Eero Klemetti, Oulun KRP:n päällikä 2400/R/506/00

Pentti Yliniva, KRP:n päällikkä. Pohjoinen osasto

18.11.1999 tehty tutkintapyyntä

10.09.1998 tehty tutkintapyyntö

2400/R/760/9919.4.2000

2400/R/737/97.19.12.1997

2400/R/760/99,18.11.1999

2400/S/13013/9919.11.1999

2400S/13077/99 15.12.1999 ,

19.5..2000 106/TUP/98

Kauko Aaltomaa, KRP, apulaisjohtaja, tutkintapyyntö 5.5.2000,

ratkaisu 30.5.2000 106/TUP/98,

tutkintapyyntö Aaltomaalle 4.6.2000,

3.4.2001 28/TUP/01

Rauno Ranta, KRP:n päällikkö tutkintapyyntö 18.8.1998,

Rauno Ranta, Juha Keränen, päätös 15.12.1998 106/TUP/98

2.5.2000 106/TUP/98 Rauno Ranta ja Kauko Aaltomaalle

1.9.2003 64/TUP/03 Rauno Ranta ja Marko Viitanen

Jouko Rajaniemi, poliisiylitarkastaja Oulun läänin hallitus 6.7.1999 POL 374 B

Erkki Haikola, Oulun läänin poliisiosaston päällikkö, tutkintapyyntö 18.8.1998

Jorma Vuorio ja Jonne Lähteenmäki, sisäasiainministeriön poliisiosasto 10.8.1998 84/662/98,

poliisiministeri Jan-Erik Enestamille tehty tutkintapyyntö 20.7.1998

17.8.1998 kirje ja tutkintapyyntä poliisiylitarkastaja Jorma Vuoriolle

10.8.1998 päätös 84/662/98

28.6.2000 SM-2000-1060/Ri-2 Jorma Vuorio ja Jonne Lähteenmäki

Jorma Toivanen ja Jonne Lähteenmäki 20.3.2000 dnro 49/662/98

11.6.2002 SM-2002-1312/Ri-

Kimmo Markkula KRP Vantaa 12.7.2002 88/TUP/02,

12.7.2002 88/TUP/02

12.7.2002 93/TUP/02

Juha Vehmaskoski KRP:n rahanselvittelykeskus, kieltäytyi tutkimasta Rinstrojen rahanpesua, vaikka Rienstra oli tuomittu USA:ssa rahanpesusta ja Suomessakin näytöt olivat kiistattomat

Reijo Naulapää, poliisiylijohtaja sisäasiainministeriö tutkintapyyntö 16.8.1998

kirje 20.3.2000 dnro 49/662/98,

tutkintapyyntö Naulapäälle 29.5.2000

Kari Häkämies sisäministeri 25.8.1999, vastaus kansanedustajien Risto Kuisma, Raimo Vistbacka, Bjarne Kallis, Tapio Karjalainen, Matti Huutola, Marja-Leena Kemppainen, Pekka Vilkkuan tutkintapyyntöön, yksi kansanedustaja pyyhki nimensä yli tutkintapyynnöstä. Hänen nimensä on Antti Rantakangas

Rauno Rannan vastaus kansanedustaja Raimo Vistbackalle

Ville Itälän keskustelunvahvistus 8.1.2001 SM-2001-776/Tu-411

Tapio Kalliokosken päätökset 22.10.2004

20.10.2004.

25.10.2004

22.10.2004

22.9.2004, päätökset ovat koodittomia

Tapio Mäksen päätös 22.4.2005 2400/s/10249/05

6870/S/10431/99, Aho, Virta

6870/R/1104/97, Aho

6870/R/372/97, Aho, Virta

6870/R/1279/98, Aho

6870/R/1372/99, Aho

6870/S/10148/00, Aho

6870/R/1371/99, Aho

6870/R/833/00, Aho

6870/S/10109/01, Aho

6870/R/137/01, Aho

6870/R/412/97, Aho

4728/R/288/96, Aho

4728/R/339/96, Aho

6870/S/10375/02, Aho

6870/R/120/03, Aho

6870/R/1041/07, Aho

6870/R/1521/04, Aho

6870/R/4131/07, Aho

6870/R/10837/06, Aho

6870/S/10225/08, Aho

6030/R/1690/02, Aho

6610/S/10590/05, Aho

6610/S/11066/05, Aho

6610/S/10599/06, Aho

Keskusrikospoliisin asiankäsittelyjärjestelmästä löytyvät diaarinumerot:

106/TUP/98

28/TUP/01

88/TUP/02

93/TUP/02

157/TUP/03

156/TUP/04

923/7/08

328/7/10

360/7/10

2400/2011/1106

2400/2011/1376

2400/2011/1639

2400/2012/609

POL-2015-2595

Poliisiasiain tietojärjestelmästä löytyvät, Keskusrikospoliisin piirikoodille kirjatut ilmoitusnumerot:

2400/S/10176/14

2400/S/10104/14

2400/S/10078/14

2400/s/10615/11

2400/S/10357/08

2400/S/10249/05

2400/S/10591/04

2400/S/10590/04

2400/S/10589/04

2400/S/10588/04

2400/S/10736/03

2400/R/760/99

2400/R/737/97

Oikeuden vääriä päätöksiä

R98/503 Ylivieskan käräjäoikeus 01.06.1998 R98/71 144

R02/393 Ylivieskan kärjäoikeus 15.02.2002 RD01/361 10046

S01/320 Ylivieskan käräjäoikeus 30.01.2001 K00/1003 148

S00/1437 Ylivieskan käräjäoikeus 13.11.2000 K00/1003 1311

S01/447 Ylivieskan käräjäoikeus 28.02.2001 K001/1003 280

R98/692 Ylivieskan käräjäoikeus 26.08.1998 R98/90 224

R03/150 Ylivieskan käräjäoikeus 19.12.2002 R02/276 R1.OH.KP

Ylivieskan käräjäoikeuden päätös 30.05.1996 nro 860

Ylivieskan käräjäoikeuden päätös 03.01.1997 96/531

Ylivieskan käräjäoikeuden päätös 28.06.1996 nro 900

Ylivieskan käräjäoikeuden tuomio 26.08.1998 nro 228

Ylivieskan käräjäoikeudenpäätös 19.09.2000 bro 1066

Ylivieskan käräjäoikeuden tuomio 03.10.2000 nro 1050

Vaasan hovioikeuden tuomio 21.05.1999 nro 521

Vaasan hovioikeuden päätös 08.12.2000 nro 1376

Vaasan hovioikeuden päätös 07.05.2001 nro 545

Vaasan hovioikeuden päätös 13.01.2000 nro 39 R98/692

Vaasan hovioikeuden päätös 31.01.2000 nro 39

Korkeimman oikeuden päätös 11.01.2002 R2000/206 nro 0017

Korkeimman oikeuden päätös 24.01.2001 H2000/386 nro 0143

Korkeimman oikeuden päätös 20.09.2001 nro 1841

Korkeimman oikeuden päätös 10.07.2003 H2001/318 nro 1800

Korkeimman oikeuden päätös 10.07.2003 H2002/16 nro 1801

Korkeimman oikeuden päätös 10.07.2003 H2002/210 nro 1802

Korkeimman oikeuden päätös 28.06.2002 H2001/138 nro 1771

Korkeimman hallinto-oikeuden päätös 22.12.2004 3383 nro 17602/04

konkurssiasiat
K 96/531,         PR-Teollisuus Oy (hja Alavieskan Puurakenne )
                Konkurssituomio 3.1.1997/1
K 97/1236        International Timber (hja Eläke-Varma Keskinäinen yhtiö)
                Konkurssituomio 7.9.1998/963
K 00/1003        Erkki Aho (hja Alavieskan Puurakenne)
                ratkaisu 28.2.2001/280, rauennut/sillensä, valitettu hovioikeuteen
K 10/5019        Erkki Aho (hja Mikko Kovalainen)
                ratkaisu 4.1.2011/38, peruutettu
K 10/3862        Erkki Aho (hja Mikko Kovalainen)
                ratkaisu 30.8.2010/4430, sillensä, muu syy
K 11/1589        Erkki Aho (hja Mikko Kovalainen)
                ratkaisu 26.9.2012/7257, rauennut, sillensä
ITC Finland Oy:n konkurssi, ei löytynyt diaarista
Rikosasiat:
R 98/71                Asia: velallisen vilpillisyys
                ratkaisu 1.6.1998/144
R 98/90                Asia: muut rikoslakia vastaan tehdyt rikokset
                ratkaisu 26.8.1998/1
                ratkaisu 13.8.1998
RD 01/361        ratkaisu 15.2.2002/10046 , jätetty tutkimatta
R 05/506        asianomistajana Tapio Lahola
                Tuomio 28.11.2005/529, valitettu hovioikeuteen
R 10/506,        asianomistaja Mikko Kovalainen
                Tuomio 6.9.2010/1034, valitettu hovioikeuteen
R 11/537        asianomistaja Markku Koski
                Tuomio 27.7.2011/587, valitettu hovioikeuteen
Rikosasiaa, jossa asianomistajana Torsti Kalliokoski, ei löytynyt diaarista
Rikosasia R 97/288 koskee muuta vastaajaa, rikosilmoituksen numerolla ei löydy diaarista
S 95/1488        Kja Alavieskan Puurakenne, vjat: Erkki Aho, Kari Konu, Markku Koski, PR-Teollisuus Oy, Remes Jouni ja Virta Heino, asiaan osallisena PR-Teollisuus Oy:n                         konkurssipesä
                Ratkaisu 28.6.1996 , hyväksytty kokonaan tai osittain
Katriina Rantinsalo
hallintosihteeri

Tässä Rovaniemen hovioikeuden ilmoitus siellä käsitellyssä olleista asioista. En ole saanut yhteenkään hovioikeuden käsittelyyn suullista käsittelyä.

S 13/603
H 13/408
H 13/378
S 12/378
S 11/721
R 11/715
R 09/679
S 09/633
H 08/1027
S 11/420
S 11/85
R 10/904
R 08/974
R 08/790
R 06/70

Valtakunnansyyttäjäviraston ilmoitus

Valtakunnansyyttäjänvirastoon toimittamianne kirjoituksia on käsitelty seuraavilla diaarinumeroilla:

186/41/98, 217/22/98,
109/42/99, 239/42/99, 80/41/99, 108/41/99,
58/42/00, 83/42/00, 184/42/00,
2/42/01, 111/42/01, 142/42/01,
126/42/02, 198/42/02,
11/41/03,
137/42/04, 7/41/04, 63/41/04, 148/41/04, 155/41/04,
159/41/05,
136/41/08,
37/42/09, 74/42/09, 9/41/09, 155/21/09,
44/41/11,
96/21/12,
45/21/13

Lisäksi kirjoituksianne on diarioitu seuraaville diaarinumeroille:

2/92/08, 1/92/09, 2/82/10, 2/92/11, 2/92/12, 2/92/13 ja 2/92/14

Valtakunnansyyttäjänvirasto
PL 333
00181 Helsinki
p. 02956 20810
vksv@oikeus.fi

Laillisuusvalvojien päätökset

apulaisoikeusasiamies Petri Jääskeläinen päätös 24.11.2004 Dnro 2406/4/04

suppea luettelo löytyy tästä osoitteesta

http://oikeuslaitosjapoliisi.blogspot.fi/2015/03/suppea-asialuettelo.html

Tässä oli vain muutama esimerkki vääristä päätöksistä asioissani.

Selostukset viranomaisten rikollisesa toiminnasta löytyvät oikeustoimi- ja poliisiblogistani

http://oikeuslaitosjapoliisi.blogspot.com/

Kirjassani on kopio rikostutkintapyynnöstä sivuilla 362-363 on kopio rikostutkintapyynnöstä, jossa kahdeksan kansanedustajaa kuudesta eri puolueesta pyytäää rikostutkintaa asiassani. Yksi kansanedustaja eli Antti Rantakangas veti nimensä yli tutkintapyynnöstä, koska hän huomasi, että rikostutkinta tulisi koskemaan myös Markku Koskea.

Asiassa Kari Häkämies teki tutkimattajättämispäätöksen perustuen poliisihallituksen päätökseen.

Aikanaan kävin Helsingissä Alpo Ylitalon kanssa kysymässä sen ajan tunnetuinta asianajajaa Reino Lundenia hoitamaan asiaani. Lunden otti mielellään vastaan Alpon tuomat sikarit, mutta asiaani hän ei ryhtynyt hoitamaan. Hän sanoi, että vastassa on salaliitto ja salaliitosta ei ole Suomessa lakia. Hän näki tehtävän mahdottomaksi.

Kun professori Erkki Aurejärvi oli Kokkolassa luennoimassa niin minä kysyin häneltä , että voisiko hän ryhtyä hoitamaan asiaani. Aurejärvi kieltäytyi ja sanoi, että jos hän ryhtyy ajamaan asiaani, niin varmasti häviät.

Yle! Kuuntele ja hämmästy! Emeritus professori Erkki Aurejärvi

https://www.youtube.com/watch?v=hKTQAYzH2VQ&t=264s

Minä kysyin professori Jyrki Virolaista hoitamaan asiaani. Jyrki Virolainen kieltäytyi vedotaan terveyteensä.

Ylivieskan oikeusaputoimiston Kari Peippo teki asiassani korkeimmalle oikeudelle tuomionpurkuluonnoksen, mutta kieltäytyi allekirjoittamasta sitä.

Kun en saanut Suomessa asianjajaa niin menin Ruotsiin ja Haaparannasta löysin asianajajan, jonka ryhtyi innolla hoitamaan asiaani, koska hänellä oli asianajo-oikeudet myös Suomessa. Asia kaatui kuitenkin siihen, että Ylivieskan oikeusaputoimisto ja Kari Peippo kieltäytyivät antamasta oikeusapua ruotsalaiselle asianajajalle.

Olin sopinut poliisijohtaja Jouni Välkin kanssa tapaamisen sisäminisreriöön , koska hän oli kiinnostunut selvittämään asiaani. Kun menin Kalajoelta Helsinkiin sisäministeriöön tapaamaan sovittuna aikana poliisijohtaja Jouni Välkkiä, niin paikalle tuli poliisi Jonne Lähteenmäki, joka pyysi minua poitumaan välittömästi Sisäministeriöstä tai hän pidättää minut. Minä poistuin Sisäministeriön poliisiosastolta pettyneenä ja hämmästyksen vallassa. Myöhemmin sain tietää, että poliisijohtaja Jouni Välkki oli tehnyt itsemurhan.

Kävin myös useita kertoja Oulun lääninhallituksen poliisiosastolla pyytämässä rikostutkintaaa asioissani. Muistaakseni poliisi Kesti hääti minut välittömästi ulos Oulun läänin hallituksen poliisiosastolla ja sanoi, ettei niitä asioita tutkita.

Toisen kerran kun kävin Oulun lääninhallituksen poliisiosasastolla , niin poliisi Rajaniemi oli kiinnostunut siitä, että onko syyttäjä Sulo Heiskari vähentänyt ryyppäämistään. Syyttäjä Sulo Heiskarillahan oli vaikeuksia alkoholin käytössä. Pitkäaikainen lautamies Reijo Niemelä kääntyi puoleeni, koska syyttäjä oli hänen mielestään useasti ”pöhnässä” oikeudenistunnossa. Koska minä oli Kalajonen kunnanvaltuuston ylivoimainen ääniharava, niin ihmiset kääntyivät puoleeni. Minä kävin laamanni Kuurinmaa-Myllyniemen puheilla ja otin asioita esille. En voinut hyväksyä sitäkään, että syyttäjä Heiskari toimii Ylivieskan käräjäoikeuden tiedottajana ja kävi vielä julkisuudessa oikeustaistelua oikeudenkäynnissä kohtelemiaan ihmisiä kohtaan.

Heiskari on innokas kirjoittaja. Hänen kirjoituksiaan löytyy myös netstä Suomi 24 sivuilta nimimerkillä sotamies Sveijk ja useilla muilla nimimerkeillä, joissa hän mollaa minua, Erkki Ahoa. Hän soitteli minulle jatkuvasti, mutta minä estin hänen soittelunsa sen jälkeen kun hän soitti minulle ja kertoi olevansa vielä vapaalla jalalla oleva perkele.

Kolmannen kerran kävin Oulun lääninhallituksen poliisiosastolla yrittäjä Alpo Ylitalon kanssa. Tapasimme poliisijohtaja Haikolan. Minä huomasin, että poliisijohtaja Haikolalla oli vailinaiset juridset tiedot ja siksi pyysin häntä kertomaan, että mitä siinä ja siinä laissa sanontaan ja sen lain siinä ja siinä pykälässä. Haikola otti nokkiinsa ja totesi ettei tämä olen tietokilpailu. Otimme esille myös direktiivien vastaisen Naturan toteutuksen. Naturaan laitettiin luonnonsuojelualueet eikä tehty uhanalaisten lajien kartoitusta. Olisi pitänyt tehdä luettelot uhanalaisiste eläimistä ja kasveista ja valita Naturaan vain parhaimmat otokset. Nyt valittiin kaikki. Ei noudatettu suhteellisen suojelun periaatetta. Minun Natura-blogini todistaa mitä on tehty ja miten olisi tullut menetellä.

http://naturansalat.blogspot.com/

Kävin Rovaniemellä yhdessä Heino Virran kanssa kertomassa poliisijohtaja Yli-Nivalle tosiasiat todistusaineistoineen. Mitään ei kuitenkaan tapahtunut.

Kävin Torniossa Heino Virran kanssa kertomassa tosiasiat ja näyttämässä todisteet syyttäjä Kirsi Männikölle PR-talojen konkurssivyyhdestä. Mitään ei kuitenkaan tapahtunut.

Ministeri Pirkko Mattila järjesti minulle tapaamisen poliisiylijohtaja Mikko Paateron kanssa. Esittelin asiat ja todistusaineistot poliisiylijohtaja Mikko Paaterolle. Hänkin totesi rikokset tapahtuneeksi. Neuvotelu oli asiallinen ja pääsimme asioista yksimielisyyteen. Hän siirsi asian käsittely poliisiosastolle, josta tuli vastaus, ettei asioita tutkita.

Kun täytin 50 vuotta 27.5.2000 niin olin menossa perheeni kanssa Tallinnaan. Menin samalla reissulla perjantaina Vantaan KRP:hen. Kerroin asiani. Jouduin odottamaan vajaan tunnin ja paikalle tuli rikostutkitja Pauli Mattila. Kerroin hänelle asiani ja näytin todistusaineistot. Hän pyysi minua Tallinnan reissun jälkeen jäämään maanantaiksi Helsinkiin jotta voidaan aloittaa rikostutkinnat. Hänen mukaansa on syytä epäillä rikoksista syyttäjä Sulo Heiskaria ja poliisi Raimo Ollilaa, Hän soitti poliisijohtaja Kauko Aaltomaalle, joka kielsi rikostutkinnat asiassa. Siksi tulin perheeni kanssa sunnuntaina takaisin Kalajoelle.

Olen tehnyt koko ajan kymmeniä ellei satoja rikostutkintapyyntöjä asiassani Oulun poliisille ja Keskusrikospoliisille sekä Valtakunnansyyttäjälle ja laillisuusvalvojille. Olen myös hakenut tuomionpurkuja korkeimmalta oikeudelta. Kalajokinen asianajaja teki tuomionpurkuhakemuksen korkeimmalle oikeudelle. Hän ei kuitenkaan näyttänyt tekemäänsä hakemusta minulle kuin vasta jälkikäteen. Huomasin heti ettei tuolla hakemuksella tuomonpurkuja tule. Mielestäni asianajaja vain rahasti asiassa oikeusaputoimistoa.

Olen tehnyt valituksen EIT:lle, mutta siellä ei ryhdytty käsittelemään asiaa, koska asia oli paisunut liian suureksi.

Olen ollut yhteydessä Kansainväliseen Rikostuomioistuimeen, mutta siellä ei ole ryhdytty asiaa käsittelemään, koska on katsottu asia poliittiseksi asiaksi valtiopetoksesta johtuen. Vastaus tuli mustassa kirjekuoressa.

Olen ollut yhteydessä YK:n ihmisoikeuskomiteaan, mutta sieltä ei ole tullut vastausta , mutta vuonna 2004 Suomi sai huomautuksen siitä, että poliitikot puuttuvat ooikeuslaitoksen toimintaan.

Olen ollut yhteydessä Euroopan neuvostoon ja Amnesty Internationaliin. Olen pyytänyt Interpolian tutkimaan asiat, mutta he eivät puutu poliittisiin rikoksiin.

Koska asioita en ole saanut rikostutkintaan normaalilla tavalla niin

minä ajoin tahallinen ylinopeuden jotta saan asiat rikostutkintaa esitutkintalain perusteella

2 § Esitutkinnassa selvitettävät asiat

Esitutkinnassa selvitetään:

1. asian laadun edellyttämällä tavalla epäilty rikos, sen teko-olosuhteet, sillä aiheutettu vahinko ja siitä saatu hyöty, asianosaiset sekä muut syyteharkintaa ja rikoksen johdosta määrättävää seuraamusta varten tarvittavat seikat;

Ilmoitin asiasta heti Kalajoen poliisile Tomi Reinikaiselle. Sen jälkeen Ylivieskan poliisi Leskinen pyysi minut kuulusteluun, mutta kieltäytyi ottamasta käsittelyyn teko-olosuhteita eli mielipahaani siitä, ettei PR-talojen rikoksia tutkita. Ylivieskan poliisi Leskinen ei ottanut asioita tutkittavakseen ja minä sain kuukauden ajokiellon.

Minä olen kirjoittanut terapiatyönä Kalajoen historian ja koonnut Kalajoen historiaa käsittelevän täidenäyttelyn, mikä on nähtävillä Kalajoki-näyttely- blogissani http://kalajoki-nayttely.blogspot.com/ Minä siirsin taidenäyttelyni oman yritykseni nimiin ja kerroin ulosottoviranomaisille asian. Verottajan arvio näyttelyni verotusarvoksi oli 33 400 euroa. Kun ulosottoviranomaiset eivät reagoineet asiaan, niin minä tein rikosilmoituksen itsestäni Kalajoen poliisille. Poliisi jätti asian tutkimatta. Minä haastoin poliisin oikeuteen, mutta Raahen käräjäoikeudessa käräjätuomari Timo Tammiketo jätti asian käsittelemättä. Minulla oli suuria vaikeuksia saada Taidenäyttelykansiotani takaisin Raahen käräjäoikeudesta. Se oli todistusaineistonana siellä. Näyttelykansiossa oli kuvat maalauksista ja rakennusten pienoismalleista ja niiden historiikit. Lisäksi siinä oli kertomus Näyttelyn syntyhistoriasta eli PR-talojen konkurssivyyhdestä ja siinä tapahtuneissa rikoksista.

Minä ajattelin, että kuinka suuri rikos minun pitää tehdä jotta saan asiat rikostutkintaan.Siksi tein kirjallisen laittoman uhkauksen. Tavoitteenani oli saada asiat rikostutkintaan. Ei siis mikään todellinen laiton uhkaaminen. Minä olin kyllästynyt siihen, että vaikka minä jatkuvasti olen vastustanut rikollisesti aikaansaatuja ulosottoja ulosottoviranomaisille, niin en saa niitä lopetetuksi. Poliisi ei tutki eikä oikeus ota käsiteltäväkseen. Kaikki minun ulosottosaatavani ovat saatu aikaan rikollisesti ja ovat siksi perintäkelvottomia. Ulosottoviranomaiset eivät ole kiinnostuneita siitä, että yhdessä voisimme saada aikaan rikollisesti aikaansaatujen ulosottojen lopettamisen.

Ulosottoviranomaiset ovat olleet tarkasti tietoisia tosiasioista.

Vastaus ylitarkastaja Ylva Norrgårdille

http://oikeuslaitosjapoliisi.blogspot.com/2019/06/vastaus-ylitarkastaja-ylva-norrgardille.html

Ylitarkastaja Heidi Korri 15.11.2018

http://oikeuslaitosjapoliisi.blogspot.com/2018/11/ylitarkastaja-heidi-korri.html

Ulosottoviranomaiset ja oikeusviranomaiset olivat tarkasti tietoisia siitä, että ulosottoni ovat rikollisesti aikaansaatuja. He eivät noudataneet lain määräyksiä. Heidän olisi tullut rikoslain 15 luvun 10 § mukaan reagoida asioihin.

10 § (24.7.1998/563)

Törkeän rikoksen ilmoittamatta jättäminen

Joka tietää joukkotuhonnan, joukkotuhonnan valmistelun, rikoksen ihmisyyttä vastaan, törkeän rikoksen ihmisyyttä vastaan, hyökkäysrikoksen, hyökkäysrikoksen valmistelun, sotarikoksen, törkeän sotarikoksen, kidutuksen, kemiallisen aseen kiellon rikkomisen, biologisen aseen kiellon rikkomisen, jalkaväkimiinakiellon rikkomisen, Suomen itsemääräämisoikeuden vaarantamisen, maanpetoksen, törkeän maanpetoksen, vakoilun, törkeän vakoilun, valtiopetoksen, törkeän valtiopetoksen, raiskauksen, törkeän raiskauksen, lapsen törkeän seksuaalisen hyväksikäytön, törkeän lapsenraiskauksen, murhan, tapon, surman, törkeän pahoinpitelyn, ryöstön, törkeän ryöstön, ihmiskaupan, törkeän ihmiskaupan, panttivangin ottamisen, törkeän tuhotyön, törkeän terveyden vaarantamisen, ydinräjähderikoksen, kaappauksen, 34 a luvun 1 §:n 1 momentin 3 kohdassa tarkoitetun terroristisessa tarkoituksessa tehdyn rikoksen, törkeän ympäristön turmelemisen tai törkeän huumausainerikoksen olevan hankkeilla eikä ajoissa, kun rikos vielä olisi estettävissä, anna siitä tietoa viranomaiselle tai sille, jota vaara uhkaa, on tuomittava, jos rikos tai sen rangaistava yritys tapahtuu, törkeän rikoksen ilmoittamatta jättämisestä sakkoon tai vankeuteen enintään kuudeksi kuukaudeksi. (12.4.2019/486)

Törkeän rikoksen ilmoittamatta jättämisestä ei kuitenkaan tuomita rangaistukseen sitä, jonka olisi rikoksen estämiseksi täytynyt antaa ilmi nykyinen tai entinen aviopuolisonsa taikka nykyinen avopuolisonsa, sisaruksensa, sukulaisensa suoraan ylenevässä tai alenevassa polvessa taikka se, johon hänellä on vastaavanlainen parisuhteeseen tai sukulaisuuteen rinnastuva läheinen suhde. (12.6.2015/735)

Minä tein sähköpostiviestin ulosottoviranomaisille jos kerroin tunteeni ulosottoviranomaisten toiminnasta. Tavoitteenani oli saada asiani ja 1990-luvun laman ja pankkikriisin uhrien asiat suuren yleisön tietoisuuteen tavalla joka ylittää uutiskynnyksen virallisen tapahtuman kautta eli oikeuskäsittelyn kautta. Ilmoitin asiasta useita kertoja sanomalehti Kalevalle sekä Ylen Oulun toimitukseen. Nyt oikeus teki päätöksen ja Kaleva teki jutun. Kaleva on toistuvasti kieltäytynyt julkaisemasta tietoja asioistani tai on tehnyt minua mollaavan jutun.

Aikanaan Helsingin Sanomien toimittaja Harri Nykänen teki jutun asiastani, mutta päätoimittaja ei julkaissut juttua. Myös Ilalehden toimittaja Uolevi Mattila teki jutun asiastani, mutta päätoimittaja kielsi julkaisemasta. Iltasanomien toimittaja Manu Paajanen teki jutun asioistani, mutta päätoimittaja kielsi julkaisemasta.

Olen ollut lukusia kertoja yhteydessä Ylen ajankohtaistoimitukseen ja MOT-ohjelmaan, mutta mitään vastausta ei ole tullut.

Yrittäjän "oikeusturva" Suomessa - Liisa Mariapori valottaa 15 min 46 sek

https://www.youtube.com/watch?v=rDGqIVkYjzk

ELÄKELÄISTEN AHDINGOSTA - Liisa Mariapori & Hilkka Laikko keskustevat 9 min 52 sek

https://www.youtube.com/watch?v=5Xwa9xeq6zM

Jukka Davidsson: maailmantalouden megatrendit & globalisaatio 20 min 20 sek

https://www.youtube.com/watch?v=DppWToBD2Os&t=656s

Ns. pankkikriisiä vetävät yhä pankit ja valtiovalta 6 min 6 sek

https://www.youtube.com/watch?v=6vJ7ExHBeAM&t=93s

Tekikö Koivisto valtiopetoksen ns. Koiviston konklaavissa? 4 min 48 sek

https://www.youtube.com/watch?v=-vziUPPE7p0&t=100s

Yrittämisen ylipääsemätön vaikeus Suomessa? 4 min 31 sek

https://www.youtube.com/watch?v=A8kuXAMNBUY&t=58s

Ns. pankkikriisin taustaa 5 min 29 sek

https://www.youtube.com/watch?v=2rma5p5pqmY&t=49s

Ns. pankkikriisi oli suurelta osalta rikollista 10 min 09 sek

https://www.youtube.com/watch?v=I3LfLx2JNFg&t=257s

Ns. pankkikriisin EMU-varauma 3 min 10 sek

https://www.youtube.com/watch?v=9KmXabnjMxQ&list=PLurMlTX3QTPH6q5F2YcQAO4Ee9c0c5P40&index=8

Ns. pankkikriisissä pankit ja valtiovalta rikkoivat perustuslakia 4 min 56 sek

https://www.youtube.com/watch?v=uAJ9FcIhUnU&list=PLurMlTX3QTPH6q5F2YcQAO4Ee9c0c5P40&index=18

Ns. pankkikriisi puhuttaa eduskuntaa 5 min 06 sek

https://www.youtube.com/watch?v=YrVZCRR6udI&t=65s

PILOTTI 5: Markus Lehtipuu ja Veikko Saksi: Ns. pankkikriisi 19 min 38 sek

https://www.youtube.com/watch?v=jAPipnu8rl8&t=20s

Paavo Lipponen ja Sauli Niinistö vievät Suomen euroon ilman kansanäänestystä 1998 5 min 43 sek

https://www.youtube.com/watch?v=Diu6dY6x6sM&list=PLurMlTX3QTPH6q5F2YcQAO4Ee9c0c5P40&index=19

Perintätoimen laittomuudet 25 min 01 sek

https://www.youtube.com/watch?v=vCdEJph4pzc&t=142s

Laura Huhtasaari: 1990-luvun pankkikriisin uhrit 28 min 08 sek

https://www.youtube.com/watch?v=RbBNhI3VCQM&t=104s

Pankkikriisin pitkä varjo 10 min 06 sek , 02 min 06 sek, 02 min 02 sek

https://yle.fi/aihe/artikkeli/2008/05/07/pankkikriisin-pitka-varjo

Pankkilaskun maksajat -dokumentti 1990-luvun pankkikriisin totuuden jäljillä 30 min 01 sek, 28 min 14 sek

https://yle.fi/aihe/artikkeli/2008/01/03/pankkilaskun-maksajat

1990-luvun lama kaatoi pankkeja ja ihmisiä 29 min 18 sek

https://yle.fi/aihe/artikkeli/2012/03/19/90-luvun-lama-kaatoi-pankkeja-ja-ihmisia

Laman kuva: Valta, voima ja markkinavoima 42 min 11 sek

https://yle.fi/aihe/artikkeli/2009/03/31/laman-kuva-valta-voima-ja-markkinavoima

Väärää politiikkaa 25 min 55 sek, 22 min 20 sek , 28 min 06 min

https://yle.fi/aihe/artikkeli/2009/04/16/vaaraa-politiikkaa

Lama koetteli ihmisten oikeustajua 14 min 41 sek

https://yle.fi/aihe/artikkeli/2014/03/18/lama-koetteli-ihmisten-oikeustajua

Pankkivallan uho ja tuho

https://yle.fi/aihe/artikkeli/2009/04/15/pankkivallan-uho-ja-tuho

Pankkikriisi ravisteli Suomea 1990-luvulla. Professori Markku Kuisma ja toimittaja Jorma Kallenautio tarkastelevat sen anatomiaa 7-osaisessa sarjassa.

1/7 Pankkivallan synty 26 min 06 sek

2/7 Rahamarkkinoiden vapautaminen 26 min 23 sek

3/7 Kasinotalous 25 min 59 sek

4/7 Lama oven takana 26 min 06 sek

5/7 Myrskyn silmässä 26 min 15 sek

6/7 Ylös alhosta 25 min 55 sek

7/7 Tuleeko uusi pankkikriisi 26 min 25 sek

Pankkikriisi ja asuntovelat 10 min 27 sek, 02 min 17 sek , 04 min 50 sek , 2 min 34 sek

https://yle.fi/aihe/artikkeli/2007/06/06/pankkikriisi-ja-asuntovelat

Pankit tilillä 54 min 52 sek

https://yle.fi/aihe/artikkeli/2008/01/08/pankit-tililla

Lottovoittajan loppu 41 min 45 sek

https://yle.fi/aihe/artikkeli/2009/04/16/laman-kuva-lottovoittajan-loppu

Pankkiryöstö – tosi asiaa pankkikriisistä 40 min 02 sek

https://yle.fi/aihe/artikkeli/2008/01/17/pankkiryosto-tosi-asiaa-pankkikriisista

Pankkien uhrit 58 min 55 sek

https://yle.fi/aihe/artikkeli/2008/01/14/pankkien-uhrit

Suomi ylös - palkat alas 27 min 01 sek

https://yle.fi/aihe/artikkeli/2009/04/02/suomi-ylos-palkat-alas

Laman kuva - haastattelussa Erkki Virtanen 14 min 27 sek

https://yle.fi/aihe/artikkeli/2009/04/20/laman-kuva-haastattelussa-erkki-virtanen

Mitä tulikaan sanottua – politiikkaa lama-ajan Suomessa 47 min 47 sek

https://yle.fi/aihe/artikkeli/2014/07/25/mita-tulikaan-sanottua-politiikkaa-lama-ajan-suomessa

Laman lapset 05 min 59 sek , 07 min 28 sek , 02 min 22 sek , 28 min 22 sek

https://yle.fi/aihe/artikkeli/2011/11/21/laman-lapset

Valtiopetoksen yksi parhaimmista ellei paras asiantuntija on Jorma Jaakkola. Jorma Jaakkolan kotisivut http://jormajaakkola.fi/ kertovat totuuden asioista ja siksi Jorma Jaakkola on erittäin tärkeä todistaja asiassani, jossa PR-talojen konkurssivyyhti yhdistetään valtiopetokseen.

Jukka Davidsson on tutkinut pankkikriisiä erittäin perusteellisesti ja hän kirjoittanut asiasta myös kirjan

ISÄNMAAN RYÖSTÄJÄT. Viis siitä, velkaa Te olette pankille kuitenkin. Mutta eihän pankilla ole edes velkakirjoja.

https://docplayer.fi/16092859-Isanmaan-ryostajat-viis-siita-velkaa-te-olette-pankille-kuitenkin-mutta-eihan-pankilla-ole-edes-velkakirjoja.html

Asioita on tutkinut ja velallisia ovat auttaneet sekä asioihin perehtyneitä henkilöitä ovat Liisa Mariapori https://www.velallistentuki.fi/

sekä Hilkka Laikko

Velallisten tuki ry:n Hilkka Laikko: Velallisten kohtelu Suomessa on laitonta

https://www.nykysuomi.com/2018/01/04/velallisten-tuki-ryn-hilkka-laikko-velallisten-kohtelu-suomessa-on-laitonta/

Sinivalkoinen kavallus

https://www.youtube.com/watch?v=HKsn6Zvwhbk&list=ULAgvIojW1Ryk&index=6

Pankkikriisin kirjallisuus ja muut tietolähteet

http://pankkikriisi.blogspot.com/2008/11/pankkikriisin-kirjallisuus-ja-muut.html

Todistusaineistona on myös pankkikriisiblogini

http://pankkikriisi.blogspot.com/

oikeustoimi ja poliisiblogini

http://oikeuslaitosjapoliisi.blogspot.com/

Seuraavat henkilöt voivat todistaa asiassani:

Minä olen nimennyt todistajikseni asiassani seuraavat henkilöt:

• Ivan Georgiev todistaa käyntimme Raahen käräjäoikeuden kansliassa, kun kävimme tarkistamassa todistusaineistoni siellä käräjätuomarin paikalla ollessa

• Pentti Arhippainen todistaa, että Kera Oy oli myyjänä laittanut PR-Teollisuus Oy:n markkinoilta poistettavien yritysten joukkoon. Kysymys on törkeän petoksen todistamisesta.

• Liisa Mariapori todistaa kirjeensä YK:n ja EU:n elimille todeksi ja samalla valtiopetoksen tapahtuneeksi

• Jouko Raita todistaa oman oikeustapauksensa kautta Suomen valtion rikolliseksi epäiltävän toiminnan ja SSP-sopimuksen siihen.

• Jukka Davidsson todistaa 1990-luvun laman asiat niin kuin ne ovat tapahtuneet – valtiopetos ja ihmisoikeusrikokset

• Jorma Jaakkola todistaa valtiopetoksent tapahtuneen asiakirjoin

• Hilkka Laikko todistaa oman oikeustapauksen kanssa valtiopetoksen tapahtuneen js SSP-sopimuksen vaikutuksen siihen.

• Olli Puolitaival todistaa oman oikeustapauksensa kanssa säästöpankin toiminnan pankkikriisissä ja sen yhteyden valtiopetokseen

• Veli Palokari todistaa SSP-sopimuksen vaikutuksesta hänen ja läheistensä ravitsemusalan toimintaan. Ravitsemusalalle oli SSP-sopimuksessa sovittu toimialarationalisointi. Palokari todistaa laajemmin Suomen viranomaisten toimintaa yrityksiä kohtaan.

Kalajoki 03.12.2020

Erkki Aho

Merenojantie 9 B 16

85100 Kalajoki

e.ahoky@gmail.com