Paljastus Hiekkasärkiltä: Kenen käsissä ovat Kalajoen matkailumiljoonat ja päätöksenteko?
Kalajoen Hiekkasärkät on yksi Suomen vetovoimaisimmista matkailukeskuksista. Monelle matkailijalle ja kuntalaiselle alue näyttäytyy yhtenäisenä paratiisina, mutta kulissien takana pyörii monimutkainen julkisen rahan, osakeyhtiöiden, säätiöiden ja paikallispolitiikan verkosto.
Kun perataan läpi matkailualueen omistussuhteita, pöytäkirjoja ja tilinpäätöksiä, paljastuu järjestelmä, jossa rahavirrat kiertävät taskusta toiseen ja päätösvalta on keskittynyt harvoille.
1. Visit Kalajoki ja rahan laillinen kiertokulku
Yleinen luulo on, että Kalajoen kaupunki rahoittaa matkailua suorilla avustuksilla. Todellisuudessa kaupunginhallinto toimii huomattavasti ovelammin: rahoitus on piilotettu ostopalveluihin ja konserniyhtiöiden sisäisiin siirtoihin.
Markkinointipotti veronmaksajien pussista
Alueen matkailumarkkinointia pyörittää virallisesti Kalajoki Matkailuyhdistys ry (Visit Kalajoki), jossa on mukana noin 60 paikallista yritystä. Vaikka yrittäjät maksavat toiminnasta noin 750 euron peruskumppanuusmaksuja, se on vain murto-osa kokonaisuudesta.
Suurin yksittäinen rahoittaja on Kalajoen kaupunki, joka ostaa matkailuyhdistykseltä alueellista brändityötä 348 000 euron suoralla palvelusopimuksella.
Uimahalli Hiekkasärkät Oy:n rahasampona
Matkailun alueorganisaatiotoiminnasta ja infran pyörittämisestä vastaa kaupungin tytäryhtiö Kalajoen Hiekkasärkät Oy, jonka liikevaihto on noin 935 000 euroa.
Mistä tämä lähes miljoona euroa tulee? Suurin osa on peräisin Kylpylä SaniFanin, kuntosalin ja keilahallin pääsylipputuloista. Kaupunki omistaa itse uimahallirannat ja -seinät, mutta se on vuokrannut ne omalle yhtiölleen.
Hiekkasärkät Oy kerää lipunmyyntitulot ja maksaa niillä 9 työntekijänsä palkat sekä juoksevat kulut.
Vastineeksi yhtiö maksaa kaupungille kiinteää vuokraa 11 787 euroa kuukaudessa (noin 141 400 € vuodessa).
Raha siis kiertää uimahallin kassasta osakeyhtiön kautta takaisin kaupungin taseeseen. Tällä mallilla kaupunki hyödyntää osakeyhtiölain joustavuutta ja arvonlisäverovähennyksiä, joita suorassa kuntaorganisaatiossa ei voisi tehdä yhtä tehokkaasti.
2. Mystinen 6 % ja ”nukkuvat osakkaat”
Kalajoen kaupunki omistaa Kalajoen Hiekkasärkät Oy:stä 94 %. Mutta kuka omistaa loput 6 %? Vastaus vie meidät aikamatkalle Hiekkasärkkiä ravistelleisiin historiallisiin käänteisiin ja konkursseihin.
Kun yhtiö perustettiin vuodenvaihteessa 1979–1980, mukana oli kunnan lisäksi suuria järjestöjä. Vuosikymmenten saatossa taustat ovat muuttuneet rajusti:
Lomaliitto ry: Meni konkurssiin vuonna 2009. Sen omistamat Hiekkasärkät Oy:n osakkeet jäivät konkurssipesän pöytälaatikkoon, sillä niillä ei ole vapailla markkinoilla mitään arvoa.
Lasten Päiväsäätiö: Linnanmäkeä pyörittävä säätiö on edelleen toiminnassa, ja se pitää osakkeita kirjanpidossaan lähinnä passiivisena historiallisena muistona.
Kalajoen Osuuskauppa & Aurinkohiekat Oy: Molemmat on purettu tai sulautettu. Osuuskaupan osakkeet liukuivat fuusioiden myötä Osuuskauppa KPO:lle.
Urheiluopistohaaveet: Keski- ja Pohjois-Pohjanmaan Urheiluopistosäätiön suuret suunnitelmat kaatuivat aikanaan poliittiseen vääntöön ja ministeri Matti Ahteeseen. Säätiö on lakannut olemasta, ja sen osakkeet ovat muuttuneet arvottomiksi paperilapuiksi.
Koska yhtiö ei jaa osinkoa, tämä 6 % vähemmistöosuus koostuu täysin ”nukkuvista osakkeista”. Kaupunki käyttää 94 prosentin enemmistöllään Hiekkasärkät Oy:ssä täyttä ja ehdotonta yksinvaltaa. Yhtiön hallituksen puheenjohtajana toimii Sami Hänninen ja toimitusjohtajana Janne Anttila.
3. Miljonäärisopimukset ilman työntekijöitä: Kiinteistö Oy Kalajoen Kylpylähotelli
Yksi mielenkiintoisimmista palasista on vuonna 1990 perustettu Kiinteistö Oy Kalajoen kylpylähotelli. Se toimi pitkään Hiekkasärkät Oy:n tytäryhtiönä, ja sillä oli pyöreät nolla (0) työntekijää.
Kyseessä oli puhdas hallintayhtiö, jonka talous oli kuitenkin huikeassa lennossa:
Sen liikevaihto oli 756 000 euroa (huima 59,5 % kasvu edellisestä vuodesta).
Liiketoiminnan voitto oli 349 000 euroa.
Liikevoittoprosentti oli kiinteistöalallekin poikkeuksellisen korkea: 46,2 %.
Nämä massiiviset tulot muodostuivat puhtaasti hotellikiinteistön vuokratuotoista. Hiljattain kuvio kuitenkin muuttui rajusti. Hotellia pyörittävä Santa's Hotels -ketju (Kalajoen Kylpylähotelli Sani Oy) osti koko kiinteistöyhtiön osakekannan itselleen.
Tämä tasejärjestely oli kaupungille suuri helpotus, sillä kaupan yhteydessä kiinteistöön sidottu suuri Kuntarahoituksen laina maksettiin pois ja kaupunki vapautui miljoonien eurojen takausvastuistaan. Samalla Santa's Hotels osti viereisen, suljetun Meriluontokeskuksen ja Aaltosalin tilat hotellin laajentamista varten.
4. Kalajoen Marina ja valtionmiljoonat
Hiekkasärkille noussut Kalajoen Marina on täydellinen oppikirjaesimerkki siitä, miten julkisella rahallisella panostuksella rakennetaan pohja yksityiselle liiketoiminnalle.
Satamahankkeen kokonaisinvestointi oli 12 miljoonaa euroa. Tästä summasta puolet (6 miljoonaa) tuli suorana valtiontukena Työ- ja elinkeinoministeriöltä ja toisen puolikkaan maksoivat Kalajoen veronmaksajat.
Työnjako Marinas-hankkeessa on selkeä:
Julkinen puoli (Kaupunki): Omistaa ja maksaa infran, eli satama-altaan, laiturit ja aallonmurtajat. Valmiin venesataman arjen operointi ja paikkavuokrat on luovutettu kaupungin omalle yhtiölle (Hiekkasärkät Oy).
Yksityinen puoli (Yrittäjät): Kaikki Marinan ympärille nousevat luksushallit, ravintolat ja Marina Resort -lomahuoneistot ovat täysin yksityisten yritysten (kuten Kalajoen Rakennus Oy) omistuksessa ja kehittämiä. Tontit ovat kaupungin, mutta ne vuokrataan tai myydään sijoittajille. Polttoaineenjakelun rahasampona toimii Osuuskauppa KPO:n ABC-veneasema.
Kaupunki siis kantaa riskin ja maksaa pohjatyöt, jotta yksityinen pääoma pääsee rakentamaan alueelle tuottavaa liiketoimintaa.
5. Poliittiset kytkökset: Kuka vetää naruista?
Kun matkailualueen yritysverkostoa peilataan kaupungintalon päätöksentekoon, politiikan ja bisneksen rajat hämärtyvät. Erinomainen esimerkki tästä on Kokoomuksen kaupunginhallituksen jäsen, kaupunginvaltuutettu ja Kalajoen Yrittäjien puheenjohtaja Hanna Saari.
Saari pyörittää yhdessä puolisonsa Aulis Yppärilän ja Teemu Knuutilan kanssa Hiekkadyyni Oy:tä. Tämä yhtiö hallitsee Hiekkasärkkiä suvereenisti ravintolapuolella. Heidän omistuksessaan tai hallinnassaan ovat:
Sandy Kelt: Alueen suosittu irlantilaispubi.
Ravintola Dyyni: Hiekkasärkkiä vuosikymmenet hallinnut viihderavintola.
Beach Bar Surffari: Kesäravintola, joka toimii Top Camping Kalajoen leirintäalueella.
Kohtaamispaikka Loisto: Yrittäjäkolmikko on vuokrannut entisen Meriluontokeskuksen tilat (Loisto), joissa he järjestävät nykyään suuria lavatansseja, gaaloja ja tapahtumia.
Mielenkiintoisen asetelmasta tekee se, että Top Camping -leirintäaluetta pyörittävä Camping Hiekkasärkät Oy ei ole kaupungin yhtiö, vaan sen omistaa Kalajoen Etelänkylän jako- ja kalastuskunta. Tämä leirintäalueyhtiö on todellinen kultakaivos: sen omavaraisuusaste on käsittämätön 97 % ja se teki viimeisimmässä tilinpäätöksessään 210 000 euroa puhdasta voittoa.
Kun matkailuyrittäjät istuvat samaan aikaan kaupunginhallituksessa päättämässä kaavoituksesta, infratujista ja alueen kehitysrahoista, paikalliset puhuvat herkästi "Kalajoen matkailumafiasta" – termillä viitataan siihen, miten tiiviisti politiikka ja suuret rahavirrat kietoutuvat toisiinsa samojen pöytien ääressä.
6. Johtajien palkat vs. SaniFanin purkutuomio
Paljonko tämän koneiston pyörittäminen sitten maksaa johtajatasolla? Kalajoen kuntakonsernin palkkarakenne heijastelee vahvasti matkailukaupungin vaatimuksia:
Kaupunginjohtaja Jukka Puoskari: Kokonaiskuukausipalkka on 9 053 euroa (sisältäen luontoisedut ja kokemuslisät). Vuositasolla verotettavat tulot nousevat lomarahoineen 110 000 – 120 000 euroon.
Hiekkasärkät Oy:n toimitusjohtaja Janne Anttila: Säännöllistä kuukausipalkkaa ei julkaista suoraan osakeyhtiön salassapidon vuoksi, mutta paikallismedian perkaamat verotiedot paljastavat vuositulojen liikkuvan 60 000 – 85 000 euron välillä. Tämä tarkoittaa laskennallisesti noin 5 000 – 7 000 euron kuukausituloja.
Kulissit kaatuvat vuonna 2027
Vaikka johtajien palkkoja korotetaan säännöllisesti ja matkailun ympärillä pyörii miljoonabisnes, Hiekkasärkkiä uhkaa pian arkinen kriisi: energia ja kiinteistön vanheneminen.
Kylpylä SaniFanin pelkät sähkö- ja kaukolämpökulut haukkaavat arvioiden mukaan 150 000 – 250 000 euroa vuodessa. Koska rakennus on vuodelta 1990 ja sen allastekniikka on elinkaarensa päässä, kaupunki on tehnyt kovan päätöksen: Kylpylän nykyinen määräaikainen vuokrasopimus päättyy 28.2.2027, ja vanha SaniFani on määrä purkaa kokonaan.
Kaupunki ei aio enää investoida vanhan kiinteistön korjauksiin, vaan suunnittelee Hiekkasärkkien ydinalueelle täysin uutta, arviolta 20 miljoonaa euroa maksavaa vesi- ja saunamaailmaa. Tämän jättihankkeen aktiivinen suunnitteluvaihe on ajoitettu vuosille 2027–2028, ja tavoitteena on löytää rahoitukseen mukaan suuria yksityisiä sijoittajia osana alueen laajempaa 230 miljoonan euron kehitysvisiota.
Peli Hiekkasärkillä on siis kovaa: vanhat rakenteet puretaan, miljoonat vaihtavat omistajaa taseissa, ja samat paikalliset vaikuttajat istuvat päättämässä siitä, mihin suuntaan Kalajoen matkailun seuraavat vuosikymmenet kääntyvät.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti