torstai 16. huhtikuuta 2020

PE 17.04.2020 Onko Suomi oikeusvaltio – rohkenen epäillä?


Hyökkäys oikeusvaltiota vastaan Eetu Iston maalaus - hyökkääjänä ovat todistettavasti olleet Suomen johtavat poliitikot omien poliittisten virheidensä johdosta eli kutikutoisen laman johdosta,jolla oli järkyttävät seraukset suomalaiselle yhteiskunnalle. Eetu Iston maalaus oli aikaana edella n. 200 vuotta. VALTIOPETOKSEN TEKIJÄT..

Totuus asioista on tämä. Todistusaineisto on kiistaton ja rikolliset ovat tunnustaneet tekonsa:

KE 08.04.2020 Kirjaani on vielä myynnissä Kalajoen kirjakaupassa

Jatketun 24 vuoden oikeusmurhan ja kidutuksen kohde

SSP-sopimus

Koiviston konklaavi ja muut salatut sopimukset

Koiviston konklaavi

Isänmaan Mies Jorma Jaakkola esittää faktat 1990-luvun laman lainvastaisista menettelyistä

Miten Suomi pelastetaan

Olen ollut kaikkiin puollueisiin yhteydessä, mutta yksikään puolue ei reagoi asiaan. Ainoa poikekus oli Kristillisten Päivi Räsänen, joka toivotti hyvää kesää. Kaikki muut ovat vaienneet asiasta.
Minulla on sellainen mielikuva, että Jorma Jaakkola on ollut yhteydessä Kokoomuspuolueen johtoon, mutta mitään ei ole tapahtunut. Perussuomalaiset eivät myöskään ole reagoineet asiaan ja käytännössä se merkitsee sitä, että perussuomalaisten kannatus alkaa laskemaan kun totuus kansalle selviää. On todennäköistä, että seuraavassa puolugallupissa perussuomalaiset ovat menettäneet johtopaikkansa. Myöskään keskustan kansanedustajat eivät reagoi asiaan lukuunottamatta ylivieskalaista kansanedustajaa Juha Pylvästä, joka laittoi minulle sähköpostiviestin jossa hän totesi ,että ”odotelaan”:
Suomen valtiopetoksesta ovat tietoisia Suomen viranomaiset ja hallituksen ministerit. Viranomaiset eivät ole ryhtyneet toimenpiteisiin valtipetoksen johdosta. Olen tehnyt asioista useita rikotutkintapyyntöjä, mutta en eivät ole johtaneet mihinkään, sillä Esko Aho on edelleenkin vapaalla jalalla. Aikaisemmin vastuu asioista kuului suojelupoliisille. Nyt se on siirretty ylemälle polisijohdolle ja keskusrikospoliislle, joka ei ryhdy asiaa tutkimaan. Poliisi on alistettu poliittisen vallankäytön välineeksi.
Poliisit eivät noudata poliisilakia eikä esitutkintalakia.
Avoin kirje pääministeri Antti Rinteelle

1990-luvun pankkikriisi on selvitettävä, syylliset on saatava vastuuseen ja aiheutetut vahingot on korvattava

Valtiopetos on tosiasia

Oikeustoimi ja poliisi blogi

Valtiopetoksen tekijöiden suojelemiseksi ja valtiopetosrikosten peittelemiseksi on tehty systeemi, jota valtionviranomaiset noudattavat poliittisessa ohjauksessa. Korkein oikeus ei pura alioikeukisen vääriä päätöksiä, vaikka perustuslaki määrää toisin.

Oikeusturva
Jokaisella on oikeus saada asiansa käsitellyksi asianmukaisesti ja ilman aiheetonta viivytystä lain mukaan toimivaltaisessa tuomioistuimessa tai muussa viranomaisessa sekä oikeus saada oikeuksiaan ja velvollisuuksiaan koskeva päätös tuomioistuimen tai muun riippumattoman lainkäyttöelimen käsiteltäväksi.
Käsittelyn julkisuus sekä oikeus tulla kuulluksi, saada perusteltu päätös ja hakea muutosta samoin kuin muut oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin ja hyvän hallinnon takeet turvataan lailla.

Korkein oikeus ei ota huomioon perustuslain määräyksiä, vaan on on keksitty oikeudenkäyniskaateen pykälä, jolla voidaan kiertää Suomen lakia ja estää kansalaisten oikeudensaanti. Oikeudenkäymiskaaren pykälä on perustuslain vastainen.

Oikeudenkäymiskaaren 15b luvun 1 §:n 4 momentin mukaan muun hakijan kuin viranomaisen on käytettävä oikeudenkäyntikäyntiasiamiestä ta -avustjaa lain 31-luvussa tarkoitetussa tuomivirhekantelua tai tuomion purkamista koskevassa asiassa Korkeimmassa oikeudessa.

Meillä on perustuslaissa pykälä joka turvaa kansalaisten oikeudensaannin, mutta krokein oikeus eikä myöskään muut oikeusistuimen eivät kunnioitaa perustuslakia.

Perustuslain etusija
Jos tuomioistuimen käsiteltävänä olevassa asiassa lain säännöksen soveltaminen olisi ilmeisessä ristiriidassa perustuslain kanssa, tuomioistuimen on annettava etusija perustuslain säännökselle.

Korkein oikeus voi poistaa tai purkaa tuomioistuimen lopullisen eli lainvoiman saaneen ratkaisun tai palauttaa menetetyn määräajan oikeudenkäymiskaaren 31 luvussa mainituilla perusteilla. Lainvoimaisen ratkaisun poistaminen tai purkaminen ja menetetyn määräajan palauttaminen ovat poikkeuksellisia menettelyjä, jotka edellyttävät, että laissa säädetyt varsin tiukat perusteet täyttyvät. Myös ylimääräiset muutoksenhakemukset ratkaistaan esittelystä.
Ylimääräistä muutoksenhakua koskeva asia voidaan korkeimmassa oikeudessa käsitellä ja ratkaista kolmijäsenisessä jaostossa, mikäli se on ratkaisusta yksimielinen. Muussa tapauksessa asia siirretään viisijäsenisen jaoston ratkaistavaksi. Yhden jäsenen muodostama jaosto voi kuitenkin ratkaista asian, jos hakija on kokonaan peruuttanut ylimääräistä muutoksenhakua koskevan hakemuksensa.
Jos korkein oikeus on jo aikaisemmin hylännyt tai jättänyt tutkimatta ylimääräistä muutoksenhakua koskevan hakemuksen, yhden jäsenen muodostama jaosto voi jättää tutkimatta samassa asiassa tehdyn uuden hakemuksen, jollei asiaa ole erityisen painavasta syystä välttämätöntä tutkia uudelleen. Yksi jäsen voi myös jättää tutkimatta tuomiovirhekantelua tai tuomion purkamista koskevan hakemuksen, jos hakija ei ole käyttänyt kelpoisuusvaatimukset täyttävää oikeudenkäyntiasiamiestä tai -avustajaa.

Näillä toimenpiteillä korkein oikeus estää kansalaisten oikeudensaannin ja toimii perustuslain vastaisesti. Korkeimman oikeuden toiminnan tuntee hyvin myös entinen korkeimman oikeuden jäsen Jukka Kemppinen, joka kirjoittaa kirjassaan “Taistelu oikeudesta” sivulla 15 näin:“Korkein Oikeus on tällä hetkellä todellisessa ahdingossa ja luottamus tuomioistuimiin on rapautunut niin pahasti, että menetetyn maineen korjaamiseen voi mennä kolmekymmentä vuotta.

Kun korkein oikeus ei ole suostunut purkamaan eri oikeusasteiden vääriä päätöksiä, niiin minulla ei ollut muuta mahdollisuutta kuin haastaa ulosottoviranomaiset oikeuteen, koska he perivät minulta sellaisia saatavia, jotka on saatu rikosten avulla aikaan. Ne ovat siis perintäkelvottomia. Haastoin ensin Suomen valtion oikeuteen asiassa, mutt Ylivieskan käräjäoikeus ei ottanut asiaa käsiteltäväkseen ja hävitti vielä todistusaineistonkin. Vuosi oli 2016 jolloin asiaa käsitteli käräjätuomari JJ. Tein asiassa oikeudenkäyntiväittämän jossa todistin Ylivieskan käräjäoikeuden esteellisyyden ja samalla käräjätuoamri JJ:nn esteellisyyden käsitellä asiaa..

Tyytymättömyyden ilmaisu Ylivieska-Raahen käräjäoikeuden käräjäoikeuden esteellisyyttä koskeva osaratkaisuun
Tässä aineistossa on täydelliset kopiot tuomioista ja todistusaineistoista. Tämä on määrätty säilytettäväksi Ylivieskan käräjäoikeudessa vuoteen 2021. Koska Ylivieskan käräjäoikeus on nykyistä Oulun käräjäoikeutta, niin aineisto on siirrettävä tähän istuntoon todistusaineistoksi.

Nyt ulosottoviranomaisten toimintaa käsittelee jo seitsemäs Oulun käräjäoikeuden tuomari. Kuusi edellistä on katsonut ihmisoikeusrikokset ulosottovalituksiksi. Valitettavasti minulla on perusutslain ja ihmisoikeussopimusten mukaine oikeus todistaa, että kaikki ulosotossa olleet ja olevat saatavat ovat syntyneet Suomen valtion rikollisen toiminnan avulla. Lisäksi minulla on Suomen lain ja ihmisoikeussopimusten mukainen oikeus saada oikeudenmkainen oikeudenkäynti ja saasa asiaan oikeudenkäyntiavustaja. Kun asia saadaan Oulun käräjäoikeudessa oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin niin voin todistaa asiaa ja käräjäoikeus voi tehdäa asiassa oikean päätöksen. Olen lisäksi vaatinut, että oikeus määrää Suomen valtion korvausvelvolliseksi. Korkein oikeus voi purkaa väärät päätökset, mutta koska systeemi on näin ”rikollinen” niin mistään ei voi olla varma. Tärkeintä minulle on korvausten saanti. Katson, että yhteiskunnan velvollisuutena on toimia niin, että oikeus toteutuu. Hallitus on siitä suurin vastuullinen ja ennenkaikkea tällä hetkellä oikeusministeri Anna-Maja Henriksson ja oikeuskansleri Tuomas Pöysti.

Euroopan Ihmisoikeustuomioistuin on polliittinen toimija ja sieltä suomalaisten pankkikriisin uhrien on mahdoton saada oikeutta. Suomea koskevat päätökset ovat pieniä vähäpätöiisä päätöksiä. Suomi kuitenkin ehti saada joitakin oikeitakin päätöksiä ennenkuin EIT:n tuomariksi nimitettiin korkeimman oikeuden eläkkeelle jäänyt presidentti Pauliine Koskelo. Koskelo oli pankkikriisin aikana oikeusminsiteriön ooikeusneuvos ja oikeusminsiterinä oli Tarja Halonen.
Suomi saanut enemmän tuomioita EIT:stä kuin muut Pohjoismaat yhteensä – lailliisuusvalvonta Suomessa ei toimi oikein

Kansainväliseen rikostuomioistuimeen suomalaiset eivät saa asioitaan käsittelyyn. Minulla on siitä kokemusta. Olen yrittänyt sitä kolme kertaa. Vastaukset ovat tullee mustassa kirjekuoressa salaisuuden säilymiseksi. Siis kansainvälinen rikostuomioistuin ei ota Suomen asioita eli pankkikriisin asioita käsiteltäväkseen vaikka kysymys on suuresta itsemurhien määrästä mitkä johtuvat Suomen valtion rikollisesta toiminnasta.

Kansainvälinen rikospoliisi eli Interpol ei ota Suomen asioita käsiteltäväkseen, koska kysymys on poliittisista rikokista. Kerron täman siksi, että olen sitä yrittänyt saada Suomen asioita Interpolin tutkittavaksi.

Euroopan komissio eikä Euroopan neuvosto ota Suomen valtion rikollista toimintaa käsiteltäväkseen. Komission oikeuskomissaariin Vera Jourovaan olen ollut monta kertaa yhteydessä sekä myös kaikkiin Euroopan maiden hallituksiin. Suomen valtion rikolliseen toimintaa ei puututa muiden EU-maiden toimesta.

Olen ollut yhteydessä myös Venäjän presidentti Vladimir Putiiniin. En tiedä ottiko hän keskusteluissa presidentti Sauli Niinistön kanssa esille Suomen valtion rikollisen toiminnan kansalaisiaan kohtaan, mutta ainakin olen välittänyt tiedon Putille asiasta.

Suomen ministerit kertovat Suomen olevan oikeusvaltion, mutta oikeusministeri Anna-Maja Henriksson ja sisäministeri Maria Ohisalo eivät vastaa sähköposteihin ja oikeusministeri on todennäköisesti estänyt sähöpostien lähettämisen. Hallituksella on yli 80 avustajaa, mutta he eivät vastaa minun sähköpostiviesteihini.

Viralliset tiedotusvälineet vaikenevat asioista. Tämä on OIKEUSVALTIO SUOMI.
Velallisten Tuki Ry kertoo sivuilla totuuden Suomen tilanteesta

Velallisten tukiryhmä on tehnyt vetoomuksen Euroopan neuvostolle.

Minä olen myös pyytänyt Euroopan neuvostoa puuttumaan Suomen oikeusvaltiotilanteeseen. En kuitenkaan ole saanut minkäänlaista vastausta asiaan.

Olen kääntynyt myös YK:n ihmisoikeusneuvoston puoleen, mutta en ole saanut mitään vastausta. Myös Velallisten Tukiryhmä on kääntynyt YK:n Ihmisoikeusneuvoston puoleen. YK.n Ihmisoikeusnuvosto on antanut Suomelle huomatuksen siitä, että Suomessa poliitikot puuttuvat oikeuslaitoksen toimintaan. Lisään tähän myöhemmin ajankohtan kun löydän tiedon muistiinpanoistani eli blogeistani.

Voidaan sanoa, että historiaa toistaa itseään.

Ensimmäinen sortokausi

Toinen sortokausi

Eugen Schauman


Suomi on siis tuhon tiellä. Jos oikeus ei toteudu ja valtiopetoksen salailu ja valtiopetosrkollisten suojelu jatkuu niin henkivartijoiden määrän lisääminen johtaville poliitikoille ei riitä, vaan kohtalo saattaa kävellä vastaan ennakkoon siitä ilmoittamatta. Tämä on minun - historiantutkijan näkemys Suomen tulevaisuudesta.
täyttävää oikeudenkäyntiasiamiestä tai
Anna-Maja Henriksson ja Erkki Aho Kalajoki-näyttelyssö V.H.Kiviojan muotokuvan paljastustilaisuudessa. V.H. Kivioja on oikeusministeri Anna-Maja Henrikssonin isoisä

 Oikeusministeri Anna-Maja Henrikssonin puhe Asianajajapäivillä Helsingissä 17.1.2020

Oikeusvaltioperiaatteen merkitystä ei voi liikaa korostaa. Jos sen toteutumisessa on puutteita, se näkyy merkittävällä tavalla yhteiskunnassa. Usein oikeusvaltioperiaate mielletään abstraktiksi ylätason periaatteeksi, mutta haluan itse korostaa ja tuoda esille sen käytännön merkitystä. Oikeusvaltioperiaate takaa sen, että lait säädetään läpinäkyvällä ja demokratiaa kunnioittavalla tavalla, julkisen vallan laajuus ja valtaoikeudet on sidottu lakiin ja mielivallan käyttöä on pyritty mahdollisimman hyvin estämään. Lait ovat saatavilla ja lainsäädäntö ennakoitavaa ja ymmärrettävää. Tuomiovaltaa käytetään riippumattomassa tuomioistuimessa, joka ei ole ulkopuolisen ohjauksen alaisuudessa, ei hallituksen eikä oikeusministerin. Tämä ei ole aina kansalaisille aivan selvää.
Oikeusvaltio ei ole tärkeä vain yksilölle. Oikeusvaltion toimivuus on hyvin keskeistä myös elinkeinotoiminnalle. Kun yritys esimerkiksi miettii toimintansa laajentamista uuteen maahan, on riskiarviossa tärkeä miettiä voiko viranomaisiin ja sopimuksiin luottaa, saako elinkeinoharjoittaja riitatilanteessa asiansa puolueettoman tuomioistuimen käsiteltäväksi tai voiko valtio tehdä mielivaltaisia päätöksiä jopa toiminnan haltuun ottamisesta.
Oikeusvaltioperiaatteen vahvistaminen oli yksi Suomen juuri päättyneen EU- puheenjohtajuuskauden prioriteeteista. Vastaanotto on ollut hyvin positiivista ja Suomea on kiitetty teeman esille nostamisesta. Minulla oli ilo puheenjohtajuuskauden aikana nostaa tämä asia oikeusministerien pöydälle. Tämä oli ensimmäinen kerta, kun tästä asiasta keskusteltiin oikeusministerien kesken. Tämä oli kaikkien mielestä hyvä ja sovimme, että jatkamme näitä keskusteluja säännöllisesti. Oikeusvaltioperiaatteen turvaaminen ja vahvistaminen on nyt tunnistettu koko EU:n tasolla yhteiseksi tavoitteeksi ja tulevien vuosien painopisteeksi.

Hyvä yleisö,

Suomessa oikeusvaltioperiaate on tuntunut lähes itsestään selvältä periaatteelta. Maatamme on rakennettu oikeusvaltioperiaatteeseen nojaten ja sitä vahvistaen. Vaikka kansainvälisesti vertailtuna Suomi saa kiitosta monista onnistumisista, on kuitenkin ilmeistä, että tässä edelleen tehtävää. Hallitus on tähän sitoutunut ja tämä näkyy myös hallitusohjelmassa.
Oikeusturvan toteutuminen on asia, johon meidän tulee panostaa ja sitä hallitus myös tekee. Kyseessä on laaja kokonaisuus, jossa työtä täytyy tehdä pitkäjänteisesti. Helppoja ratkaisuja ei ole. Asianajajaliitto on tänään voimakkaasti ottanut kantaa oikeudenhoidon toimivuuteen Suomessa. Asia on tärkeä. Samalla Asianajajaliiton oikeudenhoidon tilaa koskevan kritiikin kärkevyys on jokseenkin yllättävää. Oikeudenhoitoa, kuten koko yhteiskuntaa yleensä, rakennetaan parhaiten yhteistyöllä ja vuoropuhelulla.
Myös kannanoton ajoitus on hieman yllättävä. En nimittäin voi tässä yhteydessä olla toteamatta, että pitkän tauon jälkeen, tämän hallituksen toimesta, oikeudenhoitoon vihdoin panostetaan tässä maassa. Oikeusministerinä olen tähän hyvin tyytyväinen. Ensimmäistä kertaa pitkään aikaan oikeudenhoidon ketjuun osoitettiin myös lisärahoitusta. Tämä suunnanmuutos ei ole tullut itsestään, vaan sen taustalla on ollut hyvin paljon työtä. Vuonna 2020 oikeusministeriön hallinnonalan määrärahataso on 23 miljoonaa euroa suurempi kuin edellisenä vuonna. Nämä panostukset ovat äärimmäisen tärkeitä, sillä meillä ei ole enää varaa säästää oikeusvaltion perustoiminnoista. Ja sitä tämä hallitus ei tee.
Tuomioistuimien pitkät käsittelyajat ovat haaste ja tähän tartutaan tällä hallituskaudella. Esimerkiksi rikosasioiden käsittelyyn panostetaan tänä vuonna 5 miljoonaa euroa lisää verrattuna aikaisempaan. Rikosasioiden käsittelyssä oikeusprosessin ketju on pitkä, ja jotta pullonkauloilta vältytään, onkin tärkeää, että tilannetta seurataan jatkuvasti. Tämän vuoden alussa otettiin merkittävä askel tuomioistuinten tulevaisuuden kannalta, kun Tuomioistuinvirasto aloitti toimintansa. Virasto vahvistaa tuomioistuinten riippumattomuutta ja nyt työn kehittämiseen ja suunnitteluun voidaan panostaa entistä paremmin.
Oikeusministeriö ja sisäministeriö ovat viime vuoden lopussa vastaanottaneet professori Matti Tolvasen selvitysmiesraportin, jossa koko rikosprosessiketjua ja sen toimijoita arvioidaan niin sanotun lean -ajattelun hengessä. Prosessien nopeuttamiseksi pyritään poistamaan kitkaa ja pullonkauloja. Tolvanen nostaa esiin useita erilaisia keinoja tehostaa ja nopeuttaa rikostutkintaa ja rikosasioiden tuomioistuinkäsittelyä. Osa niistä on lainsäädännöllisiä mutta osa on toteutettavissa toimintatapoja kehittämällä ja yhteistyötä parantamalla. Yhtä maailman muuttavaa viisasten kiveä prosessien nopeuttamiseen meillä ei ole mutta useita yksittäisinä askelina pieniä muutoksia tekemällä on mahdollista saada aikaan näkyviä ja vaikuttavia parannuksia.
Rikosprosessin kestojen lyhentämiseksi on esitetty ratkaisuksi myös oikeusavustajien päivystysjärjestelmää. Sen tarvetta on korostettu niin kansallisessa kuin kansainvälisessä keskustelussa. Päivystysjärjestelmän rakentaminen aloitetaan tänä vuonna. Tavoitteena on luoda tehokas ja hyvin toimiva päivystysjärjestelmä, joka palvelee paitsi asianosaisia myös esitutkinnan toimittamista kokonaisuudessaan. Järjestelmä on tarkoitus ottaa käyttöön ensi vuoden aikana.
Mielestäni yksi merkittävimmistä haasteista oikeusturvan kannalta koskee oikeudenkäyntikuluja, joiden määrän jatkuva nousu näyttää nostaneen etenkin yksityishenkilöiden ja pienten yritysten kynnystä viedä aiheellisiakin juttuja tuomioistuimeen. Oikeudenkäyntiin liittyvällä kuluriskillä on olennainen merkitys oikeusturvan saatavuuden näkökulmasta. Hallitus selvittääkin parhaillaan oikeudenkäyntikulujen määräytymisperusteita muun muassa tämän kynnyksen alentamiseksi.
Oikeusturvan parantamiseksi on myös tärkeää, että alalla toimivat ihmiset voivat hyvin. Valitettavasti Suomessa on pitkään ollut valloillaan trendi, jossa juristien ja asianajajien pitkät työpäivät ja korkea kuormitus ovat olleet enemmän sääntö kuin poikkeus. Oikeusministerinä pyrin tekemään kaikkeni, jotta edellytykset tehdä töitä ja voida hyvin ovat olemassa. Toivonkin myös, että Asianajajaliitto yhä tiukemmin tarttuu toimeen sen puolesta, että työhyvinvointiin panostetaan entistä enemmän, että erityisesti nuoret juristit eivät aja itseään loppuun ensimmäisinä työvuosinaan ja että naisilla on mahdollisuus sekä hankkia perhe että edetä urallaan vaativampiin tehtäviin.


Lähettänyt klo

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Tilaa: Lähetä kommentteja (Atom)