keskiviikko 24. kesäkuuta 2020

PE 26.06.2020 Syyttäjän ennakkoasenne ja poliittinen ajojahti


Kansanedustaja Juha Mäenpää

Valtakunnansyyttäjä Raija Toiviainen ja vihervasemisto käyvät oikeusvaltion kimppuun.


Seurasin mielenkiinnolla eduskuntakeskustelua kansanedustaja Juha Mäenpään syytesuojan poistamisesta. Kansanedustajien keskustelu asiasta oli vahvasti poliittisesti sävyttynyt. Ei voinut välttyä ajatukselta, että kysymyksessä oli poliittinen ajojahti aivan samalla tavalla kuin taannoisessa eduskunnan istumäjärjstysasiassa. Aikanaan eduskunta kävi lähes kahden tunnin kiivaan keskustelun täysistuntosalin istumajärjestyksestä. Käsittelyn lopuksi eduskunta äänesti asiasta. Ehdotus perussuomalaisten siirtämisestä salin oikeaan laitaan tuli voimaan äänin 128–37. Tyhjää äänesti yksi, ja poissa oli 33 edustajaa. Tutkimusten mukaan perussuomalaiset sijoittuvat poliittiseen keskustaan. Eduskunnan enemmistö halusi kuitenkin sijoittaa perussuomalaiset äärioikeistoon poliittisista syistä.

Tämä sama poliittinen teatteri toistui käydyssä eduskuntakeskustelussa ja näkyy numeroina perjantain äänestystuloksessa. Kysymyksessä on siis poliittinen teatteri ja perussuomalaisten ajojahti.

On syytä tarkemmin käsitellä valtakunnansyyttäjä Raija Toiviaisen toimintaa. Raija Toiviainen ilmoittaa Lakimies-lehdessä seuraavaa: Apulaisvaltakunnan­syyttäjä Raija Toiviainen: Ei vihapuheelle
Kuluneen vuoden ajan Toiviaisen johtamaa organisaatiota ovat kuormittaneet viharikokset, erityisesti vihapuhe. Helmikuussa Toiviainen sanoi Ylen haastattelussa vihaavansa vihapuhetta. Tämän hän allekirjoittaa yhä.
– En hyväksy vihapuhetta millään tasolla, käytämme torjuntaan kaikki ne rikosoikeudelliset keinot, jotka käytettävissämme on. On vakavaa, jos yhteiskunnalliset ja poliittiset vaikuttajat pyrkivät muokkaamaan kansan käsitystä etnisiä vähemmistöjä kohtaan.
On vakavaa, jos yhteiskunnalliset ja poliittiset vaikuttajat pyrkivät muokkaamaan kansan käsitystä etnisiä vähemmistöjä kohtaan.

Ylen haastattelussa Raija Toiviainen toteaa, että vihaan vihapuhetta. Uusi apulaisvaltakunnansyyttäjä vihaa vihapuhetta – "Sakkorangaistusten taso mietityttää" https://yle.fi/uutiset/3-9417116
Apulaisvaltakunnansyyttäjä Raija Toiviainen aikoo ottaa erityiseen tarkkailuun tuomioistuinten antamat rangaistukset niin sanotuista.Vihapuhe on vellonut Suomessa jo pitkään, mutta viime aikoina siitä on alettua puhua myös suomalaisissa tuomioistuimissa. Syytettyjen penkillä on nähty yllättävän usein poliitikkoja, enemmän tai vähemmän tunnettuja.
– Näitä tapauksia ei ole valtakunnallisesti vielä kovin paljoa. Mutta viime aikoina meillä on ollut useita tapauksia, jotka liittyvät poliitikkoihin, apulaisvaltakunnansyyttäjä Raija Toiviainen sanoo.
Toiviainen on toiminut vasta puoli vuotta apulaisvaltakunnansyyttäjänä, mutta hän on ehtinyt tehdä jo monta syyteharkintaa poliitikkojen harjoittamasta vihapuheesta. Ja tuomioitakin on tullut.
  • Tuomiot ovat tulleet kansandustaja Teuvo Hakkaraiselle, kunnallispoliitikko Terhi Kiemungille ja Sebastian Tynkkyselle, joka myös toimii poliittisesti. Myös eräs poliittinen avustaja ja kunnallispoliitikkoja on tuomittu vihapuherikoksista, apulaisvaltakunnansyyttäjä luettelee.

Kun näiden Raija Toiviaisen haastattelun pohjalta tarkastellaan hänen toimintaansa vihapuherikoksissa niin on syytä huomata syyttäjän esteellisyys 24 § 6 kohta.

LakiSyyttäjälaitoksesta
24 §
Esteellisyys
Syyttäjä on esteellinen, jos:
1) hän tai hänen läheisensä on asianosainen;
2) asiassa on odotettavissa erityistä hyötyä tai vahinkoa hänelle tai hänen läheiselleen;
3) hän tai hänen läheisensä avustaa tai edustaa asianosaista taikka sitä, jolle asiassa on odotettavissa erityistä hyötyä tai vahinkoa;
4) hän on palvelussuhteessa tai käsiteltävään asiaan liittyvässä toimeksiantosuhteessa asianosaiseen taikka siihen, jolle asiassa on odotettavissa hyötyä tai vahinkoa;
5) hän on hallituksen tai siihen rinnastettavan toimielimen tai hallintoneuvoston jäsenenä taikka toimitusjohtajana tai sitä vastaavassa asemassa sellaisessa yhteisössä, säätiössä tai julkisoikeudellisessa laitoksessa, joka on asianosainen tai jolle asiassa on odotettavissa erityistä hyötyä tai vahinkoa; tai
6) muu kuin 1–5 kohdassa tarkoitettu seikka on omiaan antamaan perustellun aiheen epäillä hänen puolueettomuuttaan asiassa.
Syyttäjän läheisellä tarkoitetaan hallintolain (434/2003) 28 §:n 2 ja 3 momentissa tarkoitettuja henkilöitä.
Syyttäjä saa esteellisenäkin ryhtyä toimeen, joka ei siedä viivytystä. Syyttäjän on ilmoitettava esteellisyydestään sille, joka määrää hänelle sijaisen.

Minun oikeustajuni mukaan valtakunnansyyttäjä on esteellinen toimimaan syyttäjänä vihapuherikoksissa ja myös esteellinen määräämään syyttäjiä nostamaan syyteitä vihapuherikoksissa. Raija Toiviaisen kannanotot haastattaluissa ovat niin asenteellisia ja paljastavia ettei selittelylle jää sijaa. Jos valtakunnansyyttäjä määrää sytteen nostettavaksi vihapuherikokseksi katsomassaan asiassa niin syyte nostetaan ja tuomio on varma. Näin toimii nykyisin oikeusvaltio Suomi.

Tämä tulee näkyviin myös kansanedustaja Juha Mäenpään asiassa.
Valtakunnansyyttäjä: Tarvitsen eduskunnalta luvan myös syyttämättä jättämiseen

Toiviaisen mukaan syyttämislupaa täytyy pyytää siinäkin tapauksessa, että valtakunnansyyttäjä tekisi syyttämättäjättämispäätöksen.
  • Tämä on minun tulkintani, mutta tietysti tämä on valtiosääntöoikeudellinen asia ja on muita asiantuntijoita myös, jotka pohtivat tätä asiaa, Toiviainen sanoi.
Tämä lain tulkinta on perin outo, kun ottaa huomioon sen, että valtakunnansyyttäjä päätti prosessin aikana vasta syytteen nostamisesta. Siis ensin oli valittu syyllinen ja sitten vasta etsittiin todisteita ja päätettiin syytteen nostamisesta. Tämä ei istu oikeusvaltion periaatteisiin vaan paljastaa suoraan valtakunnansyyttäjän kierotuneet motiivit asiassa.

On syytä käsitellä vihapuherikosta sinänsä. Sen on tehnyt puolestani tohtori Markku Joki-Sipilä.
Joki-Sipilä
Olen kritisoinut näissä kolumneissani kymmenen vuoden aikana vihapuhe-käsitteen käyttöä sananvapausnäkökulmalta monet kerrat. Olen yrittänyt osoittaa käsitteen ongelmallisuuden myös vieraillessani eduskunnan perustuslaki- ja lakivaliokuntien kuultavana. Tällä hetkellä olen hyvin ihmeissäni ja huolissani siitä, mihin yhteiskuntamme näyttää tässä asiassa olevan menossa.
Vihapuhetta ei edelleenkään ole lainsäädännössämme määritelty. Termistä ei ole olemassa mitään yksiselitteistä, yleisesti hyväksyttyä ja kriittistä tarkastelua kestävää määritelmää. Se ymmärretään niin ristiriitaisilla ja poliittisesti latautuneilla tavoilla, ettei sitä missään nimessä tulisi käyttää julkisen päätöksenteon ohjenuorana, juridisista ratkaisuista puhumattakaan.
Edes Suomen poliisi, jonka pitäisi pystyä vihapuhetta pätevästi tutkimaan, ei ole pystynyt termiä kunnolla määrittelemään. Marraskuussa 2016 valmistuneen poliisin vihapuhe- ja viharikostyöryhmän loppuraportti myöntää, että käsite on tulkinnanvarainen. Poliisin mukaan on sellaistakin vihapuhetta, joka ei täytä minkään rikoksen tuntomerkkejä, eli ei siis ole rangaistavaa. Tästä huolimatta työryhmä kertoo poliisilla olevan ”nollatoleranssi” suhteessa kaikkeen vihapuheeseen.
Ajatus siitä, että meidän tulisi ennalta estää joidenkin mielipiteiden ilmaisu, on läpikotaisen epädemokraattinen. Rikoslakimme tarjoaa viranomaisille laajat valtuudet puuttua lainvastaiseen mielipiteenilmaisuun, mutta koska perustuslakimme yksiselitteisesti kieltää ennakkosensuurin, se voi tapahtua vain jälkikäteen. Demokraattisessa valtiossa viranomaisten tehtäviin ei todellakaan kuulu kertoa kansalaisille, mitkä mielipiteet ovat ”eettisesti hyväksyttäviä”.
Sensuuri on vapaan mielipiteenmuodostuksen pahin vihollinen. Tie helvettiin on kivetty hyvillä aikomuksilla.

Puheenjohtaja Jussi Halla-aho on ottanut kantaa asiaan kolumnissaan:

Halla-ahon kolumni: Miksi kansanedustaja Mäenpään syytesuojaa tulee puolustaa
Yli 100-vuotiaan Suomen eduskunta ei ole koskaan antanut lupaa asettaa kansanedustajaa syytteeseen eduskunnassa pidetyn puheen vuoksi. Olemme siis todella historiallisen päätöksen äärellä, ja tämän toivoisin herättelevän niitäkin, joiden mielestä on aina paikallaan syyttää ja tuomita perussuomalaisia. Ennennäkemättömän syyteluvan antaminen tarkoittaisi, että edustaja Mäenpään puhe oli ennennäkemättömän kauhea, pahinta, mitä tässä talossa on sataan vuoteen sanottu. Jokainen voi itse pohtia, onko näin.
Puheessa ei ollut alatyyliä tai väkivaltaa, eikä siinä esitetty valheita tai paljastettu valtiollisia salaisuuksia. Vieraslajien torjunnan ja haittamaahanmuuton torjunnan rinnastaminen oli humoristinen tapa kertoa, mihin hallituksen tulisi keskittää tarmoaan. Se, naurattiko jotakuta, on sivuseikka. Huumorintaju tarkoittaa kykyä tajuta, että lausuma on humoristiseksi tarkoitettu, ja kykyä arvioida sitä sellaisena.

Syytesuojaan on painavat perusteet
Monet sanovat, että kansanedustaja ei ole lain yläpuolella, ja ettei perustuslain 30 § ole tarkoitettu suojaamaan rikollista toimintaa. Nämä ovat mielenkiintoisia väittämiä. Ensinnäkin: Ne pitävät sisällään väitteen, että edustaja Mäenpää olisi syyllistynyt rikokseen. Suomessa kuitenkin vallitsee syyttömyysolettama. Edustaja Mäenpää on syytön, ellei tuomioistuin totea häntä syylliseksi. On huomattava, että 30 § ei suojaa syylliseksi todettua rangaistukselta vaan epäiltyä syytteeltä.
Toiseksi: Syytesuojan ainoa tarkoitus on estää syytteen nostaminen. Syyttäjä ei tietenkään pyydä lupaa syytteen nostamiseen, ellei hän katso rikoksen tapahtuneen. Tässä mielessä perustuslain 30 § nimenomaan on tarkoitettu ”suojaamaan rikollista toimintaa”. Perustuslain säätäjät ovat nimenomaan halunneet, että kansanedustaja edustajantoimessa esitettyjen puheidensa osalta on ellei tavallisen lainsäädännön yläpuolella niin ainakin sen ulottumattomissa. Jos tämä asiaintila halutaan muuttaa, on pyrittävä muuttamaan perustuslakia eikä sivuuttamaan sen sisältöä.
Syytesuojaan eli parlamentaariseen immuniteettiin on painavat perusteet. Kautta historian ja maailman huonoilla ja korruptoituneilla vallanpitäjillä on ollut halu vaientaa kriitikot institutionaalisella väkivallalla, esimerkiksi sulkemalla nämä vankilaan, mielisairaalaan tai uudelleenkoulutusleirille tai tekemällä heistä sosiaalisia hylkiöitä. Tämä on helpompaa kuin kritiikkiin vastaaminen ja sen vääräksi osoittaminen. Demokratia edellyttää, että ihmiset voivat vaaleissa äänestää mielensä mukaista vaihtoehtoa ilman pelkoa viranomaisten väliintulosta, mutta se edellyttää myös sitä, että kansanedustaja voi toteuttaa vaaleissa saamaansa mandaattia ilman samaa pelkoa.
Kritiikin vaientaminen väkivalloin on kalteva pinta. Tämä olisi ensimmäinen kerta, kun eduskunta antaa luvan syyttää edustajaa puheesta, mutta se ei suinkaan olisi viimeinen kerta. Tästä tulisi toimintatapa, ja syyttämispyyntöjen perusteet kävisivät kerta kerralta absurdimmaksi. Aluksi toimet toki kohdistuisivat perussuomalaisiin ja tyydyttäisivät monien verenhimoa, mutta poliittiset suhdanteet muuttuvat ja tuulet kääntyvät. Jonakin päivänä nykyiset syyttelijät joutuisivat saman mielivallan ja itse luomansa hirviön kohteeksi, ja kun he sitten itkisivät, että kansanedustajan puheoikeus on koskematon, kukaan ei puolustaisi heitä.

Perustuslaki määrittelee kansanedustajan puhevapauden ja esiintymisen perustuslain 31 §:ssä.
Kansanedustajan puhevapaus ja esiintyminen
Kansanedustajalla on eduskunnassa oikeus vapaasti puhua kaikista keskusteltavana olevista asioista sekä niiden käsittelystä.
Kansanedustajan tulee esiintyä vakaasti ja arvokkaasti sekä loukkaamatta toista henkilöä. Jos kansanedustaja rikkoo tätä vastaan, puhemies voi huomauttaa asiasta tai kieltää edustajaa jatkamasta puhetta. Eduskunta voi antaa toistuvasti järjestystä rikkoneelle kansanedustajalle varoituksen tai pidättää hänet enintään kahdeksi viikoksi eduskunnan istunnoista.

Kun kansanedustaja Juha Mäenpää käytti budjettikeskustelussa puheenvuoronsa niin puhemies ei huomauttanut häntä kielenkäytöstä eikä estänyt jatkamasta puhetta. Istunosalissa oli vain muutama kansanedustaja.
Asiasta nousi kohu kun vihreä poliisi Pekka Hätönen nosti asian esille tiedotusvälineissä.
Yle uutisoi aamupäivällä, että Helsingin poliisi käynnisti keskiviikkona selvityksen rikoskomisario Pekka Hätösestä. Hätönen johtaa tutkintaa, jossa poliisi epäilee Päivi Räsästä (kd.), Hussein al-Taeeta (sd.) ja Juha Mäenpäätä (ps.) kiihottamisesta kansaryhmää vastaan.
Ihmetystä ja arvostelua on herättänyt se, että Hätönen itse on taustaltaan vihreä. Hän oli viime kunnallisvaaleissa vihreiden ehdokkaana Espoossa.
Helsingin poliisi linjasi: Ex-vihreä poliisi saa johtaa kansanedustajien tutkintaa, mutta joutuu puhutteluun – "Hän itse ei tee päätöksiä
Tämän kohun jälkeen kansanedustaja Juha Mäenpää joutui eduskunnan puhemiehistön puhetteluun.





Kansanedustaja Juha Mäenpään käytti puheenvuoronsa budjettikeskustelun yhteydessä. Taustalla oli vuoden 2015 maantunketumiset Tornion kautta. Suomeen tuli n.32 000 ns. pakolaista vastoin Schengenin ja Duplin sopimusta Suomen rajan yli laittomasti. Sipilän hallitus, jonka sisäministerinä toimi Kokomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo eivät estäneet ns. pakolaisten tunkeutumista Suomeen.

Sipilä: Kaikki Suomeen tulleet turvapaikanhakijat olisi voitu palauttaa
https://www.youtube.com/watch?v=m5NhFR7xfcM

Sipilän lausunnon perusteella voidaan kysyä miksi syyttäjä Toiviainen salli laittomat maahantunketutumiset?

Miksi Sipilän hallitus päästi Suomeen n.32 000 ns. pakolaista, joiden joukossa oli jopa 1000 ISIS sotilasta ja sotilaskarkureita? Oliko olemassa jokin salainen sopimus EU:n kanssa taakajaosta, jossa rikollisjärjestöt ja Ruotsin valtio ohjasivat Suomen n. 32 000 ns. pakolaista? Miksi poliisi ei tutki asiaa? Laskelmien mukaan ns. pakolaiset aiheuttavat suomalaisille veronmaksajille jopa 3,2 miljardin euron vuotuiset kustannukset. On myös todettava, että ns. pakolaiset ovat aiheuttaneet Suomessa turvallisuusongelman ja osa heistä on syyllistynyt vakaviin rikoksiin.

Mielestäni on aivan oikein, ettei poliittiseen ajojahtiin perussuomalaisten kansanedustajaa kohtaan annetta syyttämislupaa

Juha Mäenpää PS "kohupuhe" vieraslajien torjunta

Minä katson, että kysymyksessä on poliittinen ajojahti, kun vihreä poliisi tutkii perussuomalaisen kansanedustajan puheita, joihin eduskunta itse ei ole kiinnittänyt huomiota ennenkuin vihreä poliisi julkisti mielipiteensä valtalehdissä.
Mielestäni ja minun oikeustajuni mukaan syyttäjällä ei saa olla ennakkoasennetta asiaa, koska se on syyttämisen este. Nyt valtakunnansyyttäjä kesrkuu lehdissä kuinka monta poliitikkoa hän saanut tai määrännyt tuomittaviksi. Täyttääkö tällainen menettely oikeusvaltion tunnusmerkistön.

Kun seurasi eduskuntakeskustelua asiasta niin huomasi kuinka poliittisesti värttynyttä se oli. Eduskunta ei voi olla toverituomioistuin. Siksi hyvä laki suojaa kansanedustajat vääriltä tuomioilta. Mielenkiinnolla katson kuinka moni kansanedustaja häpäisee itsensä perjantain äänestyksessä.
Kansanedustaja Mauri Peltokangas

https://www.facebook.com/mpeltokangas/videos/196656314990645/UzpfSTEwMDAwNTE0OTM1NzQxMToyMzI1NzcwMjI0Mzk0ODY3/

KE 24.06.2020 Kansanedustaja Juha Mäenpään ja Erkki Ahon asiat sekä valtakunnansyyttäjän toiminta

Erkki Ahon asia on tämä. Valtakunnansyyttäjä eväkään ei värähdä asiani osalta ja kansanedustajat vaikenevat kuin muuri.
Valtakunnansyyttäjä Raija Toiviaisen on syytä jättää eroanomuksensa välittömästi.

Rikos on tämä:

Olen joutunut syyttömänä kärsimään 4 konkurssia, yhden 75 päivän ehdottoman vankeustuomion sekä 7 kunnianloukkaustuomiota. Olen menettänyt Suomen valtion rikollisen toiminnan johdosta, yritykseni, omaisuuteni, ihmisarvoni ja minulle on aiheutettu avioero valtion rikollisen toiminnan johdosta. Olen ollut luottokelvottomana 25 vuotta enkä ole voinut harjoittaa yritystoimintaa. En ole saanut esteetöntä rikostutkintaa enkä oikeudenmukaista oikeudenkäyntiä 25 vuoteen. Minut on pidätetty useita kertoja rikollisten toimesta ja olen joutunut olemaan maan paossa Suomessa, Ruotsissa ja Bulgariassa. Olen joutunu hakemaan poliittista turvapaikkaa Suomen valtion rikollisen toiminnan johdosta Euroopan Unionilta eli oikeuskomisaari Vera Jourovalta sekä Bulgarian presidentiltä. Olen menettänyt terveyteni sairastuttuani syöpään ja korkeaan verenpaineeseen. Syövän onnistuin voittamaan, mutta korkea verenpaine on tuhonnut elimistöäni.
Katson, että viranomaisten toiminta asiassani täyttää kidutuksen tunnusmerkistön.Suomen viranomaisten toiminta asiassani on ollut perustuslain ja ihmisoikeussopimusten vastaista. Kohtelu täyttää kiistatta ihmisoikeusrikosen tunnusmerkistön ja ennenkaikkea kidutuksen tunnusmerkistön.

Rikolliset ovat tunnustaneet tekonsa ja todistusaineistot ovat kiistattomat. Miksi en saa oikeutta? Entinen asianajaja Asko Keränen on tunnustanut rikoksensa ja varatuomari Paavo M. Petäjä ovat tunnustaneet rikoksensa. He ovat toimineet syyttäjä Sulo Heiskarin ja poliisi Raimo Ollilan rikoskumppaneina. Esteellinen syyttäjä on estänyt rikostutkinnat ja poliisi Raimo Ollila on laiminlyönyt virkavelvollisuutensa.

Todelliset syylliset ovat tässä
  • kihlakunnansyyttäjä Sulo Heiskari, edelleenkin vapaalla jalalla
  • asianajaja Antti Latola, edelleenkin vapaalla jalalla, päämies Arsenal Oy
  • asianajaja Hannu Maskonen ( tehnyt itse oman lopullisen ratkaisunsa), päämies Kera Oy
  • varatuomari Paavo M. Petäjä, kuollut ( tunnustanut rikoksensa)
  • entinen asianajaja, nykyinen varatuomari Asko Keränen ( tunnustanut rikoksensa, saanut ehdottoman vankeustuomion muista rikoksista)

Rikollisten suojelijat
  • poliisi Raimo Ollila
  • poliisi Petri Oulasmaa
  • Oulun KRP

Kiduttajat
  • kihlakunnanvouti Anssi Tuomaala
  • ulosottomies Eveliina Nissilä



Rikokset eivät ole vanhentuneet, koska ulosotto on voimassa ja asiat ovat olleet keskeytyksettä vireillä koko 25 vuoden ajan. Lisäksi valtiopetos ja siihen kuuluva SSP-sopimus pitävät rikokset avoimena.

SSP-sopimus

Suomen johtavat politikot järjestivät keinotekoisen 1990-luvun laman ja siihen liittyi olennaisena osana valtiopetos, josta keskeinen on SSP-sopimus. Kysymys on valtiopetoksen toteuttamiseen osallistumisesta ja Erkki Ahon kidutusrikokseen osallistumisesta. Kysymys on myös virkavelvollisuuden laiminlyönnistä, törkeästä virka-aseman väärinkäyttämisestä sekä rikollisten suojelusta.

Suomessa ei ole ollut voimassa valmius- eikä poikkeuslait 1990-luvun laman hoidossa. Siksi toiminta on kiistattomasti rikollista. Pankit pelastettiin rikollisella tavalla ja yrittäjät, heidän yrityksensä, heidän perheensä ja yrityksen lainojen takaajat laitettiin maksumiehiksi ja pankkien pelastajiksi. Valtiopetos ei vanhene koskaan.

Oulun käräjäoikeus on päättänyt, että kysymyksessä on rikos R20/295.
28.03.2020

Hyvä Erkki Aho
Kirjeessänne selostamanne asia on Oulun käräjäoikeudessa vireillä rikosasiana diaarinumerolla R 20/925.
Ystävällisin terveisin
Antti Savela
laamanni

TI 23.06.2020 Kuulustelukertomus osa 3



Lähettänyt klo

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Tilaa: Lähetä kommentteja (Atom)