Erkki Aho ja hänen valitsemansa venäläiset pojat tulossa Kalajoelle opiskelemaan 1990-luvun loppupuolella. Kuva on otettu Kajaanissa, kun Aho kävi hakemassa pojat Kalajoelle. Pojat suorittivat opintonsa Kalajoella ja ovat sen jälkeen menestyneet elämässään erinomaisesti. Suomi on saanut moninkertaisesti sen rahan takaisin, minkä se panosti venäläisten poikien kouluttamiseen. Olen ylpeä venäläisten poikien menestyksestä. Jos Pyhäjoen ydinvoimalan rakentaminen käynnistyy niin Kalajoella voi olla merkittävä määrä venäläisiä, jotka sen jälkeen jäävät Kalajoelle tekemään töitä ja elämään Kalajoelle. Venäläiset sopeutuvat suomalaiseen yhteiskuntaan paremmin ja kannattavammin kuin afrikkalaiset ja arabit.
Kampus eli korkeakoulualue tarkoittaa yliopiston tai muun korkeakoulun aluetta ja sen rakennuksia. Suomen kieleen sana tulee englannin kautta latinan sanasta campus, joka on suomeksi ’kenttä’ tai ’tasanko’. Moderni kampus voi olla myös kokoelma rakennuksia ja maa-alueita, jotka kuuluvat jollekin organisaatiolle.
Missä olemme tilanne
Kalajoella ei ole yliopistoa, mutta on lukio ja ammatillinen oppilaitos Artema sekä Kalajoen Kristillinen kansanoppisto. Kalajoen lukio on perustettu vuonna 1957. Ensimmäiset 11 ylioppilasta valmistuivat lukiosta 1960.
Nykyisin lukiossa opiskelee 300 opiskelijaa Kalajoelta ja muualta Suomesta. Lukion toiminnan kulmakivet ovat monipuolinen kurssitarjonta, tasokas opetus, erikoistumisopinnot, kansainvälinen toiminta ja opiskelijoiden ohjaus yhteisölliseen, aktiiviseen ja omaa ajattelua korostavaan toimintatapaan. Maamme lukiovertailussa Kalajoen Lukio on keskiarvon yläpuolella ja alueemme parhaimmistoa. Lukiossa kiinnitetään paljon huomiota opiskelijoiden hyvinvointiin ja viihtyvyyteen. Opiskelijoiden kanssa käytävän päivittäisen vuoropuhelun lisäksi lukion toisen vuosikurssin opiskelijoille toteutetaan vuosittain asiakastyytyväisyystutkimus. Lukion suorittaneet opiskelijat ovat sijoittuneet erinomaisen hyvin jatko-opintoihin. Lukio sijaitsee nykyisin Merenojan yhtenäiskoulun tiloissa. Koulun tilat ovat nykyaikaiset, viihtyisät ja opetusteknologia on ajanmukaista.
Tulevaisuudessa lukioiden määrä tulee pienenemään sillä valtion on säästettävä menoissaan ja todennäköisesti pienimmät lukiot poistuvat kartalla, koska pienillä kunnilla ei ole mahdollisuutta panostaa lukioihin niin paljon, että pienet lukiot tulisivat menestymään kovassa kilpailussa.
Maaseutu autioituu.
Ammatillista koulutusta jokilaaksojen alueella tarjoaa kuntien omistama
Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymä eli Jedu, jolla on toimipisteitä Haapajärvellä, Haapavedellä, Nivalassa, Ylivieskassa, Kalajoella, Piippolassa ja Oululaisissa. Nämä kaupungit ja kunnat kilpailevat tulevaisuudessa siitä, missä säilyy ammatillinen opetus. Kilpailu tulee siis olemaan kovaa. Ainoa tapa menestyä kilpailussa on se, että Kalajoen oppilaitos on vetovoimainen eli parempi kuin naapurikuntien ammatillinen oppilaitos.
Ammatillinen peruskoulutus on ammatilliseen perustutkintoon johtavaa koulutusta, joka antaa ammattitaidon kannalta tarpeellisia tietoja ja taitoja sekä valmiuksia ammatin harjoittamiseen tai yrittäjäksi. Opiskelu kestää yleensä noin 3 vuotta, ylioppilailla 2 – 2,5 vuotta. Ammatillisen perustutkinnon suorittaneet voivat jatkaa opiskelua ammatillisessa lisäkoulutuksessa, ammattikorkeakouluissa ja yliopistoissa.
Kalajoella aloitettiin ammatillinen koulutus vuonna 1937, jolloin sai alkunsa nykyinen Jokilaaksojen Koulutuskuntayhtymä JEDU Kalajoen ammattiopisto. Toinen ammatillista koulutusta Kalajoella tarjoava oppilaitos on vuonna 1942 perustettu Kalajoen Kristillinen Opisto.
Ammattiopistossa opiskelu on käytännönläheistä ja pääosin tekemällä oppimista. Opinnot antavat laaja-alaisen ammattitaidon sekä yleisen jatko-opintokelpoisuuden ammattikorkeakouluihin ja yliopistoihin. Opinnoissa menestyminen edellyttää vastuullisuutta, oma-aloitteisuutta sekä intoa käytännön toimintaan ja käsillä tekemiseen.
Ammatillisen perustutkinnon suorittaneella on laaja-alaiset ammatilliset perusvalmiudet alan eri tehtäviin sekä erikoistuneempi osaaminen ja työelämän edellyttämä ammattitaito vähintään yhdellä osa-alueella.
Yhdistelmätutkinnon suorittamalla saat ammatillisen perustutkinnon ja ylioppilastutkinnon yhtä aikaa. Tällöin yhteiset tutkinnon osat ja valinnaiset tutkinnon osat suunnataan lukio- opintoihin.
Ammattitutkinnossa osoitetaan työelämän tarpeiden mukaisesti kohdennettua ammattitaitoa, joka on perustutkintoa syvällisempää tai kohdistuu rajatumpiin työtehtäviin.
Erikoisammattitutkinnossa osoitetaan työelämän tarpeiden mukaisesti kohdennettua ammattitaitoa, joka on ammattitutkintoa syvällisempää ammatin hallintaa tai monialaista osaamista.
Ammatillisten tutkintojen ja tutkinnon osien lisäksi ammatillisena koulutuksena on mahdollista suorittaa valmentavia koulutuksia ja muuta ammatillista koulutusta.
Valmentavia koulutuksia on kaksi:
ammatilliseen koulutukseen valmentava koulutus (VALMA) ja
työhön ja itsenäiseen elämään valmentava koulutus (TELMA).
Muu ammatillinen koulutus on esimerkiksi ammatillista osaamista syventävää tai täydentävää koulutusta, jonka tavoitteena ei ole tutkinnon tai sen osan suorittaminen sekä tiettyihin ammatillisiin tehtäviin valmistavaa koulutusta.
Ammatillinen perustutkinto (180 osaamispistettä) muodostuu seuraavista opinnoista:
Ammatilliset tutkinnon osat 145 osp
sis. työpaikalla tehtävää työssäoppimista vähintään puoli vuotta (30 osp)
Yhteiset tutkinnon osat 35 osp
viestintä- ja vuorovaikutusosaaminen 11 osp
matemaattis-luonnontieteellinen osaaminen 6 osp
yhteiskunnassa ja työelämäosaaminen 9 osp
yhteisten tutkinnon osien valinnaiset osaamistavoitteet 9 osp
Ammatillisen perustutkinnon opiskelu on ilmaista lukuunottamatta mahdollisia kortti- ja tarvikemaksuja. Maksuista tiedotetaan opiskelijoita aina erikseen.
Ammattitutkinto
Ammattitutkinnossa osoitetaan työelämän tarpeiden mukaisesti kohdennettua ammattiosaamista, joka on perustutkintoa syvempää tai kohdistuu rajatumpiin työtehtäviin. Henkilö, jolla on jo riittävä ammattitaito, mutta tutkinto alalta puuttuu, voi suorittaa koko tutkinnon tai sen osan näytöillä, osallistumatta koulutukseen. Opiskelu voi olla joko päätoimista tai sivutoimista. Tutkinto antaa kelpoisuuden ammattikorkeakouluopintoihin.
Hakijan kanssa tehdään aina henkilökohtainen osaamisenkehittämissuunnitelma opiskelua varten ja sitä päivitetään jatkuvasti opintojen edetessä.
Erikoisammattitutkinnon opiskelu on maksullista, poikkeuksena oppisopimus- ja työvoimakoulutus.
Erikoisammattitutkinto
Erikoisammattitutkinnoissa opiskellaan samalla tavalla kuin ammattitutkinnoissa. Uudessa ammatillisessa koulutuksessa on vain yksi tutkinnon suoritustapa. Jokaiselle opiskelijalle laaditaan henkilökohtainen osaamisenkehittämissuunnitelma. Opiskelu voi olla joko päätoimista tai sivutoimista. Tutkinto antaa kelpoisuuden ammattikorkeakouluopintoihin. Erikoisammattitutkinnossa osoitetaan työelämän tarpeiden mukaisesti kohdennettua ammattiosaamista, joka on syvällistä ammatinhallintaa tai monialaista osaamista.
Erikoisammattitutkinnon opiskelu on maksullista, poikkeuksena oppisopimus- ja työvoimakoulutus.
n Kristillinen Opisto on nykyaikainen oppilaitos ja monipuolinen kurssikeskus. Opetustarjonnastamme löydät ammatillista, ammatilliseen koulutukseen valmentavaa ja yleissivistävää opetusta sekä kymmeniä lyhytkursseja eri aloilta joka vuosi. Tarjoamme sinulle lukuisia mahdollisuuksia itsesi kehittämiseen, uuden oppimiseen ja hiljentymiseen.
Yhdistelmätutkinto
Yhdistelmätutkinto-opiskelijana (ammatillinen perustutkinto + ylioppilastutkinto) suoritat ensisijaisesti ammatillisen perustutkinnon. Samalla valmistaudut ylioppilaskirjoituksiin opiskelemalla lukion kursseja. Ylioppilastutkintotodistuksen saaminen edellyttää loppuun suoritettua ammatillista perustutkintoa.
Voit myös suorittaa ammatillisen perustutkinnon + ylioppilastutkinnon + lukion. Käytännössä suoritat sen verran lisää lukio-opintoja, että saat myös lukiosta päättötodistuksen aikuislukion vaatimusten mukaisesti.
Voit suorittaa yhdistelmätutkinnon myös suorittamalla kaksi ammatillista perustutkintoa. Kysy lisätietoja opinto-ohjaajilta.
Yhdistelmätutkinnolla
jatko-opintovalmiutesi paranevat, kun opiskelet laajemmin esim.
kieliä ja matematiikkaa. Kuitenkin sinulla on ammatti opiskeltuna ja
mahdollisuus hakeutua myös työelämään. Ammatillisten aineiden
opiskelu teorian rinnalla on mielekästä ja selkeyttää ura- ja
työpolkua. Käytännön aloilla myös kädentaidot paranevat.
Ammattiaineita opiskelemalla saat hyvän kuvan ammattialasta ja sen
tarjoamista etenemismahdollisuuksista sekä samalla hyvät
jatko-opintokelpoisuudet
ja -valmiudet.
Yhdistelmäopintoihin hakeminen
Hae normaalisti yhteishaussa haluamaasi tutkintoon Koulutuskeskus JEDUun ja mikäli olet kiinnostunut yhdistelmätutkinnosta, ilmoita siitä yhteishaun yhteydessä opintopolku.fi -palvelussa.
Kalajoen Kristillinen Opisto on vuonna 1942 perustettu oppilaitos ja kurssikeskus, jossa annetaan ammatillista ja yleissivistävää opetusta sekä järjestetään lyhytkursseja eri aloilta.
Opistossa yhdistyvät kehittyvän oppilaitoksen laadukas ja monipuolinen tarjonta sekä kauniin luonnon ja lähialueen palvelujen ja matkailukohteiden runsaat mahdollisuudet. Vuosittain eri opintolinjoilla ja lyhytkursseilla opiskelee satoja eri-ikäisiä ihmisiä ympäri Suomea. Lisäksi Opistolla järjestetään monia erilaisia tapahtumia yhteistyössä eri tahojen kanssa ja esimerkiksi perhejuhlia.
Opistolla on pihapiirissään vuonna 2015 valmistunut oma päiväkoti, Päiväkoti Arkki. Päiväkoti toimii itsenäisenä yksikkönä, jonka toimintaa Opiston opetus- ja kurssitoiminta tukevat. Päiväkoti Arkki tarjoaa lapsille varhaiskasvatusta, jossa on läsnä alan uusimmat menetelmät ja tiedot.
Opiston toimialueena on kesäkuusta 2016 alkaen ollut Kalajoen lisäksi myös Kangasala, jossa toimitaan Heinäkallion leirikodissa. Heinäkallion kurssit ja muu toiminta täydentävät Opiston kurssitarjontaa ja tarjoavat puitteet sellaiset toiminnalle, joita ei ole Kalajoen keskustassa mahdollista toteuttaa. Leirikoti sijaitsee rauhallisella paikalla järven rannalla vain 30 kilometrin päässä Tampereen keskustasta.
Opisto toimii evankelisluterilaisen kirkon piirissä vaikuttavan Uusheräyksen hengessä. Edustamme kristillisyyttä, jossa on tilaa myös avoimelle kyselylle. Kristillisyys on toiminnan perustana oleva arvopohja, jota yhteiset aamuhartaudet ja seurat lujittavat.
OKKA-säätiö on myöntänyt Opistolle Oppilaitosten kestävän kehityksen sertifikaatin vuonna 2018.
Minne haluamme mennä eli tavoitteet
Haluamme varmistaa, että Kalajoella säilyy toisen asteen opetus eli Artema tulee säilyttämään paikkanssa kovassa toiseen asteen oppilaitosten kilpailussa vetovoimaisuudellaan, sillä Kalajoki ei itse voi päättää oppilaitoksen tulevaisuudesta, mutta se voi luoda sellaiset toimintaedellytykset että kalajokinen Artema pärjää kovassa kilpailussa. On todennäkistä, että ammatillisten oppilaiston määrä tulevaisuudessa vähenee Jokilaaksojen alueella huomattavasti. Kalajoki ei halua olla häviäjien joukossa.
Haluamme varmistaa, ett Kalajoella säilyy lukio. Tulevina vuosina lukioiden määrä vähenee merkittävästi, koska valtio ei niitä rahoitta riittävästi ja siksi opetus siirtyy suurempiin lukioihin. Nykyisin Kalajoen lukiossa on 300 oppilasta, mutta jotta Kalajoen lukio säilyttää paikkansa kovassa lukiokilpailussa niin opiskelijämäärää on kasvatettava n. 600:aan.
Kalajoen Kristillinen opisto voi toimia vain jos sillä on riittävästi kannattavaa toimintaa. Valtio on pienentänyt kansanopistojen valtionapuja ja siksi kansanopistojen on pitänyt keksiä uusia toimintamuotoja menestyäkseen kansanopistojen kilpailussa.
Kaikki kolme oppilaitosta joutuvat miettimään liikeideansa uusiksi. He joutuvat vastaamaan seuraaviin kysymyksiin: mitä, kenelle ja miten. He joutuvat vastaamaan markkinointiin liittyviin asioihin: tuote , hinta, saatavuus.
3. Miten aiomme päästä perille eli keinot tavoitteiden saavuttamiseksi
Ensimmäinen asia on voimien yhdistäminen tavoitteiden saavuttamiseksi. Se edellyttää yhteistä kampusaluetta. Kalajoen kampusalue on tarkoitettu n. 1100 oppilaan vetovoimaiseksi opiskelupaikaksi. Lukiolle rakennetaan uudet tilat kampusalueelle. Jotta kampuksesta tulee vetovoimainen niin sen tulee perustua asiakkaiden tarpeisiin. Opiskelijat tarvitsevat asunnon ja opikselupaikan, mutta se ei ole kovassa kilpailussa riittävä asia. Opiskelijoille on tarjottava kahden tutkinnon mahdollisuus – ylioppilastutkinto ja kädentaidon tutkinta. Kun oppilas on suorittanut kaksi tutkintoa niin hänellä on tulevaisuudessa työelämässä monikeraiset mahdollisuudet menestyä kahden tutkinnon ansiosta. Tulevaisuudessa työelämän muutokset saattavat olla varsin voimaikkaita joten sen takia mahdollisimman monipuolinen hyvä koulutus antaa oppilaalle hyvät eväät tulevaisuutta varten.
Opiskelijoille on tarjottava mahdollisuudet harrastusten toteuttamiseen opiskelun ohessa. Siksi Kampusalueelle on rakennettava tilat Kalajoki Akatemialle, joka vastaa urheiluvalmennuksesta. Kalajoki Akatemia ei ole juridinen yksikkö, mutta se toimii kaupunkilaisten verorahoilla. Kalajoki Akatemian toiminta on saatava uudelle tasolle. Kalajoella on jo huippuvalmentaja vetämässä Urheilu-Akatemian toimintaa. Juha Marko Isolehto (s. 6. kesäkuuta 1968 Kauhajoki) on suomalainen korkeushyppääjä, joka on uransa jälkeen toiminut valmennustehtävissä. Hän edusti aktiiviurallaan Vaasan Vasamaa ja häntä valmensi Aatto Isolehto.
Isolehto sijoittui kymmenenneksi Splitin EM-kilpailuissa 1990 tuloksella 224 cm. Tokion 1991, Stuttgartin 1993 ja Göteborgin 1995 MM-kilpailuissa hän ei selviytynyt loppukilpailuun, kuten ei myöskään Helsingin EM-kilpailuissa 1994. Hallikilpailuissa hän jäi karsintaan sekä Toronton MM-kilpailuissa 1993 että Pariisin EM-kilpailuissa 1994.
Isolehto hyppäsi oman ennätyksensä ja tuolloisen Suomen ennätyksen 230 cm voittaessaan Euroopan cupin 1. divisioonan kilpailun Turussa 10. kesäkuuta 1995. Hän on hypännyt lisäksi kaikkien aikojen parhaan suomalaistuloksen vauhdittomassa pituushypyssä: 362 cm hallikilpailuissa vuonna 1994. Isolehdon johdolla ja ammattitaidolla meillä on mahdollisuudet nostaa Kalajoki Akatemian valmennus ja toiminta erittäin korkealle tasolle.
Nykyisin Kalajoen lukiossa ja Artemassa on mahdollisuudet urheilun harrastamiseen opiskelun ohella eri urhelulajien harrastajilla. Tämä toiminta on nostettava uudelle tasolle.
Kampuksen oppilaitosten urheiluvalmennukseen voitaisiin ottaa jalkapallonharrastajat yhtenä opiskelijäryhmänä erityisen huoioon kohteeksi. He voisivat käyttää Hiekkasärkkien palloiluhallia koko opiskeluvuoden ja 2-3 vuoden opiskeluaikansa ohjattuun harjoitteluun. Samalla Kalajoen Pallo voisi saada hyviä pelaajia joukkueeseensa ja nostaa tasoaan merkittävästi. Jalkapalloilun taso Kalajoella nousisi merkittävästi kun saataisiin uusia voimia mukaan myös juniorivalmennukseen. Luonnollisesti lajivalikoimaan kuuluisi jääkiekko, koska Kalajoella on jääkiekkohalli ja menestyvä JHT:n jääkiekkojoukkue sekä seuraorganisaatio. Jääkiekon harrastajia voisi tulla Kalajoelle opiskelemaan ja mahdollisesti pelaamaan JHT:n joukkuesiin. Samalla vahvistettaisiin JHT:n valmennus- ja ohjaaja osaamista kaikkien joukkueiden osalla. Palloilulajit lentopallo, koripallo ja salibandy saisivat uusia mahdollisuuksia, harrastajia ja tomitiloja. Uusi liikuntahalli ja kuntosali olisivat merkittävä tekijä myös painonnostajille, yleisurheiljoille ja hiihtäjille.Tämä tietenkin edellyttää uuden liikuntahallin rakentamista näiden lajien harjoittelun parantamiseksi. Merenojan liikuntahalli jäisi entistä enemmän yhtenäiskoulun ja kalajokisten omaan käyttöön. Luonnollisesti myös kulttuuripuolta ja kansainvälistymistä voitaisiin vahvistaa kampuksen avulla. Kulturipuoleltakin varmasti löytyy vetovoimatekijöitä Kampusalueelle. Eri koulutusmahdollisuuksia tulisi miettiä kalajokisten asukkaiden ja yritysten tarpeiden mukaan. Otan esimerkkinä vanhuspalveluiden ja sairaanhoidon koulutussuunnat.
Lisäksi opiskelijoille on tarjottava mahdollisuudet työpaikkaan tai oman yrityksen perustamiseen Kalajoella. Tämä edellyttää sitä, että Kalajoen kaupungin elinkeinopalvelut siirretään Kampusaluelle. On todennäköistä, että valtio siirtää työvoimapalvelut kuntien toteutettavaksi. Kalajoen kaupunki voi tällöin siirtää työvoimapalvelut korkeatasoisten elinkeinopalvelujen yhteyteen. Kalajoella on naapurikuntia monipuolisempi elinkeinorakenne ja siksi oppilaitosten ja yritysten tiivimmällä yhteistyöllä luodaan parhaat menestymisedellytykset niin opiskelijoille kuin yrityksille. Työpaikan mahdollisuus koulutuksen jälkeen on varmasti vetovoimainen tekijä nuorelle opiskelijalle. Elinkeinopalvelut vastaavat siitä, että yhteistyö Kampuksen ja yritysten välilla toimii ja tällainen etu opiskelijoille voidaan tarjota. Oppilaitosten ja yritysten välinen yhteistyö nostetaan kokonaan uudelle tasolle.
Kalajoen kaupunki joutuu varamaan asunnot 1100 opiskelijalle. Ehkä tarvitaan kaavanmuutoksia. Asuntoja on rakennettava n. 500 oppilaalle. Asuntoja voidaan kesäaikana käyttää matkailijoiden majoittamiseen. Toiset 500 oppilasta voitaisiin majoittaa Kalajoen Hiekkasärkille talvisin vajaakäytössä oleviin majoitustiloihin. Tästä on löydettävä toimiva ratkaisu. Kalajoen Hiekkasärkkien ympärivuotinen asutus lisääntyisi 500 henkilöllä ja tämä merkitsisi Kalajoen matkailupalveluille merkittävää piristysruisketta ajattelen talvikauden hiljaisempaa aikaa. Opiskelijoille matkailualue olisi vetovoimanen asuntoalue. Myös erilaisten matkailutapahtumien järjestäminen helpottuisi ja onnistuisi varmemmin.
Kalajoen kristillinen opisto voisi olla mukana toiminnassa vahvistamalla liikeideansa vahvuuksia. Kristillinen opisto on onnistunut erinomaisesti päiväkotitoiminnassa. Lisäksi Kristillinen opisto vastaa maahanmuuttajakoulutuksesta. Mielestäni Kristillisen Opiston liikeideaa sopisivat Etelänkylän ja Rahjankylän koulut päiväkoteina ja koulutus- sekä leiripaikkoina. Kristillisen opiston tulisi karsia liikeideansa heikkoja oksia pois. Sellaisena näen Kangasalan etäpisteen,
Me emme tiedä miten korona muuttaa maailmaa emmenkä tiedä tuleeko Pyhäjoelle ydinvoimalaa. Siihen on kuitenkin varauduttava. Pyhäjoen ydinvoimalaa rakentamaan tulee rakennusaikana tuhansia venäläisiä, jotka tarvitsevat asunnot ja muut palvelut. Useat henkilöt tuovat perheensä mukanaan. Kalajoen tavoitteena on saada merkittävä osa venäläisistä asumaan Kalajoelle. Yksi vetovoima tekijä on se, että Kalajoelle perustetaan venäläinen koulu, jossa venäläiset lapset voivat opiskella omalla äidinkielellään ja oman opetussuunnitelmansa mukaisesti. Kalajoki tarjoaa opiskelutilat ja Venäjän valtio vastaa opiskelun toteuttamisesta. On todennäköistä, että tässä vaiheessa tarvitaan myös maahanmuuttajakoulutusta enemmän ja paiväkotipaikkoja enemmän. Siihen nyt käytöstä poistettavat koulut olisivat erinomaisia toimintaympäristöjä. On todennäköistä, että ydinvoimalan rakentamisen loputtua osa venäläisistä haluaa jäädä Suomeen ja Kalajoelle tekemään töitä ja elättämään perheitään. Siihen meidän on varauduttava myös Kampuksen avulla. Pystymme silloin tarjoamaan myös ammatillista koulutusta ja lukiopetusta venäläisille. Venäläisten kouluttamisesta Kalajoella on hyviä kokemuksia. Järjestin aikanaan venäläisille nuorille mahdollisuuden opiskella Kalajeon käsi- ja taideteollisessa oppilaitoksessa. Tulokset olivat erittän hyviä. Venäläiset kotoutuvat suomalaiseen yhteiskuntaan huomattavasti paremmin ja kannattavammin kuin esimerkiksi afrikkalaiset ja arabit.
Venäläisten tulo Kalajoelle lisää Kampuksen kansainvälistymistä. Kalajoki on jo nyt hyvin kansainvälistynyt paikkakunta. Venäläisten myötä lähialueyhteistyö voi nousta merkittäväksi tekijäksi kalajokisille yrityksille.
On todennäköistä että n. 1100 opiskelijan ja arvioilta noin 1000 venäjänkielisen asukkaan tulo Kalajoelle merkitsee merkittävää tulonlähdettä kalajokisille yrityksille ja Kalajoen kaupungille. Tämä merkitsee myös sitä, että Kalajoen kaupungin palvelut paranevat. Kaupallisista palveluista Kalajoella puuttuu Lidl. Kampus myös varmistaa, että Kalajoella säilyy toisen asteen koulutus ja Kalajoki säilyy ja voimistuu elinvoimaisena ja vetovoimasena paikkakuntana.
Mitä tulee maksamaan?
Valtuutetuille esitetty 6 miljoonan kustannusarvio on pahasti alakantissa. On todennäköistä, että kampuksen rakentamisen kustannusarvion tulee olemaan n. 12 miljoonaa euroa. Mitä tallaisen investointisumman lisääminen Kalajoen tulo- ja menoarvioon merkitsee lyhyellä ja pitkällä tahtäyksellä? Kalajoella on jo nyt velkataakka asukasta kohden suhteellisen korkea. Sote-ratkaisu voi viedä puolet Kalajoen kaupungin budjetista. Siksi 12 miljoonan investointi on äärettömän suuri riski. Tämä ongelma on ratkaistava ennenkuin nimet paperiin Jedun kanssa laitetaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti