Erkki Ahon blogi: KE 08.09.2021 R.I.P.

Kalajokisen matkailuyrittäjän Allan Seikkulan poismeno kosketti minua kovasti. Allan oli yksi minun parhaista ellei paras ystäväni. Meillä on paljon yhteisiä kokemuksia kalajokisina matkailuyrittäjinä. Allan oli aatemaailmaltaan alkiolainen keskustalainen. Kun Keskusta voitti eduskuntavaalit 1991 ja tiedettiin että seuraavan hallituksen pääministeri on Esko Aho, niin Allan esitti minulle, että käydään Kannuksessa onnittelemassa tulevaa pääministeriä. Minä järjestelin asiat. Roosin leipomossa Kalajoella Timo Roos teki meille ison ruisleivän tulevalle pääministerille vietäväksi, sillä tiedettiin, että edessä on kovat ajat. Kävimme Allanin kanssa Kannuksessa onnittelukäynnillä ja Kirsti keitti meille kahvit ja pöydässä oli runsaasti muutakin tarjolla. Keskustelimme Esko Ahon kanssa n. reilun tunnin ja sitten suuntasimme auton nokan kohti Kalajokea. Allanin veli Altti Seikkula toimi myöhemmin Esko Ahon avustajana ja neuvonantajana.

Allan Seikkulan kanssa suunnittelimme maauimalasta kylpylää. Allan kävi Tanskassa tutustumassa siellä toteutettuihin ratkaisuihin. Ne näyttivät 1988 olevan sellaisia jotka halusimme toteuttaa Hiekkasärkille. Laitoimme Kalajoen kunnalle avustushakemuksen. Asian käsittely kesti pitkään. Siksi halusimme kiirehtiä asiaa. Kalajoen kunnanjohtaja Torsti Kalliokoski oli Kalajoen Hiekkasärkät Oy:n hallituksen puheenjohtaja. Viimein asia tuli Kalajoen kunnanhallituksen päätettäväksi. Silloin siellä oli jo käsittelyssä hyvin tuhruiset ja epämääräiset piirustukset Kalajoen Hiekkasärkät Oy:ltäkin. Kunnanhallitus teki sellaisen päätöksen, ettei Kalajoen kunta voi tukea kumpaakin hanketta. Siksi se ei tue Tapiolandin kylpylähanketta. Kunnanhallituksen jäsen E.N, perusteli ratkaisua sillä, ettei yksityisille voi antaa tällaista mahtavaa ideaa toteutettavaksi. Myöhemmin Kalajoen Hiekkasärkät Oy alkoi toteuttaa kylpyläideaa kun oli sen ensin varastanut meiltä.

Olin opettajana Raahen Porvari- ja kauppakoulussa. Opetin muun muassa liiketoimintaa ja markkinointia. Luovuusharjoituksena teimme oppilaiden kanssa luovuusharjoituksen jonka aiheena oli Satumaa. Mielestäni ideat olivat niin hyviä, että ne voitaisiin toteuttaa Tapion Tuvan yhteyteen. Olisimme tarvinneet lisämaata vuokralle Kalajoen kunnalta. Kunta ei vuokrannut meille lisämaata, vaan totesi, että idea on hyvä, mutta toteutuspaikan tulisi olla toisessa paikassa. Näin Kalajoen kunta päätti ettei hankettamme avusteta ja idean toteuttajaksi tuli kunnanjohtajan johtama Kalajoen Hiekkasärkät Oy. Idea sai toteutettuna nimen JukuJukumaa.

Allan Seikkula on raittiusmies eikä ymmärtänyt juoppoja. Aikanaan Kalajoen kunta päätti tilata muotokuvan kunnanjohtajasta. Kunnanjohtaja ja taiteilija olivat tutustuneet toisiinsa Kiinan matkalla. Niinpä Kalajoen kunta päätti tilata taitelijalta muotokuvan kunnanjohtajasta. Järjestettiin muodollisesti kilpailu asiasta. Taitelijat tekivät tarjouksia, mutta ennen tarjousajan päättymistä eräs taitelija tuli Tapion Tuvalle yöpymään ja kaupunginjohtaja muotokuva oli auton takapenkillä valmiina. Taitelijan runsas alkoholin käyttö häiritsi Tapion Tuvan isäntää. Taiteilija oli oksennellut eri paikkoihin. Silloin Allan sanoi minulle: Tule katsomaan, muotokuva on jo valmiina vaikka tarjouksia ei ole edes käsitelty.

Allan Seikkula ei ymmärtänyt Kalajoen Junkkareiden jääkiekkotouhuja. Hankittiin pitkin maailmaa pelaajia. Hän kutenkin suostui majoittamaan jääkiekkoilijoita pyynnöstäni. Erään kerran minä huomasin, että Allan oli todella vihainen. Kun yöllä soitettiin Tapion Tuvalle niin puhelut kääntyivät Allanille kotiin. Eräänä yönä puhelu oli tullut Visalan mielisairaalasta ja eräs potilas oli yrittänyt tavoittaa jääkiekkoilijaa. Jääkiekkoilijat olivat tuohon aikaan raikulipoikia ja olikohan ko. jääkiekkoilija tehnyt kardinaalimunauksen. Allan kertoi minulle, että tästä hän ei pidä, että yöllä soitellaan Visalasta jääkiekkoilijoiden perään.

Avustin Allan Seikkulaa taiteilijoiden hankinnassa Tapion Tuvan näyttelyihin sekä lumenveistokilpailuihin hankin kilpailijoita. Me olimme sielunveljiä. Keskustelimme paljon yhteiskunnallisista asioista, politiikasta ja Kalajoen kaupungin toiminnasta. Myös Kalajoen historiaa käsitteleviä asioita oli usein keskustelun aiheina. Nyt tietopankki on poissa , Minulla on tyhjä olo. Tämä on elämää. Rauha hänen sielulleen.

Kalajoki

Kalajoen kaupungin sivuilta löytyy tietoa moneen asiaan

https://kalajoki.fi/

Alueuutiset

Centria pyrkii laajentamaan koulutusvalikoimaansa – Päätöksiä opetus- ja kulttuuriministeriöltä odotettavissa kuluvan vuoden aikana

https://www.keskipohjanmaa.fi/uutinen/622652

Erkin kommentti: Ministeri Lintilä on kyllä muistanu mistä hän on syntyisin.

Kokkolalaisyritys Kewatec toimitti viisi venettä Romanian rajavartiostolle syyskuun alussa

https://www.keskipohjanmaa.fi/uutinen/622650

Erkin komentti: Myös Kalajoen venetehtaalla on työvoimapula.

Kotimaan uutiset

Suora lähetys: Riihi kriisissä – Marin pyytänyt keskustaa ja vihreitä neuvottelemaan keskenään, Sipilä apuun

https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/462e2102-0a51-40d3-b436-18cb8221c007

Turku tiedotti vanhusyksikössä tapahtuneesta epäillystä taposta – ”Olemme hyvin järkyttyneitä”

https://www.is.fi/turun-seutu/art-2000008250393.html

Ulkomaan uutiset

Saksan poliisi tiputti pommin. Maahanmuuttajat tehtailleet 780 rikosta päivässä.

https://nykysuomi.com/2016/11/02/saksan-poliisi-tiputti-pommin-maahanmuuttajat-tehtailleet-780-rikosta-paivassa/

Saksan maahanmuuttajat ovat viimeisen kuuden kuukauden aikana tehneet 142,500 rikosta. Tämä tekee 780 rikosta päivässä, siis yhdessä päivässä. luvut ovat nousseet yli 40 prosenttia, jos verrataan vuoden 2015 samanaikaisiin. Tiedon varmistaa Saksan liittotasavallan rikospoliisi. Tieto sisältää vain rikokset missä epäilty on saatu kiinni.

Saksan demarijohtaja: EU:sta liittovaltio 2025 mennessä, vastustelijat ulos EU:sta

https://yle.fi/uutiset/3-9966702

Martin Schulz kannattaa voimakkaasti EU:n tiivistämistä. Tämän linjan hän haluaa pitää myös mahdollisesti alkavissa hallitusneuvotteluissa.

Maastossa nähtiin tunnuksettomia asemiehiä ja pakolaisryhmä katosi kuin tuhka tuuleen – Valko-Venäjän rajalla tapahtuu nyt asioita, jotka hämmentävät Latviassa

https://www.is.fi/ulkomaat/art-2000008248588.html

Pietarilainen ihmisoikeusjuristi Ivan Pavlov on paennut viranomaisten painostusta Venäjältä Georgiaan

https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000008248852.html

Venäjän hätätilaministeri kuoli tapaturmassa harjoituksissa Norilskissa

https://yle.fi/uutiset/3-12090545

Taleban nimitti uuden hallituksensa, ennakkosuosikki Baradar jäi kakkoseksi pääministerikisassa

https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000008248309.html

Talousuutiset

Grafiikat todistavat: Suomen talouden kohtalonkysymykseksi ovat nousemassa investoinnit – yritykset eivät panosta riittävästi uuteen

https://yle.fi/uutiset/3-12083003

Euroopan lentoliikenteessä tapahtui dramaattinen käänne elokuussa – liikenne elpyy odotettua nopeammin, ja voittajia ovat halpalentoyhtiöt

https://yle.fi/uutiset/3-12081594

Pienten ja keskisuurten yritysten talousluottamus vahvistunut – suuret kuitenkin pieniä luottavaisempia

https://yle.fi/uutiset/3-12079428

Urheilu-uutiset

Full Highlights (12 min.) | Suomi–Kazakstan 1–0 I FIFA World Cup 2022 -karsinnat I 4.9.2021

https://www.youtube.com/watch?v=n72A5oGyjwY

Full Highlights (11 min.) | Suomi–Wales 0–0 | A-maaottelu | 1.9.2021

https://www.youtube.com/watch?v=o-xfGKSPZZU

Ranska jyräsi Huuhkajat Antoine Griezmannin maaleilla

https://www.hs.fi/urheilu/art-2000008209847.html

Lentopallomiehet taistelivat hienosti, mutta kova Hollanti oli vahvempi – Suomen huippuonnistuja: ”Olisi ollut mahdollisuuksia parempaan”

https://www.is.fi/lentopallo/art-2000008246193.html

Mielipiteet

Tiainen, Pekka 8.9.2021 Ratkaistavia asioita

Ulosoton suojaosuuden korotus tarpeen suuren jälkeenjääneisyyden korjaamiseksi

Suojaosuuden alhaisuus on este työllisyydelle kun tulon lisästä verot, ulosotto ja sosiaaliturvan lasku vievät tulon lisästä miltei kaiken

Suojaosuuden korotus parantaa pienituloisten tilannetta

Suojaosuuden korotus tuo helpotusta silloin kun perinnässä on virhe, jota on vaikea korjata

Kuviossa on ulosoton suojaosuus suhteessa ansioindeksiin. Suojaosuuden lasku kuvaa sitä, että suojaosuus on jäänyt yli 25 % jälkeen ansiokehityksestä. Se merkitsee, että ulosotto ulotetaan näin paljon pienempiin tuloihin suhteessa ansiotasoon.

Suojaosuuden korotus takuueläkkeen tasolle on Rinteen ja Marinin hallitusten ohjelmassa

Oikeusministeriö pyysi lausuntoanne valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarjassa 26.5.2021 julkaistusta tutkimusraportista Ulosottovelka, sosiaaliturva ja työn tarjonta. Vastausaika 31.8.2021 mennessä. Tein lausunnon. Otin huomioon vanhenemiset, oikaisutarpeet ym. Seuraavassa kuitenkin ulosoton suojaosuuden korotusasiaa lausunnosta:

 Tasokorotuksen tarpeen ja suojaosuuden jälkeenjääneisyysongelman tekemiseksi kouriintuntuvaksi seuraavassa on vuonna 2016 tehdyistä laskelmista päivitettyjä lukuja.

 Ulosoton suojaosuus on 2021 22,71 euroa päivältä ja 681,3 euroa kuukaudessa, koska se lasketaan 30 päivältä.

 Suojaosuus on jäänyt jälkeen ansiokehityksestä vuosina 2001-2021 26,7 %. Se merkitsee, että tason olisi noustava 36 % 30,88 euroon päivässä (926,38 euroa kuukaudessa), että se olisi suhteessa ansiotasoon samalla tasolla kuin vuonna 2001. Myös suojaosuuden reaaliarvo alentunut. Sen olisi noustava 8,5 % 24,64 euroon (739,21 euroa kuukaudessa), että reaaliarvo olisi sama kuin vuonna 2001.



 Suhde ansiotasoon on sillä tavoin työllisyyden kannalta tärkeä, että suojaosuus on alentunut näin paljon suhteessa vallitsevaan palkkatasoon. Se merkitsee, että vastaavasti suurempi osa palkansaajia on ulosoton piirissä siten, etteivät tulot jää alle suojaosan rajan ja ulosoton ulkopuolelle. Tämä on ajan myötä syventänyt kannustinloukkua ja syventää sitä edelleen, kun harvempi voi saada työtuloja, jotka eivät olisi ulosoton piirissä.



 Kuluttajahintavertailu on sikäli tärkeä, että suojaosuuden reaaliarvon aleneminen kertoo ulosoton ulottumisesta reaalisesti yhä pienempiin tuloihin vuodesta 2001 vuoteen 2021.



 Työmarkkinatukeen tuli tasokorotus 1.1.2012. Tätä ennen korotusta joulukuussa 2012 ulosoton suojaosuus oli 15,9 % korkeampi kuin työmarkkinatuki ja sitten alempi. Jotta ulosoton suojaosuuden kehitys vastaisi ulosottokaaren voimaan tulosta 1.1.2008 alkaen työmarkkinatuen kehitystä, suojaosuuden tulisi olla 6,6 % korkeampi ja 24,2 euroa (726,77 euroa kuukaudessa), päivässä vuoden 2021 joulukuussa. Jos ulosoton suojaosuus olisi samassa suhteessa työmarkkinatukeen nähden enemmän, sen olisi joulukuussa 2021 oltava 20,8 % korkeampi ja 27,42 euroa päivässä (822,85 euroa kuukaudessa),.



 Takuueläkkeen taso merkitsisi, että ulosoton suojaosuuden olisi oltava 22,9 % korkeampi ja 27.92 euroa päivässä (837,59 euroa kuukaudessa).



 Vuoden 2007 alusta tuli voimaan uusi asteikko koskien suojaosuutta korkeampia tuloja. Rajoiksi tuli kaksi kertaa suojaosuuden määrä ja neljä kertaa suojaosuuden määrä. Kaksi kertaa suojaosuuden ylittävän tulotason kohdalla suojaosuuden olisi oltava 19,5 % korkeampi, että sen vastaisi ansiokehitystä ja 9,3 % korkeampi, että se vastaisi kuluttajahintojen kehitystä tammikuusta 2007 joulukuuhun 2021. 80 %:n ulosotto neljä kertaa suojaosuuden ylittävästä tasosta astui voimaan 1.1.2012. Tällöin suojaosuuden olisi oltava 11,0 % korkeampi, että sen vastaisi ansiokehitystä ja 6,3 % korkeampi, että se vastaisi kuluttajahintojen kehitystä tammikuusta 2012 joulukuuhun 2021. Luvut voi laskea euroissa vastaavasti kuin edellä. Luvut perustelevat korotusta näihinkin tasoihin vaikka korotus olisi pienempi kuin perussuojaosuudessa.

 Vuokrat ovat nousseet 2000-luvulla enemmän kuin ansiotaso. Siten mikäli ulosoton suojaosuutta nostettaisiin vuokrakehityksen mukaan vuodesta 2001 vuoden 2021 ensimmäisen vuosineljänneksen tasoon, ulosoton suojaosuus olisi 980,41 euroa kuukaudessa ja 32,58 euroa päivässä.

 Hintaindekseissä on pienituloisille tärkeitä tuotteita, joiden hinnat ovat nousseet yleistä kuluttajahintaindeksiä nopeammin. Korkean teknologian tuotteet, joita pienituloiset eivät osta, jarruttava kuluttajahintaindeksin nousua ja tavanomaiset elinkustannukset nousevat tältä osin enemmän. Tämä on asia, joka perustelee osaltaan tasokorotuksia.

 Verrattuna pienituloisuuden ja köyhyysrajaluokitteluihin ero suojaosuudessa on suuri ja tavanomaisiin mittareihin verrattuna vielä edellä kuvattuja lukuja suurempi. Nämä vertailut tehtiin kesällä 2016 tehdyissä laskelmissa. Noin 900 euron suojaosuusvaihtoehto tai jokin sitä alempi, mutta selkeän tasokorotuksen sisältävä vaihtoehtoa, perustui kuitenkin indeksivertailuihin ja vertailuihin eri sosiaaliturvaetuuksiin. Laskelmat mitoitettiin samalla siten, että vaikutus olisi merkittävä ja perustelut olisivat laajasti hyväksyttäviä.

Perusteluissa kirjoitan mm.:¨

” Suojaosuuksien korottamista kiirehtii, että saadaan tukea hallituksen työllisyystavoitteille, sekä työmarkkinatilanne.

Heinäkuussa 2021 322 582 työnhakijaa. Lisäksi ovat työnhakijat, jotka eivät voi heti ottaa työtä vastaan opiskelun, lasten hoidon tai muun tällaisen syyn vuoksi ja laaja työttömyys on siksi korkeampi kuin yo. luvut. Siten nykyisellään on työttömiä työnhakijoita runsaat 100 000 enemmän kuin finanssi- ja koronakriisien edellä vaikka työllisyys on lähellä näitä aiempia huippuja. Avoimia työpaikkoja työnvälityksessä oli heinäkuussa 2021 69 000 ja työttömiä avointa työpaikkaa kohden 4,7. Tämä luku alenee syksyllä 2021 kunnes kausiluonteisesti nousee talvikaudella 2021-2022 alentuakseen keväällä 2022.

Avoimia paikkoja on ollut vuodesta 2019 koronasukellusta lukuunottamatta paljon enemmän kuin aiemmin ja työttömyys on nykyisellään erittäin korkeaa. Tällaiseen työmarkkinoiden kahtiajakoisuuteen on useita tekijöitä, joista ei tässä.

Kuitenkin yhtenä kahtiajakoisuuden aiheuttajana ja syynä on ulosoton alhaisen suojaosuuden aiheuttama tulppa, joka on este siirtymiseen työmarkkinoille ja työn teon lisäämiselle, kun verotuksen ja sosiaaliturvan pienemisen tulojen kasvaessa lisäksi ulosotto vie hyödyn lisätulojen hankkimisesta työn teolla tai lisätulot on hankittava tekemällä pimeästi. Ongelma on näyttö siitä, miten ulosottoasioita ratkaistaan ottamatta huomioon vaikuttavuutta ja tässä vaikuttavuutta työllisyyteen.

Ulosoton lisääminen ei kuitenkaan ole vähentänyt ulosotettavaa vaan on sitä paisuttanut koska ulosotto aiheuttaa maksukyvyttömyyttä ja uusia ulosottoja eikä ulosoton ulkopuolisten lainojen hoitoa oteta huomioon ulosottoa vähentävänä ja niitä kaatuu ulosottoon 15 vuodeksi oikeuden päätöksistä. Kun kaikille summille peritään viivästyskorot, ulosottosummat paisuvat. Tässä on tärkeä oikaista se usein esiintyvä väärinkäsitys, että suurempi ulosotto tulee ulosotetun hyväksi. Näin ei ole kun ulosotto paisuu korkeiden viivästyskorkojen ja oikeuskulujen sekä ulosoton aiheuttamien uusien ulosottojen vuoksi eikä kun ulosottosummat vain paisuvat ulosotosta huolimatta ja ulosoton takia.

Yle Areena

Datakeskusten tyhjät lupaukset

https://areena.yle.fi/1-50654068

Datakeskuksia puuhataan nyt joka puolelle Suomea. Keskukset syövät paljon sähköä mutta tuovat vähän uusia työpaikkoja.

Koronatuki ja suuret lupaukset

https://areena.yle.fi/1-50654067

Koronakriisissä yritykset ovat saaneet tukea paljon enemmän kehittämiseen kuin kustannuksiin. Lomautukset ovat olleet tukia parempi puskuri ja moni pienipalkkainen työntekijä sinnittelee vailla tietoa tulevaisuudesta.

Kotimainen koronarokote rahapulassa

https://areena.yle.fi/1-50654058

Suomalaiset ovat jonottaneet koko kevään rokotteita. Samaan aikaan Suomessa kehitteillä olevat koronarokotteet kaipaisivat miljoonainvestointeja. Rahoituksen saaminen on ollut kuitenkin vaivalloista.

Youtube

Lahjatalo ja Karpon mutka | Karpolla on asiaa

https://www.youtube.com/watch?v=pJz-L9o_SBU&t=5s

Naapuririita Vantaalla "All in" | Karpolla on asiaa

https://www.youtube.com/watch?v=vfOMvUI4RPI&t=110s

How Alexei Navalny became Putin's greatest threat

https://www.youtube.com/watch?v=kHgI6um1BMc

Historia

German Prisoners in Leningrad (1942)

https://www.youtube.com/watch?v=JKeNxZGs7S8

Germany - Civilians (1945)

https://www.youtube.com/watch?v=qVEL8P0XECE

Russians Enter Berlin: Final Months of World War II (1945) | British Pathé

https://www.youtube.com/watch?v=mJBLlBvI3bw&t=21s

Hermann Göring - The Reichsmarschall Documentary

https://www.youtube.com/watch?v=NqCNi0xMn8k

Virtuaalimatkailu

Rick Steves Egypt: Yesterday and Today

https://www.youtube.com/watch?v=Ga1_2Zy5__s

Highlights of Paris: Eiffel and Monet to Crème Brûlée

https://www.youtube.com/watch?v=xXnW4pD0OrA

Rick Steves Loire Valley Tour September-October 2018

https://www.youtube.com/watch?v=YctGW4iVaiE

Elokuva

Sotapojan heilat

https://areena.yle.fi/1-798379

Sotilasfarssi alokkaasta, jolla on yli sata naispuolista kirjeystävää. Ohjaaja ja käsikirjoittaja Aarne Tarkas. (1958)

Rooleissa: Lasse Pöysti (alokas Esko Puustinen), Tommi Rinne (alokas Matti Kervinen), Sakari Halonen (alokas Sakari Toivo), Leo Jokela (Alikersantti Lilja), Leni Katajakoski (Helmi), Elina Salo (Sirkka Kolehmainen), Lala Pilvessalo alias Aila Pilvessalo alias Aila Arajuuri (Liisa), Hannes Häyrinen (Kapteeni), Uljas Kandolin (pataljonan komentaja, Eversti), Santeri Karilo (Vääpeli), Matti Oravisto (Kapteeni "Jaska" Hurme), Pertti Weckström (Kokelas Manninen), Risto Saanila (alokas Seppo Kolehmainen), Aimo Hiltunen (Alikersantti), Tuomas Mattila (Kirjuri), Ville-Veikko Salminen (Alikersantti), Paavo Nenonen (alokas), Rami Sarmasto (Alokas Virtanen), Jaakko Pakkasvirta (Alokas), Mirja Karisto (Laulusolisti), Jarno Hiilloskorpi (alokas), Esko Nurminen (Alikersantti), Jussi Hirki & Matti Kuusla & Esko Summanen (alokkaita), Rauha Rentola (Nainen autossa), Annikki Lintoila & Saara Pulkkinen (Eskon kirjeenvaihtoystäviä), Mauno Maunola (bassonsoittaja), Ilpo Nummelin & Juha Dammert (alokkaita), Raimo Virtanen (Alokas), Ronnie Kranck (Alokas), Pentti Lähteenmäki (Haitaria soittava alokas), Seppo Kolehmainen. Ohjaaja ja käsikirjoittaja Aarne Tarkas. Musiikki Toivo Kärki.

Täällä Pohjantähden alla

https://areena.yle.fi/1-1532434

Väinö Linnan romaaniin perustuva elokuva. O: Edvin Laine. N: Aarno Sulkanen, Titta Karakorpi, Risto Taulo, Anja Pohjola, Kalevi Kahra, Rose-Marie Precht ja Matti Ranin. (1968)

Päärooleissa: Aarno Sulkanen (Akseli Johannes Koskela), Titta Karakorpi (Elina Kivivuori, Elina Koskela), Risto Taulo (Johannes Vilhelm Antinpoika, Koskelan Jussi), Anja Pohjola (Koskelan Alma), Kalevi Kahra (räätäli Aadolf Aleksander Halme), Rose-Marie Precht (Ellen Salpakari o.s. Sointuvuori, kirkkoherran rouva), Matti Ranin (kirkkoherra Lauri Albin Salpakari), Mirjam Novero (Kivivuoren Anna), Kauko Helovirta (Kivivuoren Otto), Maija-Leena Soinne (Leppäsen Aune), Paavo Pentikäinen (August Johannes Koskela, "Akusti", "Aku"), Tuula Nyman (Laurilan Elma). Käsikirjoittajat Väinö Linna, Juha Nevalainen, Edvin Laine ja Matti Kassila, Väinö Linnan romaanin mukaan. Ohjaaja Edvin Laine. Musiikki: Heikki Aaltoila.

Evakko

https://areena.yle.fi/1-1027565

(1956) Unto Seppäsen romaaniin perustuva kuvaus Kannaksen asukkaista talvisodan aikaan. O: Ville Salminen. N: Santeri Karilo, Aino-Maija Tikkanen, Matti Oravisto, Sakari Jurkka. Mv.

Linnoitusjoukkojen tulo kesällä 1939 keskeyttää Kuultavaisen kylän ja Nikkasen talon rauhallisen elämän. Nikkaset ja muut sotaa pakenevat perheet joutuvat kokemaan evakon raskaan kohtalon. Rooleissa mm.: Santeri Karilo – Aato Nikkanen, Linda Lampinen – Ulla Nikkanen, Aino-Maija Tikkanen – Elvi Nikkanen, Eila-Kaarina Roine – Sirkka Nikkanen, Matti Oravisto – Tauno Tuomaala, Tauno Söder – Arvo Nikkanen, Kaarlo Wilska – Risto Havia, Kerttu Hämeranta – Aina Havia, Leena Korhonen - Aira Havia, Sakari Jurkka – Otto Kiesi, Mirjam Salminen – Hanna Kiesi, Anton Soini – Tahvo Kiesi, Väinö Parviainen – Yllö, Pertti Weckström – Yllön Samu, Matti Kuusla – Yllön Salu, Uljas Kandolin – aluepäällikkö, Heikki Packalén – Riikilä, Ville-Veikko Salminen – vänrikki Jokela, Harri Sinijärvi – opettaja, Pia Hattara – aliopettaja, Rauni Luoma – Taunon äiti, Toivo Lahti – ”puoliherra”, Kerttu Salmi – ”puolirouva”, Mai-Brit Heljo – Purakselan rouva.

Taide

Peder Severin Krøyer, 1851 - 1909, Danish painter.
"Edvard and Nina Grieg", 1899.

Anders Askevoldin maalaus

Vladimir Volekovin maalaus

Kirjallisuus

Kommunistisen ja yleensä radikaalin vasemmiston nousu lainsuojattomasta olotilasta suoraan laillisiksi poliittisiksi toimijoiksi oli vavahduttava. Ensi rivin poliittisista toimijoista ns. ei-sosialistisesta leiristä vain J. K. Paasikivi ja Urho Kekkonen säilyttivät asemansa ja toimintakykynsä, mikä oli erittäin merkittävä asia länsimaiselle Suomelle. Heidän valtakautensa ulottui aina vuoteen 1981 saakka.

Lähtökohdat suosivat sittemmin suomettumisen nimen saanutta poliittista kehitystä Neuvostoliiton lisätessä pitkäaikaista painostusta. Kun Stalin tyytyi yya-Suomeen, hänen kuoltuaan alkoi pitkäaikainen kommunistinen pyrkimys saada Suomi siirtymään Neuvostoliiton leiriin.

Tähän poliittiseen tilanteeseen liittyneen neuvostovakoilun ja -vaikuttamisen torjuminen vastavakoilun keinoin muodostui vuonna 1949 toimintansa aloittaneen suojelupoliisin (Supon) keskeiseksi tehtäväkentäksi vuosikymmeniksi. Vuoteen 1972 saakka Supoa johti pitkän linjan poliisijohtaja Armas Alhava. Hän oli tiukka laillisuusmies, joka sai KGB:n vihat niskoilleen. KGB vaatikin Alhavalle seuraajaa, joka ymmärtäisi entistä paremmin ”ystävyyspolitiikan vaatimukset”.

Miten Supo selvisi tästä ajasta, on suorastaan kutkuttavan jännittävä asiakokonaisuus. Turvallisuuspoliisin päällikkö on merkittävässä asemassa laillisuuden vartijana. Toteutuiko tämä periaate Pentin ja Tiitisen aikana?

Neuvostoliiton romahduksen jälkeinen aika analysoidaan myös tarkasti. Uudet uhkakuvat nousivat mitä moninaisimmissa muodoissa. Seppinen käy nämä vaiheet tarkasti tähän päivään asti ja ottaa selkeän kannan asioiden tilaan ja siihen, miten uudistuksia pitäisi suorittaa tiedustelumaailman suhteen.

Tohtori Jukka Seppinen keskittyy teoksessaan tiedusteluhistorian suuriin linjoihin. Suomen lisäksi Seppinen tarkastelee myös kansainvälistä yhteistyötä alalla. Teos on jatkoa syksyllä 2017 ilmestyneelle kirjalle, joka käsittelee vakoiluhistoriaa vuosilta 1917-1945.

Jäämeren rannikon suomalaisten karu tarina.

Alussa kaikki oli hyvin. Muurmannin rannoille Kuolan alueelle alkoi saapua 1800-luvun puolivälissä suomalaissiirtolaisia. He pakenivat tyhjyyttään ammottavalle Jäämeren rannikolle Suomea koetelleita nälkävuosia, raivasivat maata, pystyttivät asumuksensa ja elättivät itsensä meren antimilla.

Muurmannin radan rakentaminen yhdisti alueen suurempaan maailmaan, ja Suomen sisällissodan seurauksena Kuolaan saapui punakaartilaisia ja poliittisia pakolaisia. Kaikki näytti hyvältä, kunnes tulivat kauhun vuodet 1937-1938. Josif Stalin oli päättänyt tuhota alueen suomalaiset perin pohjin.
Tietokirjailija Tarja Lappalainen kertoo muurmannilaisten elämästä tarinoita, joihin kuuluu valoisampien vuosien hauskoja sattumuksia, ankaraa selviytymistaistelua pohjoisen luonnon keskellä, keskinäisiä kahinoita ja lopulta Stalinin vankileirien ja teloitusten aikakausi.
Sotahistorian professori Martti Turtola puolestaan valottaa alueella käytyjä poliittisia ja historiallisia käänteitä ja sotia suomalaisten kannalta sekä alueen strategista merkitystä sotilaallisesti aina tähän päivään saakka. Hän tuo esiin myös sopuisat keisarin ajat ja sen, kuinka ilmapiiri alkoi muuttua pikkuhiljaa jäätäväksi. Kirjassa etsitään myös selitystä Stalinin puhdistuksille ja sille, miksi juuri suomalaiset olivat niitä vihatuimpia.
Toimittaja Tarja Lappalainen on kirjoittanut lukuisia teoksia suomalaisten historiasta. Lappalaisen Se oli yhtä tulihelvettiä (Docendo 2016) oli myyntimenestys, josta otettiin useita painoksia.
Professori Martti Turtolan laajaan kirjalliseen tuotantoon kuuluu useita tunnettuja historiateoksia ja elämäkertoja. Turtola työskentelee vapaana tutkijana ja kirjailijana.

Inkerinsuomalainen Niina Väärä syntyi Neuvosto-Venäjälle kesällä 1930. Kahdeksanhenkisen perheen kuopuksen elämästä kehkeytyi monivaiheinen selviytymistarina.
Niina menetti kuusivuotiaana äitinsä onnettomuudessa ja isä kuoli kolme vuotta myöhemmin, kun neuvostolääkäri ei suostunut hoitamaan suomalaista miestä. Hautajaisväki piti parempana, että kuolema olisi korjannut orvon tytönkin. Kolme vanhempaa veljeä katosi sotaan ja sotaa pakoon. Sota jätti myös rakkaan mummon kuolemaan nälkään, kun Niina lähetettiin siskonsa kanssa pakolaisleirille.
Lapsena koettu sota ei koskaan unohtunut. Niina joutui useaan kertaan sodan silmään saksalaisten ja puna-armeijan rintamalinjojen vyöryessä yli, eivätkä koettelemukset loppuneet sotaan: Stalinin hallitsemaan Neuvosto-Viroon joutuneesta orpotytöstä tuli 12-vuotiaana lapsiorja, ja suomalaisen syntyperän vuoksi hänen passiinsa lyötiin leima ”kansan vihollinen”.
Olli Pirhosen kirjaamat Niina Väärän muistelmat hätkähdyttävät ja liikuttavat. Niiden ytimessä on Niina Väärän järkkymätön halu selviytyä ja kasvaa ”kunnon ihmiseksi”.

Luonto