SU 14.01. 2024 RAHOITUSMARKKINOIDEN VAPAUTUKSEN VUODET JA VAKAAN MARKAN POLITIIKKA

 

1975 Suomen Pankki perustaa päiväluottomarkkinat.

1980 Valuuttojen termiinikauppa vapautuu.

1983 Pankkien ottolainaus vapailta markkinoilta helpottuu.

1983 Kolme ulkomaista liikepankkia aloittaa Suomessa.

1984 Valuuttapankit saavat oikeuden antaa valuutan vientilupia.

1985 Eduskunta uudistaa valuuttalait, Suomen Pankki saa laajat valtuudet niiden soveltamiseen.

1986 Suomen Pankki purkaa korkosäännöstelyä.

1986 Arvopaperinvälittäjien oikeuksia laajennetaan, riskivakuutukset siirretään pois luvanvaraisuuden piiristä.

1987 Suomen Pankki höllentää otettaan rahamarkkinoista: markkinaperäinen helibor-korko käytännössä korvaa Suomen Pankin päiväkorot.

1987 Ulkomaisten yhtiöiden omistusta ja luottojen saantia Suomessa vapautetaan.

1987 Eduskunta hyväksyy sijoitusrahastolain.

1988 Eduskunta hyväksyy johdannaismarkkinat mahdollistavan ja niitä säätelevän optiokauppalain.

1989 Eduskunta hyväksyy arvopaperimarkkinalain, jossa muun muassa luodaan arvo-osuusjärjestelmä.

RAHA VAPAUTUI ILMAN POLIITTISTA KESKUSTELUA

https://www.ku.fi/artikkeli/3512627-raha-vapautui-ilman-poliittista-keskustelua

Vuosina 1985–1987 rahoitusmarkkinoiden kehikkoa muokattiin poliittisilla päätöksillä luomalla uusiin olosuhteisiin sopivaa sääntelyä. Kolmatta vaihetta vuodesta 1988 alkaen leimasi esi-integraatio, kun suomalaista rahoitusmarkkinajärjestelmää alettiin sovittaa eurooppalaiseen muottiin. Rahoitusmarkkinoiden vapauttamista seurasivat markkinoiden ylikuumeneminen, 1990-luvun alun lama ja pankkikriisi.

Korko- ja valuuttasäännöstelyä lievennettiin vuosien mittaan yksittäisin päätöksin, kunnes ne lopetettiin kokonaan. Ratkaiseva oli Karin mukaan etenkin vuoden 1986 päätös keskikorkosääntelyn lopettamisesta, jolloin pankit siirtyivät välittömästi markkinaehtoiseen varainhankintaan, ulkomaisen valuutan maahantulo kiihtyi ja pankkien aiemmin niukka luotonanto kasvoi aivan uusiin mittoihin.

Eduskunnassa rahoitusmarkkinoista käytiin vilkasta keskustelua vasta 1980-luvun loppupuolella. Vuonna 1987 aloittanut Holkerin hallitus toi eduskuntaan sijoitusrahastolain, optiokauppalain ja arvopaperimarkkinalain, joista periaatepäätöksen oli tehnyt jo Sorsan hallitus edellisvuonna. Uusilla laeilla toisaalta luotiin sääntelyä kasvaneille uudenlaisille markkinoille, toisaalta sallittiin uusien rahoitustuotteiden, kuten sijoitusrahastojen ja johdannaisten, rantautuminen Suomeen.

Lait hyväksyttiin eduskunnassa suurella ääntenenemmistöllä. Vastaesityksiä tekivät lähinnä silloisten SKDL:n, Devan ja vihreiden kansanedustajat. Sosiaalidemokraatit olivat sen sijaan yksityisiä rahoitusmarkkinoita laajentavien toimien kannalla. Poliittisista tekijöistä juuri SDP:n aatteellinen linjanmuutos olikin Karin mukaan ratkaiseva murroksen läpiviemisessä.

Eduskunnassa vahva pankkipuolue

Lainsäädäntö ei monilta osin pysynyt Suomen Pankin toteuttamien muutosten perässä. 1990-luvun pankkikriisi osoitti ikävällä tavalla, että rahoitusvalvonta oli ollut riittämätöntä. Silloin otettiin kyllä opiksi ja säädettiin uudet pankkilait.

– Pankkitarkastusvirasto oli hyvin ohuesti resursoitu 1980-luvulla. Syynä oli ehkä se, että pankkikeskeisessä järjestelmässä pankit olivat hyvin kiinteässä yhteydessä Suomen Pankkiin, jolla oli myös kontrollikeinoja. Lisäksi poliittiset päättäjät ovat usein lähellä pankkeja – 1980-luvulla jokaisella puolueella oli vahva pankkiyhteys. Muutosvoimaa on tällaisista syistä kovin vähän ilman suurta kriisiä, Kari pohtii.

Lamassa turmiolliseksi osoittautui myös 1980-luvulla muotoutunut vahvan markan politiikka.

– Alun perin oli kyse vakaan markan linjasta, kurssin heilumisen vähentämisestä, mutta se kääntyi vahvan markan linjaksi. Siitä tuli doktriini, jota ei moni asiantuntija uskaltanut kritisoida. On kyllä olemassa kirjoituksia, joissa riskeistä varoitetaan, Kari toteaa.

Rahoitusmarkkinoiden vapauttaminen 1980-1992 ja LAMA 1991

https://www.avoin.helsinki.fi/oppimateriaalit/valtiooppi/kilpailuvaltio301009.pdf

MIKSI SUOMI JOUTUI LAMAAN?

https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000001301287.html

Maamme rahoitusmarkkinoiden sääntely purettiin asteittain 1980-luvulla, joskin tärkein yksittäinen toimi eli rahamarkkinoiden lainakorkosäätelyn vapauttaminen alkoi elokuussa 1986.

Rahamarkkinoiden sääntelyn purkamista seurasi poikkeuksellisen voimakas luottojärjestelmän laajeneminen. Se johti kokonaiskysynnän, bruttokansantuotteen ja ennen kaikkea varallisuusesineiden hintojen rajuun nousuun.

Myös suljetun sektorin ulkomaanvaluuttamääräiset luotot kasvoivat voimakkaasti ja vientiteollisuuden hintakilpailukyky heikkeni.

Suomen rahoitusjärjestelmän haavoittuvuus korkeille koroille ja valuutan heikkenemiselle oli kasvanut nopeasti luottojärjestelmän laajennuttua ja ulkomaanvaluuttamääräisen velkaantumisen myötä. Reaalikorot pysyivät pitkään korkealla, kun pääoman virtaaminen maasta yritettiin estää kireällä rahapolitiikalla.

Tilannetta pahensi myös Saksojen yhdistymisestä aiheutunut korkojen nousu Keski-Euroopassa ja kaupan romahtaminen entisen Neuvostoliiton kanssa.

Valuutan puolustaminen epäonnistuu lähes aina, kun kansainvälisten pääomien liikkeet ovat vapaita. Markankin puolustus epäonnistui, ja yksityisen sektorin ulkomaanvaluuttamääräisistä lainoista tuli suuria pääomatappioita.

Pääomatappiot yhdessä korkeiden reaalikorkojen kanssa ajoivat yrityksiä konkurssiin, lisäsivät työttömyyttä ja johtivat pankkikriisiin, jonka seurauksena esimerkiksi säästöpankkilaitos käytännössä katosi Suomen kartalta.

Työttömyys ja pankkikriisi johtivat nopeaan valtion velkaantumisen kasvuun, verotus kiristyi ja valtiontaloudessa aloitettiin säästöohjelmia keskellä syvintä lamaa.

Syvään lamaan Suomen syöksi ”vahvan markan” politiikka

https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/paavovayrynen/syvaan-lamaan-suomen-syoksi-vahvan-markan-politiikka/

Presidentti vetosi edelleen vakaan markan politiikan puolesta Suomen Pankin johtajien Kalevi Sorsan ja Markku Puntilan ei olisi pitänyt pyytää eroa Koivisto ei halua hallituksen eroavan

Tilaajille

Hämäläinen Unto

20.11.1991 2:00

Tasavallan presidentti Mauno Koivisto haluaa Suomen noudattavan vakaan markan politiikkaa. Vakaan markan politiikalla tarkoitetaan sitä, että markan ulkoista arvoa ei muuteta.

"Nyt kaikkein järkevin ratkaisu on se, että me voisimme harjoittaa mahdollisimman vakaan markan politiikkaa", Koivisto toivoi.

Devalvaatiokierre ja vakaan markan politiikka

https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/tommiviinikka/devalvaatiokierre-ja-vakaan-markan-politiikka/

https://fi.wikipedia.org/wiki/Devalvaatio

KAK21997Kuustera.pdf (taloustieteellinenyhdistys.fi)

Ahti Karjalaisen erottaminen

https://areena.yle.fi/1-50258192

Erottaminen Suomen pankin pääjohtajan virasta

Karjalaisen alkoholiongelma oli tullut ensimmäisen kerran julkisuuteen, kun hänet tuomittiin keväällä 1979 sakkoihin rattijuoppoudesta. YYA-sopimuksen allekirjoittamisen vuosipäivän vastaanotolla Neuvostoliiton Helsingin-suurlähetystössä 6. huhtikuuta 1981 herätti huomiota humaltuneen Karjalaisen kompurointi lähetystön eteisessä. Aiemmin samana päivänä pääministeri Mauno Koivisto oli kieltäytynyt eroamasta, vaikka presidentti Urho Kekkonen oli häntä siihen kehottanut.

Suomen Pankin johtokunnan jäsen Harri Holkeri, joka oli jo pitkään seurannut huolestuneena virkaveljensä tilaa, tarjoutui kesäkuussa 1981 ohjaamaan Karjalaisen katkaisuhoitoon joko Sveitsiin tai Yhdysvaltoihin. Karjalainen tarttui Holkerin ehdotukseen ja valitsi Sveitsin, jonne Holkeri ja pankinjohtaja Pentti Koivikko hänet saattoivat. Loppukesällä 1981 Karjalainen palasi Sveitsistä virkistyneenä ja hoikistuneena ja hänen raitistumisensa julkistettiin näyttävästi.Tappiotaan Johannes Virolaiselle keskustan presidenttiehdokkaan valinnassa Karjalainen ei kuitenkaan henkisesti kestänyt, ja sen jälkeen hän alkoholisoitui uudelleen.

Lokakuussa 1982 Karjalaisen alkoholinkäyttö joutui yleisen huomion kohteeksi. Suomi oli tehnyt lokakuun alussa 4 %:n devalvaation, joka osoittautui pian riittämättömäksi, kun Ruotsi devalvoi kruununsa 16 %:lla. Karjalainen palasi tämän takia Suomeen Espanjaan tekemältään lomamatkalta 8. lokakuuta 1982, ja hänen väitettiin olleen lentokentällä niin humalassa, ettei hän kyennyt antamaan tv-haastattelua. Suomi teki uuden 6 %:n devalvaation, ja Karjalainen jäi devalvaatiojupakan jälkeen kuukauden mittaiselle sairauslomalle.

Karjalaisen erottamisesta Suomen Pankista tuli tohtori Jukka Seppisen mukaan arvoton näytelmä, josta ei herunut tyylipisteitä kenellekään. Huhtikuussa 1983 Keskustapuolueen johto – puheenjohtaja Paavo Väyrynen, varapuheenjohtaja Ahti Pekkala, eduskuntaryhmän puheenjohtaja Matti Ruokola ja puoluesihteeri Seppo Kääriäinen – kävi tapaamassa Karjalaista tämän virkapaikalla Suomen Pankissa mukanaan valmiiksi kirjoitettu erohakemus. Lähetystö ilmoitti Karjalaisen alkoholinkäytön johtaneen puolueen kannalta kestämättömään tilanteeseen ja vaati häntä eroamaan välittömästi pääjohtajan virastaan ja siirtymään eläkkeelle.

Karjalainen kieltäytyi eroamasta ja ilmoitti 9. toukokuuta eroavansa keskustapuolueesta. Karjalainen syytti keskustan silloista puheenjohtaja Paavo Väyrystä peluripoliitikoksi, joka yritti suostutella Karjalaista luopumaan Suomen Pankin johtotehtävistä kesken kauden. Karjalaisen mukaan Väyrynen edisti hänen ja Kekkosen välirikkoa.

Seuraavana päivänä eduskunnan pankkivaltuusmiehet päättivät kokouksessaan esittää Karjalaisen erottamista virastaan. Presidentti Koivisto olisi aluksi halunnut, että Karjalainen olisi jatkanut virassaan syksyyn 1983 saakka ja eronnut sitten itse, mutta kun Karjalainen kieltäytyi tästä, presidentti erotti hänet "yleisen edun nimessä" 13. toukokuuta 1983. Ero astui voimaan heti. Karjalaisen vanhan ystävän ja tukijan, valtiovarainministeri Ahti Pekkalan esittelyn perusteluissa todettiin, että "käyttäytymisellään virantoimituksessa ja sen ulkopuolella [Karjalainen on] osoittanut, ettei hänen enää voida katsoa nauttivan sitä luottamusta, jota Suomen Pankin johtokunnan puheenjohtajan viran asianmukainen hoitaminen edellyttää". Karjalaisen alkoholiongelmaa ei suoraan mainittu, mutta yleisesti tiedettiin juuri sen olleen virasta erottamisen syy.

Viikkoa myöhemmin, 20. toukokuuta, Karjalainen menetti myös toisen tärkeän paikkansa, kun hänet erotettiin Suomen ja Neuvostoliiton välisen talouskomission suomalaisosapuolen puheenjohtajan tehtävästä. Tämän jälkeen Karjalainen vetäytyi julkisuudesta kotiinsa Helsingin Munkkiniemeen. Presidentti Mauno Koivisto viivytti uuden puheenjohtajan nimitystä puoli vuotta ja nimitti tehtävään pääministeri Kalevi Sorsan vasta marraskuussa 1983.

Vakaan markan politiikka ja rahamarkkinoiden vapautus

Kovan markan politiikka (myös vahvan markan politiikka ja vakaan markan politiikka) oli keinotekoinen markan arvon korkealla pitänyt poliittinen linjaus, jossa Suomen markalle annettiin kiinteä valuuttakurssi ja joka johti Suomen 1990-luvun alun lamaan.

Tämä Helsingin Sanomien uutinen todistaa presidentti Mauno Koiviston roolin vakaan markan politiikassa.

https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000003104041.html

Presidentti vetosi edelleen vakaan markan politiikan puolesta Suomen Pankin johtajien Kalevi Sorsan ja Markku Puntilan ei olisi pitänyt pyytää eroa Koivisto ei halua hallituksen eroavan

Tilaajille

Hämäläinen Unto

20.11.1991 2:00

Tasavallan presidentti Mauno Koivisto haluaa Suomen noudattavan vakaan markan politiikkaa. Vakaan markan politiikalla tarkoitetaan sitä, että markan ulkoista arvoa ei muuteta.

"Nyt kaikkein järkevin ratkaisu on se, että me voisimme harjoittaa mahdollisimman vakaan markan politiikkaa", Koivisto toivoi.

Markku Puntila jätti Suomen Pankin

https://www.hs.fi/talous/art-2000003103145.html

Sokala Hannu

16.11.1991 2:00

Suomen Pankin johtokunnan jäsen Markku Puntila , 54, jätti perjantaina eronpyynnön presidentti Mauno Koivistolle .

Puntila on aiemmin sanonut, että hän ei hyväksy markan devalvoimista. Hän ei suostunut kommentoimaan eroaan.

Puntilan tavoin myös keskuspankin pääjohtaja Rolf Kullberg on puolustellut devalvaation vastaista talouspolitiikkaa. Kullberg sanoi torstaina harkitsevansa "vakavasti" eroa. Perjantai-iltaan mennessä pääjohtaja ei ollut ilmoittanut mahdollisesta erostaan.

Sirkka Hämäläinen on ensimmäinen nainen Suomen Pankin johtokunnassa "Puntilan ero oli tarpeeton"

https://www.hs.fi/talous/art-2000003107551.html

Sirkka Hämäläinen on ensimmäinen nainen Suomen Pankin johtokunnassa "Puntilan ero oli tarpeeton"

Tilaajille

Sutinen Teija

10.12.1991 2:00

Tohtori Sirkka Hämäläiselle, 52, avautui paikka Suomen Pankin johtokunnassa, kun johtokunnan jäsen Markku Puntila erosi. Puntila lähti dramaattisesti devalvaation jälkeen ja teki tilaa uudelle keskuspankkipolitiikan ammattilaiselle.

Devalvaation jälkimainingit

Sain tuntea devalvaation nahoissani. Ensin oli arvosteltu, kun ei devalvoitu. Kun sitten devalvoitiin, sama juttu. Oikea ratkaisu molemmissa tapauksissa olisi arvostelijoiden mielestä ollut keskuspankin päällikön ero. Kukaan ei näyttänyt ymmärtävän, että Suomen ankin johtokunnan puheenjohtaja ei yksinkertaisesti voi eikä saa yksin vastata näin suurista asioista. Pankissa sitä paitsi kerta kaikkiaan loppui ruuti puolustustaistelussa, kun ei ajoissa saatu tulopoliittista tukea miltään taholta.

Pääministeri Ahon ja minun välit kiristyivät merkittävästi devalvaation jälkeen, joskaan ei minun aloitteestani. Kosto oli pienessä piirissä luvattu – mistä, en tiedä, mutta ajatus jäi elänään. Ahon vankkana tukimiehenä oli Seppo Kääriäinen, keskustan aina valpas taustavoima tämäntyyppisissä asioissa. Hänhän oli myös pankkivaltuusmies, joka devalvaatiokokouksen jälkeen kuului luvanneen, että ”asiaan ” palattaisiin. Kääriäinen hallitsee mestarillisesti juonittelupolitiikan kiemurat. Arvelisin, että Kääriäinen myös kaikkein eniten puhalsi Ahoa niskaan vaatien toimia minun kukistamisekseni.

Kuvaavaa on, että samainen Kääriäinen viimeisenä päivänään kauppa- ja teollisuusministerinä keväällä 1995 nimitti avustajansa, toisen keskustajuonittelijan, Jussi Yli-Lahden KTM:n ylitarkastajaksi jyrkästi vastoin ministeriön ehdollepanoa. On vaikea kuvitella, että joku muu poliitikko olisi menetellyt yhtä röyhkeästi.
Sanomalehdissä pidettiin Kullbergin eroa tai erottamista nyt välttämättömänä. Itse ymmärsin hyvin arvostelun sen kohdan, jossa sanottiin, että Suomen Pankkia vaivasi uskottavuusongelma devalvaation jälkeen.

Juuri tämä uskottavuusongelma mielessäni menin maanantaiaamuna 18 marraskuuta klo 10 tasavallan presidentin luo pyytämään eroa. Taskussani minulla oli valmiiksi muotoiltu eroanomus ”Pyydän kunnioittavasti eroa Suomen Pankin johtokunnan puheenjohtajan virasta.”
Presidentti oli kuitenkin heti asiasta toista mieltä. Sain myös selityksen sille, mitä hän oli tarkoittanut aikaisemmin syksyllä sanoessaan, että eroaminen devalvaation vuoksi on täysin perustelematonta. Nyt hän sen sanoi: ”Mitähän siinä tulisi, jos kaikki devalvaation vastustajat ja vakaan markan puolustajat jättäisivät paikkansa? Pitäisikö silloin tilalle ottaa pelkästään devalvaation kannattajia?” Näin hän sai minut ylipuhutuksi. Jälkikäteen minulla on kyllä syytä syvästi katua, etten silloin pysynyt itsepäisesti eroanomukseni takana.

Keskustelussamme presidentti otti esille myös kollegojen, Kalevi Sorsan ja Markku Puntilan eronpyynnöt. Hän pyysi minua esittämään terveiset Sorsalle, että hän toivoi tämän peruuttavan eroanomuksensa samoista syistä kuin hän toivoi minunkin jäävän paikalleni. Kalevi Sorsa oli kirjeessään presidentille perustellut eroaan seuraavasti: ”Suostumiseni tulopoliittiseen selvittelijän tehtävään ilmaisi sitoutumistani vakaan rahanarvon politiikkaan. Suomi on nyt pakotettu poikkeamaan tältä linjalta.” Totta tietenkin oli, että hänen ehdottamansa tuloratkaisu oli kaatunut. Pari päivää myöhemmin Sorsa sanoi Demarille antamassaan haastattelussa, että hän vielä miettii eroaan keskuspankista: ”Tilanne on kohdallani hyvin ristiriitainen. Jos presidentti pyytää jotakuta vielä miettimään, niin ei käi tässä maassa ole ketään, joka ei miettisi. Eikä pidä ollakaan.” Hän harkitsti asiaa vielä jonkin aikaa, ja joulukuun 5. päivänä hän lopulta veti pois eroanomuksensa. Ainakin minä olin siitä tyytyväinen.

Markku Puntilan tilanne oli toisenlainen. Hänen lähtöönsä liittyi myös vaikeuksia pankin sisäisissä henkilösuhteissa, ja minäkin oli osallinen niissä. Puntila oli allekirjoittanut eronpyyntöönsä perjantaiaamuna, marraskuun 15. päivän. Kenenkään kollegan kanssa puhumatta hän antoi julkisuuteen tiedotteen, jossa jo kerrottiin, että tohtori Puntila ei enää osallistu pankin johtokunnan työskentelyyn. Luultavasti hän oli jo silloin ainakin alustavasti ehtinyt puhua presidentin kanssa, joka sittemmin kertoi minullekin, että minkäänlaiset vetoomukset eivät tehonneet Puntilaan.

Pidin Puntilan eroa valitettavana, sillä hän oli pankissa ja johtokunnassa hyvin tärkeä henkilö. Hän oli työteliäs ja taitava rahapolitiikan asiantuntija. Olin Markku Puntilan kanssa läheisessä yhteistyössä yli 17 vuotta, 1974-1991. Koko ajan hän oli lähin avustajani rahapolitiikan hoidossa. Myös Mauno Koivisto oli pääjohtajana ollessaan turvautunut häneen hyvin paljon asioita valmisteltaessa.

Käyntini presidentin luona eroasiassa päättyi siihen, että hän pyysi minua itse muotoilemaan tiedotteen keskustelustamme, sillä olimme yhtä mieltä, ettei asiasta ollut soveliasta järjestää juhlallista tieodotustilaisuutta kysymyksineen ja vastauksineen. Lähtiessäni presidentin linnasta linnanpiha oli taas kerran täynnä toimittajia ja valokuvaajia, jotka välittömästi hyökkäsivät kimppuuni kysyen eroanko vai enkö eroa.

Seuraavana päivänä, 19. marraskuuta, presidentti Koivisto itse tuli julkisuuteen ja varoitti kuvittelemasta, että vakaan markan linja olisi nyt hylätty. Kyse oli vain tilapäisestä tappiosta, josta on jatkettava sitkeästi eteenpäin.

Lähdeaineisto: Rolf Kullberg … ja niin päättyi kulutusjuhla ISBN 951-0-21416-7

Sorsan IV hallitus

https://fi.wikipedia.org/wiki/Sorsan_IV_hallitus

Suomen Pankin johtokunnan jäsen Esko Ollila tuli valtionvarainministeriksi 01.02.1986, kun Ahti Pekkala lähti Oulun läänin maaherraksi.

Harri Holkeri

https://fi.wikipedia.org/wiki/Harri_Holkeri

Nousu pääministeriksi

Holkeri nousi ensimmäiseksi kokoomuslaiseksi pääministeriksi 43 vuoteen vuonna 1987, kun presidentti Mauno Koivisto nosti hänet hallitustunnustelijaksi ohi keskustan, kokoomuksen ja RKP:n kassakaappisopimuksen sen sisällön paljastuttua Koivistolle. Hallitusohjelmassa sovittiin talouspoliittisista uudistuksista, joista käytettiin nimitystä hallittu rakennemuutos. Holkerin hallituksen alkuvaiheessa elettiin taloudessa nousevien osakekurssien, kulutusjuhlan ja kasinotalouden aikaa. 1990-luvun koittaessa talous alkoi ajautua taantumaan ja idänkauppa hiipui. Vuoden 1991 eduskuntavaaleissa pääoppositiopuolue keskusta sai suuren voiton ja Holkeri jättäytyi uuden Esko Ahon hallituksen ulkopuolelle.

Holkeri on Suomen viimeisin pääministeri, joka ei toiminut pääministerikautensa aikana kansanedustajana.

Pääministerinä ollessaan Holkeri herätti julkista kohua suosittelemalla edullista silakkaa hyväksi ruokakalaksi. Keskusta käytti tätä lausumaa vaalimainonnassa häntä vastaan. Klassiseksi lentäväksi lauseeksi muodostui Holkerin kokoomuksen puoluetilaisuudessa vuonna 1990 lausuma ärsyyntynyt kommentti toimittajan kysymykseen hänen mahdollisesta presidenttiehdokkuudestaan vuoden 1994 vaaleissa: "Minä juon nyt kahvia."

Pääministerikautensa päätyttyä Holkeri palasi Suomen Pankkiin ja työskenteli siellä vuoteen 1997 – aina eläkkeelle jäämiseensä saakka. Hän toimi Paasikivi-seuran puheenjohtajana vuosina 1995−2000. Suomen Pankin johtajana toimiessaan Harri Holkeri soitti maailman ensimmäiseksi mainostetun GSM-puhelun 1. heinäkuuta 1991 Radiolinjan järjestämässä avajaistilaisuudessa Helsingissä. Puheluun vastasi Tampereen apulaiskaupunginjohtaja Kaarina Suonio.

Suomi jätti EU jäsenhakemuksen 18.03. 1992

https://www.eduskunta.fi/FI/naineduskuntatoimii/kirjasto/aineistot/eu/suomen-liittyminen-eu/Sivut/default.aspx

Koiviston konklaavi 06.05.1992

https://www.jormajaakkola.fi/

Koiviston konklaavi

https://www.youtube.com/watch?v=jjWF2Bs5sUA

https://kansanmuisti.fi/document/kk-924-2013/

Suomessa tehdyt valtiopetokset

https://www.youtube.com/watch?v=dYXZeR3TtAk

90-LUVUN LAMA - SUOMEN PAHIN TALOUSKRIISI

https://www.youtube.com/watch?v=GBTnaE9SC3g&t=5s

Koiviston konklaavi – SSP-sopimus ja muut salatut sopimukset 22.10.1993

http://kalajokinen.blogspot.com/2017/06/koiviston-konklaavi-ssp-sopimus-ja-muut.html

SU 11.09.2022 Valtiopetos, SSP-sopimus, Aktiv-Hansa-kauppa, murhat ja kidutukset

http://kalajokinen.blogspot.com/2022/09/su-11092022-valtiopetos-ssp-sopimus.html

Vuosi 1992 – Salaiseksi julistettu SSP-sopimus – ns. Koiviston konklaavi https://suomenhistoriaa.blogspot.com/2011/10/vuosi-1992-salaiseksi-julistettu-ssp.html

Pääministeri Esko Aho ja SSP-sopimus

https://e-aho-kalajokiblog.blogspot.com/2023/05/paaministeri-esko-aho-ja-ssp-sopimus.html

Isänmaan Mies Jorma Jaakkola esittää faktat 1990-luvun laman lainvastaisista menettelyistä

https://www.velallistentuki.fi/yleinen-fi/isanmaan-mies-jorma-jaakkola-esittaa-faktat-1990-luvun-laman-menettelyista/

SSP-sopimus 22.10.1993

https://www.youtube.com/watch?v=ZUXRy7336rY

KE 08.01.2020 Mikä on salaiseksi julistettu SSP-sopimus?

http://kalajokinen.blogspot.com/2020/01/ke-08012020-mika-on-salaiseksi.html

Saatatte hämmästyä, sillä Suomi ei taida olla oikeusvaltio?

https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/pelisuomi/278904-saatatte-hammastya-silla-suomi-ei-taida-olla-oikeusvaltio/

Taistelu mafiaa vastaan

https://oikeuslaitosjapoliisi.blogspot.com/2017/07/taistelumafiaa-vastaan-olenperehtynyt.html

Koiviston konklaavi: suomalaisten ryöstäminen ja oikeusmurhat – Suomiko oikeusvaltio?

https://mvlehti.net/2019/07/30/koiviston-konklaavi-ja-suomalaisten-joukko-oikeusmurha-siis-suomiko-oikeusvaltio/

Arsenal Oy:n perustaminen 18.11.1993

Omaisuudenhoitoyhtiö Arsenal Oy on suomalainen yhtiö, joka perustettiin Suomen pankkikriisin aikana 18. marraskuuta 1993 hallinnoimaan Suomen Säästöpankin ongelmaluottoja sekä vakuuksina pankille jäänyttä kiinteistöomaisuutta.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Omaisuudenhoitoyhti%C3%B6_Arsenal

Valtiopetos on tosiasia

Suomen taloudellinen lama 1990-luvun alussa

http://valtuustoaloite.blogspot.com/

Vakaan markan politiikka

Suomi koki 1990-luvun alussa erittäin syvän taloudellisen laman johtuen vakaan markan politiikasta. Talouspolitiikan virheet moninkertaistuivat liberalisoinnin kanssa. Vahvan markan politiikasta tuli tappava myrkky. Presidentti Mauno Koivisto nimitti Suomen Pankin johtajan Harri Holkerin sinipunahallituksen. Hän oli sinipunahallituksen kätilö. Vahvan markan politiikka kirjattiin Holkerin hallituksen ohjelmaan kuten myös Esko Ahon hallituksen ohjelmaan. Kun vahvan markan politiikan aikana rahaa tuotiin keinottelutarkoituksiin, yhteiskunta salli sen tapahtua. Valvojat eivät valvoneet. Rahoitustarkastus laiminlöi tehtävänsä. Lamasyyllisiä löytyy pankkien ohella Suomen Pankista ja Pankkitarkastusvirastosta. Suomen 1990-luvun alun lama oli Suomen poliittisten ja talouden päättäjien aikaansaama.

Koivisto ei toiminut yksin. Hänen sisäpoliittiseen junttaansa kuuluivat Suomen johtokunnan jäsenet Rolf Kullberg, Markku Puntila, Harri Holkeri ja Kalevi Sorsa. Junttaan kuului myös sinipunahallituksen valtionvarainministeri Erkki Liikanen, jonka kardinaalimunaus oli verotuksen keventäminen noususuhdanteessa.

Vahvan markan politiikalla aiheutettiin Suomeen yli 500 000 ihmisen työttömyys. Ylivelkaantuneita oli yli 280 000. Markkinoilta poistettiin n. 60 000 elinkelpoista yritystä ja itsemurhia tehtiin Stakesin tilaston mukaan 14500. Voidaanko puhua kansanmurhasta?

Koiviston konklaavi on valtiopetos?

Tasavallan presidentti Mauno Koivisto kutsui 06.05.1992 tasavallan presidentin linnaan oikeusjärjestelmän edustajia kokoukseen, jossa heitä ohjeistettiin antamaan pankeille suosituimmuusasema riita-asioissa ja syytesuoja niissä johtuvissa asioissa. Kokouskutsu oli Martti Mannisen allekirjoittama ja päivätty 16.04.1992.

Kokouksessa teemoina olivat
1. Tuomioistuinten yhteiskunnallinen vallankäyttö ja riippumattomuus
2. Tuomioistuimen toiminnan arvostelu

Kokouksessa johti puhetta silloinen KKO:n presidentti Heinonen. Palveriin osallistuivat tasavallan presidentti Mauno Koivisto, rouva Tellervo Koivisto, KKO:n presidentti Olavi Heinonen, oikeusneuvos Erkki-Juhani Taipale, oikeusneuvos Per Lindholm, KHO:n hallintoneuvos Pekka Hallberg, kihlakunnantuomari Markku Arponen, ylituomari Olli Karikoski, pormestari Juha Kettunen, Itä-Suomen HO:n presidentti Esko Kilpeläinen, Vaasan HO:n presidentti Erkki Rintala, oikeusneuvos Mikko Tulokas, professori Aulis Aarnio, apulaisprofessori Jukka Kekkonen, erikoistutkija Jyrki Tala, professori Leena Kartio, professori Olli Mäenpää, dosentti Juha Pöyhönen, professori Kirsti Rissanen, professori Kaarlo Tuori, oikeustieteen lisensiaatti Veli-Pekka Viljanen, Antti Kivivuori, professori Jaakko Uotila, kansliapäällikkö Jaakko Kalela, erityisavustaja Martti Manninen ja Ratan johtaja Jorma Aranko.

Suomen perustuslain 2 §:n mukaan tuomiovaltaa käyttävät riippumattomat tuomioistuimet.
KKO:n päätöksistä on todettavissa, että oikeudenkäytön linjaus muuttui Koiviston pitämän tilaisuuden jälkeen pankkeja suosivaksi.

Toukokuun tuomarineuvoston kokous ei ollut ainoa laatuaan. Professori Kekkonen oli – Koivisto-kriittisyydestään huolimatta – erään kokouksen pääalustajana. Tuolloin käsiteltiin lähinnä talousrikoksia ja niiden tutkintaa. Presidentti ei kuitenkaan päässyt paikalle, vaan iltaa isännöi oikeusministeri Matti Louekoski. Lopulta hänellekin tuli kiire, ja emännäksi siirtyi Tarja Halonen.

Iltalehdessä 15.8.2005 Postipankin ex-pääjohtaja Seppo Lindblom tunnustaa syyllisyytensä pankkikriisiin.
Soitin europarlamentaarikko Anneli Jäätteenmäelle ja kysyi ns. Koiviston konklaavista. Jäätteenmäki sanoi ettei hän ole juuri tuohon palaveriin osallistunut, mutta hän on osallistunut vastaaviin palavereihin. Tästä voidaan päätellä, että pankkikriisin ja suuren laman totuuden salaaminen on poliittisesti yhteisesti sovittu salaisuus. Mukana asioiden salaamisessa on kaikki poliittiset puolueet. Oikeuslaitos on alistettu poliittisen valvonnan alaisuuteen. Tästä kirjoitti Lakimiesuutiset lehdessä 2/2002 käräjätuomari Jussi Nilsson.

Asiapaperit salaisiksi

Presidentti Mauno Koiviston presidentin linnassa 6.5.1992 järjestetyn ”tuomarineuvoston” asiakirjat on määrätty salaisiksi Koiviston pyynnöstä ja tasavallan presidentti Tarja Halosen määräyksestä.
- Selvästihän Koivisto halusi vaikuttaa siihen, että oikeuslaitos ei tekisi pankkien kannalta hankalia ratkaisuja, muistaa professori Jukka Kekkonen vuosikymmen takaisen keskustelutilaisuuden ilmapiiristä.
Myös professori Heikki Ylikankaan mukaan Linnan tilaisuuden tarkoituksena oli koolle kutsuttujen arvovallalla painostaa Korkein Oikeus tekemään Koivistolle mieleinen ratkaisu pankkeja koskevassa asiassa. Koiviston palaverissa linjattiin pankkikriisiin liittyvä oikeuskäytäntö pankkeja suosivaksi ja velallisia tainnuttavaksi. Terveetkin pienyritykset olivat pankeille lainsuojatonta riistaa. Luotot pantiin kerralla maksuun, vakuudet rosvottiin laillisesti pankeille, jotka realisoivat ne päivän hintaan ja kirjasivat voitot hyväkseen.

Jos Koiviston seminaari kestäisi päivänvalon niin miksi asiakirjat on pitänyt julistaa salaisiksi.

Salaiseksi julistettu SSP-Sopimus

Suomen Säästöpankki-SSP Oy:n pilkkomissopimus solmittiin 22.10.1993 Suomen valtion ja neljän ns. ostajapankin (SYP, KOP, Osuuspankit ja Postipankki) välillä. Tässä salaiseksi julistetussa sopimuksessa sovittiin toimialakohtaiset listaukset yrityksistä, jotka tullaan viemään konkurssiin, sekä määriteltiin kaatamisperusteet luottomäärien ja asiakkuuksien pohjalta. Jos asiakas toimi joillakin seuraavista toimialoista, niin pankeille annettiin vapaus poistaa yritys markkinoilta ja laittaa saatavansa valtion avoimeen pankkitukipiikkiin: kiinteistösijoittaminen ja kiinteistösijoittamiseen verrattava kiinteistötoiminta, muu sijoittaminen, rakentaminen, vähittäiskauppa, hotelli- ja ravintolatoiminta, vapaa-aikatoiminta. SSP-sopimus solmittiin pääministeri Esko Ahon hallituksen toimesta. Valtionvarainministerinä toimi Iiro Viinanen ja kauppa- ja sisäministerinä Mauri Pekkarinen. Nämä kolme ministeriä muodostivat valtioneuvoston ”sisäpiirin”. Suomen 1990-luvun pankkikriisissä ja suuren lamassa toteutettiin Suomen historian suurin omaisuuden ryöstö. Liituraitojen jäljiltä jäi kitumaan 280 000 elinkautista lumevelkavankia, joista 14 500 valitsi lopullisimman ratkaisun. Katkeraa kansaa kasvaa jo kahdessa sukupolvessa.

”Tyhminkin pankinjohtaja tajusi Esko Ahon luvanneen ilmaista rahaa”

Keski-Pohjanmaan Säästöpankin johtaja Korpela sanoi Seuralehden haastattelussa 15.11.2002, että ”katkaisimme rahoitusneuvottelut kaikkien vaikeuksissa olleiden yritysten kanssa. Tajusimme, että turha on keskustella ongelma-asiakkaan kanssa, koska valtio maksaa pankin luottotappiot”.

MOT-ohjelmassa 29.11.1999 saman pankin isännistöä 15 vuotta johtanut toimitusjohtaja Antti Ojala sanoo näin: ”Suoraan voin sanoa, että Suomen Säästöpankki ajoi yrityksiä nurin saadakseen omaan käyttöönsä, omien vakuuksien, oman varallisuutensa paikkaamiseksi pankkitukea avatusta valtion piikistä. Voidaan vetää suora johtopäätös, että ongelma-asiakkaat oli pankille riski, mutta tässä poistu kerralla riski ja oma vakavaraisuus parani”.

Pankit puhdistivat mahdolliset ja epävarmat saatavansa pankkituen avulla ja samalla poistettiin markkinoilta 60 000 elinkelpoista yritystä, jotka olisi voitu pelastaa kohdistamalla pankkituki suoraan yrityksille. Samalla aiheutettiin puolen miljoonan työttömän armada Suomeen. Suomen valtio oli pankeille varmempi maksaja kuin talousvaikeuksissa ollut yrittäjä. Siksi terveitäkin yrityksiä kaadettiin surutta. Konkursseissa kärsivät eniten yritysten omistajat, joilta katosi tällä tavalla heidän elämäntyönsä, ihmisarvonsa ja omaisuutensa. Luonnollisesti menettelystä kärsivät heidän läheisensä, sukulaisensa, tuttavansa, takaajansa, yrityksen työntekijät, toiset yritykset, tavarantoimittajat, yhteistyökumppanit sekä kunnat, jotka menettivät verotuloja. Kerrannaisvaikutukset olivat valtavat.

Kera Oy:n ruumiinpesuryhmä

Kera Oy:ssä perustettiin Helsingin Sanomien mukaan ns. ruumiinpesuryhmä, jonka tehtävänä oli pelastaa ns. Kera Oy:n rahoittamat ongelmayritykset ja muuten minimoida tappiot. Tappioiden minimointiin liittyi kilpailevien yritysten markkinoilta poistaminen yhdessä pankkien kanssa. Kera Oy:n ruumiinpesuryhmä toimi varatoimitusjohtaja Seppo Arposen alaisuudessa ja sitä johti kehityspäällikkö Veikko Anttonen. On syytä epäillä, että asiasta olivat tietoisia KTM:n yrityskehitysosasto, johtaja Olavi Änkö ja hallitusneuvos Sakari Arkio sekä KTM:n kansliapäällikkö Matti Wuoria.

Talonrakennusalalla kysyntä romahti vuoden 1989 14 000 talopaketista vuoden1995 2900 talopakettiin. Ylikapasiteettia muodostui rajusti. Vuoden 1992 tilinpäätöksien mukaan Suomen Taloteollisuuden tulos oli 80 miljoonaa markkaa miinuksella ja vierasta pääomaa oli 214 miljoonaa markkaa, Honkarakenne Oy oli miinuksella 30 miljoonaa ja vierasta pääomaa oli 242 miljoonaa markkaa, Pyhännän Rakennustuote Oy oli miinuksella 20 miljoonaa markkaa ja vierasta pääomaa oli 100 miljoonaa markkaa. Alavieskan Puurakenne Oy oli Suomen kolmanneksi suurin talotehdas, jonka tappio oli vuonna 1992 vain miljoona markkaa tappiolla ja vierasta pääomaa oli 36 miljoonaa markkaa.

Kera Oy:ssä päätettiin poistaa markkinoilta Alavieskan Puurakenne Oy, koska sillä oli vähiten velkaa eikä sillä ollut vahvoja taustavoimia, koska se oli vasemmistotaustainen perheyritys. Alavieskan Puurakenne Oy joutui velkasaneeraukseen ja velkasaneeraus keskeytettiin vastoin tehtyjä sopimuksia.

Pankit pelastettiin ja rikollisille annettiin syytesuoja. Määrättyjen alojen ylikapasiteetti tuhottiin laittamalla yli 48 000 yritystä rikollisesti konkurssiin ja yrittäjistä tehtiin rikollisia oikeuden väärillä päätöksillä. Heidät asetettiin elinkautiseen velkavankeuteen oikeuden väärillä päätöksillä. Yli 11 500 yrittäjää teki itsemurhan. He eivät voineet saada oikeutta, koska Suomessa ei ole perustuslakituomioistuinta. Oikeuslaitos on Suomessa asetettu poliittiseen valvontaan.

Perustuslakituomioistuin

https://fi.wikipedia.org/wiki/Perustuslakituomioistuin

PE 12.01.2024 Taidenäyttelyni

 

Raution tohtorit ovat saaneet taidenäyttelyssäni kauniit siniset kehykset. Useimmat ihmiset pitävät sinisestä väristä. Sininen yhdistetään luottamukseen, muista huolehtimiseen, uskottavuuteen, valtaan, vakavuuteen, luovuuteen, fyysiseen energiaan sekä sydämellisyyteen Sininen edustaa luotettavuutta ja voimaa, mutta samalla myös vakauttaa ja rauhoittaa. Siniseen väriin liitetään yleviä tunteita ja sen sanotaankin edustavan menestystä sekä auktoriteettia.

Tämä puusta valmistettu, ihastuttavan sinisävyinen kehys on todellinen katseenvangitsija, joka antaa muotokuvapiirrokelle ilmeikkään reunuksen. Kehyslista on 12 mm leveä ja 20 mm syväl

KE 10.01.2024 Taidenäyttelyni on avoinna kutsuvieraille

http://kalajokinen.blogspot.com/2024/01/ke-10012024-taidenayttelyni-on-avoinna.html

Taidenäyttelyni historiikit

http://kalajokinen.blogspot.com/2023/04/taidenayttelyni-historiikit.html

Taidenäyttelyni Rautio-viikolla 2023 ei toteutunut monista eri syistä johtuen.

PE 10.11.2023 Kalajoen Sataman historiaa

http://kalajokinen.blogspot.com/2023/11/pe-10112023-kalajoen-sataman-historiaa.html

KE 18.10.2023 Rahjankylän historiaa ja vähän laajemminkin

http://kalajokinen.blogspot.com/2023/10/ke-18102023-ne-jotka-eivat-muista.html

PE 20.10.2023 Vasankarin historiaa

http://kalajokinen.blogspot.com/2023/10/pe-20102023-vasankarin-historiaa.html

SU 22.10.2023 Kalajoen kirkkojen historiaa

http://kalajokinen.blogspot.com/2023/10/su-22102023-kalajoen-kirkkojen-historiaa.html

MA 23.10.2023 Kalajoen Mehtäkylän historiaa

http://kalajokinen.blogspot.com/2023/10/ma-23102023-kalajoen-mehtakylan.html

TI 24.10.2023 Kalajoen Pitkäsenkylän historiaa

http://kalajokinen.blogspot.com/2023/10/ti-24102023-kalajoen-pitkasenkylan.html

KE 25.10.2023 Kalajoen Käännänkylän ja jokivarren historiaa

http://kalajokinen.blogspot.com/2023/10/ke-25102023-kalajoen-kaannankylan-ja.html

TO 26.10.2023 Kurikkalan kylän historiaa ja Siiponjoki

http://kalajokinen.blogspot.com/2023/10/to-26102023-kurikkalan-kylan-historiaa.html

PE 27.10.2023 Kärkisen kylän tätä päivää ja historiaa

http://kalajokinen.blogspot.com/2023/10/pe-27102023-karkisen-kylan-tata-paivaa.html

MA 30.10.2023 Typpön kylän historiaa

http://kalajokinen.blogspot.com/2023/10/ma-30102023-typpon-kylan-historiaa.html

MA 06.11.2023 Raution Ylipään kylän historiaa

http://kalajokinen.blogspot.com/2023/11/ma-06112023-raution-ylipaan-kylan.html

KE 08.11.2023 Raution Alapään kylän historiaa

http://kalajokinen.blogspot.com/2023/11/ke-08112023-raution-alapaan-kylan.html

Kiitän Heikkiä ja Ivania vierailusta taidenäyttelyssäni. Kalajokiseudun päätoimittaja torjui näyttelykutsuni. Siksi kutsu ei ole enää voimassa enkä esitä uutta kutsua Kalajokiseutu-lehdelle.

KE 10.01.2024 Taidenäyttelyni on avoinna kutsuvieraille

 Olen saanut taidenäyttelyni esittelykuntoon. Rakennusten pienoismalleille on nyt esittelypöydät. Eilen tuli Ruotsista tilaamani kehykset maalauksille ja piirroksille. Taidenäyttelyyni pääsee tutustumaan vain kutsun perusteella, koska taidenäyttelyni sijaitsee kodissani pienessä yksiössä ja tilaa on vain kahdelle kutsuvieraalle kerrallaan.

Taidenäyttelyssä on esillä n. 100 maalausta ja piirrosta sekä 22 rakennusten pienoismallia. Kaapissa on vielä 50 maalausta lisää ja 2 rakennusten pienoismallia. Kaikkiin on kirjoitettu historiikit. Taidenäyttelyssä esitellään Raution, Kalajoen ja Suomen historiaa vuodesta 1323 nykypäivään asti. Historiaa olen kirjoittanut n.7000 blogikirjoitusta ja niissä on tekstiä n. 20 000 sivua. Lisäksi olen kirjoittanut muistitikuille tekstiä n. 10 000 sivua. Tavoitteeni on tehdä jokaisen taideteoksen viereen A4-kokoinen esittely taideteoksesta tämän vuoden loppuun mennessä. Vielä puutuu osasta maalauksista kehykset. Taidenäyttely täydentyy vielä koko ajan. Taidenäyttelyni on myös minun 75-vuotisnäyttely. Täytän 75 vuotta vuonna 2025 jos Jumala suo elinpäiviä siihen saakka. Kalajoki täyttää 500 vuotta vuonna 2025.

Tässä kuvia taidenäyttelystäni

Taidenäyttelyni on Erkki Ahon taidenäyttely ja se sisältää valtiopetoksen tekijöiden muotokuvat, joilla on oma näyttävät kehykset sekä PR-talojen konkurssien rikollisten muotokuvat. He ovat saaneet syytesuojan, mutta taidenäyttelyssäni he pääsevät esille kullatuin kehyksin. Raution tohtorit ovat saaneet upeat siniset kehykset.

Viimeisimmät taideteokset taidenäyttelyssäni ovat varatuomari Paavo M. Petäjästä muotokuvapiirros sekä saattohoitajaksi tunnistamme KTM Jouni Remeksestä muotokuvapiirros. Suomi ei ole oikeusvaltio ja valtiopetosta yritetään kaikin keinoin salata samoin PR-talojen rikollisia konkursseja.

Varatuomari Paavo M. Petäjä

KTM Jouni Remes

PE 29.12.2023 Suomi ei ole oikeusvaltio

http://kalajokinen.blogspot.com/2023/12/pe-29122023-suomi-ei-ole-oikeusvaltio.html

LA 30.12.2023 Suomi on palautettava takaisin oikeusvaltioiden joukkoon

http://kalajokinen.blogspot.com/2023/12/la-30122023-suomi-on-palautettava.html

Valtiopetos ei vanhene koskaan ja lisäksi ulosotto pitää muut rikokset avoimena.

TI 09.01.2024 Onko kysymyksessä kartelli ja korruptio?

 

Tavalliset kansalaiset ja yritykset Suomessa ovat kärsineet kohtuuttoman korkeista sähkön hinnoista. Suomessa toimii noin 80 sähköyhtiötä. Suurin osa omistajista on joko kuntia tai kaupunkeja. Energiayhtiöstä neljätoista suurinta kattaa noin 70 % koko maan toiminnasta. Mistä nämä yhtiöt tietävät myydä sähköä tiettyyn hintaan? Mikä on hinnoitteluperuste?

Sähköyhtiöt kertovat , että sähkön hinta määräytyy kysynnän ja tarjonnan perusteella. Eurooppalaisilla sähkön vuorokausimarkkinoilla, joihin Suomikin kuuluu, sähkön markkinahinta eli pörssihinta muodostetaan marginaalihinnoittelun periaatteen mukaisesti kysyntä- ja tarjouskäyrien leikkauspisteessä.

Elinkeinoministeriön Energiaosasto toimii energiapolitiikan tekijänä ja ilmastopolitiikan valmistelijana. Suomen energiapolitiikalla on kolme peruslähtökohtaa: energia, talous ja ympäristö. Tämä tarkoittaa energian saatavuuden ja kilpailukykyisen hinnan turvaamista sekä kasvihuonekaasupäästöjen hillitsemistä.

Energiaosaston vastuulla on energiamarkkinoiden ja toimitusvarmuuden kehittäminen, uusiutuvan energian, energiateknologian ja energiatehokkuuden edistäminen sekä ydinenergia. Osastolle kuuluu myös päästökaupan toimeenpano sekä ilmastopolitiikan kansallisen valmistelun ja toimeenpanon yhteensovittaminen.

Valtioneuvosto nimitti 21.11.2019 VTM Riku Huttusen työ- ja elinkeinoministeriön energiaosaston osastopäälliköksi viiden vuoden määräajaksi 1.1.2020–31.12.2024. Huttunen jatkaa virassa, jossa hän aloitti ensimmäisen kerran 1.1.2015.

Ennen nykyistä virkaansa Huttunen toimi Energiaviraston ylijohtajana vuosina 2011–2014. Sitä ennen hän oli vuosina 2005–2011 kaupallisena neuvoksena, erityisasiantuntijana, teollisuusneuvoksena ja vt. osastopäällikkönä kauppa- ja teollisuusministeriössä (1.1.2008 alkaen työ- ja elinkeinoministeriö). Huttusella on työkokemusta myös Suomen Brysselin EU-edustustosta ja Valtion taloudellisesta tutkimuskeskuksesta.

Fingrid Oyj on suomalaisten kantaverkkoyhtiö: omistajina ovat Suomen valtio ja suomalaiset eläkeyhtiöt. Tehtävämme on turvata yhteiskunnassamme varma sähkö kaikissa tilanteissa sekä edistää puhdasta, markkinaehtoista sähköjärjestelmää.

Sähkön hinta muodostuu kolmesta osasta: sähkön verkkopalvelun hinnasta, sähköenergian hinnasta ja veroista. Yleensä jokainen osa muodostaa noin kolmanneksen sähkön kokonaishinnasta. Hintojen osuudet voivat vaihdella sähkön käyttöpaikan ja kulutuksen perusteella.

Mistä muodostuu sähköenergian hinta ja millaisiin laskelmiin hinta perustuu ja kuka valvoo ja hyväksyy sähköenergian hinnan? Pitäisikö sähköverkot kansallistaa jotta sähkön hinta Suomessa saataisiin kohtuulliseksi? Nyt ollaan asian ytimessä? Toimiiko Suomessa sähkömafia Elinkeinoministeriön valvonnassa ja onko elinkeinoministeriön virkamiehiä ja ennen kaikkea energiaosaston virkamiehiä syytä epäillä korruptiosta?

Monet sähköyhtiöt perineet ylihintaa

https://yle.fi/a/3-5756593

Kuluttajansuojalaki

https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1978/19780038

Miksi kuluttajansuojalaki ei koske sähkön myyntiä?

PE 05.01.2024 Suomessa on hyvä presidenttiehdokkaat

 

Suomessa on hyvät presidenttiehdokkaat. Useimmat ehdokkaat ovat puolueiden asettamia ja siksi pienpuolueiden ehdokkailla ei ole mahdollisuuksia tulla valituksi. Vihreiden Pekka Haavisto on asettunut valitsijayhdistyksen ehdokkaaksi, koska Vihreiden ehdokkaana hänellä ei olisi ollut mahdollisuuksia tulla valituksi.Suomessa on muodostunut perinteeksi että kaksi toisen kierroksen ehdokasta on toinen porvarillisesta rintamasta ja toinen vasemmistolaisesta rintamasta. Jutta Urpilainen ei ole saavuttanut edes oman puolueensa äänestäjien kannatusta ja kilpailee äänimäärissä Vasemmistoliiton Li Anderssonin kanssa. SDP:le nämä presidentivaalit on katastrofi. SDP:n äänestäjistä suurin osa on Pekka Haaviston takana. Olli Rehnillä on Keskustan ehdokkaana ja kärsii siitä, koska Keskustan kannatus on n.10 %. Siksi hänen äänimääränsä ei riitä toiselle kierrokselle.

Toisen kierroksen paikoista kilpailevat Kokoomuksen Alexander Stubb ja valitsijayhdistyksen Pekka Haavisto. Kokoomuksen Alexander Stubb on vahvimmin kiinni toisen kierroksen paikassa. Toisesta paikasta kilpailevat Pekka Haavisto ja perussuomalaisten Jussi Halla-aho. Perussuomalaisten kannatus on nousussa ja Jussi Halla-ahon kannatus on nousussa. Jussi Halla-aho on onnistunut televisioiduissa vaalitenteissä erinomaisesti. Media ja toimittajat yrittävät parhaan kykynsä mukaan mollata Jussi Halla-ahoa ja luoda negatiivista kuvaa Jussi Halla-ahosta. Some on Jussi Halla-ahon puolella. Vaatii todella onnistunutta vaalikampanjaa jotta Jussi Halla-ahon kannatus nousee yli 20 %:n ja Jussi Halla-aho pääsee toiselle kierrokselle. Vastus on todella kova jopa ylivoimaisen kova.

Olen tavannut kaikki kolme presidenttiehdokasta. Jussi Halla-aho on näistä ehdokkaista mielestäni kakkein luotettavin. Alexander Stubb on helposti lähestyttävä samoin kuin Pekka Haavisto. Sama kuka näistä kolmesta valitaan Suomen presidentiksi niin Suomi saa hyvä presidentin. Kuitenkin on pieniä vivahde-eroja politiikassa. Toivoisin perussuomalaiselta puolueelta ja puolueen kansanedustajilta aktiivisempaa otetta käynnissä olevaan presidentinvaaliin. Perussuomalaisten puoluesihteeri Vuorenpää onnistui tv-haastattelussaan mielestäni erittäin hyvin

Ylen aamussa ennakoidaan illan presidentinvaalitenttiä. Perussuomalaisten ehdokkaan Jussi Halla-ahon vaaliteemoista on keskustelemassa vaalipäällikkö, perussuomalaisten puoluesihteeri Harri Vuorenpää.

https://areena.yle.fi/1-67541774

Halla-aho valittiin presidentinvaaliehdokkaaksi: Jussi pitää kampanjansa avauspuheen

https://www.youtube.com/watch?v=OPEs69iYwL8&t=240s

Jussi Halla-ahon 2024 uuden vuoden puhe

https://www.youtube.com/watch?v=pMb7dAR0Lss

Jussi Halla-aho: puhe ukrainaksi Ukrainan parlamentin istunnossa Kiovassa 2023-11-25

https://www.youtube.com/watch?v=gcTzfeN0xUc&t=201s

Ennuste: Näin hurjan ylivoimaisella todennäköisyydellä Stubb valitaan presidentiksi

https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/3769944a-64ab-40fd-9ad5-6125392002a4

Perussuomalaisten Jussi Halla-ahon kannatus on ensimmäisellä kierroksella ennusteen mukaan 12,1 prosenttia ja keskustan ja valitsijayhdistyksen ehdokkaan Olli Rehnin kannatus 11,7 prosenttia. ''

Pääkirjoitus: Voisiko Halla-aho pudottaa Haaviston tai Stubbin toiselta kierrokselta?

https://www.iltalehti.fi/paakirjoitus/a/ae422d6e-4a4c-4324-a662-481d0ae4ac5a

Tasavallan presidentin vaalin ensimmäiseen kierrokseen on aikaa alle neljä viikkoa.

Varsinainen vaalipäivä on sunnuntaina 28. tammikuuta. Ennakkoäänestys alkaa keskiviikkona 17. tammikuuta.

Kuusi vuotta sitten ensimmäisellä kierroksella annettiin hieman yli kolme miljoonaa ääntä. Yli puolet äänioikeuttaan käyttäneistä äänesti ennakkoon – samoin käynee nytkin.

Vaalin ensimmäisen kierroksen ratkaisevat käänteet ovat siis lähellä.

Todennäköisin vaihtoehto on, että Alexander Stubb (kok) ja valitsijayhdistyksen ehdokas Pekka Haavisto jatkavat toiselle kierrokselle. Jommastakummasta tullee tasavallan presidentti.

Rauhallisesti argumentoivan Halla-ahon kannatus on joka tapauksessa nousussa.

Perussuomalaisen ehdokkaan kaikki kannatus ei välttämättä tule näkyviin suosiomittauksissa.

Haavisto tarvitsee leijonanosan demariäänestäjien tuesta pysyäkseen Halla-ahon edellä. Todennäköisesti hän myös saa sen. SDP:tä kannattavat suomalaiset tiedostavat sen, että Urpilaisen äänestäminen johtaisi helposti lopputulokseen, jossa toisella kierroksella kohtaisi kaksi porvarillista ehdokasta.

Paradoksi tosin on sekin, että Haavisto on monessa suhteessa porvarillinen ehdokas, vaikka häntä punavihreäksi herkästi kutsutaan.

Jännitettävää henkilövaalissa riittää aina.

Tutkija: Tammi­kuun yllätys mahdollinen presidentin­vaaleissa – ”Haavisto saa juosta ihan täysillä maali­viivalle saakka”

https://www.is.fi/politiikka/art-2000010095733.html

Tutkijat ovat kahta mieltä siitä, voiko presidentinvaalien kärkikolmikossa tapahtua vielä toisen kierroksen asetelmat mullistava muutos.

EDUSKUNNAN puhemiehen Jussi Halla-ahon (ps) kannatus on ollut nousussa viimeisimmissä presidentinvaalien kannatuskyselyissä. Ilta-Sanomien Taloustutkimuksella teettämässä kyselyssä 15 prosenttia suomalaisista piti Halla-ahon ulkopoliittisia näkemyksiä luotettavimpina.

– Halla-ahon kannatus saattaa olla yksi paikka, josta tulee tammikuun yllätys. Jos hän pystyy mobilisoimaan ensimmäisellä kierroksella koko porukan, joka äänestää eduskunta­vaaleissa perussuomalaisia, se on aika liki, että se riittää toiselle kierrokselle, arvioi Eduskunta­tutkimuksen keskuksen johtaja Markku Jokisipilä.

Jos Halla-aho saa päälle vielä toisten puolueiden konservatiivisesti ja maahanmuutto­kriittisesti ajattelevien kannattajien äänet, silloin yllätys voi realisoitua, pohtii poliittisen historian professori Jokisipilä.

Perussuomalaisten kannatus on yhä viimeisimmissä mittauksissa lähes 18 prosenttia, eikä kannatuksen romahduksesta ole näkynyt merkkejä. Halla-aho ei ole hallituksen ministeri, joten hän on hieman syrjässä hallitukseen liittyvästä kriittisestä talouspoliittisesta keskustelusta.

– Perussuomalaiset ovat taitavia viimeisten viikkojen kirijöitä vaaleissa silloin, kun vaalien aiheet heidän äänestäjiään heitä kiinnostavat. Eduskunta­vaaleissa heidän nousunsa on ollut nyt neljä kertaa peräkkäin aika huimaa, Jokisipilä huomauttaa.

Puoluekanta ei ratkaise presidentinvaaleja: moni taktikoi ja hyppää voittajan kelkkaan

https://yle.fi/a/74-20067831

Pekka Haavisto saa kannatusta yli puoluerajojen. SDP:n Jutta Urpilaisen kannatus on huomattavasti pienempi kuin demareiden suosio.

Presidenttitentissä Jussi Halla-aho – Ydinaseet oleellinen osa Natoa, ei ajankohtainen Suomessa

https://areena.yle.fi/1-67348084

Erkin kommentti: Jussi Halla-aholla oli henkinen yliote haastattelijaan. Tilanne oli mielestäni hiukan koominen. Haastattelija oli minulle tuntematon suuruus Matti Koivisto. Lisäksi asiantuntijat, mielipiteen muokkaajat ja puheen suomentajat Matti Pesu ja Jenni Karimäki, jotka oli studioon hankittu. eivät varmasti ole koskaan äänestänyt perussuomalaisia ja heistä paistoi läpi tämä asia. He inhosivat perusuomalaisia. Heidän ”asiantuntijakommentit” vaikuttivat syystäkin koomisilta.

Iltalehti on presidenttiehdokkaansa valinnut ja siksi Iltalehden toimittajan Hanna Gråsten-Lahtisen juttu Halla-ahon vaalitentistä keskittyy mitättömään asiaan ja on enemmänkin Halla-ahoa rienaava kuin asiallinen kirjoitus.

Halla-aho paljasti Ylellä syyt rikosilmoitusten tekemiselle

https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/a08912ae-25fe-484b-b7e6-5d9450de5e38?utm_medium=Social&utm_source=Facebook#Echobox=1704400470

Iltasanominen toimittajan Mika Lehdon juttu keskittyi myös Halla-ahon leimaamiseen negatiivisella juttu. Rikosilmoituksen tekeminen katsotoaan yleisesti negatiiviseksi asiaksi ja sillä yritetään mustamaalata presidenttiehdokasta ja tehdä hänestä lapsellinen kuva. Iltasanomien toimittajalla oli selkeä tavoite luoda negatiivisa kuvaa Halla-ahosta.

Halla-aho kommentoi tekemiään rikos­ilmoituksia Ylellä

https://www.is.fi/politiikka/art-2000010099406.html

Kansanedustaja pöyristyi Halla-ahon ajatuksesta – ”Erittäin vaarallista”

https://www.is.fi/politiikka/art-2000010098046.html

Ilta-Sanomien uutisointi Halla-ahosta on kauttaaltaan negatiivista. Esimerkkinä toimittaja Heini Särkän juttu.

Ylen toimittajan Päivi Lakan uutisointi Halla-ahon vaalitentistä keskittyi tuomaan esille epäilyttäviä asioita presidenttiehdokas Halla-ahosta. Toimittaja Päivi Lakka haluaa tikulla kaivaa tunkioksi näkemäänsä epäolennaista asiaa.

Analyysi: Jussi Halla-aho ei pääse eroon vanhoista kirjoituksistaan - Näin ulostulot muuttuisivat, jos hänestä tulisi presidentti

https://yle.fi/a/74-20067832

MVV3 on keskittynyt tekemään positiivisia juttua presidenttiehdokkaista. Ainoastaan presidenttiehdokas Jussi Halla-ahosta tuodaan esille mahdollisesti negatiivisia tunteita herättäviä asioita kuten toimittajien Iris Silanderin ja Terhi Rommon juttu osoittaa

Jussi Halla-aho kertoo tehneensä nuorena väärän valinnan: "Tyhmä päätös"

https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/jussi-halla-aho-kertoo-tehneensa-nuorena-vaaran-valinnan-tyhma-paatos/8829350#gs.35g3xg

Ylen toimittajille on kristallin kirkas negatiivinen asenne presidenttiehdokas Jussi Halla-ahoon.

Ykkösaamu: Jussi Halla-aho servaa ylen toimittajan

https://www.youtube.com/watch?v=C5Zs8wnWNiY

Jussi Halla-ahon imagokuvaan pyritään vaikuttamaan myös Ylen sketsien avulla.

Pelimies - Jussi Halla-aho lääkärinä

https://www.youtube.com/watch?v=bKU4nKuVStc