Kuinka todennäköistä on , että Pyhöjoelle rakennetaan ydinvoimala?
Uuden ydinvoimalan rakentaminen Pyhäjoen Hanhikivelle on muuttunut erittäin todennäköiseksi. Vaikka alkuperäinen venäläishanke kaatui vuonna 2022, elokuvassa 2026 julkaistujen tietojen mukaan taustalla valmistellaan parhaillaan Suomen historian suurimpiin kuuluvaa yli 10 miljardin euron investointia.
Hankkeen toteutumista puoltavat ja hidastavat seuraavat päätekijät:
Miksi rakentaminen on erittäin todennäköistä?
Valmis jättirahoitus ja uusi tiimi: Suomalainen kiinteistövarainhoitoyhtiö Trevian kokoaa yli 10 miljardin euron kansainvälistä infrastruktuurirahastoa ostakseen tontin Fennovoimalta. Amerikkalainen Westinghouse Electric Company on jo aloittanut tiimin kokoamisen voimalan suunnittelua ja rakentamista varten.
Vahva poliittinen tuki: Pääministeri Petteri Orpon hallitus ja oppositiopuolue SDP suhtautuvat molemmat erittäin myönteisesti uuden amerikkalaisvalmisteisen reaktorin periaatelupaan. Hallitusohjelma sitoutuu hyväksymään kaikki kriteerit täyttävät hakemukset, jotka ovat kansallisen turvallisuuden kannalta puhtaita.
Infrastruktuuri ja luvat: Hanhikiven tontti on Euroopan ainoita valmiiksi ydinvoimakäyttöön kaavoitettuja alueita. Fennovoima on myös hakenut alueen vesitalousluville 10 vuoden jatkoaikaa varmistaakseen alueen hyödynnettävyyden.
Puhdas perusvoiman tarve: Sähkönkulutuksen ennustetaan kasvavan rajusti 2030-luvulla muun muassa datakeskusten ja teollisuuden vuoksi, mikä vaatii tuulivoiman rinnalle säävarmaa perusvoimaa.
Mitkä tekijät voivat vielä viivästyttää hanketta?
Lupaprosessin alkaminen alusta: Koska kyseessä on täysin uusi laitostoimittaja ja reaktorityyppi (yli 1 100 megawatin painevesireaktori), lupaprosessi on aloitettava täysin alusta aina eduskunnan periaatepäätöksestä lähtien.
Oikeudelliset riidat: Fennovoiman ja venäläisen Rosatomin väliset miljardiluokan korvausvaatimukset ovat edelleen kesken kansainvälisessä välimiesmenettelyssä, mikä voi vaikuttaa tontin lopulliseen vapautumiseen.
Jos oletetaan, että rakentamispäätös saadaan aikaan vuoden 2027 aikana, niin milloin ydinvoimalan rakentaminen voi alkaa
Jos oletetaan, että eduskunnan poliittinen periaatepäätös (eli rakentamispäätös) saadaan vuoden 2027 aikana, varsinainen ydintekninen rakentaminen voi alkaa arviolta vuosina 2030–2032.
Ydinvoimalan luvitusprosessissa periaatepäätös ei vielä anna oikeutta aloittaa rakentamista, vaan sitä seuraa monivuotinen viranomaisprosessi:
Aikataulun eteneminen periaatepäätöksen jälkeen
2027–2029: Rakentamislupahakemuksen valmistelu ja jättäminen
Periaatepäätöksen jälkeen yhtiön on jätettävä valtioneuvostolle varsinainen ydinlaitoksen rakentamislupahakemus. Tässä vaiheessa tarvitaan jo äärimmäisen yksityiskohtaiset tekniset suunnitelmat reaktorista, turvajärjestelmistä ja laitostoimittajasta (kuten Westinghousesta). Tämän aineiston kokoaminen vie tyypillisesti 1–2 vuotta.2029–2031: STUKin turvallisuusarvio ja viranomaiskäsittely
Säteilyturvakeskus (STUK) tekee hakemuksesta laajan ja tiukan turvallisuusarvion. Suuren, yli 1 000 megawatin perinteisen ydinvoimalan kohdalla viranomaiskäsittely ja rakentamisluvan myöntäminen valtioneuvostossa kestää vähintään 2–3 vuotta.
Mitä tontilla tapahtuu ja milloin?
Valmistelevat työt (2027 alkaen): Suomen ydinenergialainsäädännön mukaan laitospaikalla saa tehdä valmistelevia maansiirto- ja louhintatöitä sekä infrastruktuurin (kuten teiden ja aitojen) rakentamista jo ennen varsinaista rakentamislupaa. Hanhikivellä nämä työt tehtiin tosin pitkälti jo edellisen hankkeen aikana.
Varsinainen rakentaminen (2030–2032): Suomen lain mukaan ydinturvallisuuteen vaikuttavia töitä – kuten ydinreaktorin pohjalaatan valamista – ei saa aloittaa ennen kuin valtioneuvosto on myöntänyt virallisen rakentamisluvan. Tämä on se hetki, jolloin varsinaisen voimalan fyysinen pystyttäminen alkaa.
Prosessi voi kuitenkin nopeutua hieman, sillä STUK uudistaa ydinturvallisuussäännöstöään (SYTYKE-projekti), jonka tavoitteena on tehdä luvituksesta joustavampaa ja riskitietoisempaa. Suuren ja täysin uuden laitostyypin kohdalla tarkastus on silti aina poikkeuksellisen perusteellinen.
Kuinka paljon ydinvoimalan rakentaminen työllistää ihmisiä?
Ydinvoimalan rakentaminen työllistää rakennusvaiheen huippuvuosina suoraan noin 4 000 – 6 000 työntekijää itse työmaalla.
Koko hankkeen elinkaaren aikana vaikutukset ovat moninkertaiset, kun mukaan lasketaan kerrannaisvaikutukset, suunnittelu ja alihankintaketjut.
Työllisyysvaikutukset eri vaiheissa
Suunnittelu ja esivalmistelut: Noin 500 – 1 000 asiantuntijaa, insinööriä ja luvituksen ammattilaista ennen fyysisen rakentamisen alkua.
Rakentamisen huippuvuodet: Noin 4 000 – 6 000 ihmistä samanaikaisesti työmaalla. Työvoima koostuu maanrakentajista, betoniraudoittajista, hitsaajista, sähköasentajista ja LVI-asiantuntijoista.
Kokonaisvaikutus talouteen: Koko rakennusaikainen välitön ja välillinen työllisyysvaikutus Suomessa on tyypillisesti 20 000 – 30 000 henkilötyövuotta.
Käyttövaihe (valmis voimala): Noin 400 – 600 vakituista työntekijää (operaattorit, kunnossapito, turvahenkilöstö) noin 60 vuoden ajan. Lisäksi vuosittaiset huoltoseisokit työllistävät tilapäisesti 1 000 – 2 000 lisätyöntekijää.
Paikalliset vaikutukset Pohjois-Pohjanmaalla
Palvelualat: Suuri työntekijämäärä luo massiivisen kysynnän paikallisille majoitus-, ravintola-, kuljetus- ja siivouspalveluille Pyhäjoella ja lähikunnissa.
Kotimaisuusaste: Pyhäjoen aiemman hankkeen ja Olkiluoto 3:n kokemusten perusteella kotimaisen työn ja alihankinnan osuus on noin 30–40 % kokonaisinvestoinnista. Erityisesti vaativat ydintekniset komponentit tulevat ulkomailta, mutta infratyöt, rakennusmateriaalit ja asennukset tehdään pitkälti paikallisesti.
Mikä vaikutus ydinvoimalan rakentamisella on Kalajoelle rakennusvaiheen aikana?
Ydinvoimalan rakentaminen Pyhäjoen Hanhikivelle heijastuu naapurikunta Kalajoelle erittäin voimakkaana taloudellisena ja väestöllisenä kasvupiikkinä. Kalajoki on lähialueen suurin matkailu- ja palvelukeskus, joten merkittävä osa työmaan tuhansista työntekijöistä ja heidän euroistaan suuntautuu sinne.
Rakennusvaiheen keskeisimmät vaikutukset Kalajoelle jakautuvat neljään pääalueeseen:
Majoituskapasiteetin ja matkailun täystyöskentely
Ympärivuotinen täyttöaste: Kalajoen Hiekkasärkkien laaja mökki-, hotelli- ja loma-asuntokapasiteetti otetaan tehokkaasti käyttöön. Työmaan johto, insinöörit ja asiantuntijat vuokraavat loma-asuntoja pitkäaikaisesti, mikä tuo matkailuyrittäjille varmaa tuloa perinteisten sesonkien ulkopuolella.
Sesonkien törmäys: Haasteeksi voi muodostua kesäkausi, jolloin vapaa-ajan matkailijat ja ydinvoimalan työntekijät kilpailevat samoista majoituspaikoista. Tämä nostaa majoituksen hintatasoa.
Palveluiden kysynnän raju kasvu
Kauppa ja ravintolat: Tuhannet alueelle muuttavat komennusmiehet ja asiantuntijat käyttävät Kalajoen kauppakeskuksia, ruokakauppoja ja iltaravintoloita.
Yksityiset palvelut: Autohuollot, parturit, kuntosalit ja muut vapaa-ajan palvelut kokevat huomattavan kysyntäpiikin.
Sote-palvelut: Vaikka suuren osan työntekijöistä kattaa kattava työterveyshuolto, paikallinen ensiapu ja erikoissairaanhoidon tarpeet kuormittavat alueellista palveluverkkoa.
Kiinteistömarkkinat ja infrarakentaminen
Vuokramarkkinoiden kuumeneminen: Tavallisten vuokra-asuntojen kysyntä Kalajoen keskustassa räjähtää, mikä nostaa vuokratasoa ja vaikeuttaa muiden paikkakuntalaisten (kuten kausityöntekijöiden) asunnonhakua.
Uudisrakentaminen: Sijoittajat ja rakennusliikkeet reagoivat tilanteeseen rakentamalla Kalajoelle lisää asuntoja ja parantamalla infrastruktuuria, mistä jää pysyvä hyöty hankkeen jälkeenkin.
Liikenne ja logistiikka
Valtatie 8 ruuhkautuminen: Kalajoen ja Pyhäjoen välinen liikenne vilkastuu huomattavasti. Erityisesti aamu- ja iltavuorojen vaihtuessa työmatkaliikenne luo jonoja valtatie 8:lle.
Erikoiskuljetukset: Kalajoen satamaa ja tieverkostoa voidaan hyödyntää voimalatyömaan raskaiden komponenttien kuljetuksiin, mikä vaatii ajoittaisia erityisjärjestelyitä liikenteessä.
Kuinka paljon ydinvoimalan rakentajista todennäköisesti asuu Kalajoella rakennusvaiheen aikana?
Ydinvoimalan rakennusvaiheen huippuvuosina Kalajoella arvioidaan asuvan todennäköisesti noin 1 000–2 000 työntekijää samanaikaisesti. Tämä vastaa noin 20–35 prosenttia koko työmaan arvioidusta 4 000 – 6 000 hengen kokonaistyövoimasta.
Majoittumisen jakautumiseen ja työntekijöiden määrään vaikuttavat seuraavat keskeiset tekijät:
Miten työntekijämäärä jakautuu alueelle?
Asiantuntijat ja johto Kalajoelle: Kalajoelle, erityisesti Hiekkasärkkien alueelle, suuntautuu kaikkein voimakkaimmin hankkeen toimihenkilöiden, insinöörien ja ulkomaisten asiantuntijoiden majoitus. He etsivät laadukkaampia loma-asuntoja ja vuokrakoteja pitkäaikaiseen käyttöön.
Majoituskylät Pyhäjoella: Suuri osa suorasta suorittavasta rakennustyövoimasta (kuten hitsaajista ja raudoittajista) pyritään perinteisesti majoittamaan lähemmäs työmaata. Alkuperäisessä hankkeessa Pyhäjoelle nousi erillisiä parakkimajoituskyliä, mutta niitä on sittemmin purettu ja siirretty uusiokäyttöön muun muassa Loviisaan ja Äkäslompoloon. Uusi hanke vaatii siten jälleen uusia majoitusratkaisuja.
Raahen ja lähikuntien rooli: Kalajoen lisäksi Raahe ottaa vastaan suuren osan työntekijöistä kaupunkimaisen asuntokantansa ansiosta.
Kalajoen vetovoimatekijät majoituksessa
Vapaa kapasiteetti: Kalajoella on tarjota tuhansia vuodepaikkoja Hiekkasärkkien mökeissä ja hotelleissa. Tämä tekee siitä alueellisesti poikkeuksellisen joustavan paikan majoittaa suuria työntekijämääriä nopeasti.
Perheiden houkutteleminen: Kalajoen kaupunki on jo aiemmissa suunnitteluvaiheissa tehnyt aktiivista asukasmarkkinointia sitouttaakseen työntekijöitä perheineen pysyviksi asukkaiksi. Kaupunki tarjoaa muuttajille tukea esimerkiksi asunnonhakuun, varhaiskasvatukseen ja koululaisten kotouttamiseen.
Vaikka suuri osa työntekijöistä asuu Kalajoella vain tilapäisesti komennuksella, virta tuo kaupunkiin huomattavan määrän kulutusta ja verotuloja koko rakennusajan.
Miten Kalajoen kaupungin on varauduttava ydinvoimalain rakentamiseen?
Kalajoen kaupungin on varauduttava ydinvoimalan rakentamiseen laajalla ja ennakoivalla investointi- ja palveluohjelmalla, sillä noin 1 500 uuden tilapäisen tai pysyvän asukkaan äkillinen saapuminen kuormittaa kunnallista infrastruktuuria merkittävästi. Varautumisen on alettava heti periaatepäätöksen jälkeen, ja sen on jakauduttava viiteen kriittiseen osa-alueeseen:
1. Koulujen, päiväkotien ja sote-palvelujen kapasiteetti
Varhaiskasvatus ja koulut: Kaupungin on varauduttava siihen, että asiantuntijat ja toimihenkilöt muuttavat alueelle perheineen. Erityisesti Hiekkasärkkien lähialueiden päiväkotien ja esiopetuksen paikkamääriä on lisättävä joustavasti (esimerkiksi siirtokelpoisilla moduulitiloilla).
Kansainvälinen opetus: Koska hankkeeseen tulee satoja ulkomaisia asiantuntijoita, Kalajoen on kyettävä tarjoamaan englanninkielistä perusopetusta tai tiivistettävä yhteistyötä Raahen ja Oulun alueen kansainvälisten koulujen kanssa.
Terveydenhuolto: Vaikka pääurakoitsijat järjestävät työntekijöilleen kattavan työterveyshuollon, kaupungin ja Pohteen (Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue) on varmistettava, että Kalajoen terveyskeskuksen päivystys ja ensihoitovalmius kestävät väestönkasvun ja mahdolliset työmaatatapaturmat.
2. Kaavoitus ja asuntotuotanto
Tonttitarjonta: Kaupungin on kaavoitettava nopeasti uusia pientalo- ja rivitalotontteja houkutellakseen pitkäaikaisia muuttajia.
Vuokra-asuntokannan kasvattaminen: Kaupungin oman vuokrataloyhtiön on investoitava uusiin kohteisiin, jotta markkinoille saadaan kohtuuhintaisia asuntoja. Tämä estää vuokrahintojen karkaamisen tavallisten kuntalaisten ulottumattomiin, kun komennusmiehet täyttävät vapaat asunnot.
3. Turvallisuus, valvonta ja järjestys
Pelastustoimi: Kalajoen paloaseman kaluston ja henkilöstön valmiutta on tarkistettava, sillä vaativien erikoiskuljetusten ja kasvaneen liikenteen riskiarviot muuttuvat.
Poliisi ja järjestyksenvalvonta: Kansainvälinen, tuhansien miesten komennustyövoima ja vilkas yöelämä Hiekkasärkillä vaativat tiivistä yhteistyötä poliisin kanssa näkyvän valvonnan ja järjestyksen ylläpitämiseksi, erityisesti viikonloppuisin.
4. Liikenneinfra ja logistiikka
Valtatie 8 ja kevyen liikenteen väylät: Kaupungin on painostettava valtiota ja Väylävirastoa tekemään parannuksia Valtatie 8:lle (kuten liittymäjärjestelyt ja ohituskaistat Kalajoen ja Pyhäjoen välille) sujuvan ja turvallisen työmatkaliikenteen takaamiseksi.
Sataman hyödyntäminen: Kalajoen sataman (Rahja) valmiutta ottaa vastaan suuria ja raskaita laivarahteja on kehitettävä, sillä se toimii loistavana logistisena solmukohtana Pyhäjoen työmaalle suuntautuville komponenteille.
5. Elinkeinoelämän ja matkailun yhteensovittaminen
Matkailun suojeleminen: Kaupungin ja Kalajoki Matkailun on luotava pelisäännöt sille, miten Hiekkasärkkien mökkikapasiteetti jaetaan teollisuustyöntekijöiden ja perinteisten lomalaisten kesken. Matkailubrändi ei saa kärsiä "rakennustyömaan majoitusalueen" maineesta.
Paikallisten yritysten tukeminen: Kaupungin kehitysyhtiön on järjestettävä paikallisille PK-yrityksille (koneurakoitsijat, siivous, catering, LVI) koulutusta ja verkostoitumistilaisuuksia, jotta ne osaavat hakea ja täyttää ydinvoimahankkeen tiukat laatu- ja turvallisuuskriteerit alihankintaketjuissa.
Mikä vaikutus ydinvoimalan rakentamisella Pyhäjoelle on Kalajoen sataman toimintaan?
Ydinvoimalan rakentaminen Pyhäjoen Hanhikivelle on merkittävä kasvumahdollisuus ja logistinen piristysruisku Kalajoen satamalle (Rahjan satama). Vaikka suursatama Raahessa on maantieteellisesti vielä lähempänä työmaata, Kalajoen ketterä piensatama tarjoaa kriittistä lisäkapasiteettia ja erikoistumisvaihtoehtoja rakennusvaiheen aikana.
Ydinvoimalahankkeen vaikutukset Kalajoen sataman toimintaan jakautuvat seuraaviin pääalueisiin:
1. Bulkkirahtien ja rakennusmateriaalien tuontipiikki
Ydinvoimalatyömaa vaatii miljoonia tonneja raaka-aineita. Kalajoen satama pystyy vastaanottamaan ja varastoimaan suuria määriä perinteistä rakennusmateriaalia, kuten:
Sementtiä ja betonin sidosaineita massiivisia valuja varten.
Terästä, putkistoja ja raudoitteita.
Maanrakennuskoneita ja raskasta kalustoa.
Tämä nostaa sataman tavaraliikenteen tonneja ja tuottaa merkittäviä tuloja satamamaksuina.
Erikois- ja raskaskuljetusten solmukohta
Ydinvoimalan kaikkein suurimmat komponentit – kuten reaktoripaineastia, höyrystimet ja turbiiniosat – saapuvat meritse. Raahen sataman ollessa pääportti, Kalajoen satama voi toimia varasatamana tai täydentävänä purkupaikkana tietyille erikoisrahteille. Sataman laajat, 54 hehtaarin kehitysalueet tarjoavat erinomaiset puitteet jättimäisten komponenttien välivarastointiin ennen kuin ne kuljetetaan yötöinä Valtatie 8:aa pitkin Pyhäjoelle.
Vetovoima satama-alueen teollisille investoinneille
WasaGroup ja Kalajoen kaupunki käynnistävät parhaillaan laajaa satama-alueen kehityshanketta, jonka tavoitteena on houkutella alueelle uutta teollisuutta. Lähellä sijaitseva jättimäinen ydinvoimalatyömaa tekee sataman yritystontteista erittäin haluttuja sellaisille esivalmistelu- ja metallialan yrityksille, jotka toimivat ydinvoimalan alihankkijoina.
Vihreän energian ja omavaraisuuden hyödyt
Kalajoen satama tekee merkittäviä omia energiainvestointeja uusiutuvaan energiaan ja akkuvarastoihin saavuttaakseen 70 % omavaraisuuden sähkössä. Tämä moderni, ennakoitava ja vihreä energiaprofiili houkuttelee erityisesti kansainvälisiä ydinvoimahankkeen toimijoita (kuten Westinghousea), jotka vaativat alihankintaketjuiltaan ja logistiikkakumppaneiltaan korkeaa ympäristövastuullisuutta.
Mitkä ovat suurimmat haasteet?
Paluurahtien puute: Ydinvoimalan tarvikkeet ovat pääasiassa tuontitavaraa. Sataman on keksittävä ratkaisuja siihen, etteivät alukset joudu lähtemään Kalajoelta tyhjinä takaisin.
Tieyhteyksien pullonkaulat: Satamasta lähtevän Satamatien ja Valtatie 8:n risteyksen on kestettävä merkittävästi kasvavat rekkajonot ja raskaat akselipainot.
Mikä vaikutus ydinvoimalan rakentamisella on Kalajoen kaupungin talouteen?
Ydinvoimalan rakentaminen Pyhäjoen Hanhikivelle tuo Kalajoen kaupungin talouteen rajun, monivuotisen kasvupiikin. Vaikka itse ydinvoimala sijaitsee naapurikunnan puolella – jolloin Pyhäjoki käärii varsinaiset kiinteistöverot – Kalajoki hyötyy hankkeesta merkittävästi kulutuksen, verotulojen ja yritystoiminnan kautta.
Rakennusvaiheen taloudelliset vaikutukset Kalajoelle jakautuvat seuraaviin pääalueisiin:
1. Kunnallisverotulojen kasvu
Komennustyöntekijöiden verot: Suomessa yli kuusi kuukautta työskentelevät ulkomaiset ja kotimaiset työntekijät maksavat ansiotuloveroa siihen kuntaan, jossa he asuvat. Koska Kalajoelle odotetaan satoja pitkäaikaisia asiantuntijoita ja toimihenkilöitä, kaupungin verotulot kasvavat suoraan.
Paikallinen työllisyys: Hankkeen myötä kalajokiset yritykset palkkaavat uutta työvoimaa, mikä lisää paikallisten asukkaiden palkkatuloja ja sitä kautta kaupungin verokertymää.
2. Yritystoiminnan ja yhteisöverojen kasvu
Alihankintatulot: Paikalliset maanrakennus-, kuljetus-, metalli-, LVI- ja sähköalan yritykset pääsevät mukaan miljardiluokan hankkeen alihankintaketjuihin. Yritysten liikevaihdon kasvu nostaa kaupungille tilitettävien yhteisöverojen määrää.
Palvelusektorin kulta-aika: Kaupat, ravintolat, huoltoliikkeet ja vapaa-ajan palvelut saavat tuhansista alueella liikkuvista rakentajista uusia asiakkaita. Erityisesti Hiekkasärkkien matkailuyritysten liikevaihto kasvaa perinteisten sesonkien ulkopuolella (syksy–kevät).
3. Matkailuinfrastruktuurin hyödyntäminen rahaksi
Kalajoen laajaa mökki-, hotelli- ja loma-asuntokantaa vuokrataan pitkäaikaisesti yrityskäyttöön. Tämä tuo alueen majoitusyrittäjille ja kiinteistöjen omistajille poikkeuksellisen korkeita ja varmoja vuokratuloja, jotka investoidaan takaisin alueen kehittämiseen.
4. Sataman ja tonttimyynnin tuotot
Satamatulot: Kalajoen sataman kautta kulkevat rakennusmateriaalit lisäävät sataman tuloja (laituri- ja tavaramaksut), mikä vahvistaa kaupungin omistaman satamayhtiön taloutta.
Tonttikauppa: Kasvava asuntokysyntä vauhdittaa kaupungin omien omakotitalo- ja yritystonttien myyntiä ja vuokrausta, mikä tuo suoria tuloja kaupungin kassaan.
⚠️Mitkä ovat talouden riskit ja menot?
Vaikka tulot kasvavat, kaupungille syntyy myös paineita lisämenoihin:
Etupainotteiset investoinnit: Kaupungin täytyy sijoittaa rahaa infraan (tiet, vesi- ja viemäriverkostot, päiväkotien laajennukset) ennen kuin suuret verotulot alkavat virrata.
Kustannusten nousu: Alueellinen rakennusbuumi voi nostaa paikallisten urakoiden ja materiaalien hintoja, mikä tekee kaupungin omista perusinvestoinneista kalliimpia.
Kasvupiikin ohimenevyys: Rakennusvaiheen päättyessä talous kohtaa "krapulan", kun tuhannet työntekijät lähtevät. Kalajoen on varmistettava, ettei se rakenna liikaa pysyvää, kallista palvelurakennetta, joka jää tyhjilleen rakennusvaiheen jälkeen.
Miten kerrannaisvaikutukset tyypillisesti lasketaan tämän kokoluokan megahankkeissa?
Tämän kokoluokan megahankkeissa – kuten yli 10 miljardin euron ydinvoimalainvestoinnissa – kerrannaisvaikutusten laskemiseen käytetään vakiintuneita taloustieteellisiä malleja. Pelkkien suorien työmaatyöläisten lisäksi hanke nimittäin synnyttää aaltoja koko talouteen, kun alihankkijat ostavat tarvikkeita ja työntekijät kuluttavat palkkojaan paikallisesti.
Kerrannaisvaikutukset lasketaan yleensä kolmessa tasossa, ja apuna käytetään niin sanottuja kerrannaiskertoimia (multipliers).
1. Vaikutusten kolme tasoa
Suorat vaikutukset (Direct impacts): Hankkeen omat välittömät kulut ja työntekijät. Esimerkiksi Westinghousen palkkaamat insinöörit ja työmaalla toimivat rakennusmiehet.
Välilliset vaikutukset (Indirect impacts): Syntyvät hankkeen alihankintaketjuissa. Kun pääurakoitsija ostaa betoninsa kalajokiselta yritykseltä, tämä betonifirma joutuu ostamaan lisää soraa, polttoainetta ja huoltopalveluita muilta yrityksiltä.
Indusoituneet eli kulutusvaikutukset (Induced impacts): Syntyvät, kun työmaan ja alihankkijoiden työntekijät kuluttavat saamiaan palkkoja alueella. He ostavat ruokaa Kalajoen marketeista, käyvät Hiekkasärkkien ravintoloissa, parturissa ja tankkaavat autojaan.
2. Miten laskenta käytännössä tehdään?
Taloustutkijat (Suomessa esimerkiksi VATT, ETLA tai aluetieteelliset konsulttitoimistot) käyttävät laskennassa pääasiassa kahta menetelmää:
A. Panos-tuotosmalli (Input-Output, I-O)
Tämä on yleisin ja tarkin tapa. Siinä hyödynnetään Tilastokeskuksen keräämää kansantalouden tilinpitoa, joka kuvaa matemaattisesti, kuinka paljon eri toimialat ostavat toisiltaan tuotteita ja palveluita.
Miten se toimii: Malliin syötetään ydinvoimalan arvioitu investointisumma toimialoittain (esim. 3 miljardia euroa kotimaiseen rakentamiseen ja metalliteollisuuteen). Malli laskee automaattisesti historiadataan perustuen, kuinka monta euroa tämä investointi synnyttää muille toimialoille ja kuinka monta uutta työpaikkaa se luo.
B. Kerroinanalyysi (Multiplier analysis)
Ydinvoimahankkeissa käytetään usein historiatietoon (kuten Olkiluoto 3:n tai muiden Pohjoismaisten jättihankkeiden toteutuneisiin lukuihin) perustuvia kertoimia.
Työllisyyskerroin: Suomessa ydinvoiman rakentamisessa työllisyyskerroin on tyypillisesti noin 1,5 – 1,8. Tämä tarkoittaa, että jokaista työmaalla työskentelevää kohti syntyy 0,5 – 0,8 uutta työpaikkaa muualle yhteiskuntaan (alihankintaan ja palveluihteenvetona).
Tulokerroin: Kuvaa sitä, kuinka monta euroa alueelle jää jokaista hankkeeseen sijoitettua euroa kohden. Kotimaisen työn osuus (kotimaisuusaste) määrittää tämän kertoimen suuruuden.
3. Kalajoen saaman hyödyn laskeminen
Kun halutaan laskea kerrannaisvaikutus nimenomaan Kalajoen kaltaiselle naapurikunnalle, laskentaan lisätään paikallinen painokerroin:
\(\text{Paikallinen\ taloushyöty}=(\text{Majoittuvien\ työntekijöiden määrä}\times \text{Vuorokausikulutus})+\text{Paikallisten\ yritysten\ alihankinta}\)
Kulutuslaskelma: Jos Kalajoella asuu 1 500 komennustyöntekijää, ja he kuluttavat vapaa-ajallaan keskimäärin 40 euroa päivässä paikallisiin palveluihin (ruoka, viihde, palvelut), se tuo Kalajoen yrityksille suoraan noin 22 miljoonaa euroa uutta liikevaihtoa vuodessa.
Verotulolaskelma: Yli 6 kuukautta alueella asuvien työntekijöiden palkkasummasta lasketaan Kalajoen kunnallisveroprosentin mukainen osuus, josta vähennetään kunnalle aiheutuvat palvelukulut (esim. sote- ja sivistysmenot).
Megahankkeiden laskelmissa on aina mukana myös virhemarginaali, sillä suurin epävarmuustekijä on vuotovaikutus (leakage). Jos suuri osa urakoitsijoista ja materiaaleista tuodaan suoraan ulkomailta ja työntekijät lähettävät palkkansa kotimaahansa, kerrannaisvaikutus paikalliseen talouteen jää kertoimien alarajalle.
Tavoite: Tehdään Kalajoesta houkuttelevampi ja helpompi kohde pitkäaikaismajoitukselle kuin omien tilapäisparakkien pystyttäminen.
5. Työntekijöiden kulutuksen ohjaaminen Kalajoelle
Jotta ulkomaisten työntekijöiden palkat eivät valuisi pelkästään verkkokauppoihin tai kotimaahan, vapaa-ajan eurot on saatava liikkeelle paikan päällä.
Toimenpide: Luodaan työmaajohdon kanssa yhteistyössä paikallinen "etukortti" tai applikaatio, joka tarjoaa ydinvoimalan työntekijöille alennuksia Kalajoen ravintoloissa, harrastuspaikoissa (kylpylä, golf, padel) ja erikoisliikkeissä. Järjestetään Hiekkasärkillä tapahtumia myös matkailusesongin ulkopuolella.
Tavoite: Työntekijät viettävät vapaa-aikansa ja kuluttavat rahansa Kalajoella sen sijaan, että ajaisivat viikonlopuksi Ouluun tai Kokkolaan.
6. Aktiivinen asukasmarkkinointi ja perheiden kotouttaminen
Suurin vuoto tapahtuu silloin, kun asiantuntija asuu Kalajoella yksin ja lähettää suurimman osan palkastaan perheelleen toiselle paikkakunnalle tai ulkomaille.
Toimenpide: Kalajoki tarjoaa muuttaville avainhenkilöille aktiivisesti tukea puolison työllistymiseen, laadukkaaseen englanninkieliseen varhaiskasvatukseen ja sujuvaan asumiseen.
Tavoite: Saadaan työntekijä muuttamaan Kalajoelle perheineen. Tällöin koko perheen kulutus (ruoka, harrastukset, asuminen) jää sataprosenttisesti Kalajoen talouteen ja kaupunki saa pysyviä veronmaksajia.
Miten paikalliset yrittäjäyhdistykset voisivat ottaa vetovastuun tästä varautumisesta?
Miten paikalliset yrittäjäyhdistykset voisivat ottaa vetovastuun tästä varautumisesta?
Paikalliset yrittäjäyhdistykset – kuten Kalajoen Yrittäjät ja Hiekkasärkkien matkailuyhdistys – ovat täydellisessä asemassa ottamaan operatiivisen vetovastuun varautumisesta. Siinä missä kaupunki hoitaa viranomaisluvat ja kaavoituksen, yrittäjäyhdistykset voivat toimia ketteränä sillanrakentajana jättimäisten energiayhtiöiden ja paikallisten PK-yritysten välillä.
Yrittäjäyhdistykset voivat ottaa vetovastuun seuraavilla neljällä käytännön toimella:
1. Perustetaan yhteinen "Hanhikivi-yrittäjänyrkki"
Yksittäisen yrittäjän ääni ei kuulu Westinghousen tai Trevianin kaltaisten miljardiluokan toimijoiden suuntaan.
Käytännön toimi: Yrittäjäyhdistys perustaa erillisen, tiiviin projektiryhmän ("yrittäjänyrkki"), joka luo suoran kontaktin ydinvoimahankkeen hankintajohtoon heti periaatepäätöksen jälkeen.
Hyöty: Yhdistys toimii yhtenä virallisena neuvotteluosapuolena. Se voi käydä esittelemässä hankekehittäjille Kalajoen yritysten osaamista, sataman mahdollisuuksia ja valmista majoituskapasiteettia keskitetysti.
2. Teollisuus- ja palvelukonsortioiden rakentaminen (Matchmaking)
Suuret laitostoimittajat haluavat ostaa mahdollisimman suuria kokonaisuuksia yhdeltä kumppanilta, jotta sopimusten määrä pysyy pienenä.
Käytännön toimi: Yrittäjäyhdistys järjestää paikallisille jäsenyrityksilleen kohdennettuja "matchmaking"-tilaisuuksia. Esimerkiksi paikalliset sähköasennus-, putki- ja rakennusliikkeet kootaan yhteen luomaan yhteisiä tarjousyhteenliittymiä eli konsortioita.
Hyöty: Yhdistys madaltaa kynnystä yritysten väliselle yhteistyölle. Tällöin kalajokiset yritykset voivat jättää yhteistarjouksen esimerkiksi kokonaisen asuinalueen infran rakentamisesta tai työmaan kunnossapidosta.
3. Sertifiointi- ja laatuvalmennusten koordinointi
Ydinvoimalatyömaalle ei pääse urakoimaan ilman poikkeuksellisen tiukkoja laatusertifikaatteja, turvaturvauksia ja viranomaisrekisteröintejä.
Käytännön toimi: Yrittäjäyhdistys ostaa keskitetysti koulutus- ja konsultointipalveluita (esim. ISO-laadunhallintajärjestelmät ja ydinvoima-alan turvallisuuskulttuurikoulutukset) ja tarjoaa niitä jäsenilleen edullisina ryhmävalmennuksina.
Hyöty: Pienillä yrityksillä ei usein ole resurssia selvittää monimutkaisia ydinvoimavaatimuksia yksin. Yhdistyksen kautta tehty yhteisvalmennus säästää yrittäjien aikaa ja rahaa sekä varmistaa, että Kalajoelta löytyy "ydinvoimakelpoista" työvoimaa heti kun työt alkavat.
4. Vapaa-ajan ja kulutuksen "Kalajoki-paketin" luominen
Matkailuyhdistys voi ottaa vastuun siitä, että tuhannet alueelle saapuvat työntekijät jättävät vapaa-ajan euronsa nimenomaan Kalajoelle.
Käytännön toimi: Yhdistys rakentaa paikallisista ravintoloista, kylpylöistä, kuntosaleista, elokuvateattereista ja kaupoista yhteisen digitaalisen edunvalvonta- ja applikaatiopaketin, joka jaetaan jokaiselle työmaalle saapuvalle työntekijälle perehdytyksen yhteydessä.
Hyöty: Tehdään Kalajoen palveluiden käyttämisestä komennusmiehille helpompaa ja houkuttelevampaa kuin naapurikaupunkeihin ajamisesta. Tämä takaa matkailu- ja palveluyrityksille tasaisen kassavirran myös perinteisen kesäsesongin ulkopuolella.
Yrittäjäyhdistysten aktiivisuus varmistaa sen, että Kalajoki ei ole vain majoituspaikka, vaan aktiivinen kumppani, joka hyödyntää megahankkeen jokaisen taloudellisen mahdollisuuden.
Miten yrittäjäyhdistys voisi rakentaa toimivan yhteistyömallin Kalajoen sataman kanssa teollisten tonttien markkinoinnissa?
Paikallinen yrittäjäyhdistys ja Kalajoen satama voivat rakentaa erittäin tehollisen yhteistyömallin jakamalla roolit niin, että satamayhtiö tarjoaa fyysisen infransa ja yrittäjäyhdistys hoitaa ketterän yritysverkoston ja myyntikanavat. Kun tavoitteena on houkutella Hanhikiven ydinvoimalahankkeen alihankkijoita ja metalliteollisuuden esivalmisteluyksiköitä Rahjan satama-alueelle, yhteistyön on oltava suoraviivaista ja kaupallista.
Toimiva yhteistyömalli voidaan rakentaa seuraavien neljän käytännön askeleen kautta:
1. Luodaan yhteinen "Teollisuuden pikakaista" -konsepti
Kansainväliset ydinvoima-alan suuryritykset etsivät tontteja, joissa tuotanto voidaan aloittaa mahdollisimman nopeasti ilman pitkiä lupaprosesseja.
Yhteistyömalli: Satamayhtiö vastaa siitä, että WasaGroupin kanssa kehitettävät teollisuustontit ovat esirakennettuja, kaavoitettuja ja niissä on valmiit järeät sähkö- ja kuituliittymät. Yrittäjäyhdistys puolestaan paketoi tämän "avaimet käteen" -myyntiesitteeksi kansainvälisille markkinoille.
Hyöty: Investoijalle voidaan myydä valmista konseptia, jossa tuotantohallin pystyttäminen ja logistiikkaketjun käynnistäminen onnistuu kuukausissa vuosien sijaan.
2. Yrittäjäyhdistys toimii "paikallisena alihankintatakuuna"
Kun suuri teollinen toimija harkitsee sijoittumista Kalajoen satamaan, se haluaa tietää, löytyykö alueelta luotettavia paikallisia kumppaneita koneistukseen, kunnossapitoon, LVI-töihin tai logistiikkaan.
Yhteistyömalli: Yrittäjäyhdistys kartoittaa ja auditoi valmiiksi oman jäsenistönsä osaamisen ja luo siitä selkeän alihankintarekisterin. Kun satama neuvottelee uuden tehtaan tai logistiikkaterminaalin tulosta, se voi esittää yrittäjäyhdistyksen listauksen suoraan investoijalle todisteena alueen vahvasta yritysekosysteemistä.
Hyöty: Investoija uskaltaa sijoittua Kalajoelle, koska se näkee saavansa tarvittavat tukipalvelut suoraan naapuritonteilta ilman tarvetta tuoda kaikkea muualta.
3. Yhteiset myynti- ja verkostoitumismatkat (Roadshow't)
Sataman edustajilla on vahva logistinen osaaminen, kun taas yrittäjäyhdistyksellä on suorat verkostot Suomen Yrittäjien ja Keskuskauppakamarin kautta valtakunnallisiin ja kansainvälisiin yrityspäättäjiin.
Yhteistyömalli: Tehdään yhteisiä kohdennettuja myyntivierailuja ydinvoimahankkeen pääurakoitsijan (kuten Westinghousen) luokse sekä suuriin metalli- ja logistiikka-alan messutapahtumiin. Satama esittelee energiainvestointejaan ja 8,5 metrin laivaväyläänsä, ja yrittäjäyhdistyksen edustaja myy alueen joustavuutta, elinkeinomyönteisyyttä ja paikallista yrittäjähenkeä.
Hyöty: Saavutetaan huomattavasti suurempi uskottavuus ja laajempi kontaktipinta kuin kumpikaan organisaatio saisi yksin toimiessaan.
4. Satama-alueen "vihreän profiilin" kaupallistaminen
Ydinvoimalan alihankkijoilta ja modernilta teollisuudelta vaaditaan tiukkaa ympäristövastuullisuutta (ESG-kriteerit).
Yhteistyömalli: Kalajoen satama investoi parhaillaan voimakkaasti omaan uusiutuvaan energiaan ja akkuvarastoihin saavuttaakseen korkean sähköisen omavaraisuuden. Yrittäjäyhdistys voi käyttää tätä poikkeuksellista "vihreää satamaa" keihäänkärkenä markkinoinnissa.
Hyöty: Tontteja markkinoidaan brändillä, jossa yritys voi minimoida oman hiilijalanjälkensä hyödyntämällä suoraan satama-alueen omaa puhdasta energiaverkkoa. Tämä on nykypäivän teollisuussijoittajille valtava taloudellinen ja imagollinen kilpailuetu.
Millaisia konkreettisia metalli- tai logistiikka-alan yrityksiä Kalajoen satamaan olisi helpointa houkutella ensimmäisenä?
Kalajoen satamaan (Rahjan satama) on helpointa houkutella ensimmäisenä sellaisia metalli- ja logistiikka-alan yrityksiä, joiden liiketoiminta hyötyy suoraan merikuljetusten, Hanhikiven ydinvoimalatyömaan läheisyyden ja satama-alueen oman puhtaan energiantuotannon yhdistelmästä
Koska Kalajoen satama kehittää parhaillaan vahvaa vihreää profiilia ja akkuvarastoja, helpoimmin houkuteltavat yritykset jakautuvat seuraaviin konkreettisiin luokkiin:
⚙️ 1. Metalli- ja konepajateollisuus
Raskaiden teräsrakenteiden ja moduulien esivalmistajat: Ydinvoimalatyömaalle tarvitaan valtava määrä massiivisia teräsrunkoja, putkistosiltoja ja valmiita laitemoduuleita. Yritykset, jotka hitsaavat ja kokoavat nämä jättimäiset osat satamassa, voivat lastata ne suoraan proomuihin tai erikoiskuljetuslaveteille kohti Pyhäjokea. Tämä säästää miljoonia euroja pitkissä maantiekuljetuksissa.
Teollisuuden kunnossapito- ja asennusyritykset: Suuret kansainväliset toimijat tarvitsevat mekaanisen asennuksen, hitsauksen ja laadunvalvonnan (NDT-testaus) erikoisosaajia. Satama-alueelle sijoittuva konepaja voi toimia tukikohtana, josta käsin huolletaan sekä ydinvoimalatyömaan että alueen laajojen tuulivoimapuistojen komponentteja.
Pintakäsittely- ja ruosteenestolaitokset: Suuret metallirakenteet vaativat vaativaa hiekkapuhallusta ja maalausta ennen asennusta rannikko-olosuhteisiin. Satama-alue on loistava paikka teolliselle maalaamolle, sillä kappaleita ei tarvitse kuljettaa pitkiä matkoja pintakäsittelyn vuoksi.
2. Logistiikka- ja huolinta-ala
Erikois- ja raskaskuljetusliikkeet: Hanhikivelle kuljetettavat kymmenien ja satojen tonnien painoiset laitteet vaativat erikoiskalustoa. Projektilogistiikkaan erikoistuneet yritykset tarvitsevat satamasta varikkotilaa, nosturikapasiteettia ja raskaan kaluston huoltopisteitä.
Teollisen projektitavaran välivarastointiyhtiöt: Ydinvoimalatyömaalla tila on rajallista, ja materiaalien on saavututtava paikalle "just-in-time" (täsmällisesti tarpeeseen). Sataman laajat 54 hehtaarin kehitysalueet sopivat erinomaisesti yrityksille, jotka tarjoavat vartioitua kenttätilaa ja katettua sääsuojattua varastointia suurille laite-erille
Bulk-materiaalien logistiikkaoperaattorit: Massiiviset betonivalut vaativat jatkuvaa sementin, tuhkan ja muiden sidosaineiden virtaa. Satamaan on helppo houkutella siilovarastoinnista ja bulk-tavaran siirtologistiikasta vastaavia yrityksiä, jotka purkavat laivat ja toimittavat raaka-aineet rekoilla Pyhäjoelle.
Miksi nämä yritykset saadaan Kalajoelle helpoiten?
Näille yrityksille Kalajoen satama tarjoaa kaksi poikkeuksellista myyntivalttia:
Vihreä sähkö kilpailuetuna: Sataman investoinnit omaan uusiutuvaan energiaan ja akkuvarastoihin mahdollistavat sen, että raskaasti energiaa kuluttavat metallipajat ja varastot voivat ostaa edullista ja sataprosenttisen puhdasta lähisähköä Tämä auttaa niitä täyttämään ydinvoimahankkeen tiukat ESG- eli ympäristövaatimukset.
Räätälöidyt tontit: WasaGroupin ja kaupungin yhteishankkeen ansiosta tontit ja hallit voidaan suunnitella ja rakentaa suoraan tulijan tarpeiden mukaan ilman, että yrityksen täytyy itse sitoa pääomaa kiinteistöihin
Millaisia valmiita metallialan osaajia tai yrityksiä Kalajoen ja lähikuntien alueella on jo nyt valmiina kumppaneiksi?
Kalajoen ja sen naapurikuntien (erityisesti Raahen ja Ylivieskan) alueella on jo nyt poikkeuksellisen vahva ja valmis metalliteollisuuden keskittymä. Raahen terästehtaan ja alueen suurten tuulivoimapuistojen ansiosta paikallisilla yrityksillä on valmiiksi vankka kokemus raskaasta teollisuudesta, vaativista hitsausstandardeista sekä suurprojektien alihankinnasta.
Hanhikiven ydinvoimalahankkeen kumppaneiksi alueelta löytyy heti valmiita osaajia seuraavista kategorioista:
⚙️ 1. Raskaat teräsrakenteet ja silta-/kaiderakenteet
Ydinvoimalatyömaalla tarvitaan massiivisia määriä sertifioitua rakenneterästä, suuria runkoja ja haponkestäviä materiaaleja.
Kalajoen Teräs Oy: Erikoistunut vaativiin, korkealaatuisiin silta-, rautatie- ja tierakenteisiin. Yrityksellä on yli kahdenkymmenen vuoden kokemus pintakäsitellyistä ja asennetuista metallirakenteista.
Kalajoen Teollisuusrakenne Oy: Valmistaa ja asentaa teollisuus- ja liikerakennusten teräsrunkoja, teollisuusputkistoja, kuljettimia sekä vesilaitosten haponkestäviä erikoisrakenteita.
Olkijoen Metalli Oy (Raahe): Joustava teollisuuden asennus-, kunnossapito- ja teräsrakennekumppani, jolla on valmis laajempi yhteistyöverkosto suurten kokonaisuuksien toimittamiseen.
? 2. Vaativa sopimusvalmistus ja erikoisteräkset
Ydinvoimateollisuus vaatii komponenteilta äärimmäistä tarkkuutta sekä titaanin, alumiinin ja erikoisterästen hallintaa.
Ferral Components Oy (Kalajoki): Tarjoaa korkealaatuisia teräs-, titaani- ja alumiinikomponentteja sekä sopimusvalmistusta. Yritys on osa ruotsalaista Nordic Flanges Groupia ja sillä on pitkä kokemus öljy-, kaasu- ja telakkateollisuuden tarpeista.
Pekomet Oy (Raahe): Tämän konepajan ydinosaamista on nimenomaan kovien terästen sekä erikoisterästen hitsaaminen, mikä vaatii sellaista erityisammattitaitoa, jota ydinvoimalan vaativissa komponenteissa tarvitaan.
Componenta: Kalajoella sijaitsee yhtiön hitsaukseen, koneistukseen ja vaativaan pintakäsitelyyn erikoistunut yksikkö.
Koneistus-, putkisto- ja asennuspalvelut
Suuret järjestelmäkokonaisuudet ja työmaan aikainen kunnossapito vaativat joustavia tilauskonepajoja.
Raahen Konepajatyö Oy: Pitkään toiminut tilauskonepaja, jonka erikoisosaamista ovat konerakennukseen liittyvät levy- ja hitsaustyöt, tarkkuuskoneistus sekä teollisuuden putkistovalmistukset.
Koneistus Kultala / Siltera Oy (Raahe/Kalajoki): Tarjoaa laite- ja kunnossapitokoneistusta sertifioidulla toimintajärjestelmällä muun muassa teräs-, kupari- ja alumiinimateriaaleista.
Teollisuuseristys, pellitys ja telinerakennus
Kalajoen Teollisuuseristys Oy: Erikoistunut laajamittaisiin teollisuuseristyksiin, kuorirakenteisiin, telineasennuksiin sekä rakennuspeltitöihin. Yrityksellä on yli 20 vuoden kokemus pohjoismaisista suurhankkeista, ja se pystyy skaalaamaan toimintaansa suuriin teollisuusprojekteihin.
Mitä alueelta löytyy jo valmiina?
Sertifioitu työturvallisuus ja laatu: Alueen metalliyritykset toimivat jo valmiiksi tiukkojen laatu- ja työturvallisuusstandardien (kuten ISO-standardien) puitteissa toimittaessaan osia globaaleille kaivos-, paperi- ja energiayhtiöille.
Valmiit verkostot ydinvoima-alalle: Suomen ydinenergia-alan verkostojärjestö FinNuclear auttaa jo valmiiksi suomalaisyrityksiä (koulutuksen ja auditoinnin kautta) integroitumaan kansainvälisten laitostoimittajien, kuten Westinghousen, alihankintaketjuihin.
Onko Kalajoen kaupungin ja Pohteen aloitettava neuvottelut Kalajoen terveyskeskuksen vuodeosaston avaamisesta uudelleen , koska ydinvoimalan rakentaminen muuttaa oleellisesti tilannetta ja tarvetta aikaisempaan verrattuna?
Päätös Kalajoen terveyskeskuksen akuuttivuodeosaston sulkemisesta tehtiin osana Pohteen (Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue) säästöohjelmaa. Kalajoen kaupunki yritti voimakkaasti vastustaa lakkauttamista jopa tekemällä asiasta aluevalituksen hallinto-oikeuteen. Megaluokan teollisuusinvestointi, kuten ydinvoimalan rakentaminen, muuttaa alueen riski- ja väestöprofiilia niin radikaalisti, että neuvottelut paikallisen osastokapasiteetin avaamisesta tai korvaamisesta ovat välttämättömiä.
Uusi tilanne luo tarpeen palvelurakenteen uusintatarkastelulle seuraavista syistä:
Työmaaturvallisuus ja akuuttihoitovalmius
Ydinvoimalan kaltainen massiivinen suurostotyömaa, jossa työskentelee huippuvuosina 4 000 – 6 000 työntekijää, nostaa väistämättä vaativien teollisuustapaturmien ja akuuttien sairastumisten riskiä. Jos lähin vuodeosasto ja raskaampi päivystysvalmius sijaitsevat liian kaukana (esimerkiksi Raahessa tai Oulussa), se voi vaarantaa potilasturvallisuuden ja kuormittaa ensihoitokuljetuksia kestämättömästi.
"Näennäissäästöjen" muuttuminen lisäkustannuksiksi
Kalajoen kaupunginjohto on painottanut vuodeosaston sulkemisen tuottavan vain "näennäissäästöjä". Kun alueen tilapäinen asukasmäärä kasvaa tuhansilla komennustyöntekijöillä, potilaiden jatkuva kuljettaminen muiden kuntien hoito-osastoille räjäyttää Kelan matkakorvaukset ja taksikyytien tarpeen entisestään. Paikallinen osasto voisi tulla hyvinvointialueelle kokonaisuutena halvemmaksi.
? 3. Teollisuuden ja hyvinvointialueen yhteisrahoitusmalli
Laki velvoittaa ydinvoimalan pääurakoitsijat järjestämään työntekijöilleen erittäin kattavan lakisääteisen työterveyshuollon. Neuvotteluissa Pohteen kanssa ei välttämättä tarvitse vaatia perinteisen veronmaksajien rahoittaman vuodeosaston avaamista, vaan kumppanuusmallia (Public-Private Partnership). Työmaata pyörittävät suuryhtiöt voisivat osallistua Kalajoen terveyskeskuksen laajennetun päivystys- ja havainnointiosaston rahoitukseen ostamalla sieltä palveluita omille työntekijöilleen.
Väestöpohjan äkillinen muutos
Pohteen säästölaskelmat tehtiin Kalajoen silloisen normaalin väestökehityksen pohjalta. Yli tuhannen asiantuntijan ja rakentajan muutto kaupunkiin romuttaa nämä pohja-analyysit. Alueen sote-infran on mukauduttava teollisuusinvestoinnin vaatimaan kasvuun aivan samalla tavalla kuin tieverkoston ja satamienkin.
Poliittisesta näkökulmasta Kalajoen kaupungilla on ydinvoimalan myötä käsissään uusi, erittäin painava taloudellinen ja turvallisuuteen liittyvä peruste pakottaa Pohde takaisin neuvottelupöytään terveyskeskuksen tulevaisuudesta.
Millaisia lakisääteisiä velvoitteita ydinenergialaissa tai STUKin määräyksissä on liittyen lähialueen pelastus- ja terveystoimen valmiustasoon?
Suomen ydinenergialainsäädäntö ja Säteilyturvakeskuksen (STUK) määräykset asettavat ydinvoimalan lähialueen pelastus- ja terveystoimelle poikkeuksellisen tiukat ja lakisääteisesti sitovat valmiusvelvoitteet.
Nämä vaatimukset on jaettu kahteen kokonaisuuteen: luvanhaltijan (voimalayhtiön) vastuisiin sekä viranomaisten (hyvinvointialueen ja pelastuslaitoksen) lakisääteisiin velvoitteisiin. Velvoitteet muuttuvat täysimääräisiksi heti, kun reaktori valmistautuu käynnistykseen.
Seuraavat keskeiset säädökset ohjaavat Kalajoen ja Hanhikiven alueen sote- ja pelastuspalveluiden vähimmäistasoa:
1. Pelastustoimen palvelutasovelvoite (Pelastuslaki & STUK Y/2/2024)
Onnettomuusuhkien mukainen mitoitus: Laki pelastustoimen järjestämisestä määrää, että hyvinvointialueen (Pohteen) pelastustoimen palvelutason on vastattava paikallisia onnettomuusuhkia. Ydinvoimala muuttaa alueen riskiluokitusta pysyvästi korkeimmalle tasolle.
Ulkoinen pelastussuunnitelma: Alueen pelastuslaitoksen on yhteistyössä luvanhaltijan ja STUKin kanssa laadittava ja ylläpidettävä kattavaa ulkoista pelastussuunnitelmaa mahdollisen ydinonnettomuuden varalle.
Väestön suojaaminen: STUKin määräys STUK Y/2/2024 velvoittaa, että alueella on oltava valmiit järjestelyt väestön varoittamiseen, sisälle suojautumiseen, evakuointiin sekä joditablettien jakeluun.
2. Terveystoimen lakisääteinen hoito- ja dekontaminaatiovalmius
Ydinvoimalan suojavyöhykkeellä (noin 5 km) ja varautumisalueella (noin 20 km) toimivalla terveystoimella on oltava välitön kyky toimia säteilyvaaratilanteessa:
Dekontaminaatiovalmius: Lähimmällä terveyskeskuksella tai akuuttihoidon yksiköllä (kuten Kalajoella tai Raahessa) on oltava valmius ottaa vastaan, pestä (dekontaminoida) ja hoitaa säteilylle altistuneita tai kontaminoituneita potilaita.
Henkilöstön erikoiskoulutus: Alueen sote-henkilöstöllä on oltava säännöllinen koulutus säteilyvammojen tunnistamiseen ja jodiprofylaksian (joditablettien) ohjeistamiseen väestölle.
3. Valmiusvyöhykkeet määrittävät palvelutarpeen (YVL-ohjeet)
STUK määrittää ydinvoimalaitoksille kaksi maantieteellistä suojavyöhykettä, jotka vaikuttavat suoraan Kalajoen alueen viranomaisvaatimuksiin:
Suojavyöhyke (n. 5 km): Alue, jolla maankäyttöä ja asutusta rajoitetaan tiukasti.
Varautumisalue (n. 20 km): Ulottuu Hanhikiveltä Kalajoen pohjoisosiin. Tällä alueella viranomaisilla (Pohde) on oltava yksityiskohtaiset, ennalta harjoitellut suunnitelmat suojelutoimenpiteistä. Alueen terveydenhuolto- ja pelastusrakenteen on kyettävä johtamaan ja toteuttamaan näitä toimia viivytyksettä.
4. Säännölliset suuronnettomuusharjoitukset
Ydinenergialaki ja STUKin ohjeet velvoittavat voimalayhtiön, pelastuslaitoksen ja alueen terveystoimen järjestämään laajoja yhteisharjoituksia säännöllisesti (yleensä kolmen vuoden välein). Harjoituksissa testataan pelastusketjun, ensihoidon ja paikallisten terveyskeskusten yhteistoimintaa tositilanteessa.
Lainsäädäntö ei siis salli sitä, että ydinvoimalan naapurustosta puretaan pelastus- ja terveysvalmiutta säästösyistä, vaan alueen sote- ja pelastusrakenteen on vastattava laitoksen tuomaa uutta turvallisuusvaatimusta.
Miten nämä valmiusvaatimukset vaikuttavat Pohteen rahoitukseen – saako hyvinvointialue valtiolta korvausta ydinvoimavarautumisesta?
Valtio ei maksa hyvinvointialueelle erillistä tai suoraan ydinvoimalaan korvamerkittyä lisärahoitusta pelkästään siksi, että alueelle nousee ydinlaitos.
Ydinvoimalan mukanaan tuomat tiukat pelastus- ja terveystoimen lakisääteiset valmiusvaatimukset kuitenkin heijastuvat Pohteen rahoitukseen ja kustannusten jakoon kolmen eri mekanismin kautta:
1. Valtion yleisrahoituksen kasvu väestömäärän mukaan
Suomessa hyvinvointialueiden valtionrahoitus perustuu pitkälti alueen väestörakenteeseen ja asukasmäärään.
Kun megahankkeen myötä Kalajoelle ja lähikuntiin muuttaa satoja tai tuhansia uusia pitkäaikaisia asukkaita, jotka kirjautuvat alueen asukkaiksi, Pohteen saama valtiollinen kokonaisrahoitus kasvaa automaattisesti asukasluvun nousun mukana.
Haaste: Tämä rahoitus tulee viiveellä ja kattaa vain perusterveydenhuollon kulut, ei ydinvoimavarautumisen vaatimia kalliita erikoisinvestointeja (kuten erikoiskalustoa tai erityiskoulutusta).
2. Yleinen valmiusrahoituksen kasvu
Suomen hallitus on muuttuneen turvallisuustilanteen vuoksi osoittanut hyvinvointialueiden varautumiseen erillistä yli 104 miljoonan euron lisärahoitusta
Tämä rahoitus jaetaan hyvinvointialueille valtioneuvoston päätöksellä maantieteellisten riskien mukaan Pohteen erityisasema ydinvoimalan sijaintialueena on painava peruste sille, että alue saa tästä valmiuspotista suuremman maantieteellisen painotuksen investointeihinsa.
3. Voimalayhtiön oma lakisääteinen korvausvelvollisuus
Tämä on kaikkein tärkein suoran rahoituksen kanava. Suomen ydinenergialaki velvoittaa, että luvanhaltijan (eli voimalayhtiön) on osallistuttava varautumisen kustannuksiin.
Voimalayhtiön on rahoitettava tai hankittava suoraan ne erityisvälineet (kuten säteilymittauslaitteet, suojavarusteet ja dekontaminaatiokalusto), joita pelastuslaitos ja paikalliset terveyskeskukset tarvitsevat nimenomaan voimalan vuoksi.
Voimalayhtiö maksaa myös viranomaisille (kuten STUKille) valvontamaksuja, ja osallistuu lakisääteisesti alueellisten suuronnettomuusharjoitusten kustannuksiin.
Pohde joutuu siis kattamaan yleisen päivystysvalmiuden ja terveyskeskusten pyörittämisen omasta budjetistaan (joka on ollut tiukkojen säästöpaineiden alla , mutta varsinaiset ydinturvallisuuteen liittyvät erilliskustannukset kuuluvat hankkeen rakentajien maksettaviksi.
Miten Kalajoen paloaseman erityiskalusto (kuten säteilysuojatut autot) rahoitetaan tämän mallin kautta?
Miten Kalajoen paloaseman erityiskalusto (kuten säteilysuojatut autot) rahoitetaan tämän mallin kautta?
Kalajoen paloaseman erityiskalusto – kuten säteilysuojatut, suodatinjärjestelmillä ja raskaalla mittaustekniikalla varustetut pelastusajoneuvot – rahoitetaan luvanhaltijan (eli voimalayhtiön), hyvinvointialueen ja valtion yhteisrahoitusmallilla.
Koska Suomen lainsäädäntö kieltää asettamasta ydinvoimalan aiheuttamia lisäkustannuksia yksin paikallisten veronmaksajien taakaksi, rahoitus hoidetaan käytännössä seuraavien kolmen kanavan kautta:
1. Voimalayhtiön suora maksuvelvollisuus (Ydinenergialaki)
Suomen ydinenergialainsäädännön mukaan ydinturvallisuudesta ja siihen liittyvästä varautumisesta vastaa ensisijaisesti luvanhaltija.
Erityiskaluston rahoitus: Voimalayhtiö (kuten Westinghouse/Trevian-konsorcio) velvoitetaan rahoittamaan tai hankkimaan suoraan ne erityisvälineet, joita pelastuslaitos tarvitsee nimenomaan voimalan vuoksi.
Käytäntö: Paloaseman kiinteät säteilymittausjärjestelmät, erikoissuojavaatteet, dekontaminaatiokemikaalit sekä paloautoihin asennettavat erityiset CBRN-suojamoduulit (kemiallisten, biologisten ja säteilyuhkien suodatusjärjestelmät) maksetaan suoraan voimalayhtiön budjetista osana hankkeen luvitusvaiheen investointeja.
2. Pohteen ja Palosuojelurahaston (PSR) yhteishankinnat
Normaalit pelastusajoneuvot, kuten sammutus- ja säiliöautot, kuuluvat hyvinvointialueen perushankintoihin. Kun autosta tarvitaan ydinvoimalan vuoksi tavallista järeämpi erikoisversio, rahoitus jaetaan:
Palosuojelurahasto (PSR): Sisäministeriön alainen Palosuojelurahasto myöntää pelastuslaitoksille merkittäviä valtionavustuksia (usein 40–50 % kaluston hinnasta) poikkeuksellisen kalliisiin erikoisajoneuvohankintoihin, jotka parantavat alueellista suuronnettomuusvalmiutta.
Pohde: Hyvinvointialue maksaa oman perusosuutensa autosta, mutta koska ydinvoimala nostaa Kalajoen alueen riskiluokitusta, valtio huomioi tämän Pohteen valmiusrahoituksessa
3. Valtion etupainotteiset erityisavustukset
Koska Kalajoen paloaseman on oltava täydessä toimintavalmiudessa ja kalustettuna ennen kuin voimala käynnistyy, investointeja ei voida tehdä vasta voimalan tuottamilla verotuloilla.
Lisätalousarviot: Sisäministeriö voi myöntää alueelliselle pelastuslaitokselle (Pohjois-Pohjanmaan pelastuslaitos) kertaluonteisia valtionavustuksia suoraan valtion budjetista valmiuden rakentamiseen. Vastaavaa mallia käytettiin esimerkiksi Kalajoen suurten metsäpalojen jälkihoidossa kaluston päivittämiseen.
Yhteenvetona Kalajoen paloaseman suojalaitteet ja ajoneuvojen erikoistekniikka tulevat pääosin ydinvoimalayhtiön maksettaviksi, kun taas ajoneuvojen alustat ja paloaseman perusinfra rahoitetaan valtion ja hyvinvointialueen valmiusmäärärahoista
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti