Vuosi 1997 Kalajoella

 

Vuosi 1997 Kalajoella

Vetelissä hiihdettiin Keski-Pohjanmaan 46. maakuntaviesti. Kalajoen I-joukkue (A-sarjan voittaja)

Kalajoki voitti A-sarjan ja joukkueessa hiihtivät:

1. Mauno Juola

2. Ari Pahkala

3. Satu Santaholma

4. Simo Törnvall

5. Kalle Junnikkala (Voitti oman osuutensa)

6. Pirjo Prittinen

7. Petteri Tuura

8. Janne Ojala (Ankkuri)

Kalajoen II- ja III-joukkueet

Kalajoen vahvuus näkyi laajalla rintamalla myös muissa joukkueissa:

• Kalajoki II: Sijoittui B-sarjan toiseksi (2. sija).

  Kalajoki III: Oli maalissa sijalla 30.Huomioita kilpailusta

• SM-menestys: Sama runkomiehistö (Mauno Juola, Marko Santapakka, Kalle Junnikkala ja Janne Ojala) sijoittui myöhemmin samana talvena hiihdon SM-viesteissä upeasti viidenneksi.

  Osuusvoitot: Kalajoen hiihtäjistä Kalle Junnikkala onnistui voittamaan oman osuutensa Vetelissä.

Tämä voitto oli Kalajoelle erittäin merkityksellinen, sillä se palautti kunnan maakuntaviestin valtiaaksi kovan taistelun jälkeen.

Vetelin vuoden 1997 maakuntaviestin ankkuriosuus muistetaan yhtenä viestihistorian jännittävimmistä kaksinkamppailuista. Se oli klassinen taistelu, jossa ennakkosuosikki ja kiritykki ottivat mittaa toisistaan.

Ratkaisun hetket: Ojala vs. Taipale

Ankkuriosuudelle lähdettäessä isäntäkunta Veteli johti viestiä, ja sen ankkurina hiihti Kuisma Taipale. Kalajoen ankkuri Janne Ojala lähti takaa-ajoon.

• Takaa-ajo: Ojala saavutti Taipaleen osuuden aikana, ja kaksikko saapui stadionille lähes rinta rinnan.

  Loppukiri: Ratkaisu tapahtui dramaattisesti vasta viimeisillä sadoilla metreillä. Kalajoen Janne Ojala osoitti tunnettua kirikykyään ja onnistui ohittamaan Taipaleen loppusuoralla.

  Maaliintulo: Ojala ylitti maaliviivan ensimmäisenä, mikä varmisti Kalajoelle historiallisen voiton 24 vuoden tauon jälkeen. Eroa Veteliin jäi lopulta vain muutama sekunti.

Taustatekijät

Kamppailu oli erityisen mielenkiintoinen, koska molemmat ankkurit olivat tuolloin Suomen hiihtohuipulla:

• Janne Ojala tunnettiin erittäin kovana kirimiehenä ja viestinviejänä.

  Kuisma Taipale oli Vetelin oma poika ja kotiyleisön suuri suosikki, mikä lisäsi painetta ja tunnelmaa stadionilla.

  Sää: Kireä pakkanen (lähes -20 astetta) teki lumesta nihkeän ja raskaan, mikä suosi vahvaa ja sitkeää hiihtotyyliä.

Tämä ankkuriosuus on jäänyt Kalajoella elämään yhtenä seurahistorian hienoimmista hetkistä, ja se sinetöi Junkkareiden paluun maakunnan ykköseksi.

Kalle Junnikkala ja hiihtosuunnistus

Kalle Junnikkala on yksi Kalajoen Junkkareiden historian menestyneimmistä urheilijoista, ja hänen uransa huippuvuodet ajoittuivat juuri 1990-luvun loppupuolelle. Erityisesti vuosi 1997 oli hänelle poikkeuksellinen niin ladulla kuin talvirasteillakin.

Hiihtosuunnistusmenestys 1990-luvulla

Junnikkala kuului koko vuosikymmenen ajan Suomen ja maailman parhaimmistoon Kalajoen Junkkareiden historiikin mukaan. Hänen merkittävimpiä saavutuksiaan ovat:

• Maailmancupin osakilpailuvoitto (1997): Hän voitti maailmancupin osakilpailun Windischgarstenissa, Itävallassa tammikuussa 1997, vain viikkoja Vetelin maakuntaviestivoiton jälkeen.

• Suomen mestaruudet: Hän saavutti ensimmäisen aikuisten SM-kultansa normaalimatkalla vuonna 1996 Iisalmessa. Kaikkiaan hänellä on tilillä 7 SM-kultaa, 4 hopeaa ja 6 pronssia hiihtosuunnistuksesta.

• Arvokisamitalit: Junnikkala saavutti urallaan myös Pohjoismaiden mestaruuden viestissä ja henkilökohtaisen PM-pronssin pikamatkalla.

• Naganon esittelykilpailu (1998): Hän oli mukana kolmen parhaan joukossa hiihtosuunnistuksen esittelykilpailussa Naganon talviolympialaisten yhteydessä.

Monipuolisuus: Hiihto ja suunnistus

Junnikkala pystyi yhdistämään kaksi vaativaa lajia huipulla:

• Maakuntaviestin erikoismies: Hän oli luottolenkki Kalajoen joukkueissa ja voitti oman osuutensa juuri vuoden 1997 Vetelin viestissä, mikä tasoitti tietä A-sarjan voitolle.

• Hiihtomenestys: Samana vuonna hän oli mukana Kalajoen miesten viestijoukkueessa, joka sijoittui hiihdon SM-viesteissä viidenneksi.

Junnikkalan kyky lukea karttaa kovassa vauhdissa teki hänestä poikkeuksellisen vahvan myös perinteisessä hiihdossa, jossa vauhtikestävyys ja hapenottokyky olivat hänen suurimpia vahvuuksiaan.

Kalle Junnikkala toimi myöhemmin Junnikkala Oy:n toimitusjohtajana

Kalle Junnikkala on tehnyt poikkeuksellisen hienon siirtymän huippu-urheilusta elinkeinoelämän huipulle.

Hän aloitti perheyritys Junnikkala Oy:n toimitusjohtajana tammikuussa 2010. Hänen johdossaan yritys on kasvanut merkittävästi ja on nykyään yksi Suomen suurimmista ja moderneimmista mekaanisen metsäteollisuuden perheyrityksistä.

Keskeisiä saavutuksia yritysjohtajana:

• Kasvu ja kansainvälistyminen: Junnikkala Oy on Kalle Junnikkalan johdolla laajentanut toimintaansa ja investoinut voimakkaasti. Yrityksellä on sahat Kalajoella, Oulaisissa ja uusin suurinvestointi Oulussa.

• Oulun jätti-investointi: Viime vuosien suurin hanke oli Oulun Laanilaan rakennettu uusi huippumoderni saha, joka on merkittävä harppaus yrityksen tuotantokapasiteetissa.

• Arvot: Hän on korostanut johtamisessaan samoja arvoja, jotka näkyivät jo hänen urheilu-urallaan: pitkäjänteisyyttä, laatua ja perinteiden kunnioittamista. 

On mielenkiintoista nähdä, kuinka moni vuoden 1997 voittajajoukkueen jäsen on menestynyt elämässään myös latujen ulkopuolella. 

Kuntavaalitulos ja paikkajako – vallan varastaminen

Kunnallisvaalit 1996, valitut ehdokkaat muuttujina Ehdokas, puolue ja kunta ja Tiedot
	Äänimäärä
Siermala Kalevi SDP Kalajoki	47
Suni Juhani SDP Kalajoki	59
Hukka Kauko VAS Kalajoki	49
Lindström Esko VAS Kalajoki	127
Luoto Mauri VAS Kalajoki	42
Poranen Matti VAS Kalajoki	65
Arvo Jouko KOK Kalajoki	50
Jaakola Kaija KOK Kalajoki	69
Ojala Tapani KOK Kalajoki	57
Utriainen Oiva KOK Kalajoki	72
Ainali Veli SKL Kalajoki	130
Aho Erkki KESK Kalajoki	243
Hyry Hannu KESK Kalajoki	62
Ilo Alho KESK Kalajoki	108
Jyrinki Jouni KESK Kalajoki	75
Kukkola Keijo KESK Kalajoki	92
Kärjä Simo KESK Kalajoki	95
Kääntä Markku KESK Kalajoki	75
Lapinoja Päivi KESK Kalajoki	62
Latukka Juhani KESK Kalajoki	83
Lohilahti Eeva KESK Kalajoki	91
Madi Nassim KESK Kalajoki	50
Murtoniemi Alpo KESK Kalajoki	114
Myllylä Raili KESK Kalajoki	132
Nevalainen Eero KESK Kalajoki	150
Niemelä Kullervo KESK Kalajoki	78
Nikula Heikki KESK Kalajoki	64
Nuorala Marja KESK Kalajoki	68
Pyörre Jari KESK Kalajoki	105
Rahja Mikko KESK Kalajoki	67
Rautakoski Reijo KESK Kalajoki	88
Siipola Pirkko KESK Kalajoki	57
Siirilä Aila KESK Kalajoki	108
Tuomainen Eija KESK Kalajoki	55
Väliverronen Aili KESK Kalajoki	89

Vuoden 1996 kuntavaaleissa Erkki Aho oli Kalajoen todellinen ääniharava. Hän keräsi tuolloin 243 ääntä, mikä oli poikkeuksellisen korkea määrä paikallisvaaleissa ja nosti hänet koko kunnan suosituimmaksi ehdokkaaksi.

Kalajoen kunnanvaltuuston puheenjohtajaksi valittiin Jouni Jyrinki, joka sain kuntavaaleissa vain 75 ääntä ja kunnanhallituksen puheenjohtajaksi Raiii Myllylä, joka sai 132 ääntä. Erkki Aho ei saanut minkäänlaista luottamiespaikkaa lukuun ottamatta KKTOL:n johtokunnan puheenjohtajuus. Aho haluttiin syrjayttää vallan ytimestä ja jatkaa Ahon syrjintää , mikä oli alkanut vuonna 1983 ja on jatkunut yli 40 vuotta aina tähän päivään saakka.

Vuoden 1997 keskustelu Kalajoen uimahallin sijainnista oli kiivasta, ja Paavo Soukan haastattelu Kalajoki-lehdessä oli yksi keskeisimmistä puheenvuoroista tässä prosessissa.

Purjekelkkailu ja Rainer Bäckman

Purjekelkkailu ja Rainer Bäckman

Rainer "Raikke" Bäckman on suomalainen talvipurjehduksen uranuurtaja ja moninkertainen arvokisamitalisti, joka tunnetaan erityisesti menestyksestään purjekelkkailussa.

Urheilu-ura ja saavutukset

Bäckman on yksi lajin kansainvälisesti menestyneimmistä suomalaisista. Hänen merkittävimpiä saavutuksiaan ovat: 

• Maailmanmestaruus: Bäckman on voittanut purjekelkkailun maailmanmestaruuden Kallan Purjehtijat ry.

• MM-hopea 1992: Hän sijoittui toiseksi purjekelkkailun MM-kisoissa vuonna 1992, jolloin Juha Junnikkala vei voiton Helsingin Sanomat.

• Vaikuttaminen: Hän on toiminut kalajokisen Kallan Purjehtijat (KaPu) ry:n perustajajäsenenä ja varakommodorina, edistäen merkittävästi lajin harrastusmahdollisuuksia Suomessa Vaahtopää-lehti.

Vuoden 1997 SM-kisoissa Rainer Bäckman oli toinen Kalajoki-lehti. Laitoin tähän mukaan myös uutislähteet, koska tekoälyn antamissa vastauksissa voi olla virheitä.

Investoinnit Rahjan satamaan

Kalajoen kunta investoi Rahjan satamaan vuonna 1997 9.3 miljoonaa markkaa, josta EU-rahaa oli 3.8 miljoonaa markkaa.

Jussi Kurikkalan muistokisojen 15 km:n voittajakolmikko oli 1. Marko Santapakka, 2. Mats Pets ja 3. Kuisma Taipale.

Yli puolet Raution kylän asukkaista oli Raution Kisailijoiden jäseniä.

Kalajoella pidettin Keskustan Pohjois-Pohjanmaan piirin kokous, jossa paikalla olivat Esko Aho ja Paavo Väyrynen. Kalajoki-lehden haastattelussa todettiin, että ko.henkilöiden EMU-kannat olivat lähentyneet toisiaan.

Kalajoen ravirata ja ravitoiminta oli vilkasta 1990-luvulla

Kalajoen hevosystäväinseura toiminut 73 vuotta vuonna 2007

Hevosharrastus on elänyt erittäin voimakkaana Kalajoen Etelänkylän alueella. Helmikuun 11 päivänä 1934 kokoonnuttiin perustamiskokoukseen Juho Annalan taloon. Perustamiskokoukseen osallistuivat Antti Räihälä, Toivo Heusala, Hannes Nikkarikoski, Toivo Tolonen, Antti Ventelä, Juho Annala, Heimo Nuorala, Verner Untinen, Edvard Keskinen, Matti Heikkilä, August Tavasti, Joni Ojala, Sigfried Nikupaavo, Heikki Ojala ja Antti Tavasti.

Perustajajäsenistä 12 oli syntyperäisiä kalajokisia ja kolme muualla syntynyttä. Hannes Nikkarikoski ja Siegfried Nikupaavo olivat tulleet Lohtajalta ja Edvard Keskinen Lapualta. Etelänkyläläisiä olivat kaikki muut paitsi Toivo Tolonen ja Antti Ventelä. Maatalouden ulkopuolelta perustajäsenistä oli vain opettaja Edvard Keskinen. Seuran ensimmäiseksi sihteeriksi valittu Keskinen oli Kalajoella opettajana Pitkäsenkylän koululla 1922-23 ja syksystä 1923 lähtien Etelänkylän koululla. Perustajista Verner Untinen muutti Australiaan vuonna 1936 ja sodan uhreina seura menetti kolme perustajajäsentään, kun Heino Nuorala kaatui heinäkuussa 1941, Toivo Heusala syyskuussa 1941 ja Antti Tavasti marraskuussa 1941.

Seuran toimihenkilöt

Seuran puheenjohtajina ovat toimineet Antti Räihälä 1934-1937 ja 1947-1959, Aukusti Tavasti 1938, Hannes Nikkarikoksi 1939-1946, Kalevi Nikkarikoski 1960-1973, Aimo Antti-Roiko 1974-1976, Martti Törnvall 1977-1984, Harri Verronen 1985-1998, Mikko Mäkinen 1999-2002. Vuodesta 2003 lähtien puheenjohtajana on toiminut Vesa Luoma.

Seuran sihteerin tehtäviä ovat hoitaneet Edvard Keskinen 1934-1937, Heimo Nuorala 1938-1941, Antti Räihälä 1944-1946, Kalevi Isopahkala 1957-1960, Hugo Huolman 1960-1965, Jouko Nuorala 1966-1985, Heikki Pitkänen 1986-1993, Sirkku Taipale 1994 lähtien. Viime vuosina sihteerin tehtäviä ovat hoitaneet Sirkku Ruhkala ja Tiina Möttönen.

Varainhankinnasta

Toiminnan rahoittamiseksi ryhdyttiin järjestämään kilpa-ajojen ohella iltamia, joita pidettiin 1930-luvulla 6-7 kertaa vuodessa. Viimeiset hevosiltamat lienee pidetty vuonna 1956. Näytelmät olivat 1930-luvulla iltamien kohokohtia. Vuonna 1935 esitettiin yhdessä nuorisoseuralaisten kanssa neljä näytelmää: Tirisen kosinta, Emännätön talo, Piimäjuusto ja Miljoona-arpa. Iltamissa myytiin arpoja ”lotteria” ja ainakin muutaman kerran voittona oli nisuhevonen.

Suuren luokan arpajaiset järjestettiin vuonna 1987, jolloin päävoittona oli Mussukka-varsa sekä muina palkintoina matkatelevisio, mikroaaltouuni, kahvinkeitin, parranajokone ja herätyskello. Näiden arpajaisten nettovoitto oli lähes 25 000 markkaa.

Järjestyshäiriöitä

Iltamanpidossa seura kohtasi pari vuotta perustamisen jälkeen odottamattomia vaikeuksia, kun silloinen Kalajoen nimismies Otto Gråsten yllättäen eväsi ”järjestyshäiriöiden takia” luvan seuran anomilta kilpa-ajopäivän iltamilta vuoden 1936 alkupuolella. Gråsten oli tullut Kalajoen oikeudenvalvojaksi vuonna 1924 Petsamon kruununvoudin paikalta. Hän lienee tehnyt kieltopäätöksen joidenkin hevosmiesten menestykselliseen toimintaan kateellisesti suhtautuvien paikkakuntalaisten ”kantelujen” pohjalta.

Hevosmiehet eivät luonnollisestikaan hyväksyneet iltamakieltoa, koska seuran iltamissa oli aina ollut moitteeton järjestys. He kääntyivätkin Oulun läänin maaherran E. Y. Pehkosen puoleen, joka kumosi nimismies Gråstenin antaman iltamanpitokiellon. Kilpa-ajoista ja iltamista ilmoitettiin lehdessä 15.2.1936 ja varmuuden vuoksi ilmoituksen loppuun oli laitettu lause: ”Huom. Juoppoja ei lasketa sisään”.

Ravirata oli uuden ajan alku

Oman raviradan perustaminen oli kangastellut hevosmiesten mielessä jo seuran perustamisesta lähtien. Sopivaa paikkaa ei vain tahtonut löytyä. Vasta 1960-luvulla päästiin tositoimiin, kun sopiva paikka löytyi Hiekkasärkiltä. Vuosikokouksessa 2. helmikuuta 1964 seuran jäsenet olivat päättäneet hankkia Etelänkylän jakokunnalta Tahkokorvain Keihäsojan puoleiselta alueelta paikan raviradalle. Sopimus allekirjoitettiin 10.6.1964. Etelänkylän jakokunnan puolelta sopimuksen allekirjoittivat Jouko Nuorala ja Frans Kärjä ja hevosmiesten puolelta Kalevi Nikkarikoski ja Hugo Huolman. Näin molemmilla puolilla oli allekirjoittajina hevosmiehet.

Valtava talkootyö

Ensimmäiset talkoot olivat juhannuksen aattona 23.6.1964. Talkoita tehtiin tiiviisti vuonna 1964 ja 1965 jolloin pohjatyöt saatiin valmiiksi. Vuonna 1967 ravirata saatiin ajokuntoon ja ensimmäiset harjoitusajot pidettiin juhannusaattona 1967. Hevosia oli noin 40 ja katsojia viitisensataa. Näissä ajoissa esiteltiin Kalajoen ensimmäinen lämminverihevonen, Antti-Roikon veljesten omistama Kasbek. Vuonna 1968 järjestettiin puunkeräys mikä tuotti 450 tukkia ja 2000 markkaa rahaa. Radalle rakennettiin talkoovoimin tuomaritorni ja ravintolarakennus.

Radan vihkiäisajot ajettiin 11.8.1968. Silloin pelattiin Kalajoella ensimmäisen kerran totaalisaattoripeliä. Hevosia oli 80 ja yleisöä noin tuhat henkeä. Radan kunnostusta ja paikkojen parannuksia on jatkettu koko ajan. Vuosina 1969-1970 ajorata päällystettiin tuhkalla ja kilpailuja varten hankittiin maalikamera. Kesällä 1973 radan keskusaluetta tasattiin. Vuonna 1975 radan pintakerros uusittiin. Vuonna 1976 tuomaritornia korotettiin ja rakennettiin tototilat. Vuonna 1984 järjestetyllä puutavaran keräyksellä saatiin kaikkiaan noin 1800 tukkia. Vuosina 1985-1986 rakennettiin uusi katsomo, jossa istumapaikkoja on 200 hengelle ja tilaa kaikkiaan 1900 hengelle. Raviradan matkailutien puoleiselle alueelle rakennettiin 1986-1987 yli 700 metriä aitaa galvanoidusta teräsverkosta. Yleisön saniteettitilat ja varasto rakennettiin 1987. Kesällä 1989 laajennettiin paikoitusaluetta niin että alueelle mahtuu 800 henkilöautoa ja 170 hevoskuljetusautoa. Ravintolan myyntipisteen tiloja laajennettiin vuonna 1991 ja rakennettiin myös eläinlääkärin tilat. Rataa parannettiin vuonna 1992 ja rakennettiin hevosten pesupaikat. Nyt kaupunki himoitsee raviradan aluetta tonttimaaksi mökkirakentamiseen.

Kalajoen nopeimmat hevoset

Suomenhevosten nopeimmat hevoset ovat Kihin Hiski, K. M: Poku, Kihin Muisto, Euro, Pänksi, Hika, Lipseli, K. M. Nopsa, Vaskeri, Olrik, Riuskan Tyttö, Puijo, Raitin Virkku, Kaleva, Monumentti, Hiskin Tyttö, Ekovei, Timperi, Kassari ja Pinkki.

Lämminveristen nopeimmat hevoset ovat BMT Magic, Rosalind`s Guy, Sppedyque, Lusty Hannover, Lusty Norton, Nevele Jason, Playmaker`s Lucky, Zallo, Slow Walker, Nadja Mellow, Etoile Rop, Thunder Star, Four Season ja Lusty Manfred.

Erittäin merkittävän työn Kalajoen hevosurheilun kehittäjän on tehnyt BWT Magicin ja monien muiden huippuhevosten valmentajana Matti Salmi, jolle hevoset ovat olleet rahaakin rakkaampia. Kalajokisista raviohjastajista ovat menestyneimpiä olleet Ahti Antti-Roiko ja Panu Ahonen.

Kihin Hiski kuninkuusravien kakkonen

Matti Salmen Kihin Hiski nousi tasaisten esitysten jälkeen hienosti toiseksi Kupion kuninkuusraveissa, missä Viesker oli jälleen lyömätön kaikissa lähdöissä ja vei 220 000 markan täyspotin. Kihin Hiski oli viides 2100 metrillä sekä neljäs maililla ja 3100 metrillä. Vuosi oli 1998.

• Kihin Hiski paransi Kuopiossa lähtö lähdöltä ja kaksi viimeistä lähtöä menivät sillä tavalla kuin olin odottanutkin. Matkasijoitukset toki olisivat voineet olla pykälän tai pari korkeampikin, totesi Matti Salmi, jonka Savon keikka tuotti Kihin Hiskille 63 500 markkaa.

Hiski lähti avausmatkalle numerolla yksi, joka antoi hyvät lähtökohdat päästä kärkeen ja jäädä sitten jatkossa vuorenvarmasti johtoon nousevan Vieskerin selkään.

• Suunnitelma mein pieleen ja kävi juuri niin kuin olin pahimmassa tapauksessa pelännyt. Muiston Kihaus pääsi keulille ja antoi pian tilaan Vappu-Hepulle. Jäimme sisäradalle kauas kärjestä. Nousu toiselle radalle paransi myöhemmin asemia, mutta loppusuoralla vauhti ei enää ihan riittänyt kolmen parhaan joukkoon.

Maililla Kihin Hiskillä oli rata kahdeksan, mitä eräissä ennakkoarvioissa pidettiin ongelmallisena. Käytännössä tilanne oli kuitenkin alusta lähtien hyvin hallinnassa ja sisäradan Viesker sai kaarteessa rinnalleen Kalajoen orin, joka sitten laskeutui vauhdinpitäjän taakse ja sai siinä hyvät asemat kirisuoralle. Vieskeri kellotti uuden rataennätyksen 21,9 ja Vappy-Hepun sekä Matukan tuntumassa neöjäntenä linjan ylittänyt Kihin-Hiski sivusi kaikkien aikojen toiseksi parasta aikaansa 22,7. Viesker johti kahden matkan jälkeen kuninkuuskilpaa 1,4 sekunnin erolla Vappu-Heppuun, josta Matukka oli 1,1 sekuntia ja Kihin Hiski 1,4 sekunnin päässä.

3100 metrillä Kihin Hiski rynnisti kärkeen luovuttaen pian johtopaikan Vieskerille, jonka selkään Matti Salmi jälleen ankuroi hevosensa. Jo ennakolta pisimmän matkan vahvaksi haastajaksi ennakoiti El Vihuri pani kuolemanpaikalta Vieskerin tiukoille ja voittokamppailuun nousi myös `Vappu-Heppu, joka kuitenkin sortui maalilaukkaan. Vieskerin ja El Vihurin ohella Hiski edelle ehti Poika-Vinkkeli. Kärkikolmikon aika oli 26,6. Hiskin vain kymmenyksen heikompi.

Kokonaiskilvassa hyvissä asemissa ollut Matukka romahti pitkällä matkalla seitsemänneksi, mikä osaltaan merkitsi Kihin Hiskin nousua kahden lähdön jälkeen neljänneltä sijalta kuninkuuskilvan hopealle kokonaisajalla 9.38,9 Vieskerin ollessa 3,3 sekuntia edellä. El Vihuri oli kolmas ja keskipohjalaisten menestyksen täydensi Kaustisen Liptus neljännellä sijallaan 1,6 sekuntia Hiskin takana.

• Tätä ennen Kihin Hiski on juossut 3100 metrin kilvan Mikkelin kuninkuusraveissa 1996. Kuopiossa pisin matka oli sen paras osoittaen kestävyydenkin erinomaiseksi.

Kuopion kuninkuusraveja seurasi kaikkien aikojen ennätysyleistö 46 000 katsojaa.

Kalajoen Apteekki oli palvellut 140 vuotta vuonna 1997

Vuonna 1857 perustettiin ensimmäisen kerran apteekkeja maaseudulle ja kuuden ensimmäisen joukkoon kuului Kalajoki. Kalajoen Apteekki sai luvan 19.toukokuuta 1857. Apteekkioikeudet Kalajoelle on myönnetty seuraaville apteekkareille: Karl Ulrik Relander v. 1857, J.E.Jurvelius 1865, J.O.Hedman 1891, W.A. Dalhström 1905, N.W. Aschan 1912, Väinö Granlund 1917, Viljo Viikinkoski 1959, Helvi Sipilä 1971- 1981. Liisa Snellman 1981-2005, Raili Kari 2005 -

Kalajoen apteekin perustamispäätös edellytti, että apteekki aukaistaan kahden vuoden sisällä. Tarkastuspöytäkirjan mukaan offiisi oli korkea ja valoisa ja siellä vallitsi hyvä järjestys. ”Offiisi” on asiakastila ja se näkymä, minkä asiakas näki tullessaan apteekkiin. Myrkkyjen ja voimakkaasti vaikuttavien aineiden säilytys todettiin asian mukaiseksi. Mortelloita, vaakoja, punnuksia ja keittiöastioita oli riittävä määrä, ja ne olivat hyvässä kunnossa. Rohdokset olivat hyviä ja käyttökelpoisia. Pöytäkirjassa mainitaan, että iilimatoja oli vain 22 kappaletta. Iilimatoja käytettiin pahan veren imemiseen. Apteekkari itse oli kerännyt mm, raatteen lehtiä, suopursuja, katajanmarjoja ja siänkärsäheinää.
Perimätiedon mukaan apteekkari Relander menetti apteekkarin oikeutensa, koska oli laittanut apteekkihuoneeseensa sekatavarakaupan. Hän myi sääntöjen vastaisesti apteekissaan kahvia, sokeria ja tupakkaa. Sairaat kääntyivät enemmän hänen puoleensa kuin piirilääkärin. Relander oli tulevan presidentin setä.

Relander joutui myymään apteekkioikeutensa vuonna 1865 Edvar Jurveliukselle. Jurvelius siirsi apteekin entiseen puustelliin, missä se oli vuoteen 1964 saakka. Apteekkin offisiin sisäänkäynti oli yleisen tien puolelta. Offiisien viereisestä materiaalihuoneesta päästiin pieneen laboratorioon, jossa oli hella ja tislauspannu kuparisine jäähdyttäjineen, tarvittava määrä keittiöastioita, mortelloita, punnuksia jne. Lasissa ja posliinisissa säilytysastioissa olivat hiotut tulpat ja kannet. Osa rohdoksista säilytettiin kannellisissa purkeissa. Apteekkari Jurvelius lahjoitti kunnalle maatalousrahaston, joka sai kansalta nimen Jurveliuksen ”kuokkarahasto”.

Lääkkeiden valmistaminen oli silloin kovaa työtä, johon vaadittiin paitsi taitoa, myös konkreettista käsivoimaa. Myös ryytimaan hoitaminen kuului apteekkarin tehtäviin, sillä monesti lääkekasvit kasvatettiin itse.

Jurvelius toimi apteekkarina vuoteen 1891 ja hänen seuraajakseen tuli J.O. Hedman, joka toimi apteekkarina vuoteen 1905 saakka. Apteekkari Ossian Hedmanin aikana kuuluivat apteekkiin mm. vintti, kellari ja makasiini. Vintillä säilytettiin rohdoksia pusseissa ja suoloja ym. kemikaaleja lasiastioissa. Makasiinissa pidettiin happodamisaanit. Laboratorioon oli hankittu höyryapparaatti, mutta keitteitä ja hauteita valmistettiin petrolikeittimellä, johon kuului vesihaude. Offiisin puolen uusissa säilytysastioissa oli poltetut etiketit. Fakkien laatikoissa oli peltilaatikot. Apteekkari Hedman perusti Ylivieskan apteekkilaatikon. Hedman oli aktiivinen puoluemies ja oli perustamassa Säästöpankkia. Hän sai Kalajoen apteekin apteekkioikeudet vuonna 1891, josta vuonna 1905 siirtyi Oulun Uuden Apteekin apteekkariksi.

Werner Aleksander Dahlström toimi apteekkarina vuosina 1905-1912. Apteekkari Dahlströmin aikaisten tarkastuspöytäkirjojen mukaan tiloja oli korjattu, offiisin katto oli maalattu ja lattia laatoitettu, työpöydät päällystetty linoleumilla ja materiaalihuoneen seinät paneloitu. Laatikkojen paperietiketit oli vaihdettu emalikilpiin. Apteekkiin oli hankittu mm. tablettikone, laastaripuristin ja erinomainen mikroskooppi, jossa oli immersiolinssi. Erinomainen järjestys ja siisteys vallitsi kaikkialla. Vuonna 1912 apteekkarin oikeudet siirtyivät Nils William Aschanille. Hän oli apteekkarina vain viisi vuotta. Hän oli ollut välskärinä sotaväessä.

Apteekkari Granlund ennätti yli 40 vuoden aikana puolisonsa kanssa monin tavoin osallistua paikkakunnan ajankohtaisiin hankkeisiin ja rientoihin. Apteekkari Granlund oli vuosina 1924-1926 kunnansairaalan rakennustoimikunnassa ja sen jälkeen johtokunnan puheenjohtajana vuosina 1926-1951.
Aspiriini tuli käyttöön vasta 1800-luvun lopussa, ja antibiootteja esim. penisiliiniä jouduttiin odottamaan aina 1940-luvulle saakka. Aina 1960-luvun lopulle saakka apteekissa pyöritettiin myös pillereitä itse. Aikanaan rohdokset liuotettiin spriihin, ja osittain sen vuoksi tietyt lääkkeet saivat suursuosion hieman vääristä syistä.

Kalajoella on säilynyt vanha apteekkirakennus, joka historiansa aikana on kokenut monia julkisivumuutoksia. Apteekkitalon ikä ei ole tiedossa, todennäköisesti se on 1800-luvun rakennus, jota Granlundin aikana remontointiin ja laajennettiin useaan otteeseen. Granlundin lisäys oli myös torni, joka on ollut tyypillinen osa vanhoja apteekkirakennuksia. Julkisivun erkkerin päällä on ollut parveke ja talon ympärillä vehreä puutarha. Apteekit ovat perinteisesti olleet kirkonkylien komeimpia rakennuksia, joissa oli tilat sekä myymälälle että apteekkarin perheelle ja palvelusväen asuntotilat. Apteekin tontti on kuulunut valtiolle, kunnes Lex Kallion nojalla apteekkari Granlund saattoi lunastaa sen. Granlundin perikunta myi tilan Jeeli Ojalle vuonna 1964. Sen jälkeen siihen tuli rautakauppa. Granlundin apteekkitalo oli edelleen käytössä apteekkari Viljo Wiikinkosken aikana vuodesta1958, kunnes KOP:n ja Wiikinkosken yhteinen liiketalo valmistui.
Vuodesta 1991 Kalajoen apteekki on ollut Liikekeskus Koppelin tiloissa.

Liisa Snellman tuli apteekkariksi Kalajoelle 1981 ja apteekkarina 25 vuotta. Täytettyään 80 vuotta Liisa luopui apteekkioikeudestaan. Liisa Snellman kuoli Oulussa 22.10.2009.

Rautioon rakennettiin kalamaja Vääräjoen rantamaisemiin. Kalajoen KKTOL siirtyi Kalajokilaakson koulutuskuntayhtymälle. Kalajoen Junkkareiden kunniakierroksella kerättiin rahaa kaikkiaan 17 000 markkaa.

Rautio-viikon voimamieskisassa kilpailivat Raution, Sievin, Kannuksen ja Nivalan miehet. Rautiolaisia edustivat Anssi Ainali, Juha Väliverronen ja Mikko Korhonen. Kisän voitto meni Sieviin. Anssi Ainali oli toinen.

Hiekkahiihdot keräsi tuhatlukuisen yleisön. Mukana kisassa olivat Jari isometsä, Mika Myllylä, Marko Santapakka ja Simo Törnvall. 5000 mk:n pääpslkinnon voitti rajulla loppukirillä Jari Isometsä niukasti ennen Marko Santapakkaa.

Raippaluodon silta ja Urakointiasennus Markku Rautio

Urakointiasennus M. Rautio Oy vastasi Suomen aiemmin pisimmän sillan, Raippaluodon sillan, teräsrakenteiden asennustyöstä vuosina 1996–1997. 

Markku Rautiolla ja hänen yrityksellään oli keskeinen rooli projektin toteutuksessa:

• Asennustekniikka ja lohkojako: Markku Raution omien muisteluiden mukaan sillan pääsuunnittelija, oululainen Suunnittelu Kortes, hyödynsi projektissa Raution ideoita sillan asennustekniikan ja lohkojaon suhteen.

• Vaativat olosuhteet: Yritys asensi 1 045 metriä pitkän vinoköysisillan haastavissa merellisissä olosuhteissa.

• Historian merkitys: Silta rakennettiin korvaamaan vilkas lossiyhteys, ja se avattiin liikenteelle 27. elokuuta 1997. 

  Urakointiasennus M. Rautio Oy +4

Raippaluodon sillan perustiedot:

• Pituus: 1 045 metriä (menetti Suomen pisimmän sillan tittelin vuonna 2026 valmistuneelle Kruunuvuorensillalle).

• Korkeus: Betonipylonit nousevat 82,5 metrin korkeuteen.

• Sijainti: Mustasaari, yhdistää Raippaluodon mantereeseen. 

  
  

Urakointiasennus M. Rautio Oy on kalajokinen, vuonna 1983 perustettu perheyritys, joka on erikoistunut vaativiin teräsrakenteisiin ja siltojen asennuksiin.

SM-viestit 1997 Kalajoki

https://fi.wikipedia.org/wiki/Viestijuoksun_Suomen-mestaruuskilpailut_1997

Yleisurheilun SM-viestit 1997 järjestettiin Kalajoella 5.–6. heinäkuuta. Kilpailut olivat merkittävä tapahtuma paikkakunnalle ja paikalliselle seuralle, Kalajoen Junkkareille. 

Kotikentän menestys ja mitalit:
Paikallinen seura Kalajoen Junkkarit saavutti kotikisoissaan menestystä erityisesti nuorten sarjoissa:

• SM-pronssia: Tyttöjen joukkue saavutti pronssia 

   metrin aitajuoksuviestissä.

  • Joukkue: Anne Suvanto, Satu Santaholma, Anna Saari ja Mirkka Liimatta.

Kunnanhallituksen puheenjohtajana Rautiossa ja Kalajoella  toimi Arvo Väliverronen. Arvo Väliverronen kuoli 19.09.1997 

19.9.1997 kalajokiset saavutti suru-uutinen Arvo Väliverrosen kuolemasta. Väliverronen oli toiminut pitkään Kalajoen kunnanhallituksen puheenjohtajana. Hän oli pidetty mies ja sovitteleva mies. Hänet vaihdettiin kesken kauden 1990 Raili Myllylään, koska Myllylä halusi taustavoimineen syrjäyttää Väliverrosen. Väliverronen pahoitti tästä niin mielensä, että se vaivasi häntä koko hänen loppuikänsä. Arvo Väliverroselle hankittiin kunnallisneuvoksen arvonimi 1991, mutta se oli laiha lohtu epäoikeudenmukaiselle syrjäyttämiselle.

Matkailuneuvojan paikkaa laitettiin avoimeksi. Määräaikaan mennessä hakeneista Erkki Aho oli ylivoimasesti ansioitunein ja pätevin. Ehkä tästä johtuen paikka jätettiin täyttämättä.

Kalajoki-messut järjestettiin 24-25.5.1997. Näytteilleasettajia oli noin 100.

Jari Nerg JHT:n valmentajaksi

Kausi 1996-1997 pelattiin II-divisioonassa Jari Nerginvalmennuksessa. Maalivahteina pelasivat Harri Hieta ja Toni Määttänen. Puolustajian Ville Vähäsarja, Tomi Takkunen, Timo Suni, Arto Pisilä ja Marko Lastikka. Hyökkääjinä pelasivat Jukka Kodis, Janne Tohila, Antti Mäkelä, Tomi Reinikainen, Kalle Turpeinen, Tero Pisilä, Tuomas Rautio, Sami Markkanen, Marko Raiman, Juha Mäyrä, Jyrki Kortet ja Pasi Priuska. Näin Kalajoelle oli saatu aikaan kalajokinen joukkue.
Ykköskentän keskusmieheksi tuli Hermeksestä Petri Forsell ja joukkuetta vahvisti vielä Mika Ritoniemi.


Kauden avausottelussa JHT voitti Kajaanin Hokin numeroin 11-4, mutta hävisi Rovaniemen Kiekko-79 numeroin 3-6. JHT kärsi jatkoaikatappion Raahe-Kiekolle numeroin 6-7. Kuusamon Pallo-Karhut on ollut useasti vaikea vastustaja JHT:lle ja niin oli nytkin, sillä Kuusamossa JHT:lle tuli murskatappio numeroin 1-10. Peli oli jotenkin nihkeää, sillä Oulun Kiekko-Kettujen kanssa pelattiin tasapeli 5-5 ja Nivalan Cowboysille hävittiin 4-5. Lohtua toi voitto Tornion IHC:stä numeroin 7-5 ja Kajaanin Hokista numeroin 7-4.

Pekka Priuska nähtiin Junkkareiden edustusjoukkueessa jo keväällä 1980 ja I-divarissa kausilla 93/94 ja 95/96 sekä II-divisioonassa 96/97 ja 97/98. Hän on ollut yksi Junkkarien luottopelaajista. Pekka Priuska pelasi myös muutaman kauden Ylivieskan Pallossa. Pekan urheilutausta on erittäin monipuolinen. Hän kuului 13-vuotiaana piirin parhaimpiin maastojuoksijoihin ja menestyi myös keihäänheitossa ja 60 metrin juoksussa. Myös pyöräily kuului Pekan lajivalikoimaan. Vuonna 1983 kakkoseen nousseessa joukkueessa pelasivat sekä Pekka että Juha Priuska. Erinomaisena maalintekijänä tunnetun Juhan ura päättyi ennenaikaisesti polvivamman takia. Nuorin veli Pasi Priuska oli juniorina maan parhaita pyöräilijöitä saavuttaen SM-tempoajossa parhaimmillaan neljännen sijan. Hän nousi 16-vuotiaana II divisioonapelaajaksi jääkiekossa. Priuskan veljeksillä ja isä Esko Priuskalla on ollut merkittävä osuus kalajokisessa jääkiekkohistoriassa. Isä-Esko on ollut junkkarien talkoomiesten aatelia.

Timo Seikkulalle MM-hopeaa


Kaudella 1997-1998 JHT:n ykköskentän hyökkäysketjun muodostivat Mika Ritoniemi, Sami Markkanen ja Pasi Priuska. Näiden lisäksi joukkueessa pelasivat Kalle Turpeinen, nuori nivalalainen Antti Junttila, Mika Kangas, Janne PontoOulusta, Juha Mäyrä ja Timo Järvinen maalissa, Pasi Forsberg, Marko Tuomainen, Tero Pisilä, Janne Tohila, Pekka Priuska, Aku Joki-Erkkilä, puolustaja Pasi Järvinenja Jorma Malkamäki. Kauden aikana Kuopiosta tuli maalivahtiPasi Kolehmainen. Joukkuetta valmensi 15 vuotta Hermeksessä pelannut Lasse Mäntylä.

JHT voitti Ylivieskan Pallon numeroin 2-1, Närpiön Kraftin 7-2. Nivalan Cowboys kukistettiin kotiahalissa yli 600 katsojan todistaessa tapahtumaa numeroin 3-2. Närpiön Kraftille hävittiin 6-7, mutta Ylivieskan Pallo voitettiin 11-3. Viimeksi mainitussa ottelussa loisti JHT:n 16-vuotias Aku Joki-Erkkilä. JHT voitti myös Raahe-Kiekon numeroin 7-3 ja 6-2.Nivalan Cowboys hävisi JHT:lle numeroin 12-4 ja 4-3.KoMuHT: hävisi 6-3 ja pelasi Närpion Kraftin kanssa tasan 4-4. Maaliin oli hankittu KalpastaPasi Kolehmainen. Nivalan Cowboysit yllätti Junkkarit numeroin 3-4, mutta Ylivieskan Pallo koki tappion 16-3 Tässä ottelussa Sami Markkasen salo oli 5+4 ja Mika Ritoniemi oli mukana kahdeksassa maalissa. Joukkueeseen oli nostettu omia junioreita Marko Tuomainen ja Marko Mattila sekä Janne Tohila. Raahe-Kiekolle kärsittiin 2-5 tappio, mutta Jeppis voitettiin numeroin 10-5 ja S-Kiekko 8-0.

Ylemmässä loppusarjassa JHT voitti Kajaanin Hokin puhtaasti 9-0, mutta kärsi toisessa ottelussa 2-3 tappion. Jeppiksen JHT voitti 7-4 ja Rovaniemen Kiekon numeroin 6-3. Kuusamon Pallo-Karhut hävisivät Kalajoella yli 1000 hengen katsojan todistaessa tapahtumaa numeroin 11-5. JHT hävisi Raahe-Kiekolle 4-6. JHT voitti Iisalmen PK:n numeroin 6-3, ja Jeppiksen 8-4 sekä Rovaniemen Kiekon peräti 13-5.

Play off ottelussa JHT kärsi 7-2 tappion IPK:lle , mutta voitti toisen ottelun 6-3. Play off-kierroksella Tampereen Koovee kuritti JHT:tä numeroin 12-2 ja 6-3 otteluissa pääsystä divariaksrsintaan.

Timo Seikkula voitti nuorten MM-hopeaa.

Timo Seikkula pelasi myös yhden liigaottelun TPS:n paidassa kaudella 97/98. Pääasiallisesti hän pelasi tuolla kaudella TuTo.sssa. Seuraavalla kaudella Seikkula pelasi KalPan joukkueessa. Timo Seikkula on Pittsburgin varaus vuodelta 1996 numerolla 238. Timo Seikkula pelasi JHT:ssä kaudet 94-95 ja 95/96. Hän kiekkoili nuorten maajoukkueessa. Kauden 96/97 hän pelasi turkulaisessa Kiekkko 67:ssä.