Raution tohtorit -kokoelma laajenee: Ensi kesän taidenäyttelyssä loistavat rautiolainen yrittäjyys ja huima siirtolaishistoria

 

Raution tohtorit -kokoelma laajenee: Ensi kesän taidenäyttelyssä loistavat rautiolainen yrittäjyys ja huima siirtolaishistoria

KALAJOKI / RAUTIO

Rautio tunnetaan poikkeuksellisen suuresta tohtorimäärästään suhteessa asukaslukuun. Tämä paikallinen ylpeys sai konkreettisen muodon, kun taiteilija Tanja Luukkosen piirtämät Raution tohtoreiden muotokuvat asetettiin näytteille Erkki Ahon kokoelmanäyttelyssä. Tällä hetkellä virallinen aakkosellinen luettelo kattaa jo 28 tohtoria. Ensi kesän Rautio-viikolla Raution Raatihuoneella nähtävä taidenäyttely laajenee kuitenkin merkittävästi, kun sivistyshistorian rinnalle nousevat kaksi muuta rautiolaisen mielenlaadun kulmakiveä: periksiantamaton yrittäjyys ja kansainvälinen siirtolaisuus.

– Rautiolaisuus on mielenlaatu, jossa yhdistyvät sitkeys, tiedon jano sekä rohkeus astua suoraan maailmannäyttämölle. Tohtoreiden lisäksi kylän maaperä on kasvattanut poikkeuksellisia visionäärejä teollisuuden ja talouden aloille. He ansaitsevat paikkansa näyttelyssä, taidenäyttelyn kokoonpanija Erkki Aho taustoittaa.

Teollisuusneuvos ja Guinnessin ennätysmies mukaan kokoelmaan

Uusina muotokuvina näyttelyssä tullaan näkemään kaksi suomalaista ja kansainvälistä teollisuushistoriaa muovannutta miestä, joiden juuret juontavat syvälle Raution multaan.

Ensimmäinen heistä on teollisuusneuvos Antti Eemeli Niska (1912–1985). Niska oli Vieska Maansiirron ja Vieskan Konepajan perustaja, joiden fuusiosta syntyi 1970-luvulla satoja ihmisiä työllistänyt suuryhtiö Vieskama Oy. Hänen rohkeat investointinsa ja Hituran kaivoksen historiallinen jättiurakka loivat pohjan koko seutukunnan nykyiselle metalli- ja teollisuusosaamiselle.

Toinen uusi kasvo on amerikansuomalainen rakennusinsinööri Alpo J. Tokola (1926–2013), jonka johtama Fremont-sillan vallankumouksellinen jättinosto Portlandissa vuonna 1973 kirjattiin suoraan Guinnessin ennätyskirjaan. Tokola teki mittavan kansainvälisen uran pilvenpiirtäjien, siltojen ja öljynporaustasanteiden parissa, ja hänestä tuli julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuushankkeiden uranuurtaja Yhdysvalloissa.

Molemmat miehet sitovat näyttelyn uudet teemat yhteen: Niska edustaa kotimaista raskasta yrittäjyyttä ja Tokola puolestaan maailmalle suuntautunutta siirtolaisuutta ja sieltä käsin saavutettua globaalia menestystä. Rautiolainen yrittäjähenki kytkeytyy näyttelyssä myös pääministeri Juha Sipilän tunnettuun elämäntyöhön ja it-uraan.

Suomen intensiivisintä siirtolaishistoriaa

Yrittäjyyden lisäksi ensi kesän näyttely pureutuu syvällisesti Raution poikkeukselliseen siirtolaishistoriaan, joka edustaa suhteellisesti mitattuna Suomen kaikkein vilkkainta kärkeä. Vuodesta 1866 alkaneen muuttoliikkeen aikana Rautiosta lähti maailmalle – Venäjälle, Pohjois-Amerikkaan, Australiaan, Ruotsiin ja Kanadaan – yhteensä huimat 889 siirtolaista.

Kun tätä lukua peilataan vuoden 1900 asukaslukuun, joka oli vain hieman yli 1 300 henkeä, vastaa lähtijöiden määrä peräti 60–65 prosenttia kunnan yhden aikakauden väkiluvusta. Siinä missä Itä- ja Etelä-Suomesta muutettiin kotimaan tehdaskaupunkeihin tai Pietariin, Raution ja muun suomenkielisen Pohjanmaan rannikkoseudun nuoret suuntasivat sankoin joukoin valtameren taakse.

Näyttelyssä kunnioitetaan näitä rohkeita lähtijöitä ja palautetaan mieliin se osaaminen ja ne ”Amerikan dollarit”, jotka paluumuuttajien mukana palasivat kehittämään kotiseutua.

Edesmenneen Helena Petäistön perintö vahvasti läsnä

Ensi kesän näyttelyssä ja Rautio-viikolla tulee olemaan vahva painotus myös heinäkuussa 2026 menehtyneen legendaarisen toimittajan ja tietokirjailijan Helena Petäistön muiston kunnioittamisessa. Raution oman suurlähettilään muotokuva, jonka on maalannut taiteilija Rositsa Tancheva, tulee olemaan näyttelyssä kunniapaikalla.

Petäistö eli ja hengitti kotiseutuaan loppuun saakka, ja piti vielä viimeisellä viikollaan Rautio-viikolla täydelle salille koskettavan esitelmän rautiolaisen talonpoikaiskartanon tarinoista. Näyttelyn yhteydessä herätetään keskustelua myös Petäistön sydämenasiasta: Kalajoen vanhan apteekintalon hirsien pystyttämisestä ja pelastusprojektista takaisin heräävään elämään Rautiossa.