Kalajoen historiaa 1977 -1995

Vuosi1977

KaNV:n joukkue oli mukana nousukarsinnoissa SM-sarjaan.

Kuntavaaleissa 1976 keskusta sai 19 valtuustopaikkaa, SKDL 8, kokoomus 5, SDP 1, SMP 1 ja SKL 1. Uusi valtuusto aloitti työnsä tammikuussa 1977. Valtuuston koostumus oli seuraava:: Artturi Junttila, Simo Himanka, Esko Lindström, Martti Lindvall, Toivo Niva, Sauli Mäki, Aila Ahola, Sauli Konu, Kaarlo Luoto, Airi Vierimaa, Heimo Myllymäki, Paavo Saari, Erkki Sorvari, Viljo Saarela, Toivo Yli-Erkkilä, Erkki Niemelä, Arvo Ylitalo, Urho Heikkinen, Paavo Joki-Erkkilä, Heikki Nikupaavo, Untamo Sorasto, Matti Joensuu, Harald Rahja, Paula Oksanen, Veikko Murtoniemi, Aaro Sipilä, Matti Tiinanen, Juho Karhumaa, Uuno Rahko, Tuomo Heikkilä, Arvo Pahkala, Sakari Yli-Hallila, Kaija-Leena Hongell, Matti Ojala ja Leena Kivioja.

Kunnanhallituksen puheenjohtajana toimi Arvo Väliverronen, varapuheenjohtajana Eino Kääntä, ja jäseninä Eero Rahkola, Heimo Saari, Elsa Tolonen, Jorma Juusola, Martti Lindvall, Edvin Tokola ja Matti Ojala.
Valtuuston puheenjohtajista äänestettiin suhteellisella vaalilla. Paavo Saari sai vertausluvukseen 26, Arvo Ylitalo 13 ja Sakari Yli-Hallila 8,66. Martti Lindvall sai 8. Yleensä äänestykset valtuustossa menivät 26-9, mutta nyt todennäköisesti SDP ei ollut äänestyksessä Martti Lindvallin takana.

Kalajoen vappumarssiin osallistui 420 osanottajaa Lauri Tanskan johdolla. Särkät soi tapahtumassa olivat mukana USA:sta John Molinari, N-L:sta Anatoli Beljajev ja Suomesta Veikko Ahvenainen, Seppo Leino, Paavo Tiusanen ja Unto Jutila.
Laulaja Pekka Himanka palkittiin matkailumajakalla. Hän on tehnyt Kalajokea tunnetuksi muun muassa Kankaan kaunis Katriina laulullaan.

Suomessa elettiin taloudellista taantumaa öljykriisin seurauksena. Kalajoella Rahjan saariston kansallispuistohanke oli vahvasti esillä. Rahjankyläläiset vastustivat erittäin voimakkaasti kansallispuistohanketta muun muassa kylällä järjestetyssä keskustelutilaisuudessa.

Satama-asia oli ajankohtainen. Puhuttiin syväsataman saamisesta. Urheiluopistohanke oli esillä. Maa ja Vesi Oy teki matkailun kehittämissuunnitelmaa. Ideoina olivat maauimala, vinttikoirarata, meriakvaario, hiihtokeskus ja minijunarata.

Rahjan saariston kansallispuistohanke oli esillä otsikoissa samoin kuin atomivoimalaidea. Laurikariin päätettiin tehdä kalatehdas. Rahjan kylätoimikunta halusi Rahjaan uuden koulun. Uutta paloasemaan alettiin suunnitella Merenojan alueelle. Raution seurakuntatalon suunnittelu käynnistyi. Raution monitoimitalon rakentamisesta tehtiin päätös. Kustannusarvio oli 411 200, joista valtionosuus oli 62 %.
Raution Tekstiili laajensi toimintaansa palkkaamalla lisää henkilökuntaa. Yritys työllisti nyt 12 ompelijaa, jotka valmistivat asuja sairaanhoitohenkilökunnalle, hoitajille ja lääkäreille. Pesula aloitti toimintansa Kalajoella.

Kalajoen kansanopisto täytti 35 vuotta. Vaikeimmat vuodet olivat takanapäin, sillä vuosina 1974-75 opistolla opiskeli ainoastaan 20 oppilasta. Kalajoen osuuskauppa täytti 60 vuotta. Juhlallisuuksiin osallistui 530 vierasta. Kalajoen apteekki täytti 120 vuotta. Kalajoen apteekki on maan vanhin maalaiskunta-apteekki. Kalajoen kotiteollisuuskoulu täytti 40 vuotta. Kotiteollisuuskoulussa oli kutomaosasto, ompeluosasto, metalli- ja konepajaosasto, puutyöosasto ja rakennusosasto. Koulussa opiskeli myös japanilaisia. Kalajokisuunvakuutusyhdistys täytti 100 vuotta. Kalajoen Säästöpankki juhli 90-vuotista taivaltaan.

Kalajoen Junkkarit pelasi lentopalloa kakkossarjassa. Joukkueessa pelasivat Tapani Siermala, Esa Siermala, Kauko Siermala, Seppo Salmela, Juhani Alasuvanto, Veli Anttila, Seppo Saarinen, Jorma Myllylä, Timo Väre ja Hannu Mäntymäki. Kalajoen Junkkareiden lentopalloilu oli laskusuunnassa ja johti keväällä 1977 putoamiseen kolmossarjaan yhdessä Ranuan kanssa. Junkkarit oli lohkossaan yhdeksäs 12 pisteellä.

Kalajoen Naisvoimistelijat olivat SM-sarjan karsinnoissa. Kalajoelle saapuivat Kuopion Sale ja Tampereen Kalevan Lentopallo. Avaussottelussa Kalajoen Naisvoimistelijat johtivat 2-1 Kuopion Salea vastaan ja neljännessä erässäkin jo 10-7, mutta Sale käänsi ottelun edukseen numeroin 2-3 (15-11, 12-15,15-8, 9-15,7-15). Otteluselostuksessa todetaan, että peli kiertyi aivan liikaa Seija Rönnin ympärille. Pirkko Änkilä tuntui yrittävän jokaisesta pallosta. Kentällä oli hiljainen uurastaja Eila Kankaanpää ja pitkä Elina Väre onnistui puolustuksessa paremmin kuin hyökkäyksessä. Toinen ottelu päättyi Kalevan Lentopallon voittoon numeroin 1-3 ( 8-15, 15-13, 6-15,9-15). Kalajoen Naisvoimistelijoiden joukkueessa Marjatta Utriainen, Leila Karhula, Elmi Letola, Marjut Himanka, Seija Rönn, Eeva-Kaisa Lehtomäki, Elina Väre, Elina Kankaanpää ja Pirkko Änkilä.

Martti Törnvallin omistama 14-vuotias tamma ravikuningayar Riuskan-Tyttö jätti raviradat. Se oli ollut huipulla vuodesta 1971 lähtien. Ravikuningattaren tittelin se voitti vuonna 1976.
Puulaakihiihtoihin osallistui 28 miesten joukkuetta. Matkana oli 4 x 3 km. Arvi & Pojat voitti puulaakimestaruuden. Naisten sarjassa oli 9 joukkuetta, Voiton vei rakennusliike Nivat % Fors joukkueella Maire Isopahkala, Helena Fors, Ritva Ylitalo, Asta Alatyppö. Kyläsarjassa oli kuusi joukkuetta.

Jussi Kurikkalan muistokisojen voiton vei miesten sarjassa Heikki Torvi ja naisten sarjassa Raija Kivioja.
Kalajoen kansainvälisissä juhannuskisoissa Reijo Ståhlberg voitti kuulantyönnön tuloksella 20,76. Toiseksi tuli ruotsalainen Pelle Nilsson tuloksella 18,60. Antti Rajamäki voitti 100 metrin juoksun ajalla 10,8.

Pitkäaikainen kansanedustaja ja merkittävä vaikuttaja rovasti V. H. Kivioja kuoli. Hänen hautajaisiinsa Kalajoella osallistui yli 1000 henkeä.

Katso

V.H.Kivioja

http://merkkihenkiloita.blogspot.com/2008/11/v-h-kivioja-kalajoen-viimeinen.html

Toiminnan vuosi 1978 Kalajoella

Rovasti V.H. Kiviojan sukuarkisto luovutettiin Kalajoen seurakunnan hallintaan. Luovutuspuheen piti Leena Kivioja.

Vuonna 1975 Kalajoella oli työpaikkoja seuraavasti: Topi-Kalustaja Oy 160, Rauma-Repola Oy 230, SOK:n vaatetustehdas 35, J.Pirttijärvi ja Kumppanit Oy 34, Junnikkalan Saha 20, Santaholman saha 30, Marlon Oy 21, Rautex 13. Veroäyri oli 14,00.
Vuonna 1976 perustettiin Kalajokiseudun Matkailupalvelu r.y matkailun kehittämiseksi. Vuonna 1977 SOK:n tehtaalla oli jo 125 työpaikkaa ja Santaholma Oy:llä 50. Urheiluopistoa varten tehtiin suunnitelmia.

Vuonna 1978 Piekkon Aukon haudalle laitettiin muistokivi. Leirintäalueen lomamökit rakennettiin kunnan omana työnä.
Kalajoen kunta liittyi 27.4.1979 Hiekkasärkät Oy nimisen yhtiön osakkaaksi.
Vuonna 1980 Rauma-Repola Oy:llä oli 320 työntekijää, Topi-Kalustaja Oy:llä 149, SOK:n vaatetustehtaalla 136, Santaholma Oy:llä 59, Junnikkalan Sahalla 48, Kalayhtymällä 40, O.Tuuran konepajalla 23, Kalajoen meijerillä 23, Kalajoen Metalli Oy:llä 18 ja Marlonilla 17. Kunnanvaltuuston puheenjohtajana toimi Paavo Saari 17.1.1980 saakka. Paavo Saari kuoli liikenneonnettomuudessa Kempeleessä. Untamo Sorasto aloitti valtuuston puheenjohtajana 29.1.1980.

Vuonna 1978 Kalajoella oli 7997 asukasta. Kalajoen seurakunnan väkiluku oli kasvanut 109:llä ja Raution seurakunnan väkiluku oli vähentynyt 40:llä.
Vuosi 1978 oli vireä tutkimusten ja suunnitelmien vuosi. Alkuvuodesta julkistettiin Hiekkasärkkien kehittämissuunnitelma. Maatalouden kehittämissuunnitelma polkaistiin käyntiin ja aloitettiin Plassin alueen kaavoitus.

Urheiluopiston toiminnallinen suunnitelma valmistui. Suunnitelma luovutettiin urheiluneuvostolle ja opetusministeriölle. 20.4.1978 urheiluopistosäätiön puheenjohtajaksi valittiin kansanedustaja Juhani Vähäkangas. Hallituksen puheenjohtajana toimi Torsti Kalliokoski ja jäseninä Martti Lindvall ja Kalevi Mattila. Urheiluopiston ohella ajateltiin ravintolakoulua tai kieliopistoa. Insinööritoimisto Maa ja Vesi Oy laati vapaa-ajankeskussuunnitelman Hiekkasärkille. Erityistä huomiota kiinnitettiin palvelujen monipuolistamiseen. Ehdolla oli meriakvaario, huvipuisto, maauimala jne. Suunnitelmissa esitettiin yhteisorganisaation, Hiekkasärkät Oy:n perustamista. Myös talvi-imagon luomiseen kiinnitettiin huomiota, koska hiihtomaastot ovat soveliaat.

Etelänkylälle ryhdyttiin laatimaan osayleiskaavaa ja Seutukaavaliitto sai valmiiksi alustavan suunnitelman suojeltavista rakennuksista. Kalajoen keskustaajaman osayleiskaava oli esillä vuoden ensimmäisessä kokouksessa. Myös kalastusmuseoajatus sai vauhtia. Lomaliitto vuokrasi Rantakallan, jonka omistaa paikallinen osakeyhtiö. Vuokraus alkoi 1.4.1978. Tammikuussa kirjattiin vuoden työttömyyden huippu, liki 15 %.

Rahjan kansallispuistohanke tyrmättiin kyläläisten toimesta. Kansallispuistokomitea kaavaili Rahjaan luonnonsuojelualuetta, joka sinne oli pikku hiljaa tulossa. Kyläläiset saivat kuitenkin ajoissa vihiä juonesta, Alpo Juusola ja kumppanit ryhtyivät peräämään hanketta, josta löytyikin todellisuuspohja. (Kalajoki-lehti 19.1.1978)

Vuoden alkupuolella Paavo Saari valittiin Kalajoen valtuuston puheenjohtajaksi, Arvo Ylitalo ensimmäiseksi varapuheenjohtajaksi ja Martti Lindvall toiseksi varapuheenjohtajaksi. Kunnanhallituksen puheenjohtajana toimi Arvo Väliverronen.

Vuosi 1978 oli presidentin valitsijamiesten vaalivuosi. Kalajoelta oli ehdokkaana Paavo Saari keskustasta, Martti Lindvall SKDL:stä, Matti Ojala kokoomuksesta ja Artturi Junttila kristillisistä. Kukaan ei tullut valituksi. Ylivieskasta ehdolla oli Kalevi Mattila.

YYA-sopimuksen 30-vuotisjuhlaa vietettiin Kalajoella neuvostoliittolaisen taitelijaryhmän esiintyessä. Vappumarssiin osallistui yli 300 henkeä. Yhdysvaltain suurlähettiläs Rozanne L. Ridgway vieraili Kalajoella käyden muun muassa Anja ja Leevi Kiviojan tilalla. Kalajoella vietettiin Pohjanmaan Kalastusseurojen 50-vuotisjuhlaa. Juhlassa puhui liikenneministeri Veikko Saarto. Puolustusvoimain sotatalouspäällikkö kenraalimajuri Pentti J. Väyrynen vieraili Kalajoen Konepajassa. Kalajoen ja Raution seurakuntavaalit olivat vilkkaammat kuin edellisellä kerralla. Raution Nuorisoseura vietti 70-vuotisjuhlaa.

Kirkkoneuvosto ei antanut lupaa ”Särkät soi”-tapahtumalle kirkkokonsertin järjestämiseen kirkossa. Särkät Soi tapahtuman yhteydessä oli Unto Jutilan 25-vuotistaiteilijajuhlakonsertti. Särkät Soi-tapahtumassa esiintyivät Veikko Ahvenainen, Anatoli Beljajev, Seppo Lankinen, Seppo Leino jne. Miss Hiekkasärkäksi valittiin Tarja Kotila. Juhannuksena jäi kiinni 17 rattijuoppoa. Kunnanvaltuusto kielsi oluen myynnin elintarvikeliikkeistä, mutta salli baarianniskelun. Päätöstä edelsi monivaiheinen ja pitkä asian käsittely eri hallintoelimissä. Hiekkasärkillä hukkui eräs nuori turisti leirintäalueen uimarannassa. Pohjankylässä ammuttiin susi. Myöhäissyksyä ravisti poikkeuksellisen kova myrsky.

Maaliskuussa rovasti V.H. Kiviojan lapset luovuttivat seurakunnan käyttöön arvokkaan sukukortiston, jonka Kivioja oli aikanaan laatinut. Kalanjalostustehdas käynnistettiin Rahjassa. Juhlapuhujina olivat Ahti Pekkala ja Valion johtaja Erkki Ahola.

Kalajoen Unioni avasi ovensa toukokuussa. Hiekkasärkille ryhdyttiin rakentamaan kesäteatteria. Kotiseutumuseoon rakennettiin luhtiaitta. Raution monitoimitalo nousi harjakorkeuteen. Monitoimitalon pinta-ala on 145 neliömetriä ja siinä on tilat terveydenhoitajalle, hammashuollolle, lääkärin vastaanotolle sekä sosiaaliset tilat. Kustannusarvio oli 893 000 markkaa. Pitkänjärven leirimaja avattiin heinäkuussa. Kalajoen kotiseutupäivien aiheena oli Piekkon Aukko. Raution seurakuntatalo vihittiin käyttöönsä. Peruskoulun yläaste ja lukio vihittiin. Juhlapuheen piti läänin kouluneuvos Mauri Paananen. Kalajoen jäähdyttämöä laajennettiin.

Maakuntaviestissä Nivalassa Kalajoen I-joukkue oli kahdeksas ja II-joukkue oli B-sarjassa 26. Ensimmäisellä osuudella Keijo Siipo oli neljäs, toisella osuudella Merja Myllylä oli seitsemäs, kolmannella osuudella Aulis Harju oli seitsemäs, neljännellä osuudella Veli-Matti Saari oli kuudes, viidennellä osuudella Väinö Saari oli kuudes, kuudennella osuudella Ari Bäckman oli yhdestoista, seitsemännellä osuudella Esko Saari oli yhdestoista ja kahdeksannella osuudella Pekka Rahja oli kahdestoista. Maakuntaviestin voitti Himanka, toinen oli Nivala ja kolmas Veteli.

Keskusurheilukentän rakennustyöt pääsivät käyntiin ja Hiihtomajan valaistu kuntopolku saatiin valmiiksi. Kalajoen Junkkarit pelasi lentopalloa kakkossarjassa. Joukkueessa pelasivat Esko Tuura, Paavo Hautala, Esa Siermala, Heikki Isopahkala, Seppo Salmela, Tapani Siermala ja Veli Anttila. Raution Kisailijat pelasi nelossarjassa ja joutui vieraissa tunnustamaan Himangan Urheilijat 3-2 paremmakseen.
Kalajoen Junkkarien kansallisissa urheilukilpailuissa Kannuksen Eero Ranta-Ylitalo voitti Lasse Virenin 1500 metrin juoksussa Veikko Ahola sijoittuessa kolmanneksi ajalla 3.58,1. Reijo Ståhlberg voitti kuulantyönnön tuloksella 20,24.

Vuonna 1979 perustettiin Hiekkasärkät Oy ja Tapion Tupa aloitti toimintansa

Raution monitoimitalo

Kalajoen seurakunnassa oli vuonna 1979 kaikkiaan 6879 jäsentä, joista naisia oli 3473 ja miehiä 3406. Raution seurakunnassa on 1170 jäsentä. Kalajoen veroäyri oli 16 penniä. Kalajoen valtuuston puheenjohtajaksi valittiin Paavo Saari ja varapuheenjohtajiksi Veikko Murtoniemi ja Matti Ojala. Kunnanhallituksen puheenjohtajaksi valittiin Arvo Väliverronen ja varapuheenjohtajaksi Eino Kääntä, kunnanhallituksen muut jäsenet olivat Jorma Juusola Rahjankylästä, Elsa Tolonen Metsäkylästä, Väinö Oksanen keskustasta, Sakari Yli-Hallila kokoomuksesta ja Martti Lindvall SKDL:stä.

Maakuntaviestissä Lohtajalla Kalajoki sijoittui A-sarjassa seitsemänneksi. Haapajärvi voitti, Himanka oli toinen ja Veteli kolmas. Kalajoen joukkueessa hiihtivät Keijo Siipo, Merja Myllylä, Aulis Harju, Jukka-Pekka Ojala, Kullervo Niemelä, Hannu Rautakoski, Glen Fagerudd. Kullervo Niemelä oli osuutensa nopein. B-sarjassa Kalajoki sijoitus oli 20.s. Kalajoen II-joukkueessa hiihtivät Veikko Peltola, Anne Nauha, Heikki Savolainen, Seppo Korpi, Pekka Alatyppö, Ari Heininen, Alpo Löf ja Jouni Keskisipilä.

Typpön koulun lakkauttamisesta keskusteltiin. Kalajoen kunta vuokrasi Lomaliitolta Rantakallan uimahallin. Valtuustossa valtuutettu Heimo Myllymäki käytti asiasta puheenvuoron, jossa hän totesi uimahallin vuokraamisen olevan tolkutonta vouhottamista. Hän sanoi, että on sitä osattu ennenkin uida ilman halliakin. Olen itse elävänä esimerkkinä tästä, hän sanoi.

Eduskuntavaaleissa olivat ehdolla Kalajoelta Matti Ojala ja nykyinen kalajokinen Veli Ainali, Ylivieskasta keskustan Kalevi Mattila, Merijärveltä keskustan Juhani Alaranta, Oulaisista keskustan Ahti Pekkala ja Nivalasta keskustan Väinö Raudaskoski. Eduskuntavaaleissa keskusta sai 2333 ääntä, SKL 153 ääntä, SKYP 33 ääntä, LKP 40 ääntä, SMP 320 ääntä, SKDL 885 ääntä ja kokoomus 711 ääntä. Äänestysprosentti Kalajoella oli 85,62% ja äänioikeutta käytti 4740 äänestäjää. Vuoden 1979 vaaleissa valitut kansanedustajat: http://fi.wikipedia.org/wiki/Luettelo_vaalikauden_1979_kansanedustajista

Kansanedustaja J. Juhani Kortesalmi teki eduskunta-aloitteen 500 000 markan määrärahan varaamisesta Kalajoen urheiluopiston suunnitteluun ja rakentamisen aloittamiseen. Kalajoen urheiluopistoasia on ollut vireillä vuodesta 1972 alkaen. Kansanedustaja Kalevi Mattila teki eduskunta-aloitteen Kalajoen kotiteollisuuskoulun muuttamiseksi Kotiteollisuusopistoksi.

Kalajoen kunnan maksuvalmius oli heikko. Päätöstä Hiekkasärkät Oy:n perustamisesta siirrettiin valtuuston päätöksellä 5.4.1979 lisäselvitysten hankkimiseksi. Raution uusi kirjasto avattiin 6.2.1979. Rautiossa malminetsinnän tuloksena suoritettiin mittauksia ja otettiin maaperä- ja kallionäytteitä. Rautiossa oli rakennuskohteena Raution monitoimitalo, Pitkäjärven leirikeskus. Kalajoella oli rakennuskohteena urheilukeskus, leirintäalueen mökit, peruskoulun yläasteen tilojen saneeraus ja Rahkon koulun saneeraus. Satamaan kunnostettiin ja rakennettiin kalanjalostuslaitosta. Myös kotiteollisuuskoulua laajennettiin. Santaholma Oy rakensi kuivaamo- ja kuorenpoistolaitoksen, jonka harjannostajaiset olivat 9.2.1979. Junnikkala Saha siirtyi kotimaisen polttoaineen käyttöön ja esitteli kuivaamohankettaan 16.2.1979.

Heikki Torvi voitti Jussi Kurikkalan muistokisat. Kuusoman Erä-Veikkojen Keijo Lehtinen oli toinen ja IF Brahen Glen Fagerud oli kolmas. Naisten sarjan voitti Helsingin Poliisivoimailijan Marjo Auroma. Merja Myllylä oli toinen.

Kalajoen vappukulkueessa oli n. 350 henkilöä. Riitta Väisänen oli mukana Kalajoen toukokuun raveissa. Kesäteatterissa esitettiin Jalmari Finnen Pitkäjärveläiset. Toholampiset kävivät esittämässä Tukkijoki-näytelmää Kalajoella. Tapion Tupa Kalajoen Hiekkasärkillä avasi ovensa juhannukseksi. Miss Hiekkasärkäksi valittiin Tuula Korhonen ja perintöprinsessoiksi Birgitta Leinonen ja Minna Maliniemi. Noin 60 juhannusjuhlijaa teki matkan Kalajoen terveyskeskukseen.

Kesän yleisurheilukilpailuissa Antti Rajamäki pinkoi sata metriä ajassa 10,8. Kaarlo Maaninka juoksi 3000 metriä ajassa 8.10,2 ja Veikko Ahola juoksi aikaan 8.32,0. Kisojen kuuluttajana toimi Mauri Myllymäki  Nämä kansalliset kisat olivat vanhan urheilukentän jäähyväiskisat.

Kalevan kisoissa Veikko Ahola sijoittui 1500 metrin juoksussa yhdeksänneksi ajalla 3.49,90. Kisan voitti Ari Paunonen ajalla 3.44,46 ja toiseksi sijoittui Markku Laine ajalla 3.44,67. Veikko Ahola juoksi Turun Nurmi-Gamesissa ajan 3.44,01, joka riitti kovatasoisen kisan kuudenteen tilaan.
B-poikien SM-kisoissa moukarinheitossa Harri Ojala sijoittui pronssille tuloksella 50,32.

Kalajoen Junkkarien joukkue pelasi lentopalloa kauden 1978-1979 kierros ennen päätöstä putoamisviivan yläpuolella 10 pisteellään. Joukkueen viimeisenä vastustajana oli lohkoa hallinnut Seinäjoki, joka voitti Junkkarit kotonaan puhtaasti 3-0. Kun Pudasjärvi yllättäen kukisti samaan aikaan Vaasan niukasti 2-3, niin Junkkarit putosi III-sarjaan. Joukkueessa pelasivat Juhani Alasuvanto, Esko Tuura, Hannu Mäntymäki, Jouko Alajoki, Pentti Rahkola ja Heikki Isopahkala. Kalajoen Naisvoimistelijoiden joukkue pelasi II-sarjaa joukkueella Marjatta Utriainen, Merja Manninen, Elina Leskelä, Tuula Ahola, Elmi Letola, Jaana Letola, Leila Karhulahti, Ritva Rahkola, Ellen Rahkola, Raili Järvinen ja Pirkko Änkilä. Kalajoen Junkkareiden joukkue pelasi jääkiekkoa III-divisioonassa valmentajanaan Esa Eroma.

Kalajoen Teatteritalon 40-vuotisjuhia vietettiin 11.11.1979. Teatteritalon avajaiset on pidetty 25.3.1939.

Kalajoen Hiekkasärkät Oy perustettiin äänin 27-5, kolme äänesti tyhjää. Yhtiön tuli mukaan Kalajoen kunnan 21 A-sarjan osakkeen lisäksi, Keski- ja Pohjois-Pohjanmaan Urheiluopistosäätiö, Lomaliitto ry, Lasten Päiväsäätiö, Aurinkohiekat Oy sekä Kalajoen Osuuskauppa. Osakepääoma oli 220 000 markkaa. Yhtiön toimialana oli vapaa-ajan viettoon ja matkailuun liittyvä ohjelma- ja ajanviettopalvelujen suunnittelu, markkinointi ja liikuntapalvelujen järjestäminen sekä niihin liittyvine laitosten omistaminen ja ylläpitäminen. Hiekkasärkät Oy:n hallitukseen valittiin Bo Eklund, Heikki Ollila, Hans Kauppila, Pauli Valkama, Paavo Saari, Untamo Sorasto, Matti Ojala ja Martti Lindvall.

Kalajoki vuonna 1980

Untamo Sorasto

Kalajoen kunnanvaltuuston puheenjohtaja Paavo Saari kuoli auto-onnettomuudessa. Paavo Saari siunattiin haudan lepoon 27.1.1980. Paavo Saari oli pidetty henkilö Kalajoella ja hänelle uumoiltiin menestyksekästä poliittista tulevaisuutta ja uraa, mutta kohtalo oli toista mieltä. Paavo Saaren jälkeen Kalajoen kunnanvaltuuston puheenjohtajaksi valittiin lääkäri Untamo Sorasto.
Kalajokelainen vesiliikennettä harjoittanut Päiviö Rahja kuoli 10.3.1980.

Katso Kallan matkailun historiaa

http://www.kallanmatkailu.fi/historia.php

Myös tunnettu kalajokinen kanteleentekijä Oskari Kilpinen tuli maallisen vaelluksensa päähän. Oskari Kilpinen oli Efraim Kilpisen poika ja he valmistivat yhdessä yli 4000 kannelta.
Pyöräilijä-hiihtäjä Urho Saari (70v.) menetti henkensä jäätyään pyorälenkillä rekka-auton ruhjomaksi 18.5.1980 klo 15.30.

Kuntavaaleissa äänestysprosentti oli 84,22. Ehdokasasetelma oli seuraava: SMP 17 ehdokasta, SDP 15 ehdokasta, keskusta 70 ehdokasta, SKDL 40 ehdokasta, kokoomus 51 ehdokasta ja SKL 8 ehdokasta. Vaalitulos oli seuraava: keskusta 18 paikkaa, kokoomus 7 paikkaa, SKDL 7 paikka, SMP 1, SDP 1 ja SKL 1 paikkaa. Vaalien ääniharava oli SMP Heimo Myllymäki 143 äänellä, toiseksi eniten ääniä sai keskustan Untamo Sorasto 131 ääntä ja kolmanneksi eniten SKDL:n Esko Lindström 129 ääntä.
Kunnanvaltuusto valitsi kunnaninsinööriksi äänestyksen jälkeen ylivieskalaisen Paavo Soukan. Soukka sai äänestyksessä 18 ääntä, Matti Heusala 10 ääntä ja kaksi muuta ehdokasta 4 ja 1 ääntä. Soukan kieltäytymisen varalle valittiin Reijo Räihälä.

Kalajoen kunnan talousarvion loppusumma oli 48 918 500 markkaa. Budjetistä äänestettiin valtuustokäsittelyssä kaikkiaan 10 kertaa.
Ministeriö päätti avustaa Kalajoen Rahjan ala-asteen rakentamista. Syväsataman rakentamista valtion avusti 1,2 miljoonalla markalla. Rakennustyöt on tarkoitus suorittaa vuosien 1980-1982 aikana.
Rauma-Repola Oy julkisti Kalajoen tehtaan laajennussuunnitelman. Kustannusarvio oli yli 10 miljoonaa markkaa. Tehtaalla aletaan valmistaa kokonaisia öljynporauslauttoja. Junnikalan saha paloi 21.3.1980. Outokumpu Oy teki valtausanomuksen Rautioon. Pöllän alueella oli todettu kupariesiintymiä. Lasten päiväkoti Puolukka saatiin täyteen toimintavalmiuteensa.

Kalajoen urheilukeskuksen urheilukenttä, Merenojankenttä sai Spurtan SB-päällysteen. Urheilukeskuksen rakentaminen tuli maksamaan 2.003.524 markkaa, josta valtion osuus oli 735 000 markkaa.
Vuorenkallion siunauskappelin pienoismalli esiteltiin. Rakennus on suunnitellut arkkitehtitoimisto Jorma Paloranta. Rakennustyöt käynnistävät vuoden 1981 syksyllä.
Vasankarin nuorisoseuraa kunnostettiin. Kiinteistö Oy Merenpiha nousi harjakorkeuteen. Kiinteistön rakennutti Tarveasunnot Oy ja rakentamisen suoritti rakennusliike Nivat & Fors.
Santaholma Oy ilmoitti pääkonttorinsa siirtämisestä Oulusta Kalajoelle. Kalajoen Teräspinnoitus aloitti toimintansa. Yrittäjinä Veikko Manninen ja Raimo Rahkola. Suomen Kiinteistöhoito Oy aloitti Kalajoella 19.8.1980 konttorinhoitajana Aila Siirilä. Halpa-Halli Oy oli toiminut Kalajoella 5 vuotta.

Urheiluopistoasiaa kiirehdittiin muun muassa Matti Ahteelle, jolle toimitettiin kirjelmä asian johdosta.
Matkailuhotelli oli Matkailuliiton omistuksessa ja hotellin johtajana Kalajoella toimi Liisa Fors. Kalajoen Hiekkasärkät Oy aloitti toimintansa 2.7.1980. Yhtiö perustettiin kehittämään alueen ohjelmatarjontaa. Perustamisen kunniaksi pystytettiin 8-tien varteen lippurivistö.
Rantakalla julkisti suunnitelmansa terveyskylpylä-kuntouusosaston rakentamisesta hotellin yhteyteen. Kylpylä oli tarkoitus yhdistää hiekkadyynien läpi käytävällä hotelliin. Laajennusosan alue tulisi olemaan 1600 m2 ja majoitushuoneita tuli 20 lisää. Kustannusarvio on 5,3 miljoonaa euroa. Rahoitus ei ollut vielä kunnossa eikä myöskään koskaan tullut kuntoon, koska hanke jäi toteuttamatta. 

Rantakallan hanke julkistettiin kaikkien yllätykseksi samassa tilaisuudessa, jossa julistettiin Hiekkasärkkien vapaa-aikakeskuksen kehittämiskilpailun tulokset. Kilpailun tarkoituksena oli ideoida mittavia ohjelmapalveluja. Ideakilpailun voitti idea Kuuma hiekka. Kilpailu oli kutsukilpailu ja kilpailun voittaneeseen ryhmään kuuluivat arkkitehdit Seppo Valjus, Jouko Mähönen ja Veli Karjalainen.

Maakuntaviestissä Kalajoki sijoittui kahdeksanneksi. Maakuntaviestin Kaustisella voitti Himangan joukkue. Kalajoen joukkueessa hiihtivät ensimmäisen osuuden voittaja Glenn Fagerudd, naisten osuudella Merja Myllylä, Keijo Siipo, Jukka-Pekka Ojala, Kullervo Niemelä, Ari Heininen, Esko Saari ja Aulis Harju.
B-sarjassa Kalajoki oli 27. Seuraavan vuoden eli vuoden 1981 hiihdetään Kalajoella.
Jussi Kurikkalan hiihtokisat voitti Kuusamon Erä-Veikkojen Tarmo Määttä ennen Himangan Urheilijoiden Heikki Torvea. Kilpailun pääpalkintona oli sauna. SM-kisoissa Kalajoen Junkkarien Merja Myllylä sijoittui Harjavallassa naisten 5 km:n hiihdossa pronssille ajalla 16.58.0. Voiton vei Saarijärven Pullistuksen Eija Hyytiäinen tuloksella 16.19,4 ja toiseksi sijoittui Maaningan Mahdin Merja Oinonen tuloksella 16.34,3.

Jussin lenkille osallistui 612 hiihtäjää. Puulakiviestien kyläsarjan 5x2,5 km:n viestin voitti Rahjan kylän joukkue ja työpaikkasarjan 4x2,5 km:n viestin voitti merivartioasema. Vuoden urheilijaksi valittiin Veikko Ahola. Hän saavutti edellisenä kesänä 1500 m:n juoksun ajan 3.44.01. Kärkisen joukkue voitti Siltojen viestin. Rautio-ajojen 50 km:n pyöräilyn voitti Jouni Keski-Sipilä. Jari Fors menestyi nyrkkeilijänä. Erkki Kiiveri voitti hopeaa SM-kisoissa ilma-aseammunnassa. Kalajoen Junkkarit osallistui Tampereen suurkisoihin. Kisoihin osallistui kaikkiaan 63 000 nuorta, mikä oli uusi ennätys.

Kansalaisopisto juhli 15 vuoden ikäänsä. Kalajoen työväenyhdistys täytti 75-vuotta juhlien merkeissä.
Kalajoen Junkkarit vietti 50-vuotispäiviä. Kalajoen Junkkarien puheenjohtajana toimi Matti Joensuu ja sihteerinä Raija Mäkelä. Kalajoen Junkkareiden puheenjohtaksi valittiin syyskokouksessa Mikko Siirilä.
Uimahallissa todettiin käyneen 15 000 asiakasta. Uimahalli oli Rantakallalta vuokratuissa tiloissa.

Unto Jutila voitti SataHäme soi sävellyskilpailun. Kilpailuun osallistui 80 sävellystä. Unto Jutilan voittanut sävellys oli nimeltään Poutapilviä. Särkät soi Kalajoella kuudennen kerran. Soittajista mainittakoon Veikko Ahvenainen, Unto Jutila, Seppo Leino, Erkki Ihalainen, Helka Kymäläinen, Seppo Marjamaa, Friedrch Lips Neuvostoliitosta, Ivano Battisto Italiasta ja John Torcello Yhdysvalloista.
Miss Hiekkasärkiksi valittiin 16-vuotias oulaistelainen Marita Pekkala.

Rautio sai uuden kirkkoherran Kaarlo Hirvilammen aloittaessa Raution seurakunnan sielunpaimenena. Maakallan kirkko vietti 200-vuotisjuhlaansa. Mukana olivat muun muassa maaherra Erkki Haukipuro ja Oulun hiippakunnan piispa Olavi Rimpiläinen. KOP juhli 90 vuotista taivaltaan. KOP:n Kalajoen konttori avattiin 7.8.1917. Vuonna 1980 konttorinjohtajana oli Hannu Peitso ja pankissa oli viisi virkailijaa.

Vuonna 1980 Särkät Soi

Maakuntaviestissä Kaustisella Kalajoen I-joukkue sijoittui kahdeksanneksi. Joukkueessa hiihtivät Glen Fagerudd, joka voitti ensimmäisen osuuden. Naisten osuudella Merja Myllylä sijoittui neljänneksi Anne Piispasen voittaessa osuuden. Kolmannella osuudella oli Keijo Siipo, neljännellä osuudella Jukka-Pekka Ojala, joka oli osuuden kolmanneksi nopein. Viidennellä osuudella hiihti Kullervo Niemelä, kuudennella osuudella Ari Heininen, seitsemännellä Esko Saari ja ankkuriosuudella Aulis Harju.

Kalajoen II-joukkue oli B-sarjassa 27.s. Joukkueessa hiihtivät Kalevi Wallin, Anne Nauha, Matti Bäckman, Tapani Keskitalo, Esa Alajoki, Jari Vierimaa, Pekka Ojala ja Antero Alatyppö.

Hiekkasärkät Oy järjesti suunnittelukilpailun Hiekkasärkkien vapaa-aikakeskuksen kehittämisestä. Kilpailun voitti Arkkitehtitoimisto KSS Pekka Salminen ja Esko Koivisto. Palkinnon suuruus oli 25 000 mk. Kuuma Hiekka oli kilpailun voittanut suunnitelma, jonka mukaan Hiekkasärkille tulisi merirosvokylä, seikkailurata, Rosvo-Roope-maa, aarresaariseikkailu, Härmän Häijyt syöksyjuna ja Meriapu – joka sään uimala.

SKDL teki valtuustoaloitteen Kalajoen matkailuhotellin ostamisesta Hiekkasärkät Oy:lle. Kalajoen kunnan talousarvon loppusumma vuodelle 1980 oli 48 918 500 markkaa. Veroäyri oli 16 penniä. Kalajoen väkiluku oli 8190 ja lisäystä edelliseen vuoteen oli 48 henkeä.
Lomaliitto uutisoi Rantakallan yhteyteen suunnitellusta terveyskylpylästä ja kuntoutuslaitoksesta. Hotellista tehtäisiin pakan läpi kulku nykyiselle uimahallin puolelle johon on tarkoitus rakentaa terveyskylpylä ja kuntoutuslaitos.

Kalajoen Junkkarit vietti 50-vuotispäiväänsä. Urheiluseura Kalajoen Junkkarit on perustettu 19.1.1939. Kansalaisopisto on toiminut Kalajoella 15 vuotta hyvin tuloksin.
Tammikuun 17. päivänä kalajokiset saivat kuulla suru-uutisen, kun kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Paavo Saari kuoli liikenneonnettomuudessa. Paavo Saari haudattiin 27.1.1980 ja läsnä oli 1000 saattajaa. Untamo Sorasto valittiin valtuuston puheenjohtajaksi Paavo Saaren jälkeen. Varapuheenjohtajiksi valittiin Veikko Murtoniemi ja Toivo Niva.

Outokumpu Oy oli tehnyt valtauksen Raution Pöllän alueelta ja valtaus herätti toiveita kaivostoiminnasta. Kansanedustajille esitettiin Kalajoen tärkeimmiksi kehittämiskohteiksi satamaa, liikuntapuistoa, Rahjan koulua ja terveyskeskusta.

Lomaliitolta vuokratussa uimahallissa kävin vuoden aikana 14 842 käyttäjää ja uimahallista maksettiin vuokraa 60 000 markkaa. Kalajoen kunnaninsinööriksi valittiin äänestyksen jälkeen Paavo Soukka Ylivieskasta. Häntä esitti Veikko Murtoniemi. Matti Heusala sai 10 ääntä ja muut ehdokkaat yhteensä viisi ääntä.

Valtakunnallisesti KOP täytti 90 vuotta. Kalajoen KOP:n konttori oli avattu 7.8.1917. Kalajoen työväenyhdistys täytti 75 vuotta. Yhdistys on perustettu 6.11.1905.
Valtioneuvosto päätti Rahjan koulun rakentamisesta myöntämällä määrärahan ko. tarkoitukseen. Hankeen toteutus aloitetaan seuraavan vuoden syksyllä.
Rauma-Repola uutisoi yli 10 miljoonan markan investoinneista Kalajoella. Rahjassa aletaan valmistaa kokonaisia öljynporauslauttoja.
Santaholma Oy:n pääkonttori siirrettiin Oulusta Kalajoelle.
Kaarlo Hirvilammi valittiin Raution kirkkoherraksi. Juhani Törmä valittiin Kalajoen matkailuasiamieheksi.

Junnikkalan Saha paloi 21.3.1960 ja 35 työntekijää jäi työttömäksi.
Huhtikuun 14. päivän tuli kuluneeksi 100 vuotta Kalaja-laivan hukkumisesta.
Urho Saari kuoli 70-vuotiaana pyörälenkillä jäätyään kuorma-auton ruhjomaksi Hiekkasärkkien lähellä 18.5. kello 15.30. Valtioneuvosto myönsi Rahjan sataman syväsataman rakentamiseen 1,2 miljoonan markan avustuksen. Pienlentokenttää kunta varasi 40 hehtaarin maa-alueen.

Merja Myllylä voitti hiihdossa SM-pronssia 19-vuotaiden tyttöjen sarjassa. Voiton vei Eija Hyytiäinen ja toiseksi sijoittui Merja Oinonen. Jussi Kurikkalan muistokisoissa oli noin 500 katsojaa. Kisan voitti Kuusamon Erä-Veikkojen Tarmo Määttä ennen Heikki Torvea. Naisten sarjan voitti olympiavalmennettava Päivi Renkola ennen Merja Myllylää. Jussin lenkille osallistui 612 hiihtäjää.
Harri Ojala voitti A-poikien moukarinheitossa SM-pronssia tuloksella 52,90. Erkki Kiiveri voitti ilma-aseiden SM-kisoissa SM-hopeaa tuloksella 383. Rautio-ajot voitti Jouni Keskisipilä, matkana oli 50 km. Uuden keskusurheilukentän vihkiäiskilpailut pidettiin 7.9.1980.
Kalajoen Junkkarit pelasi lentopalloa III-sarjassa ja Riento, Tyngän Vesa ja Junkkarit II-joukkue IV-sarjassa.

Unto Jutila voitti kolmannen kerran Sata Häme Soi sävellyskilpailun. Tämänkertainen voittosävellys oli Poutapilviä. Miss Hiekkasärkäksi valittiin 16-vuotias Marita Pekkala.

Särkät Soi tapahtuma järjestettiin nyt kuudennen kerran. Tilaisuuksissa oli noin 6 000 kuulijaa. Paikalla oli runsaasti kansainvälisiä taitoniekkoja Veikko Ahvenaisen ja Unto Jutilan lisäksi. Muun muassa Franseco Vicenti, Friedrich Lips, John Torcello jne.

Kunnallisvaaleissa Kalajoella oli runsaasti ehdokkaita: SMP 17, SDP 15, keskusta 70, SKDL 40, SKL 8, kokoomus 50.

Katso:
Unto Jutila

http://fi.wikipedia.org/wiki/Unto_Jutila

http://merkkihenkiloita.blogspot.com/2008/11/harmonikkataitelija-unto-jutila.html

Kalajoki vuonna 1981

Vuonna 1981 Kalajoen väkiluku oli 8760 henkilöä. Avioliittoja solmittiin 61 ja avioeroja oli 5 kappaletta. Kalajoen seurakunnan väkiluku oli 7078 henkeä, jossa lisäystä edelliseen vuoteen oli 112. Raution seurakunnan väkiluku oli 1135, jossa lisäystä oli 12.

Keskipohjanmaan maakuntaviesti hiihdettiin Kalajoella. Pääsylippuja ei voitu myydä kuin 6500, mutta kisoja seurasi noin 10 000 katsojaa, ja jos otetaan huomioon hiihtäjät, huoltajat, toimitsijat ja talkooväki, niin kisoja seuraavien kokonaismäärä nousee 11 000:een. A-sarjan voitti Haapajärvi, Ylivieskan oli toinen ja Himanka kolmas. Kalajoen joukkue sijoittui yhdeksänneksi. Joukkueessa hiihtivät Keijo Siipo, Merja Myllylä, Ari Heininen, Jukka-Pekka Ojala, Tapani Ylitalo, Seppo Korpi, Reijo Kalliokoski ja Päivö Paavola. B-sarjassa Kalajoen II-joukkue sijoittui10:nneksi ja kolmosjoukkue oli 31.

Jussi Kurikkalan muistokisojen miesten sarjan voitti Kuhmon Kivan Keijo Vähäkangas. Pääpalkintona oli sauna. Toiseksi sijoittui Valkeakosken Kajon Risto Kujala ja kolmanneksi edellisen vuoden voittaja Kuusamon Era-Veikkojen Tarmo Määttä.
Naisten sarjan voitti Päivi Renkola ennen Helena Takaloa ja Pirkko Määttää.

Puulaakiviestit olivat edelleen suosittuja. Kyläsarjassa 5 x 2,5 km:n viestissä oli kymmenen joukkuetta. Kisan voitti Rahjankylä, toiseksi tuli Kärkinen ja Pohjankylä oli kolmas. Miesten työpaikkajoukkueiden 4 x 2,5 km:n viestissä voiton vei Rauma-Repolan joukkue ennen Junnikkalan Sahan ja Nivat & Forsin joukkueita. Naisten työpaikkajoukkueiden 3 x 2,5 km:n viestin voitti Kalafur ja toiseksi tuli Rantakallan joukkue ja kolmanneksi Rauma-Repolan joukkue.
Jussin lenkille osallistui jälleen uusi ennätysmäärä hiihtajiä, sillä osanottajia oli peräti 654. Keväällä juostussa Siltojen viestissä oli vain neljä joukkuetta.

Keskusurheilukentän vihkiäiskilpailuja seurasi n. 1000 katsoja. Kentän avauksen suoritti Kosti Rasinperä. Kaarlo Maaninka voitti 5000 m:n juoksun ajalla 14.01,46. Pituushypyssä Kalajoen Pentti Turpeinen sijoittui toiseksi voittajan kanssa samalla tuloksella 682.
Kalajoen Junkkareiden kansallisissa yleisurheilukilpailussa parhaasta tuloksesa vastasi keihäänheitäjä Aimo Aho, jonka tulos oli 84,20. Toiseksi sijoittui Tapani Rinta-Keturi tuloksella 78,80 ja kolmannenksi Jorma Markus tuloksella 78.60. Seiväshypyn voitti Rauli Pudas tuloksella 530 ja samaan tulokseen ylti myös Tapani Haapakoski. Kimmo Pallonen oli kolmas tuloksella 520. 3000 m:n juoksu voitti Martti Kiilholma tuloksella 8.08,0.

Kalajoen kunnanvaltuuston puheenjohtajana jatkoi lääkäri Untamo Sorasto. Ensimmäiseksi varapuheenjohtajaksi valittiin Veikko Murtoniemi (kesk.) ja toiseksi Heimo Myllymäki (SMP). Kunnanhallituksen puheenjohtajaksi valittiin Arvo Väliverronen, varapuheenjohtajaksi Väinö Oksanen ja jäseniksi Erkki Tilvis, Erkki Manninen, Martti Isokoski, Toivo Niva, Martti Lindvall, Martti Puskala ja Jorma Juusola.

Matti Kyllönen sai valmiiksi paljon keskustelua herättäneen Kalajoki-Raution historian. Kirja herätti paljon keskustelua ja siihen tehtiin myöhemmin korjauspainos. Rahjan syväsatamaan rakennettiin ja rakentaminen eteni aikataulun mukaisesti. Eräänlaisia harjannostajaisiakin vietettiin. Kalajoen Osuuspankin uutta toimitaloa rakennettin vanhan sillan päähän. Metalliteollisuudella Kalajoella meni hyvin. Kalajoen Metalli Oy:lle rakennettiin uutta hallitilaa. Tuuran Konepaja Oy uudisti kalustoaan. Kalajoen Osuuskauppa avasi uuden maatalousmyymälän Sokos-tontille. Säästökuoppa niminen yritys aloitti toimintansa. Liike keskittyi vaatteiden myyntiin. Kalajoen Hiekkasärkkien leirintäalueella valmistui viisi uutta mökkiä ja nyt mökkien määrä oli 68. Pihvitupa aloitti toimintansa. Yrittäjinä olivat Sirkka ja Kalevi Elonen. Vasankarin nuorisoseuraa kunnostettiin talkoovoimin ja Hiihtomajaa laajennettiin. Siunauskappelin rakennustyöt alkoivat syksyllä. Kauppajengia laajennettiin. Pentti Niemelä aloitti autovuokrauksen. Raution Kisailijat täytti 50 vuotta. Kalajoella juhlittiin koululaitoksen 100 vuotista taivalta. Kalajoen kotiseutujuhlan teemana oli satavuotias nuorisoseuraliike, Kalajoen oma nuorisoseura on perustettu 1894.

Särkät Soi seitsemännen keraan. Harmonikkojen kirkkokonserttia oli seuraamassa myös maaherra Erkki Huakipuro puolisoineen. Särkät Soi tapahtumassa esiintyivät Helka Kymäläinen, Veikko Ahvenainen, John Molinari, Friedrcih Lips, Unto Jutila, Seppo Leino ja Erkki Ihalainen.

Raution pitkäaikainen kunnansihteeri Yrjö Ainali kuoli helmikuussa 1981. Ainali toimi Raution kunnansihteerinä vuosina 1944 -1973, siis kuntaliitokseen saakka. Yrjä Ainalin isä oli maanviljelijä ja valtiopäivämies.

Tasavallan presidentin vaalit näkyivät myös Kalajoella. Valitsimiesehdokkaina Kalajoelta oli Untamo Sorasto (kesk.), Martti Isokoski (kok.) Martti Lindvalla (SKDL) ja Artturi Junttila (kristilliset). Johannes Virolainen vieraili Kaljaoella 21.12.1981 yläasteen juhlasalissa. Sali oli ääriään myöten täynnä.

Kalajoki vuonna 1982

Kuva uuden ravintola Kultakalan avajaisista.

Kalajoen seurakuntaan kuului 7303 henkilöä, joista naisia oli 3676 ja miehiä 3624. Lisäystä edelliseen vuoteen oli 224. Poikia syntyi 68 ja tyttöjä 72. Miehiä kuoli 16 ja naisia 39. Raution seurakunnan väkiluku oli 1133. Poikia syntyi 9 ja tyttöjä 10.

Kalajoen kunnassa jaetaan vuosittain matkailullisista ansioista palkinto. Vuonna 1982 tuo palkinto eli matkailumajakka annettiin Esa Tanskalle.
Kalajoen kunta osti matkailuhotellin. Kauppahinta oli 600 000 markkaa. Hiekkasärkkien Infopisteen rakennussuunnittelu herätti keskustelua. Piirustukset laati arkkitehtitoimisto KMV ja rakennuksen rakentaminen tuli maksanaan 90 000 markkaa. Kalajoen kunta myi matkailuhotellin Kalajoen Hiekkasärkät Oy:lle kauppahinnan ollessa 675 000 markkaa. Hiekkasärkkien leirintäalue oli edelleen Suomen suosituin ja siellä yöpymisvuorokausien määrä oli 82427.
Kalajoen Osuuskauppa avasi uuden ravintola Kultakalan, jossa oli 246 asiakaspaikka.

Rahjan satamaradan perusselvitys valmistui. Sen oli laatinut Pohjois-Pohjanmaan seutukaavaliitto. Selvityksen mukaan hanke oli kannattava, mutta VR suhtautui hankkeeseen nihkeästi. Rauma-Repola pakkolomautti 100 henkilöä ja 150 henkilöä siirtyi Mäntyluotoon.

Vuorenkallion siunauskappelin harjannostajaisia vietettiin 15.1.1982. Vasankarin nuorisoseuran saneeraus valmistui. Sotainvalidien Veljesliitton Kalajoen osasto juhli 40-vuotista toimintaansa. Hiihtomajan laajennus valmistui voimailutilojen osalta. Painnostokoulu aloitti toimintansa. Simo Saari sijoittui neljänneksi painnonnoston SM-kisoissa 82,5 kg:n sarjassa tuloksella 227,5 kg.

Presidentin vaalitsijamiesvaaleissa Kalajoen ehdokkaista yksikään ei tullut valituksi. Untamo Sorasto kesk. sai 2621 ääntä, Martti Lindvall SKDL sai 897 ääntä, Martti Isokoski kokoomus sai 821 ääntä ja Antturi Junttila kristilliset sai 160 ääntä.
Kalajoen kunnanvaltuuston puheenjohtajaksi valittiin Untamo Sorasto. Varapuheenjohtajistä käytiin suhteellinen vaali, jossa Heimo Myllymäki ja Veikko Murtoniemi saivat molemmat saman tuloksen ja arvalla valittiin ensimmäiseksi varapuheenjohtajaksi Heimo Myllymäki ja toiseksi varapuheenjohtajaksi Veikko Murtoniemi.
Nuoren Keskustan Liiton Pohjois-Pohjanmaan piiri piti kokoustaan Kalajoela. Mukana olivat myös NKL:n puheenjohtaja Matti Vanhanen ja sihteeri Seppo Kääriäinen.

Ministeri Jouko Kajanoja vieraili Kalajoella. Kalajoen vappukulkueessa oli runsaasti osanottajia ja kulkueessa liput hulmusivat. Juhlatilaisuudessa oli puhuja kansanedustaja Helvi Niskanen.

Särkät Soi-tapahtumassa olivat esiintymässä muun muassa Arto Kivekäs, Unto Jutila, Seppo Lankinen, Seppo Leino, Veikko Ahvenainen, Anatoli Beljajev, Maurice Vittenet.
Kotiseutujuhlien aiheena oli siirtolaisuus.

Nyrkkeily oli suosiossa ja Kalajoen teattteritalolla järjestettiin nyrkkeilykilpailut. 67 kg:n sarjassa Rovaniemen Reippaan Reima Tapio voitti Kalajoen Riennon Jari Forsin numeroin 3-0.
Kalajoen Junkkarit pelasi jääkiekkoa III-divisioonassa ja sijoittui kolmanneksi.
Seppo Salmi voitti hopeaa SM-kisoissa ilmapistooliammunnassa.

Jussi Kurikkalan muistokisoissa miesten 15 km:n hiihdon voitti Heikki Torvi. Toiseksi sijoittui Sotkamon Jymyn Jouko Liljeroos ja kolmanneksi Kuhmon Kivan Keijo Vähäkangas, Pääpalkintona oli edellisvuosien tapaan sauna. Naisten 5 km:n hiihdon voitti Anne Piispanen ja toiseksi sijoittui Merja Myllylä.

Maakuntaviestissä Kalajoki oli neljäs. Maakuntaviestin voitti Veteli. Ylivieska oli toinen, Himanka kolmas ja Kalajoki neljäs. Maakuntaviesti hiihdettiin Reijsjärvellä. Kalajoen joukkueessa hiihtivät Piviö Paavola, Merja Myllylä, Ari Heininen, Harri Junnikkala, Aulis Harju, Jukka-Pekka Ojala, Tapani Ylitalo ja Keijo Siipo. Kalajoen II-joukkue sijoittui B-sarjassa sijalle 15

Kalajoen parhaimmiksi urheilijoiksi lajeittain arvostettiin Veikko Ahola yleisurheilu, Merja Myllylä hiihto, Jarmo Männikkö lentopallo, Kalevi Puusaari suunnistus, Aulis Harju ampumahiihto, Juha Roukala painonnosto, Jari Fors nyrkkeily, Sulevi Salmi ammunta, Esko Ojala raviohjastus, Minna Kärjä voimistelu, Eero Kerola moottoriurheilu ja Jouni Keskisipilä pyöräily.

Jouko Elevaara vieraili Kalajoella opastamassa nuoria urheiljoita ja totesi, että kalajokinen raaka-aine on vielä jalostamatta. Kalajoen ikäkausiurheilu eli voimakasta nousukautta. Toiminnassa mukana olivat Johanna Ylitalo, Tiina Latukka, Samuli Sinkkonen, Antti Haapakoski, Päivi Rönni jne.
Kalajoen juhannuskisat olivat kovatasoiset. Kisoissa saavutettiin seuraavia tuloksia: 100 m aidat 1. Tiina Lindgren TuUL 14,61, 2. Paula Keihäskoski KeKi 14,84, 3. Leena Spoof VaVa 14,91. Naisten 1500 m 1. Päivi Tikkanen Järvenpään Palo 4.26,5 2. Teija Virkberg Raahen Vesa 4.27.0 Miesten 5000 m: 1. Esa Liedes Oulun Tarmo 14.12,7 2. Martti Kiilholma Kankaanpään Urhelijat 14.15,2 Miesten 1500 m 1. Veikko Ahola Kalajoen Junkkarit 3.50,08 2. James Munyala Kenia 3.50,10. Moukari 1. Juha Tiainen LUM 75.08, 2. Harri Huhtala TP 74,18

Kalajoki vuonna 1983

Erkki Aholta estettiin osallistuminen Kalajoen Osuuskaupan osuuskuntakokoukseen vaikka hän oli Kalajoen Osuuskaupan jäsen. Kokous pidettiin Ravintola Kultakalassa ja vahtimestareille oli annettu ohje, ettei Erkki Ahoa saa päästään kokoukseen. Kalajoen Osuuskaupassa oli johtamisongelma, jonka nimi oli Pauli Valkama. Johtamistoiminnan virheet alkoivat paljastua tilinpäätöksissä. Osuuskaupan johtokunnan jäsenet eivät uskaltaneet puuttua toimitusjohtajan henkilökohtaiseen ongelmaan. Syksyn osuuskuntakokouksessa Kalajoen Osuuskauppa päätti liittyä alueosuuskauppaan. Minun, Erkki Ahon, käsityksen mukaan Kalajoen Osuuskauppa tuhoutui heikkoon johtamiseen, jota edisti toimitusjohtajan henkilökohtainen ongelma.

Erkki Aho vuokrasi Kalajoen Hiekkasärkkien leirintäalueella olevan leiribaarin. Katso
Syrjinnän kohteena jo lähes 30 vuotta
http://oikeuslaitosjapoliisi.blogspot.com/2008/11/syrjinnn-kohteena-jo-lhes-30-vuotta.html

Katso Työkokemus
http://www.erkkiaho.com/tyokokemus.html

Kalajoen kunnanvaltuuston puheenjohtajaksi valittiin Untamo Sorasto ja ensimmäiseksi varapuheenjohtajaksi Veikko Murtoniemi ja toiseksi varapuheenjohtajaksi Heimo Myllymäki. Kunnanhallituksen puheenjohtajaksi valittiin Arvo Väliverronen ja varapuheenjohtajaksi Toivo Niva, jäseniksi Elsa Tolonen, Jorma Juusola, Erkki Tilvis, Erkki Manninen, Martti Isokoski ja Martti Lindvall.
Toivo Niva kuoli 23.8.1983. Hänen tilalleen kaupunginhallitukseen valittiin Edvin Tokola. Kunnanhallituksen ensimmäiseksi varapuheenjohtajaksi valittiin Väinö Oksanen.

Kevään eduskuntavaaleissa Kalajoella äänimäärät jakautuivat seuraavasti: keskusta 2511, kokoomus 907, SKDL 823, SMP 564, SDP 468, SkL 114, KV 4. Suurimmat voittajat olivat SMP ja SDP.

Keskipohjanmaan maakuntaviesti hiihdettiin Toholammilla. Himanka voitti kisan ja Kalajoki oli 10. Kalajoen joukkueessa hiihtivät Päivö Paavola, Johanna Ylitalo, Ari Heininen, Marko Prittinen, Harri Junnikkala, Tapani Keskitalo ja Tapani Ylitalo. B-sarjan voitti Himangan II-joukkue ja Kalajoen II-joukkue oli 15. Himangan III-joukkue oli 28.

Kalajoella järjestettiin suviseurat, johon osallistui yli 80 000 henkilöä. Särkät Soi tapahtumaan osallistui yli 10 000 henkilöä. Kalajoen kunta rakensi Leppikarvon majan yritysten käyttöön.

Kalajoen Junkkarien 18v. Poikien joukkue voitti 3x5 km:n piirinmestaruuden. Joukkueessa hiihtivät Juho Prittinen, Jukka-Pekka Ojala ja Harri Junnikkala.
Jussi Kurikkalan muistokisoissa päämatkan voitti Viitasaaren Viestin Kauko Kanervo, toiseksi tuli Ylivieskan Kuulan Erkki Mustola. Naisten sarjan voitti Anne Piispanen ennen Kaija Torppaa.
Jussinlenkki hiihdettiin 15. kerran ja nyt ajan kanssa. Tämä menettely karsi osanottajia rajulla tavalla.
Kalajoen Junkkarien jääkiekkojoukkue pelasi III-divisioonassa. Joukkuen tehomiehiä olivat Pentti Turpeinen, Raimo Tiinanen, Kalevi Suni, Esa Hautamäki Pekka Priuska, Juha Priuska, Pasi Nikupaavo, Pekka Tainio ja Ilkka Letola.
Kalajoen Junkkarien painnonnoston kirkkaimmat tähdet olivat Juha ja Markku Roukala. Siltojen viestin voitti Ylipään joukkue. Joukkueessa juoksivat Jori Rautio, Timo Keskisipila, Tapio Okkonen, Mika Mäenpää, Jouni Keskisipilä ja Matti Ojala.
Piirinmestaruusmaastoissa Tapio Korva voitti 10 km:n juoksun, Johanna Ylitalo 13-vuotiaiden 2 km:n juoksun ja Samuli Sinkkonen 11-vuotiaiden 1 km:n juoksun.
Kunniakierros tuotti 19505 mk. Kejo Pesun tulos oli 2756 markkaa ja Lauri Järvinsen 2905 markkaa.
Yleisurheilun piirinmestaruuskilpailuissa Kalajoen Junkkarit voitti 9 piirin mestaruutta. Näistä Harri Suni 4, Harri Ojala 3, Jaana Ahokas ja Kimmo Partanen kumpikin yhden.
Kalajoen Junkkareiden juhannuskisoissa miesten 800m voitti GIF:n Timo Lehto ajalla 1.51,70. Korkeushypyn voitti Erkki Niemi tuloksella 215 cm. Naisten 200 m voitti Margareta Honkaharju Kälviän Tarmo ajalla 24,69. Miesten 200 metriä voitti Oulun Pyrinnön Jouko Hassi tuloksella 21,30.
Harri Ojala voitti moukarinheiton nuorten Suomen mestaruuden tuloksella 57.82. Jousiammunta käynnistyi Kalajoella. Kalajoen Riento kukisti Kalajoen Junkkarit lentopallossa nuemroin 3-2 (11-5,15-9.11-15,15-8,15-11)

Valkeanlinnan kello täytti 100 vuotta 3.1.1983. Liikkeen on perustanut Frans Ochenström Oulussa.
Matkailuhotellin laajennus- ja perusparannustyöt aloitettiin. Alakerran baaritiloja laajennettiin ja ruokasali laajeni 159 neliön verran.
Kalajoen ratsutalli aloitti toimintansa. Yrittäjinä Minna Leppälä ja Tytti Siltala. Kalajoen ratsutalli järjesti ensimmäiset ratsatuskilpailut Kalajoella. E.Yrjänä & Knit täytti 50 vuotta. Kalajoen urheiluliike aloitti toimintansa, yrittäjinä Pentti ja Kaisa Hannula. Lomaliiton kylpylähankkeesta uutisointiin näyttävästi. Sarja-Kaluste aloitti toimintansa. Yrittäjinä Risto ja Raimo Vähäsarja. Terveyskeskuksen työt käynnistyivät. Kalajoen Myynti jatkoi toimintansa kauppiaana Auvo Torvi. Yrittäjäpalkinto luovutettiin A. Santaholma Oy:lle.

Kalajoella virisi keskustelu Jussi Kurikkalan muistomerkin pystyttämisestä. Kalajokisia osallistui Ateenan maratonille. Juha Petrelius, Juhani Kamunen ja Markku Haarala pääsivät maaliin saakka, mutta Heikki Isopahkala joutui keskeyttämään.

Kalajoen Vappukulkueeseen osallistui yli 200 henkilöä. Juhlatilaisuudessa puhujana oli kansanedustaja Juhani Vähäkangas Raahesta. Wilhelm von Schwerinin kuolemasta tuli kuluneeksi 175 vuotta.
Heikki Niskakangas väitteli tohtoriksi aiheenaan Rojaltit ja palvelumaksut kansainvälisessä vero-oikeudessa.

Kalajoki vuonna 1984

Rantajuna aloitti liikennöintinsä Kalajoen Hiekkasärkillä

Keski-Pohjanmaan maakuntaviestissä Ylivieskassa Kalajoen joukkue sijoittui sijalle 14. Viestin voitti Pedersöre ja seuraavina olivat Haapajärvi ja Himanka. Haapajärvn joukkueessa hiihti 16-vuotiaiden osuudella Mika Myllylä. Kalajoen joukkueessa hiihtivät Ari Heininen, Sari Ruhkala, Päivö Paavola, Vesa Räihälä, Jukka-Pekka Ojala, Marko Prittinen, Antero Alatyppö ja Tapani Ylitalo. B-sarjassa Kalajoen II-joukkue sijoittui sijalle 21.

Jussin lenkin nopein oli Päivö Paavola. Kalajoen Junkkarien jääkiekkojoukkkue nousi II-divisioonaan. Kalajoen Junkkarien painonnosto oli Keski-Pohjanmaan ykkönen. Nostajista voidaan mainita Simo Saari, Juha Roukala ja Markku Roukala. Juha Roukala voitti 23-vuotiaiden sarjassa SM_kultaa. Sulevi Salmi voitti ilmapistoolin 45-vuotiaiden sarjassa SM-kultaa. Voimistelun taso alkoi Kalajoella nousta Elmi Letolan ja Eila Pahkalan ohjauksessa. Myös paini alkoi uutena lajina kiinnostaa entistä enemmän. Harjoituksissa kävi 10-15 poikaa.
Maastojuoksun piirinmestaruuskilpailuissa joukkue Oili Sorvari, Merja Myllylä ja Maire Raitapuro voitti piirin mestaruuden. Kunniakierroksen saldo oli 29 273 markkaa. Keijo Pesu keräsi 6200 markkaa, Veikko Ruonala 4500 markkaa ja Mikko Siirilä 3000 markkaa.

Kalajoen Junkkareiden juhannuskisoissa 100 m voitti Petri Keskitalo tuloksella 11,12, 800 metrin juoksun voitti Timo Lehto ajalla 1.51,58. Moukarinheiton Hannu Polvi tuloksella 71,66 ja naisten pituushypyn Arja Jussila tuloksella 623. Nuorten sarjoissa Kalajoen Junkkarit saavutti kuusi piirinmestaruutta, joista kolme voitti Harri Suni. Ikäkausiurheilussa oli kova nousukausi. Nimistä voidaan mainita Johanna Ylitalo, Antti Haapakoski, Juha Haarakangas, Tiina Latukka jne. Pyöräilyn nuorten SM-kisat järjestettiin Rautiossa. Harri Ojala palkittiin Kalajoen Junkkareiden parhaana urheilijana.

Kalajoen Osuuskauppa liittyi alueosuuskauppaan ja alueosuuskaupan päivittäis- ja erikoistavaralinjan johtoon nimitettiin Kalajoen Osuuskaupan johtaja Pauli Valkama. Alueosuuskauppa Lokin toimitusjohtajaksi nimitettiin Ylivieskan Osuuskaupan toimitusjohtaja Pekka Keränen.

Roosin leipomo varasi tontin Kalajoelta. Mainos-Aalto mainostoimisto aloitti Kalajoella. Yrittäjänä Ann-Britt Sundqvist. Rantajuna aloitti toimintansa. Yrittäjänä Esa Jalkanen. Satumaa-idea löi Kalajoen kunnan ällikällä. Allan Seikkulan ja Erkki Ahon ideoima Satumaan toteutus estettiin kunnan toimesta ja ideat varastettiin Kalajoen Hiekkasärkät Oy:lle, jonka hallituksen puheenjohtajana toimi kunnanjohtaja Torsti Kalliokoski. Ideat toteutettiin myöhemmin nimellä JukuJukumaa. Verojohtaja Paavo Honkela kuoli 18.5.1984.

Kalajoen valtuuston puheenjohtajaksi valittiin Untamo Sorasto ja varapuheenjohtajiksi Veikko Murtoniemi ja Heimo Myllymäki. Keskustan Pohjois-Pohjanmaan piirikokous pidettiin Kalajoella. Puhujina Ahti Pekkala ja Paavo Väyrynen. Kuntavaaleissa Kalajoella ääenstysprosentti oli 80,9. Äänestäjiä oli 5159. Paikat jakautuivat seuraavasti; keskusta 19, kokoomus 7, SKDL 6, SDP 2, SMP 1. Vaalien ääniharava oli lääkäri Auli Roslander 259 äänellä. Tekojääratahanke kaatui valtuustossa äänin 26-8. Paineilmanhallin hankintaan 100 000 markan avustus hyväksyttiin kaupunginhallituksessa äänin 7-2. Hallitoimikunnan puheenjohtajana toimi Jussi Letola.

Lumiviestokilpailut aloitettiin Tapio Tuvalla. Kalajoen Ladun lumiveistojoukkue selvisi valtakunnalliseen loppukilpailuun. Joukkueeseen kuuluivat Reijo Kärkkäinen, Esko Kinnunen ja Tapio Kinnunen. Kuutamohiihto käynnistyi 25 vuoden tauon jälkeen Tapion Tuvalla. Särkät Soi jälleen totuttuun tapaan Unto Jutilan, Veikko Ahvenaisen, Seppo Valkeajoen ym. tuttujen nimien tahtiin. Carmen Carossa Yhdysvalloista oli yksi tapahtuman ulkomainen vieras.
Kalajoen kappalaiseksi nimitettiin Rauli Junttila.

Ennätystulvat koettelivat Kalajokea. Kalajoen Luonnonsuojeluyhdistys perustettiin. Perustajajäseniä olivat muun muassa Markku Männistö, Erkki Aho, Ahti Ojala, Kauko Hihnala, Eero Laukkanen, Asta Liias, Marketta Junttila, Terhi Tanhuala, Marko Sievänen

Vuosi 1985 Kalajoella

Kalajoen kunnanvaltuuston puheenjohtajaksi valittiin Untamo Sorasto ( 75v.), ensimmäiseksi varapuheenjohtajaksi Jouni Jyrinki ( 30v.). Jyrinki oli saanut kunnallisvaaleissa keskustanryhmässä 14. eniten ääniä, joten pyrkyä on ollut. Toiseksi varapuheenjohtajaksi valittiin SKDL:n Sauli Konu. Kunnanhallituksen puheenjohtajaksi valittiin Arvo Väliverronen ja jäseniksi Raili Myllylylä, joka sai kunnallisvaaleissa keskustan ryhmässä 42. eniten ääniä. Häntä ei siis valittu valtuustoon, mutta hänet valittiin kaupunginhallitukseen. Muita kunnanhallitukseen valittuja olivat Martti Puskala, Erkki Tilvis, Erkki Manninen, Martti Isokoski, Edvin Tokola ja Heimo Myllymäki, joka ei enää ollut ehdolla kunnallisvaaleissa. Vuoden 1984 kunnallisvaaleissa äänet jakaantuivat seuraavasti: keskusta 2626, SKDl 830, SDP 347, SMP 228 ja SKL 86.

Maakuntaviesti hiihdettiin Kälviällä ja A-sarjasta kuusi joukkuetta jäi pois kovan pakkasen takia. B-sarjasta jäi pois 16 joukkuetta mukaan luettuna Kalajoen joukkueet. Muutoin Kalajoen urheilu oli nousukiidossa. Seppo Salmi voitti ilmapistooliammunnassa SM-hopeaa. Johanna Ylitalo voitti Hopeasomman 15-vuotiaiden 5 km:n matkan ja Pia Hihnala oli 22. Jousiammunta eli voimakasta nousukautta. Simo Hihnala voitti 15-vuotiaiden TUL:n mestaruuden ja Eero Hihnala voitti 45-vuotiaiden TUL:n mestaruuden jousiammunnassa, Marko Ainali menestyi erinomaisesti kauden aikana. Kalajoen Junkkareiden lentopallojokkue nousi kakkossarjaan. Jalkapallokoulussa oli 72 nuorta. Kalajoen Junkkarit oli Keski-pohjanmaan piirin paras yleisurheiluseura. Antti Haapakoski teki ikäkausiurheilussa 13-vuotiaiden Keski-Pohjanmaan piirinennätyksen muun muassa korkeushypyssä tuloksella 175 cm. Tiina Latukkaa voitti 16-vuotiaiden hallikisoissa kolme piirinmestaruutta. Harri Suni voitti kolme piirinmestaruutta, Tiina Latukka voitti myös kolme piirinmestaruutta ja Veli-Matti Mehtälä voitti kultaa ja hopeaa. Johanna Ylitalo voitti piirinmestaruuskilpailuissa 3000 metrin juoksun ja oli 1500 metrin juoksussa toinen. Jaana Ahokas oli 100 metrin ja 200 metrin juoksuissa kolmas. Jari Saari oli 200 metrin ja 400 metrin juoksussa kolmas. Heikki Isopahkala oli miesten kiekonheitossa toinen ja Veli-Matti Mehtälä kolmas. Tiina Latukkaa voitti SM-pronssia 16-vuotiaiden 7-ottelussa. Veli-matti Mehtälä voitti hopeaa KLL:n mestaruuskilpailuissa kiekoneheitossa tuloksella 48,42. Pasi Priuska oli SM-pyöräilyssä 16-vuotiaiden sarjassa viides. Kalajoen Junkkarit pelasi pesäpalloa perussarjassa. Kalajoen Pallo anoi Kalajoen Junkkareilta seuran jaostoksi pääsyä. Painonnostossa Kalajoen Junkkarit oli Keski-pohjanmaan piirin paras seura. Painin harrastus oli myös nousussa, sillä painikilpailuihin osallistui peräti 96 poikaa.

Silotjen viestissä työpaikkajoukkueiden sarjan voitti Topi-Kalustajan joukkue. Etelänkylän joukkue voitti kyläjoukkueiden sarjan. Jukka-Pekka Ojala voitti kaksi nuorten piirinmestaruutta hiihdossa. Kunniakierroksella kerättiin rahaa 18 000 markkaa. Eniten kierroksia kiersi tunnina aikana Tapani Ylitalo 44 kierrosta, Kari Ojala 42 kierrosta ja Heikki Rahkola 38 kierrosta.

Kalajoen Junkkareiden II divisioonakausi 1984-1985 osoitti, ettei oma pelaajamateriaali ole riittävä ainakaan lohkon kärkipäähän nousemiseksi. Kun Kalajoen Junkkareiden juniorityö oli siinä vaiheessa vielä melko kehittymätöntä, eikä 16-18-vuotiaiden joukosta ollut löydettävissä montakaan tulijaa, ainoa mahdollisuus oli etsiä joitakin vahvistuksia muualta. Kesäkuussa 1985 kirjoittivatkin Kokkolan Hermeksen parhaa puolustajat Jorma Malkamäki ja Kenneth Björkudd sopimuksen Junkkaireiden kanssa. Samana kesänä saapui Kalajoelle Oulusta Kärppien juniorijoukkueissa maalivahtina kaikenvärisiä SM-mitaleita saavuttanut Pasi Turpeinen. Opiskelupaikan hänelle Raahen Porvari- ja kauppakouluun järjesti siellä opettajana toiminut kalajokinen Erkki Aho. Sarjakaudella 1985-1986 Turbon pelivire oli loistava ja lähes kaikki lohkon valmentajat pitivät häntä alueen II divisoonan parhaana maalivahtina. Kauteen 1985-1986 valmistautumista häiritsi sinänsä hyvissä ajoin tulleen tekojääratakoneiston käyttöönoton paha viivästyminen. Joukkue pääsi jäälle vasta viikkoa ennen sarjakauden alkua.

Kalajoen kunta takasi 250 000 markan lainan Suomen kiinteistöpankille ja 200 000 markan lainan Jääkiekkoliittosäätiölle. Päätökset asiasta valtuusto oli tehnyt jo edellisen vuoden joulukuussa numeroin 25-8, kahden ääenstäessä tyhjää.

Kalajoen-Raution seurakuntayhtymän leirikeskus saatiin harjakorkeuteen Kivirannassa. Rakennuksen vihkimisen käyttöönsä suoritti piispa Olavi Rimpiläinen. Kalajoen Hiekkasärkät Oy:n toimitusjohtaja Tapani Nokkala irtisanoutui tehtävästään. Jukka Kauppila nimitettiin Kalajoen verojohtajaksi 1.7.1985 alkaen.

Särkät Soi tapahtumassa soittivat Veikko Ahvenainen, Seppo Valkeaoa, Antti Juvonen, Veijo Laine, Seppo Lankinen, Risto Kivekäs, Seppo Leino, Unto Jutila, Floreco Fiori ja John Molinari. Rahjan neljännet kalajuhlat keräsivät runsaasti väkeä. Uusi terveyskeskus vihittiin. Juhlapuhujana oli lääkintöhallituksen pääjohtaja Matti Ruokola. Terveyskeskus oli tullut marksamaan 13,5 miljoonaa markkaa.

Esa Jalkanen jätti elinkeinoasiamiehen tehtävät ja uudeksi elinkeinosasiamieheksi valitti Risto Nuutilainen. Kunnansihteeriksi valittiin 25-vuotias Timo Halonen ja matkailuasiamieheksi Anne Pentti. Kalajoen Hiekkasärkät Oy julkisti uuden Kesämaaideansa. Kysymys oli todellisuudessa Satumaaidean varastamisesta Tapioland Oy.ltä. Raution kirkkoherraksi valittiin Jorma Manninen. Rantakallan uimala kunnostettiin ja otettiin käyttöön. Ruotsalaisen ysytävyyskunnan Vansbron nuoria vieraili Kalajoella muun muassa Kallan kareilla. Vansbro on tunnetun ruotsalaisen Gunde Svanin kotikunta. Raution seurakunnassa oli asukkaita 1121 ja Kalajoen seurakunnassa 7485. Kalajoen asukasluku 1.1.1985 oli 9108.

Vuosi 1986 Kalajoella

Jukka-Pekka Ojala

Keski-Pohjanmaan maakuntaviestissä Perhossa 15.3.1986 Kalajoen joukkue voitti B-sarjan ja olisi ajallaan sijoittunut A-sarjassakin toiseksi. Kalajoen joukkueessa hiihtivät Tapani Ylitalo, Johanna Ylitalo, Ari Heininen, Jari Nikunen, Kari Ojala, Simo Törnvall, Päivö Paavola ja Jukka-Pekka Ojala. Himangan joukkue oli A-sarjassa viides ja Kalajoen II-joukkue oli B-sarjassa 14.s ja Himangan joukkue II-joukkue 16.s ja Himangan III-joukkue 29.s.
Kalajoen joukkue johti B-sarjaa toisesta vaihdosta lähtien voittaen kilpailun peräti 10 minuutila ennen Toholmpea. Kalajoen vauhti oli niin kovaa, ett joukkue oli viidenneltä osuudelta lähtien kolmen parhaan joukossa myös A-sarjalaiset huomioiden. Toiseksi viimeisessä vaihdossa Kalajoki oli noussut jo kokonaiskilpailussa toiseksi vain Pedersören ollessa edellä yli kolmen minuutin erolla. Ankkuriosuudelle Kalajoki lähti kolmantena vain 10 sekuntia toisena sauvoneen Kälviän jälkeen. Jukka-Pekka Ojala tavoitti ampumahiihtäjä Timo Peitson jo kolmen kilometrin kohdalla ja jätti tämän vähän myöhemmin. Perhon ankkuri Arto Kalliokoskikin ohitti Peitson ja nousi välillä 14 sekunnin päähän Kalajoesta, mutta lopussa Ojala kasvatti eron lähes minuuttiin ja tuli toisena maaliin vajaan viisi minuuttia Pedersören jälkeen.

Jussi Kurikkalan muistokisoissa 15 km:n hiihdon voitti Juha Taskinen ja seuraavina olivat Antti Ticklen ja Keijo Vähäkangas. 16-vuotiaiden poikien 6 km:n hiihdon voitti Kuisma Taipale.
Painonnostossa Juha Roukala paransi helmikuussa kaikkia 110 kilon piirinennätyksiä nostaen Kalajoella pidetyissä pm-kilpailuissa yhteistuloksen 313 (143,170). Pohjois-Suomen aluemestaruuskilpailuissa Kurikan Mietaalla Juha nosti 100 kilon sarjassa 145 ja 170 kiloa. Nämä olivat uusia piirinennätyslukemia, Maaliskuun lopulla Oulussa mainittu 315 kiloa olisi riittänyt kirkaasti mestaruuteen, mutta Juha epäonnistui tempauksessa 138 kg painoilla kolme kertaa. Ennen kalastuskauden alkua Juha ehti nostaa Sievissä 110 kilon sarjan piirinennätykseksi 315 (142,5 ja 172,5 kg. Velipoika Markku oli tällöin jo vahvistunut 82,5 kiloisiin työtäen samoissa kisoissa 17-vuotiaiden piirinennätyksen 122,5 kiloa. Hän nosti Roukalan perheen järjestyksessä kuudennen SM-mitalin samana keväänä 17-vuotiaiden mestaruuskisoissa Lahdessa.

Vuosi vuodelta parantuneen menestyksen rohkaisemina Kalajoen tyttövoimistelijat ovat osallistuneet vuodesta 1986 lähtien säännöllisesti myös Koululiikuntaliiton valtakunnallisiin mestatuuskilpailuihin ja SVUL:n voimistelupäiville. Näissä molemmissa saavutettiin heti loistava alkumenestys: Satu Saari voitit 1986 KLL:n mestaruuden yläasteen kilpailussa Minna Vierimaan ollessa neljäs; Minna Korpi puolestaan voimisteli ykköseksi SVUL:n voimistelupäivillä 3.-4. luokkien sarjassa ja Annukka Isopahkala ylti samaan 5-6. lukkien kilpailussa, joten Kalajoelle tuli peräti kolmoisvoitto Teija Kemppaisen ollessa toinen ja Marjaana Tavastin kolmas. Kevään 1986 menestyksistä voidaan vielä todeta Minna Korven ja Kirsi Kalliokosken Pohjois-Suomen mestaruudet tyttöjen koulusarjoissa. Sekä 3-4. että 5-6. luokkien kilpailuissa kalajokiset menestyivät myös joukkueillaan: edellisessä kirjattiin seitsemän ja jälkimmäisessä viisi ensimmäistä sijaa. Minna Korven voiton täydentäjinä olivat Riikka Mäki, Annukka Rönn, Niina Sorvala, Anne-Mari Haarala, Miia Apuli ja Marjaana Rahkola, Kirsi Kalliokoskea seurasivat Annukka Isopahkala, Susanna Rahkola, Marjaana Tavasti ja Johanna Junnikkala. Voimistelijoita valmensi ja ohjasi opettaja Elmi Letola.

Ammunnassa Sulevi Salmi saavutti SM-hopeaa pienoispistooliammunnassa 50-vuotiaiden sarjassa ja Seppo Salmi SM-hopeaa 20-vuotiaiden vapaapistooliammunnassa. Jousiammunnassa Eero Hihnala voitti TUL:n mestaruuskilpailussa hopeaa samoin kuin Simo Hihnala 18-vuotiaiden sarjassa. Marko Ainali voitti SM-pronssia 18-vuotiaiden sarjassa ja TUL:n mestaruuden 15-vuotiaiden sarjassa sekä pronssia 18-vuotiaiden sarjassa. Pentti Ainali voitti hopeaa ja pronssia. TUL:n mestaruuskilpailujen joukkuekilpailussa.

Jääkiekossa sarjakauteen 1985-1986 valmistautumista häiritsi tekojääratakoneiston käyttöönoton paha viivästyminen. Joukkue pääsi jäälle vasta kaksi viikkoa ennen sarjaa ja alkuottleut sujuivat huonosti. Ensimmäinen sarjapiste tui vasta jäähallin virallisen avausottelussa 17. marraskuuta 1985, jolloin ottelu Kokkolan Hermestä vastaan päättyi tasan 4-4. Alemman loppusarjan otteluissa KaJu yllätti kaikki: pelaaja-valmentaja Kalevi Suni sai joukkueensa erinomaiseen pelivireeseen. Ainoan tappion aiheutti Raahen Kiekko-Vesa kotonaan sarjan lopussa Junkkarien ollessa pahasti varamiehinen loukkaantumisen vuoksi. Kotihallissaan KaJu ei hävinnyt kertaakaan.
Sarjakautta 1986-1987 varten Kalajoen Junkkarien II-divisoonajoukkueeseen hankittiin merkittäviä vahvistuksia ja myös uusi valmentaja. Ylitorniolaisen Etelä-Portimon pudottua III divisioonaan siirtyi sen ja samalla koko Lapin läänin nimekkäin jääkiekkoilija Jari Nerg Junkkareihin. Samaan aikaan tuli Puolangalta Hannu Moilanen, joka kiekkoili Kalajoella kaksi kautta. Junkkareissa pelasi myös Hermeksen kasvatti Olli Lehtimäki, joka oli ollut seuransa paras tehomies edellisellä kaudella. Lyhyen ajan kokeiltavan oli myös Nivalan liukas hyökkääjä Ari Ohtamaa, mutta hänen kyvyistään ei saatu täyttä kuvaa loukkaantumisten takia. Kauden 1986-1987 kestäessä lainattiin Oulun Kärpiltä Jari Pihlajaniemi, Harri Helama, Jukka Torvela ja Reijo Seppänen. Valmentajaksi oli kiinnitetty Hermeksessä hyviä tuloksia saavuttanut kokkolalainen Jorma Saarikettu. Hänen menetelmänsä eivät tuottaneet tulosta Kalajoella. Varsinkin sarjakauden aikana suoritettu harjoittelu oli tehotonta. Junkkareit ei selviytynyt sarjan kahden parhaan joukkoon. Niihin menivät molemmat Raahen joukkueet. Junkkarit jäi viidenneksi sarjassa. Jorma Saariketun epäonnistuttua vamentajaksi nimettiin tammikuussa Kalevi Suni. Kaudella 1986-1987 Junkkarit pelasi ensimmäisena Kalajokilaakson alueen joukkueena junioreiden jääkiekon SM-sarjassa. Martti Konun valmentama B-juniorijoukkue tuli yhdeksän joukkueen lohkossa seitsemänneksi kahdeksalla pisteellä. Liigapaikkakuntien joukkueet olivat odotetusti liian vahvoja, mutta muiden kanssa ottelu olivat tasaisia. Jyrki Kortet nousi B-ikäisten maajoukkue-ehdokkaiden ensimmäiseksi varamieheksi. Hänen lisäkseen herättivät suuria toiveita Marko Vaappo, Jyrki Ojala, Marko Raiman, Jouni Isopahkala ja Mika Sorvala.

Siltojen viestin voitti Etelänkylän joukkue ja työpaikkajoukkueiden sarjan kunnanviraston joukkue. Kalajoen ladun joukkue voitti lumiveiston Suomen mestaruuden Vaasassa. Yleisurheilussa nuoret kehittyivät nopeasti. Painissa oli myös paljon harrastajia.

Osuuskauppa Lokki myi Shell-huoltamon Oy Shell Ab:lle. Hiekkasärkät Oy esitteli tiedotusvälineille vesiparatiisi- ja energikyläsuunnitelmansa. Kustannusarvio oli 1,8 miljoonaa markkaa. Kalajoen kunta osti entisen kirjakaupan kiinteistön 750 000 markalla. SKP:n Kalajoen esitti Kalajoen kuntamuodon muuttamista kaupungiksi.

Taloussihteeriksi valittiin Juhai Rinta-Rahko. Hänen jälkeensa taloussihteeriksi valittiin samana vuonna 35-vuotias Juhani Yliparkas. Valtuuston puheenjohtajaksi valittiin 76-vuotias Untamo Sorasto ja ensimmäiseksi varapuhemieheksi Jouni Jyrinki ja toiseksi varapuhemieheksi Pekka Siironen. Asuntosihteeriksi valittiin Paavo Tossavainen, koulutoimenjohtajaksi Eero Lehto. Vuonna 1931 rakennettu Hilman hotelli poltettiin kunnan teknisen puolen henkilöiden toimesta.
Matkailussa kunta voimisti otettaan ja ryhtyi kilpailemaan yksityisten kanssa. Tässä vaiheessa Kalajoen matkailu lähti kymmeniä vuosia jatkuneille harharetkille, mitkä ovat tulleett veronmaksajille todella kalliiksi.

Kalajoella jääkiekkobuumi oli alkamassa ja tiedotuvälineissä käytiin melkoista tiedotussotaa. Jääkiekko-otteluissa katsojamäära liikkui molemmin puolin tuhatta katsojaa. Kiekko-Junkkari-lehti otti kantaa ja Kalajoki-lehden päätoimittaja Aarre Aunola vastasi sotahuutoon. Lehdet olivat sotajalalla. Aarre Aunola erosi myöhemmin Kalajoki-lehden päätoimittajan tehtävästä.

Vuosi 1987 Kalajoella

Kalajoen kunnanvaltuuston puheenjohtajaksi valittiin Untamo Sorasto ja varapuheenjohtajiksi Jouni Jyrinki ja Pekka Siironen. Kalajen kunnanhallituksen puheenjohtajaksi valittiin Arvo Väliverronen ja jäseneksi Raili Myllyl, Erkki Manninen, Heikki Halonen, Martti Puskala, Väinö Oksanen, Edvin Tokola ja Juhani Suni.

Keski-Pohjanmaan maakuntaviesti hiihdettiin Pietarsaaressa 8.2.1987. Kalajoen joukkue oli A-sarjassa kahdeksas. Himangan joukkue oli kymmenes. Kalajoen joukkueessa hiihtivät seuraavat hiihtäjät: Tapani Ylitalo, Johanna Ylitalo, Ari Heininen, Simo Törnvall, Jari Niemi, Tapio Räihälä, Kari Ojala ja Jukka-Pekka Ojala. B-sarjassa Kalajoen II-joukkue oli 10.s ja Himangan II-joukkue 21.s. Himangan III-joukkue oli 29.s. Haapajärven Mika Myllylä voitti 18-vuotiaiden poikein 9,7 km ja Vetelin Kuisma Taipale 7.s.
Johanna Ylitalo edusti vuonna 1987 Kälvän Tarmoa ja sijoittui SM-hiihdoissa 18-vuotiaiden 15 km:n hiihdossa sijalle 4. Yleisurheilussa Johannan Ylitalo kilpaili Raution Kisailijoiden väreissä ja sijoittu SM-maastojuoksussa 18-vuotiaden 4 km:n juoksussa sijalle 8.
Yleisurheilussa Kalajoen Junkkarien Antti Haapakoski voitti 16-vuotiaiden poikien 100 metrin aitojen Suomen mestaruuden ja oli 300 metrin aitajuoksussa toinen sekä pituushypyssä kolmas. Pohjoismaiden mestaruuskilpailussa 16-vuotiaiden 9-ottelussa Antti Haapakoski oli neljäs.

Painnoston SM-kisoissa 17-vuotiaiden 90 kg:n sarjassa Kalajoen Junkkareiden Markku Roukala voitti Suomen mestaruuden tuloksella 235 (95,140). 20-vuotiaiden 90 kg:n sarjassa SM-kisoissa Markku Roukala sijoittui kolmanneksi tuloksella 242,5 (107,5 aj 135). Miesten 110 kg:n sarjassa Juha Roukala voitti SM-hopeaa tuloksella 325 (145,180). EM-kisoissa Juha Roukala sijoittui sijalle 15. Raution Kisailijoiden Esa Kivi sijoittui 56 kg.n sarjassa SM-kisoissa neljänneksi.

Kalajoen naisvoimistelijat meenstyivät KKL:n kisoissa. Lukio-ylasteen sarjassa Satu Saari sijoittui toiseksi, Pirjo Isomäki kolmanneksi, Heini Porra neljänneksi, Susanna Rahkola viidenneksi. SVUL:n voimistelupäivillä 3-4.luokkien sarjan voitti Riikka Mäki ja Annukka Rönn sijoittu kolmanneksi. 5-6.luokkien sarjassa Johanna Junnikkala oli neljäs.

Ammunnassa vapaapistoolin 50-vuotiaiden sarjassa Sulevi Salmi voitti SM-hopeaa. Jousiammunnassa Eero Hihnala voitti 45-vuotiaiden sarjassa TUL:n kisoissa hoepaa. Simo Hihnala voitti 18-vuotiaden joukkuekilpailuissa Suomen mestaruuden. Mauno Takalo saavutti 45-vuotiaiden jousiammunnassa 18 metrin matkalla Suomen ennätyksen. Takalo voitti SM-pronssia 45-vuotiaiden 25 metrin matkalta ja SM-pronssia miesten joukkuekilpailussa. Lisäksi hän voitti TUL:n mestaruuden ja pronssimitalin. Marko Ainali sijoittui sijalle 35. miesten EM-kilpailuissa Ransakssa ja sijalle 21. 18-vuotiaiden EM-kisoissa Luxembourgissa. Hän ampui neljänneksi sijoittuneessa joukkeessa. Marko Ainali voitti 18-vuotiaden Suomen mestaruuden henkilökohtaisessa kisassa ja joukkuekilpailuissa, Hän voitti myös kaksi TUL:n mestaruutta.

Jääkiekossa Kalajoen Junkkarit hankki ensimmäisen liigatason vahvistuksen joulun alla 1987. Porin Ässien 190-senttinen Jari Laitanen tuli loppukaudeksi Kalajoelle vahvistamaan joukkuetta tuntuvasti. Tavoitteena olleen lohkon kakkossijan Junkkarit vakiinnutti tammikuussa 1988. Play-off-kierroksen ensimmäisessä ottelussa Jyväskylän Lohi kaatoi Junkkarit ensin kotonaan 9-4 ja sitten Kalajoella 1-5. Sarjakaudelle 1987-1988 Kalajoen Junkkarit Jari Ervasti teki Pohjoislohkon ennätyksen 72 (51+21) pistettä. Jari Nerg oli toinen 54 (20+34). Kuuden parhaan joukossa oli neljäntenä Jukka Poukkula 49 (25+24) ja kuudentena Hannu Moilainen 47 (17+30).

Neljättä kertaa veistettiin lunta Kalajoella Tapion Tuvalla. Kisan voiton vei Topi-Kalustajan joukkue ja toiseksi sijoittui Kalajoen Ladun joukkue. Kalajoen Latu voitti lumenveiston Suomen mestaruuden Vaasassa. Joukkueessa veistivät Esa Fors, Mauri Ylitalo ja Esko Kinnunen. Siltojen viestin voitti Etelänkylän joukkue ja työpaikkasarjan Topi-Kalustajan joukkue. Kunniakierroksella Kalajoen Junkakrit keräsi rahaa 31 699 markkaa. Samuli Sinkkosen osuus oli 2125 mk, Torsti Kalliokosken 1899 m, Kaino Rahkolan 1714 mk ja Esko Priuskan 1712 mk. Särkkäin kortteliajot ajettiin kolmannen kerran ja voittajaksi selvityi 80 km:n matkalla Jouni Hakala TU, seuraavat sijat menivät Esa Plantingille Kiiri ja Keijo Asikaiselle JyPS.

Kalajoen kunta osti enemmistön Kalajon Sähkö Oy:sä ja esti näin revon Sähkö Oy:n valtaushankkeen. Kalajoen Sähkö Oy:n toimitusjohtajaksi valittiin Aap Anttilan jälkeen Reino Tilvis. Kalajoen Säästöpankki täytti 100 vuotta, Kalajoen kunnan ympäristsihteeriksi valittiin Jorma Seppälä. Kalajoen kunnan turkistarhaneuvojaksi valittiin Hannu Kärjä. Hilman hotelli poltettiin Kalajoen teknisen toimiston toimesta. Jussi Kurikkalan patsashanke eteni ja kuvanveistäjä Antonio da Cuda kävi esittelemässä pienoismallit patsaasta. Kotiteollisuuskoulun nimi muutettiin Kalajoen Käsi- ja taideteolliseksi oppilaitokseksi. Sellutehtaan saamisesta Kalajoelle käytiin lehdistössä kovaa keskustelua puolesta ja vastaan.
Erkki Aho kirjoitti Kalajoki-lehdessä 1.10.1987 Kalajoen Hiekkasärkät Oy:n toiminnasta ja kritisoi voimmakkaasti yhtiötä siitä, että se tunkeutuu yksityiselle sektorille. Kalajoen kunta järjesti yrittäjien ja kunnan kesken tilaisuuden, jossa kunnan puolesta asioista oli vastaamassa Väinö Oksanen, Martti Puskala, Heikki Halonen, Untamo Sorasto, Arvo Väiverronen, Raili Myllylä ja Torsti Kalliokoski. Tilaisuudessa vaadittiin voimakkaasti Hiekkasärkät Oy:n yksityistämistä ja kunnan pidättäytmistä kilpailemasta yksityisten yritysten kanssa.

Eduskuntavaaleissa Kalajoella keskusta sai 2237 ääntä, kokoomus 856, SKDL 539, SMP 284, SDP 338, SL 63. Kalajoelta Jussi Letola sai 373 ääntä, Riitta Jouppila 257 ääntä, J. Juhani Kortesalmi 116 ja Kalle Palosaari 90 ääntä. SDP:n Tapio Karjalainen sai 158 ääntä ja Deva:n Martti Lindvalla 132 ääntä. Keskustan Kalevi Mattila sai 951 ääntä.

Kalajoen kunta alkoi yhä voimallisemmin kilpailla matkailun alalla kalajokisten yksityisten yritysten kanssa. Katso http://oikeuslaitosjapoliisi.blogspot.com/2008/11/kalajoen-kunnan-monopoli-rsytt.html

Vuosi 1988 Kalajoella

Kalajoen väkiluku oli 9201. Kalajoen kunnanvaltuuston puheenjohtajaksi valittiin Untamo Sorasto ja varapuhemiehiksi Jouni Jyrinki ja Pekka Siironen. Kunnallisvaaleissa Keskusta sai 21 paikkaa, kokoomus 6 paikkaa, SKDL 5 paikkaa, Sdp 2 paikkaa ja SMP 1 paikan. Äänioikeutta käytti 3972 kuntalaista ja äänestysprosentti oli 77.71 % Kunnallisvaalien ääniharavat oli Esko Lindström 138 ääntä, Eero Nevalainen 122, Juha Tavasti 113, Erkki Aho 111 ja Alpo Murtoniemi 103 ääntä. Raili Myllylä valittiin uutena myös valtuustoon ja hänen äänimääränsä oli 70. Myllylä oli ollut jo neljä vuotta kunnanhallituksen jäsen vaikka ei edellisissä vaaleissa pääsytkään valtuustoon. Jouni Jyrinki sai vain 56 ääntä ja oli viimeisten joukossa joka valittiin valtuuston, mutta siitä huolimatta hänet valittiin valtuuston varapuheenjohtajaksi. 1980-luvulta lähtien Kalajoen luottamusmiespaikkajako ei ole noudattanut vaalitulosta, vaan ”uuden paikkajaon” on tehnyt ”paikallinen mafiaorganisaatio”.

Kalajoen kunnan elinkeinoasiamies Risto Nuutilainen sanoutui irti elinkeinoasiamiehen toimesta ja hänen tilalleen valittiin Aira Kähäri. Kamusen Liikenne perusti matkatoimiston. Santaholman Saha Oy:n työntekijöistä valtaosa pakkolomalle. Kalajoen kunta päätti taata Santaholman Saha Oy:lle 10 miljoonan markan lainan. Pohjankylän koulun uudisrakennus vihittiin käyttöönsä. Juhlapuheen piti läänin kouluneuvos Mauri Paananen. Kiintiestö Oy Kalaoen Foorumin peruskivi muurattiin. Tapionkeidas julkisti kylpyläsuunnitelmansa. Kalajoen Hiekkasärkät Oy:n julkisti osakeantinsa.

Leiribaari Ky oli rakentanut ilman lupaa Leiribaarin toimintoja parantavia muutoksia Kalajoen kunnan omistamaan rakennukseen. Niiden arvo oli 116 943,35 mk. Kalajoen kunta oli estänyt Leiribaari Ky:tä parantamasta leiribaarin palveluja. Yrittäjä Erkki Aho oli omin päin tehnyt palveluja parantavat muutokset rakennukseen ja maksanut ne itse. Ilman näitä muutoksia Leiribaari Ky ei olisi pysytynyt palvelemaan asiakkaitaan. Kalajoen kunta tahtoi tietoisesti vaikeuttaa yksityisen yritystoiminnan pyörittämässä Kalajoen matkailussa. Vahingonteko oli tahallista. Toiminnan taustalla olivat Kalajoen kunnanjohtaja Torsti Kalliokoski, joka oli samalla Kalajoen Hiekkasärkät Oy:n hallituksen puheenjohtaja ja istui samalla kahdella jakkaralla. Kalajoen Hiekkasärkät Oy:n toimitusjohtajana oli Seppo Mäki-Ullakko.

Kalajoen kunta on ollut Kalajoen Hiekkasärkät y:n kautta matkailussa mukana vaikeuttaen yksityisten yritysten toimintaa kilpailemalla näiden kanssa ja estämällä ykstyisen yritysoiminnan toimintamahdollisuuksia. Katso historiaa asioille:

Matkailukuume riivaa kuntia
http://suomenhistoriaa.blogspot.com/2011/10/matkailukuume-riivaa-kuntia.html

Syrjinnän kohteena jo lähes 30 vuotta
http://oikeuslaitosjapoliisi.blogspot.com/2008/11/syrjinnn-kohteena-jo-lhes-30-vuotta.html

Kalajoen kunnan monopoli ärsyttää
http://oikeuslaitosjapoliisi.blogspot.com/2008/11/kalajoen-kunnan-monopoli-rsytt.html

Kylpylä rakennetaan
http://oikeuslaitosjapoliisi.blogspot.com/2008/11/kylpyl-rakennetaan.html

Ahon rehellisyys palkitaan rikolliseksi julistamisella
http://oikeuslaitosjapoliisi.blogspot.com/2008/11/ahon-rehellisyys-palkitaan-rikolliseksi.html

Hotelliasiaa ajettiin kuin käärmettä pyssyyn
http://oikeuslaitosjapoliisi.blogspot.com/2008/11/hotelliasiaa-ajettiin-kuin-krmett.html

Onko Torstilla puhdas omatunto?
http://oikeuslaitosjapoliisi.blogspot.com/2008/12/onko-torstilla-puhdas-omatunto.html

Hiekkasärkät Oy:n pelastaminen
http://www.erkkiaho.com/kalajoki/blog/?content=detail&id=10

Kalajoen Hiekkasärkät Oy päätti toteuttaa osakeannin 23,6 miljoonaa markkaa. Osakeanti epäonnstui surkeasti, vaikka osekeantia mainostettiin kyseenalaisesti. Esitteessä luvattiin, että osakeannin jälkeen osinkopolitiikka tulee dynaamiseksi ja Kalajoen Hiekkasärktä Oy on varma ja tuottoisa sijoituskohde. Nämä olivat täyttä valetta. Sijoitusmuistiossa esitetty investointisuunnitelma oli mielikuvituksen tuotetta. Leirintäaluetta ei laajennettu 7 miljoonalla markalla. Armas Maikkula instituuttia ei perustettu. Kun Kalajoen Hiekkasärkät Oy ei saanut osinkorangoitusta niin silloin kunnanjohtaja päätti ”ryöstää” leiribaari Erkki Aholta ja Leiribaari Ky.ltä saadakseen matkailuhaaveilleen rahoitusta. Leiribaari ei enää laitettu julkiseen tarjouskilpailuun vaan siirrettiin kylmästi kunnalliselle Kalajoen Hiekkasärkät Oy:lle, jonka hallituksen puheenjohtaja Torsti Kalliokoski oli. Tämä menettely aiheutti leiribaari Ky:lle valtavat taloudelliset tappiot, koska yrityksellä oli täydet varaukset ja toiminta jouduttiin lopettamaan yhtäkkiä. Leiribaari Ky joutui lahjoittamaan yrityksensä satojentuhansien markkojen kalustot Viroon.

Keski-Pohjanmaan maakuntaviesti hiihdettiin Himangalla 9.1.1988. Viestin voitti Pedersören joukkue. Kalajoki sijoittui kahdeksanneksi joukkueella Tapani Ylitalo, Johanna Ylitalo, Ari Heininen, Simo Törnvall, Jari Niemi, Tapio Räihälä, Kari Ojala ja Jukka-Pekka Ojala. Himangan joukkue sijoittui kymmenenneksi. B-sarjassa Kalajoen II-joukkue oli kymmenes ja Himangan II-joukkue 13.s. Himangan III-joukkue oli 28.s ja Kalajoen III-joukkue 42.s.

Johanna Ylitalo sijoittui SM-hiihtojen 18-vuotiaiden tyttöjen 5 kmn hiihdossa neljänneksi ja 15 km:n hiihdossa hän voitti SM-pronssia. Talven 1988 hyvä kansallinen ja kansainvälinen menestys nosti Johanna Ylitalon nuorten MM-ryhmään, mikä samalla merkitsi harjoitusmatkoja Keski-Euroopan alpeille jo kesällä 1988. SM-maastojuoksussa 18-vuotaiden 4 km:n juoksussa Johanna Ylitalo sijoittui neljänneksi.

Jääsurfauksessa Rainer Bäckman sijoitti SM-kisoissa kahdeksanneksi. Kalajoen Riento pelasi 1980-luvulla yleensä kolmos- tai nelossarjassa. Riennon ja Junkkareiden keskinäiset ottelut oli at runsaasti yleisöä vetäneitä paikallisia lentopallon huipputapahtumia. Junkkareien kukistaminen onnistui Riennolta virallisessa sarjaottelussa vasta joulukuussa 1988 ja tuolloinkin kamppailu kesti kaksi ja puoli tuntia sekä täydet viisi erää. Samalla Kalajoen lentopalloherruus siirtyi Riennolle.

Jousiammunnassa Simo Hihnala voitti kaksi TUL:n mestaruutta joukkuekilpailuissa ja hopeaa henkilökohtaisessa kilpailussa. Mauno Takalo voitti jousiammunnassa Suomen mestaruduen 45-vuotiaiden sarjssa ja SM-hopeaa Fita-kierroksella. Marko Ainali voitti 18.vuotiaiden Suomen mestaruuden henkilökohtaisessa kisassa ja joukkuekilpailussa. Marko Ainali voitti myös TUL:n mestaruuden.

Samuli Sinkkonen kiri vakuuttavasti voittoon Hesingin olympiastadionilla alkukesästä 1988 pidetyissä Finalndia Junior Gamesin finaalissa saavuttaen 16-vuotiaiden piiriennätyksen 800 metrin juoksussa ajalla 1.57,20. Samalla Sinkkonen palkittiin näiden suurkilpailujen parhaana poikaurheilijana. Samuli edusti Suomea Tallinnassa käydyssä poikien maaottelussa Viroa vastaan. Kokkolan Veikkojen Timo Sarlin oli paras hyvällä ajalla 1.57,1 Sinkkosen tullessa kolmanneksi tasan kolmen sekuntia hitaampana. Samuli Sinkkonen saavutti 16-vuotiaiden 800 metrin juoksussa SM-hopeaa Timo Sarlin voittaessa.
Antti Haapakosken kansainväliset edustustehtävät alkoivat kesällä 1988. Heinäkuun alussa Espanjan tulevassa olympiakaupungissa Barcelonassa taittuivat 110 metrin matalat aidat aikaan 13,90 ja käteen ojennettiin koululaisten maailmanmestaruuskilpailujen pronssimitali. Barcelonan juoksu avasi 17-vuotiaalle Antille ovet Kanadan Salisburyssä 27.-31.7.1988 pidettyihin 18-vuotiaiden maailmanmestaruuskilpailuihin. Antti Haapakoski selviytyi kisoissa välieriin ajalla 14,53. Kisat juostiin normaalikokoisilla aidoilla. Haapaskoski oli ensimmäinen putoaja eräsijoitusten perusteella. Ruotsi-Suomi maaottelussa Antti voitti 18-vuotiaiden 110 metrin aitajuoksun tuloksella 14,20. SM-kisoissa 300 metrin aitajuoksussa Antti Haapakoski voitti -pronssia ajalla 37,72. 110 metrin aitajuoksussa Antti Haapakoski voitti SM-hopeaa ajalla 14,21 Ismo Hämeenkorven voittaessa.

Painonnostossa Juha Roukala voitti 110 kg:n sarjassa SM-hopeaa tuloksella 332,5 kg (145, 187,5) EM-kisoissa Juha Roukala sijoittu 15.s tuloksella 337,5 kg (147,5 ja 190). 20-vuotiaiden 60 kg:n sarjassa Vesa Saari voitti SM-pronssia tuloksella 207,5 kg (92,5 ja 115,0). Markku Roukala voitti 100kg-sarjassa Suomen mestaruuden tuloksella 272,5 kg ( 127,5 ja 145,0). Kalajoen Junkkarit oli seurojen välisessä kilpailussa kolmas SM-kisoissa. Suomi-Ruotsi maaottelussa Juha Roukala voitti 110 kg:n sarjan tuloksella 325 kg (145,0 ja 180,0). Seuralukittelukilpailuissa Kalajoen Junkkarit oli toiseksi paras seura Suomessa Iisalmen Visan voittaessa. Nuorten PM-kilpailuissa 60 kg:n sarjassa Vesa Saari sjoittui neljänneksi tuloksella 185,0 kg (80,0 ja 105,0). Markku Roukala sijoittui toiseksi 100 kg:n sarjassa tuloksella 280,0 kg ( 127,5 ja 152,5). Raution Kisaijoiden Esa Kivi sijoittui 17-vuotiaiden 60 kg:n sarjassa Suomen mestaruuskilpailuissa hopealle tuloksella 145 kg (67,5 ja 77,5 ).

Kalajoen Junkkareiden Pekka Mehtälä voitti painin ensimmäisen SM-mitalin Alavuudella joulukuussa 1988 vapaapainin 44-kilon sarjassa. Loppuottelussa Mehtälä hävisi Lappeenrannan Sami Markulle numeroin 8-5. Kihin-muisto sijoittui kuninkuusraveissa toiseksi heti Patrikin jäälkeen. Särkkäin kortteliajot voitti Kiirin Esa Planting ja toiseksi tuli Sune Holmnäs IF Brake ja neljänneksi sijoittui Raution Kisailijoiden Jari Ylitalo. Matkana oli 80 km.

Kalajoen voimistelijatytöt saavuttivat KLL:n kisoissa lukio-ylästeen kisoissa toisen sijan Kirsi Kalliokosken tuomana. Marjaana Tavasti sijoittui kuudenneksi. Ala-asteen sarjassa Riikka Mäki oli kolmas ja Annukka Rönn kymmenes. SVUL:n vomistelupäivillä 4. luokan sarjan voitti Kirsi Kalliokoski ja 5-6. luokan sarjan Riikka Mäki. Toiseksi sijoittui Anne-Mari Haarala ja kolmanneksi Annukka Rönn.

Kalevi Puusaari voitti SM-pronssia pitkänmatkan suunnistuksessa. Kunniakierroksella Kalajoen Junkkarit hankkivat rahaa 50 754 markkaa ja Raution Kisailijat 24 834 markkaa. Kari Ojala keräsi 4238 markkaa, Helena Tuura 4217 markkaa ja Ari Siipola 4215 markkaa. Tapion Tuvalla järjestettiin viidennet lumiveistokisat. Voiton vei larsomlaisen Seth Åkelundin perhejoukkue teoksella Satulinna. Raution Kulttuurin liekke sytytettiin juhlallisin menoin. Rautio oli voittanut vuonna 1964 Suomen Kultturirahaston varojen keräyskilpailun. Noin 85 prosenttia 1600 rautiolaisesta oli allekirjoittanut adressin.

Kalajoella elettiin varsinaista jääkiekkohuumaa. Esimerkiksi Junkkarit – Kiekko-Vesa peli seurasi peräti 1071 maksanutta katsojaa. Junkkarien jääkiekkojaoston talous oli erittäin vaikea ja niinpä puheenjohtaja Lauri Järvinen jätti tehtävät ja Erkki Aho valittiin Junkkarien jääkiekkojaoston uudeksi puheenjohtajaksi. Aho pelasti Kalajoen Junkkarit konkurssilta.
Jääkiekossa sarjakaudelle 1987-1988 asetettiin tavoitteeksi pääsy kahden parhaan joukkoon ja samalla ensimmäisen kerran I divisioonakarintojen ply off-kierrokselle. Jo alkukesällä tekivät Junkkarien kanssa sopimuksen Raahen Teräs-Kiekossa pelanneet Jukka Puokkula, Pekka Pyhäluoto ja Vesa Pisilä. Tämän jälkeen Junkkareihin siirtyi Oulun Kärppien nimekäs hyökkääjä Jari ervasti. Porin Ässistä saapuivat sarjakauden kynnyksellä Marko Viljanen ja Marko Högerman sekä Oulun Kärpistä Kai Laatikainen. Kalajoen Junkkarit hävisivät play-off-kierroksella Jyväskylän Lohelle numeroin 9-4 ja kotanaan 1-5. Junkkarit lähti sarjakaudelle 1988-1989 erittäin nimivahvalla joukkueella. Valmentajana toimi Kalevi Suni.

Kalajoki vuonna 1989

Kihin-Muisto sijoittui kuninkuusraveissa toiseksi Patrikin voittaessa. Olavi Nikkarikoski hevosensa kanssa Letolla. Olavi Nikkarikoski kuoli 17.3.1989.

Kalajoen Junkkarien kunniakierrosta vauhdittivat Martti Vainio ja Juha Mieto. Kunniakierroksella kerättiin rahaa n. 80 000 markkaa.

Marko Ainali sijoittui jousiammunnan EM-kisoissa joukkuekilpailuissa neljänneksi.

Mauno Takalo voitti jousiammunnassa SM-pronssia.

Kari Joki-Erkkilä voitti pulkkahiihdossa EM-pronssia.                              

  

Jussi Kurikkalan hiihtäjäpatsaan paljastustilaisuudessa puhui urheilujohtaja Hannu Koskivuori.

Kalajoen Osuusmeijeri lopetti toimintansa.

Maaherra Ahti Pekkala kävi muuramassa Tapion Tuvan ihmemaan peruskiven. Ihmemaan oli suunnitellut Tapani Hautamäki.

Virolainen Tonu Roosmäe voitti Särkkien kortteliajon.

Samuli Sinkkonen menestyi yleisurheilussa.

Valtuutettu Erkki Ahon eriävä mielipide kunnan takaukseen Paratiisikylpylä Oy:n lainassa. Aho oli oikeassa eriävässä mielipiteessään. Takausvastuut realisoituivat korkojen kera.

Kalajoen väkiluku oli 9252 henkeä. Kalajoen kunnanvaltuuston puheenjohtajaksi valittiin Väinö Oksanen ja ensimmäiseksi varapuheenjohtajaksi Jouni Jyrinki ja toiseki varapuheenjohtajaksi Anna-Maija Himanka. Jouni Jyringin äänimäärä kunnallisvaaleissa ei olisi edellyttänyt valtuuston varapuheenjohtajuutta. Kunnanhallituksen puheenjohtajaksi valittiin Arvo Väliverronen ja jäseniksi Raili Myllylä, Juhani Latukka, Tuomo Tilvis, Eero Nevalainen, Edvin Tokola ja Mikael Kyönsaari. Kunnanhallituksen jäsenten valinta ei perustunut vaalitulokseen, vaan ”mafiajakoon”.
Kalajoen kunnanvaltuusto vapautti keskioluen myynnin Kalajoella äänin 19-16. Tämän jälkeen Kalajoella sai myydä keskiolutta myös tavallisissa elintarvikeliikkeissä.
Kalajoen elinkeinoasiamieheksi valittiin Kari Niskanen.

Kalajoen kunta ei lähtenyt mukaan Tapiolandin kylpylähankkeeseen, vaan sijoitti rahaa Kalajoen Hiekkasärkät Oy:n jonka hallituksen puheenjohtaja oli kunnanjohtaja Torsti Kalliokoski. Kalajoen kunnan päätöksessä lukee, että Tapiolandin ja Hiekkasärkät Oyn suunnitelmat ja liikeidea vesiparatiisin ja trooppisen keitaan osalta ovat päällekkäiset. Kalajoen kunnalla ei ole mahdollisuutta rahoittaa kahta keskenään kilpailevaa hanketta. Näin idea varastettiin Tapiolandilta ja vietiin Hiekkasärkät Oy:lle, jota kunnan rahoilla ryhdyttiin rahoittamaan.

Kalajoen valtuusto käsitteli kunnan takausta 28.9.1989 Kalajoen Hiekkasärkät Oy:n kylpyln rakentamiseen. Valtuutettu Erkki Aho jätti eriävän mielipiteen valtuustokäsittelyssä todetessaan kunnan riskin liian suureksi ja hankkeen kannattamattomaksi. Heikki Manninen kannatti Erkki Ahon hylkäysesitystä. Äänestys päättyi luvuin 32 jaa, 2 ei-ääntä ja 1 poissa. Muutaman vuoden kuluttua Kalajoen kunta joutui ottamaan kylpylän 21,8 miljoonan velat kontolleen ja pelastamaan yhtiön konkurssilta.

Tapion Tuvalla järejstettiin kuudennet lumiveistokisat, joista SM-kisoihin matkasivat parhaat joukkueet eli Kalajoen Ladun joukkue ja Topi-Kalustaja Oy:n joukkue. Kalajoen Ladun joukkue voitti lumiveiston MM-kultaa Savonlinnassa. Joukueessa veistivät Esko Kinnunen, Esa Fors, Mauri Ylitalo ja Raimo Ryynänen.
Kalajoen kunnan rakennusmestari Olavi Nikkarikoski kuoli 17.3.1989. Kihin-Muisto sijoittui kuninkuusraveissa toiseksi Patrikin jälkeen.
Kurikkalan muistokisat voitti Jukka Halttunen, toiseksi sijoittui Petri Rekunne ja kolmanneksi Risto Nikula. 16-vuotiaiden sarjan voitti Mauno Juola.

Maakuntaviestissä Kalajoki menestyi erinomaisesti 7.1.1989 Pedersöressä. Kalajoki sijoittui A-sarjassa toiseksi joukkueella Juho Prittinen, Johanna Ylitalo, Kauko Himanka, Mauno Juola, Tapani Ylitalo, Kalle Junnikkala, Simo Törnvall ja Jukka-Pekka Ojala. Mauno Juola oli osuutensa nopein. Himangan joukkue oli A-sarjan kymmenes. Kalajoen II-joukkue voitti B-sarjan. Joukkueessa hiihtivät Päivö Paavola, Pia Hihnala, Kari Ojala, Janne Ojala, Jari Nikunen, tero Löf, Tapio Räihälä ja Antero Alatyppö. Himangan II-joukkue oli 25.s ja III-joukkue 33.s. Kalajoen III-joukkue oli 34.s.

Johanna Ylitalo sijoittui 20-vuotaiden 10 km:n hiihdossa SM-hopealle. Nuorten MM-hiihdoissa 5 km:n matkalla Johanna Ylitalo oli 26.s. 4 x 5 km:n viestissä Suomen joukkue oli neljäs. Johanna Ylitalo oli joukkueesa mukana. SM-maastojukussa 20-vuotaiden 5 km:n matkalla Johanna Ylitao oli kolmas.

Pulkkahiihdon EM-kisoissa Kalajoen Kari Joki-Erkkilä voitti pronssia 5 km:n matkalla ja oli 7,5 km:n matkalla neljäs.
Jousiammunnassa Simo Hihanla voitti TUL:n mestaruuden miesten joukkuekilpailuissa. Mauno Takalo voitti SM-pronssia ja kaksi TUL:n mestaruutta. Marko Ainali 17.s nuorten EM-kisoissa ja neljäs joukkuekilpailussa.

Jääsurffauksen MM-kisoissa Mainessa USA:ssa Kalajoen Antti Riihimäki sijoittu hopealle. EM/SM-surffauksessa Raahessa Rainer Bäckman oli kuudes ja Antti Riihimäki kahdeksas.

Kalajoen Junkkarit lähti kaudelle 1988-1989 erittäin nimivahvalla joukkueella. Oulun Kärppien a-junioreissa pelanneista pelaajista Junkkareihin tulivat Jari Karppinen, Marko Hjelt ja Hannu Suorsa. Kouvolan liigajoukkueesta siirtyi Pekka Lilleberg, joka hänkin oli Kärppien kasvatti. Junkkarien vahvistuksia olivat myös liigakokemusta Kärpistä saanut Mikko Perkkiä ja edellisen kauden II-divisioonan pohjoislohkon paras pelaaja Jari Ervasti. Juuri sarjakauden kynnyksellä Tapparan ja Jyväskylän HT:n liigareserveistä saapuneet Sami Ahoniemi ja Hannu Karjalainen nostivat Junkkarien vahvuuden kolmeen kentälliseen. Kalajoelle siirtyi myös maalivahti Vesa Korpela, joka oli aiemmin pelannut Kiekko-Vesassa. Junkkarein mahdollisuudet lohkovoittoon vei loukkaantumisaalto, jolloin muuan muassa Jari Ervasti ja Sami Ahoniemi olivat syrjässä. Pelaajatilanne kohentui merkittävästi heti, kun Sami Siren saapui Tapparan liigajoukkueen vaihtopenkiltä ja edellisen kauden lopulla kunnostautunut Jari Laitanen Porin Ässistä. Play off-otteludien ensimmäisellä kierroksella Junkkarit sai vastaansa Vantaa HT:n ja hävisi kotiottelun numeroin 7-11 ja vieraissa 3-8.

Kunniakierrosta olivat vauhdittamassa Martti Vainio ja Juha Mieto. Lehtitietojen mukaan Junkkarit keräsi kunniakierroksella rahaa n. 80 000 markkaa. Siltojen viestin voitti Paluu menneisyyteen joukkue, jossa juoksivat Antti Haapakoski Kalle Junnikkala, Samuli Sinkkonen, Marko Raiman, Tero Löf ja Marko Vaappo. Työpaikkajoukkueiden sarjan voitti Team Camping Hiekkasärkät.

Samuli Sinkkonen sijoittui 18-vuotiaiden 800m:n juoksussa SM-kisoissa neljänneksi. Kesä 1989 merkitsi Antti Hapakoskelle huikeaa tuloskehitystä. Ennätys 110 metrin normaalikorkuisilla miesten aidoilla parani peräti 56 sadasosaa kirjautuen Kalevan kisoissa 30.7.1989 jo 14 sekunnin alitukseen 13,97. Tulos riiti SM-pronssiin. Samalla Haapakoski valittiin uransa ensimmäiseen miesten maaotteluun Ruotsia vastaan. Siinä hän juoksi myötätuulessa ajan 13,98 ja sijoittui viidenneksi. Uran ensimmäisen virallisen Suomen ennätyksen hän aitoi 18-vuotiaiden matalalmmilla aidoilla Pyhäjärvellä viikko ennen Kalevan kisoja tuloksen ollessa 13,89. Poikien SM-kisoissa tämä ennätys parani 13.79:ään 12. elokuuta Tampereella. 300 metrin aidoissa syntyi jo heinäkuussa Helsingissä käsiaika 36,5, mutta viralliseksi Suomen ennätykseksi kirjattiin 13. elokuuta Tampereella tehty 18-vuotiaiden SM-kisojen voittoaika 36,74.
Antti Haapakosi voitti 19-vuotiaiden 110 metrin aitajuoksu Euroopan mestaruuden Varazdinissa Jugoslaviassa ajalla 14,03. SM-joukkuemoniottelussa 18-vuotiaiden 10-0ttelussa Antti Haapakoski ja Samuli Sinkkonen voittivat Suomen mestaruuden.

Juha Roukala nosti suomalaisten harvoin saavuttaman 350 kilon rajan tammikuussa 1989 Turussa pidetyissä kilpailuissa tehden saalla tempauksen oman ennätyksensä 160 ja sivuten työnnössö 190 kilon rutistuksellaan. Joensuussa pidettyihin SM-kisoihin Juha laihdutti 100 kilon sarjaan, jolloin tulos hieman putosi, mutta 330 (150,180) riitti kuitenkin ylivoimaiseen Suomen mestaruuteen. Roukala toi Kalajoelle yhteensä kolme SM-kultaa, 23-vuotiaiden 100 kg:n sarjassa Markku Roukala nosti SM-pronssia ja 20-vuotiaiden sarjassa SM-hopeaa. Seurajoukkuekilpailussa Kalajoen Junkkarit sijoittui neljänneksi. Maria Saari tempaisi ensimmäisenä keskipohjalaisena SE:n Kauhajoella 1989 vetäen 52 kilon sarjassa ylös 53 kiloa. Maria Saari voitti naisten 56 kg:n sarjassa SM-pronssia tuloksella 105 (45,60).

Kesän 1989 Vierimäki-cupissa Kalajoen Junkkareista voittivat sarjansa Antti Mäkelä, Tuukka Saarela ja Pekka Mehtälä. Ville Laitala täydensi menestystä kolmannella sijalla. Saman vuoden syksyllä yltivät Antti Mäkelä ja Pekka Mehtälä sarjoissaan pronssille Koululiikuntaliiton vapaapainin mestaruuskilpailuissa. 34-kiloisissa kilpailut Mäkelä kukisti alkukierroksilla tulevan voittajan Vaasan Toni Lintalan, mutta menetti loppuottelupaikan kärsittyään jatkoajalla niukan tappion Porin Jaako Räsäselle. Antti Mäkelä voitti pronssia.

Vuosien 1989-1991 menestyvoimistelijoiksi nousivat Vuorenkallion ala-asteen tytöt Mari Saari, Maria Ojala, Anu Junnikkala ja Outi Alasuutari, joista jokainen voitti mainittuna jaksona usietakin valtakunnallisia mestaruuksi.

Särkkien kortteliajon voitti virolainen Tonu Roosmae. Taktorin vetokisat keräsivät noin 3000 hengen yleisön. Rahjan kalajuhlat vetivät jälleen runsaasti yleisöä ja ne olivat samalla Rahjan kalastajaseuran 60-vuotisjuhlat.

Tapion Tuvan aloitettiin Ihmemaan rakentaminen. Ihmemaan suunnittelusta vastasi Tapani Hautamäki. Peruskiven kävi muuraamassa maaherra Ahti Pekkala.
Topi-Kalustaja Oy täytti 50 vuotta. Rautiossa vietettiin koulun 100-vuotisjuhlaa. Ensimmäinen koulu Rautiossa aloitti toimintansa 16.9.1889. Osuuskauppa Lokki lakkautti Plassin ja Vasankarin myymälät. Kalajoen KOP:n konttori vietti 100-vuotisjuhlia. Kalajoen konttori oli perustettu 12.10.1889. Syysmyrsky hajoitti Topi-Kalustaja Oy:n varastohallin.

Vuosi 1990 Kalajoella

Paratiisikylpylä Oy:n Sanifani-kylpylä oli kiireesti rakennettu ja se vihittiin juhlallisesti käyttöönsä Matkailuliiton johtajan Bengt Pilströmin nauhan leikkauksella.

Kylpylällä oli ongelmia ja johtaja Seppo Mäki-Ullakko loi silmät ylös

taivaaseen …

ja kädet yhtehen liitti, mutta siitä huolimatta tulevaisuus näytti synkältä ja Kalajoen kunta joutui ottamaan koko Paratiisikylpylä Oy:n omalle kontolleen ja samalla n. 21.8 miljoonaan valuuttavelat korkoineen vastattavakseen sekä käyttökulut ja rahoituskulut tulevina vuosina.

Antti Haapakoski voitti 110 metrin aitajuoksun maailmanmestaruuden Plovdivissa Bulgariassa.

Kalajoella järjestettiin maastojuoksun SM-kisat ja Johanna Ylitalo sai SM-hopeaa.

Tapion Tuvan näyttelytilat vihittiin käyttöönsä ja tartolainen taitelija Eve Luiki järejsti taidennäyttelyn Kalajoella.

Viron maajoukkueen kapteeni Avo Keel siirtyi pelaamaan lentopalloa Kalajoen Riennon joukkueeseen.

Raution urheilukentän vihkiäiskilpailujen parhaasta tuloksesta vastasti Petri Keskitalo.

Kalajoen kaupunginvaltuuston puheenjohtajaksi valittiin Väinö Oksanen ja varapuheenjohtajiksi Jouni Jyrinki ja Anna-Maija Himanka.
Vappukulkuetta ei enää järjestetty. Työväen vappujuhla pidettiin Teatteritalolla, jossa juhlapuhujana oli kansanedustaja Juhani Vähäkangas.

Keski-Pohjanmaan maakuntaviesti hiihdettiin Kannuksessa 3.2.1990. Kalajoki sijoittui A-sarjassa toiseksi joukkueella Juho Prittinen, Janne Ojala, Kauko Himanka, Johanna Ylitalo, Tapani Ylitalo, Kalle Junnikkala, Simo Törnvall ja Jukka-Pekka Ojala. Johanna Ylitalo oli naisten osuus paras. Himanka sijoittui A-sarjassa sijalle 11. B-sarjan voitti Kalajoki joukkueella Päivö Paavola Sami Alho, Tero Löf, Katja Ojala, Antero Ala-Typpö, Mauno Juola, Kari Ojala ja Tapio Räihälä. Kuudennen osuuden nopein oli Mauno Juola ja seitsemännen osuuden Kari Ojala. Himanka II oli 27.s ja Kalajoki III oli 37.s

20-vuotiaiden naisten 10 km:n hiihdon Suomen mestaruuden voitti Johanna Ylitalo ja 5 km:n hiihdossa hän oli kolmas. MM-kisoissa Johanna Ylitalo oli 15 km:n hiihdossa 11. ja 5 km:n hiihdossa 34. 4x5 Km.n viestissä Suomen joukkue oli viides.

Kalajoen liikuntapuisto Hiihtomajan luona vihittiin käyttöönsä. Paikalla oli kansanedustaja Kalevi Mattila avaamassa liikuntapuisto käyttöön. Kalajoella järjestettiin maastojuoksun SM-kisat toukokuussa. 20-vuotiaiden 5 km:n matkalla Johanna Ylitalo sai SM-hopeaa.

Raution uusi urheilukenttä vihittiin käyttöönsä. Vihkiäiskilpailujen parhaasta tuloksesta vastasi Petri Keskitalo juoksemalla 100 m aikaan 11,06.

Antti Haapakoski voitti nuorten maailmanmestaruuden 110 metrin aitajuoksussa Plovdivissa Bulgariassa ajalla 13,74. Toiseksi sijottui Kuuban Alexis Sanchez ajalla 13,75. Antti Haapakoksi voitti aitajuoksun Suomen mestaruuden ajalla 13,73. Hän voitti aitajuoksun myös maaottelussa Länsi-Saksa- Suomi- Englanti ja maaottelussa DDR-Italia-Suomi. Hän voitti lajin myös Ruotsi-Suomi-maaottelussa ajalla 13,86.

Painonnostossa Juha Roukala sijoittui Pohjoimaiden mestaruuskilpailuisssa 110 kg:n sarjassa kolmanneksi. Juha voitti saman sarjan Suomen mestaruuden tuloksella 337,5 (152,5 , 185). 20-vuotiaiden SM-kisoissa 100 kg:n sarjassa Markku Roukala voitti hopeaa ja miesten sarjassa sijoittui SM-kisoissa neljänneksi. 23-vuotiaiden SM-kisoissa Mika Vihelä sijoittui 90 kg:n sarjassa kolmanneksi.

Painissa Ville Laitala sijoittui Koululiikuntaliiton mestaruuskilpailuissa sarjassaan neljänneksi. Antti Mäkelä saavutti Jukkarien toisen virallisen SM-mitalin Jyväskylässä pidetyissä vapaapainin mestaruuskisoissa 37 kg:n sarjassa. Mäkelä oli kolmas.

Voimistelussa KLL:n kisoissa lukio-yläaste-sarjan voitti Kirsi Kalliokoski ja toiseksi sijoittui Teija Kemppainen. Annukka Rönn oli viides. SVUL:n voimistelupäivillä 3-4. luokan sarjan voitti Outi Alasuutari ja 5-6. luokan sarjan voitti Anu Junnikkala, 3. oli Maria Ojala ja 4. Mari Saari.

Rautio-viikon juhlapuhujana oli professori Heikki Niskakangas.

Seitsemännet lumivestokisat Tapion Tuvalla voitti Åkerlundin perheen joukkue yhdessä Topi-Kalustajan joukkueen kanssa. Kalajoen Ladun joukkue voitti lumiveiston MM-hopeaa.
Tapion Tuvan näyttelytilat vihittiin käyttöönsä. Tartolaisen taitelijan Eve Luikin taidenäyttely oli esillä Tapion Tuvalla.

Kari Joki-Erkkilä voiti pulkkahiihdon MM-kisossa 10 km:n hiihdossa hopeaa ja 5 km:n hiihdossa pronssia. Kari Joki-Erkkilä voitti kaksi Suomen mestaruutta pulkkahiihdossa.

Purjekelkkailun MM-kisoissa Juha Junnikkala sijoittu kolmanneksi.

Virolaiset lentopalloilijat Avo Keel ja Kaido Kreen osallistuivat Kalajoen beachvolley kisoihin. Avo Keel pelasi lentopalloa Kalajoen Riennon joukkueessa kaudella 1990-1991. 57 maaottelun Keel oli aikaisemmin Viron maajoukkueen kapteeni ja myöhemmin Viron maajoukkueen päävalmentaja.

Jousiammunnassa Eero Hihnala voitti SM-hopeaa joukkuekilpailussa sekä SM-pronssia joukkuekilpailussa sekä TUL:n mestaruuden 55-vuotiaiden sarjassa. Mauno Takalo voitti SM-hopeaa joukkuekilpailussa kaksi kertaa ja SM-pronssia Fita-kierroksella. Takalo voitti TUL:n mestaruuden. Pentti Ainali voitti SM-hopeaa miesten joukkuekilpailussa kahdesti.

Jääkiekossa Junkkarien omista kasvateista pelasivat sarjakaudella 1990-1991 edustusjoukkuessa koko ajan Pekka ja Pasi Priuska sekä Timo Suni. Pekka Priuska palasi kolmen Ylivieskan vuoden jälkeen Kalajoelle. Junkkarti HT pysyi koko sarjakauden lohkossaan kolmen parhaan joukossa. Jan Jasko nousi sarjakaudella 1990-1991 valtakunnallistenkin lehtien otsikoihin tekemällä 126 (65+61) tehopistettä. Robert Pukalovic puolestaan tehtaili puolustajien ennätykseksi 89 (32+57) pistettä. Kalajoen kuplahallissa oli keskimäärin yli 1000 katsojaa Junkkarit HT:n jääkiekko-otteluissa.

Isokallion moottoriurheilurata vihittiin käyttöönsä. Särkkäin kortteliajot voitti GIFin Tony Gorin.
Kylpylä Sanifani vihittiin käyttöönsä.

Vuosi 1991 Kalajoella

Jan Jasko

Avo Keel

Mika Vihelä

Lumiveiston SM-kisat järjestettiin JukuJukumaassa. Kuvassa virolaisia opiskeilijoita, jotka toimivat kesällä tarjoilijoina ravintola Lokkilinnassa.

Rautio-viikolla soitti totuttuun tapaan Tango-Landola

Rahjan kalajuhlat vetivät runsaasti osallistujia

Kalajoen seurakunnan kirjoissa oli 7671 kansalaista ja väkimäärän lisäys vuoden aikana oli +39. Raution seurakunnassa oli 1069 kirjoilla ja vähennystä oli -16.
Kalajoen kaupunginvaltuuston puheenjohtajisto jatkoi: puheenjohtajana Väinö Oksanen, varapuheenjohtajana Jouni Jyrinki ja toisena varapuheenjohtajana Anna-Maija Himanka. Kunnanhallituksen puheenjohtaja vaihtui, kun Arvo Väliverrosen syrjäytettiin vallanhaluisten toimesta ikävällä tavalla. Syrjäyttäminen oli Arvo Väliverroselle raskas asia ja nopeutti hänen sairastumistaan. Vallanhaluisista syrjäyttäjistä Raili Myllylästä tuli kunnanhallituksen puheenjohtaja ja hallitukseen valittiin seuraavat jäsenet: Heikki Nikupaavo, Jorma Juusola, Mikael Kyönsaari, Alpo Murtoniemi, Arvo Ylitalo ja Juhani Latukka.

Eduskuntavaaleissa Kalajoella äänestysprosentti oli 77,1. Ääniä keskusta sai 1902, kokoomus 497, LKP 23, SKL 76. VSL 330. Vihreät 85, SDP 181 ja SMP 81. Eniten Kalajoelta ääniä sai Kalevi mattila 706 ääntä ja toiseksi eniten Juhani Alaranta 363 ääntä.

Jaakko Seikkula väitteli tohtoriksi. Raution Kisailijat täytti 60 vuotta. Rahjan kalajuhlat keräsivät jälleen runsaasti kävijöitä. Rautio kotiseutujuhlia vietettiin jälleen viikon mittaisin juhlallisuuksin.

Keski-Pohjanmaan maakuntaviesti hiihdettiin Pyhäjärvellä 6.1.1991. Viestin voitti Pedersören joukkue ja Kalajoki oli neljäs. Himanka oli sijalla 11. Kalajoen joukkueessa hiihtivät Juho Prittinen, Simo Törnvall, Antti Nikkarikoski, Johanna Ylitalo, Mauno Juola, Marika Suni, Kalle Junnikkala ja Jukka-Pekka Ojala. Mauno Juola oli osuutensa nopein. Mika Myllylä oli ankkuriosuuden nopein. Kalajoen II.joukkue voitti B-sarjan. Joukkueessa hiihtivät Kauko Himanka, Kari Ojala, Sami Alho, Katja Ojala, Janne Ojala, Minna Nuorala, Tapio Räihälä ja Tapani Ylitalo. Kalajoen II-joukkue oli sijalla 25. Himangan II-joukkkue sijalla 28 ja Himangan III-jokkue sijalla 41.

Kari Joki-Erkkilä voitti pulkkahiihdon Pohjoismaiden mestaruuden 5 km:n hiihdossa ja 10 kM.n hiihdossa. Talvi 1991 tuotti jälleen kaksi Suomen mestaruutta seuraavan kilpailijan jäädessä kummallakin matkalla puolisen minuuttia.

Jussi Kurikkalan muistokisoissa 15 km:n matkan votti Hannu Pulkkinen ennen Ilmo Pulkkista ja Mats Storvallia. Mauno Juola voitti 18-vuotaidens sarjan ja Anne Piispanen naisten sarjan.

Kalle Junnikkala ylti hiihtosuunnistuksessa 1991 kolmeen Suomen mestaruuteen, ja aikaisemmin jo yhteen joukkuekultaan. Kalle pääsi 1991 MM-valmennettavien eliittiryhmään. Kalle saavutti vuosina 1988 -1991 yhteensä seitsemän Suomen mestaruuskilpailujen mitalia. Piirinmestaruuskilpailuissa Kalle Junnikkala oli syksyyn 1991 mennessä saavuttanut jo 45 mitalia, joista 28 voittoja.
Kalle Junnikkala kuului koko 90-luvun Suomen parhaimmistoon ja monet vuodet myös MM-valmennusryhmään. Hänellä on MM-osakilpailuvoitto, Pohjoismaiden mestaruus viestissä ja pronssi henkilökohtaisessa kilpailussa pikamatkalla. SM-kultaa on 7, hopeaa 4 ja pronssia 6 kpl. Tämän lisäksi on vielä useita MM-edustuksia. Veli-Matti Junnikkala on saavuttanut SM-kultaa ja pronssia.

Mauno Takalo voitti jousiammunnassa SM-hopeaa 45-vuotiaiden joukkuekilpailussa samoin kuin Pentti Ainali.

Antti Haapakosi voitti aitajuoksun Ruotsi-Suomi maaottelussa ajalla 13,74. Antti Haapakoski voitti aitajuoksun Suomi-Italia maaottelussa ajalla 13,86. Antti Haapakoski voitti nuorten 110 metrin aitajuoksun Suomen mestaruuden, Annukka Virkkala voitti 200 metrin jouksussa SM-hopeaa ja Samuli Sinkkonen 800 metrin juoksussa SM-pronssia.

Painonnostaja Mika Vihelä voitti 23-vuotiaiden 82,5 kg:n sarjassa Suomen mestaruuden tuloksella 285,0 (127,5 ja 157,5). Vesa saari voitti 60 kg:n sarjassa pronssia tuloksella 202,5 (95,0 ja 112,5). Markku Roukala voitti sarjassa 90 kg SM-pronssia tuloksella 270,0 (130,0 ja 140,0). Raution Kisailijoiden Anne Kivi oli naisten 48 kg:n sarjassa viides SM-kisoissa.

SVUL.n voimistelupäivillä 3-4 luokkien sarjan voitti Outi Alasuutari, 2. oli Maria Rahja ja 3. Maija Saari. 5-6. luokkien sarjan voitti Anu Junnikkala yhdessä Maria Ojalan kanssa.

Jan Jasko nousi sarjakaudella 1990-1991 valtakunnallisestikin lehtien otsikoihin tekemällä 126 (65+61) tehopistettä. Jaskon tavoin kahdessa kentällisessä pelannut Robert Pukalovic puolestaan tehtaili puolustajien vastaavasti valtakunnalliseksi ennätykseksi 89 (32-57) pistettä. Junkkarit HT teki runkosarjassa 271 maalia. Kalajoella jääkiekko-ottelut vetivät yli tuhat katsojaa.
Kalajoelle saatiin uusi jäähalli vuonna 1991. Uuden hallin avausottelu pelattiin 10.10.1991.

Sarjakauden 1990-1991 kynnyksellä tehtiin pitkään odotettu ratkaisu: kalajokinen jääkiekkotoiminta eriytyi Junkkareista omaksi erikoisseurakseen, joka sai nimekseen Junkkarit Hockey Team. Kalajokisen jääkiekkoilun vastuuhenkilöksi tuli urakoitsija Markku Rautio. Edustusjoukkueen valmentajaksi tuli turkulainen Matti Aaltonen. Kauden joukkue eteni toiselle play off-kierrokselle ja yhden maalin päähän I divisioonan karsintasarjasta.

Jan Jasko teki sarjakauden 1990-1991 Suomen ylimpien jääkiekkosarjojen tehoennätyksen 126 pistettä eli melkein neljä pistettä ottelua kohti. Robert Pukalovic oli tullut Tsekkoslovakian pääsarjasta Slovan Bratislavasta ja teki puolustajien tehoennätyksen 89 pistettä. Jari Ervasti palasi takaisi Kalajoelle yhden Raahen vuoden jälkeen. Kauden kuluessa hankittiin puolustusta vahvistamaan Mika Hämäläinen sekä Oulun Kärppien kokenut Hannu Jalonen. Oulun suunnalta puolustukseen tulivat Jari Nissilä ja Pasi Näyhä. Kalajoelle palasi myös koko kauden 1987-1988 Junkkareissa pelannut porilainen Marko Viljanen. Junkkarien monivuotinen ykkösmaalivahti Pasi Turpeinen sai seurakseen toisen kärppäkasvatin Marko Hillin. Kauden jo käynnistyttyä saaapui Oulusta vielä Harri Helama. Menetysten puolelle kirjattiin Ylivieskan Pallon siirtyneet oululaiset Marko Hjelt ja Jari Karppinen sekä Ikurin Vireeseen palannut puolustaja Jukka-Pekka Ilomäki. Pekka Priuska palasi kolmen Ylivieska vuoden jälkeen Kalajoelle. Pasi Priuska oli palannut Junkkareihin pari vuotta aikaisemmin.

Junkkarit HT pysyi koko sarjakauden lohkossaan toisena tai kolmantena. Kalajokilaakson alueella Junkkarit HT palasi perinteiselle valtaistuimelleen kooten sarjassa kahdeksan pistettä enemmän kuin neljänneksi sijoittunut YPa. Kolmasosa Junkkarien kauden pistemenetyksistä ajoittui sille tammikuun puolivälin jaksolle, missä Jan Jasko oli loukkaantumisten takia syrjässä kolmesta ottelusta.

Kevään 1991 ensimmäiseksi play off-vastustajaksi Junkkarit HT sai Itälohkon kakkosen Heinolan Kiekon. Junkkarit HT voitti ottelun 7-3. Kalajoella ottelu oli huomattavasti tiukempi, sillä jatkoajalla Jari Ervasti iski reboundista 6-5 voiton. Toisella play off kierroksella Junkkarit HT sai vastustajakseen tamperelaisen Ikurin Vireen. Ensimmäisessä ottelussa Tesoman hallissa kotijoukkue voitti numeroin 7-6. Kalajoella Junkkarit HT voitti numeroin 4-3. Kolmannessa play off ottelussa Tampereella Ikurin Vire karkasi ensimmäisessä erässä 4-0 johtoon. Junkkarit HT kavensi loppunumeroiksi 4-3. Junkkarit HT:n play off menestys oli kaikkien paras, vaikka niukkaakin niukempi putoaminen varsinaisesta I-divisioonan karsinnasta jäi harmittamaan.

Jäähalliasia päättävissä elimissä

Kun kauden 1990-1991 kuluessa kävi vakuuttavasti ilmi, että Junkkarit HT:llä on edellytykset nousta jo lähivuosina I divisioonaan, tuli uuden lämpimän hallin rakentaminen kiireelliseksi hankkeeksi. Jäähalliasiaa käsiteltiin Kalajoen vapaa-aikalautakunnassa 10.4.1991. Jääkiekkoseura Junkkarit Hockey Team oli tehnyt aloitteen kiinteän, lämpöeristetyn jäähallin rakentamisesta. Asiasta oli pidetty tiedotustilaisuus kunnvaltuuston kokouksessa 27.3.1991, jolloin hanketta esiteltiin alustavasti. Kunnanhallitus pyysi lausunnon vapaa-aikalautakunnalta. Lautakunta katsoi, että yleisurheiljoiden ja monien muiden urheilulajien kuten jousiammunan talviharjoittelupaikka voitaisiin toteuttaa hallin yhteyteen.

Kunnanhallitus käsitteli asiaa 6.5.1991, 13.5.1991 ja 15.5.1991 sekä 4.6.1991 sekä 10.6.1991. Kokouksessaan 6.5.1991 päätettiin hankkia valtuustoryhmien kannanoton asiaan. Kokouksessaan 13.5.1991 kunnanhallitus päätti esittää, että kunnan ja Kalajoen Jäähalli Oy:n kesken tehdään KVR-sopimus uuden tekojäähallin rakentamisesta. Kunnanhallitus päätti esittää valtuustolle, että kunta myöntää omavelkaisen takauksen 4,7 miljoonan markan suuruisille Kalajoen Jäähalli Oy:n ottamille lainoille. Kunnanhallitus päätti 15.5.1991, että asia vedetään pois valtuuston kokouslistalta 15.5.1991 ja asian käsittelyä siirretään. Todellisuus siitä miksi asia vedettiin pois valtuuston esityslistalta johtui siitä, ettei ollut täyttä varmuutta siitä, että 24 valtuutettua 35:stä on asian takana. Tämän jälkeen alkoi junttaus asian puolesta.

Tuskin mistään asiassa Kalajoella on koskaan käyty niin perusteellista keskustelua lehtien yleisönosastoissa kuin tästä jäähalliasiasta. Asia tuotiin valtuuston käsittelyyn 10.6.1991. Tilanne oli kihelmöivä. Kunnantalon edessä oli mielenosoittajia kyltteineen. He vastustivat jäähallin rakentamista.Valtuustossa käytiin poikkeuksellisen vilkas keskustelu. Keskustan ryhmäpuheenvuoron käytti Eero Nevalainen, joka totesi, että ryhmässä on kahdenlaista näkemystä asiasta. Nevalainen totesi, että "itse olen taipunut, mutta olenko taittunut, se näkyy tulevaisuudessa". Kokoomuksen ryhmäpuheenvuoron käytti Martti Isokoski, joka totesi kokoomuksen tehneen 6-0 päätöksen jäähallin rakentamisen puolesta. Kokoomuksen varsinaisista valtuutetuista oli poissa valtuuston kokouksesta Heikki Haarakangas ja Heikki Halonen. Heidän varahenkilönsä Maija-Leena Roukala ja Veli Saari saattoivat puhtaalla omallatunnolla äänestää jäähallin rakentamisen puolesta. Vasemmistoliiton ryhmäpuheenvuoron käytti Esko Lindström, joka kertoi, ettei vasemmistoliitto voi olla tukemassa tällaista hanketta. Vasemmistoliittolaiset olivat tyrmistyneitä tällaisesta hankkeesta. Lindström huomautti valtuutettu Erkki Aholle, että hänellä on perustuslaillinen oikeus olla oma mielipide asiasta. SDP:n Pirkko Nygård totesi, että SDP:n ryhmä ehdottaa hankkeen hylkäämistä.Paula Passi kannatti Nygårdin esitystä.

Keskustan Alpo Murtoniemi käytti puheenvuoron, jossa hän totesi, että kaikissa peleissä on säännöt, mutta tässä pelissä niitä sääntöjä ei ole tai niitä ei ole ollut. Jäähyjä olisi saanut puhaltaa enemmän ja aika ajoin on taklattu kiekontonta miestä. Tuomarin, kuntalaisten ääntä ei ole kuultu riittävästi ja se varmasti kuullaan myöhemmin.

Heikki Manninen SMP:stä oli tehnyt Erkki Ahon kannattamana esityksen jonka mukaan kunnan maksama vuotuinen käyttömaksu tulisi pudottaa 620 000 markasta 520 000 markkaa. Asiasta äänestettiin. Mannisen esitys voitti kunnanhallituksen esityksen numeroin 27 jaa ja 7 tyhjää. Toisessa äänetyksessä oli vastakkain Sdp:n Pirkko Nygårdin hylkäävä esitys koko jäähallin rakentamisasiassa. Äänestys päättyi Mannisen esityksen voittoon 24 jaa-ääntä, 9 ei-ääntä ja yksi oli poissa. Näin Heikki Mannisen esitys Erkki Ahon kannattamana tuli hyväksytyksi. Kuukauden aikana yksi valtuutettu oli saatu muuttamaan mieltään.

Vastaan äänestivät vasemmiston Julia Heininen, Esko Lindström, Pekka Siironen ja Airi Vierimaa sekä SDP:n Pirkko Nyygård ja Paula Passi. Keskustan valtuutetuista vastaan äänestivät rautiolaiset Kullervo Niemelä ja Tapio Rautakoski sekä Untamo Sorasto. Keskustan Pauli Rahkola äänesti tyhjää. Vasemmiston Heikki Typpö oli poissa kokouksesta eikä hänellä ollut varamiestä paikalla. Äänestys päättyi mahdollisimman niukasti jaa-äänten voittoon, sillä määräenemmistön saamiseksi tarvittiin 23,33 valtuutetun kannatus eli siis 24 valtuutettua, jos paikalla ovat kaikki valtuutetut. Tämä 24. valtuutettu oli Rautionkylän valtuutettu kunnan urheilu- ja nuoriso-ohjaaja Alpo Murtoniemi. Valtuutettu Erkki Ahon ei olisi tarvinnut suorittaa käännytystyötä, jos hän olisi tiennyt, että vasemmistoliiton valtuutettu Heikki Typpö on poissa kokouksesta. Nyt nimittäin olisi riittänyt se, että 23 valtuutettua kannatti jäähallin rakentamista eli raja-arvo oli 22,67.

Kalajoki-lehden silloinen vt. päätoimittaja mehtäkyläläinen Juhani Tolonen nimitti lehden pääkirjoituksessa kokouksen jälkeen valtuustoa vellihousujen veljeskunnaksi. Jäähallin rakentamisen aloittamista viivästytti valtuuston päätöksestä tehty valitus lääninoikeuteen. Jäähallin työmaalla oli töissä koko ajan 10-15 talkootyömiestä. Jäähallin hinnaksi muodostui 4,7 miljoonaa markkaa.

Sarjakaudelle 1990-1991 Kalajen Riento hankki Suomen kakkossarjonen ylivoimaisesti nimekkäimmän vahvistuksen, Viron maajoukkueen kapteenin Avo Keelin, jolla oli takanaan 57 maaottelua.

Särkkien kortteliajon voitti Peter Källberg IF Länken ja toiseksi ajoi Toni Korin GIF.

Lumiveistokisat Tapion Tuvalla keräsi vain kaksi joukkuetta Topi-Kalustajan joukkueen ja Onnentonkijoiden joukkueen. Lumiveiston SM-kisat saatiin Kalajoelle, mutta yllättäen ne vietiinkin JukuJukumaahan. Tämä aiheutti katkeruutta ainakin Tapion Tuvalla, koska Tapion Tuvan isäntä oli tehnyt valtavan ja ansiokkaan työn lumiveiston menestyksen eteen Kalajoella usean vuoden ajan ja kaikki lumiveistokisat oli tähän saakka järjestetty Tapion Tuvan lähimaastossa. Nyt SM-kisat vietiin kuin luu koiralta Kalajoen Hiekkasärkät Oy:n alueelle. Yhtiön hallituksen puheenjohtaja oli kunnanjohtaja Torsti Kalliokoski, joka toimi myös SM-kisojen päätuomarina.

Kalajoen seurakuntakotia laajennettiin. Tapion Tuvalle rakennettiin kaksi paritaloa. Hiekkasärkät Golf Oy perustettiin. Ravintola Lokkilinna avattiin. Avajaistilaisuudessa puhui Viron kauppaministeri Ants Laos ja musiikista vastasi Pekka Himangan yhtye. Ravintolassa oli kaksi ranskalaista huippukokkia, jotka olivat menestyneet kokkien maailmanmestaruuskilpailuissa ja tarjoilijoina neljä virolaista opiskelijaa.

Kunniakierroksella Kalajoen Junkkarit keräsivät n. 30 000 markkaa ja Raution Kisailijat 36 419 markkaa.

Eugen Fors maalasi nuoristalo Aleksin kuvan. Nuorisotalon historia on seuraava: 1932 talo siirrettiin Merijärveltä Kalajoelle, 1932-1942 Suoja-nimellä tunnettu talo toimi suojeluskunnan talona ja siellä toimi Lotta-kahvila. 1944 Suojeluskunnat ja Lotta Svärd järjestöt lakkautettiin. 1944-1946 Keski-Pohjanmaan kiertävä naiskotiteollisuuskoulu toimi näissä tiloissa ja 1946-1948 Kalajoen naiskotiteollisuuskoulun ompeluosasto toimi Suojan tiloissa. Vuosina 1950-1985 tilat toimivat terveystalona ja vuodesta 1986 nuorisotiloina.

Vuosi 1992 Kalajoella

Antero Kivelä

Jan Jasko

Robert Pukalovic

Kari Jalonen

Toni Arima

Kari Joki-Erkkilä


Keski- Pohjanmaan maakuntaviestissä Kalajoen I-joukkue hylättiin, koska ankkuriosuudella Kaljoen edustaja Mauno Juola ohjattiin väärälle ladulle johtoasemassa. Kalajoen joukkue hylättiin tämän johdosta. Kalajoki olisi todennäköisesti voittanut koko viestin. Joukkueessa hiihtivät Kalle Junnikkala, Outi Siironen, Kauko Himanka, Katja Ojala, Simo Törnvall, Veli-Pekka Junnikkala, Janne Ojala ja Mauno Juola. Himangan I-joukkue sijoittui sijalle 14. B-sarjassa Kalajoen II-joukkue oli toinen ja III-joukkue 31. Himangan II-joukkue oli 16. ja III-joukkue 41.

Nuorten 3x10 km:n viestissä Kalajoen Junkkarit voittivat kultaa joukkueella Mauno Juola, Janne Ojala ja Kalle Junnikkala.

Antti Haapakoski edusti Suomea Barcelonan olympialaisissa. Antti Ensio Haapakoski (s.6.2.1971) on voittanut aitajuoksussa nuorten Euroopan mestaruuden vuonna 1989 ja nuorten maailmanmestaruuden vuonna 1990. Hän on ollut koko 1990-luvun paras suomalainen pika-aituri. Hän on voittanut kuusi kertaa pika-aitojen Suomen mestaruuden vuonna 1990 Oulussa, 1993 Mikkelissä, 1994 Tuusulassa, 1995 Lapualla, 1996 Tampereella ja 1997 Lappeenrannassa. SM-hopeaa hän voittanut kolme kertaa ja SM-pronssia kerran. 60 metrin aidoissa hän on voittanut neljä Suomen mestaruutta ja yhden hopean.

Antti Haapakoski edusti Suomea Barcelonan olympialaisissa vuonna 1992 ja Atlantan olympialaisissa 1996. Hän edusti Suomea Tokion maailmanmestaruuskilpailuissa 1991, Stuttgartin MM-kisoissa 1993, Göteborgin MM-kisoissa 1995 ja Ateenan MM-kisoissa 1997. Haapakoski edusti Suomea myös Splitin EM-kisoissa 1990 ja Helsingin EM-kisoissa 1994. Hän on edustanut Suomen 60 metrin aidoissa EM-hallikisoissa Genevessä 1992 ja Pariisissa 1997 sekä MM-hallikisoissa Torontossa 1993 ja Barcelonassa 1995. Parhaimmillaan hän oli EM-kisoissa 1994 kuudes. Haapakosken ennätys 110 metrin aisoissa on juhannuskisoissa 1995 juostu 13,42. Sallittua kovemmassa myötätuulessa Haapakoski juoksi Sestrieressä 1994 ajan 13,26.

Uuden jäähallin avausottelu pelattiin 10.10.1991, yli 1000 katsojan riemuksi Kalajoki HT voitti Raahen Kiekko-Vesan numeroin 11-5. Seuraavaksi JHT voitti oululaisen Eka-Kiekon 5-3. Kuusamon Pallo-Kaarhut kaatui numeroin 11-3. Raahen Teräs-Kiekon kanssa pelattiin 2-2 tasapeli. Lepplax voitettiin numeroin 6-3, S-Kiekko 7-3 ja Ylivieskan Pallo 1567 katsojan riemuksi numeroin 12-3. Jan Jaskon tehosaldo oli 3+2 tässä ottelussa. Kajaanin Hokki kaatui 5-4, Veikko Torkkelin valmentama Eka-Kiekko 16-3, S-Kiekko 7-3, Kiekko-Vesa 6-5 ja YPa:n kanssa pelattiin 4-4 tasapeli. Kevätkaudella Kuusamon Pallo-Karhut voitettiin 7-4 ja Raahen Teräs-Kiekko 14-4. Tuossa ottelussa Matti Veivon saldo oli 1+5. Lepplax kaatui puhtaasti 6-0, Hermes 5-2, ja 9-2. Ylivieskan Pallo voitettiin 6.2.1992 yli 1600 katsojan silmien edessä numeroin 10-3.

Ensimmäisella pudostupelikierroksella Keravan Shakers koki junkkarien tehokkuuden numeroin 8-2. Jan Jaskon saldo oli 3+1. Toisessa pudostuspelissa savonlinnalainen Laitaatsillan Pallo hävisi numeroin 11-2. Nousukarsinnassa JHT pelasi tasan 4-4 Imatran Ketterän kanssa. Matti Veivon kenttä teki kaikki neljä maalia.

Junkkarit HT:n nousi sarjakauden 1991-1992 päätteeksi I-divisioonaan. Joukkueessa pelasi kolme porilaista: hyökkääjät Marko Viljanen ja Jarkko Lehtonen sekä puolustaja Timo Saikkonen. Jokainen heistä oli hankkinut jo aikaisemmin divarikokemusta Hokki-Salon paidassa. Seuraavat pelaajat nostivat JHT:n divariin: Mikko Perkkiö, Timo Saikkonen, Marko Hilli, Jarkko Lehtonen, Pasi Räty, Ole Välipirtti, Jari Ervsti, Jan Jasko, Jari Nerg, Pasi Priuska, Mika Rajamäki, Robert Pukalovic, Marko Viljanen, Markku Ahola, Pasi Näyhä, Matti Veivo ja Ari Suutari.
Kalajoen divariaikaan siirtäneessä ryhmässä torjui kiekkoja turkulaissyntyinen Pasi Räty.

I-divisioonassa ensimmäinen kausi 1992-1993

Junkkarit Hockey Team nousi keväällä 1992 jääkiekon I-divisioonaan voitettuaan karsintasarjan ennen Helsingin Karhu-Kissoja. Kalajoki oli divarin kaikkien aikojen ensimmäinen maaseutupaikkakunta ja samalla ensimmäinen alle 10 000 asukkaan kunta näin korkealla jääkiekon sarjatasolla. Uuden jäähallin rakentamisen toteutti Markku Rautio, 1990-luvun alun kalajokisen jääkiekon keskeinen puuhamies. Hän vastasi myös JHT:n ensimmäisen divarijoukkueen kokomaisesta ja toimi sen managerina. Antero Kivelän valinta Junkakrit HT:n ensimmäiseksi divarivalmentajaksi varmistui vain muutaman päivän kuluttua karsintasarjan päättymisestä.

Jääkiekon Kalajoki-ilmiöstä alettiin puhua vasta keskikesällä 1992, kun tieto Tapio Levon siirtymisestä Junkkareihin julkistettiin. Levo ei koskaan aikaisemmin ollut pelannut Suomessa Ässien ulkopuolella, vaikka kysyntää oli riittänyt moniin suuntiin. Levo muistetaan Ässien hyökkäävänä puolustajana. Hän pelasi Porissa 18 kautta (1972-1981 ja 1983-1992). Levo kiekkoili kahden kauden verran Pohjois-Amerikassa ja HKP:ssa uransa päätöskauden. Levo on yksi SM-liigan tehokkaimpia puolustajia kautta aikojen. Hän teki pisteet 201+215 pelaamassaan 593 runkosarjaottelussa. Pudotuspelien 60 ottelussa Levolle kertyi saldo 22+22. Hän voitti yhden Suomen mestaruuden ja yhteensä kuusi mitalia. Pohjois-Amerikassa Levo pelasi kaksi vuotta. Ensimmäisen kauden hän edusti Colorado Rockkies-seuraa ja toisen kauden New Jersey Devilsiä. Levo oli kummallakin kaudellaan joukkueensa tehokkaimpia puolustajia. Suomea Levo edusti viisissä MM-kisoissa, kerran olympialaisissa ja kahdessa Kanda-cupissa, MM- kisoissa 1982 Levo oli Leijonien avainpelaajia ja myös vuoden 1981 Kanada-cupissa maajoukkueen ykköskentässä. Hän pelasi yhteensä 152 A-maaottelua saldolla 26+18.

Lyhyen ajan kuluessa Levon mallia seurasivat perushelsikiläisenä tunnettu hyökkäjä Tony Arima ja Oulun Kärppien kasvatti Kari Jalonen, jonka neljä edellistä kautta olivat kuluneet TPS:n liigaryhmään tuloksenaan kolme Suomen mestaruutta yhden aikaisemmin Kärpissä saavutetun jatkoksi. Toniy Arima palsi laitahyökkääjänä SM-liigassa vuosina 1979-1995 Jokereissa, HIFK:ssa ja Lahden Hockey-Reippaassa. SM-kultaa hän voitti HIFK:ssa vuonna 1983. Colorado Rockkies varasi hänet NHL:n varaustilaisuudessa kahdeksannella kierroksella vuonna 1981 numerolla 150. Arima edusti Suomea vuoden 1983 MM-kisoissa, jossa hän kuului Suomen pirteimpiin hyökkääjiin, Suomi oli kisoissa seitsemäs. Loukaantuminen esti hänen osallistumisen vuoden 1984 olympialaisiin. Kaikkiaan hän pelasi 31 A-maaottelua.

Pelaajana Kari Jalonen voitti viisi Suomen mestaruutta, joista yhden Kärpissä ja neljä Turun Palloseuraassa. Mestaruuksien lisäksi hän sai yhden hopean ja kolme pronssia, NHL.ssä Kari jalonen pelasi vuosina 1982-1984 edustaen Calgary Flamesia ja Edmonton Oilersia. Suomen jääkiekkomaajoukkueessa hänpelasi 152 ottelua ollen mukana muun muassa kuusissa MM-kisoissa ja Kanada Cupissa. Jalosella on hallussaan SM-runkosarjan yhden kauden piste-ennätys 93 (29+64) pistettä kaudelta 1986-1987.

Kalajoella jatkoivat pelaamistaan maajoukkuetason slovakit, hyökkääjä Jan Jasko ja puolustaja Robert Pukalovic. Jasko oli voittanut kaksi kertaa peräkkäin II-divisioonan tehokuninkuuden ja hänen kaudella 1990-1991 tekemänsä 126 pistettä on tämän sarjatason valtakunnallinen ennätys. Kalajoella pelasi myös toisen polven puolustaja Roni Mesikämmen, joka kiekkoili Kalajoen divarijoukkueessa koko kauden. Kimmo Nurron ja Mika Kupiaisen tulo Kalajoelle täydensi Junkkarit HT:lle kaksi lähes liigatason kentällistä.

Antero Kivelä toi Kalajoelle Vasili Tihonov-tyyppisen kovan harjoittlteun, johon kuului kaksi päivittäistä lajiharjoitusta sekä lisäksi aina yksi voimaharjoitus.
Ensimmäinen divaripeli oli HJK:ta vastaan Kalajoella. JHT:n ensimmäisen divarimaalin teki Tony Arima. JHT voitti ottelun. Seuraava vierailija oli Oulun Kärpät, joka sai tyytyä 4-4 tasapeliin. Turun Toverien valmentaja Rauno Korpi kesti 6-4 tappion paremmin kuin Oulun Kärppinen valmentaja Pasi Mustonen Oulun Kärppien tasapelin. Liigaehdokkaiden kaataminen Kalajoella jatkui Kouvolan KooKoon vieraillessa. Jarmo Myllys torjui 51 laukausta, mutta kuusi jäi torjumatta. Junkkarit HT voitti 6-4. Tätä ennen Antero Kivelän ryhmä oli käynyt Joensuussa kukistamassa liigapaluuta havitelleen JoKP:n vahvan joukkueen maalein 7-5.

Farmisopimus Ässien takasi Kalajolle syksyn kuluessa huippumaalivahti Kari Rosenbergin, joka torjui divarin runkosrjan loppuun saakka. Puolustaja Marko Sten oli syksyllä apuna muutamassa tärkeässä ottelussa. Loka-marraskuun vaihteen 1992 menestysjaksonsa jälkeen Junkkarit HT oli divarin runkosarjassa pitkään kolmantena ja parhaimmillaan jo kuusi pistettä Oulun Kärppiäkin edellä. Joulutauolle mentäessä Junkkarit HT putosi viidenneksi.
Kari Jalonen oli 66 tehopisteellä runkosarjan ylivoimainen ykkönen ennen Jan Jaskoa, jonka teho tuotti 52 pistettä. Jasko oli syksyn paras maalintekijä 34 osumallaan. Jalonen oli syöttäjien ylivoimainen kärkimies 45 pisteellään. Puoulustajien tehotilastossa Tapio Levo oli toinen ja Robert Pukalovic kolmas.

Syksyn runkosarjan viides tila tyydytti valmentaja Kivelää. Sarjatulokas oli koko divarin paras vierasjoukkue. Junkkarit HT:n 52 pistettä olivat divarin sarjatulokkaiden kaikkien aikojen korkein yhden kauden kertymä ja niillä saavutettiin Finlandia-liigan viides sija. Liigakrsintapaikka jäi vain viiden pisteen päähän ja neljänneksi sijoittunut Kärpät piti Pohjois-Suomen herruutensa kapella kolmen pisteen erolla. Jan Jasko taisteli loppuun saakka tiukasti divarin maalikuninkuudesta. 45 osuumaa riitivät toiseen sijaan.

Kauden ylivoimaisesti ikävin tapaus sattui lokakuun kahdeksas päivä Kärppien ja Junkkarien välisessä pelissä Oulussa, kun juuri Junkkareista Kärppiin palannut Matti Veivo halvaantui alaraajoistaan. Veivon kaularanka vahingoittui hänen lennettyään vaarallisesti päin laitaa Mika Kupiaisen taklauksen jälkeen. Taklaus ei ollut mitenkään törkeä, vaan ennemminkin normaali – vaikkakin hivenen takaviistosta tullut – peliinkuuluva taklaus. Suureksi epäonneksi seuraukset olivat tällä kertaa mitä olivat. Onnettomuus herätti runsaasti keskustelua jääkiekon vaarallisuudesta, varsinkin kun Limingan Kiekon 18-vuotias Miika Tikkanen oli halvaantunut harjoitusottelussa vain viisi päivää aiemmin. Veivon tapaus pysyi uutisissa vielä vuosia vakuutusyhtiön kanssa venyneiden korvausriitojen johdosta. Kauden kymmenessä pelissään Veivo oli ehtinyt kerätä tehot 3+7.

Talvella 1990 maailmanmestaruuskilpailuja varten Kari Joki-Erkkilä lykki rullasuksilla 1600 ja suksillä lähes 1000 kilometriä. USA:ssa New Hampshiren osavaltion Jacksonissa pidetyissä MM-kisoissa hän johti 10 kilometriä hiihtos sekä 3,3 että 6,6 kilometrin väliajoissa. Suomalainen Seppo Joensuu jaksoi lopun nousut kuitenkin paremmin ja voitti Kari Joki-Erkkilän 22 sekunnin erolla. Viiden kilometrin kilpailuissa Joki-Erkkilä puolestaan nousi 2,2 kilometrin neljänneltä sijaltaan MM-pronssille Norjan Rolf Einar Pedersenin voittaessa 25 sekuntia nopeampana ja Joensuun ollessa toinen viisi sekuntia ennen Joki-Erkkilää.
Pihtiputaalla 1990 pidetyissä SM-kilpailuissa Joki-Erkkilä uudisti edellistalven kaksoisvoittonsa selvällä erolla.

Pohjoismaiden mestaruuksia
Vuoden 1991 pääkilpailuksi muodostui Vierumäellä pidetyt Pohjoismaiden mestaruushiihdot. Niissä Joki-Erkkilä voitti vakuuttavasti molemmat matkat ennen edellistalven maailmanmestaria Norjan Pederseniä. Viisi kilometriä kulki 15 ja kymppi 30 minuuttiin, mikä kertoo varsin kovasta menosta. Kymmenen kilometrin matkalla vielä puolimatkassa Norjan Pedersen johti kahdella sekunnilla, mutta maalissa Kari Joki-Erkkilä oli 16 sekuntia nopeammin.
Talvi 1991 tuotti jälleen kaksi Suomen mestaruutta seuraavan kilpailijan jäädessä kummallakin matkalla puolisen minuuttia.

Kuusi paralympia kultaa
Albertvillen paralympiakisoissa 1992 Kari Joki-Erkkilä voitti kultaa 5 km:n ja 10 km:n matkalla sekä hopeaa viestissä. Albertvillestä Suomi sai kaikkiaan 14 mitalia, joista kahdeksan oli kultaisia, kaksi hopeisia ja neljä pronssista. Albertvillen kisoihin osallistui 727 urheilijaa 24 eri maasta.

Kalajoen kunnanvaltuuston puheenjohtajana jatkoi Väinö Oksanen ja hallituksen puheenjohtajana Raili Myllylä.

Kunnallisvaaleiss Keskusta sai 2766 ääntä, kokomus 729, SDP 477, VSL 717 ja SMP 230. Vaalien ääniharavat
Kunnallisvaalit 1992
1. Esko Lindström Vasemmistoliitto 166
2. Pirkko Nygård SDP 163
3. Eero Nevalainen Keskusta 131
4. Erkki Aho Keskusta 128
5. Markku Rautio Kokoomus 110
6. Keijo Kukkola Keskusta 107
Erkki Aholta estettiin vaalituloksen mukainen luottamusmiespaikkojen saanti Kalajoen keskustan syrjintätoimenpiteiden johdosta.

Halpa-halli alkoi rakentamaan uusia 1850 neliön toimitiloja ja Turnes Oy:lle valmistui uudet toimitilat. Vasankari koulu remontoitiin. S-market aloitti uudistetuissa tiloissaan. Kansallis-Osake-Pankki täytti 75 vuotta.

Kalajoen Pallo 92 perustettiin. Puheejohjaksi valittiin Markku Männistö ja johtokunnan jäseniksi Marjaana Aho, Pertti Saukko, Jouko Kalajoja ja Juho Silvasti.

Särkkien kahdeksannet kortteliajot voitti Kälviän Tarmon Hannu Luoto.
Kalajoki-Messut järjestestettiin ensimmäistä kertaa.

Kalajoen Paratiisikylpylä Oy alkoi rakentaa kylpylää kunnan takauksen turvin. Kylpylän kustannusarvio oli 22 miljoonaa markkaa. Lainarahaa pääasiassa valuuttalainaa otettiin 12 miljonaa markkaa. Kalajoen Paratiisikylpylä Oy kääntyi kunnan puoleen ja anoi 26.4.1990 4 miljoonan markan takausta, koska kustannusarvio tuossa vaiheessa näytti ylittyvän 4 miljoonalla markalla. Valtuutettu Erkki Aho jätti valtuustossa asiasta eriävän mielipiteen, jossa hän vaati, että kunnan on varmistettava etunsa yhtiössä siten, että yhtiöiden tilintarkastjiksi valitaan ammattitaitoiset ja luotettavat tilintarkastajat, jotka antavat valtuustolle selvityksen asioissa kolme kertaa vuodessa, Valtuutettu Ahon eriävää mielipidettä ei huomioitu jatkossakaan millään tavalla. Paratiisikylpylä Oy:n rakennushanke kylpylän osalta ylitti kustannusarvionsa 50 prosentilla eli 12 miljoonalla markalla.

Hotellikauppa

Kalajoen kunta osti Valtiolta Kalajoen matkailuhotellin 600 000 markan hinnalla. Kalajoen kunta myi hotellin kunnanjohtajan johtamalle Kalajoen Hiekkasärkät Oy:lle 675 000 markalla. Hintaaan sisältyi hotellikiinteistöjen lisäksi Tuomimaja-tontista Rn:o 3:71 määräala kooltaan 2,85 hehtaaria. Lisäkin kaluston arvo katsottiin 75 000 markan arvoiseksi ja tämä sisältyi kokonaiskauppahintaa, Kauppakirja tehtiin 15.10.1982. Sen jälkeen kunta lahjoitti yhtiölle 5.250 000 markan arvoisen Suomen suosituimman leirintäalueen. Lisäksi Kalajoen Hiekkasärkät Oy pyöritti huvipuisto JukuJukumaata Hiekkasärkkien parhaimmalla paikalla ja maksoi alueesta vuokraa 5000 markkaa vuodessa.

Urheiluopiostosäätiölle avustusta

Kalajoen kunnanvaltuuston tuotiin ylimääräisenä ja kiireellisenä asiana 26.3.1990 Keski- ja Pohjois-Pohjanmaan urheiluopistosäätiölle annettava 500 000 markan avustusanomus kuntosalilaitteita varten ja vielä 600 000 markan lainan takausasia. Vastavakuudeksi kunnan takaamalle lainalle kunta sai kokurssikypsän Kalajoen Paratiisikylpylä Oy:n osakkeita. Mitään tarkempaa toimintasuunnitelmaan budjetista puhumattakaan ei rahankäytölle ollut. Valtuusto, jota kunnanjohtaja Torsti Kalliokoski oli kehunut ennakkoluulottomaksi, hyväksyi tämän avustuksen ja lainan takauksen. Kalajoen kunta vuokrasi myös tilat Särkkäin Liikuntapalvelu Oy:lle 6000 markan kuukausivuokralla ja maksoi itse ko. tiloista yhtiövastiketta 16 500 markkaa kuukaudessa. Kuntosalilaitteet olivat Särkkäin Liikuntapalvelu Oy:lle vuokratussa tilassa.

Kalajoen kunnanhallitus esitti Kalajoen kunnanvaltuustolle 2.1.1992 ostettavaksi nämä kaksi vuotta käytössä olleet kuntosalilaitteet 600 000 markalla. Näin Kalajoen kunta rahoitti nämä kuntosalilaitteet kahteen kertaan. Käytännössä niiden arvo oli käytännössä vain noussut.

Erkki Aho toiselle kaudelle valtuustoon

Erkki Aho valittiin toiselle kaudelle valtuustoon neljänneksi suurimmalla äänimäärällä.Kunnallisvaalit 1991 eniten ääniä sai Esko Lindström Vasemmistoliitto 166, toiseksi eniten Pirkko Nygård SDP 163, kolmanneksi eniten Eero Nevalainen Keskusta 131 ja neljänneksi eniten Erkki Aho Keskusta 128. Keskusta jätti Erkki Ahon jälleen rivivaltuutetuksi, koska Erkki Aho oli valvonut kuntalaisten etuja Kalajoen matkailun järkyttävissä investoinneissa ja muussa päättämössä toiminnassa. Jälleen valtuutettu Erkki Aholle ainoaksi toimintakanavaksi jäi lehtikirjoittelu ja valtuustoaloitteiden tekeminen.

Erkki Aho kirjoitti 29.11.1992 omana mielipitenään, että hänen mielestään kunnanjohtaja on jäävi, koska kunnanjohtaja on mukana myös yhtiöiden hallituksissa. Aho piti menettelyä arveluttavana. Aho kirjoitti, että Hiekkasärkkien asioista tulee mieleen H.S. Anderssenin satu "Keisarin uudet vaatteet". Sadussa kaikki ihiset ihailivat keisarin uusia vaatteita. Lopuksi pieni lapsi sanoi, että keisari on alasti. Silloin vasta muutkin alkoivat uskoa silmiään: tosiaakin keisari on alasti. Aho kirjoitti, että Hiekkasärkkien asioissa on käymässä samalla tavalla. Uskotellaan, että Hiekkasärkät Oy on suuri ja mahtava eri yhtiöineen, jopa korvaamaton joidenkin mielestä. Pian kuitenkin huomataan, että sinne uppoaa veromarkka toisensa jälkeen ja kaikki menestys onkin vain toiveajattelua. Aho väitti, että Hiekkasärkät Oy on alasti. Hän oli varma, että koululaiset saavat ruokamenoissa säästää jatkossakin, jos kunnanvalteetut eivät ryhdistäydy ja rohkene uskoa omia silmiään.

Musta aukko

Valtuutettu Erkki Aho kirjoitti, että avaruudessa tiedetään olevan mustia aukkoja. Nämä pelottavat mustat aukot imaisevat itseensä kaikin mikä on lähistöllä, kivenmurikoita, isompiakin möhkäreitä ja jopa kokonaisia tähtiäkin ja minkä musta aukko on imaissut, sitä ei enää koskaan näy. Mutta ei tarvitse mustia aukkoja kaukoputkien kanssa etsiä. Sellainen löytyy lähempääkin ja se on Kalajoen Hiekkasärkät Oy nimeltään. Tämän aukon syävereihin katoavat liukkaasti veronmaksajien työllä ja tuskalla hankkimat tienestit, setelit suhisten ja kolikot kilisten. Ikuiset jäähyväsiet saa veronmaksaja rahoillensa heittää, Hiekkasärkät Oy:n mustasta aukosta ei ole pauuta kymmenpenniselläkään. 15-50 vuotta tulee musta aukkoa ihmisten rahoja nielemään. Sitten voi jo ruveta pilkottamaan päivä, arvioivat alan terävimmat tutkijat ja asiantuntijat, kirjoitti valtuutettu Erkki Aho.

Takaus Kalajoen Hiekkasärkät Oy:n lainoille

Kalajoen kunnanhallitus ja kunnanjohtaja Torsti Kalliokoski, joka oli Kalajoen Hiekkasärkät Oy:n hallituksen puheenjohtaja, esitti 10 miljoonan markan takausta lainalle. Vastuuvakuutenaoli Tuomitarvena tilaan rn.o 3:147 viimeisellä sijalla olevat kiinnitykset. Vastavakuudella ei käytännössä ollut mitään arvoa. Tätä valtuutetut eivät ymmärtäneet. Näin huijaus onnistui täydellisesti. Tuomitavernan tonnti oli puolikas Tuomimaja tontista, Tontilla sijaitsi matkailuhotelli ja se oli ostettu kunnalta 675 000 markalla. Tontin puolikas oli kiinnitetty 20 miljoonasta markasta, Tästä kiinnityksesta viimeinen osa oli vakuutena kunnan 10 miljoonan markana takaukselle. Kalajoen kunnan ja kunnallisen matkailuyhtiön välinen vuokrasopimus Kuuskkonokan tontista oli kiinnitetty 10 miljoonasta markasta, Näitä kiinnityksiä oli käytetty kunnan takauksen vastavakuutena. Totuutta valtuutetuille asiassa ei kerrottu eikä sitä moni olisi varmaan ymmästänytkään. "Huijaus" meni jälleen täydestä,

Valtuustoaloite

Valtuutettu Erkki Aho teki valtuustoaloitteen 30.6.1994. Aho kirjoitti valtuustoaloitteessaan seruaavaa: Kalajoen matkailun virheelliset kehittämisratkaisut ja asioiden holtiton hoito ovat aiheuttaneet Kalajoen kunnalle kymmenien miljoonien taloudelliset tappiot. Kalajoen kunnan etua ovat olleet valvomassa kunnanjohtaja Torsti Kalliokoski ja valtuuston puheenjohtaja Väinö Oksanen Kalajoen Hiekkasärkät Oy:n hallituksessa ja kunnanhallituksen edustaja Raili Myllylä. Myös kunnansihteeri Pekka Ollila on toiminut Kalajoen Paratiisikylpylä Oy:n johtoelimissä. He ovat kuitenkin salanneet valtuutetuilta olennaisen tärkeitä tietoja yhtiöiden toiminnasta. Pyydän kunnanhallitusta tutkituttamaan onko kunnan edustajat Hiekkasärkät Oy:ssä syyllistyneet rikolliseen toimintaan salatessaan valtuutetuilta esim. tilintarkastuspöytärkirjat, tilintarkastuskertomukset ja oikaistut tilinpäätökset ja sillä tavalla ohjanneet kunnan varoja tappiolliseen toimintaan.

Lisäksi Aho pyysi kunnanhallitusta selvittämään onko kunnanjohtaja Torsti Kalliokoski syyllistynyt virka-aseman väärinkäyttöön toimiessaan samanaikaisesti kunnanjohtajana ja Kalajoen Hiekkasärkät Oy:n hallituksen puheenjohtajana. Hän on joutunut katsomaan sekä kunnan etua että yhtiän etua ja yhtiön etu on mennyt kunnan edun edelle. Kunnalle on jäänyt kannettavakseen kymmenien miljoonien taloudelliset tappiot. On kaikkien etu, että asiat selvitetään perusteellisesti ja syylliset saatetaan korvausvelvollisiksi Kalajoen kunnalle aiheuttamistaan erittäin suurista tappioista. Erkki Aho vaati aloitteessaan myös erityistilintarkastuksen suorittamista Kalajoen Hiekkasärkät Oy:öön ja Kalajoen Paratiisikylpylä Oy:öön. Siihen menettelyyn kunnanjohtajan johtama kunnanhallitus ei suostunut. Siksi valtuutettu Aho teki asiasta kantelun eduskunnan oikeusasiamiehelle.

KHT-tilintarkastajan väärä lausunto

Kalajoen kunnanhallitus antoi asiassa lausunnon eduskunnan oikeusasiamiehelle. Lisäksi Kalajoen kunnanjohtaja pelastaakseen nahkansa oli pyytänyt lausumaa asiassa lestadiolaiselta KHT-tilintarkastajalta, joka toimi matkailuyhtiöiden tilintarkastajana. KHT-tilintarkastaja antoi eduskunnan oikeusasiamiehelle täysin virheellisen lausunnon. Lausuntossa oli seuraava teksti: Vaikka toiminta on viime vuosina ollut tappiollista, ovat yhtiön omaisuuserät edelleen tallella, eikä selvitystilapakkoa ollut olemassa. Edellä oleva koskee Kalajoen Hiekkasärkät Oy:n tilannetta. Kalajoen Paratiisikylpylä Oy:n osalta on todettava, että yhtiön pääoma on ollut 31.12,1993 kokonaisuudessaan tallella ja että taseeseen ei sisälly lainkaan tappioita.
Eduskunnan apulaisoikeusasiamies Pirkko K. Koskinen ja esittelijäneuvos Jaakko Jonkka olivat allekirjoittaneet päätöksen, jonka mukaan kirjoituksenne ei anna aihetta toimenpiteisiin. Totuus oli kuitenkin toinen, sillä tilinpäätös sisälsi perusteettomia arvonkorotuksia ja muita laittomuuksia aivan riittävästi.

Kylpylä kunnalle

Totuus ei kunnioittanut lestadiolaisen tilintarkastajan lausuntoa. Kalajoen kunta joutui pelastamaan molemmat matkailuyhtiönsa konkurssilta. Kalajoen kunta otti Kalajoen Paratiisikylpylä Oy:n 27,2 miljoonan markan lainat vastattavakseen ja kylpyläkiinteistö siirtyi suoraan kunnan omistukseen. Erkki Ahon eriävä mielipide kylpylän lainatakauksessa suurista riskeistä oli toteutunut. Valtuutetuille perusteltiin kylpylän ostamista niin heille esiteltiin laskelma, jonka mukaan kunta saa yli 40 miljoonan markan vuokratulot kylpylästä. Toisin kuitenkin kävi. Kunta joutuu joka vuosi maksamaan kylpylän käyttökuluja n.1,5 -2 miljoonaa markkaa vuodessa ja kaikki lipputulot menevät vuoralaiselle eli Kalajoen Hiekkasärkät Oy:lle. Vuokralainen ei kuitenkaan ole muistanut tai paremminkin sanottuna pystynyt maksamaan vuokriaan. Järkyttävintä kaupan esittelyssä olisi se, että Kalajoen kunnan kamreeri, joka on yksi talousasioissa yksi Suomen parhaimpia kunnan kamreereja oli laitettu esittelemään valtuutetuille täysin virheellinen ja toiveajattelua esittelevä totuudenvastainen laskelma hotellikaupan edullisuudesta.

Vuosi 1993 Kalajoella

Kalajoen kunta joutui pelastamaan kunnallisen yhtiön Kalajoen Paratiisikylpylä Oy:n konkurssilta. Päättäjiä asiassa johdettiin raskaasti harhaan ylläolevalla laskelmalla ja muutoinkin väärillä tiedoilla.

KHT tilintarkastaja ja HTM tilintarkastaja ovat hoitaneet kyseenalaisesti tehtäviään, sillä yhtiön tilinpäätöksessä esim. kunnan ja kunnallisen yhtion vuokraoikeuteen 10 miljoonan kiinnitykset ja takaukset eikä koko tilinpäätös kestä kriittistä tarkastelua.

Tango-Landola esiintyi Rautio-viikolla.

Mauno Juola voitti hiihdon MM-kisoissa pronssia.

Jan Jasko oli kalajokisessa jääkiekkoilussa erittäin merkittävässä roolissa pelaajana ja nuorten valmentajana, muun muassa Jussi Jokisen valmentajana.

Niin sanottuun Kalajoki-ilmiöön kuuluivat sellaiset jääkiekkotähdet kuin Kari Jalonen ja Tapio Levo.

Kalajoen seurakunnan väkiluku oli vuoden vaihteessa 7714 henkeä, jossa lisäystä edelliseen vuoteen 23 henkilöä. Raution seurakunnan väkiluku oli 1084 henkeä, jossa lisäystä edelliseen vuotten 40 henkilöä. Kalajoen seurakunnan kanttorina aloitti Veli Ainali. Edellisenä vuotena Kalajoen seurakunnan kirkkoherrana oli aloittanut Rauli Junttila.

Kalajoen kaupunginvaltuuston puheenjohtajaksi valittiin Väinö Oksanen, ensimmäiseksi varapuheenjohtajaksi Jouni Jyrinki ja toiseksi varapuheenjohtajaksi Esko Lindström. Kalajoen kaupunginhallituksen puheenjohtajaksi valittiin Raili Myllylä ja jäseniksi Juhani Latukka, Jorma Juusola, Alpo Murtoniemi, Eero Nevalainen, Tuomo Tilvis, Kaija Jaakola, Mauri Luoto ja Juhani Suni. Kalajoen yksi ääniharavista eli Erkki Aho sai vain sivistyslautakunnan varapuheenjohtajuuden sekä käsi- ja taideteollisen oppilaitoksen johtokunnan puheenjohtajan paikan. Ahon syrjintä johtui siitä, että hän ymmärsi matkailua ja yritysten tilinpäätöksiä eikä voinut hyväksyä rikollista ja laitonta toimintaa Kalajoen kunnan toimissa.

Kalajoen Paratiisikylpylä Oy olisi mennyt konkurssiin, josa Kalajoen kunta ei olisi pelastanut sitä konkurssilta. Yhtiön toimitusjohtajana oli kunnansihteeri Pekka Ollila ja keskeisessä luottamustoimessa yhtiössä oli myös Aila Siirilä. Yhtiön velat otettiin Kalajoen kunnan kontolle ja näin pelastettiin myös emoyhtiö Kalajoen Hiekkasärkät Oy konkurssilta. Yhtiön hallituksen puheenjohtajana toimi kunnanjohtaja Torsti Kalliokoski.

Kalajoen matkailun tila oli 1990-luvun alussa katastrofaalinen, vaikka tilintarkastajat toisin väittivät. Tilinpäätöksessä oli tehty perusteettomia arvonkorotuksia, joilla vääristeltiin tilinpäätöstietoja. Tilintarkastuslaki määrittelee tilintarkastajan vastuun selkeästi. Tilintarkastajat ajattelivat kuitenkin omaa etuaan, sillä kunnallissa yhtiössä tilintarkastuspalkkiot ovat hulppeat ja kun antaa yhtiön hallituksen toivoman tilintarkastuskertomuksen niin saa jatkaa nauttimista hulppeista tilintarkastuspalkkioista.

Kunta ja yhtiö tekivät maakauppoja, joissa ostajana ja myyjänä oli käytännössä sama henkilö. Kalajoen kunnassa tarkastuslautakunnan puheenjohtajana toimi kunnanhallituksen jäsen, joka oli pankinjohtaja. On syytä epäillä, ett menettelyssä kaikki ei ollut lainmukaista. Näin asiat saatiin pidettyä päättäjiltä piilossa. Kalajoen Hiekkasärkät Oy:n hallituksen puheenjohtajana toimi kunnanjohtaja Torsti Kalliokoski ja Paratiisikylpylä Oy:n toimitusjohtajana toimi kunnansihteeri Pekka Ollila. Esteellisyysasiat Kalajoella on ollut tuntematon käsite.

Kun Kalajoen kaupunki joutui ottamaan Paratiisikylpylä Oy:n velat vastuulleen ja kiinteistön omistuksensa niin Kalajoen kunnanvaltuutetuilta salattiin kylpylän vakava homeongelma. Sen kokrjaaminen tuli maksamaan Kalajoen kunnan veronmaksajille maltaita.On täysin selvää, että kunnanjohtaja Torsti Kalliokoskella oli pinna tiukalla, kun joutui koko ajan peitelemään totuutta ja salaamaan todellista tilannetta.

Kysymyksiä kyselytunnille ja tietojen pimitystä

Valtuutettu Erkki Aho oli kuntalaisten suuresta luottamuksesta huolimatta jätetty Keskustan johtohenkilöiden toimesta valitsematta keskeisin luottamustehtäviin. Keskustan johtohenkilöihin kuului niitä henkilöitä, jotka oliva tiukasti sidoksissa kunnallisiin matkailuyhtiöihin. Valtuutettu Erkki Aholle jäi toimintakeinoiksi aloitteet ja kyselytunnit.

Valtuutettu Erkki Aho teki kolme kirjallista kysymystä Kalajoen valtuuston kyselytunnille. Kunnanhallituksen puheenjohtaja ilmoitti kirjallisesti 26.4.1993, että kyselytuntia ei järjestetä. Kunnanhallituksen puheenjohtajan menettely oli lainvastainen.

Valtuutettu Erkki Aholle kieltäydyttiin antamasta Kalajoen Hiekkasärkät Oy:n ja Paratiisikylpylä Oy::n tilinpäätöstietoja,taseita ja tilintarkastuskertomuksia kun hän pyysi niitä kirjallisesti 28.1.1994. Menettely oli lainvastainen, koska Kalajoen kunta omisti Kalajoen Hiekkasärkät Oy:stä 96 % ja yhtiöiden tilinpäätöstiedot ovat julkisia.

Valtuutettu Erkki Aho hankki tiedot patentti- ja rekisterihallituksesta. Satuaan tiedot käsiinsä valtuutettu Erkki Aholle paljastui koko järkyttävä totuus asioissa, joita oli kaikin keinoin pyritty salaamaan. Kaikkia tietoja patentti- ja rekisterihallituksestakaan ei saanut, sillä Erkki Ahon saamissa papereissa oli leima PUUTTEELLINEN. Kun valtuutettu Erkki Aho sai tilinpäätöstiedot patentti- ja reksiterihallituksesta niin eduskunnan oikeusasiamies Pirkko K. Koskinen oli jo tehnyt väärän päätöksen Erkki Ahon kanteluun Jaakko Jonkan esityksestä.

Kalajoen Ladun lumiveistojoukkue sijoittui SM-kisoissa hopealle. Kalajoen Junkkarien joukkue Mauno Juola, Veli-Matti Junnikkala ja Janne Ojala voitti 3x10 km:n viestissä Suomen mestaruuden 20 vuotiaiden sarjassa.

Maakuntaviestissä Kruunupyyssä 17.1.1993 Kalajoen joukkue sijoittui kuudenneksi. Joukkueessa
hiihtivät Mauno Juola, Mari Siipo, Tapani Ylitalo, Mikko Laitala, Katja Ojala, Veli-Matti Junnikkala, Simo Törnvall ja Kalle Junnikkala. Himanka oli 12. B-sarjassa Kalajoki II-joukkue oli neljäs ja Kalajoki III-joukkue 21. ja Kalajoki IV-joukkue 38. Himanka II-joukkue oli 22. ja Himanka III-joukkue 35.
Kalajokisista SM-mitaleille sijoittui muun muassa seuraavat urheilijat vuonna 1993: ampujat Mika Kaarta ja Jarkko Pärkkä, painijat Pekka Mehtälä ja Antti Mehtälä, uimari Antti Keränen, puokkahiihtäjä Kari Joki-Erkkilä, aitajuoksija Antti Haapakoski ja lumilautailijat Marianne ja Sanna Mari Vuollet.

Mauno Juola hiihti nuorten MM-kisoissa 3x10 km:n hiihdossa MM-pronssia. Joukkueen ensimmäisen osuuden hiihtäjä Jarno Tyyskä tuli vaihtoon kymmenentenä jääden kärjestä non kaksi miinuuttia. Toisella osuudella Mika Lindroos nosti Suomen joukkueen viidenneksi ja ankkuriosuudella Mauno Juola nosti Suomen joukkueen mitalikantaan.

EM-kisoissa Baiersbronnissa Saksassa 1993 Kari Joki-Erkkilä voitti 5 km:n matkan ja oli 10 km:n matkalla sekä viestissä toinen.
http://merkkihenkiloita.blogspot.com/2008/12/kari-joki-erkkil-kuusi-paralympiakultaa.html

Antti Haapakoski voitti aitajuoksun Suomen mestaruuden
http://urheilunhistoria.blogspot.com/2008/12/antti-haapakoski-maailmanmestari.html

Antti Haapakoski/Tilastopaja
http://www.tilastopaja.org/db/fi/atm.php?ID=533

Toinen kausi divarissa

Porilaispelaajien osuus Kalajoella säilyi vahvana myös kaudella 1993-1994. Vesa Goman, Timo Saikkonen ja alkukauden kuluessa myös Marko Sten jatkoivat Kivelän ryhmässä, johon liittyi myös aikaisemmin Kalajoella pelannut Marko Viljanen. Slovakit Jan Jasko ja Robert Pukalovic jatkoivat Kalajoella. Kalpasta tuli Petteri Leskinen ja TPS:n liigamestarijoukueessa edellisellä kaudella pelannut Kari Kanervo ja aikaisemmin Tapparassa kolme liigamestaruutta kiekkoillut Harri Niukkanen siirtyivät Kalajoelle. Kakkosketjun Kimmo Nurro ja Mika Kupiainen saivat rinnalleen Jari Pulliaisen, joka Kanervon tavoi kuului TPS:n liigamestareihin keväällä 1993. Joukkueeseen kuuluivat myös Timo Saikkonen, Janne Leppänen, Riku-Petteri Lehtonen, Pasi Tammela, Marko Viljanen, Pasi Priuska ja Jari Lehtomäki sekä maalivahti Juha Virenius.
Junkkarit oli joutunut taloudellisen laman takia pienentämään budjettiaan ja divariin lähdettiin syksyllä 1993 yhdellä tämän sarjatason alhaisimmista talousarvioista.

Kalajoella pelattiin Sun & Ice tapahtuman yhteydessä juhlaottelu, jossa kokeneimmat pelaajat olivat edelleen mainiosti kiekkoja torjunut Jorma Valtonen ja SaniFani-joukkueen tehoykkönen Timo Nummelin. SaniFanin joukkueessa pelasivat Antero Kivelä, Veli-Pekka Ketola, Arto Javanainen, Rauli Raitanen, Janne Virtanen, Seppo Repo, Mikko Leinonen, Pertti Valkepää, Juha Tuohimaa, Hannu Virta, Jan Jasko, Robert Pukalovic, Mika Kupiainen ja Kimmo Nurro. Vastassa ollut JukuJuku-joukkue koostui seuraavista pelaajista: Reijo Ruotsalainen, Lalli Partinen, Hannu Kamppuri, Heikki Riihiranta, Jorma Valtonen, Matti Hagman,Henry Saleva, Harri Linnoinmaa, Kari Kanervo, Ari Vuori, Jukka Vilander, Matti Murto, Marko Lapinkoski, Harri Aho, Jussi Polvi, Mikko Helisten ja Jari Korpela. Superottelu oli nimensä veroinen.

Junkkarit HT kärsi menetyksistä ja loukkantumisista. Joukkueen kapteeni Kari Kanervo loukkasi niskansa Lohtajalla sattuneessa hirvikolarissa ja joutui olemaan syrjässä kolme viikkoa. Heti sen jälkeen siirtyi sairaslistalle luottopuolustaja Petteri Leskinen, hyökkääjä Marko Viljanen, puolustaja Timo Saikkonen ja toinen maalivahti Tomi Erola.
Antero Kivelä joutui vetämään sarjaotteluita runsaalla kahdella kentällisellä, mutta onnistui siinä hyvin. Kärppiä vastaan Junkkarit HT pystyi hankkimaan divarihistoriansa ensimmäisen vieraspisteen Raksilan jäähallissa. Joukkueen kapteeni Kari Kanervo viimeisteli 3-3 numerot ajassa 59,33. Joensuussa JoKP:tä vastaan Jari Pulliainen tasoitti tilanteeksi 4-4 ajassa 59,11. Forssassa Palloseuraa vastaan käydyssä ottelussa Kalajoki nousi 5-4 voittoon Kari Kanervon maalilla. Turussa Turun Kiekko-67 vastaan Jari Pulliainen laukoi 4-5 voittomaalin ajassa 59,10. Jälleen Junkkarit HT koki loukkaantumisaallon, kun puolustajat Robert Pukalvic, Petteri Leskinen ja Marko Sten joutuivat vammojensa takia syrjään.

Kalajoella koettiin hurmionhetki 25. marraskuuta 1993, kun Kärpät luisteli areenalle. Kalajoen joukkueesta Mika Kupiainen oli angiinan takia poissa ja Jari Pulliainen poti nilkkaansa. Kari Kanervo sai Kari Jaloseen kohdistuneesta kevyestä taklausta 5+20 minuuttia. Näin oli Kalajoki HT:n joukkueesta kaikki varsinaiset keskushyökkääjät poissa. Kalajoen viiden minuutin alivoimajakson aikana juhli kuitenkin kotijoukkueen Jan Jasko, joka viimeisteli hallitun alanurkkamaalin. Robert Pukalovicin ja keskelle nostetun Marko Stenin maalit veivät kotijoukkueen 3-1 johtoon, jota Pukalvic vankisti heti kolmannen erän alussa. Kimmo Nurron Robert Pukalovicin syötöstä tekemä maali riitti viitisen minuuttia ennen loppua 5-4 voittoon. Edellissyksyn junkkari Kari Jalonen oli tässäkin ottelussa Kärppien vaarallisin syöttäen kolme maalia. Juha Virenius Kalajoen maalilla torjui loistavasti.

Ainoastaan Kalajoella pystyttiin järjestämään riittävän surkuhupaisia näytelmiä kilpailemaan Oulun kanssa hankalimman tilanteen tittelistä. Pelimerkit oli käytetty hyvin pitkälti jo edellisellä kaudella ja pelaajapula painoi päälle. Lainamiehiin, joita koko kevään oli rampannut reilusti muun muassa KalPasta ja HPK:sta, ei ollut enää kauden edetessä varaa edes silloin kun loukkaantumiset ja sairastapaukset harvensivat joukkuetta äärimmäisyyksiin asti. Vieraspeliin Joensuussa Junkkareilla oli vaikeuksia kasata edes kahta kentällistä, joten niinpä valmentaja Antero Kivelä ryhtyi hyökkääjäksi – ensimmäistä kertaa elämässään! Aktiiviurallaan maalivahtina toiminut 38-vuotias Kivelä hoiti osuutensa kentällä tyylikkäästi tauosta ja oudosta pelipaikasta huolimatta.

Yhtä tyylikkäästi homma ei toiminut seuran johdon ja Kivelän välillä. Lopullinen niitti tulehtuneille väleille tuli, kun johto yritti "herättää" Kivelän vuokraamalla joukkueen tehomiehet Jan Jaskon ja Robert Pukalovicin KalPaan kertomatta siitä valmentajalle. Kivelä erosi tammikuun alussa. Häntä seurasi myös joukkueen kippari Kanervo, joka pelasi loppukauden Tapparassa. Muutamaa päivää myöhemmin seuran peräsimeen astui Matti Hagman. Alkukauden Hagman oli valmentanut kakkosdivarin VHT:tä, mutta jäi työttömäksi seuran mentyä puolivahingossa kanttuvei. Kanervon ohella joukkueen jätti muutama muukin peluri, kuten Janne Karelius ja Marko Viljanen. Loppukaudeksi joukkue sai riveihinsä Oulusta Helistenin ja kakkosdivaria pelanneen Mikko Perkkiön, KalPan Jani Raution ja Karhu-Kissoista Harri Lakkalan. Hagmanin mukana Vantaalta tulivat Tero Laukala ja Markku Ahola.

JHT:n johtohenkilöt antoivat Kalajoki-lehdessä 17.3.1994 puolen sivun meriselityksen vaikean pelikauden johdosta. Tekstin olivat allekirjoittaneet Martti Vedenoja, Erkki Joki-Erkkilä, Olli Ventelä, Jarmo Ainali, Markku Rautio, Heikki Helanen ja Osmo Määttänen.

Vaikeat kauden konkurssiuhan varjossa
http://urheilunhistoria.blogspot.com/2009/01/vaikeat-kaudet-konkurssiuhan-varjossa.html

Jussi Kurikkalan muistokisoissa voiton vei 15 km:n hiihdossa Marko Maaninka ja naisten sarjan voitti Lapinlahden Vedon Kerttu Tikkanen.
Hippohiihtoihin osallistui 160 hiihtäjää. Kunniakierroksella oli 40 juoksijaa ja rahaa saatiin kokoon 15 891,50 markkaa.

Uusi Halpa-Halli avasi Kalajoella ovensa. Rahjassa Kainuunkarissa tuulimyllyt käynnistettin. Valkean Linnan kello täytti 110 vuotta. Jogevan maaherra Priit Saksing vieraili Kalajoella. Rautio-viikon pääpuhujana oli varatuomari Esko Mäenpää. Tango-Landola esiintyi Rautio-viikolla.

Vuosi 1994 Kalajoella

Kari Joki-Erkkilä

Matti Hagman

Valtuutettu Erkki Aho vaati selvitystä matkailuasioista.

Kalajoen kunnanvaltuustoa "huijattiin" antamaan 2,5 miljoonaa markkaa Kalajoen Hiekkasärkät Oy:lle, mikä nosti osakepääomaansa tällä rahalla.

Sen jälkeen yritys laski osakepääomaansa n. 12 miljoonaa markkaa konkurssin välttämiseksi.

Koska Kalajoen kunta ei ottanut käsiteltäväkseen valtuutettu Erkki Ahon valtuustoaloitetta, Ahon kanteli asiasta eduskunnan oikeusasiamiehelle, jolle lestadiolainen KHT-tilintarkastaja antoi lausunnon, josta jokainen voi päätellä onko se totuuden mukainen. Eduskunnan oikeusasiamies katsoi, ettei Ahon kantelu anna aihetta enempiin toimenpiteisiin.

Ahon rehellisyys palkitaan rikolliseksi julistamisella
http://oikeuslaitosjapoliisi.blogspot.com/2008/11/ahon-rehellisyys-palkitaan-rikolliseksi.html

Kalajoen asukasluku oli 9452, jossa vähennystä oli 22 henkilöä. Kalajoen valtuuston puheenjohtajana jatkoi Väinö Oksanen.

Keski-Pohjanmaan maakuntaviestissä Kalajoki sijoittui kolmanneksi joukkueella Mauno Juola, Katja Ojala, Kauko Himanka, Veli-Matti Junnikkala, Heidi Mustonen, Mikko Laitala, Simo Törnvall ja Kalle Junnikkala. Kisan voitti Haapajärvi, jonka ankkurina hiihti Mika Myllylä. Himanka oli kisassa sijalla 12. B-sarjassa Kalajoen II-joukkue oli kuudes joukkueella Tapani Ylitalo, Marika Suni, Janne Ojala, Matti Laitala, Satu Santaholma, Petteri Tuura, Sami Alho ja Kimmo Koutonen. Himanka II-joukkue oli B-sarjassa 11., Kalajoki III-joukkue 27. ja Himanka III-joukkue 36.

Keski-pohjanmaan piirinmestaruusviesteissä joukkue Katja Ojala, Pirjo Siermala ja Outi Siironen voitti piirinmestaruuden samoinkuin Jukka-Pekka Ojala, Tapani Ylitalo, Simo Törnvall ja Mauno Juola miesten puolella. Tapani Ylitalo voitti 35-vuotiaiden 20 km:n hiihdon piirinmestaruuden ja Annika Antti-Roiko 20-vuotiaiden naisten 5 km:n piirinmestaruuden. Marika Suni, Annika Antti-Roiko ja Outi Siironen voittivat 20-vuotiaiden 3x5 km:n piirinmestaruuden. Janne Ojala, Esa Pikkukangas ja Sami Alho voittivat 20-vuotaiden viestin piirinmestaruuden. Juha Manninen voitti ampumahiihdon piirinmestaruuden.

Jussi Kurikkalan 26. muistokisat voitti Petri Björkbacka ennen Timo Peltolaa ja Risto Nikulaa. Naisten sarjan voitti Kerttu Tiikainen.

Paralympiakisojen sankariksi Lillehammarissa nousi Kalajoen Kari Joki-Erkkilä, joka voitti 5 km:n ja 10 km:n pulkkahiihdon sijoittui 15 km:lla pronssille. Viestissä Suomi sijoittui hopealla. Joukkueessa oli mukana myös Kari Joki-Erkkilä.

Kari Joki-Erkkilä – kuusi paralympia kultaa
http://merkkihenkiloita.blogspot.com/2008/12/kari-joki-erkkil-kuusi-paralympiakultaa.html

Antti Haapakoski juoksi 110 metrin aidoissa Italian Sestriesessä myötätuulituloksen 13,26.

Antti Haapakoski – maailmanmestari
http://urheilunhistoria.blogspot.com/2008/12/antti-haapakoski-maailmanmestari.html

Hiihtosuunnituksen SM-kisoissa Kalle Junnikkala voitti SM-hopeaa ja SM-pronssia, viestissä tuli SM-hopeaa joukkueella Visa Korhonen, Esa Pikkukangas, Kalle Junnikkala ja Hannu Oja.

Lumenveistokisat Tapion Tuvalla voitti Kalajoen Ladun joukkue Esa Fors Mauri ja Jarkko Ylitalo. Kalajoelta osallistui kolme joukkuetta lumiveiston SM-kisoihin. Mauno Takalo ampui jousiammunnassa 55-vuotiaiden Suomen mestaruuden. Marita Niva sai jousiammunnassa Pohjoismaiden mestaruuskilpailussa hopeaa tuloksella 1231. SM-tasolla menestyneitä kalajokisia urheilijoita palkittiin seuraavasti: ammunta Jarkko Pärkkä, Mika Kaarta, paini Pekka Mehtälä, Antti Mehtälä, uinti Antti Keränen, pulkkahiihto Kari Joki-Erkkilä, yleisurheilu Antti Haapakoski, lumilautailu Marianne ja Sanna-Mari Vuollet.

Kalajoen lentokentällä järjestettiin ensimmäiset kiihdystysajot. Kalajoella juostiin ensimmäinen ns. turistimaraton, jonka voitti Jukka Kauppila ajalla 2.48.15.

Kalajoen lukio aloitti uusissa tiloissa. Rautio-viikon juhlapuhujana oli Helena Kivisaari. Kamusen Liikenne täytti 50 vuotta. Kalajoen Nuorisoserua vietti 100-vuotisjuhliaan. Virolainen Ly Teder piti taidenäyttelyä Tapion Tuvalla.

Antero Kivelä erosi omasta pyynnöstään JHT Kalajoen valmentajan tehtävästä 3.1.1994.
Matti Hagman tuli JHT Kalajoen valmentajaksi ja JHT säilytti sarjapaikkansa ykkösdivisioonassa voittamalla viimeisessä ottelussa Tampereen KooVeen numeroin 10-4. Viimeisissä ottelussa JHT:llä oli vain 12 pelaajaa. Hagmanin jälkeen valmentaja vastuun otti Jan Jasko.

Vaikeat vuodet konkurssiuhan varjossa
http://urheilunhistoria.blogspot.com/2009/01/vaikeat-kaudet-konkurssiuhan-varjossa.html

Presidentin vaaleissa Kalajoella Elisabet Rehn sai 581 ääntä, Pekka Tiainen 4 ääntä, Claes Andersson 262 ääntä ja Sulo Aittoniemi 61 ääntä. Paavo Väyrynen sai 2455 ääntä, Martti Ahtisaari 687 ääntä, Keijo Korhonen 470 ääntä Eeva Kuuskoski-Vikatmaa 122 ääntä, Pertti Virtanen sai 137ääntä, Toimi Kankaanniemi 61, ääntä Raimo Ilaskivi 54 ääntä.

Kansanäänestyksessä EU-jäsenyydestä 66,6 % kalajokisista äänesti Ei ja 32,5 % KYLLÄ.

Kalajoki vuonna 1995

Kalajoen valtuustossa käytiin keskustelua matkailuasioista valtuutettu Erkki Ahon valtuustoaloitteen pohjalta ja valtuutetuilta edelleenkin salattiin totuus ja syyllistettiin Erkki Ahoa, joka oli paljastanut totuuden. Matkailuyhtiöt olivat konkurssitilassa. Kalajoen kunta joutui myöhemmin ottamaan Kalajoen Paratiisikylpylän 21,7 miljoonan valuuttavelat vastuulleen ja Kalajoen Hiekkasärkät Oy pelastettiin konkurssilta niin, että kunta sijoitti siihen rahaa 2,5 miljoonaa markkaa jotta se voi nostaa osakepääomaansa niin paljon, että osakepääomaa voittiin laskea 12 miljoonalla markkalla ja näin välttää konkurssi. Katso asiakirjat vuoden 1994 ja 1993 tapahtumista. Koska Erkki Aho palajsti totuuden niin hän joutui kymmeniksi vuosiksi syrjinnän kohteeksi Kalajoella.

Vuosi 1993 Kalajoella
http://kalajoenhistoria.blogspot.com/2012/01/vuosi-1993-kalajoella.html

Vuosi 1994 Kalajoella
http://kalajoenhistoria.blogspot.com/2012/02/vuosi-1994-kalajoella.html

Lumiveistossa oli mukana joukkue Viljandissa. Joukkuessa veistivät Peter Leinbok, Tonu Kukk , Toni Korb ja Jaan Reinula.

Jussi Kurikkalan muistokisoissa nappulaviestin voittanut joukkue: Kirsi Tuura, Jarkko Rajaniemi, Jaana Joensuu ja Mikko Suni.

Lumiveiston Suomen mestaruuden voittanut joukkue: Mauri Rönn, Mauri Ylitalo, Jarkko Ylitalo ja Esa Fors.

Jan Jasko toimi JHT Kalajoen valmentajana.

Mika Vihelä valmistautui painonnoston MM-kilpailuihin.

Keski-Pohjanmaan maakuntaviestissä Kinnulassa Kalajoki sijoittui seitsemänneksi joukkueella Mauno Juola, Mikko Laitala, Petteri Tuura, Janne Ojala, Pirjo Siermala, Satu Santaholma, Simo Törnvall ja Kalle Junnikkala. Himanka sijoittui sijalle 11. B-sarjassa Kalajoki II oli kuudes, Himanka II oli 14., Kalajoki III oli 25. ja Himanka III 33.

Hiihtosunnistuksessa Kalajoen Junkkarit voittivat viestissä SM-hopeaa joukkueella Hannu Oja, Esa Pikkukangas, Kalle Junnikkala, Visa Korhonen. Kalle Junnikkala voitti henkilökohtaisella matkalla SM-pronssia. Painonnostossa Heikki Niemi sai SM-hopeaa. Mika Vihelä valmistautui painonnoston MM-kilpailuihin.

Kunniakierroksella Jukka Kauppila juoksi 42 kierrosta ja Kalajoen Junkkarit keräsivät kunniakierroksella rahaa kaikkiaan 24 254,50 markkaa.

Keväällä Kärpistä tuli Risto Ottavainen vahvistamaan JHT:tä ja omista pelaajista nostettiin rinkiin Tuomas Rautio. Mikko Outinen tuli KooKoosta ja Tommy Grönlund Kiekko-Espoosta. Robert Pukalovic vuokrattiin kahden pelin ajaksi KalPaan. JHT voitti SaPKon numeroin 5-2, mutta kärsi Turun Kiekko 67:lle tappion numeroin 2-7. Mikko Tavi Keravan Shakersista puki JHT-paidan ylleen. JHT voitti SaiPan numeroin 7-3, mutta kärsi tappion SaPKolle numeroin 2-5.

Seuralla oli melkoisia taloudellisia vaikeuksia. Valmentaja Jan Jasko antoi Kalajoki-lehdelle haastattelun, jossa hän totesi ettei hän ole tullut Kalajoelle rahan perään vaan rakkaudesta lajiin. Hän oli kuitenkin sitä mieltä, seuran johto-organisaatiota on muutettava ja lupaukset on pidettävä. Jan Jasko pelipaita numero 21 ripustettiin Kalajoen jäähallin kattoon. JHT sijoittui divarissa sijalle kymmenen.

Viimeinen divarikausi

JHT:n toistaiseksi viimeiseksi divarikaudeksi jäi kausi 1995-1996. Joukkueen mudostaminen oli erittäin vaikeaa. Jan Jasko jatkoi valmentajana ja hän oli nyt suorittanut kahden maan valmentajatutkinnot. Robert Pukalovic ei enää Kalajoen joukkueessa pelannut. Slovakiasta tuli kaksi puolustajaa Miroslav Saga ja Radovan Sipos. Kotimaisista pelaajista JHT:n joukkueessa pelasivat nivalalaiset Ari Ohtamaa ja myöhemmin monenlaista kuuluisuutta saavuttanut Pasi Nielikäinen.

Muut pelaajat olivat Tommi Grönlund, Aki Fahler, Arto Pisilä, Juha Mäyrä, Pasi Priuska, Sami Markkanen, Pasi Bäckman, Timo Loukasvuori, Timo Seikkula, Tero Pisilä, Veli-Pekka Raitapuro ja Tuomas Rautio. Maalivahtina pelasi Tommi Hietala.

JHT kärsi tappion FoPS:lle nuemroin 4-8, Jyväskylän Diskokselle 1-6, Kiekko 67:lle 2-6. Diskokselle maksettiin kalavelat takaisin numeroin 5-1, mutta Lahden Kiekko-Reippaalle hävittiin numeroin 2-5. Kärpät löylytti junkkareita numeroin 4-10. Jukkarit oli saanut vahvistukseksi Ari Klintin, jonka saldo tässä ottelussa oli 2+1.

Omista junioreista Timo Seikkula valittiin 18-vuotiaiden maajoukkueeseen. Järvenpään Haukat juotti karvasta kalkkia JHT:lle numeroin 11-2, Saipa numeroin 5-1. Junkkareita tuli vahvistamaan Harri Viitanen Raahesta. JHT kärsi niukan 1-2 tappion Titaaneille, mutta voitti Järvenpään Haukat numeroin 7-4. Ottelun sankari oli Pasi Priuska kypärätempullaan. Junkkareilla oli vähän pelaajia käytettävissään ja siksi Radovan Sipos pelasi kahdessa kentässä.

Kevätkaudella FoPS voitti JHT:n numeroin 5-2, Kiekko 67 myös voitti JHT:n numeroin 5-2 , Reipas Lahdesta voitti JHT;n 10-2, Kärpät Oulusta 6-2, KooVee Tampereelta 9-3 ja Kokkolan Hermeskin juhli junkkareidenn kustannuksella numeroin 9-3. Jukkareihin tuli vahvistukseksi Sami Laine ja Marko Koski. Siitä huolimatta Kärpät kuritti JHT:ä numeroin 4-1.
JHT joutui karsintasarjaan yhdessä Hyvinkään Ahmojen, Kiekko-Vantaan, Uudenkaupungin Jääkotkien, Vaasan Sportin ja Jyväskylän Diskoksen kanssa.

JHT:n Timo Seikkula voitti 18-vuotiaiden EM-hopeaa, mutta se oli laiha lohtu, sillä JHT putosi II-divisioonaan hävittyään muun muassa Kiekko-Vantaalle 4-2, Ahmoille 11-2 ja Diskokselle 8-0.

Divarivierailu maksoi JHT;n vastuuhenkilöille erittäin paljon. Joidenkin taloudelliset uhraukset olivat kohtuuttomat jääkiekkoinnostuksen takia. Monet eivät Kalajoella halua edes muistella niitä ikäviä asioita.

Valtuuston puheenjohtajana jatkoi Väinö Oksanen, varapuheenjohtajina Jouni Jyrinki ja Esko Lindström. Kunnanhallituksessa Anja Sorvarin tilalle valittiin Jorma Juusola ja Alpo Murtoniemen tilalle Hannu Hyry.
Kalajoen matkailun projektipäälliköksi valittiin Kati Kemppainen. Kalajoella järjestettiin lasten laulukilpailut. Kalajoella järjestettiin myös hiekkahiihdot.

Kysymyksiä kyselytunnille ja tietojen pimitystä

Valtuutettu Erkki Aho oli kuntalaisten suuresta luottamuksesta huolimatta jätetty Keskustan johtohenkilöiden toimesta valitsematta keskeisin luottamustehtäviin. Keskustan johtohenkilöihin kuului niitä henkilöitä, jotka oliva tiukasti sidoksissa kunnallisiin matkailuyhtiöihin. Valtuutettu Erkki Aholle jäi toimintakeinoiksi aloitteet ja kyselytunnit.

Valtuutettu Erkki Aho teki kolme kirjallista kysymystä Kalajoen valtuuston kyselytunnille. Kunnanhallituksen puheenjohtaja ilmoitti kirjallisesti 26.4.1993, että kyselytuntia ei järjestetä. Kunnanhallituksen puheenjohtajan menettely oli lainvastainen.

Valtuutettu Erkki Aholle kieltäydyttiin antamasta Kalajoen Hiekkasärkät Oy:n ja Paratiisikylpylä Oy::n tilinpäätöstietoja,taseita ja tilintarkastuskertomuksia kun hän pyysi niitä kirjallisesti 28.1.1994. Menettely oli lainvastainen, koska Kalajoen kunta omisti Kalajoen Hiekkasärkät Oy:stä 96 % ja yhtiöiden tilinpäätöstiedot ovat julkisia.

Valtuutettu Erkki Aho hankki tiedot patentti- ja rekisterihallituksesta. Satuaan tiedot käsiinsä valtuutettu Erkki Aholle paljastui koko järkyttävä totuus asioissa, joita oli kaikin keinoin pyritty salaamaan. Kaikkia tietoja patentti- ja rekisterihallituksestakaan ei saanut, sillä Erkki Ahon saamissa papereissa oli leima PUUTTEELLINEN. Kun valtuutettu Erkki Aho sai tilinpäätöstiedot patentti- ja reksiterihallituksesta niin eduskunnan oikeusasiamies Pirkko K. Koskinen oli jo tehnyt väärän päätöksen Erkki Ahon kanteluun Jaakko Jonkan esityksestä.

Erkki Aho kolmannelle kaudelle erittän suurella äänimäärällä

Kunnallisvaaleissa 1995 eniten ääniä sai Erkki Aho Keskusta 243, toiseksi eniten Eero Nevalainen Keskusta 150 , kolmanneksi eniten Raili Myllylä Keskusta 132, neljänneksi eniten Veli Ainali Kristillisdemokraatit 130 ja viidenneksi eniten Esko Lindström Vasemmistoliitto 127. Vaalitulos oli järkytys keskustan johtohenkilöille. Siksi he pitivät huolen siitä, ettei Erkki Aholle tullut mitään keskeistä eikä vähempiarvoisempaakaan luottamusmiespaikkaa. Ainoa luottamusmiespaikka, mikä Aholle annettiin oli Kalajoen käsi- ja taideteollisen oppilaitoksen johtokunnan puheenjohtajuus. Menettely täyttää varmasti syrjinnän tunnusmerkistön. Valtuutettu Erkki Ahon syrjintä oli kiistaton tosiasia.

Tuohon aikaan Erkki Aho oli jo mukana PR-talojen toiminnassa ja oli siellä joutunut Kera Oy:n ja Arsenal Oy:n rikollisen toiminnan kohteeksi. Kalajoella asuva kihlakunnansyyttäjä Sulo Heiskari oli keskeisessä asemassa näissä rikoksissa.

Eduskuntavaaleissa keväällä 1995 Kalajoella SDP sai 468 ääntä, keskusta 2737, kokoomus 593, Vasemmistoliitto 468, Vapaan Suomen liitto 184, SMP. Kaikkiaan ääniä annettiin 4953. Eniten ääniä keräsi Raili Myllylä 1582, Juhani Alaranta 587, Alpo Löytynoja 240, Asko Männistö 227, Unto Valpas 170. Kalajokinen Tapani Ojala sai 154 ääntä.

Kalajoella saatiin 3,6 miljoonan lottovoitto. Kalajoen KOP ja SYP yhdistyivät.