Katsoin videon jossa henkilö yritti haastatella valtionvarainministeri Riikka Purraa Ylivieskassa Oulaskankaan yöpäivystyksen lopettamisesta. Asia näytti olevan kiusallinen asia Riikka Purralle. Hän perusteli asiaa siten, että esitys oli virkamiesesitys, jonka hallitus hyväksyi.
Kyllä ministeri on vastuussa siitä mitä hallitus päättää. Mielestäni hallitus teki siinä virheen, kun se otti hyvinvointialueilta sairaaloiden yöpäivystysten lopettamisen omaan päätösvaltaansa. Silloin hallitus on siitä vastuullinen. Tiedä mistä päätät ja mitkä ovat sen seuraukset. Hyvinvointialueet saavat valinnanvapauden siinä, että rikkovat ne perustuslakia vai tavallista lakia. Pääministeri Petteri Orpo julistaa, että terveyskeskukset eivät ole kriisissä – kyse on opposition propagandasta. Kuka enää uskoo Petteri Orpoa? Missä on Petteri Orpon luotettavuus ja rehellisyys?
On luonnollista, että oppositio käyttää tätä lainvastaista tilannetta poliittisesti hyväkseen. On syytä epäillä, että hyvinvointialueiden päätökset sairaaloiden yöpäivystysten lopettamisesta ovat hallintolain 31§ ja 45 §:n vastaisia.
On jo aika tunnustaa, että Sote-ratkaisu on susi ja hyvinvointialueet tulee lopettaa. Erikoissairaanhoito on siirrettävä Suomen valtion vastuulle. Suomeen on perustettava n. 100 pientalousaluetta, joiden hallinnot yhdistetään yhdeksi pientalousalueen hallinnoksi, mikä ottaa vastuun sairaalaverkon ylläpitämisestä Päätöksenteon tulee olla lähellä kansalaista ja sairaalapalvelut lähietäisyydellä. On otettava huomioon vanhusväestön määrän lisääntyminen ja kunniallinen vanhuus läheisten omaisten seurassa. On turha järjestää aluevaltuustovaaleja kun ne elimet eivät päätä mistään vaan kuluttavat kansalaisten veroäyrejä. Pidän pipipäinä niitä henkilöitä, jotka asettuvat ehdokkaiksi aluevaltuustovaaleihin. On järkyttävä iso virhe palkata hyvinvointialueille yli 600 kallispalkkaista johtajaa ja kalliin aluehallinnon. Sairaat eivät tarvitse johtajia eivätkä aluehallintoa vaan parantavia hoitajia ja lääkäreitä.
Allekirjoitin vetoomuksen Oulaskankaan yöpäivystyksestä
https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/14659
Allekirjoita sinäkin!
Pohde aloittaa yt-neuvottelut – taustalla kuohuntaa herättänyt sairaalapäätös
https://www.hs.fi/suomi/art-2000011008817.html
Kallan matkailun historiaa
Hugo Päiviö Rahja s.15.06.1926 – k.10.03.1980 Kalajoella oli jo nuorena hyvin innokas yrittäjä mm. rakentaen ja rakennuttaen jäkälälaatikoita ja ollen itse jäkälänpoiminnan välittäjänä. Iän karttuessa hän lähti serkkupoikansa kanssa traktorilla puutavara-ajoon pohjoisen savotoille. Ajokortin saatuaan erikoisluvalla, traktori vaihtui kuorma-autoon. Hän oli perustamassa veljensä kanssa huolintaliikettä Rahjan satamaan. Huolintaliikkeestä osuutensa myytyään hän perusti maansiirtoyrityksen. Hänellä oli useampia maansiirtokoneita ja kuorma-autoja, työmaitten ollessa hyvin laajalla alueella Pohjois- ja Itä-Suomessa.
Avioiduttuaan hän rakennutti kodin Rahjaan Uunimäelle. Seuraavana syksynä hän myi maansiirtoyrityksen ja rakensi minkkitarhan ja viereen rehusekottamon ja jäähdyttämön. Päiviö oli idearikas ja hänellä oli aina suunnitteilla jotakin uutta.
Meri ja Kallan karit houkuttelevia, ja niinpä Kallan Matkailu Ay perustettiin. Yhtiökumppaniksi hän sai kalajokisen opettajan Veikko Sipilän. Päiviöllä itsellään oli tarvittava pätevyys turistien kuljettamiseen ja niinpä he ostivat Saimaalta ”vesibussin” ja näin alkoi liikenne 1966 , ensin Rahjan satamasta Maakallaan ja vuoden kuluttua välillä Hiekkasärkät- Maakalla. Alus ei ollut oikein merikelpoinen, olihan se tehty järviolosuhteisiin, ja jo samana syksynä se myytiin pois. Kalajokinen veneveistämö rakensi uuden aluksen, joka sai nimekseen ”Kalla II” ja liikenne jatkui jo seuraavana kesänä. Parin kesän jälkeen yritys siirtyi kokonaan Päiviölle ja jatkui perheyrityksenä. Aluskanta lisääntyi, tuli ”Kalla III ” Kajaaniin Oulunjärvelle ja ”Kalla IV” jakoi Kalajoella. Päiviön kuoleman jälkeen vuonna 1980 pojat jatkoivat yritystä Oy-muotoisena ja aluskanta vaihtui puisesta rautaan ja alumiiniin, alukset olivat nimeltään Kallatar ja Kalla Star. Myöhemmin mukaan ovat tulleet myös hinaajat. Hinaajien myös liikenne ulottuu Itämerelle saakka.
Maakalla Yle Areena Päiviö Rahja
https://areena.yle.fi/1-1170402
Perämerellä, noin kuudentoista kilometrin päässä Kalajoen kaupungin rantaviivasta, sijaitsee kaksi saarta, joita hallitsevat kalastajat. Ihan kirjaimellisestikin, sillä vuonna 1771 Ruotsin kuninkaan säätämän lain mukaan Kallankarien asioista päättää karikokous. Saarten itsehallinto on tarkoittanut muun muassa sitä, että saarelaisten mukaan Kallankarit eivät liittyneet
Baba Lybeck työskenteli nuoruudessaan Kallan matkailun palveluksessa
Baba Lybeck
https://fi.wikipedia.org/wiki/Baba_Lybeck
Baba Lybeck on kirjailija Tito Collianderin tyttären tytär.
Suomenruotsalainen
kirjailija Tito
Colliander,
kosmopoliitti, humanisti ja kristitty on spontaanisti toteuttanut
kirjailijaviettinsä toteutusta. Sattuvin luonnehdinnoin hän saa
elämään erilaiset ihmiset ja miljööt: lapsuutensa huvilat Oulun
kylässä, vallattoman Viipurin, Terijoen kansainvälisen
huvilayhdyskunnan, sotavuosien ja vallankumouksen Pietarin, ikuisen
Rooman, valloittavan Pariisin… On sanottu, että Collianderin kotia
ovat maailman kaikki kaupungit.
Vuoden
ajan Colliander perheineen on asunut Kalajoellakin, Hilmanhotellissa.
Collianderit saapuivat keväällä 1944 – sodan vielä jatkuessa –
ja lähtivät maaliskuun lopulla 1945. Myöhemminkin he ovat
muistaneet kalajokisia tuttaviaan käynneillään. Asettuessaan
asumaan Hilmanhotelliin Tito
Colliander oli
jo varsin tunnettu kirjailija. ”Ristisaatto” oli Collianderin
1930-luvun läpimurtoteos, se nosti hänet suomenruotsalaisten
prosaistien kärkijoukkoon. Se oli ensimmäinen romaani, jossa
Collianderin
kristillinen
vakaumus tuli selkeästi esille.
Kalajoellakin
Colliander
keskittyi
kirjalliseen työhönsä. Vähää aikaisemmin oli valmistunut
elämäkerta Ilja
Repinistä,
venäläisestä taitelijasta, johon hän oli tutustunut Terijoella.
Kirjailijan puoliso Ina
Colliander oli
taitava taidemaalari ja ikuisti mm. kaikki Leander
Rahjan lapset.
Perheen tytär Maria kävi Rahjassa kansakoulua.
Tito
Collianderin kaunokirjallisiin
teoksiin ovat hyvin voimakkaasti vaikuttaneet ahdistavat ja
väkivaltaisuuksiin huipentuvat kokemukset 1917-1918 Pietarissa ja
Oranienbaumissa. Nuoren Titon isä oli Venäjän keisarillisen
armeijan upseerina Pietarissa. Seikkailuna alkanut vallankumous
muuttui pian painajaiseksi. Muistelmateoksessaan ”Aarnikotka”
Tito
Colliander kuvaa
omia ja perheensä vaiheita vuodesta 1913 Lokakuun vallankumouksen
jälkeiseen kesään.
Baba Lybeck: "Nyt ymmärrän, mistä ulkopuolisuuden tunteeni johtuu"
LP:
Baba Lybeckin tytär sai valtiolta poskettoman summan tukirahaa
https://www.iltalehti.fi/musiikki/a/777c6ffe-c5a9-4656-a4e9-591f241fcb99
Raution historiallinen kulkue 2021
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti