maanantai 3. helmikuuta 2020

MA 03.02.2020 Valtiopetos – hallituksen ero – uudet vaalit


Suomen seuraava pääministeri ?

On enemmän kuin todennäköistä, että Suomessa vaihtuu kevään aikana hallitus. Marinin hallitus joutuu jättämään eroanomuksensa. Eduskunta hajotetaan ja pidetään uudet eduskuntavaalit. Syynä on nämä asiat:

Tämän kevään 2020 aikana selviää voidaanko Suomi palauttaa takaisin oikeusvaltioiden joukkoon. Valtiopetos on Rovaniemen hovioikeuden käsittelyssä http://e-aho-kalajokiblog.blogspot.com/2020/02/valitus-oulun-karajaoikeuden.html

PR-talojen konkurssivyhti on Oulun poliisin rikostutkinnassa.

On todennäköistä, että perussuomalaiset on suurin puolue uusien eduskuntavaalien jälkeen. On huomattava, ettei perussuomalaiset ole äärioikeistolainen puolue, vaan kokoomus on enemmän oikealla kuin perussuomalaiset. Kokoomuksella on erittäin suuria vaikeuksia päästä uuteen hallitukseen nykyisen puheenjohtajan Petteri Orpon johdolla näistä syistä
Orpo, Sipilä ja Terho esittää: Arvopohja

Samuli Sibakoff, perussuomalaisten eurovaaliehdokas 2019

Suomeen päästettiin vuonna 2015 n. 32 000 maahantunketujaa ja sisäministerinä olivat kokoomuslaiset ministerit, jotka eivät estäneet maahantnkeutumista, joista tuli turvallisuusuhka suomalaisille sekä valtava taloudellinen rasite.

Maahanmuuton hinta 3,2 miljardia euroa – 1/3 Taustaa

Maahanmuuton hinta 3,2 miljardia euroa – Ministereiden laskelmat

Pauli Vahtera: Maahanmuutto maksaa Suomelle 3,2 miljardia euroa vuodessa – ”Viimeinen hätähuutoni suomalaisille päättäjille”

Attendo, Esperi ja Mehiläinen kokoomuksen vallan takana

Lukijoilta: Kokoomuksen ahneus tuhosi soten terveet tavoitteet

Kokoomus ajaa suurpääoman etuja. Siinä se eroaa perussuomalaisten linjasta. Kokomus ei vastusta veronkiertoa eikä veroparatiisien käytöä todellisuudessa. Kokoomus suosii hyvä-veli-järjestelmää.
Halla-aho: Perussuomalaisten luotto kokoomuksen nykyjohtoon vähäistä – ”Juuri kukaan ei halua kokoomuksen kanssa hallitukseen”

Paavo Väyrynen ja ex-puoluesihteeri Jarmo Korhonen ihmettelevät, miksi keskusta istuu punavihreiden hallituksessa: ”Puolueelle kohtalokasta”

Hallituksen talouspolitiikalle tyly tuomio arviointineuvostolta – lue 5 keskeistä kohtaa

Uusimmat kehitysyhteistyön rahoituspäätökset

Uusi miljoonalasku – ministerien avustajien avustajista

IL: Opetusministeriö piti 34000 euron pikkujoulut

TO 06.05.2019 Hallituskiima ja hyvä-veli-järjestelmä ylittää lain ja hyväksyttävyyden rajat

Hallitusohjelman viisi olennaista kohtaa – lue 193-sivuinen ohjelma kokonaisuudessaan
Erkin kommentti: Hallitusohjelman ongelmana on se, että pysyväisluontoisia menoja on katetu kertaluonteisilla tuloja. Hallitusohjelman pohja on heikko, koska menojen katteeksi ei ole konkreettisia tuloja. On vain haaveita ja toiveita katteena.
Ohjelmasta puuttuu keinot työllisyysasteen nostamiseen 75 %:iin. On pyydetty apuun ammattiyhdistysliikkeitä. Tavoite on siis kestämättömällä perustalla.
Julkisen talouden kestävyyden parantamisen keinot puuttuvat.
Hallitusohjelman ehkä heikoin osa on finanssipolitiikka, koska siellä ei ole esitetty tuloja menojen katteeksi. Toiveet on asetettu työllisyysasteen toteuttamiseen 75 %iin. Mutta miten? Sitä hallitusohjelma ei konkretisoi.
Myös talouspolitikan keinot ovat tavoitetasolla – ei riittävää konkretiaa. Verovajeen pienentämiseksi hallitus laajentaa ja vauhdittaa harmaan talouden vastaisia toimia kattavalla ohjelmalla, jonka toteuttamiseen varataan vaalikauden aikana yhteensä 20 miljoonan euron lisärahoitus. Mitkä ovat ne todelliset keinot jää hallitusohjelman perusteella arvattavaksi.

Tämän asian hallitus selvittää: Hallitus selvittää, onko veropohjan tiivistämiseksi mahdollisuus ottaa käyttöön ulkomaisten rahastojen (ja muiden osinkoveroista vapautettujen yhteisöjen) saamille osingoille 5 prosentin lähdevero vuoteen 2022 mennessä.
Kun asiaa kysyttiin Li Anderssonilta, niin hän ei nähtävästi tiennyt mitä oli päättänyt, koska vastasi, että asia ei tullut hallitusohjelmaan.
Hallitusohjelmassa on unohdettu se, että Suomen osuus maailman päästöistä on 16 promillea. Siksi ilmastopolitiikka on ylimitoitettua kokonaistilanteeseen nähden. On vaarana, että tavallinen kansalainen joutuu kärsimään tarpeettomasti ilmastovouhotuksesta.

Kehitysyhteistyön maantieteellinen painopiste on Afrikka. Suomi ohjaa kehitysyhteistyörahoitusta muuttoliikkeen juurisyihin. Mielestäni Suomelle on tärkeämpi oman ja EU:n ulkorajan turvallisuuden varmistaminen. Siihen ei kuulu Afrikka eikä toimiminen maailman sosiaalitoimistona.

EU:n turvapaikka- ja maahanmuuttopolitiikka pohjautuu EU-tason yhteisiin sääntöihin, yhteisesti sovittuun vastuunjakoon ja toimintaperiaatteisiin kuten korjattuun Dublinjärjestelmään sekä yhteistyöhön YK:n pakolaisjärjestön kanssa. Ihmisoikeusperustainen turvapaikka- ja maahanmuuttopolitiikka pohjautuu kansainvälisiin sopimuksiin, viranomaisyhteistyöhön, tehokkaaseen ulkorajavalvontaan ja asianmukaisiin, nopeisiin ja oikeusturvan kannalta laadukkaisiin turvapaikkaprosesseihin. EU kitkee ihmissalakuljetusta ja muuta rikollisuutta. Laillisten maahantuloreittien järjestelmää kehitetään.
Edellä oleva teksti turvapaikka - ja maahanmuuttopolitikasta on huono Suomen kansalaisten oikeusturvan kannalta. Tekstissä tulisi olla maininta siitä, että noudatetaan tiukasti kansainvälisiä sopimuksia ja EY-tuomioistuimen päätöksiä, jonka mukaan pakolaiset voidaan palauttaa ensimmäiseen EU-maahan.

Suomi on maailman turvallisin maa ja sellaisena haluamme pysyä. Monissa kansainvälisissä vertailuissa olemme myös maailman vakain, vapain ja parhaiten ihmisten perusoikeuksia suojeleva maa, jossa on hyvä hallinto ja riippumaton oikeuslaitos. Tämä ei ole itsestäänselvyys. Olosuhteiden muutokset haastavat meitä ennakoimaan ja varautumaan aiempaa paremmin. Suomen on huolehdittava sisäisestä ja ulkoisesta turvallisuudesta, oikeusvaltioperiaatteen noudattamisesta ja arjen turvallisuudesta.
Tekstissä olisi pitänyt olla konkreettiset keinot tavoitteen saavuttamiseksi.
Suomalainen demokratia nojaa oikeusvaltioon, jossa perustuslaki antaa vahvan suojan jokaisen yksilön ihmisarvolle ja koskemattomuudelle sekä muille perusoikeuksille. Suomi on sitoutunut noudattamaan kansainvälisiä ihmisoikeussopimuksia sekä EU:n perusoikeussäännöksiä. Oikeusvaltion ytimessä on laadukas perus- ja ihmisoikeudet turvaava lainsäädäntö, jota sovelletaan riippumattomissa tuomioistuimissa.
Tästäkin puuttuu keinot eli miten tavoite saavutetaan.
Hallitus huolehtii oikeusjärjestelmän selkeydestä, oikeusturvasta ja lainsäädäntöratkaisujen johdonmukaisuudesta.
Edelleenkin puuttuu konkreettiset keinot Suomen palauttamiseksi oikeusvaltioiden joukkoon.
Hallitus huolehtii perus- ja ihmisoikeuksien toteutumista sekä torjuu ihmisiin kohdistuvia oikeudenloukkauksia. Erityistä huomiota kiinnitetään ihmisten turvallisuuden paranemiseen, uusiin turvallisuusuhkiin varautumiseen ja turvallisuuden kokemuksen vahvistamiseen.
Hallltuksen keino on sanahelinä. Konkretia puuttuu.
Hallitus toimii tehokkaasti ylivelkaantumisen ja siihen liittyvien ongelmien vähentämiseksi. Talous- ja velkaneuvonnan saatavuutta parannetaan ja palveluihin ohjaamista tehostetaan koko maassa oikeusministeriölle osoitettavan lisämäärärahan puitteissa. Sosiaalinen luototuksen valtakunnallistaminen selvitetään, ja selvityksen pohjalta se otetaan käyttöön koko maassa vaalikauden aikana.
Tästäkin puuttuu konkretia. Tahtoa on mutta tietoa ei.
Kiintiöpakolaisten määrä nostetaan vuonna 2020 vähintään 850 tasolle. Tämän jälkeen arvioidaan vuosittain kiintiöpakolaisten määrä välille 850–1 050 ottaen huomioon turvapaikanhakijoiden määrä.
Tämä on järkyttävä päätös, koska ei Suomi voi olla maailman sosiaalitoimisto.
Lainvalmistelijoiden osaamista perus- ja ihmisoikeuksissa vahvistetaan johdonmukaisesti. Ministeriöiden rajat ylittävää tukea lisätään, jotta lakien vaikutukset myös ihmisten toimeentuloon, ympäristöön, tasa-arvoon, ihmisoikeuksiin ja yritysten toimintaedellytyksiin voidaan arvioida perusteellisesti. Perustuslain asemaa ja sen tulkinnan riippumattomuutta kunnioitetaan ja vahvistetaan samalla, kun lakiesitysten perustuslainmukaisuuden sekä vaikutusten arviointia tehostetaan ja laajennetaan.
Hallitusohjelman oikeusvaltion kehittämisen keinot on suoraan sanoen perseestä. Suomi tarvitsee oikeushallinnon täydellisen uudistuksen. Suomeen on perustettava perustuslakitumioistuin ja totuuskomissio. Nykyisenkaltainen laillisuusvalvonta on lopetettava tarpeettomana sekä hallinto-oikeudet ja korkein oikeus on lopetettava tarpeettomana.
Puolustuspolitiikassa on unohdettu että Venäjä on lähinaapurimme. Meillä on mahdollisuus hankkia viholliset ( jos tarvitaan) kaukaa ja ystävät läheltä. Puolustuspolitikkaan katson kuuluvaksi lähialueyhteistyön, jolle hallitusohjelma ei anna juuri mitään painoarvoa.
Elinvoimaisen Suomen osalta käytännön keinot pääosin puuttuvat,mutta sanahelinää kyllä on. Väylähankkeet ovat konkretiaa, mutta mitkä ovat niiden vaikutukset.Mikä on panos/tuotos asiassa.
Suurpetopolitiikkaa harjoitetaan monipuolisella keinovalikoimalla mukaan lukien kanta-arvioihin ja hoitosuunnitelmiin perustuva metsästys, poikkeusluvat, vahinkojen ennaltaehkäisy sekä ennakoiva viestintä. Suurpetopolitiikassa lisätään eri toimijoiden välistä vuoropuhelua ja varmistetaan tutkimuksen ja seurannan pysyvä rahoitus. Vaikutetaan EU:ssa kansallisten erityispiirteiden tunnistamiseksi sekä joustavuuden ja liikkumavaran lisäämiseksi petopolitiikassa.
Suurpetopolitiikastakin puuttuu konkreettiset keinot.Minun mielestäni suurpetojen määrä ei saa vaarantaa ihmisten turvallisuutta olisi keskeinen asia suurpetopolitiassa.
Yleisenä toteamuksena voin sanoa,että hallitusohjelmasta puuttuu tulot menojen katteeksi sekä euromäärät ja aikataulut sekä seurantajärjestelmä. Hallitusohjelmassa on paljon hyviäkiin asioita, mutta se on enemmänkin toiveiden tynnyri, josta puuttuu todellisuuden taju. Yksi luonnekdinta voisi olla vastuutonta toimintaa, koska pysyväisluonteisia menoja pyritään kattamaan kertaluonteisilla tuloilla.
Hallitusohjelmassa selvitetään, laaditaan, vauhditetaan, käynnistetään, nostetaan, kasvatetaan, luodaan, madalletaan, edistetään, kehitetään, arvioidaan, tuetaan, vahvistetaan, valmistellaan, vaalitaan, varmistetaan, laaditaan, huolehditaan, tunnistetaan, turvataan, kannustetaan, panostetaan jne. Konkretia puuttuu.
Asiat kirjoitetaan passiivissa. Siis hallitusneuvottelijat eivät itsekään tiedä kuka tekee, mitä tekee, milloin tekee, mitä maksaa ja kuka vastaa. Tavoiteita ei ole määritelty eikä seurantajärjestelmää tavoitteen toteutumisen seuraamiseksi. Tästä eläkkeelläolevana opettajana ja yrittäjänä en voi korkeaa arvosanaa antaa – ehkä välttävänä heikko – siis 6 -.
Nämä asiat hallitusohjelmasta puuttuvät konkreettisella tasolla.

Ehdotuksia hallitusneuvottelijoille taloustilanteen parantamiseksi
  1. Estetään verokierto ja veroparatiisien käyttö- vuositavoite 500 miljoonaa euroa vuodessa – neljässä vuodessa 2 miljardia euroa. Vähennetään 28,5 miljardin verotukeja 200 miljoonalla eurolla vuodessa eli 800 miljonalla eurolla neljässä vuodessa.
  2. Siirrytään maahantunkeutujien kotouttamisesta kotiuttamiseen – tavoitteena 8000 maahantunketujaan vuodessa – vuosisäästötavoite 800 miljoonaa euroa – neljässä vuodessa 3,2 miljardia euroa
  3. Vähennetään 8,5 miljardin yritystukia suunnitellun 100 miljoonan määrästä 200 miljoonaa vuodessa. Neljässä vuodessa tämä teke 800 miljoonaa euroa.
  4. Ulosoton suojaosaa nostetaan 100 eurolla. Suurin osa tästä tulee kulutukseen ja lisää sitä kautta työllisyyttä. En tällä hetkellä osaa arvioida kuinka paljon tämä vaikuttaa työllisyyteen.
  5. Nostetaan pienempiä eläkkeitä 30 euron sijasta 50 euroa. Suurin osa tästäkin rahasta tulee kulutukseen ja vaikuttaa siten työllisyyteen. En tällä hetkellä osaa arvioida kuinka pajon tämä vaikuttaa työllisyyteen. Lopetetaan pikapankkitoiminta ja yksityiset perintätoimistot.
  6. Tiivistetään lähialueyhteistyötä siten, että lisätään koulutusta ja ympäristönsuojelua Venäjän kanssa. Koulutetaan venäläisiä nuoria Suomen työmarkkinoille suomalaisissa ammattioppilaitoksissa ja täten vahvistetaan nykyisten ammattioppilaitosten asemaa sekä varmistetaan työvoimaresursseja yrityksille. Koulutus voisi olla suurelta osalta työharjoittelua oppisopimuskoulutuksena kisälli/mestari-periaatteella. Venäläisiä nuoria voitaisiin kouluttaa n. 1000 – 2000 vuodessa. Ympäristö- ja luonnosuojeluasioissa Suomi ja Venäjä voisi tiivistää yhteistyötään ja tekemällä tiivistä yhteistyötä. Varmistetaan puuraaka-aineen saanti Venäjältä. Tehdään Suomen ja Venäjän rajasta , siis EU:n ulkorajasta, turvallinen raja. Suomen on neuvoteltava helpotuksia Venäjän vastaisiin pakotteisiin koska sitä kautta saataisiin lisää kauppaa ja matkailua tehostettua. Nämä lisäisivät kauppaa ja sitä kautta työllisyyttä.
  7. Luovutaan maakuntamallista ja siirrytään kuntien ja laajempien koknaisuuksien yhteistyöalueiseein sote-uudistuksessa. Vähennetään täten byrokratiaa ja pidetään päätösvalta paikallisella tasolla. Pyritään kokonaan väliportaan hallinnon poistamiseen. Suomessa on kymmeniätuhansia virkamiehiä liikaa ja siksi niitä on karsittava tuhansilla vuodessa. Neljän vuoden aikana n. 10 000 virkamiestä vähemmän.
  8. Suoritetaan oikeushallinnon uudistus. Lopetetaan nykyisen kaltainen laillisuusvalvonta, hallinto-oikeudet ja korkein oikeus. Perustetaan tilalle perustuslakituomioistuin ja 1990-luvun selvittämseksi totuuskomissio.
  9. Puolitetaan puoluetuet neljän vuoden aikana.
  10. Suuritulosten verotusta kiristetaan 100 miljoonalla eurolla vuodessa. Tämä tekee 400 miljoonaa euroa neljässä vuodessa.

TO 13.06.2019 Onko kysymyksessä maanpetos? Miksi kansanedustajat hyväksyvät viranomaisten virheellisen menettelyn, mikä aiheuttaa 3,2 miljardin kulut vuodessa veronmaksajille?

Uutuuskirja: Valtionyhtiön mysteerikauppa teki Juha Sipilästä miljonäärin - Sipilä rikastui osakekeinottelulla

Pääministeri Sipilälle luovutettiin Vantaalla 12.4.2019 totuusfoorumi- ja toimenpidepyyntö

KorkkiTV: Kylmää kyytiä hallitukselle

Halla-aho, hallituksen punavihreätalous

BenTV: On ymmärrystä ja sydäntä, mutta onko rahaa?

Tästä ei Yleisradiossa puhuta!

Tutkimus: Puolueilla piilotettuna miljoonia euroja säätiöihin – RKP:tä lähellä olevalla Svenska Kulturfondenilla jättiomaisuus

IL selvitti: Näin puolueita rahoitetaan

Puolueet kunnan kukkarolla

Halla-aho jauhottaa #munatonnillittäjä?

Sähköautoilla ei torjuta ilmastonmuutosta tässä maassa

KE 12.06.2019 Suomi ei ole oikeusvaltio – Suomen hallituksen vastuu asiassa on suuri

JAA -ETTÄ SUOMIKO OIKEUSVALTIO ??
..ja vieläpä joku...rullaluistin Uunokin puhuu maalittamisesta,ja vihapuhelakien rakentelusta....
Samoin Oikeusministerinä käväisevä suursuvakki hehkuttaa sananvapauden rajoittamista päätehtäväkseen...
Esimerkkinä mainittakoon totuudenpuhujana tutuksi tullut Liisa Mariaporin tapaus,josta Suomi sai tuomion....
Paljonkohan näitä tuomioita on JO TÄNÄ-PÄIVÄNÄ ?
Virolainen
Kirjoittaja Jyrki Virolainen on professori (emeritus) ja entinen tuomari. Hänen Prosessioikeusblogissaan käsitellään yksinomaan juridiikkaa koskevia kysymyksiä.
299. Ihmisoikeustuomioistuimelta Suomelle jälleen kaksi langettavaa tuomiota sananvapauden rikkomisesta
1. Suomi on saanut Euroopan ihmisoikeustuomioistuimelta (EIT) 2000-luvulla useita langettavia tuomioita sananvapauden rikkomisesta. Toukokuun 2010 loppuun mennessä EIT oli antanut Suomelle jo 12 tuomiota, joissa Suomen katsottiin loukanneen ihmisoikeussopimuksen (EIS) 10 artiklassa turvattua sananvapautta. Muista maista esimerkiksi Ruotsilla oli sanotunlaisia tuomioita vain kaksi, Norjalla viisi ja Hollannilla neljä. Tämä ilmenee OTT Päivi Tiilikan oikeusministeriön toimeksiannosta tekemästä selvityksestä, joka julkistettiin kuluvan heinäkuun alussa (OM:n selvityksiä ja ohjeita 54/2010).
2. Olen selostanut ja EIT:n huhtikuussa (6.4.) tänä vuonna Suomelle antamaa viittä EIS 10 artiklan rikkomisesta antamaa langettavaa tuomiota blogissa 257/27.4.-10.
3. Suomen samat langettavat tuomiot ovat tulleet rikosjutuissa, joissa toimittajia ja päätoimittajia on tuomittu sakkoon tai ehdolliseen vankeusrangaistukseen sekä velvoitettu suorittamaan korvausta henkisestä kärsimyksestä yksityiselämän loukkaamista tai kunnianloukkausta koskevissa jutuissa. Suomen saamien tuomioiden lukuisuus osoittaa, ettei punninta yksityisyyden ja kunniansuojan sekä toisaalta sananvapauden välillä ole onnistunut niin kuin suomalaisia tuomioistuimia velvoittavan EIS 10 artiklan ja EIT:n ratkaisukäytännön mukaan olisi pitänyt.
4. Suomalaisissa tuomioistuimissa, korkein oikeus (KKO) mukaan lukien, on painotettu yksipuolisesti vain yksityiselämän suojaa, vaikka lehtikirjoituksissa yms. julkaisuissa on ollut kysymys yhteiskunnallisesti merkittävän epäkohdan tai teeman käsittelystä. Tällaisissa tapauksissa ja kysymyksissä tiedotusvälineillä on EIT:n ratkaisujen mukaan pitkälle menevä oikeus kertoa myös sellaisista asioista, jotka kuuluvat poliitikkojen ja muiden vallankäyttäjien yksityisyyden piiriin.
5. Tällä viikolla eli tarkemmin sanottuna 6.7. Suomi sai EIT:ltä jälleen kaksi langettavaa sanavapaustuomiota: tuomiot tapauksissa Mariapori v. Finland (application no. 37751/07) ja Niskasaari ym. v. Finland (application no. 37520/07).
6. Mariapori-tapauksessa EIT:een valituksen tehnyttä M:a oli kuultu joulukuussa 1997 veroasiaintuntijan ominaisuudessa veropetoksesta syytetyn todistajana. Syyttäjän syyte perustui mm. kahden verotarkastajan laatimaan verontarkastuskertomukseen, jota kyseinen todistaja väitti virheelliseksi 2,5 milj. markan osalta. Todistajan mukaan ainoa selitys veronalaisen tuloa koskevien arvioiden mainittuun eroon oli verotarkastajien tahallisuus, koska tarkastajien luvuille ei ollut minkäänlaisia perusteita. Oikeudenkäyntiä ja todistajan toteamuksia selostettiin ei sanomalehdissä, mutta verotarkastajien nimiä ei mainittu. Jutun syytetty tuomittiin veropetoksesta lainvoimain vuonna 1999 saaneella tuomiolla. Vuonna 1998 todistaja julkaisi verotusta koskevan kirjan ("Verottaja tappolinjalla"), jossa viitattiin kyseiseen juttuun ja todettiin mm., että toinen mainituista verotarkastajista, jonka aviopuoliso oli syyttäjänä työssä nimeltä mainitussa syyttäjänvirastossa, oli tehnyt kyseisessä veropetosjutussa täysin tietoisesti väärän valan. M sai syytteen ja hänet tuomittiin käräjäoikeudessa 2004 kirjassaan esittämiensä lausumien johdota törkeästä herjauksesta 4 kuukaudeksi ehdolliseen vankeusrangaistukseen ja velvoitettiin maksamaan asianomistajalle vahingonkorvausta 5 000 euroa. Oikeudenkäynnissä esitettyjen lausumien käräjäoikeus katsoi toteuttavan herjauksen, mutteivät sen sijaan törkeää herjausta. Herjausta koskeva syyte oli vanhentunut, mutta M velvoitettiin kuitenkin maksamaan kummaakin verotarkastajalle korvausta henkisestä kärsimyksestä yhteensä 4 000 euroa. Hovioikeus pysytti tammikuussa 2006 antamallaan tuomiolla käräjäoikeuden tuomion ja KKO epäsi M:n pyytämän valitusluvan maaliskuussa 2007.
7. EIT totesi, että sananvapauteen puutumisen tuli olla oikeassa suhteessa hyväksyttäviin tavoitteisiin ja sitä oli perusteltava relevantein ja riittävin syin. HUomioon oli otettava tapauksen kaikki asianhaarat, kiistanalaiset lausumat ja niiden esittämisen olosuhteet mukaan lukien. Virkamiesten, kuten poliitikkojenkin, oli suvaittava kritiikkiään yksityishenkilöitä enemmän, joskaan heitä ei voitu täysin rinnastaa poliitikkoihin toimintansa arvostelun osalta.
8. M:n veropetosjutussa antamien lausumien osalta EIT totesi mm., että oikeudessa kultavan todistajan sananvapauden rajoittaminen ei ollut välttämätöntä, ei edes lievän rangaistuksen muodossa, muutoin kuin ainoastaan poikkeuksellisissa oloissa. Sananvapauteen puuttuminen oikeudenkäynnin aikana saattoi herättää kysymyksiä myös oikeudenkäynnin oikeudenmukaisuudesta EIS 6 artiklan kannalta. Osapuolten tasa-arvo saattoi edellyttää argumenttien vapaata vaihtoa asianosaisten välillä. Tuomioistuimenpuheenjohtajan tuli ohjata käsittelyä, mutta kyseisessä tapauksessa oikeuden puheenjohtaja ei ollut puuttunut keskusteluun eikä kehottanut todistaja M:ää peruuttamaan lausumaansa taikka ilmoittanut hänelle vakavan lausuma seurauksista. Verotarkastajilla oli lisäksi ollut oikeuden istunnossa tilaisuus osoittaa todistajan syytökset vääriksi. Yhteenvetona tältä osin EIT totesi, että verotarkastajilta oli kohtuudella voitu odottaa suvaitsevaisuutta M:n valan nojalla syytetyn todistajana antamien lausumien suhteen varsinkin, kun m:llä oli ollut todistajana velvollisuus vastata hänelle esitettyihin kysymyksiin ja siten esittää näkemyksensä tosiseikoista. EIT:n mielestä kohtuullista tasapianoa eri intressien eli kunniansuojan ja sananvapauden välillä ei puheena olevassa tapauksessa ollut löydetty. Siten EIS 10 artiklaa oli rikottu (myös) oikeudenkäynnin osalta, vaikka syyte herjauksesta oli hylätty, sillä M oli velvoitettu maksamaan 4 000 euron suuruinen korvaus verotarkastajille.
9. M:n kirjoittaman kirjan osalta EIT totesi, että kirjaa voitiin pitää poleemisena dokumenttina tai pamflettina, jolla pyrittiin edistämään julkista keskustelua. EIT:n mukaan herjauksesta tuomittavaa vankeusrangaistusta voitiin pitää sananvapauden kanssa yhteensopivana seuraamuksena vain poikkeuksellisissa oloissa erityisesti silloin, kun sananvapauden käytöllä oli loukattu vakavasti muita perusoikeuksia. M:n tapauksessa vankeusrangaistuksen määrääminen ei ollut mitenkään oikeutettua. Sellainen rangaistus oli ehdollisenakin tuomittuna väistämättä omiaan ehkäisemään julkista keskustelua julkista mielenkiintoa omaavasta tärkeästä asiasta eli tässä tapauksessa veroviranomaisten toiminnasta. EIT totesi, että Europan neuvosto oli vuonna 2007 vaatinut jäsenvaltioitaan luopumaan viipymättä vankeusrangaistuksesta herjausjutuissa. EIT:n mielestä jo seuraamusten ankaruus, ehdollinen vankeusrangaistus ja 5 000 euron suuruinen vahingonkorvaus, osoitti, että sananvapauteen puuttuminen ei ollut ollut po. tapauksessa välttämätöntä. Siten EIS 10 artiklaa oli myös kirjassa esitettyjen lausumien osalta rikottu.
10. M:n asian käsittely oli kestänyt eri oikeusasteissa yli seitsemän vuotta. Tämä oli EIT:n mielestä liian pitkä aika, minkä vuoksi myös EIS 6.1 artiklan säännöstä oikeudenkäynnin kohtuullisesta ajasta oli rikottu. - EIT velvoitti Suomen valtion maksamaan M:lle korvausta taloudellisesta vahingosta 33.390,84euroa, aineettomasta vahingosta 6.000 euroa ja oikeudenkäyntikuluista 10.000 euroa.
11. Niskasaaren ym. tapauksessa oli kyse free lance-toimittajan ja Seura-lehden päätoimittajan (Flinkkilä) sakkotuomiosta, jonka he olivat saaneet julkisesta herjauksesta. Lehtijuttu koski Seurassa joulukuussa 1996 julkaistua N:n kirjoittamaa artikkelia, jossa käsiteltiin Mannerheimin Lastensuojeluliiton entisen lapsiasiamiehen hyllyttämistä ja jossa väitettiin mm., ettei lapsiasiamiehelä ollut koulutusta eikä osaamista tutkimustyössä. Käräjäoikeus tuomitsi tammikuussa 2004 N:n ja F:n julkisesta herjauksesta sakkoon ja velvoitti heidät sekä lehtiyhtiön suorittamaan korvaukseksi asianomistajalle 5 000 euroa aineettomasta vahingosta. Hovioikeus pysytti vuonna 2006 käräjäoikeuden tuomion ja KKO epäsi valittajilta valitusluvan helmikuussa 2007.
12. Suomen hallitus myönsi ET:ssä rikkomuksen ja teki vaadituista korvauksista sovintotarjouksen, jonka valittajat N ja F kuitenkin hylkäsivät. EIT:n mukaan valittajat eivät olleet väittäneet lapsiasiamiehen syyllistyneen rikokseen eivätkä lehtijutussa esitetyt tiedot kokemuksen ja osaamisen puutteista olleet vääriä. Lapsiasiamiehen yksityiselämää ei ollut otettu kirjoituksessa esille. Sittemmin lehti oli julkaissut oikaisun, jossa yksiselitteisesti oli sanottu, että kirjoituksessa esitetyt maininnat lapsiasiamiehen hyllyttämisestä olivat vääriä. EIT:n mukaan valittajat eivät olleet ehkä tarkistaneet riittävästi kaikkia tietoja, heitä kuitenkin voitiin moittia vain selostuksen virheellisyydestä.
13. EIT moitti perusteluissaan suomalaisia oikeusasteita siitä, että ne eivät olleet lainkaan punninneet tuomioissaan kilpailevia lapsiasiamiehen ja valittajien intressejä eivätkä siten harkinneet asiaa siltä kannalta, oliko valittajilla ollutoikeus julkaista artikkeli. Kotimaiset tuomioistuimet eivät myöskään olleet ottaneet lainkaan huomioon lehdessä myöhemmin julkaistua oikaisua, vaikka sellaista oikaisua, jos se tapahtui ajoissa, voitiin pitää asianmukaisena hyvityksenä aiheutetusta kärsimyksestä. (Pro et contra -perustelemismetodia ei siis ole käytetty.) Huomioon ei ollut otettu myöskään sitä, olisivatko tuomittuja lievemmät seuraamukset riittäneet tyydyttämään asianomaisia intressejä. EIT piti myös tässä tapauksessa valittajille tuomittuja seuraamuksia eli sakkorangaistuksia ja korvausvelvollisuutta suhteettomina ja sananvapauden kannalta liian ankarina. Näin ollen ja koska sananvapauteen puuttumista ei ollut edellä mainituissa kohdin perusteltu riittävästi, EIS 10 artiklaa oli EIT:n mielestä rikottu. - Myös tässä tapauksessa 6 vuotta ja 3 kuukautta vireillä ollut oikeudenkäynti eri oikeusasteissa oli kestänyt valittajayhtiön osalta kohtuuttoman pitkään. EIT määräsi Suomen valtion maksamaan valittajille N ja F sekä Yhtyneet Kuvalehdet Oy:lle yhteisesti korvausta taloudellisesta vahingosta 28.688, 86 euroa ja oikeudenkäyntikuluista 8. 5000 euroa.
14. Suomi on saanut EIT:ltä 2000-luvulla EIt:lta nyt siis jo 14 langettavaa tuomiota ja tuomioistuimessa on vielä ainakin neljä tapausta odottamassa ratkaisua väitetystä sananvapauden loukkauksesta. Missä vika? OTT Päivi Tiilikan mukaan vika ei ole Suomen lainsäädännössä, sillä lainsäädäntömme olisi mahdollistanut myös sananvapausmyönteiset tulkinnat EIT:ssa langettaviin tuomioihin johtaneissa suomalaistapauksissa. Tähän käsitykseen voidaan perustellusti yhtyä. Vika on, kuten olen itsekin aiemmin eri yhteyksissä todennut, suomalaisten tuomioistuinten, myös KKO:n, asenteissa sekä lain sanamuotoon ja lakien säätämisvaiheessa esitettyihin esitöihin kiinteästi nojautuvassa legalistisessa tulkintametodissa. Esimerkiksi Ruotsissa on vallalla toisenlainen eli avoimuuden, realististen näkökohtien sekä ihmisoikeuksien huomioon ottamiseen ja ihmisoikeustuomioistuimen ratkaisukäytäntöön nojautuva tulkintametodi.
15. Ihmisoikeudet eivät ole juurtuneet suomalaiseen oikeuskäytäntöön. Tästä minun mielestäni suurimman vastuun kantaa korkein oikeus, joka on ennakkopäätöksillään ohjannut vanhentuneisiin lain esitöihin perustuvaa laintulkintaa ihmisoikeuksien sijasta. Esimerkiksi ennakkopäätöksessä KKO 2002:55 (ns. Hardwick-tapaus), johon alemmat oikeudet ovat sittemmin perustaneet ratkaisujaan, korkein oikeus on sivuuttanut sananvapausaspektin ja ihmisoikeustuomioistuimen ratkaisukäytännön kokonaan.
Lähettänyt Jyrki Virolainen klo 7/10/2010 9 kommenttia:
Tunnisteet: EIT:n Suomea koskevat ratkaisut, ihmisoikeudet, ihmisoikeustuomioistuin, KKO 2002:55, Korkein oikeus, kunnianloukkaus, laintulkinta, sananvapaus, tuomion perustelut, yksityisyyden suoja
keskiviikko 7. heinäkuuta 2010

MTK lataa tiukat reunaehdot ilmastotoimille, huonoihin päätöksiin Suomella ei ole enää varaa

SU 23.06.2019 Hallituksen ilmastovouhotus

SU 08.09.2019 Keskustan kannatus ei kasva vihervasemmiston aisankannattajana hallituksessa. Muista tämä Katri Kulmuni!

PE 06.09.2019 Kehitysapu ja haittamaahanmuutto budjetin alijäämän syy

Keskustan on tehtävä oma ratkaisunsa asiassa ja pelastettava Suomi kuten Paavo Väyrynen ja Jarmo Korhonen esittävät.

Paavo Väyrynen palaa keskustaan, ”enemmistö keskustalaisista on minun kannallani”

Uskon, että uusi hallitus muodostettaneen eduskuntavaalien jälkeen perussuomalaisten, keskustan, kristillisten ja sdp:n kesken, sillä kokoomus on äärioikeistoa ja vasemmistoliitto ja vihreät äärivasemmistoa. SDP:n vasemmistolaistuminen huolestuttaa minua.

Lähettänyt klo

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Tilaa: Lähetä kommentteja (Atom)