Himanka
perustettiin Lohtajan saarnahuonekunnaksi 1700-luvulla. Sitä ennen
himankalaiset joutuivat kulkemaan kirkkoon vuoteen 1467 asti
Pietarsaareen ja sitten Kokkolaan. 1500-luvulta lähtien he
taivalsivat kirkkoon Lohtajalle. Omaa saarnahuonetta kuitenkin
kaivattiin, ja vuonna 1786 yhteensä 17 himankalaista lähetti
kuningas Kustaa III:lle anomuskirjeen asiasta. Kirjeessä
perusteltiin saarnahuoneen tarvetta seikkaperäisillä kertomuksilla
pitkistä ja vaivalloisista kulkuyhteyksistä Pohjanpään kylistä
Lohtajalle. Himankalaiset kuvailivat kirjeessään syksyn kurakelejä,
pimeyttä, vanhusten vaikeuksia matkanteossa, hevosten väsymistä ja
kirkkoon kulkijoiden pakkomuonitusta, jota vaaditaan köyhiltäkin
talonpojilta. Kirjeessä myös muistutettiin, ettei kelirikkoaikana
saatu pappia sairaiden luo. Aluksi himankalaisten anomus evättiin
tuomikapitulin johdolla, mutta 11.1.1787 Kustaa III antoi myöntävän
päätöksen. Enää ei puhuttu saarnahuoneesta vaan kirkosta, jonka
rakentamispuuhiin himankalaiset vuonna 1791 ryhtyivätkin.
Seurakunnan
ensimmäiseksi saarnaajaksi valittiin Jacob Stenman vuonna 1803.
Ensimmäinen pitempiaikainen saarnaaja oli Abraham Perander, joka
hoiti Himangalla virkaansa vuosina 1826-1850. Kappeliseurakunnan
aseman Himanka sai vuonna 1851. Seurakunnalle haluttiin saada pysyvä
ja pätevä sielunhoitaja, mutta hanketta vaikeutti kuitenkin
palkkaus, sillä vuonna 1856 kirkkoherran palkka oli 3630 ruplaa
siinä missä Himangan kappalaiselle maksettiin 267 ruplaa.
Seurakunnan oli siis itsenäistyttävä.
Ensimmäisen
kerran itsenäistymisen puolesta alettiin vääntää kättä
maaliskuussa 1872, kun valittiin kyläkunnittain 11 miestä
valmistelemaan eroanomusta Lohtajasta. Kaksi vuotta myöhemmin
senaatti kuitenkin tyrmäsi anomuksen. Maaliskuussa 1898 senaatti
lopulta myöntyi seurakunnan itsenäistymiseen, mutta vasta sitten,
kun Lohtajan kirkkoherra vaihtuisi. Lohtajan silloisen kirkkoherran
muutettua Nivalaan sai Himangan seurakunta itsenäisyyden vappuna
1906. Vuoden 2010 alussa Himangan seurakunta itsenäisenä
seurakuntana lakkasi ja muuttui Kalajoen kappeliseurakunnaksi, kun
Himangan kunta liittyi Kalajoen kaupunkiin
Vanhan hautausmaan ympäröimä Himangan kirkko on seurakunnan ensimmäinen. Se on muodoltaan tasavartinen, sisäviisteinen ristikirkko, joka ristikeskuksesta kohoaa kahdeksankulmainen torninalusrakenne. Alun perin kirkon rakentamista viivästytti kiista sen paikasta. Kirkkoa suunniteltiin Rautilan kylälle noin kuusi kilometriä nykyistä paikkaa pohjoisemmaksi, mutta lopulta se päädyttiin kuitenkin rakentamaan Raumankarin markkinapaikan lähelle, johon muodostui sittemmin Himangan kirkonkylä. Perustuksia päästiin laskemaan 1791, ja kirkko valmistui ja se vihittiin vuonna 1794. Arkkitehtinä toimi pietarsaarelainen kirkonrakentaja ja rakennusmestari Jacob Rijif ja käytännön rakennustöitä johti hänen veljensä Carl. Turun akatemia professori ja kirjastonhoitaja Henrik Gabriel Porthan sanoi aikanaan Himangan kirkkoa kauneimmaksi koskaan näkemäkseen puukirkoksi.
Kirkon vieressä seisova kaksinivelinen kellotapuli valmistui vuonna 1823 keskipohjalaisen kirkonrakentaja Niilo Koskelan eli Pyörteen johdolla. Tapulissa oli kaksi kelloa. Kelloista isompi oli valettu Tukholmassa vuona 1794 ja pienempi helsinkiläisen Osberg & Baden valimolla vuonna 1860.
Himangan kirkkoa on remontoitu 1840-luvulla Samalla vuosikymmenellä saatiin kirkkoon alttaritaulu Jeesus ristilla, jonka maalasi taiteilija Johan Gustav Hedman vuonna 1845. Nykyasunsa kirkko sai vuoden 1897 remontissa, jolloin raskasta tornia pidennettiin ja ikkunoiden yläosan muotoa muutettiin. Vuonna 2010 Himangan kirkkoa kunnostettiin monelta osin: esimerkiksi äänentoisto ja sähköt uusittiin, sakastiin rakennettiin pieni vessa ja pesutilat, ja kirkkosalin valaistus nykyaikaistettiin. Myös vanhat kattokruunut kunnostettiin ja puhdistettiin. Remontin aikana tehtiin kiintoisia löytöjä, erilaisia asiapapereita ja viestilappuja sekä nyöritetty huopakenkä. Päiväisten mukaan ainakin osa tavaroista on peräsin 1890-luvun puolivälistä.
Lehterit sijaitsevat kirkon peräosassa. Sinne sijoitettiin urut, jotka Himangalle saatiin 1924. Nykyiset ovat 16-äänikertaiset, jotka ovat vuodelta 1981. Urkuparvella on myös kuoron paikka.
Hautausmaa sijaitsee n. 300-400 m kirkosta vanhan Kokkolantien varrella. Vanhastaan oli hautausmaa kirkkotarhassa, mutta 1890 se siirrettiin nykyiselle paikalleen. Sankarihaudat on kirkon pihassa. Siellä on 103 kiveä muistuttamassa, että sodan vuosina 1939-1944 kaatui rintamalla yli 100 himankalaista nuorta miestä. Se on ollut raskas uhri.
Seurakuntatalo sijaitsee aivan kirkon läheisyydessä. Sen on suunnitellut himankalaissyntyinen arkkitehti Risto Tilus. Se valmistui syksyllä 1969, ja 1980-luvulla sitä laajennettiin. Siinä on seurakuntasali, kahvio ja kerhohuone. Myös kanttorin virka-asunto on seurakuntatalon yhteydessä.
Ruonaojan kesäkodin vanha maja valmistui vuonna 1964. Kesäkodilla pidetään lasten ja nuorten kesäleirejä, vanhustenleirejä, sinne tehdään retkiä. Siellä pidetään kaksi viikkoa kestäviä rippukoululeirejä. Ruonalla on hyvä hiekkapohjainen uimaranta. Ruonaojan kesäkodin uusi maja on Kannuksen seurakunnan rakentama ja omistama. Se on kuitenkin ollut Himangan seurakunnan käytössä silloin, kun sillä on omat leirit. Vastavuoroisesti myös Kannuksen seurakunta saa käyttää Himangan omistamia tiloja omien leiriensä aikana.
------------------------------------------------------------------------------------------------------
Taidenäyttelyni historiikit valmistuvat tämän helmikuun aikana. Niitä on jo valmiina yli sata kappaletta. Taidenäyttelyyni valmistuu vielä kaksi taideteosta eli Kalajoen kirkko ja Ansio-laiva. Viimeistelen vielä taidenäyttelyäni kehysten kiinnitysten ja ripustusten osalta.
Olen todistanut Oulun poliisille ja valtiovarainministeri Riikka Purralle, sisäministeri Mari Rantaselle, oikeusministeri Leena Merelle, että olen syytön kaikkiin niihin rikoksiin joista minut on tuomittu. Olen teettänyt taiteilijoilla muotokuvat niistä rikollisista, jotka olisi pitänyt tuomita rikoksistaan. Heidän muotokuviinsa olen liittänyt rikosta osoittavan todisteen opastauluihin. Nyt nähdään onko Suomi oikeusvaltio ja maksaako Suomen valtio minulle vahingonkorvaukset. Siis onko meillä rehellisiä poliiseja ja ministereitä? Katso tästä linkistä totuus
LA 08.02.2025 Taidenäyttelyni valmistuu – Super-Eki sen teki
https://kalajokinen.blogspot.com/2025/02/la-008022025-taidenayttelyni-valmistuu.html
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti