Suomi tulee palauttaa takaisin oikeusvaltioksi. Koko Suomen oikeusjärjestelmä on uudistettava. Suomeen on perustettava perustuslakituomioistuin jollainen on lähes kaikissa muissa maissa. Silloin voidaan lakkauttaa nykyisenkaltainen laillisuusvalvonta, korkein oikeus ja hallinto-oikeudet. Suomeen jäisi vain käräjä- ja hovioikeudet sekä perustuslakituomioistuin. Kansalaisten oikeudensaanti ja oikeusturva paranisi. Suomen valtio säästäisi mahdollisesti kymmeniä miljoonia euroja. Oikeus toteuisi viimeistään perustuslakituomioistuimessa. Nykyisin meillä on oikeus- ja poliisijärjestelmässä liian paljon virkarikollisia ja virkaelättejä. Tästä on kiistattomana todisteena minun blogini, joissa on jo käyntikertoja n. 9 miljoonaa. Kyllä kansa tietää.
Presidentti Mauno Koiviston johdolla Suomessa harjoitettiin vakaan markan politiikka. Asia kirjattiin Harri Holkerin hallituksen ohjelmaan ja vielä Esko Ahon hallituksen ohjelmaan. 1980-luvulla suoritettiin rahamarkkinoiden vapautus. Vakaan markan politiikka yhdessä rahamarkkinoiden vapauttamisen kanssa johtivat Suomen syvään kotitekoiseen lamaan, jota syvensi vielä idänkaupan romahdus. Suomi jätti EY-jäsenhakemuksen 18.03.1992. Suomen piti saada pankkijärjestelmänsä EY-kelpoiseksi. Pankkien piti täyttää 8 %:n vakavaraisuus. Presidentti Mauno Koivisto kutsui tasavallan presidentin linnaan 06.05.1992 oikeuslaitoksen edustajia. Presidentti Mauno Koiviston johdolla päätettiin pelastaa pankit. Tämä merkitsi sitä, että pankki voittaa ylemmissä oikeusasteissa ja rikollisille annetaan syytesuoja.
Esko Ahon hallitus ja 4 ostajapankkia tekivät 22.10.1993 salaiseksi julistetun Säästöpankkisopimuksen. Säästöpankit poistettiin markkinoilta muiden pankkien taloudellisen aseman parantamiseksi. Lisäksi sovittiin, että suoritetaan toimialarationalisointi. Markkinoilta poistettiin määrättyjen alojen ylikapasiteetti ja määriteltiin yritysten kaatamisperusteet. Markkinoilta poistettiin n.48 000 yritystä ja yritysten omaisuus ja yrittäjien omaisuus käytettiin pankkien taloudellisen aseman parantamiseen. Kaadettujen yritysten johtajista tehtiin rikollisia oikeuden väärillä päätöksillä. N. 11 500 yrittäjää ei kestänyt tätä Suomen valtion rikollista toimintaa, vaan he tekivät itsemurhan.
Suomen valtio perusti 18.11.1993 roskapankki Arsenalin, jonne sijoitettiin pankkien roskalainat jotta pankkien taloudellista asemaa voitiin parantaa EY-kelpoiseksi.
Rikosten peittelemiseksi Arsenalin lainat myytiin 31.03.2004 ulkomaiselle yritykselle 12 miljardin saatavat 600 miljoonalla. Suomalaiset velalliset eivät saaneet maksaa velkojaan tällä summalla, vaan ulkomainen yritys jatkoi kaadettujen yritysten velkojen perimistä täydestä arvosta korkealla korolla aina yrittäjän kuolemaan asti ja yrittäjän kuoleman jälkeen vielä eduskunnan päätöksellä kuolinpesältäkin.
Nämä tapahtumat ovat pohja Suomen oikeusjärjestelmän rikollisuudelle. Nykyiset poliittiset johtajat suojelevat valtiopetoksentekijöitä ja yrittäjien murhaajia. Näin he itse ovat mukana rikoksissa. Tätä kansalaisten ei pidä hyväksyä. Pelastetaan Suomi!
Kalajoen seurakunta juhli 500 vuotista taivaltaan kynttilänpäivänä
Kalajoen ensimmäinen kirkko oli Tyngällä ja Kalajoki erotettiin Saloisten emäseurakunnasta kappeliseurakunnaksi 1525.
Oulun hiippakunnan piispa Jukka Keskitalo toimittaa piispanmessun klo 10 Kalajoen kirkossa. Messussa avustavana pappina toimii kirkkoherra Kari Lauri. Tekstinlukijoina kirkkovaltuuston pj Mari Niemelä ja kaupunginhallituksen pj Eija Pahkala. Ehtoollisella avustavat diakonit Jaana Vähäkangas ja Ulla Ketonen. Nuoria on mukana ristinkantajina ja esirukouksessa. Musiikissa avustavat Kalajoen ja Himangan kirkkokuorot, Horisontti, Lapsikuoro ja Kalajoki-trio MiAnka: Anna Szilágyi (viulu), Katja Peltonen (sello), Minna-Liisa Kaattari (piano). Heidi Huhtala urkurina, Lasse Kautto kuoronjohtajana ja Emma Karkulahti kanttorina. Partiolaiset keräävät kolehtia.
Piispanmessun jälkeen on juhla Kalajoen seurakuntakodilla. Seurakunta tarjoaa ruokailun, jonka jälkeen Teuvo Tuorila kertoo Kalajoen seurakunnan taipaleesta historiallisena katsauksena. Ohjelmassa on musiikkia, tervehdykset Kalajoen kaupungilta kaupunginjohtaja Jukka Puoskari ja Kalajoen rovastikunnalta lääninrovasti Kari Tiirola. Tilaisuus päätyy piispan päätössanoihin ja yhteiseen virteen sekä kakkukahveihin.
Kirkkoherra Kari Lauri toteaa, että tämä kynttilänpäivä on seurakunnan puolella juhlavuoden päätapahtuma. Juhlimme oman seurakuntamme ja paikkakuntamme yhteistä taivalta. Juhlavuoden keskiössä ovat seurakuntalaiset ja yhteinen elämä tässä pitäjässä.
Tapion Tuvalla jäänveistokilpailut
Tilhet lentävät loivasti aaltoilevaa rataa. Sen lennossa vuorottelevat lyhyet liidot ja nopeat siiveniskut. Siivet ovat lennossa kolmionmuotoiset.
Tilhien kutsu- ja lentoääni on helisevä ”sirrrr” ja kutsuäänenä joskus myös lyhyt ”sri, sri”. Se on myös varsinaisen laulun pääaiheena, mutta sen joukossa tulee myös ”tsjark”- ja ”jark”-tyyppisiä ääniä.
Suomessa tilhi pesii pohjoisessa, ja sen pesimäkannaksi on arvioitu 52 000 – 105 000 paria. Talvisin tilhiä tavataan etelämpänäkin. Ne vaeltavat talvisin paikkakunnalta toiselle pihlajanmarjatilanteen mukaan. Marjojen loputtua muutto voi jatkua joskus jopa Välimeren alueelle saakka.
Kalajoen kansalaisopiston historiaa
Virtaset ja Lahtiset – näytelmän harjoitukset vuonna 1969. Ohjaajana toimi Olavi Pajunen.
Kalajoen kansalaisopiston historia lähtee virallisesti liikkeelle vuodesta 1963. Kalajoen nuorisolautakun päätti kokouksessaan 11.10.1963 esittää kunnanvaltuustolle, että Kalajoelle perustettaisiin kansalaisopisto. Aloitteen asiasta teki Allan Seikkula. Kesti kuitenkin vielä kolme ennen kuin varsinainen toiminta pääsi käyntiin. Byrokratia vaati osansa ja lisäselvityksiä jouduttiin tekemään. Myös toivottiin naapurikuntien saamista mukaan opiston toiminta-alueeseen ja viivästytti opiston perustamista. Neuvotteluja käytiin Himangan ja Raution kanssa. Opiston ensimmäinen johtokunta valittiin 1965. Sen puheenjohtajana oli opettaja Veikko Sipilä. Toimikunta saattoi vihdoin kokouksessaan 6.5.1966 todeta, että opetusministeriä oli myöntänyt Kalajoen kansalaisopistolle perustamisluvan 13.4.1966 ja hyväksynyt työohjelman. Rautio tuli opiston toimintaan mukaan, mutta Himanka päättyi yhteistyöhön Kannuksen kanssa.
Opisto oli valmis aloittamaan ensimmäisen työvuotensa syksyllä 1966. Kun työkausi alkoi, kiinnostus opiskeluun ja harrastamiseen oli suurta, Useat opintopiirit täyttyivät hetkessä. Opiskelupaikkaa haettiin kiivaaseenkin sävyyn. Opisto johto taipui rinnakkaisryhmien perustamiseen. Seurauksena oli, että opistotyöhän varatut määrärahat loppuivat. Kun silloisen johdon kanssa käytyjen kipakoiden neuvottelujen jälkeen asiat kuitenkin järjestyivät. Kansalaisopisto sai rahoitusta ja opisto pääsi vilkkaaseen työskentelytahtiin. Kansalaisopiston rehtorina on vuodesta 1967 ollut Olavi Kaattari.
Kalajoen kansalaisopiston opetusohjelman päälinja muotoutui jo ensimmäisten työkausien aikana. Käytännön aineet, muusiikki ja kuvataide muodostivat n. 80 prosenttia opiston opetusohjelmasta. Muu osa oli liikuntaa ja terveyskasvatusta, kieliä sekä yksittäisiä erikoiskursseja ja piirejä eri aloilta.
Käytännön aineiden osuus on vuosien mittaan vähentynyt. Musiikin ja muiden taideaineiden osuus on lisääntynyt. Alle 16-vuotiaidn musiikinopetuksen opisto aloitti jo v. 1969. Tämä opetus tuli valtionosuuteen oikeuttavaksi vasta v.1975.
1970- ja 80-luku olivat opiston toiminnassa kasvun aikaa. Tuntimäärä lisääntyi tasaiseen tahtiin. Kun työkaudella 1969 -70 oli tunteja n.3400, 80-luvun lopussa oli päästy jo 5000:een tuntiin. Opiston toiminnan suunnittelua tasainen kasvu helpotti. Erityiset suositut opintopiirit voitiin säilyttää ja uusi toiminta rahoitettiin vuosittaisesta budjetin kasvusta.
Opetus hoidettiin 1960- ja 70-luvulla tuntiopettajavoimin. Vuonna 1982 kansalaisopisto sai ensimmäisen päätoimisen tuntiopettajan tektstiilityöhön. Päätoiminen opettaja toialansan asiantuntijana lisäpanoksen opetuksen suunnitteluun. Sittemmin 1990-luvulla tekstiiliopetuksen määrä väheni opettajan joutuessa jättäytymään vähitellen sairaseläkkeelle eikä virkaa enää täytetty.
Toinen päätoiminen tuntiopettaja saatiin vuonna 1986, opetusalana musiikki. Musiikin osuus oli 80-luvun lopussa jo n. 30 prosenttia kaikista aineista. Musiikinopettaja oli keskittynyt lähinnä alle 16-vuotiaiden opetukseen. Edellä mainitut vuosikymmenet olivat kasvun aikaa myös opiskelijamäärissä. Opiskelijoita oli 1980-luvun lopussa n.1400 eli lähes kaksinkertainen määrä ensimmäiseen työkauteen verrattuna. Suurimmillaan opiskelijämäärä oli ennen lamaa jolloin se ylitti 1500:n rajan.
Tärkeä vaihe opiston historiassa oli omien tilojen saaminen vuonna 1989. 1880-luvulla rakennettu Pohjankylän koulun vanha osa saneerattiin kansalaisopiston tiloiksi. Vaikka rakennus kooltaan ei kovin suuri oltu eikä kaikilta osin erityisen toimivakaan, omat tilat olivat merkittävä parannus opiston työhön. Päivätoimintaa voitiin nyt paremmin järejstää ja keskeneräisille töille oli säilytyspaikka. Eikä merkitystä vailla ollut sekään seikka, että kansalaisopisto oli nyt konkreettinen, näkyvä oppilaitos. Vanhan koristeellisen rakennuksen säilyttäminen kyläkuvassa oli sekin tärkeää.
Kansalaisopistoista on tullut yksi kanava yliopistokurssien ja arvosanojen suorittamiselle. Kalajoen kansalaisopisto on vuodesta 1984 alkaen järjestänyt avoimen yliopiston opetusta Oulun, Jyväskylän, Tampereen ja Turun yliopistojen kanssa.
Erityisen suosittu on ollut kasvatustiede, jonka alimman arvosanan on Kalajoella suorittanut jo yli 100 opiskelijaa. Viime vuosina avoin yliopisto on uudistunut. Entisestä luento- ja tenttipainoitteista opetuksesta on siirrytty monimuoto-opetukseen ja yksilöllisiin oppimistehtäviin.
Kalajoen kansalaisopiston rooli tänä päivänä voidaan tiivistää kolmeen pääalueeseen: paikallisen harrastustoiminnan tukemiseen, työelämän tarpeiden tukemiseen sekä fyysisen kunnon ylläpitämiseen ja parantamiseen. Opetus palvelee luonnollisesti muitakin tarpeita, kuten pohjakoulutuksen täydentämista ja jatko-opintoihin valmentautumista. Vähäinen ei ole myöskään opiskelun ja harrastamisen mielenterveydellinen merkitys. Sama opetus täyttää eri henkilöillä erilaisia tarpeita.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti