Keskusta lähti vihervasemmistohallituksen aisankannattajaksi vastoin kannattajiensa ja Suomen kansan tahtoa. Sanonta, että kepu pettää aina, toteutui. Kepu lähti hallitukseen ajamaan omia etujaan kiristyspolitiikalla. Puoliväliriihen hallituskriisi on tarkoin suunniteltu kiritysoperaatio vähenevien keskustan kannattajien pitämiseksi tyytyväisinä. Hallituskriisi johtuu keskustan omasta tilasta. Omatkaan eivät luota keskustan toimintaan. Se on nähty EU-tukipaketin käsittelyssä sekä vihervasemmistohallituksen ilmastopolitiikan toteuttamisessa. Siksi hallituskriisioperaation tuli olla näyttävä. Keskusta ei kuitenkaan kaada hallitusta, sillä silloin se menettäisi vaikutusmahdollisuutensa ja siitä tulisi marginaalipuolue odotettua nopeammin. Tilanne keskustan kentällä on vaikea. Merkittävä osa keskustan kannattajista ei voi hyväksyä EU:n tukipakettia eikä vihervasemistohallituksen ilmastopolitiikkaa. Eteenkin turvetuotannon alasajo koskettaa keskustan kannattajia. Merkittävä osa keskustalaisista ei voi hyväksyä harjoitettua maahanmuuttopolitiikkaa ja ulkomaalaistaustaisten henkilöiden rikollisuutta ja loisimista sekä kansalaisten verovaroilla elämistä Suomessa.
Kuntavaaleihinkin keskustalla oli vaikea saada ehdokkaita. Esimerkiksi Kalajoella keskustan vanhin ehdokas on kohta 84 vuotias ja neljä nuorinta ehdokasta ovat yhteensä samanikäisiä. Valtakunnallisesti keskusta tulee kärsimään kuntavaaleissa rökäletappion, mutta ei niin suurta kuin jotkut odottavat ja toivovat. Kunnallisvaaleissa valitaan kunnanvaltuutetuksi henkilö, jolla on suuri suku. Siksi he tulevat valituiksi. Muutokset kunnallisvaaleissa eivät tapahdu nopeasti. Keskustalaiset voivat kuntavaalien jälkeen sanoa, että he saavuttivat torjuntavoiton. Perussuomalaiset eivät saakaan odottamaansa suurvoittoa kunnallisvaaleissa, vaikka ehdokkaita on enemmän kuin edellisissä vaaleissa. Perussuomalaiset saavat kuitenkin merkittävän voiton kunnallisvaaleissa paitsi Kalajoella. Kalajoella perussuomalaisten ehdokasasettelu on todella vaatimaton. Kalajoella perussuomalaisten äänisaalis eduskuntavaaleissa on merkittävä, mutta kuntavaaleissa se tulee olemaan vaatimaton johtuen ehdokasasettelusta. Perussuomalaisilla olisi ollut mahdollisuus Kalajoella saada 7 paikkaa valtuustoon, mutta nykyisellä ehdokasasetelulla valtuutettujen määrä jäänee kahteen valtuutettuun.
Keskustalaiset ministerit pitävät ministeripesteistään tiukasti kiinni. Jos he kaatavat hallituksen, niin keskustasta ei tule enää koskaan samanlaista poliittisen vallankäyttäjää kuin nyt on tilanne. Joka tapauksessa keskustan hallituskriisioperaatio ei näytä hyvältä kansalaisten keskuudessa ja luottamus keskustan toimintaan entisestään laskee. Totuus on se, ettei keskustalla ole varaa kaataa hallitusta. Keskusta on menossa kohti marginaalipuoluetta ja siksi sen on pidettävä vallasta kiinni niin kauan kuin se on mahdollista. Hallituksen koossa pitävä voima on Jussi Halla-aho.
Sanna Marin tulee olemaan SDP:n viimeinen pääministeri todennäköisesti sataan vuoteen. Siksi Marin pitää tiukasta kiinni pääministerin pallistaan. Marin on valmis tekemään mitä tahansa jotta hallitus pysyy kasassa.
Vihreillä on suuria vaikeuksia kannattajiensa kurissa pitämiseksi. Siksi vihreiden on saatava merkittävä voitto turveasiassa. On todennäköistä, että kompromissi asiassa hoidetaan verovaroilla eli rahalla jotta vihreät voivat jatkaa hallituksessa. Vihreät eivät kaada hallitusta, sillä jos vihreät kaatavat hallituksen niin he menettävät poliittisen vallankäytön pitkälle tulevaisuuteen. On todennäköistä, että vihreät eivät ole seuraavissa hallituksissa mukana.
Vasemmistoliiton tehtävänä on nyt auttaa kompromissien löytämisessä ja hallituksen koossapitämisessä. On todennäköistä, että Vasemmistoliitto ei ole hallituspuolue seuraavissa hallituksissa – tuskin koskaan enää ainakaan seuraavan 50 vuoden aikana. Siksi vasemmistoliiton ministerit pitävät hillotolpistaan kiinni kynsin ja hampain.
RKP:n rooli hallituksessa on samanlainen kuin Vasemmistoliitolla. On todennäköistä RKP ei tule olemaan hallituspuolue seuraavissa hallituksissa. Siksi RKP:n ministerit pitävät hillotolpistaan kiinni kynsin ja hampain.
Hallitus ei siis ei kaadu eikä kaadeta, mutta hallituskriisi jättää sen toimintaan merkittävän vaikutuksen. Hallituksesta tulee rampa ankka. Hallituksen loppukausi on lopun odottelua eikä sillä siksi ole entisenlaista toimintakykyä eikä poliittista uskottavuutta, mutta se joutuu kuitenkin tekemään tehtävänsä vaatimia ratkaisuja. Surullinen tilanne. Ministereille oma etu on tärkeämpi kuin Suomen kansan etu.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti