torstai 22. lokakuuta 2026

Kiitos kansanedustaja Hanna Mattila!

 


Kirjallinen kysymys KK 437/2026 vp

Hanna-Leena Mattila kesk

Kirjallinen kysymys viranomaisten esteellisyyden valvonnasta ja oikeusturvan toteutumisesta pitkittyneissä oikeus- ja ulosottoprosesseissa

Eduskunnan puhemiehelle

Kansalaisen oikeusturva on oikeusvaltion keskeinen perusta. Suomen perustuslain 21§ turvaa jokaiselle oikeuden saada asiansa käsitellyksi asianmukaisesti j a ilman aiheetonta viivytystä sekä oikeuden tulla kuulluksi, saada perusteltu päätös ja hakea muutosta. Perustuslain 22 § velvoittaa julkisen vallan turvaamaan perus- ja ihmisoikeuksien toteutumisen. Myös Euroopan ihmisoikeussopimus edellyttää oikeudenmukaista oikeudenkäyntiä ja tehokkaita oikeussuojakeinoja.

Oikeusturvan toteutumiseen liittyy erityisiä haasteita tilanteissa, joissa kansalainen joutuu vuosikymmeniä jatkuvaan oikeus-, konkurssi- ja ulosottoprosessien kokonaisuuteen. Jos samaan tapahtumaketjuun liittyviä väitteitä viranomaisvirheistä käsitellään erillisinä asioina, vaarana on, ettei kukaan arvioi kokonaisuutta ja sen vaikutuksia kansalaisen oikeuksiin. Pitkittyneet menettelyt voivat aiheuttaa huomattavaa taloudellista ja henkistä kuormitusta sekä heikentää luottamusta viranomaisten toimintaan.

Viranomaisten puolueettomuus ja esteellisyyssäännösten noudattaminen ovat oikeusturvan välttämättömiä edellytyksiä. Erityisen ongelmallinen asetelma voi syntyä, jos viranomainen joutuu myöhemmässä tehtävässään arvioimaan oman aikaisemman toimintansa lainmukaisuutta. Tällaiset tilanteet on tunnistettava ajoissa, ja esteellisyyttä koskevat epäilyt on voitava saattaa riippumattomaan arviointiin.

Yhtä keskeistä on varmistaa, että oikeudenkäyntiasiamiehellä on asianmukainen valtuutus, tiedoksiannot toimitetaan lain edellyttämällä tavalla ja asianosaisille turvataan todellinen mahdollisuus tulla kuulluiksi. Näihin menettelyihin liittyvät puutteet voivat vaikuttaa olennaisesti ratkaisujen perusteisiin ja kansalaiselle määrättyihin taloudellisiin vastuisiin.

Oikeusturvan on toteuduttava myös silloin, kun väitetyt virheet tulevat esiin vasta pitkän ajan kuluttua tai niiden seuraukset jatkuvat edelleen. Muutoksenhaku-, kantelu- ja muiden oikeussuojakeinojen tulee mahdollistaa vakavien ja yksilöityjen virheväitteiden tehokas tutkiminen. Samalla on huolehdittava siitä, että saatavien vanhentumista ja ulosottoperusteiden määräaikoja koskevia säännöksiä noudatetaan ja että kansalaisella on tosiasiallinen mahdollisuus saada lain edellytysten täyttyessä korvaus viranomaisen virheestä tai laiminlyönnistä aiheutuneesta vahingosta.

Tuomioistuinten riippumattomuutta kunnioittaen hallituksen tehtävänä on huolehtia oikeusturvajärjestelmän, viranomaistoiminnan valvonnan ja lainsäädännön toimivuudesta. On tarpeen arvioida, turvaavatko nykyiset menettelyt riittävän riippumattoman ja kattavan käsittelyn poikkeuksellisen pitkissä, useita viranomaisia koskevissa asiakokonaisuuksissa. Oikeusvaltiossa kansalaisen on voitava luottaa siihen, että perustellut epäilyt viranomaisvirheistä tutkitaan asianmukaisesti ja että todettujen virheiden seuraukset voidaan korjata.

Ponsiosa 

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Mihin konkreettisiin toimenpiteisiin hallitus ryhtyy varmistaakseen, että syyttäjien ja tuomareiden esteellisyyttä koskeva valvonta turvaa perustuslain 21 §:ssä säädetyn oikeusturvan ja että viranomaisen puolueettomuus arvioidaan riippumattomasti tilanteissa, joissa hänen aikaisemman toimintansa lainmukaisuus on saman asiakokonaisuuden yhteydessä riitautettu,

miten hallitus varmistaa, että kansalaisella on käytettävissään tehokkaat oikeussuojakeinot epäiltyjen oikeudenkäyntivirheiden, kuten puuttuvan edustamisvaltuutuksen, tiedoksiantojen laiminlyöntien tai kuulemisvelvollisuuden rikkomisen, tutkimiseksi ja todettujen virheiden korjaamiseksi myös silloin, kun ratkaisuihin perustuva ulosotto ja sen seuraukset ovat jatkuneet vuosikymmeniä, ja

aikooko hallitus arvioida valtion vahingonkorvausvastuuta ja korvausvaatimusten vanhentumista koskevan sääntelyn riittävyyttä tilanteissa, joissa viranomaisvirheen aiheuttamaksi epäilty vahinko jatkuu pitkään, sekä ryhtyä tarvittaviin toimiin sen varmistamiseksi, että oikeus vahingonkorvaukseen toteutuu käytännössä?

Helsingissä 15.10.2026

Hanna-Leena Mattila kesk

Oikeusministeri Leena Meren on vastattava kansanedustaja Hanna-Leena Mattilan kirjalliseen kysymykseen viimeistään torstaina 5. marraskuuta 2026.

Määräaika lasketaan ja määräytyy seuraavasti:

  • Laskutapa: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:n mukaan vastaus on annettava 21 päivän kuluessa siitä, kun kysymys on toimitettu valtioneuvostolle. Lakisääteisten määräaikojen laskennassa (lain määräaikojen laskemisesta mukaan) itse jättöpäivää (15.10.) ei lasketa mukaan määräaikaan.


Olen lähettänyt seuraavan asiaa koskevan materiaalin oikeusministerille ja oikeusministeriöön.

Arvoisa oikeusministeri Leena Meri ja hänen esikuntansa



Arvoisa oikeusministeri Leena Meri ja hänen esikuntansa


Kansanedustaja Hanna-Leena Mattila on jättänyt oikeusministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen. Mikä on alla olevassa linkissä

Lehdistötiedote

https://kalajokinen.blogspot.com/2026/10/lehdistotiedote.html


Nykyisin käytetään tekoälyä hyväksi työn helpottamiseksi. Tässä on tekoälyn ratkaisut asiaan


Olen oikeusmurhan uhri – tekoäly todisti asian

https://oikeuslaitosjapoliisi.blogspot.com/2026/08/olen-oikeusmurhan-uhri-tekoaly-todisti.html


TO 26.09.2024 Miksi en saa oikeutta? Miksi laillisuusvalvojat laiminlyövät tehtävänsä? Miksi tiedotusvälineet vaikenevat ja kieltäytyvät noudattamasta journalistisia ohjeita?

https://kalajokinen.blogspot.com/2024/09/to-26092024-miksi-en-saa-oikeutta-miksi.html


Koska kansanedustaja Hanna-Leena Mattilan kysymys on laajempi niin vastukset asian löytyvät myös näistä blogeista


Nettikirja

https://valtuustoaloite.blogspot.com/


Pankkikriisi

https://pankkikriisi.blogspot.com/


Pankkikriisiselvitys -karmea totuus julki

https://suomenhistoriaa.blogspot.com/2011/11/pankkikriisiselvitys-karmea-totuus.html


Avoin kirje pääministeri Antti Rinteelle

https://pankkikriisi.blogspot.com/2019/06/avoin-kirje-paaministeri-antti-rinteelle.html


Oikeustoimi ja poliisiblogi

https://oikeuslaitosjapoliisi.blogspot.com/


Myös nämä videot kertovat totuuden asioista


DVD-dokumentti YouTubessa

https://oikeuslaitosjapoliisi.blogspot.com/2008/12/dvd-dokumentti-youtubessa.html


Kalajoki 15.10.2026

Erkki Aho

Merenojantie 9 B 16

85100 Kalajoki

www.erkkiaho.com

044-3025948


Lehdistötiedote

 



Aihe: LEHDISTÖTIEDOTE: Kansanedustaja Hanna-Leena Mattila jätti kirjallisen kysymyksen oikeusprosessien laillisuusvalvonnasta

Arvoisa toimittaja,

Kansanedustaja Hanna-Leena Mattila (kesk.) on jättänyt eduskunnan puhemiehelle kirjallisen kysymyksen viranomaisten esteellisyyden valvonnasta, alioikeustason menettelyvirheistä sekä perustuslain mukaisen oikeusturvan toteutumisesta poikkeuksellisen pitkittyneissä yritys- ja ulosottoprosesseissa.

Oikeusministeri Leena Merelle osoitetussa valtiopäivätoimessa perätään valtion laillisuusvalvonnan riittävyyttä ja oikeusturvakeinojen tehokkuutta silloin, kun viranomaistoiminnan virheet pitkittävät taloudellisia vahinkoja vuosikymmeniä.

Alla on vapaasti julkaistavissa oleva lehdistötiedote aiheesta.

Ystävällisin terveisin,
Erkki Aho
044-3025948

LEHDISTÖTIEDOTE
Julkaisuvapaa: Heti

Kansanedustaja Hanna-Leena Mattila jätti kirjallisen kysymyksen poikkeuksellisen pitkittyneiden oikeusprosessien laillisuusvalvonnasta

Kansanedustaja Hanna-Leena Mattila (kesk.) on jättänyt eduskunnan puhemiehelle kirjallisen kysymyksen viranomaisten esteellisyyden valvonnasta, alioikeustason menettelyvirheistä sekä kansalaisten oikeusturvan toteutumisesta vuosikymmeniä kestävissä yritys- ja ulosottoprosesseissa. Oikeusministeri Leena Merelle osoitetussa kysymyksessä perätään valtion laillisuusvalvonnan riittävyyttä ja viranomaistoiminnan puolueettomuutta.

Kysymyksen taustalla on lähes 40 vuotta vireillä ollut oikeus- ja ulosottokierre, joka liittyy 1990-luvun puolivälin yrityskauppoihin ja niistä seuranneisiin riitoihin, sekä väitteisiin syyttäjän ja kaupanvahvistajan roolien sekoittumisesta ja alioikeuden prosessivirheistä. Mattila vetoaa perustuslakiin ja vaatii ministeriltä vastauksia esteellisyyden valvontaan, prosessivirheiden korjaamiseen ja pitkittyneisiin vahinkoihin liittyen.

Kansanedustaja Mattila tivaa oikeusministeriltä vastauksia seuraaviin kohtiin:

  1. Toimenpiteet syyttäjien ja tuomareiden aukottoman esteellisyysvalvonnan varmistamiseksi.

  2. Oikeussuojakeinojen tehokkuus tilanteissa, joissa alioikeuden prosessivirheet pitkittävät ulosottoa vuosikymmeniä.

  3. Valtion korvausvastuun ja oikeusvaltioperiaatteen toteutuminen yli 30 vuotta kestäneissä tapauksissa.

Tarkemmat taustatiedot ja asiakirjat ovat luettavissa aiheesta kertovassa verkkolähteessä: https://kalajokinen.blogspot.com/2026/10/kirjallinen-kysymys.html .

Lisätiedot ja tiedustelut:
Eduskunta / Kansanedustaja Hanna-Leena Mattilan työhuone
Sähköposti: hanna-leena.mattila@eduskunta.fi

Taustamateriaali:
https://kalajokinen.blogspot.com/2026/10/kirjallinen-kysymys.html

KIRJALLINEN KYSYMYS

Viranomaisten esteellisyyden valvonnasta, alioikeustason vakavista menettelyvirheistä sekä perustuslain ja ihmisoikeussopimusten mukaisen oikeusturvan toteutumisesta poikkeuksellisen pitkittyneissä yritys- ja ulosottoprosesseissa

Eduskunnan puhemiehelle

Viranomaisille toimitettujen laajojen selvitysten ja julkisuudessa olleiden tietojen valossa on noussut esiin erittäin poikkeuksellinen ja vakava tapaus, jossa yksityisen kansalaisen ja yrittäjän oikeusturva on vaarantunut ja estynyt jo lähes 40 vuotta jatkuneessa oikeus-, konkurssi- ja ulosottokierteessä. Kyseisessä asiaryppäässä, joka koskee Alavieskan Puurakenne Oy:n konkurssipesän ja Euronio Oy:n (myöhemmin PR-Teollisuus Oy) välisiä kauppoja sekä niistä seuranneita lukuisia oikeusprosessia Ylivieskan käräjäoikeudessa ja Vaasan hovioikeudessa, viranomaistoimintaa väitetään rasittaneen ilmeinen esteellisyys sekä järjestelmälliset prosessivirheet. Menettelyt ovat olleet suorassa ristiriidassa Suomen perustuslain, kansainvälisten ihmisoikeussopimusten sekä länsimaisen oikeusvaltioperiaatteen kanssa.

Suomen perustuslain (731/1999) 21 §:ssä säädetään jokaisen oikeudesta saada asiansa käsitellyksi asianmukaisesti ja ilman aiheetonta viivytystä toimivaltaisessa ja riippumattomassa tuomioistuimessa. Pykälä takaa oikeuden tulla kuulluksi sekä muut oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin takeet. Samat periaatteet on suojattu Euroopan ihmisoikeussopimuksen 6 artiklassa, joka takaa oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin kohtuullisen ajan kuluessa puolueettomassa tuomioistuimessa. Tässä nimenomaisessa tapauksessa mikään näistä perusoikeuksista ei ole toteutunut, vaan asianosainen on joutunut vuosikymmeniä kestävän henkisen ja taloudellisen kidutuksen kohteeksi.

Laki yleisistä syyttäjistä velvoittaa syyttäjän ehdottomaan tasapuolisuuteen ja objektiivisuuteen. Tässä asiakokonaisuudessa on kuitenkin ilmennyt, että sama kihlakunnansyyttäjä on toiminut ensin kyseisten liikesopimusten ja kiinteistökauppojen virallisena kaupanvahvistajana, ja myöhemmin yli 20 vuoden ajan samassa asiakokonaisuudessa syyttäjänä ja esitutkinnan ohjaajana. Asetelma, jossa syyttäjäviranomainen joutuu omissa syyteharkinnoissaan arvioimaan omien aiempien kaupanvahvistustoimiensa lainmukaisuutta – tilanteessa, jossa kaupan muotovirheet ja pantattujen kiinnitysten salaaminen on riitautettu – loukkaa vakavasti julkisen vallan puolueettomuusvaatimusta ja täyttää suoraan yleisen esteellisyysperusteen.

Oikeusturvan kannalta yhtä vakavia ovat olleet alioikeustason prosessimenettelyt. Tapaukseen liittyvissä asiakirjoissa on ilmennyt, että käräjäoikeudessa on kuultu ja hyväksytty asiamieheksi varatuomari, jolla ei todellisuudessa ole ollut päämiehen omakätistä valtakirjaa tai toimeksiantoa, minkä kyseinen oikeusavustaja on myöhemmin itsekin myöntänyt Keskusrikospoliisin esitutkinnassa. Lisäksi lailliset tiedoksiannot ja haasteet on jätetty toimittamatta suoraan takaajille ja asianosaisille. Kun tuomioistuin tekee ratkaisunsa ja määrää jättimäiset ulosottosaatavat valtuudettoman asiamiehen lausumien pohjalta ja kuulematta todellisia asianosaisia, kyseessä on törkeä prosessivirhe, joka tekee ratkaisuista perustuslaillisesti kestämättömiä.

Koska virheellisten ja rikosoikeudellisesti kyseenalaisten alioikeuspäätösten pohjalta määrätyt ulosottosaatavat on pidetty vireillä keskeytyksettä vuosikymmenien ajan, kyseessä on viranomaistoiminnalla aiheutettu jatkuva vahinko ja ihmisoikeusloukkaus. Vahingonkorvauslain (412/1974) mukaan valtio on velvollinen korvaamaan julkista valtaa käytettäessä virheellä aiheutetun vahingon. Oikeusvaltiossa valtio ei voi suojautua vanhentumisaikojen taakse tilanteessa, jossa vahinko perustuu viranomaisten omiin laiminlyönteihin ja esteellisyyksiin, ja jossa vahingollinen asiantila pidetään ulosoton voimassaololla jatkuvasti aktiivisena.

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

  1. Mihin konkreettisiin toimenpiteisiin oikeusministeriö ryhtyy varmistaakseen, että syyttäjien ja tuomareiden esteellisyyden laillisuusvalvonta toimii perustuslain 21 §:n mukaisesti, ja miten ministeriö varmistaa, ettei kukaan syyttäjäviranomainen voi toimia syyttäjänä tai esitutkinnan ohjaajana jutussa, jossa hänen oma aiempi roolinsa kaupanvahvistajana on riitautettu ja asetettu syytteen alaiseksi?

  2. Miten oikeusministeriö aikoo varmistaa kansalaisten oikeussuojakeinojen tehokkuuden silloin, kun alioikeuksissa on tapahtunut ilmeisiä ja dokumentoituja prosessivirheitä – kuten valtakirjattoman asiamiehen kuuleminen tai tiedoksiantojen laiminlyönti – ja näiden virheellisten menettelyiden seurauksena yrittäjälle aiheutettu taloudellinen ja henkinen vahinko jatkuu ulosoton kautta katkeamattomana vuosikymmeniä?

  3. Katsooko ministeri, että valtion ankara korvausvastuu ja oikeusvaltioperiaate toteutuvat perustuslain ja Euroopan ihmisoikeussopimuksen henkeä vastaavasti silloin, jos virheellisen ja esteellisen viranomaistoiminnan aiheuttama vahinko pitkittyy yli 30 vuodeksi, ja miten ministeriö varmistaa, ettei viranomaisten itse ylläpitämissä katkeamattomissa prosesseissa käytetä vanhentumisaikoja suojana valtion korvausvelvollisuutta vastaan?

Helsingissä 12. lokakuuta 2026

Hanna-Leena Mattila [kesk]

TAUSTAMUISTIO / LISÄPAPERI (CONFIDENTIAL BACKGROUND MEMO)

Kirjallisen kysymyksen tausta-aineisto, keskeiset asiakirjatodisteet ja viitetiedot

Vastaanottaja: Oikeusministeriö / Ministeri Leena Meren esikunta
Toimittaja: Kansanedustaja Hanna-Leena Mattila (Kysymyksen laatija)
Asiakokonaisuus: Alavieskan Puurakenne Oy:n konkurssipesän ja Euronio Oy:n (myöh. PR-Teollisuus Oy) välistä kauppakirjaa (11.05.1995) koskevat jatkuvat viranomais- ja prosessivirheet Ylivieskan käräjäoikeuden ja Vaasan hovioikeuden alueella.

Alla on yksilöity ne tarkat lähdetiedot, sivunumerot ja viralliset asiakirjatodisteet, joihin jätetty kirjallinen kysymys perustuu. Kaikki asiakirjat on julkaistu ja ne ovat todennettavissa alla mainituista lähteistä.


Osa 1: Kirjadokumentaatio ja tarkat sivunumerot

Kaikki alla mainitut alkuperäiset asiakirjatodisteet (mukaan lukien kauppakirjat, KRP:n esitutkintalausumat ja sopimusten purut) on kopioitu ja selostettu teoksessa:

  • Kirja: Olet maamme armahin Suomenmaa (ISBN: 978-952-91-4593-X)

Keskeiset sivunumerot ja todisteet kirjasta:

  • Sivut 276–285: Alavieskan Puurakenne Oy:n konkurssipesän ja Euronio Oy:n (myöh. PR-Teollisuus Oy) väliset kolme (3) erillistä kauppasopimusta (päivätty 11.05.1995). Sopimuksissa salasitte 48 miljoonan markan pantatut kiinnitykset, ja ne osoittavat väliaikaisten pesänhoitajien myyneen kiinteää omaisuutta ilman kirjallisia valtakirjoja (Konkurssisäännön 50 a §:n ja Maakaaren 2 luvun 3 §:n vastaisesti). Kaupanvahvistajaksi on merkitty tuleva kihlakunnansyyttäjä Sulo Heiskari.

  • Sivu 286 / Sivu 287: Johtaja Seppo Arposen todistus ja Kalevan lehtileike, jotka todistavat keskeneräisen tilauskannan olleen 15 miljoonaa markkaa ilmoitettua (26 miljoonaa) pienempi (törkeä petos kokonaisuudessaan 63 miljoonaa markkaa).

  • Sivu 294: Kaupan osapuolen (Heino Virta) kirjallinen todistus siitä, ettei hän ole koskaan tavannut tai nähnyt asiakirjaan merkittyä kaupanvahvistajaa (Sulo Heiskari).

  • Sivut 298–300: Alioikeuden asiakirjat ja käräjäsihteerin käsintehdyt merkinnät ("Tiedoksiannot? Huom. Aho, Koski ja Virta eivät ole palauttaneet..."), jotka osoittavat, että tiedoksiannot laiminlyötiin syyttäjän toimesta. Asianajaja Jouni Vihervallin kirjallinen tunnustus Suomen Asianajajaliitolle siitä, ettei hänellä ollut valtakirjoja eikä hän ollut edes puhunut puhelimessa edustamiensa henkilöiden kanssa.

  • Sivut 305–308: Viralliset kaupanpurkusopimukset (19.03.1996 ja 18.04.1996). Koska pääsitoumukset purettiin, myös kaikki niihin liittyvät takaussitoumukset raukesivat laillisesti (Kauppalaki 54 §).

  • Sivut 302, 303 ja 304: Pankkisiirtotodisteet ja kuitit, jotka osoittavat, että takauksia oli maksettu yhteensä 1 641 444,45 markkaa, eli saatavia ei ollut olemassa silloin, kun konkurssihakemus jätettiin.

  • Sivut 311–316 & Sivu 514: Varatuomari Paavo M. Petäjän Ylivieskan käräjäoikeudelle antama lausuma ja hänen myöhempi virallinen tunnustuksensa siitä, ettei hänellä ollut toimeksiantoa eikä valtakirjaa ajaa konkurssia asianomaisten nimissä.

  • Sivut 328–331: Konkurssihakemusasiakirjat, jotka todistavat hakemuksen perustuneen väärille tiedoille (puretuille ja jo maksetuille saataville) ja jotka alioikeus hyväksyi tarkistamatta valtakirjoja.


Osa 2: Digitaaliset arkistot ja tarkat internetyhteydet (Blogilinkit)

Tapauksen katkeamaton, yli 30 vuotta jatkunut käsittelyhistorian dokumentaatio, esitutkintapyynnöt sekä juridiset analyysit ovat julkisesti nähtävillä ja tarkistettavissa suorista linkeistä:

  1. Erkki Ahon pääblogi (Todistusaineisto ja laillisuusvalvonta):

  2. Oikeuslaitos ja poliisi -blogi (Juridinen argumentaatio ja prosessivirheet):


Osa 3: Taidenäyttelyn historiataulut ja visuaalinen näyttö

Kansanedustaja Hanna-Leena Mattila on henkilökohtaisesti tarkastanut tapaukseen liittyvän taidenäyttelyn ja siihen kuuluvat teokset, jotka visualisoivat oikeusketjun virheet:

  • Teos "Kaupanvahvistaja": Kuvaa syyttäjä Sulo Heiskarin kaksoisroolia (esteellisyys virkarikoksena syyttäjälain 12 §:n ja perustuslain 21 §:n valossa).

  • Teos "Ei toimeksiantoa": Kuvaa varatuomari Paavo M. Petäjän valtakirjatonta toimintaa Ylivieskan käräjäoikeudessa.

  • Teos "Saattohoitaja": Kuvaa Kera Oy:n ja salaisen sopimuksen roolia petosketjussa (Laki varallisuusoikeudellisista oikeustoimista 30–33 §).

Kaikki nämä teokset on sidottu alkuperäisiin asiakirjoihin suoraan teosten yhteydessä olevissa historiatauluissa, ja ne muodostavat katkeamattoman näytön viranomaistoiminnan lainvastaisuudesta, joka pitää ulosottovahinkoa vireillä edelleen tänä päivänä.


Kidutushistoriani

Minä, Erkki Aho, olen joutunut syyttömänä kärsimään 4 konkurssia, yhden 75 päivän ehdottoman vankeustuomion, mikä muutetiin ehdonalaiseksi ja yhden 5 kuukauden vankeustuomion, mikä muutettiin ehdonalaiseksi sekä 7 kunnianloukkaustuomiota. Olen menettänyt Suomen valtion rikollisen toiminnan johdosta, yritykseni, omaisuuteni, ihmisarvoni ja minulle on aiheutettu avioero valtion rikollisen toiminnan johdosta. Olen ollut luottokelvottomana yli 30 vuotta enkä ole voinut harjoittaa yritystoimintaa. Minä en ole saanut esteetöntä rikostutkintaa eikä oikeudenmukaista oikeudenkäyntiä 30 vuoteen. Minut on pidätetty useita kertoja rikollisten toimesta ja minä on joutunut olemaan maan paossa Suomessa, Ruotsissa ja Bulgariassa. Minä joutunut hakemaan poliittista turvapaikkaa Suomen valtion rikollisen toiminnan johdosta Euroopan Unionilta eli oikeuskomisaari Vera Jourovalta sekä Bulgarian presidentiltä. Minä olen menettänyt terveyteni sairastuttuani syöpään ja korkeaan verenpaineeseen. Syövän onnistuin voittamaan, mutta korkea verenpaine on tuhonnut elimistöäni. Sairastuin diabetekseen. Minulle on aiheutettu avioero valtion rikollisen toiminnan johdosta. Tämä on minulle äärettömän raskas ja vaikea asia.

Olen joutunut Suomen valtion yli 30 vuoden kidutuksen kohteeksi ja Kalajoen kaupungin 40 vuoden syrjinnän kohteeksi. Olen edelleen ulosoton kohteena , mikä pitää rikokset avoimena ja olen edelleen kidutuksen kohteena, mikä on ihmisoikeusrikos.


Kirjallinen kysymys

https://kalajokinen.blogspot.com/2026/10/kirjallinen-kysymys.html


Erkki Aho

Merenojantie 9B16

85100 Kalajoki

www.erkkiaho.com

044-3025948

Lähettänyt klo

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Tilaa: Lähetä kommentteja (Atom)