TI 04.02.2020 Olin perussuomalaisten kansanedustajaehdokkaana vuonna 2002

Olin perussuomalaisten kansanedustajaehdokkaana Oulun vaalipiirissa vuonna 2002 ja toin silloin selkeästi esille Suomen oikeusvaltiotilanteen. Tuon jälkeen moni asia on tarkentunut muun muassa asianajaja Asko Keräsen ja varatuomari Paavo M. Petäjän suhteen sekä ennenkaikkea syyttäjä Sulo Heiskarin osalta sekä poliisi Raimo Ollilan osalta sekä Suomen läpimädän oikeusjärjestelmän osalta.Miksi poliisi ja muut Suomen vastuulliset viranomaiset suojelevat rikollisia?

Erkki Aho

PR-TALOJEN TUHO

VAKAAN MARKAN POLITIIKKA

Talouspolitiikan virheet monikertaistuivat liberalisoinnin kanssa. Vahvan markan politiikasta tuli tappava myrkky. Presidentti Mauno Koivisto nimitti Suomen Pankin johtajan Harri Holkerin sinipunahallituksen. Hän oli sinipunahallituksen kätilö. Vahvan markan politiikka kirjattiin sen hallituksen ohjelmaan kuten myös Esko Ahon hallituksen ohjelmaan. Kun vahvan markan politiikan aikana rahaa tuotiin keinottelutarkoituksiin, yhteiskunta salli sen tapahtua. Valvojat eivät valvoneet. Siitä syystä lamasyyllisiä löytyy pankkien ohella Suomen Pankista ja Pankkitarkastusvirastosta. Koivisto ei toiminut yksin. Hänen sisäpoliittiseen junttaansa kuuluivat Suomen Pankin johtokunnan jäsenet Rolf Kullberg, Markku Puntila, Harri Holkeri ja Kalevi Sorsa. Junttaan kuului myös sinipunahallituksen valtionvarainministeri Erkki Liikanen, jonka kardinaalimunaus oli verotuksen keventäminen noususuhdanteessa.

Tutkija Kalevi Kannuksen mukaan vahvan markan politiikalla aiheutettiin Suomeen yli 500 000 ihmisen työttömyys. Ylivelkaantuneita oli yli 280 000 ja velkasaneerauksessa on vieläkin n. 70 000 ihmistä. Markkinoilta poistettiin n. 60 000 elinkelpoista yritystä ja itsemurhia tehtiin Stakesin tilaston mukaan n. 14 500. Suomen Akatemian teettämä ja 25 miljoonaa markkaa maksanut tutkimus Suomen lamasta osoittaa selkeästi, että laman syyllisiä olivat Suomen talouden vastuulliset päättäjät. Pohjoismainen hyvinvointivaltion perusrakenteita tuhottiin korvaamattomalla tavalla.

Vakaan ja vahvan markan puolustajia olivat preisentti Mauno Koiviston ohella Suomen Pankin Rolf Kullberg, Sirkka Hämäläinen ja Markku Puntila sekä johtokunnan jäsenet Harri Holkeri ja Kalevi Sorsa. Pääministereinä toimivat Kalevi Sorsa, Harri Holkeri ja Esko Aho. Valtionvarainministereinä toimivat Erkki Liikanen, Matti Louekoski ja Iiro Viinanen. Suurimpien pankkien pääjohtajina toimivat Jaakko Lassila, Ahti Hirvonen, Ulf Sundqkvist, Seppo Lindholm ja Christopfer Wegelius sekä Pertti Voutilainen. Lisäksi on mainittava nimet Juhani Riikonen, Jorma Aranko, Heikki Koivisto ja Pekka Laajanen.

Kovan markan juntan puheenjohtajaa Mauno Koivistoa ei syytetä mistään. Koivisto oli mukana myös VS-yhtiöiden alasajossa sekä teki inkeriläispäätöksen. Näyttää siltä, että herrat pelastuvat kuin ihmeen kautta. Oikeus ei voita koskaan, mutta totuus on armoton. Kettuherrat ja miljoonakonnat eivät osaa edes hävetä. He ovat meidän häpeämme, Suomen häpeä.

KOIVISTON KONKLAAVI ON VALTIOPETOS?

Tasavallan presidentti Mauno Koivisto kutsui 06.05.1992 tasavallan presidentin linnaan oikeusjärjestelmän edustajia kokoukseen, jossa heitä ohjeistettiin antamaan pankeille suosituimmuusasema riita-asioissa ja syytesuoja niissä johtuvissa rikosasioissa. Kokouskutsu oli Martti Mannisen allekirjoittama ja päivätty 16.04.1992. Kokouksessa teemoina olivat:

1. Tuomioistuinten yhteiskunnallinen vallankäyttö ja riippumattomuus

2. Tuomioistuimen toiminnan arvostelu

Kokouksessa johti puhetta silloinen KKO:n presidentti Heinonen. Palaveriin osallistuivat: tasavallan presidentti Mauno Koivisto, rouva Tellervo Koivisto, KKO:n presidentti Olavi Heinonen, oikeusneuvos Erkki-Juhani Taipale, oikeusneuvos Per Lindholm, KHO:n hallintoneuvos Pekka Hallberg, kihlakunnantuomari Markku Arponen, ylituomari Olli Karikoski, pormestari Juha Kettunen, Itä-Suomen HO:n presidentti Esko Kilpeläinen, Vaasan HO:n presidentti Erkki Rintala, oikeusneuvos Mikko Tulokas, professori Allan Rosas, professori Heikki Ylikangas, tutkija Martin Schein, professori Aulis Aarnio, apulaisprofessori Jukka Kekkonen, erikoistutkija Jyrki Tala, professori Leena Kartio, professori Olli Mäenpää, dosentti Juha Pöyhönen, professori Kirsti Rissanen, professori Kaarlo Tuori, oikeustiet.lis. Veli-Pekka Viljanen, Antti Kivivuori, professori Jaakko Uotila, kansliapäällikkö Jaakko Kalela, erityisavustaja Martti Manninen ja Ratan johtaja Jorma Aranko.

Oikeustaistelijat ry:n puheenjohtajan Jorma Uskin mukaan poliittisen siunauksen ohjeistus sai Esko Ahon hallituksen ministerivaliokunnalta, johon kuuluivat pääministerin lisäksi Iiro Viinanen, Mauri Pekkarinen, Jan-Erik Enestam ja Toimi Kankaanniemi. Menettelyn yhtenä osan solmittiin 14.10.1993 SSP:n pilkkomissopimus, mikä allekirjoitettiin valtion puolesta 22.10.1993. Sopimukseen sisältyi nimetyillä aloilla toimivien yritysten omaisuuden vapaa realisointioikeus ja aikaa järjestelyjen tekemiseen annettiin 31.12.1994 saakka.

Käräjätuomari Jussi Nilsson kirjoittaa Lakimiesuutiset 2/2002, että tuomarikunta on organisoitu poliittisen valtaelinten alaisuuteen. Näinhän se asia on. Kysymys on valtiopetoksesta, kun presidentti puuttuu riippumattoman oikeuslaitoksen toimintaan.

SUOJELUMEKANISMI

Jorma Uskin mukaan laillisuusvalvojiksi asetetut eduskunnan oikeusasiamies ja valtioneuvoston oikeuskansleri takaavat pankkien ja niiden rikoksia suojelleiden viranomaisten syytesuojan pysyvyyden, eikä heidän valvojikseen perustuslaissa säädetty eduskunta ota kansalaisten kirjelmiä edes käsiteltäväkseen, laillisuusvalvojien toimien lainmukaisuus jätetään tutkimatta. Tutkinnasta ensisijaisesti vastaava perustuslakivaliokuntaa ja rahoitustarkastuksen toimintaa valvovaa pankkivaltuustoa ovat johtaneet kokoomuslaiset kansanedustajat, nykyisin Paula Kokkonen ja Ilkka Kanerva. Pankkivaltuusmiehinä ovat toimineet mm. keskustalaiset Mauri Pekkarinen ja Anneli Jäättenmäki. Poliisitoimesta vastaa kokoomuslainen Ville Itälä ja sisäasiainministeriön kansliapäällikkönä istuu kokoomuslainen Kari Häkämies. Nyt istuva eduskunta on kolmas joka varauksetta tukee toimeenpantuja laittomuuksia. Niiden takuumiehenä on niinikään kolmas presidentti. Perustuslain 2 §:n mukaan valtiovalta Suomessa kuuluu kansalle, jota edustaa valtiopäiville koontuva eduskunta. Tämän säädöksen tietoista ja suunnitelmallista loukkausta voidaan kutsua vain yhdellä nimellä: Vallankaappaus.

ASIAPAPERIT SALAISIKSI

Tasavallan Presidentti Tarja Haloen kansliapäätös 30.7.2002 on seuraava:

"Presidentti Mauno Koiviston pyynnöstä päätän ja määrään presidentintoimen hoitamisen kannalta välttämättömän luottamuksellisuuden suojaamiseksi, että asiamies, tutkija Kalevi Kannuksen pyyntöön saada jäljennökset presidentti Mauno Koiviston 06.05.1992 järjestämään oikeuspoliittiseen keskustelutilaisuuteen liittyvistä asiakirjoista ei suostuta. Tästä päätöksestä ei saa hakea muutosta valittamalla".

"TYHMINKIN PANKINJOHTAJA TAJUSI ESKO AHON LUVANNEEN ILMAISTA RAHAA"

KEP:n Säästöpankinjohtaja Korpela sanoi Seuralehden haastattelussa 15.11.2002 väliotsikossa mainitut sanat. Korpela jatkaa, että "katkaisimme rahoitusneuvottelut kaikkein vaikeuksissa olleiden yritysten kanssa. Tajusimme, että turha on keskustella ongelma-asikkaan kanssa, koska valtio maksaa pankin luottotappiot".

MOT-ohjelmassa 29.11.1999 saman pankin isännistöä 15 vuotta johtanut toimitusjohtaja Antti Ojala sanoo näin: "Suoraan voin sanoa, että Suomen Säästöpankki ajoi yrityksiä nurin saadakseen omaan käyttöönsä, omien vakuuksien, oman varallisuutensa paikkaamiseksi pankkitukea avatusta valtion piikistä. Voidaan vetää suora johtopäätös, että ongelma-asiakkaat oli pankille riski, mutta tässä poistu kerralla riski ja oma vakavaraisuus parani".

Arsenal sai salaiseksi valtiontalouden tarkastusviraston raportin sillä perusteella, että sille voi koitua vahinkoa raportin julkistamisesta. Valtiontalouden tarkastusviraston raportin mukaan Arsenalin on syytä varautua noin 500 miljoonan markan korvauksiin 13 yksityiselle ihmiselle tai yritykselle. On todennäköistä, että raportissa oli vain jäävuoren huippu. Raportin salaamisesta vastaa ministeri vasemmistoliiton puheenjohtaja Suvi Anne Siimes.

TALOTEHTAIDEN PUDOTUSPELI

Vuonna 1992 Suomen Taloteollisuus Oy:n tappio ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja oli 80 127 157 markkaa. Vierasta pääomaa yhtiöllä oli 214 022 230 markkaa. Honkarakenne Oy:n tappio oli vuonna 1992 rahoituserien jälkeen 30 233 726 markkaa. Vierasta pääomaa yhtiöllä oli 242 397 030 markkaa. Pyhännän Rakennustuotekonsernin tappio oli vuonna 1992 rahoituserien jälkeen 20 946 225 markkaa ja vierastapääomaa oli 100 283 485 markkaa. Alavieskan Puurakenne Oy:n tappio oli 1 042 157 markkaa ja vierasta pääomaa oli 36 238 583 markkaa. Alavieskan Puurakenne Oy oli Suomen kolmanneksi suurin talotehdas. Muilla suurilla talotehtaialla oli niin paljon velkaa, että niitä ei voitu ajaa konkurssiin. Siksi Alavieskan Puurakenne Oy oli sopiva uhri, koska sen poistaminen markkinoilta tulisi Kera Oy:lle ja pankeille kaikkein halvimmaksi, vaikka se oli suurista talotehtaista kaikkein terveimmällä pohjalla.

KERA OY:N RUUMIINPESURYHMÄ

Helsingin Sanomien uutisen mukaan Kera Oy:ssä perustettiin ns. ruumiinpesuryhmä varatoimitusjohtaja Seppo Arposen alaisuuteen. Ruumiinpesuryhmää veti kehityspäällikkö Veikko Anttonen ja sen tehtävänä oli pelastaa Kera Oy:n rahoittamat ns. ongelmayritykset sekä minimoida tappiot. Ongelmayritysten pelastamisessa huomioitiin myös tärkeiden rahoittajien eli pankkien edut. Tappioiden minimointi tarkoitti sitä, että markkinoilta poistettiin Kera Oy:n etuja ja sijoituksia uhkaavat kilpailijat. Kera Oy teki tiivistä yhteistyötä pankkien kanssa. Alavieskan Puurakenne Oy:llä oli suurena talotehtaana suhteellisen vähän velkaa Kera Oy:lle. Myös pankkien saatavat olivat suhteellisen pieniä ja ne voitiin laittaa pankkitukipiikkiin. Alavieskan Puurakenne Oy:llä ei ollut mahtavia taustavoimia joten se oli sopiva uhri.

On täysin selvää, että Kera Oy:n ruumiinpesuryhmä oli saanut siunauksen KTM:ltä ja siitä täytyi olla tietoisia ylijohtaja Olavi Änkön ja hallitussihteeri Sakari Arkion ja Oulun KTM:n piiripäällikön Raimo Mäntyniemen.

VELKASANEERAUSMIEHET ALOITTIVAT LIKAISEN TYÖN

Alavieskan Puurakenne Oy ajettiin velkasaneeraukseen ja yritykseen haettiin velkasaneerausmeisten toimesta talouspäällikköä. Siihen valittiin Kera Oy:n kirjallisen suosituksen perusteella kauppatieteen maisteri Jouni Remes. Myöhemmän tarkastelun perusteella voidaan väittää, että hänen tehtävänä oli saattohoitajan rooli. On syytä epäillä, että tätä tehtävää varten käytettiin myös Marom Oy:n diplomi-insinööriä Martti Mannosta, joka oli mukana ns. Huurteen ryöstössä.

Alavieskan Puurakenne Oy:n velkasaneerauksen keskeytyksestä oli tehty valitus Vaasan Hovioikeudelle, josta ilmenee, että Vaasan käräjäoikeuden saneerausmenettelyä koskeva päätös on väärä. Käräjäoikeus oli jättänyt täysin huomioimatta kassavirtalaskelmat pidemmällä tähtäyksellä sekä kaiken yrityksen saneerauksen eteen tehdyn työn. Tulopuolta ja ennusteita käräjäoikeus ei ollut huomioinut. Alavieskan Puurakenne Oy:n velkasaneerauksen pohjaksi oli hyväksytty rahoituslaskelma, jonka olivat hyväksyneet sekä selvitysmiehet että Kera Oy ja Suomen Säästöpankki - SSP Oy:n edustajat aikanaan. Yhtiö oli hämmästyttävän hyvin pystynyt seuraamaan hyväksyttyä suunnitelmaa. Tätä taustaa vasten tuntuu käsittämättömältä se, että selvittäjät ja suurimmat velkojat muuttivat mieltään kesken saneerausmenettelyn. Edelleen maksukykyä arvioitaessa on otettava huomioon se, että yhtiö olisi halunnut myydä omistamansa Betonikattotiili Oy:n osakkeet. Kauppa olisi syntynyt 370 000 mk:n kauppahinnalla, mutta selvittäjät estivät kaupan. Ottaen huomioon sen, että saneerauskulut olivat jo tässä vaiheessa olleet niinkin valtaisat ja kuitenkin lopputulos oli saneerausmenettelyn keskeyttäminen, ei yhtiö voi välttyä ajatukselta, etteikö asiassa olisi jotakin outoa. Näin lukee valituksessa. Velkasaneerausmiehet varatuomarit Hannu Tuomaala ja Lauri Ylipukki olivat laskuttaneet lyhyehköstä ajanjaksosta yli miljoona markkaa. On täysin selvää, että tällaista menettelyä ei kestä taloudellisesti vahvakaan yritys.

Alavieskan Puurakenne Oy poistettiin markkinoilta Kera Oy:n ruuminpesuryhmän ja KEP:n toimesta. Kysymys on selkeästä sopimusrikkomuksesta ja siitä pitäisi ainakin aiheutua vahingonkorvausmenettely.

YRITYSTUTKIMUSNEVOTTELUKUNTA JA SAATTOHOITAJAT

Yritysten poistamiseen markkinoilta tarvittiin hyvät suunnitelmat ja organisaatiot sekä ammattitaitoinen koulutus. Arsenal Oy koulutti oikeusministeriön varoilla asianajajia ja tiettävästi koulutus oli asiantuntevaa. Yritystutkmusneuvottelukunta ry herättää monia kysymyksiä. Sen puheenjohtajana toimii Finnvera Oyj:n edustaja ja sihteerinä saman firman edustaja. Hallitukseen kuuluvat Suomen Asiakastieto Oy:n edustaja ja Osuuspankkikeskuksen edustaja, Nordea Pankki Suomi Oyj:n edustaja sekä vakuutusyhtiö Garantian edustaja. Jäseninä ovat mm. Eläke-Fennia, Keskinäinen vakuutusyhtiö, Kauppa- ja teollisuusministeriö, Finnvera Oyj Kuopio, Omaisuudenhoitoyhtiö Arsenal Oy, Osuuspankkikeskus-OPK osuuskunta, Pohjola Vahinkovakuutusosakeyhtiö, Sampo Pankki Oy, Suomen Asiakastieto Oy, Tapiola-yhtiöt, Yrittäjien Fennia, Finnvera Oyj Helsinki ja Keskusrikospoliisi. Mikä on Yritystutkimusneuvottelukunnan todellinen rooli, kun jäsenenä on myös KRP?

Meille tarjottiin ostettavaksi Alavieskan Puurakenne Oy:n jäämistöjä Yritystutkimusneuvottelukunnan lomakkeella. On todennäköistä, että Jouni Remeksellä, joka tuli kuvioihin mukaan Kera Oy:n kirjallisen suosituksen perusteella, oli suhteet Yritystutkimusneuvottelukuntaan ja Jouni Remes oli ns. saattohoitaja. Siihen viittavat hänen tekemänsä laskelmat tilauskannasta. Hän laski tilauskannan määräksi 26 miljoonaa markkaa ja tuotoksi 25 % eli 6,5 miljoonaa markkaa. Todellisuudessa tilauskanta oli 11-12 miljoonaa markkaa ja tuotto 5000 markkaa. Jouni Remes teki myös Kera Oy:n kanssa sopimuksen muiden osakkaiden tietämättä, että "yhtiön rahoitusjärjestelyt eivät edellytä Kera Oy:n mukaantuloa rahoittajana". Jos osakkeenomistajilla olisi ollut tiedossa tämä asia niin koko yritystä ei olisi perustettu. Lisäksi Jouni Remes laski perustettavan yhtiön puolesta kuinka paljon kannattaa maksaa kiinteistöistä, maa-alueista, tilauskannasta ja tuoteoikeuksista sekä koneista ja laitteista. Remes ei kuitenkaan kertonut perustettavan yhtiön osakkaille, että hän samanaikaisesti teki laskelmia ns. haamukilpailijalle, jonka avulla hintoja voitiin vedättää erittäin korkeiksi. Lisäksi Jouni Remes teki pöytäkirjan Euronio Oy:n hallituksen kokouksesta 8.5.1995. Pöytäkirjan mukaan yhtiön hallituksen kokous on pidetty Helsingissä yhtiön toimitiloissa ja siihen ovat osallistuneet mm. Heino Virta, Kari Konu ja Erkki Aho. Totuus on se, että yhtiöllä ei ole toimitiloja, koska se on paperiyhtiö eikä Virta, Konu ja Aho ole olleet Helsingissä 8.5.1992. Pöytäkirja on siis väärennetty. Se on olemattomissa tiloissa pidetyn pitämättömän kokouksen pöytäkirja, jonka ovat allekirjoittaneet Jouni Remes ja silloin kansanedustaja Markku Koski. Pöytäkirjan mukaan yhtiön toimitusjohtajaksi on valittu Jouni Remes ja hallituksen puheenjohtajaksi Markku Koski. Tällä pöytäkirjalla on haettu rekisteröintiä patentti- ja rekisterihallituksesta.

Perustettavan yhtiön osakkaista kukaan ei osannut epäillä kauppatieteen maisteri Jouni Remeksen toimia, koska hän oli tullut kuvioihin mukaan Kera Oy:n kirjallisen suosituksen perusteella ja oli toiminut aikaisemmin Sodankylän Osuuspankin pankinjohtajana ja talouspäällikkönä useissa talotehtaissa.

ALAVIESKAN PUURAKENNE OY:N KONKURSSIPESÄN TÖRKEÄ PETOS

Kun Alavieskan Puurakenne Oy ajettiin konkurssiin ja niin velat laitettiin pankkituki piikkiin, mutta pantatut kiinnitykset jäivät voimaan. Alavieskan Puurakenne Oy:n konkurssipesän suurimmat velkojat olivat Kera Oy ja Arsenal Oy. Konkurssipesänhoitajat Hannu Maskonen ja Antti Latola toimivat heidän tahtonsa mukaisesti. Kun Euronio Oy (myöh. PR-Teollisuus Oy) osti Alavieskan Puurakenne Oy:n konkurssipesältä maa-alueet ja kiinteistöt niin myyjä ei kertonut ostajalle kaupantekotilaisuudessa eikä myöhemminkään mitään pantatuista kiinnityksistä.Kiinteistöjen kauppasumma oli 5.250 000 markkaa, mutta siihen sisältyi pantattuja kiinnityksiä korkeineen n. 47 miljoonaa markkaa, mutta myyjä jätti ilmoittamatta nämä pantatut kiinnitykset ostajalle.Käytännössä tämä merkitsee sitä, että reilun viiden miljoonan markan kauppasummaan sisältyi lähes 50 miljoonan markan velat. On täysin selvää, että konkurssipesänhoitajat Antti Latola ja Hannu Maskonen olivat saaneet luvan tällaiseen toimintaan suurimmilta velkojilta Arsenal Oy:ltä ja Kera Oy:ltä. Jos kaupanvahvistajana olisi ollut normaali kaupanvahvistaja niin tällainen menettely ei olisi onnistunut. Kaupanvahvistajaksi olikin hankittu tuleva kihlakunnansyyttäjä Sulo Heiskari, joka asemansa ja tehtäviensä puolesta oli erinomainen veto kaupanvahvistajaksi, kun täydellinen rikos piti saada onnistumaan. Toisen kauppakirjan allekirjoittajan Heino Virran mukaan hän ei ole koskaan tavanut henkilökohtaisesti Sulo Heiskaria. Virran mukaan kauppakirjat allekirjoitettiin Oulussa varatuomari Hannu Maskosen toimistossa. Maskonen ei ole enää todistamassa asiaa, koska hän kuoli pudottuaan parvekkeelta. Maskosen toimistossa työskenteli tyttö nimeltä Minna Hanhisuvanto, joka voi todistaa kauppakirjojen allekirjoitustilaisuuden.

ALAVIESKAN KUNNAN PETOLLINEN TOIMINTA?

Alavieska kunta päätti avustaa PR-Teollisuutta investointiavustuksella. Alavieskan kunnanhallitus piti kokouksen 10.5.1995 ja päätti asioista niinkuin oli sovittu. Asia käsiteltiin tuossa kokouksessa 74 §:ssä. 15.5.1995 klo 21.00 Alavieskan kunnanhallitus piti yllättäen Keskustan ryhmäkokouksen jälkeen kunnanhallituksen kokouksen, jossa asia käsiteltiin uudelleen §:ssä 77. Sihteerinä ja esittelijänä toimi kunnanjohtaja Aarne Karvonen. Kokouksen laillisuutta voi vain arvailla. Alavieskan kunnanhallitus päätti yksipuolisesti muuttaa sovittuja ehtoja. Seuraavana päivänä 16.5.1995 oli valtuuston kokous, jossa asiaa käsiteltiin kunnanhallituksen esityksenä §:n 74 mukaan eli 10.5.1995 mukaisesti. Sisältö oli kuitenkin otettu §:stä 77 eli 15.5.1995 klo 21 pidetystä kokouksesta. Menettelyä voi ainakin ihmetellä.

On todennäköistä, että Alavieskan kuntaa informoitiin Kera Oy:n taholta asioista ja siksi valtuuston päätös oli kokonaan toisenlainen mitä perustettavan yhtiön osakkaiden kanssa oli sovittu.Näin jäi tässä vaiheessa saamatta 950 000 markan investointiavustus, josta oli sovittu kunnanjohdon kanssa.

KANSANEDUSTAJA MARKKU KOSKEN KELKANKÄÄNTÖ

Kun olimme perustamassa PR-Teollisuus Oy:tä niin pyysin yhtiön hallituksen puheenjohtajaksi kansanedustaja Kalevi Mattilaa, joka toimi silloin Keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtajana ja jolla oli hyvät suhteet Keraan. Halusin tällä toimenpiteellä varmistaa valtion rahoituksen yhtiöön. Mattila kuitenkin kieltäytyi terveyssyihin vedoten. Mielestäni Kalevi Mattila oli erittäin hyvässä kunnossa ja siksi ihmettelin vähän asiaa. Sitten käännyin kansanedustaja Markku Kosken puoleen, joka otti haasteen innolla vastaan. Ymmärsin, että hän halusi varmistaa seuraavankin kauden kansanedustajana, koska oli tiedossa, että Kosken vaalipäällikkö Antti Rantakangas on ehdolla seuraavissa vaaleissa ja saattaa vaikuttaa ratkaisevasti Kosken menestymismahdollisuuksiin.

Kansaedustaja Koski oli yhdessä muiden yhtiön hallituksten jäsenten kanssa takaamassa tuoteoikeuksien kauppasopimusta. Muut jäsenet olivat Heino Virta, Kari Konu ja Erkki Aho. Lisäksi yhtenä takaajana oli hallituksen ulkopuolinen sihteeri Jouni Remes. Yhtiön hallitusten kokousten yhteydessä kansanedustaja Markku Koski kertoi, että häntä oli voimakkaasti moitittu Kera Oy:n taholta siitä, että hän lähti mukaan PR-Teollisuus Oy:n toimintaan. Koski kertoi, että Kera Oy:ssä oli tehty päätös poistaa ylikapasiteettia markkinoilta ja PR-Talot kuului poistettavien listalle. Erään ravintolaillan jälkeen Kera Oy:n varatoimitusjohtaja Seppo Arponen oli kuitenkin luvannut pelastaa kansanedustaja Markku Kosken.

Heinäkuun aikana Kosken käytöksessä oli havaittavissa selkeää muutosta, mikä merkitsi selvää takinkääntöä. Koski kertoi neuvotteleensa paljon Arsenalin Sipolan ja Räihän kanssa sekä Keran Arposen kanssa. Tuntui kuin hänet olisi aivopesty.

MESSUVOITTO ASUNTOMESSUILLA

Joensuun asuntomessuilla PR-Teollisuus Oy:llä oli kolme kohdetta. Huippuarkkitehti Jorma Hilliaho oli tehnyt loistavaa työtä ja messuprojektia vetivät alansa huiput Markku Taanila ja Reijo Alakoski. Messuvoitto oli yhteistyön tulos. Se oli vahva näyttö osaamisesta niin myyntimiheille, yhteistyökumppanille kuin tulevillekin asiakkaille. Messuvoiton myötä myyntiorganisaatio kasvoi merkittävästi. Messuvoiton jälkeen teimme myös radio-ohjelmia Radio Pookiin, jossa kerroimme ketä olemme ja mitä teemme. Ohjelmat olivat varsin onnistuneita ja lisäsivät talopakettiemme myyntiä merkittävästi. Ohjelma oli kuitenkin ärsyttänyt Kera Oy:tä ja Jouni Remestä. PR-Teollisuus Oy ei olisi saanut menestyä. Niinpä saimme kuulla hallituksen kokokuksen yhteydessä, että markkinointipuolella menee liian lujaa. Informaation antajina olivat Markku Koski ja Jouni Remes. Ohjelma kuulemma antoi väärän kuvan PR-Teollisuus Oy:stä. Arvostelu tuntui meistä markkinamieheistä järkyttävältä.

REMEKSELLE LOPPUTILI

Heikko rahoituksen hoito oli herättänyt pääosakkaan eli Uhtua Wood Oy:n huomiota jo kesän aikana. Jos asian ilmaisee ilmeikkäämmin niin Remeksellä ja Uhtua Wood Oy:llä oli mennyt sukset ristiin. Remes oli eliminoinut Uhtua Wood Oy:n 500 000 markan lainan ja Merita-pankin johtaja oli ottanut yhteyttä Uhtua Wood Oy:n edustajiin ja kehoittanut heitä kutsumaan pikaisesti yhtiön hallituksen koolle erottamaan Remes.

Usko Remeksen kykyihin ja tahtoon hoitaa asioita rehellisesti oli mennyt. Jouni Remes nautti enää Markku Kosken luottamusta, ei muiden hallituksen jäsenten. Uhtua Wood Oy:n miehet kyselivätkin, että kuka on Jouni Remeksen todellinen työnantaja. Näin myöhemmin tarkasteltuna kysymys oli varsin aiheellinen.

KERA OY:N KIRISTYS

Markku Koskella oli Jouni Remekselle seuraaja valmiina. Hän oli Kera Oy:n ja Arsenal Oy:n suosittelema ja vaatima henkilö, konsultti Stig Weckström. Minun piti mennä Heino Virran kanssa tapaamaan ko. henkilöä Helsinkiin. Hän esitteli itsensä Stig Weckströmiksi. Hän oli omasta mielestään vertaansa vailla oleva henkilö. Kaikki mitä hän oli tehnyt oli ollut loistavaa menestystä. Vain kerran elämässään hän oli epäonnistunut. Tuntui siltä kuin hän olisi ollut Jumalasta seuraava. Nyt alkoivat minulla ja Heino Virralla hälytyskellot soida. Menimme kuitenkin eduskuntaan tapaamaan Markku Koskea yhdessä Stig Weckstömin kanssa. Yllätykseksemme tapasimme haamukilpailijamme Marcus Riskan neuvottelemassa Markku Kosken kanssa. Riska oli joka välissä toimimassa takapiruna tai haamukilpailijana. Koski kysyi, että voiko Riska olla neuvotteluissa mukana. Torjuimme Heinon kanssa esityksen päättäväisesti.

Koski uhkasi, että jos emme suostu Stig Weckströmin palkkaamiseen toimitusjohtajaksi niin Kera Oy ja Arsenal Oy ajavat PR-Teollisuus Oy:n konkurssiin. Koimme tilanteen Heinon kanssa selkeäksi kiristykseksi, mutta meillä ei ollut muuta mahdollisuutta kuin hyväksyä tiettyjen operaatioiden jälkeen Weckström toimitusjohtajaksi. Weckströmin palkkiovaatimus oli hurja 5000 markkaa päivä+arvonlisävero sekä juoksevat kulut kuten matkat, majoitus ja päivärahat päälle. Käytännössä tämä merkitsi 6500 - 8000 markan päivittäistä kuluerää. Pitää olla todella vakavarainen firma joka kestää tuollaiset kulut. Weckströmin on syytä epäillä kuuluvan ns. saattohoitajiin. Saattohoitaja nimityksen kuulin ensi kerran kun neuvottelimme Kalevi Mattilan kanssa Weckströmin palkkaamiseen liittyvistä asioista. Mattila totesi, että mitähän ne pojat (Arsenal Oy ja Kera Oy) meinaavat. Ovatko he palkkaamassa yritykseen saattohoitajaa?

KONKURSSI TAVOITTEENA

Pian vahvistui käsityksemme siitä, että Weckströmillä ei ollut puhtaat jauhot pussissa. Jo ensimmäisen työpäivänsä iltana, mikä oli yrityksen pikkujoulu, Weckström oli kertonut yrityksen vientisihteerille Ela Lillemaalle tanssilattialla, että hänen tehtävään on ajaa PR-Teollisuus Oy hallitusti alas. Olikohan pikkujoulubooli saanut vanhan herran avoimeksi? Lillemaa tulikin hädissään tiedustelemaan vientipäällikkö Tapani Käännältä, että eikö tämä merkitse konkurssia, jos yritys ajetaan hallitusti alas.

Ennekuin hyväksyimme Weckströmin toimitusjohtajaksi niin teimme hänelle sopimuksen, jonka lähetimme yhtiön hallituksen puheenjohtajalle kansanedustaja Markku Koskelle eduskuntaan edelleen Weckströmille välitettäväksi. Sopimuksen mukaan Weckström ei saa neuvotella yksin yrityksen nimissä eikä hänellä ole yksin nimenkirjoitusoikeutta. Määrittelimme hänelle 500 000 markan uhkasakon jos hän paljastaa yrityksen salassapidettäviä tietoja ulkopuolisille.

Weckströmin tavoitteena oli saada yritys konkurssiin tammikuun loppuun mennessä. Yrityksellä oli kuitenkin niin hyvä tilauskanta, että yritys pyöri kolmessa tuurissa, koska Japanin vienti veti.

Weckström oli kuitenkin käynyt neuvotteluja pöytäkirjojen mukaan 6.21996 Oulussa ja 17.2.1996 Ylivieskan Arsenal Oy:n tiloissa. Siellä Weckströmin muistion mukaan Kera Oy:n kehityspäällikkö Veikko Anttonen oli antanut tietoja PR-Teollisuus Oy:n tilauskannasta. Anttosen mukaan tilauskanta oli 12 miljoonaa markkaa. Todellisuudessa tilauskanta oli 26 miljoonaa markkaa. Väärillä tiedoilla ruumiinpesuryhmän vetäjä oli ajamassa keinoja kaihtamatta PR-Teollisuutta konkurssiin. Ylivieskan kokouksessa oli mukana Oulun Arsenalin johtaja Seppo Jääskeläinen, Ylivieskan Arsenalin johtaja Juha Juntunen, Alavieskan Puurakenne Oy:n konkurssipesänhoitaja Antti Latola, Kera Oy:n kehityspäällikkö ja ruumiinpesuryhmän vetäjä Veikko Anttonen, Alavieskan kunnanjohtaja Aarne Karvonen ja Alavieskan kunnan elinkeinoasiamies Terttu Korte. Paikalla oli myös konsultti Weckström, joka muistion mukaan edusti Trio Leadeship Oy:tä ja PR-Teollisuus Oy:tä. Weckströmhän ei olisi voinut osallistua yksin yhteenkään rahoitusneuvotteluun. Kaiken lisäksi Weckström oli myynyt Koivujärven kiinteistön vaikka hänellä ei yksin ollut edes nimenkirjoitusoikeutta.

Kesken edellä kerrotun neuvottelun konsultti Weckström soitti minulle ja pyysi kutsumaan yhtiön hallituksen kokoona vielä samaksi illaksi ja tarkoitus oli jättää konkurssianomus. Heino Virta oli tuolloin Karjalassa, Kari Konu asiakaskäynnillä ja Markku Koski Helsingissä joten pyyntöä oli mahdoton toteuttaa. Weckström tuli takaisin tehtaallee työntekijöidemme Timo Viitamaan ja Tapio Rasmuksen kyydissä. Hän oli kertonut pojille, että PR-Teollisuus Oy:llä on yhteyksiä rahanpesijöihin.

MEISTÄ TEHTIIN RAHANPESIJOITÄ KERA OY:N TOIMESTA

Koska emme luottaneet konsultti Stig Weckströmiin niin hankimme hänen tietämättään yritykselle ulkomaisen rahoittajan. "Eronsa" jälkeen konsultti Weckström lähetti minulle faksin, jossa hän Markku Kosken toimeksiannosta haluaa 5.3.1996 klo 14.00 mennessä saada tietää, kuka on mahdollinen ulkomainen rahoittajataho, täydellinen nimi, osoite, puhelinnumero sekä kontaktihenkilön nimi ja asema yrityksessä. Weckströmiä jäi harmittamaan kun ei saanut yritystä konkurssiin. Weckström yritti kaikin keinoin heitellä kapuloita PR-Teollisuus Oy:n rattaisiin.

Ulkomaisen rahoituskuvion estämiseksi Kera Oy oli tehnyt PR-Teollisuus Oy:stä aiheettoman rikosilmoituksen kansainvälisestä rahanpesusta ja levittänyt tietoa rahanpesusta yrityksen kannalta tärkeisiin kohteisiin. Tietoa oli levitetty laajalti myös ulkomaille.Tietoa levitettiin Kera Oy:n toimesta vielä puolitoista vuotta sen jälkeenkin kun poliisi oli todennut tiedon perättömäksi. Tällä aihettomalla rikosilmoituksella oli tuhoisat seuraukset. Konsultti Weckström levitti tietoa rahanpesusta yrityksen rahoituksen kannalta tärkeisiin kohteisiin. Ennen erottamistaan Weckström oli kertonut yhtiön osakkeenomistajalle Timo Viitamaalle ja Tapio Rasmukselle, että Alfio Nicotra on rahanpesijä, jota kansainvälinen poliisi jahtaa ja poliisi pyrkii pääsemään suurimpien konnien jäljille. Siksi Nicotra saa olla vielä vapaana.Näin oli Weckström kertonut.

OIKEUSKÄSITTELY TIETÄMÄTTÄMME

Alavieskan Puurakenne Oy:n konkurssipesä haastoi PR-Teollisuus Oy:n ja takaajat Ylivieskan käräjäoikeuteen. Haastetta ei kuitenkaan toimitettu takaajille tiedoksi lainkaan. Tarkistettuani Ylivieskan käräjäoikeudesta, että kuka vastaa haasteiden tiedoksisaannista, niin sieltä kerrottiin, että tuohon aikaan syyttäjä Sulo Heiskari. Kuten jo aikasemmin totesin, niin syyttäjä Heiskari oli erinomainen valinta kaupanvahvistajaksi, koska hän asemansa vuoksi pystyy toimimaan tehokkaasti oikeuttahakevia vastaan. Kaikissa kauppasopimuksista käydyissä oikeudenkäynneissä syyttäjänä on toiminut kaupanvahvistaja Sulo Heiskari. Hän ei ole suostunut jääväämään itseään mistään näistä oikeudenkäynneistä.

Ylivieskan käräjäoikeudessa takaajia oli edustanut asianajaja Jouni Vihervalli takaajien tietämättä ja ilman heidän valtakirjaansa ja toimeksiantoaan. Ylivieskan käräjäoikeus on asiapapereiden mukaan ollut tietoinen siitä, että takaajat eivät ole saaneet haastetta tiedokseen ja asianajajalla, joka heitä edusti ei ollut takaajien valtakirjaa eikä toimeksiantoa. Ylivieskan käräjäoikeus teki asiassa päätöksen. Apulaisoikeuskansleri Jaakko Jonkka huomautti Ylivieskan käräjäoikeutta ja totesi, että vahinkoa ei ole tapahtunut, kun asianomainen ei ole saanut haastetta tiedoksi lainkaan ja häntä on edustanut oikeudessa hänelle täysin tuntematon asianajaja ilman valtakirjaansa ja toimeksiantoaan. Eläköön apulaisoikeuskansleri Jaakko Jonkka ja hänen viisautensa!

KONKURSSIPESÄ PURKI KAUPAT

Alavieskan Puurakenne Oy:n konkurssipesää alkoi poltella, koska he pelkäsivät, että ulkomainen rahoittaja sijoittaa rahaa PR-Teollisuus Oy:öön. Siksi he purkivat 19.3.1996 kiinteistön kaupat ilman kaupanvahvistajaa. Jos olisi käytetty kaupanvahvistajaa niin silloin olisi paljastunut törkeä petos. 18.4.1996 purettiin kaksi muuta kauppasopimusta. Tällöin raukesivat myös takaukset, sillä kaupat purettaessa velvoitteet molemmin puolin lakkaavat. Kaupan purkamisesta on säädetty kauppalain 54 §:ssä. Kaupan purkaminen merkitsee sopijapuolten velvotteiden lakkaamista ja jo tehdyt suoritukset on palautettava. Myyjän purkuilmoitus on lopullinen ja peruuttamaton. Alavieskan Puurakenne Oy:n konkurssipesän olisi pitänyt palauttaa PR-Teollisuus Oy:lle liikaa maksettu osuus takaisin. Siihen konkurssipesä ei olisi kyennyt vaan olisi todennäköisesti joutunut hakeutumaan konkurssiin.

KONKURSSINPESÄ HAKI KONKURSSIIN VÄÄRILLÄ TIEDOILLA

Alavieskan Puurakenne Oy:n konkurssipesä haki PR-Teollisuus Oy:n väärillä tiedoilla konkurssiin, sillä kaupat oli purettu eikä sillä ollut saatavaa PR-Teollisuus Oy:ltä vaan se oli päinvastoin velkaa PR-Teollisuus Oy:lle. Kysymyksessä on jälleen törkeä petos, kun väärillä tiedoilla haetaan yritys konkurssiin. Lisäksi konkurssipesä otti tässä vaiheessa vastaan Alavieskan kunnan investointiavustuksen 500 000 markkaa, vaikka oli hakenut yrityksen konkurssiin.

Varatuomari Paavo M. Petäjä oli antanut Ylivieskan käräjäoikeudelle lausuman ilman takaajien toimeksiantoja ja valtakirjoja, että kanne on oikea. Lisäksi Alavieskan Puurakenne Oy:n konkurssipesä oli antanut lausuman PR-Teollisuus Oy:n puolesta yrityksen tietämättä ja ilman valtakirjoja ja toimeksiantoja, että yritys ei anna lausumaa asiassa käräjäoikeudelle. Ylivieskan käräjäoikeus hyväksyi molemmat lausumat konkurssipäätöksen pohjaksi. Käsittämätöntä toimintaa.

Konkurssivalvonnassa Alavieskan Puurakenne Oy:n konkurssipesä valvoi saatavansa kaupan purkamisesta johtuvina vahingonkorvauksina. Lisäksi Maskonen tunnustaa Ylivieskan käräjäoikeudelle, Suomen Asianajajaliittoon ja konkurssiasiamiehelle antamissaan lausunnoissa, että kaupat oli purettu.

Lienee ensimmäinen kerta Suomen historiassa, kun velallinen hakee velkojan konkurssiin ja onnistuu siinä täydellisesti. Tuskin nämätkään asiat olisi onnistunut ilman syyttäjä Sulo Heiskaria.

TILAUSKANNAN LUOVUTUS VELKOJIEN ETUA LOUKATEN

Konkurssihetkellä tilauskanta oli 32.269.761 markkaa. Kaikista sopimuksista on olemassa varmuuskopiot. PR-Teollisuus Oy:n konkurssipesä pesänhoitajinaan asianajajat Sampsa Teittinen ja Jyrki Anttinen luovuttivat veloituksetta tialuskannan 14.6.1996 konsultti Weckströmille, joka luovutti ne Vieskan Elementti Oy:lle. Alavieskan kunnanjohtaja Aarne Karvonen ja konsultti Weckström olivat sopineet, että konsultti Weckströmin laskut, jotka aiheutuivat Vieskan Elementti Oy:lle tehdystä työstä junaillaan Alavieskan kunnan piikkiin. Laskun suuruus oli 88.495 markkaa. Se sisälsi PR-Teollisuus Oy:n tilauskannan ostamisen.

UUDEN YRITYKSEN PERUSTAMINEN

PR-Teollisuus Oy:n konkurssin jälkeen perustettiin uusi yritys ITC Finland Oy, mikä ryhtyi reilun puolen vuoden kuluttua jatkamaan PR-Teollisuus Oy:n toimintaan. Ulkomaiset ostajat olivat samoja, jotka olivat valmiit ostamaan PR-Teollisuus Oy:n velkoineen Alavieskan Puurakenne Oy:n konkurssipesältä ennen PR-Teollisuus Oy:n konkurssia, mutta konkurssipesä kieltäytyi vastaanottamasta 2 miljoonan ulkomaista shekkiä ja takauksia lopuista veloista. Konkurssipesä ei voinut suostua tällaiseen menettelyyn, koska silloin olisi paljastunut konkurssipesän tekemä törkeä petos. Erkki Ahon yhtiöosuudeksi oli sovittu 33,3 %, jonka hän suorittaa, kun saa asiansa kuntoon.

Koneet ja laitteet ostettiin kuitenkin luxenburgilaisen ITC S.A:n nimiin samoin kuin vuokrattiin kiinteistöt ja maa-alueetkin.

TUOMIO TAKAAJILLE

Ylivieskan käräjäoikeus antoi yksipuolisen tuomion takaajille takausasiassa, vaikka takaukset olivat rauenneet, kun kaupat oli purettu. PR-Teollisuus Oy:n konkurssipesä oli antanut lausuman asiassa takajien puolesta näiden tietämättä ilman asianomaisten valtakirjoja ja toimeksiantoja. Ylivieskan käräjäoikeus käsitteli asian takaajien tietämättä. On syytä epäillä, että tässäkin asiassa oli syyttäjä Sulo Heiskarilla sormet pelissä mukana. Myöhemmin Alavieskan Puurakenne Oy:n konkurssipesä teki kolmen takaajan kanssa sopimuksen takausvelkojen maksusta kahden takaajan siitä tietämättä. Kolme takaajaa maksoi konkurssipesälle yhteensä 450 000 markkaa ja kahdelta takaajalta perittiin vielä useita vuosia jälkeenpäin kummaltakin koko

1 130 000 mk summaa korkoineen. Takauksen olisi pitänyt muuttua kaikille pääluvun mukaiseksi, mutta näin ei tapahtunut, vaan konkurssipesänhoitajat tahallisesti pitivät valtavaa takaussummaa perinnässä kahdella takajalla Heino Virralla ja Erkki Aholla. Tuskin tämäkään on voinut tapahtua ilman konkurssipesän päävelkojien eli Arsenali ja Keran suostumsuta. En tiedä miten kolme henkilöä takaussumman maksoivat ja miten Kera Oy korvasi Markku Koskelle asian. Se ehkä selviäisi, kun selvitetään Kera Oy rahoitus Markku Kosken leipomolle ja Incapin yhteyteen perustetulle pellettitehtaalle. Joka tapauksessa Keran varatoimitusjohtaja Seppo Arponen oli luvannut pelastaa Markku Kosken.

AHOJAHTI KÄYNNISTYY

Konkurssipesä, syyttäjä ja poliisit pelkäsivät, että Aho tietää liikaa asioista. Siksi piti käynnistää Ahojahti. Suoritettiin laajat rikostutkinnat mm. osakeyhtiön lain rikkomisesta. Syyttäjä Heiskari käytti syyteharkinnan pohjana väärennettyä, allekirjoittamatonta, paikkansa pitämätöntä, tarkastamatonta ja hyväksymätöntä pöytäkirjaa. Päätöksessään Sulo Heiskari toteaa, että ei rikosta. Perusteluissaan hän sanoo, että rikkomuksen vähäisyyden takia jätetään syyttämättä. Asia, josta oli kysymys, oli Tapani Käännän laina-asia. Tapani oli ottanut PR-Teollisuus Oy:ltä lainaa osakkeiden ostamista varten. Heino Virta ja minä emme tienneet asiasta yhtään mitään. Asiaa ei oltu käsitelty yhtiön hallituksen kokouksissa. Kuulusteluissa Jouni Remes ja Markku Koski tunnustavat asina. Kuitenkin me kaikki saimme samanlaisen tuomion, vaikka emme Heinon kanssa tienneet koko asiasta mitään. Minusta menettelu oli väärä. Valitin asiasta valtakunnasyyttäjälle, mutta päätöksessään Jukka Rappe katsoo, että Sulo Heiskari on menetellyt oikein. Näin siis toimii kollegiaalinen suojelujärjestelmä. Apulaisoikeuskansleri Jukka Pasanen on tottunut tekemään vääriä päätöksiä. Siksi hän siunasi Rappen menettelyn.

Minusta oli tehty rikosilmoitus myös petoksesta. Siinäkin suoritettiin erittäin laaja rikostutkinta, mutta syyttäjä ei löytänyt aineksia syytteen nostamiseen. Olimme kuulusteluissa koko kevään aina vähän väliä, mutta mitään rikollista ei löytynyt, vaikka tavoitteeksi oli asetettu Ahon mustamaalaaminen ja uskottavuuden heikentäminen kansan silmissä.

Yhtiöllä oli kova pula rahasta, sillä yhtiöllä oli rahoitusvajetta reilu miljoona markkaa. Käännyin jälleen Kalevi Mattilan puoleen. Hän pyysi järjestämään neuvottelut Alavieskan kunnan, Ylivieskan seutukunnan ja ulkomaisten omistajien Rienstrojen kanssa. Tein työtä käskettyä. En kuitenkaan osannut arvata, että Mattila oli "susi lammasten vaatteissa". Neuvottelussa Ylivieskan seutukunnan johtaja Timo Kiema esitti yllättäen, että yrityksen johtamisessa on ongelmia ja Erkki Aho on erotettava ja tilalle on otettava konsultti. Heillä oli jo sellainen valmiina. Suomalaisen yhteiskunnan rahaa ei kuulemma yritykseen tule, jos Erkki Aho on mukana. Kieman puheenvuoro oli yllätys Rienstroille. Rienstrat tekivätkin päätöksen, että Erkki Ahon tilalle toimitusjohtajaksi tulee Richard Rienstra ja hallitukseen Erkki Ahon tilalle Hanna Saari. Minä siis menetin toimitusjohtajuuden, hallituksen jäsenyyden ja optio-oikeuteni. Rienstrat eivät kuitenkaan suostuneet konsultin palkkaamiseen, mutta minulle heti välähti, kuka on tuo pahan ilman lintu, jonka tavoitteena on yhtiön konkurssi.

KOHTALOKAS KONSULTOINTI

Tunsin, että yritys jäi tuuliajolle. Hanna Saaren hyvä kielitaito ei korvaa liikkeenjohdollsita näkemystä ja osaamista. Tein Richard Rienstran kanssa sopimuksen, että hoidan asioita konsulttityönä kotoa käsin, jotta en olisi rahoituksen esteenä.Kun työskentelin kotona niin kuulin, että yrityksen konsultiksi oli tullut Stig Weckström, joka teki kassavirtalaskelman ja asia oli sillä selvä.Eläke-Varma haki PR-Teollisuus Oy:n konkurssiin 510 000 markan saatavasta. Tunsin vastuuta yrityksestä ja soitin asianajaja Keräselle, joka otti yhteyttä pesänhoitaja Antti Kejoon. Minä kävin tehtaalla tapaamassa Antti Kejoa. Sain odottaa kolme tuntia ennenkuin hänelle sopi tapaaminen. Hän oli kuin omenavarkaissa käynyt henkilö. Sain hänestä erittäin epärehellisen kuvan. Asianajaja Asko Keränen soitti pesänhoitaja Antti Kejolle, joka löi luurin Keräsen korvaan. Tämän jälkeen Asko Keränen kirjoitti Antti Kejolle kirjeen, josta kopion laitoin Suomen Asianajajaliittoon, jossa se aikaan melkoisen hämmingin. Keräsen kirjeen viimeinen lause on seuraava: " Muuta selvitystä toimille en keksi kuin, että yhtiöön tulossa ollut rahamäärä sai sotkemaan sopimuksemme". Keränen ja Kejo olivat sopineet, että yhtiötä ei ajeta konkurssiin, mutta Kejo oli rikkonut sopimuksen. Yrityksen tilille tuli konkurssia seuraavana päivänä Japanin rembursseja lähes miljoonan markan edestä joten konkurssi olisi voitu välttää, mutta raha kiinnosti Kejoa.

VÄÄRÄN FIRMAN KONEET KONKURSSIPESÄÄN

Kun minut oli saatu pois ITC Finland Oy palveluksesta niin ulkopuoliset pääsivät mellastamaan rauhassa ja yritys saatiin konkurssiin. Pesänluettelon sain käsiini puoli tuntia ennen pesänluettelon vannomistilaisuutta. Tämä on tyypillinen tapa, jolla konkurssipesänhoitajat tekevät yrittäjistä rikollisia. Kun yrittäjät uskovat konkurssipesänhoitajan tehneet työnsä oikein niin allekirjoittavat pesänluettelon ja kun virhe huomataan niin yrittäjä on syyllistynyt rikokseen kun on vannonut väärän pesänluettelon oikeaksi. Kävin asioita konkurssipesänhoitaja Kejon kanssa lävitse ja totesin, että koneet ja laitteet eivät kuulu konkurssipesään. Otin asian esille myös Richard Rienstran kanssa. Hän loi minuun vihaisen katseen ja sanoi, että niinhän se asia on, mutta siihen ei puututa. Hän oli sopinut asianajajiensa kanssa, että näin on parempi. Richard oli ehtinyt jo ostaa omam firmansa ITC S.A:n koneet jka laitteet ITC Finland Oy:n konkurssipesältä 450 000 markalla Ultra Prima Oy:lle. Kejo uhkaili minua suurilla vaikeuksilla jos paljastan asian.

Oikeudenistunnossa en ollut valmis vannomaan väärää pesänluetteloa oikeaksi, vaan pyysin oikeudenistunnon keskeyttämistä muutamaksi tunniksi jotta olisin voinut varmistaa asiat. Oikeus ei suostunut siihen vaan jälleen kerran päärooliin nousi syyttäjä Sulo Heiskari, joka esitti, että tekisin varaumia pesänluetteloon, jotta voisin hyväksyä sen. Minulle ei siis annettu muutta mahdollisuutta kuin hyväksyä väärä pesänluettelo. Ihmettelen käräjätuomarin toimintaa. Rienstra teki tietoisesti väärän valan asianajajiensa suosituksesta. Heiskari totesi minulle, että epäilemättä olet oikeassa, kun näytin hänelle ITC S.A:n sopimusta, jolla se oli ostanut koneet ja laitteet itselleen eikä ollut niitä koskaan myynyt eikä lahjoittanut muille. En voinut ymmärtää syyttäjä Heiskarin toimintaa. Konkurssipesän hoitaja Antti Kejo oli laittanut ITC Finland Oy:n konkurssipesään ITC S.A:n koneet ja laitteet arvoltaan 3.2 miljoonaa markkaa.

Velkojain kokouksessa mm. verottajan edustaja Partanen ja TE-keskuksen lakimies Laura Heinonen totesivat, että näin parannetaan konkurssipesän tulosta, kun laitetaan väärän firman koneet ja laitteet ITC Finland Oy:n konkurssipesään. Tämä soti jyrkästi minun oikeustajuani vastaan.

AHOJAHTI JATKUU

Erkki Aho tiesi asioista liikaa. Siksi hänestä piti tehdä roisto ja rikollinen keinoja kaihtamatta. Asian tiimoilta olivat pitäneet palaveria syyttäjä Sulo Heiskari, Oulun KRP:n päällikkö Eero Klemetti ja hänen esimiehensä pohjoisen alueen päällikkö Pentti Yliniva. Alavieskan Puurakenne Oy:n konkurssipesä nosti kanteen Erkki ja Eila Ahoa vastaan velallisen epärehellisyydestä. Syyttäjä Sulo Heiskari vaati Erkki Aholle 4 kuukauden vankeustuomiota ja 100 000 markan korvauksia konkurssipesälle. Kun lähdin mukaan PR-Teollisuus Oy:öön osakkeenomistajaksi niin otin Meritapankista lainaa osakepääomaan. Koska pankinjohtaja Mauri Ylitalolle ei käynyt vakuudeksi kesämökkini, joka oli vuokratontilla, niin otin takaajaksi veljeni ja sovin heidän kanssaan, että he saavat vastikkeeksi eli pantiksi kesämökkini heille takauksen vastavakuutena. Teimme asiasta myös myöhemmin kirjallisen sopimuksen. Oikeus kuitenkin tuomitsi minut velallisen epärehellisyydestä 75 päivän vankeusrangaistukseen, mikä muutettiin ehdonalaiseksi. Olin kuulemma pimittänyt velallisilta kesämökkini. Oikeuden päätös on käsittämätön. Tätäkään väärää päätöstä ei olisi voitu saada aikaan ilman syyttäjä Sulo Heiskarin häikäilemätöntä toimintaa. Heiskarin piti keinolla millä hyvänsä saada minut rikolliseksi peitelläkseen omia ja muiden tekemiä asioita.

Lisäksi syyttäjä Sulo Heiskari syytti minua kunnanjohtaja Torsti Kalliokosken herjauksesta. Kirjoituksessa ei ollut edes mainittu ko. henkilön nimeä. Asiassa suoritettiin tietynlainen rikostutkinta. Kun vein vastineeni Ylivieskan poliisille Raimo Ollila niin tämä sanoi vastinettani lukematta, että kysymyksessä on selvä herjaus. Minua ihmetytti poliisin käytös. Todellisuudessa kunnanjohtaja Kalliokosken toimet jätettiin kaikki tutkimatta ja minun vastineeni jätettiin huomioonottamatta ja minut tuomittiin herjauksesta. Käsittämätön päätös. Näin Ylivieskan käräjäoikeutta käytettiin jälleen koston välineenä ja minun leimaamiseen yleisön silmissä rikolliseksi ja epäluotettavaksi. Tuomion, mikä varmasti on väärä, antoi laamanni Riitta Kuurinmaa-Myllyniemi. Vaasan hoivioikeus ei sitä muuttanut muutakuin lisäsi korvauksiani. Korkein Oikeus ei antanut valituslupaa, mutta ei myöskään perustellut tuomiota. Palautin tuomion Korkeimpaan Oikeuteen perustuslain ja Euroopan Ihmisoikeustuomioistuimen päätösten vastaisena, mutta sen jälkeen siitä ei ole kuulunut mitään. Tämä on oikeusvaltio Suomi.

POLIISI EI TUTKI EIKÄ SYYTTÄJÄ SYYTÄ

Saimme kuulla, että Ylivieskan poliisi Raimo Ollila oli sanonut, että Virran ja Ahon tekemiä tutkintapyyntöjä ei tulla tutkimaan. Tämä piti myös paikkansa. Oulun KRP:n poliisi Tapio Mäkelä totesi, että virkamiesten rikoksia ei tutkita, jos ylhäältäpäin ei tule määräystä. Mäkelä oli uhannut myös Virtaa ja Jorma Arhippaista, että jos ette lopeta asioiden penkomista niin teille käy samoin kuin Erkki Aholle. Aho jo tulloin tuomittu keksityin perustein velallisen epärehellisyydesta vankeuteen. Kahdeksan kansanedustajaa kuudesta eri puolueesta teki rikostutkintapyynnön PR-talojen asiassa, mutta poliisiministeri Kari Häkämies käytännössä kielsi rikostutkinnat. Kansanedustajista tutkintapyynnön allekirjoittivat remonttiryhmän Risto Kuisma, perussuomalaisten Raimo Vistbacka, krisitillisten Bjarne Kallis ja Marja-Leena Kemppainen, keskustan Pekka Vilkuna, SDP:n Tapio Karjalainen, vasemmistoliiton Matti Huutola ja keskustan Antti Rantakangas, joka veti nimensä yli tutkintapyynnöstä.

Menin yllättäen Vantaan KRP:een ja siellä rikostutkija Pauli Mattila ratkaisi asian reilussa puolessa tunnissa, mutta hän ei saanut esimieheltään Kauko Aaltomaalta tutkintalupaa asialle.

Oulun KRP:n johtaja Eero Klemetti ja hänen esimiehensä Pentti Yliniva ovat olleet rikostutkinnan esteinä. Myöskään läänin poliisijohtaja Haikola ei ole nähnyt asioissa mitään laitonta rikoksista puhumattakaan. Keskusrikospolisiin Kimmo Markkula on ollut myös sokea rikoksille näissä asioissa. Sisäasiainministeriön poliisiosastolla Jonne Lähteenmäki totesi, että he tekevät niinkuin esimiehet määrävät. Hän on yhdessä poliisijohtaja Jorma Toivasen kanssa ollut rikostutkinnan esteenä. Kuka on poliisin "Kummisetä", joka estää rikostutkinnat? Sisäasiainministeriö poliisiosasto on yksi suurimmista mätäpaiseista yhteiskunnassamme. Järkyttävintä asioissa on se, että konkurssipesänhoitaja Antti Latola on edelleenkin vapaalla jalalla samoin kuin Kera Oy:n ja Arsenal Oy:n johtajat. Tämä on oikeusvaltio Suomi.

MAFIAJÄRJESTELMÄ

Oikeustaisteluni aikana on tullut selväksi, että Suomessa toimii selkeä oikeus-ja asianajajamafia ja hyvä-veli-järjestelmä. Asianajajien valvonta kuuluu oikeuskanslerille, mutta tämä laiminlyö asianajajien valvonnan täydellisesti. Asianajajat voivat toimia villisti ja vapaasti kuin siat vatukossa. Järjestön toiminta muistuttaa rikollisorganisaation toimintaan enemmän kuin monen muun organisaation toiminta. Virkamiesten rikoksia ei tutkita. Laillisuusvalvojien toiminta on kansan pettämistä verovaroilla ja virkavastuulla.Valtakunnansyyttäjäviraston toiminta on samalla tasolla laillisuusvalvonnan kanssa. Poliisin toiminta on tietoista rikollisten suojelua ja rikosten peittelyä. Tiedotusvälineet eivät puutu valtion virkamiesten ja asianajajien rikoksiin. Tiedostusvälineistä minulle suurimman pettymyksen ovat tuottaneet Helsingin Sanomat, TV:n ajankohtaistoimitus, IltaSanomat, Iltalehti ja Kaleva. Myös aikakausilehdet, MOT-ohjelma ja Keskipohjanmaa ovat olleet pettymyksiä Tiedotusmafia toimii. Suomessa tehdään ihmisoikeusloukkausia merkittävä määrä tiedotusvälineiden ummistaessa silmänsä niiltä. Myöskin Suomen Ihmisoikeusliitto on täysin hampaaton toiminnassaan johtuen poliittisesta miehityksestään. Kansanedustajat laiminlyövät tietoisesti laillisuusvalvojien toiminnan valvonnan, vaikka heidän perustuslain mukaan pitäisi noudattaa toimissaan oikeutta ja totuutta. Suomi ei ole oikeusvaltio eikä Suomessa ole mahdollisuus saada oikeutta. Johtuukohan asia vapaamuurarijärjestelmästä? Oikeus- ja asianajajamafia on tuhottava.

TASAVALLAN PRESIDENTILLE VALEHDELLAAN

Käännyin asioissa myös Tasavallan Presidentin puoleen. Hän vastasi minulle, että "Olen vastaanottanut 7.3.2000 päivätyn kirjeenne liitteineen. Kun kyseessä olevassa tapauksessa viranomaiset ovat ratkaisseet asiat voimassaolevan lainsäädännön mukaisesti ja kun asia ei lainsäädännön mukaan kuulu presidentin toimivaltaan, en katso voivani puuttua asiaan.

Tarja Halonen Tasavallan Presidentti".

Kuka valehteli Tasavallan Presidentille? Jos en saa haastetta tiedokseni lainkaan ja minua edustaa oikeudessa minun tietämättä ja ilman minun valtakirjaa ja toimeksiantoa minulle täysin tuntematon ihminen ja oikeus tietoisena tästä tekee päätöksen niin minä kysyn, että millainen on tämä voimassaoleva lainsäädäntö, jonka mukaan on menetelty. Minulle on tullut mieleen ajatus, että onko Tasavallan Presidenttikin mukana rikollisessa toiminnassa?

HENKILÖKOHTAINEN KONKURSSI

Koska emme Heino Virran kanssa antaneet periksi vaan selvittelimme asioita niin Alavieskan Puurakenne Oy:n konkurssipesä haki meidät varattomat henkilöt henkilökohtaiseen konkurssiin. Onko lain tarkoitus tämä, että varattomat henkilöt haetaan konkurssiin? Toin oikeudessa esille kaikki tosiasiat, että aikaisemmat oikeuden päätökset ovat vääriä, mutta laamanni Riitta Kuurinmaa-Myllyniemi ei korviansa lotkauttanut asialle, vaan sanoi Maskoselle, että hän kiirehtii Vaasan Hovioikeuden päätöstä asiassa. Silloin huomasin, että Kuurinmaa-Myllyniemi on mafian palveluksessa. Konkurssipesänhoitajakseni määrättiin Veli Päivikkö, jonka toimisto antoi tietämättämme Ylivieskan käräjäoikeudelle lausuman takausasiassa. Lisäksi Veli Päivikkö oli aikaisemmin toiminut samassa toimistossa Paavo M. Petäjän kanssa. Petäjä laittoi konkurssipesääni 100 000 markan laskun vaikka en ole ollut koskaan Petäjälle penniäkään velkaa.Päivikkö veti laskun pois, kun huomasi, että siihen ei löydy perusteita. Päivikkö uhkaili minua myös vankeudella jos en suostu hänen esittämiinsä vaatimuksiin. Tämä on oikeusvaltio Suomi.

MASKOSEN OUTO KUOLEMA

Konkurssipesänhoitaja Hannu Maskoselle paineet kävivät kestämättömiksi. Hän putosi ensimmäisen kerroksen parvekkeelta ulkomailla ja kuoli. Hänet haudattiin hiljaisuudessa vain läheisten läsnäollessa.

AHO RAHOITUKSEN ESTEENÄ

Lähdin mukaan Betonista Oy:n toimintaan. Etsittiin ja löydettiin toimitilat betonielementtitehtaalle Haapavedeltä. Käynnistin Haapavedellä yrityksen toiminnan yhdessä Kari Väisäsen kanssa. Tein ProStart-ohjelman yhdessä konsultin kanssa.Palkkasin henkilöstön ja hankin tilauskantaa. Kaikki oli suhteellisen hyvällä kasvu-uralla ja tarvittiin rahoitusta liiketoiminnan kasvaessa. Rahoitusta ei kuitenkaan saatu, koska Erkki Aho oli rahoituksen este. Lähinnä rahoitusta olivat estämässä Kalajoen Osuuspankin johtaja Eero Nevalainen, Finnveran Ahti Kesti, Haapaveden Osuuspankki, Haapaveden kaupunki ja Te-keskus ja siellä Raimo Mäntyniemi. Minä olin lähtenyt Betonista Oy:n toimintaan mukaan sillä sopimuksella, että käynnistän tehtaan ja ostan yhtiön osakekannasta kolmasosan. Nyt Betonista Oy:n johtajat Kari Väisänen ja Sakari Rahja esittivät, että minun on luovuttava työskentelystä Betonista Oy:ssä, koska rahoittajat estävät rahoituksen saannin, jos yritys käyttää minun palveluksiani hyväkseen. Kysymys on selkeästä syrjinnästä, mutta poliisi ei löydä tästäkään asiasta mitään rikosta. Tälläinen on oikeusvaltio Suomi.

KORKEIMMAN OIKEUDEN PRESIDENTTI SOITTI KOTIIN

Korkein Oikeus ei antanut valituslupaa asioissa eikä purkanut alioikeuksien vääriä päätöksiä, vaikka esittelymuistiossa oli mainittu se, että konkurssipesä oli erehdyttänyt ostajan petolliseen kauppaan jättämällä ilmoittamatta kiinteistöä rasittaneet kiinnitykset. Virran mukaan kyse on törkeästä petoksesta lukee esittelymuistiossa ja mukana olivat myös rasitustodistus kymmenien miljoonien pantatuista kiinnityksistä. Esittelijänä asiassa toimi Tarja Ryhänen-Dahlman ja väärän päätöksen tekijöinä ovat Erkki-Jussi Taipale, Pauliine Koskelo ja Pertti Välimäki. Aikaisempia KKO:n vääriksi päätöksiksi epäiltäviä päätöksiä ovat esitelleet Timo Vuojolahti, Pasi Vuojola, Jussi Heiskanen, Marjatta Möller ja Kari Vesanen. KKO:n vääriksi päätöksiksi epäiltäviä päätöksiä ovat tehneet Haarmann, Riitta Suhonen, Kari Raulos, Wirilander, Mikael Krogerus, Markku Arponen, Anja Tulenheimo-Takki ja Kari Kitunen.

Korkeimman Oikeuden presidentti Leif Sevon soitti minulle kotiin ja pyysi kääntymään EU-tuomioistuimen puoleen. Nähtävästi Leif Sevon on oikeudenmukainen ihminen. Hänellä on kyllä ylivoimainen työsarka Korkeimmassa Oikeudessa tuolla miehityksellä ja tuollaisella päätöksentekotasolla. Korkein Oikeushan ei noudata Suomen perustuslakia eikä Suomea sitovia Ihmisoikeustuomioistuimen päätöksiä. Tällainen on oikeusvaltio Suomi.

LAILLISUUSVALVONTA ON KANSAN PETTÄMISTÄ VIRKAVASTUULLA JA VEROVAROILLA

Olemme tehneet laillisuusvalvojille kymmeniä kanteluita ja aina on ollut vastauksena ei anna aihetta päätös. Lukijat voivat nyt päätellä millaisella tasolla Suomen laillisuusvalvonta on, kun esittämistäni asioista ei löydy laittomuuksia rikoksista puhuttamakaan. Todistusaineistot asioissa löytyy kirjastani Olet Maamme Armahin Suomenmaa ja kirja on myynnissä kaikissa hyvinvarustetuissa kirjakaupoissa koko maassa. Ainoastaan pantatut kiinnitykset puuttuvat kirjan todistusaineistosta, mutta niistä on amininta sivulla 508. Törkeimmin kansalaisten perusoikeuksia ja oikeusturvaa loukkaasi toiminnallaan entinen apulaisoikeuskansleri Jukka Pasanen. Hänen kanssaan lähes samalle tasolle yltää Jukka Okko.

Eduskunnan oikeusasiamiehen toiminta on yhtä järkyttävällä tasolla kuin oikeuskanslerin viraston toiminta. Laillisuusvalvonta on kansan verovarojen tuhlausta. Suomessa tärkein asia on saada laillisuusvalvonta kuntoon. Silloin kansalaisilla on mahdollisuus saada oikeutta ja virkamiesten virkarikoksetkin tulisivat tuomittaviksi.Nykyisin oikeuskanslerille tehdyistä kantelusita vain 0,00005 % aiheuttaa syytetoimen. Suomen kansa ei voi olla näin väärässä kanteluita tehdessään. Tällainen on oikeusvaltio Suomi.

AIHEUTUNEET VAHINGOT

Apulaisoikeuskansleri Jaakko Jonkka on todennut päätöksessään, että mitään vahinkoa ei ole aiheutunut. Minä olen kuitenkin menettänyt omaisuuteni, omakotitaloni, kesämökkini, autoni jne. Olen menettänyt osakepääomani, yritykseni, erittäin hyvät työntekijät, suuren tilauskannan ja pitkäaikaiset isot sopimukset Japaniin, Saksaan, Suomeen ja Venäjälle. Lisäksi liikesuhteita oli kertymässä useisiin eri maihin. Kotimaassa oli erittäin isot sopimukset Rautia Oy:n kanssa. Olimme tehneet erittäin merkittävää tuotekehitystyötä, joka alkoi juuri poikimaan tilauksia. Olen menettänyt erittän suuret puukaupat Karjalan tasavallan kanssa. Laskin menetyksieni suuruudeksi n. 300 miljoonaa vanhaa markkaa. Lisäksi olen kärsinyt valtavat henkiset kärsimykset taloudellisten menetysten lisäksi lähes seitsemän vuoden oikeustaistelun aikana ja apaulaisoikeuskanslerilla Jaakko Jonkalla on kanttia sanoa, että mitään vahinkoa ei ole aiheutunut. Vahinkoa on aiheutunut myös muille, ei yksistään minulle. Vahinkojen suuruus lienee miljardeissa markoissa. Tällainen on oikeusvaltio Suomi.

PERUSTUSLAIN JA IHMISOIKEUSSOPIMUSTEN VASTAINEN TOIMINTA

Olen lisäksi joutunut systemaattisen ajojahdin kohteeksi työvoimaviranomaisten taholta. Kun jouduin työttömäski päätin olla aktiivinen työtön ja hakeuduin Oulun Yliopiston täydennyskoulutuskeskuksen yrittäjäkurssille, jossa koulutettiin yrittäjiä Venäjän markkinoille. Koska minulla oli kokemusta Venäjän kaupasta ja hyvät suhteet Karjalaan ja muualle Venäjälle niin päätin hakeutua kurssille, jonne minut myös valittiin. En rahattomana kuitenkaan voinut kulkea päivittäin Kalajoelta Ouluun ja takaisin. Työvoimatoimiston johtaja Tapio Lahola suuressa viisaudessaan katkaisi minulta työttömyyskorvaukset muka sillä perusteella, että olin kieltäytynyt kulkemasta Oulussa. Totuus oli se, että minulla ei ollut rahaa kulkea tuota matkaa. Myöhemmin käynnistin oman yritystoimintani ja jälleen työvoimatoimiston johtaja Lahola katkaisi starttirahan heti alkuunsa, koska muka käytin väärin starttirahaa. Työvoimatoimiston johtaja Laholan menettely on Suomen perustuslain ja ihmisoikeussopimusten vastaista, mutta viranomaisten mielestä siinä ei ole mitään huomautettavaa. Oulun työvoimapiirissa työskenteli aikaisemmin henkilö nimeltä Jorma Kukka, joka ei ollut tehtäviensä tasalla. Nyt hän toimii TE-keskuksessa

Minä olen kuitenkin Laholan toiminnan takia kärsinyt satojen tuhansien vahingot. Perustuslain mukaan julkisen vallan on edistettävä työllisyyttä ja pyrittävä turvaamaan jokaiselle oikeus työhön. Julkisen vallan on myös turvattava perusoikeuksien ja ihmisoikeuksien toteutuminen. Laholan toiminta oli juuri päinvastaista. Tällainen on oikeusvaltio Suomi.

YKSINKERTAINEN RATKAISU

PR-talojen konkurssivyyhti voidaan ratkaista hyvin yksinkertaisesti. Kaupanvahvistajana asiapapereissa esiintyneeltä Sulo Heiskarilta kysytään: Ilmoittikko myyjä Alavieskan Puurakenne Oy:n konkurssipesä kaupantekotilaisuudessa ostajalle Euronio Oy:lle (myöh. PR-Teollisuus Oy) kauppoihin kohdistuneet rasitteet, siis esitettiinkö kaupan kohteisiin kohdistunut rasitustodistus ostajille kauppakirjojen allekirjoitustilaisuudessa? Jos ja kun kaupanvahvistaja Heiskari ilmoittaa, että myyjä ei ilmoittanut rasitteita niin asia on selvä. Kysymys on törkeästä petoksesta. Toinen kauppasopimuksen allekirjoittaja Heino Virta on jo aikaisemmin ilmoittanut, että ostaja ei kertonut kaupan kohteeseen liittyviä rasitteita kauppasopimuksia tehtäessä eikä myöheminkään. Eduskunnan apulaisoikeusasiamies Petri Jääskeläinen voi hoitaa tiedustelun ja vaatia tämän vastauksen perusteella Korkeinta Oikeutta purkamaan asiaa koskevat alioikeuksien väärät päätökset mahdollisimman pikaisesti. Miksi näin ei ole tapahtunut?

MAFIAN ROMAHDUS JA EDUSKUNTAVAALIT

Suomen kansan on valvottava, että kansanedustajat noudattavat Suomen lakia. Perustuslain 29 §:n mukaan kansanedustaja on velvollinen toimessaan noudattamaan oikeutta ja totuutta. Perustuslain 108 §:n mukaan oikeuskanslerin tehtävänä on valvoa virkatointen lainmukaisuutta ja valvoa, että Suomess mm. virkamiehet noudattavat lakia ja täyttävät velvollisuutensa. Tehtäväänsä hoitaessaan oikeuskansleri valvoo perusoikeuksien ja ihmisoikeuksien toteutumsita. Perustuslain 109 §:n mukaan eduskunnan oikeusasiamiehellä on samanlainen tehtävä ja hänkin valvoo perusoikeuksien ja ihmisoikeuksien toteutumista.

Perustuslain 114 §:n mukaan perustuslakivaliokunnan on vähintään 10 kansanedustajan tekemän muistutuksen perusteella otettava käsiteltäväkseen 117 §:n mukainen tutkinta oikeusasiamiehen tai oikeuskanslerin virkatointen lainmukaisuudesta. Nyt kaikille 200 kansanedustajalle on jätetty vastattavaksi kysymys laillisuusvalvojien virkatoimien laillisuudesta. Netissä seurataan miten kansanedustajat vastaavat kysymykseen. Siitä tulee keskeinen teema eduskuntavaaleihin. Jatkuuko kansanedustajien silmien ummistaminen laillisuusvalvojien laittomuksille? Kansa voi vetää selkeät johtopäätökset kansanedustaja toiminnan moraalista tarkastellessaan annettuja vastauksia tai vastaamatta jättämisiä. Asioita voi siis seurata netistä Jorma Uskin sivuilta.

PR-talojen asiassa eduskunnan apulaisoikeusasiamies Petri Jääskeläinen antaa päätöksensä lähiaikoina. Alunperin päätös luvattiin jo lokakuun loppuun mennessä, mutta kantti loppui niin eduskunnan oikeusasiamies Pauniolta kuin apulaisoikeusasiamies Jääskeläiseltäkin laittomuksien lopettamisen suhteen. He jopa kieltäytivät kirjallisesti palaverista 12 kansanedustajan ja minun kanssa, jossa palaverissa tiedotusvälineet olisvat olleet paikalla. Minä olisin esittänyt todistusaineistot rikoksista ja he olisivat esittäneet omat päätöksensä tai päätösehdostuskaavailunsa asioissa. Jos Jääskeläinen ja Paunio eivät ratkaise asiaa oikein niin he itse joutuvat vastuuseen asoista. Nyt mafia on murtumassa, sillä kansa ja tiedotusvälineet ratkaisevat asian. Tiedotusvälineillä on erittäin tärkeä rooli asiassa.

PERUSSUOMALAISET ON SUOMEN PELASTAJA JA VAALIEN VOITTAJA

Mielestäni laillisuusvalvonta on saatava kuntoon. Se on kaikkein tärkein asia kansalaisten perusoikeuksien ja oikeusturvan toteutumisessa. Kun laillisuusvalvonta toimii Suomen lain mukaisesti niin silloin myös syyttäjälaitos sekä poliisi ja oikeuslaitos joutuvat noudattamaan Suomen lakia. Silloin saadaan kuriin myös asianajajien rikollinen toiminta ja virkamiesrikollisuus. Taloudellisen laman ja pankkikriisin aiheuttamat tappiot Suomen kansalaisille on korvattava täysimääräisesti ja todelliset syylliset on saatettava vastuuseen asioissa. Sonera-asioissa on todelliset syylliset saatettava vastuuseen eikä asioita voida katsoa läpi sormien. Koko Suomen Natura on purettava ja aloitettava alusta koko Naturavalmistelu. On noudatettava Suomen lakeja ja EU:n direktiivejä. Luonnonsuojelu on tärkeä asia ja sitä voidaan toteuttaa sivistyneestikin lakeja ja direktiivejä noudattaen ja huomioimalla kansalaisten perusoikeudet ja oikeusturva.

Jos olet kanssani samaa mieltä niin liity perussuomalaisiin. Me puolustamme kansalaisten perusoikeuksia ja oikeusturvaa. Me tahdomme kansalaisille työtä ja toimeentuloa. Kansalaisia on kohdeltava tasapuolisesti ja oikeudenmukaisesti.

Kalajoella 27.12.2002 Erkki Aho

perussuomalaisten kansanedustajaehdokas Oulun vaalipiiri
Kalajoen kaupunginvaltuuston ylivoimainen ääniharava
entinen PR-Teollisuus Oy:n ja ITC Finland Oy:n toimitusjohtaja
usean oikeusmurhan uhri

puh. 08-462 763, gsm 040-702 5948, email e.ahoky@kotinet.com

Kalajoentie 24 A 1 85100 Kalajoki

Tämän kevään 2020 aikana selviää voidaanko Suomi palauttaa takaisin oikeusvaltioiden joukkoon.

Valtiopetos on Rovaniemen hovioikeuden käsittelyssä

http://e-aho-kalajokiblog.blogspot.com/2020/02/valitus-oulun-karajaoikeuden.html

PR-talojen konkurssivyhti on Oulun poliisin rikostutkinnassa.

http://kalajokinen.blogspot.com/2020/01/to-30012020-kolmas-paiva-jalkeen.html

Suomen perustuslaki määrittelee syytetyn aseman ja suomalaisen perustoikeudet

2 §

Kansanvaltaisuus ja oikeusvaltioperiaate

Valtiovalta Suomessa kuuluu kansalle, jota edustaa valtiopäiville kokoontunut eduskunta.

Kansanvaltaan sisältyy yksilön oikeus osallistua ja vaikuttaa yhteiskunnan ja elinympäristönsä kehittämiseen.

Julkisen vallan käytön tulee perustua lakiin. Kaikessa julkisessa toiminnassa on noudatettava tarkoin lakia.

Perusoikeudet

6 §

Yhdenvertaisuus

Ihmiset ovat yhdenvertaisia lain edessä.

Ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan sukupuolen, iän, alkuperän, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella.

Lapsia on kohdeltava tasa-arvoisesti yksilöinä, ja heidän tulee saada vaikuttaa itseään koskeviin asioihin kehitystään vastaavasti.

Sukupuolten tasa-arvoa edistetään yhteiskunnallisessa toiminnassa sekä työelämässä, erityisesti palkkauksesta ja muista palvelussuhteen ehdoista määrättäessä, sen mukaan kuin lailla tarkemmin säädetään.

7 §

Oikeus elämään sekä henkilökohtaiseen vapauteen ja koskemattomuuteen

Jokaisella on oikeus elämään sekä henkilökohtaiseen vapauteen, koskemattomuuteen ja turvallisuuteen.

Ketään ei saa tuomita kuolemaan, kiduttaa eikä muutoinkaan kohdella ihmisarvoa loukkaavasti.

Henkilökohtaiseen koskemattomuuteen ei saa puuttua eikä vapautta riistää mielivaltaisesti eikä ilman laissa säädettyä perustetta. Rangaistuksen, joka sisältää vapaudenmenetyksen, määrää tuomioistuin. Muun vapaudenmenetyksen laillisuus voidaan saattaa tuomioistuimen tutkittavaksi. Vapautensa menettäneen oikeudet turvataan lailla.

8 §

Rikosoikeudellinen laillisuusperiaate

Ketään ei saa pitää syyllisenä rikokseen eikä tuomita rangaistukseen sellaisen teon perusteella, jota ei tekohetkellä ole laissa säädetty rangaistavaksi. Rikoksesta ei saa tuomita ankarampaa rangaistusta kuin tekohetkellä on laissa säädetty.

9 §

Liikkumisvapaus

Suomen kansalaisella ja maassa laillisesti oleskelevalla ulkomaalaisella on vapaus liikkua maassa ja valita asuinpaikkansa.

Jokaisella on oikeus lähteä maasta. Tähän oikeuteen voidaan lailla säätää välttämättömiä rajoituksia oikeudenkäynnin tai rangaistuksen täytäntöönpanon varmistamiseksi taikka maanpuolustusvelvollisuuden täyttämisen turvaamiseksi.

Suomen kansalaista ei saa estää saapumasta maahan, karkottaa maasta eikä vastoin tahtoaan luovuttaa tai siirtää toiseen maahan. Lailla voidaan kuitenkin säätää, että Suomen kansalainen voidaan rikoksen johdosta tai oikeudenkäyntiä varten taikka lapsen huoltoa tai hoitoa koskevan päätöksen täytäntöönpanemiseksi luovuttaa tai siirtää maahan, jossa hänen ihmisoikeutensa ja oikeusturvansa on taattu. (24.8.2007/802)

Ulkomaalaisen oikeudesta tulla Suomeen ja oleskella maassa säädetään lailla. Ulkomaalaista ei saa karkottaa, luovuttaa tai palauttaa, jos häntä tämän vuoksi uhkaa kuolemanrangaistus, kidutus tai muu ihmisarvoa loukkaava kohtelu.

10 §

Yksityiselämän suoja

Jokaisen yksityiselämä, kunnia ja kotirauha on turvattu. Henkilötietojen suojasta säädetään tarkemmin lailla.

Kirjeen, puhelun ja muun luottamuksellisen viestin salaisuus on loukkaamaton.

Lailla voidaan säätää perusoikeuksien turvaamiseksi tai rikosten selvittämiseksi välttämättömistä kotirauhan piiriin ulottuvista toimenpiteistä. (5.10.2018/817)

Lailla voidaan säätää välttämättömistä rajoituksista viestin salaisuuteen yksilön tai yhteiskunnan turvallisuutta taikka kotirauhaa vaarantavien rikosten tutkinnassa, oikeudenkäynnissä, turvallisuustarkastuksessa ja vapaudenmenetyksen aikana sekä tiedon hankkimiseksi sotilaallisesta toiminnasta taikka sellaisesta muusta toiminnasta, joka vakavasti uhkaa kansallista turvallisuutta. (5.10.2018/817)

11 §

Uskonnon ja omantunnon vapaus

Jokaisella on uskonnon ja omantunnon vapaus.

Uskonnon ja omantunnon vapauteen sisältyy oikeus tunnustaa ja harjoittaa uskontoa, oikeus ilmaista vakaumus ja oikeus kuulua tai olla kuulumatta uskonnolliseen yhdyskuntaan. Kukaan ei ole velvollinen osallistumaan omantuntonsa vastaisesti uskonnon harjoittamiseen.

12 §

Sananvapaus ja julkisuus

Jokaisella on sananvapaus. Sananvapauteen sisältyy oikeus ilmaista, julkistaa ja vastaanottaa tietoja, mielipiteitä ja muita viestejä kenenkään ennakolta estämättä. Tarkempia säännöksiä sananvapauden käyttämisestä annetaan lailla. Lailla voidaan säätää kuvaohjelmia koskevia lasten suojelemiseksi välttämättömiä rajoituksia.

Viranomaisen hallussa olevat asiakirjat ja muut tallenteet ovat julkisia, jollei niiden julkisuutta ole välttämättömien syiden vuoksi lailla erikseen rajoitettu. Jokaisella on oikeus saada tieto julkisesta asiakirjasta ja tallenteesta.

13 §

Kokoontumis- ja yhdistymisvapaus

Jokaisella on oikeus lupaa hankkimatta järjestää kokouksia ja mielenosoituksia sekä osallistua niihin.

Jokaisella on yhdistymisvapaus. Yhdistymisvapauteen sisältyy oikeus ilman lupaa perustaa yhdistys, kuulua tai olla kuulumatta yhdistykseen ja osallistua yhdistyksen toimintaan. Samoin on turvattu ammatillinen yhdistymisvapaus ja vapaus järjestäytyä muiden etujen valvomiseksi.

Tarkempia säännöksiä kokoontumisvapauden ja yhdistymisvapauden käyttämisestä annetaan lailla.

14 §

Vaali- ja osallistumisoikeudet

Jokaisella Suomen kansalaisella, joka on täyttänyt kahdeksantoista vuotta, on oikeus äänestää valtiollisissa vaaleissa ja kansanäänestyksessä. Vaalikelpoisuudesta valtiollisissa vaaleissa on voimassa, mitä siitä erikseen säädetään tässä perustuslaissa.

Jokaisella Suomen kansalaisella ja maassa asuvalla muulla Euroopan unionin kansalaisella, joka on täyttänyt kahdeksantoista vuotta, on oikeus äänestää Euroopan parlamentin vaaleissa sen mukaan kuin lailla säädetään. (4.11.2011/1112)

Jokaisella Suomen kansalaisella ja maassa vakinaisesti asuvalla ulkomaalaisella, joka on täyttänyt kahdeksantoista vuotta, on oikeus äänestää kunnallisvaaleissa ja kunnallisessa kansanäänestyksessä sen mukaan kuin lailla säädetään. Oikeudesta muutoin osallistua kuntien hallintoon säädetään lailla.

Julkisen vallan tehtävänä on edistää yksilön mahdollisuuksia osallistua yhteiskunnalliseen toimintaan ja vaikuttaa häntä itseään koskevaan päätöksentekoon.

15 §

Omaisuuden suoja

Jokaisen omaisuus on turvattu.

Omaisuuden pakkolunastuksesta yleiseen tarpeeseen täyttä korvausta vastaan säädetään lailla.

16 §

Sivistykselliset oikeudet

Jokaisella on oikeus maksuttomaan perusopetukseen. Oppivelvollisuudesta säädetään lailla.

Julkisen vallan on turvattava, sen mukaan kuin lailla tarkemmin säädetään, jokaiselle yhtäläinen mahdollisuus saada kykyjensä ja erityisten tarpeidensa mukaisesti myös muuta kuin perusopetusta sekä kehittää itseään varattomuuden sitä estämättä.

Tieteen, taiteen ja ylimmän opetuksen vapaus on turvattu.

17 §

Oikeus omaan kieleen ja kulttuuriin

Suomen kansalliskielet ovat suomi ja ruotsi.

Jokaisen oikeus käyttää tuomioistuimessa ja muussa viranomaisessa asiassaan omaa kieltään, joko suomea tai ruotsia, sekä saada toimituskirjansa tällä kielellä turvataan lailla. Julkisen vallan on huolehdittava maan suomen- ja ruotsinkielisen väestön sivistyksellisistä ja yhteiskunnallisista tarpeista samanlaisten perusteiden mukaan.

Saamelaisilla alkuperäiskansana sekä romaneilla ja muilla ryhmillä on oikeus ylläpitää ja kehittää omaa kieltään ja kulttuuriaan. Saamelaisten oikeudesta käyttää saamen kieltä viranomaisessa säädetään lailla. Viittomakieltä käyttävien sekä vammaisuuden vuoksi tulkitsemis- ja käännösapua tarvitsevien oikeudet turvataan lailla.

18 §

Oikeus työhön ja elinkeinovapaus

Jokaisella on oikeus lain mukaan hankkia toimeentulonsa valitsemallaan työllä, ammatilla tai elinkeinolla. Julkisen vallan on huolehdittava työvoiman suojelusta.

Julkisen vallan on edistettävä työllisyyttä ja pyrittävä turvaamaan jokaiselle oikeus työhön. Oikeudesta työllistävään koulutukseen säädetään lailla.

Ketään ei saa ilman lakiin perustuvaa syytä erottaa työstä.

19 §

Oikeus sosiaaliturvaan

Jokaisella, joka ei kykene hankkimaan ihmisarvoisen elämän edellyttämää turvaa, on oikeus välttämättömään toimeentuloon ja huolenpitoon.

Lailla taataan jokaiselle oikeus perustoimeentulon turvaan työttömyyden, sairauden, työkyvyttömyyden ja vanhuuden aikana sekä lapsen syntymän ja huoltajan menetyksen perusteella.

Julkisen vallan on turvattava, sen mukaan kuin lailla tarkemmin säädetään, jokaiselle riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut ja edistettävä väestön terveyttä. Julkisen vallan on myös tuettava perheen ja muiden lapsen huolenpidosta vastaavien mahdollisuuksia turvata lapsen hyvinvointi ja yksilöllinen kasvu.

Julkisen vallan tehtävänä on edistää jokaisen oikeutta asuntoon ja tukea asumisen omatoimista järjestämistä.

20 §

Vastuu ympäristöstä

Vastuu luonnosta ja sen monimuotoisuudesta, ympäristöstä ja kulttuuriperinnöstä kuuluu kaikille.

Julkisen vallan on pyrittävä turvaamaan jokaiselle oikeus terveelliseen ympäristöön sekä mahdollisuus vaikuttaa elinympäristöään koskevaan päätöksentekoon.

21 §

Oikeusturva

Jokaisella on oikeus saada asiansa käsitellyksi asianmukaisesti ja ilman aiheetonta viivytystä lain mukaan toimivaltaisessa tuomioistuimessa tai muussa viranomaisessa sekä oikeus saada oikeuksiaan ja velvollisuuksiaan koskeva päätös tuomioistuimen tai muun riippumattoman lainkäyttöelimen käsiteltäväksi.

Käsittelyn julkisuus sekä oikeus tulla kuulluksi, saada perusteltu päätös ja hakea muutosta samoin kuin muut oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin ja hyvän hallinnon takeet turvataan lailla.

Euroopan Ihmisoikeussopimus määrittelee syytetyn aseman ja oikeudet

1 artikla

Velvollisuus kunnioittaa ihmisoikeuksia

Korkeat sopimuspuolet takaavat jokaiselle lainkäyttövaltaansa kuuluvalle tämän yleissopimuksen I osassa määritellyt oikeudet ja vapaudet.

I OSA

OIKEUDET JA VAPAUDET

2 artikla

Oikeus elämään

1. Jokaisen oikeus elämään on suojattava laissa. Keneltäkään ei saa riistää hänen elämäänsä tahallisesti, paitsi tuomioistuimen päätöksen täytäntöönpanemiseksi silloin, kun hänet on tuomittu rikoksesta, josta laissa määrätään tällainen rangaistus.

2. Elämän riistämistä ei voida katsoa tämän artiklan vastaiseksi teoksi silloin, kun se seuraa voimankäytöstä, joka on ehdottoman välttämätöntä:

a) kenen hyvänsä puolustamiseksi laittomalta väkivallalta;

b) laillisen pidätyksen suorittamiseksi tai laillisen vapaudenriiston kohteeksi joutuneen henkilön paon estämiseksi;

100. mellakan tai kapinan kukistamiseksi laillisin toimin.

3 artikla

Kidutuksen kielto

Ketään ei saa kiduttaa, eikä kohdella tai rangaista epäinhimillisellä tai halventavalla tavalla.

4 artikla

Orjuuden ja pakkotyön kielto

1. Ketään ei saa pitää orjuudessa tai orjuuden kaltaisessa pakkotyössä.

2. Ketään ei saa vaatia tekemään pakkotyötä tai muuta pakollista työtä.

3. "Pakkotyöllä tai muulla pakollisella työllä" ei tässä artiklassa tarkoiteta:

a) tämän yleissopimuksen 5 artiklan määräysten mukaisesti määrätyn vapaudenriiston aikana tai ehdonalaisessa vapaudessa tavanomaisesti määrättyä työtä;

b) aseellisen palveluksen luonteista palvelusta tai sellaista palvelusta, joka vaaditaan sen sijasta maissa, jotka hyväksyvät aseellisesta palveluksesta kieltäytymisen omantunnonsyistä;

c) sellaista palvelusta, jota vaaditaan silloin, kun vaara tai onnettomuus uhkaa yhteiskunnan olemassaoloa tai hyvinvointia;

500. sellaista työtä tai palvelusta, joka kuuluu yleisiin kansalaisvelvollisuuksiin.

5 artikla

Oikeus vapauteen ja turvallisuuteen

1. Jokaisella on oikeus vapauteen ja henkilökohtaiseen turvallisuuteen. Keneltäkään ei saa riistää hänen vapauttaan, paitsi seuraavissa tapauksissa ja lain määräämässä järjestyksessä:

a) henkilö vangitaan lain nojalla sen jälkeen, kun hänet on tuomittu toimivaltaisessa tuomioistuimessa;

b) henkilö pidätetään tai vangitaan lain nojalla, koska hän ei ole noudattanut tuomioistuimen laillista määräystä, tai jonkin lakimääräisen velvoitteen täyttämisen turvaamiseksi;

c) henkilö pidätetään tai hänen vapautensa riistetään lain nojalla hänen saattamisekseen toimivaltaisen oikeusviranomaisen tutkittavaksi, milloin on syytä epäillä hänen syyllistyneen rikokseen tai jos katsotaan välttämättömäksi estää häntä tekemästä rikosta tai pakenemasta teon jälkeen;

d) alaikäiseltä riistetään vapaus lain nojalla hänen kasvatuksensa valvomiseksi tai hänet pidätetään lain nojalla hänen saattamisekseen toimivaltaisen oikeusviranomaisen tutkittavaksi;

e) henkilöltä riistetään vapaus lain nojalla tartuntataudin leviämisen estämiseksi tai hänen heikon mielenterveytensä, alkoholisminsa, huumeidenkäyttönsä tai irtolaisuutensa vuoksi;

f) henkilö pidätetään tai häneltä riistetään vapaus lain nojalla, jotta estettäisiin hänen laiton maahantulonsa, tai jos on ryhdytty toimiin hänen karkottamisekseen tai luovuttamisekseen.

2. Vapaudenriiston kohteeksi joutuneelle on viipymättä ilmoitettava hänen ymmärtämällään kielellä vapaudenriiston perusteet ja häneen mahdollisesti kohdistetut syytteet.

3. Tämän artiklan 1 kappaleen c kohdan määräysten nojalla pidätetty tai vapaudenriiston kohteeksi joutunut on viipymättä tuotava tuomarin tai lain nojalla tuomiovaltaa käyttävän muun viranomaisen tutkittavaksi, ja hänellä on oikeus oikeudenkäyntiin kohtuullisen ajan kuluessa tai oikeus tulla vapautetuksi oikeusjutun ollessa vireillä. Vapaaksi laskemisen ehdoksi voidaan asettaa takeet siitä, että asianomainen saapuu oikeudenkäyntiin.

4. Jokaisella, jolta on riistetty hänen vapautensa pidättämällä tai muuten, on oikeus vaatia tuomioistuimessa, että hänen vapaudenriistonsa laillisuus tutkitaan viipymättä ja että hänet vapautetaan, mikäli toimenpide ei ole laillinen.

5. Jokaisella, joka on pidätetty tai jonka vapaus on muuten riistetty tämän artiklan määräysten vastaisesti, on täytäntöönpanokelpoinen oikeus vahingonkorvaukseen.

6 artikla

Oikeus oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin

1. Jokaisella on oikeus kohtuullisen ajan kuluessa oikeudenmukaiseen ja julkiseen oikeudenkäyntiin laillisesti perustetussa riippumattomassa ja puolueettomassa tuomioistuimessa silloin, kun päätetään hänen oikeuksistaan ja velvollisuuksistaan tai häntä vastaan nostetusta rikossyytteestä. Päätös on annettava julkisesti, mutta lehdistöltä ja yleisöltä voidaan kieltää pääsy koko oikeudenkäyntiin tai osaan siitä demokraattisen yhteiskunnan moraalin, yleisen järjestyksen tai kansallisen turvallisuuden vuoksi nuorten henkilöiden etujen tai osapuolten yksityiselämän suojaamisen niin vaatiessa, tai siinä määrin kuin tuomioistuin harkitsee ehdottoman välttämättömäksi erityisolosuhteissa, joissa julkisuus loukkaisi oikeudenmukaisuutta.

2. Jokaista rikoksesta syytettyä on pidettävä syyttömänä, kunnes hänen syyllisyytensä on laillisesti näytetty toteen.

3. Jokaisella rikoksesta syytetyllä on seuraavat vähimmäisoikeudet:

a) oikeus saada viipymättä yksityiskohtainen tieto häneen kohdistettujen syytteiden sisällöstä ja perusteista hänen ymmärtämällään kielellä;

b) oikeus saada riittävästi aikaa ja edellytykset valmistella puolustustaan;

c) oikeus puolustautua henkilökohtaisesti tai itse valitsemansa oikeudenkäyntiavustajan välityksellä, ja jos hän ei pysty itse maksamaan saamastaan oikeusavusta, hänen on saatava se korvauksetta oikeudenmukaisuuden niin vaatiessa;

d) oikeus kuulustella tai kuulustuttaa todistajia, jotka kutsutaan todistamaan häntä vastaan, ja saada hänen puolestaan esiintyvät todistajat kutsutuiksi ja kuulustelluiksi samoissa olosuhteissa kuin häntä vastaan todistamaan kutsutut todistajat;

e) oikeus saada maksutta tulkin apua, jos hän ei ymmärrä tai puhu tuomioistuimessa käytettyä kieltä.

7 artikla

Ei rangaistusta ilman lakia

1. Ketään ei ole pidettävä syypäänä rikokseen sellaisen teon tai laiminlyönnin perusteella, joka ei ollut tekohetkellä kansallisen lainsäädännön tai kansainvälisen oikeuden mukaan rikos. Rikoksen tekohetkellä sovellettavissa ollutta rangaistusta ankarampaa rangaistusta ei saa määrätä.

2. Mikään tässä artiklassa ei estä ryhtymästä oikeudenkäyntiin henkilöä vastaan ja tuomitsemasta häntä rangaistukseen teosta tai laiminlyönnistä, joka sivistyskansojen hyväksymien yleisten oikeusperiaatteiden mukaisesti oli tekohetkellä rikollinen teko.

8 artikla

Oikeus nauttia yksityis- ja perhe-elämän kunnioitusta

1. Jokaisella on oikeus nauttia yksityis- ja perhe-elämäänsä, kotiinsa ja kirjeenvaihtoonsa kohdistuvaa kunnioitusta.

2. Viranomaiset eivät saa puuttua tämän oikeuden käyttämiseen, paitsi kun laki sen sallii ja se on välttämätöntä demokraattisessa yhteiskunnassa kansallisen ja yleisen turvallisuuden tai maan taloudellisen hyvinvoinnin vuoksi, tai epäjärjestyksen tai rikollisuuden estämiseksi, terveyden tai moraalin suojaamiseksi, tai muiden henkilöiden oikeuksien ja vapauksien turvaamiseksi.

9 artikla

Ajatuksen-, omantunnon- ja uskonnonvapaus

1. Jokaisella on oikeus ajatuksen-, omantunnon- ja uskonnonvapauteen. Tämä oikeus sisältää vapauden vaihtaa uskontoa tai uskoa ja vapauden tunnustaa uskontoaan tai uskoaan joko yksin tai yhdessä muiden kanssa julkisesti tai yksityisesti jumalanpalveluksissa, opettamalla, hartaudenharjoituksissa ja uskonnollisin menoin.
2. Henkilön vapaudelle tunnustaa uskontoaan tai uskoaan voidaan asettaa vain sellaisia rajoituksia, joista on säädetty laissa ja jotka ovat välttämättömiä demokraattisessa yhteiskunnassa yleisen turvallisuuden vuoksi, yleisen järjestyksen, terveyden tai moraalin suojaamiseksi, tai muiden henkilöiden oikeuksien ja vapauksien turvaamiseksi.

10 artikla

Sananvapaus

1. Jokaisella on sananvapaus. Tämä oikeus sisältää vapauden pitää mielipiteitä sekä vastaanottaa ja levittää tietoja ja ajatuksia alueellisista rajoista riippumatta ja viranomaisten siihen puuttumatta. Tämä artikla ei estä valtioita tekemästä radio-, televisio- ja elokuvayhtiöitä luvanvaraisiksi.

2. Koska näiden vapauksien käyttöön liittyy velvollisuuksia ja vastuuta, se voidaan asettaa sellaisten muodollisuuksien, ehtojen, rajoitusten ja rangaistusten alaiseksi, joista on säädetty laissa ja jotka ovat välttämättömiä demokraattisessa yhteiskunnassa kansallisen turvallisuuden, alueellisen koskemattomuuden tai yleisen turvallisuuden vuoksi, epäjärjestyksen tai rikollisuuden estämiseksi, terveyden tai moraalin suojaamiseksi, muiden henkilöiden maineen tai oikeuksien turvaamiseksi, luottamuksellisten tietojen paljastumisen estämiseksi, tai tuomioistuinten arvovallan ja puolueettomuuden varmistamiseksi.

11 artikla

Kokoontumis- ja yhdistymisvapaus

1. Jokaisella on oikeus rauhanomaiseen kokoontumis- ja yhdistymisvapauteen, mikä käsittää myös oikeuden perustaa ammattiyhdistyksiä ja liittyä niihin etujensa turvaamiseksi.

2. Näiden oikeuksien käyttämiselle ei saa asettaa muita kuin sellaisia rajoituksia, joista on säädetty laissa ja jotka ovat välttämättömiä demokraattisessa yhteiskunnassa kansallisen tai yleisen turvallisuuden vuoksi, epäjärjestyksen tai rikollisuuden estämiseksi, terveyden tai moraalin suojaamiseksi, tai muiden henkilöiden oikeuksien ja vapauksien turvaamiseksi. Tämä artikla ei estä laillisten rajoitusten asettamista asevoimiin, poliisiin tai valtionhallintoon kuuluviin nähden heidän käyttäessään näitä oikeuksia.

12 artikla

Oikeus avioliittoon

Avioliittoiässä olevilla miehillä ja naisilla on oikeus mennä avioliittoon ja perustaa perhe tämän oikeuden käyttöä säätelevien kansallisten lakien mukaisesti.

13 artikla

Oikeus tehokkaaseen oikeussuojakeinoon

Jokaisella, jonka tässä yleissopimuksessa tunnustettuja oikeuksia ja vapauksia on loukattu, on oltava käytettävissään tehokas oikeussuojakeino kansallisen viranomaisen edessä siinäkin tapauksessa, että oikeuksien ja vapauksien loukkauksen ovat tehneet virantoimituksessa olevat henkilöt.

14 artikla

Syrjinnän kielto

Tässä yleissopimuksessa tunnustetuista oikeuksista ja vapauksista nauttiminen taataan ilman minkäänlaista sukupuoleen, rotuun, ihonväriin, kieleen, uskontoon, poliittisiin tai muihin mielipiteisiin, kansalliseen tai yhteiskunnalliseen alkuperään, kansalliseen vähemmistöön kuulumiseen, varallisuuteen, syntyperään tai muuhun asemaan perustuvaa syrjintää.

15 artikla

Sopimusvelvoitteista poikkeaminen hätätilan aikana

1. Sodan tai muun yleisen hätätilan aikana, joka uhkaa kansakunnan elämää, korkeat sopimuspuolet voivat ryhtyä toimiin, jotka merkitsevät poikkeamista niiden tämän yleissopimuksen mukaisista velvoitteista, siinä laajuudessa kuin tilanne välttämättä vaatii edellyttäen kuitenkin, etteivät tällaiset toimet ole ristiriidassa valtion muiden kansainvälisen oikeuden mukaisten velvoitteiden kanssa.

2. Tämän määräyksen nojalla ei voida poiketa 2 artiklasta, paitsi silloin kun on kysymys laillisista sotatoimista johtuvista kuolemantapauksista, eikä 3, 4 (1 kappale) ja 7 artiklasta.

3. Korkean sopimuspuolen, joka käyttää hyväkseen oikeutta poiketa yleissopimuksesta, tulee pitää Euroopan neuvoston pääsihteeri täysin tietoisena toimistaan ja niihin johtaneista syistä sekä ilmoittaa hänelle, milloin näistä toimista on luovuttu ja yleissopimuksen kaikkia määräyksiä jälleen noudatetaan.

16 artikla

Ulkomaalaisten poliittisen toiminnan rajoittaminen

Minkään 10, 11 ja 14 artiklan määräyksen ei voida katsoa estävän korkeita sopimuspuolia rajoittamasta ulkomaalaisten poliittista toimintaa.

17 artikla

Oikeuksien väärinkäytön kielto

Minkään tässä yleissopimuksessa ei saa tulkita suovan millekään valtiolle, ryhmälle tai henkilölle oikeutta ryhtyä sellaiseen toimintaan tai tehdä sellaista tekoa, jonka tarkoituksena on tehdä tyhjäksi jokin tässä yleissopimuksessa tunnustettu oikeus tai vapaus tai rajoittaa niitä enemmän kuin tässä yleissopimuksessa on sallittu.

18 artikla

Oikeuksien käyttöä koskevien rajoitusten rajoittaminen

Tämän yleissopimuksen sallimia, mainittuihin oikeuksiin ja vapauksiin kohdistuvia rajoituksia ei saa soveltaa muussa tarkoituksessa kuin siinä, jota varten ne on säädetty.

YK:n Ihmisoikeusjulistus määrittelee syytetyn aseman ja oikeudet

1. artikla. Kaikki ihmiset syntyvät vapaina ja tasavertaisina arvoltaan ja oikeuksiltaan. Heille on annettu järki ja omatunto, ja heidän on toimittava toisiaan kohtaan veljeyden hengessä.

2. artikla. Jokainen on oikeutettu kaikkiin tässä julistuksessa esitettyihin oikeuksiin ja vapauksiin ilman minkäänlaista rotuun, väriin, sukupuoleen, kieleen, uskontoon, poliittiseen tai muuhun mielipiteeseen, kansalliseen tai yhteiskunnalliseen alkuperään, omaisuuteen, syntyperään tai muuhun tekijään perustuvaa erotusta.

Mitään erotusta ei myöskään pidä tehdä sen maan tai alueen valtiollisen, hallinnollisen tai kansainvälisen aseman perusteella, johon henkilö kuuluu, olipa tämä alue itsenäinen, huoltohallinnossa, itsehallintoa vailla tai täysivaltaisuudeltaan minkä tahansa muun rajoituksen alainen.

3. artikla. Kullakin yksilöllä on oikeus elämään, vapauteen ja henkilökohtaiseen turvallisuuteen.

4. artikla. Ketään ei saa pitää orjana tai orjuutettuna, kaikki orjuuden ja orjakaupan muodot on kiellettävä.

5. artikla. Ketään ei saa kiduttaa eikä kohdella tai rangaista julmasti, epäinhimillisesti tai alentavasti.

6. artikla. Jokaisella ihmisellä on kaikkialla oikeus siihen, että hänet henkilönä tunnustetaan lain edessä.

7. artikla. Kaikki ovat tasavertaisia lain edessä ja oikeutetut erotuksetta yhtäläiseen lain suojaan. Kaikilla on oikeus tasavertaiseen suojaan tätä julistusta loukkaavaa syrjintää vastaan sekä kaikkea sellaiseen syrjintään tähtäävää yllytystä vastaan.

8. artikla. Jokaisella on oikeus tehokkaaseen hyvitykseen asianomaisessa kansallisessa tuomioistuimessa häneen kohdistuneista teoista, jotka loukkaavat hänelle valtiosäännöllä tai lailla turvattuja perusoikeuksia.

9. artikla. Ketään ei saa mielivaltaisesti pidättää, vangita tai ajaa maanpakoon.

10. artikla. Jokaisella on täysin tasa-arvoisesti oikeus siihen, että häntä oikeudenmukaisesti ja julkisesti kuullaan riippumattomassa ja puolueettomassa tuomioistuimessa hänen oikeuksiaan ja velvollisuuksiaan määrättäessä tai häntä vastaan nostettua rikossyytettä selvitettäessä.

11. artikla. 1. Jokaisen rikollisesta teosta syytteessä olevan henkilön edellytetään olevan syytön siihen asti kunnes hänen syyllisyytensä on laillisesti todistettu julkisessa oikeudenkäynnissä, jossa hänelle turvataan kaikki hänen puolustustaan varten tarpeelliset takeet. 2. Ketään ei pidä tuomita rangaistavaksi teoista tai laiminlyönneistä, jotka eivät kansallisen tai kansainvälisen oikeuden mukaan olleet rikollisia tekohetkellä. Myöskään ei pidä tuomita ankarampaan rangaistukseen, kuin mikä oli sovellettavissa rangaistavan teon suoritushetkellä.

12. artikla. Älköön mielivaltaisesti puututtako kenenkään yksityiselämään, perheeseen, kotiin tai kirjeenvaihtoon älköönkä loukattako kenenkään kunniaa ja mainetta. Jokaisella on oikeus lain suojaan sellaista puuttumista tai loukkausta vastaan.

13. artikla. 1. Jokaisella on oikeus liikkua vapaasti ja valita asuinpaikkansa kunkin valtion sisällä. 2. Jokaisella on oikeus lähteä maasta, myös omasta maastaan, ja palata maahansa.

14. artikla. 1. Jokaisella vainon kohteeksi joutuneella on oikeus hakea ja nauttia turvapaikkaa muissa maissa. 2. Tähän oikeuteen ei voida vedota, kun on kysymys tosi epäpoliittisista rikoksista johtuvista syytteistä tai teoista, jotka ovat vastoin Yhdistyneiden Kansakuntien periaatteita ja päämääriä
    .15. artikla. 1. Jokaisella on oikeus kansalaisuuteen. 2. Keltään ei saa mielivaltaisesti riistää kansalaisuutta eikä evätä oikeutta kansalaisuuden vaihtamiseen.

16. artikla. 1. Täysi-ikäisillä miehillä ja naisilla on oikeus solmia avioliitto ja perustaa perhe ilman minkäänlaisia rodusta, kansalaisuudesta tai uskonnosta johtuvia rajoituksia. Heillä on yhtäläiset oikeudet avioliittoon, avioliiton aikana ja sen purkamisen jälkeen. 2. Avioliiton solmiminen tapahtukoon vain tulevien aviopuolisoiden vapaasta ja täydestä suostumuksesta. 3. Perhe on yhteiskunnan luonnollinen ja perustava ydinosa ja sillä on oikeus yhteiskunnan ja valtion suojaan.

17. artikla. 1. Jokaisella on oikeus omistaa omaisuutta yksin tai yhdessä toisten kanssa. 2. Keltään älköön mielivaltaisesti riistettäkö hänen omaisuuttaan.

18. artikla. Jokaisella ihmisellä on ajatuksen, omantunnon ja uskonnon vapaus; tämä oikeus sisältää vapauden uskonnon tai vakaumuksen vaihtamiseen sekä uskonnon tai vakaumuksen julistamiseen yksin tai yhdessä toisten kanssa, sekä julkisesti että yksityisesti, opettamalla sekä harjoittamalla hartautta ja uskonnollisia menoja.

19. artikla. Jokaisella on oikeus mielipiteen- ja sananvapauteen; tähän sisältyy oikeus häiritsemättä pitää mielipiteensä sekä oikeus rajoista riippumatta hankkia, vastaanottaa ja levittää tietoja kaikkien tiedotusvälineiden kautta.

20. artikla. 1. Kaikilla on oikeus rauhanomaiseen kokoontumis- ja yhdistymisvapauteen. 2. Ketään ei saa pakottaa liittymään mihinkään yhdistykseen.

21. artikla. 1. Jokaisella on oikeus osallistua maansa hallitsemiseen joko välittömästi tai vapaasti valittujen edustajien välityksellä. 2. Jokaisella on yhtäläinen oikeus päästä maansa julkisiin toimiin. 3. Kansan tahto on hallitusvallan perusta; tämä tahto on ilmaistava määräaikaisilla ja aidoilla vaaleilla, joissa kaikilla on yleinen ja yhtäläinen äänioikeus ja joissa äänestys on salainen tai muuta vaalivapauden turvaavaa menettelyä noudattava.

22. artikla. Jokaisella on yhteiskunnan jäsenenä oikeus sosiaaliturvaan sekä oikeus kansallisten toimenpiteiden ja kansainvälisen yhteistyön kautta kunkin maan järjestelmä ja voimavarat huomioon ottaen, nauttia hänen ihmisarvolleen ja hänen yksilöllisen olemuksensa vapaalle kehittymiselle välttämättömiä taloudellisia, sosiaalisia ja sivistyksellisiä oikeuksia.

23. artikla. 1. Jokaisella on oikeus työhön, työpaikan vapaaseen valintaan, oikeudenmukaisiin ja tyydyttäviin työehtoihin sekä suojaan työttömyyttä vastaan. 2. Jokaisella on oikeus ilman minkäänlaista syrjintää samaan palkkaan samasta työstä. 3. Jokaisella työtä tekevällä on oikeus kohtuulliseen ja riittävään palkkaan, joka turvaa hänelle ja hänen perheelleen ihmisarvon mukaisen toimeentulon ja jota tarpeen vaatiessa täydentävät muut sosiaalisen suojelun keinot. 4. Jokaisella on oikeus perustaa ammattiyhdistyksiä ja liittyä niihin etujensa puolustamiseksi.

24. artikla. Jokaisella on oikeus lepoon ja vapaa-aikaan, työajan järkevään rajoittamiseen sekä määräaikaisiin palkallisiin lomiin.

25. artikla. 1. Jokaisella on oikeus elintasoon, joka on riittävä turvaamaan hänen ja hänen perheensä terveyden ja hyvinvoinnin ravinnon, vaatetuksen, asunnon, lääkintähuollon ja välttämättömän yhteiskunnallisen huollon osalta. Jokaisella on myös oikeus turvaan työttömyyden, sairauden, tapaturman, leskeyden tai vanhuuden sekä muun hänen tahdostaan riippumatta tapahtuneen toimeentulon menetyksen varalta. 2. Äideillä ja lapsilla on oikeus erityiseen huoltoon ja apuun. Kaikkien lasten, riippumatta siitä, ovatko he syntyneet avioliitossa tai sen ulkopuolella, tulee nauttia samaa yhteiskunnan suojaa.

26. artikla. 1. Jokaisella on oikeus saada opetusta. Opetuksen on oltava ainakin alkeis- ja perusopetuksen osalta maksutonta. Alkeisopetuksen on oltava pakollinen. Teknistä ja ammattiopetusta on oltava yleisesti saatavilla, ja korkeamman opetuksen on oltava avoinna yhtäläisesti kaikille heidän kykyjensä mukaan. 2. Opetuksen on pyrittävä ihmisen persoonallisuuden täyteen kehittämiseen sekä ihmisoikeuksien ja perusvapauksien kunnioittamisen vahvistamiseen. Sen tulee edistää ymmärtämystä, suvaitsevaisuutta ja ystävyyttä kaikkien kansakuntien ja kaikkien rotu- ja uskontoryhmien kesken sekä pyrkiä edistämään Yhdistyneiden Kansakuntien toimintaa rauhan ylläpitämiseksi. 3. Vanhemmilla on ensisijainen oikeus valita heidän lapsilleen annettavan opetuksen laatu.

27. artikla. 1. Jokaisella on oikeus vapaasti osallistua yhteiskunnan sivistyselämään, nauttia taiteista sekä päästä osalliseksi tieteen edistyksen mukanaan tuomista eduista. 2. Jokaisella on oikeus niiden henkisten ja aineellisten etujen suojaamiseen, jotka johtuvat hänen luomastaan tieteellisestä, kirjallisesta tai taiteellisesta tuotannosta.

28. artikla. Jokaisella on oikeus sellaiseen yhteiskunnalliseen ja kansainväliseen järjestykseen, jonka puitteissa tässä julistuksessa esitetyt oikeudet ja velvollisuudet voivat täysin toteutua.

29. artikla. 1. Jokaisella ihmisellä on velvollisuuksia yhteiskuntaa kohtaan, koska vain sen puitteissa hänen yksilöllisen olemuksensa vapaa ja täysi kehitys on mahdollinen. 2. Käyttäessään oikeuksiaan ja nauttiessaan vapauksiaan kukaan ei ole muiden kuin sellaisten lailla säädettyjen rajoitusten alainen, joiden yksinomaisena tarkoituksena on turvata toisten oikeuksien ja vapauksien tunnustaminen ja kunnioittaminen sekä moraalin, julkisen järjestyksen ja yleisen hyvinvoinnin oikeutetut vaatimukset kansanvaltaisessa yhteiskunnassa. 3. Näitä oikeuksia ja vapauksia ei missään tapauksessa saa käyttää vastoin Yhdistyneiden Kansakuntien päämääriä ja periaatteita.

30. artikla. Mitään tässä julistuksessa ei saa tulkita niin, että valtio, ryhmä tai yksityinen henkilö voi sen perusteella katsoa oikeudekseen tehdä sellaista, mikä voisi hävittää tässä määriteltyjä oikeuksia ja vapauksia.

Lauantai 01.02.2020

Erkki Aho

www.erkkiaho.com

Merenojantie 9 B 16

85100 Kalajoki

Nimeni on Erkki Aho

https://www.youtube.com/watch?v=sJN6sWVJ5C4