lauantai 18. kesäkuuta 2022

LA 18.06.2022 Äänestäjä on kuningas


Pia Kattelus-Kilpeläinen


Perussuomalaisten puoluehallitus

Puoluehallitukseen kuuluu vuoden 2021 Seinäjoen puoluekokouksessa valittu puheenjohtajisto, jolla on suurin vastuu puolueen toiminnasta.

puolueen puheenjohtaja Riikka Purra,
puolueen 1. varapuheenjohtaja
Leena Meri,
puolueen 2. varapuheenjohtaja
Mauri Peltokangas ja
puolueen 3. varapuheenjohtaja
Sebastian Tynkkynen sekä
puoluesihteeri
Arto Luukkanen.

Lisäksi puoluehallitukseen kuuluu eduskuntaryhmän nimeämä jäsen Ville Tavio sekä

hallituksen jäsen Jari Hast (Lappi),
hallituksen jäsen Jari Immonen (Uusimaa)
hallituksen jäsen Silvia Koski (Varsinais-Suomi),
hallituksen jäsen Outi Mara (Pohjois-Karjala),
hallituksen jäsen Ahti Moilanen (Pohjois-Pohjanmaa),
hallituksen jäsen Jyrki Niittymaa (Keski-Suomi) ja
hallituksen jäsen Petri Saunamäki (Etelä-Pohjanmaa).


Perussuomalaisten puoluehallitus on torpannut ääniharava Pia Kattelus-Kilpeläisen eduskuntavaaliehdokkuuden. Olisiko Pia Kattelus-Kilpeläinen vienyt ääniä Mauri Peltokankaalta? On hyvin vaikea ymmärtää perussuomalaisten puoluehallituksen toimintaa. Äänestäjä on kuningas. Pia Kattelus-Kilpeläinen on mittauttanut kannatuksensa vaaleissa. Hän ollut yksi vaalien äähiharavoista vaaleissa. On puolueen edun vastaista jättää tällainen henkilö eduskuntavaaliehdokkuuden ulkopuolille. Ei voi välttyä vaikutelmalta, että yksilöiden etu on ajanut puolueen edun edelle. Minä olen menettänyt luottamukseni puoluehallituksen toimintaan. Uskon, että kansa huomaa saman asian. Käsitykseni on, että Riikka Purran johdolla perussuomalaiset eivät voi menestyä. Purralla ei ole vetovoimaa. Peltokankaan ja Tynkkysen toiminta on enemmänkin nykyajan huutolaispojan show-hommaa kuin asialliallista ja rakentavaa yhteistyötä. Nykyajan huutolaispojalla tarkoitan huutavaa ja itseriittoista riidankylväjää. Ei tavallinen ihminen ole sellaisesta kiinnostunut. Tynkkynen ei ole vastannut yhteenkään yhteydenottopyyntööni. Olen äänestänyt Tynkkystä kerran, mutta en tee samaa virhettä uudestaan. En voi hyväksyä sitä, että kansanedustaja kieltäytyy keskustelemasta valitsijansa kanssa. Peltokankaan puheet ovat minulle vastenmielisiä. Molempien käytös on muuta kuin perustuslaki edellyttää. Olen keskustellut Riikka Purran kanssa Kalajoella ja sain hänen toiminnastaan erittäin vastenmielisen mielikuvan. Kansanedustajat Leena Meri ja Ville Tavio eivät ole vastanneet yhteenkään sähköpotiviestiini. Minulla on kokemusta perussuomalaisten hallituksen alueellisten jäsenten toiminnasta vain Ahti Moilasen osalta. Kokemukset hänen toiminnastaan ovat järkyttäviä jos asiaa ajatellaan puolueen edun kannalta. Hän on kuitenkin edelleen puoluehallituksen jäsen.

Olin innoissani kun puoluesihteeriksi valittiin Arto Luukkanen. Odotukset olivat korkealla. Valitettavasti pian sain huomata, että Luukkasen brutaali uho ja perussuomalaisten kannatus lässähtivät. On aika vaikea kuvitella että minä tai kukaan muukaan äänestää tällaisia henkilöitä edustajikseen. Ei voi välttyä vaikutelmalta, että nyt perussuomalaisten kannatus sukeltaa. En usko, että kansalaiset tai muut puolueetkaan voisivat luottaa tällaiseen perussuomalaisten puoluejohtoon. On enemmän kuin todennäköistä, että perussuomalaisia ei nähdä seuraavassa hallituksessa ministerin palleilla. Sellaista riskiä mikään puolue ei ota kuin pakottavasta syystä, että perussuomalaiset olisivat hallituskuppanina. Odotan mielenkiinnolla seuraavia puolueiden kannatusmittauksia. Kyllä kansa tietää ja huomaa. Parussuomalaisten rooli on rakkikoira rooli eli räkyttää pienenä puolueena ja paikka on oppositiossa. Uskon, että eduskuntavaaleihin mennessä puolueen kannatus romahtaa alle 10 %.n.


Tänään aurinko nousi Kalajoella kello 02.49 ja aurinko laskee huomenna kello 00.01. Päivän pituus on 21 tuntia 12 minuuttia. Ennusteen mukaan tänään alkaa satamaan iltapäivällä kello 14. Aamulla punnitsin itseni. Paino oli 106.4 kg. Mittasin verenpaineeni 134/81 pulssi 54. Veren sokeri oli 6.9.


Kävin leipäjonossa hakemassa ruokaa, koska rahat eivät riitä elämiseen. Minua vaivaa se, että leiäjonossakin pitää joidenkin etuilla keksimillään omilla säännöillä. Leipäjonossa käynti oli minulle aikaanaa vaikea tehtävä. Ei halunnut olla niin huono ettei pysty omilla rahoilla ruokaa ostamaan vaan joutuu ikäänkuin kerjäläiseksi. Se ei ollut helppoa, mutta nyt siihenkin on jo tottunut.


Vladimir Putin ihannoi Pietari Suuren aikaa. Silloin venäläiset kasakat hyökkäsivät Kalajoelle. Omassa taidenäyttelyssäni on taitelija Rositsa Tanchevan maalaus Isosta Vihasta Kalajoella eli juuri tuosta Pietari Suuren ajasta.


Taiteilija Rositsa Tancheva on maalannut taulun Isoviha Kalajoella. Maalauksen koko on 60x81 cm.



Raakaa väkeä



Syksyllä 1714 Kalajoelle tulleet venäläiset olivat erityisen raakaa väkeä, ennen muita puolivillit kasakat. He olivat oppineet julmia sodankäyntitapoja taisteluissaan tataareja vastaan. Venäläisten mukaan lienee ollut myös kalmukkien paimentolaiskansaan kuuluneita ratsumiehiä, joiden otteet olivat yhtä raaat kuin kasakoidenkin.

`
Kalajoen asukkaat kertoivat sodan jälkeen kirjoittamassaan valituksessa, kuinka venäläiset olivat saapuessaan surmanneet, polttaneet tai rääkänneet satoja kalajokelaisia sekää ottaneet myös vankeja. Joidenkin uhrien nimetkin ovatkin säilyneet, useimpien eivät.
Etelänkylässä venäläiset surmasivat Naatuksen isännän
Jaakko Nikunpojan ja Rautiossa ammuttiin 1714 Sipilän isäntä Martti Erkinpoika. Vuonna 1719 laaditun venäläisen veroluettelon mukaan Taluskylässä oli surmattu Taluksen talojen koko väki, samoin Koutosen ja toisen Tolosen.


Rahjassa riistettiin henki Humalistossa asuneelta merenkulkija Sukka-Matilta eli
Matti Rahjalta, koska hän ei suostunut paljastamaan rahakätkönsä paikkaa.


Alavieskan Marketan kauhea kohtalo



Pahoinpitelyt, kidutukset ja raiskaukset olivat yleisiä. Ehkä kammottavin tapaus tiedetään Alavieskasta joulukuulta 1714. Kasakat tunkeutuivat yöllä Aniaksen taloon ja ottivat vuoteesta Matti Matinpoika Aniaksen nuoren ja kauniin vaimon Marketta Pekantyttären. Kasakan hevosen selkään temmattu nainen katsoi pimeään yöhön, eikä hänestä sen jälkeen saatu varmaa tietoa. Sievistä kuitenkin kerrottiin, että kalmukeilla oli ollut siellä seuraavina päivinä mukanaan nainen, jonka he olivat lopuksi surmanneet ja silponeet.


Suur-Kalajoen pitäjässä oli ennen venäläisten tuloa noin 3000 lehmää, joista vain kymmneisen prosenttia jäi ryöstämättä. Suurin piirtein samassa suhteessa kävi hevosten. Venäläiset asettivat myös paloveron, joka tarkoitti sitä, että talot ja muut rakennukset poltettiin, ellei kylä maksanut raskasta veroa. Pelastaakseen kylänsä Käännän lautamies
Juho Yrjönpoika Niskala antoi viholliselle lisäksi yhdeksän luodin painoisen hopeapikarin ja sen jälkeen vielä toisen, mikä painoi viisi luotia. Kylä säästyi tuholta ja sodan jälkeen muut asukkaat korvasivat uhrauksen mahdollisuuksiensa mukaan.


Eritysiesti vuonna 1714 tapahtunut ryöstely ja hävitys merkitsivaät Kalajoelle taloudellista perikatoa ja kahdeksan vuotta myöhemmin tehdyssä valituksessa kerrotaankin, että ihmiset olivat joutuneet syömään jäkälää, nahkoja, olkea ja pettua sekä itsestään kuolleiden eläinten raatoja. Eräiden isäntien mainitaan kuolleen nälkään. Näin kolkosti kävi esimerkiksi Pohjankylän
Mikko Mikonpoika Marttilalle.


90 prosenttia taloista autiona


Vuonna 1719 telänkylän tiloista oli 90 prosenttia autioina ja Rahjassa jopa 92 prosenttia. Pohjankylässä vastaava luku oli 86, Tyngällä 73 ja Pitkäsenkylällä 72 prosenttia. Kääntä ja Rautio, jotka olivat tuottaneet ennen sotaa Kalajoen parhaat sadot, selviytyivät muita paremmin, mutta niissäkin oli 50-60 prosenttia taloista autiona.



Isonvihan aikana venäläiset veivät mukanaan tuhansia ihmisiä Suomesta Venäjälle, eniten Pohjanmaalta. Suurin osa oli alle 15-vuotiaita lapsia. Papit kirjasivat isonvihan jälkeen siepattujen nimet ja iät (Kalajoella 16.12.1721 Petrus Calamnius). Pohjanmaan maaherra Reinhold Wilhelm von Essen lähetti 24.7.1722 kootut tiedot kuningas Fredrik I:lle.

Kalajoen suurpitäjä menetti noin 12 % väestöstä. Ylivieskan kylä kärsi eniten (49), seuraavina olivat Alavieska (40), Tynkä (26), Sievi (20) ja Rautio (20). Nuorimmat riistetyt olivat 2½-vuotiaita (Hindrich Hindrichsson ja Per Persson Raudaskoski) ja vanhimmat yli 30-vuotiaita (Walborg Johansdr. Vihelä 30, Sara Persdr. Apuli 36, Anders Ersson Lapinoja 58). Kaikista viedyistä ikä ei ole näkyvissä.


Silloin käytiin Suuri Pohjan sota. Turkin-vastaisen liittokunnan epäonnistuttua Pietari kokosi Ruotsin vastaisen liittokunnan, jossa Venäjän ohella olivat Puola-Liettua ja Tanska . Suuri Pohjan sota (1700–1721) alkoi Venäjän kannalta onnettomasti. Narvan taistelussa 20. marraskuuta 1700 ruotsalaiset löivät venäläiset joukot. Tämän jälkeen ruotsalaiset siirtyivät Puolan alueelle, jolloin Pietari sai aikaa uuden armeijan varustamiseen. 27. kesäkuuta 1709 Pultavan taistelussa venäläiset voittivat Kaarle XII:n ja tuhosivat hänen armeijansa. Ruotsin kuningas pakeni kuitenkin Osmanien valtakuntaan ja sai taivuteltua sulttaanAhmed III:n julistamaan sodan Venäjälle. Venäjän–Turkin sodassa suurvisiiri Baltacı Mehmet paššan johtama armeija päihitti Pietari Suuren pienemmän armeijan Prutin taistelussa ja Pietari antautui kesken taistelun 23. heinäkuuta. Seuranneessa rauhansopimuksessa osmanit kuitenkin sallivat Pietarin pitää henkensä, vapautensa ja valtaistuimensa.

Venäläiset valloittivat Viron vuonna 1710 ja miehittivät Suomen aluetta vuosina 1714–1721 niin kutsutun isonvihan aikana. Sota päättyi Uudenkaupungin rauhaan 1721, jossa Venäjä sai Inkerin , osia Karjalasta sekä Ruotsin alueet Baltiassa . Käytännössä sota nosti Venäjän Pohjois-Euroopan johtavaksi suurvallaksi Ruotsin tilalle.

Olen harkinnut kirjan kirjoittamista taidenäyttelyni tueksi. Olen perehtynyt Kalajoen ja Suomen historiaan mielestäni suhteellisen hyvin. Olen kirjoittanut blogeihini paljon tietoja jotka voin koota kirjaksi. Kirjan voin kirjoittaa muistitikuille. Nyt tarvitsee laittaa asiat järjestykseen ja täydentää blogeihini kirjoittamia tietoja.


Taidenäyttelyni seuraava maalaus on vuoden 1555 tapahtumista jolloin Tyngän isäntä Niku Eerikinpoika Tynkä tappaa hyljekeihäällä Kalajoen kolmannen kirkkoherran Mikael Erikinpoika Tavastiuksen Kalajoen jäällä Tyngän suvannossa. Maalaus valmistunee tämän kesäkuun aikana. Sen jälkeen alan maalauttaa maalauksia, joihin tulee punaiset kehykset. Tällaisen kehyksen saavat valtiopetoksen tekijät ja omat henkilökohtaiset vastustajani.


Tein päähieronnan.

Intialainen päähieronta

https://www.youtube.com/watch?v=eZ3rnItbmjs

Intialainen päähieronta

https://www.youtube.com/watch?v=3tOhIXkDuhU


Tein kasvojumpan

Suu mutrulle -kasvojumppa

https://www.youtube.com/watch?v=J20Qhyp-4S8&t=100s

HyväOlla- Kasvojooga

https://www.youtube.com/watch?v=B77NwR0Ittw

Kasvojumppa 8 min

https://www.youtube.com/watch?v=dT908dsMPW8&t=393s



Tein sormijumpan

Sormijumppa

https://www.youtube.com/watch?v=oXIoRvGBcVQ


Aloin katsoa televisiosta Venlojen viestiä Mynämäeltä.

Jukolan viesti https://jukola.com/2022/

Kuntopyöräilin 10 minuuttia katsoessani Venlojen viestiä. Kuntopyöräilin 10 minuuttia. Kuntopyöräilin 10 minuuttia.

Tilanne 1. vaihdon jälkeen

https://online.jukola.com/tulokset/fi/j2022_ve/ve/tilanne/1/0/

Oli pitkä puhelinkeskustelu. Kuntopyöräilin 10 minuuttia.

Tilanne 2. vaihdon jälkeen

https://online.jukola.com/tulokset-new/fi/j2022_ve/ve/tilanne/2/0/

Kuntopyöräilin 10 minuuttia. Kuntopyöräilin 10 minuuttia.

Tilanne 3.vaihdon jälkeen.

https://online.jukola.com/tulokset-new/fi/j2022_ve/ve/tilanne/3/0/

Kuntopyöräilin 10 minuuttia. Kuntopyöräilyä 10 minuuttia. Kuntopyöräilin 10 minuuttia.

Lopputulokset

https://online.jukola.com/tulokset-new/fi/j2022_ve/ve/tilanne/4/0/


Aloin seurata Kuortaneen GP-kisoja. Samalla tein jalkahieronnan ja rasvasin jalat. https://www.youtube.com/watch?v=Owq-zPau9Gg&t=200s


M+N 400 kelaus

1. Leo-Pekka Tähti FIN 51,24

2. Esa-Pekka Mattila FIN 52,62

3. Henry Manni FIN 56,45

4. Amanda Kotaja FIN 1.00,37

6. Sini Paukkeri FIN 1.06,14


N, 3000 m

1. Sara Benfares GER 8.58,48

2. Camilla Richardsson FIN 9.00,04 PB

3. Ilona Mononen FIN 9.02,00 PB


M, seiväs

1. Mikko Paavola FIN 570

2. Hussain Asim Al-Hizam KSA 560

3. Urho Kujanpää FIN 550

Kisa siirrettiin halliin huonon sään

takia. Voittotulos jäi vain sentin

päähän Paavolan ennätyksestä.


N, keihäs

1. Liz Gleadle CAN 63,33

2. Annika Fuchs GER 55,55

3. Kathryn Mitchell AUS 55,11

4. Sanne Erkkola FIN 54,34

6. Anni-Linnea Alanen FIN 52,89


M, 110 aj

1. Shuhei Ishikawa JPN 13,58

2. Elmo Lakka FIN 13,67

3. Jakub Szymanski POL 13,68

4. Santeri Kuusiniemi FIN 13,83


M, pituus

1. Henry Frayne AUS 779

2. Henrik Flåtnes NOR 767

  1. Kristian Pulli FIN 753


N, 400 m aj

1. Viivi Lehikoinen FIN 55,33

2. Zeney Van Der Walt RSA 56,41

3. Sarah Carli AUS 56,70

4. Kristiina Halonen FIN 57,17


M 400 aj

1. Joshua Faulds GBR

2. Masaki Toyoda JPN

3. Eric Cray PHI


N 800 m

1. Noelie Yarigo BEN 2.03,47

2. Eveliina Määttänen FIN 2.03,86

3. Wilma Nielsen DEN 2.04,09


M, kiekko

1. Daniel Ståhl SWE 66,26

2. Simon Pettersson SWE 62,92

3. Marek Barta CZE 62,36

5. Frantz Kruger FIN 54,38


N, 200

1. Julia Henriksson SWE 23,51

2. Anniina Kortetmaa FIN 23,53

3. Milja Thureson FIN 23,71


N, kolmiloikka

1. Shanieka Ricketts JAM 14,52

2. Senni Salminen FIN 14,32

3. Thea LaFond DMA 14,19


M, 100

1. Clarence Munyai RSA 10,09

2. Gift Leotlela RSA 10,15

3. Frederik Schou-Nielsen DEN 10,28

4. Eino Vuori FIN 10,44

5. Oskari Lehtonen FIN 10,45


M / N, 100 kelaus

1. Leo-Pekka Tähti FIN 14,04

2. Esa-Pekka Mattila FIN 14,94

3. Amanda Kotaja FIN 16,49


N, 100 aj

1. Klaudia Siciarz POL 12,86

2. Reetta Hurske FIN 12,96

3. Vikt ria Forster SVK 13,12

6. Sonja Stång FIN 13,59


M, keihäs

1. Neeraj Chopra IND 86,69

2. Keshorn Walcott TTO 86,64

3. Anderson Peters GRN 84,75

4. Toni Keränen FIN 82,10


Jumppasin 10 minuuttia.


Tein Ukrainan sotapäiväkirjani Sodan 115. päivä

http://kalajoki-ploki.blogspot.com/2022/06/la-18062022-sodan-115-paiva.html

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti