Jarmo Korhonen on kirjoittanut 624-sivuisen kirjan Valtataistelu ISBN 978-951-31-8390-5. Kirja on kuvaus Suomen suuresta valtataistelusta, jonka osapuolina olivat kaikki kotimaiset valtatekijät, Neuvostoliitto ja pimeä vaaliraha, Koivisto, Karjalainen, Virolainen, Holkeri, Sorsa, Väyrynen ...Suomen tasavallan presidentiksi Urho Kekkosen jälkeen tahtoi moni.
Valta ei ole ikuista, kuolema on. Yksinäisen miehen marssi kohti loppua alkaa. Korsimon kuoleman myötä Kekkosen valtakausi oli käyty. Tasavallan presidentti kirjoitti päiväskirjassaan 22.10.1969, että Arvo Korsimo kuoli sydänveritulppaan Taskulassa pihalle kaatuen klo 08.50.
Kekkonen saa sydänkohtauksen 16.3.1970 eduskuntavaaliyön'. Päiväkirjassaan hän kirjoittaa ”Harmittava humala ja muutenkin paha olo.” Hänen oma puolueensa kärsi historiansa suurimman tappion. Kekkoselle tulos oli järkytys. Hän nautti runsaasti alkoholia vaalituloksen aiheuttamaan pettymykseen. Saattoi käydä niinkin, että presidentti humalapäissään hajotti television vaalituloksen selvittyä.
Kekkonen kävi hiihtämässä 23.3.1970 kymmenen kilometrin hiihtolenkin. Aamulla hän oli ollut Työterveyslaitoksella verikokeissa ja sydänfilmissä. Päiväkirjassaan Kekkonen kirjoitti: ”Normaali tarkistus, itse ehdotin. Hiihdosta palattuani Saksela ja Levo odottamassa, sydänfilmissä jotakin, joka tiesi, että oli ollut veritulppa. Ja mikäs siitä, vuoteeseen”. Välitettiin uutinen, että vilustumisen vuoksi olen kaksi viikkoa sisällä.”
Kekkonen kirjoitti 6.4.1971 rakastajattarelleen Anita Hallamaalle ja purki masentuneena mieltään sydänveritulpan jälkeen: ”Kyllä tämä on ollut masentavaa aikaa. Olen jo lähes 70 ja ensimmäisen kerran todellisuudessa saan tietää, että värkit eivät kestä ja vauhtia on hidastettava. Tuntuu kuin elämä olisi takanapäin ja kaikki mitä vielä olen tulevaisuudessa ajatellut, on tuulentupa ja savuhattara, joka haihtuu ilmaan....”
Kekkosen muistinmenetykset alkava syksyllä 1973. Kekkonen kirjoittaa päiväkirjassaan 5.10.1973 ”Johan on pirua. Aamulenkki ja muuten helppo päivä. Kello 17.35 kirjoituspöydän ääressä lukiessani tuli outo tunne, en osaa sitä kuvata, hengitin syvään ja koetin saada sen pois. Luulin, että meni pois. Luin lehtiä, mutta muistan, että en käsittänyt lukemaani....
Kekkonen kirjoitti asiasta Anita Hallamaalle13.101972. Hän kävi kirjeessään tapahtumat läpi. Kekkonen ei ollut puhunut asiasta kuin Sakselalle, ei edes Sylville eikä adjutantti Levolle.
Eturauhasleikkaukset kesällä 1974. Heinäkuun alkupäivinä presidentti joutui leikkauspöydälle hyvänlaatuisen eturauhasen suurentumisen vuoksi. Eturauhasen leikkauksen yhteydessä hän tutustui nuoreen toimittajaan Maarit Tyrkköön, josta tuli presidentin ”pikkuseuralainen” vanhuuden vuosille.
Sylvi Kekkonen kuoli 2.12.1974. Sylvi Kekkonen sai valtimoveritulpan yöllä ja kuoli seuraavana päivänä Meilahden sairaalassa. Puolison kuolema mursi Urho Kekkosen. Presidentti jäi yksin. Hänen tärkein tukijansa, elämänmittainen ystävänsä oli poissa. Vanhan miehen askel lyheni. Presidentin ura kääntyi Sylvi Kekkosen kuoleman myötä kohti lopullista iltaa. Rouva Anita Hallamaa ja neiti Maarit Tyrkkö yrittivät tuoda lohtua yksinäisiin hetkiin, mutta elämä jäi tyhjäksi.
Kekkonen hiihtää ja kalastaa kuolemaa karkuun. Vanhan miehen pelko on että terveys pettää. Kekkonen oli tutkimuksissa kolme päivää 9.3.-11.1976. jolloin todettiin sydämen suurentuneen 15 %. Laajentunut sydän ei jaksanut enää rasituksen aikana verta riittävästi verta aivoihin. Lisäksi kehoissa oli liikaa verta ja maksassa oli muutoksia.
Kekkonen sai rajun ruokamyrkytyksen Ruotsissa Kaarle XVI Kustaan ja Silvia Sommerlathiiin häissä. Hän sai lääkityksen mutta joutu poistumaan häistä suunniteltua aikaisemmin. Vuosi 1976 oli Kekkoselle raskas. Hän pohti useasti eroa presidentin tehtävästä.
Heinäkuun puoliväliissä 1977 Tamminiemen väki joutui kokemaan usean päivän ajan pahaa ripuliepidemiaa. Kekkonen oli vatsa kuralla lähes koko viikon ajan. Loppukesästä presidentti vilustui ja hänen menojaan karsittiin.
Kekkonen vieraili Neuvostoliitossa ja Neuvostoliiton johto huolestui Kekkosen jaksamisesta ja terveydestä.
Kostamus syksyllä 1978 oli Kekkoselle julkinen katastrofi. Kekkonen matkusti 14.9.1978 Neuvostoliittoon osallistuakseen Kostamuksen peruskivanmuuraustilaisuuteen ja tavatakseen pääministeri Kosyginin ja ulkomaankauppaministeri Patolitsevin. Presidentti epäonnistui täydellisesti peruskivanmuuraustilaisuudessa puheen pitämisessä. Päivän kylmyys, huono näkö, pienellä kirjoitettu teksti ja huonosti valaistu puheenpitopaikka heikensivät puhepaperin näkemistä. Kekkosen saama sekavuuskohtaus, jonka aikana hän ei ollut ongelmiensa tasalla, muodostui Kekkosen sen hetkisen poliittisen uran nöyryyttävimmäksi hetkeksi, Puheen pitämisestä ei tullut yhtään mitään, vaikka hän urhoollisesti puhettaan tankkasikin. Kekkonen ei ollut kunnossa.
Kekkonen alkaa menettää lopullisesti otteen 1979. Näköongelmiensa takia Kekkoselle ruvettiin laatimaan isokokoisia tekstejä. Kansliapäällikkö Juhani Perttunen yhdessä adjutantti Lasse Wächterin kanssa otti presidentin tiukkaan ohjaukseen. Osa presidentin vallassa siirtyi kulissien takaisille henkilöille.
Kekkosen vaikeudet pahenevat syksyllä 1980. Kekkonen kaatui lentokoneen portaissa palatessaan kotimaahan Moskovasta 17.11.1980. Hän ei yksinkertaisesti nähnyt eikä tajunnut viimeistä porrasta.
Kekkonen saa 6.-7.12.1980 aivoinfarktin. Presidentti eli usean päivän ajan kuvitelmissa. Kekkoselle suotiin mahdollisuus kirjoittaa oma eroilmoituksensa, vaikka hän ei ollut enää oikeustoimikelpoinen. Kekkonen ei ollut kykenevä allekirjoittamaan omaan eroilmoitustaan.
Jarmo Korhonen kirjoittaa tarkasti siitä valtataistelusta mikä käytiin Kekkosen jälkeen. Neuvostoliitolla oli valtataistelussa merkittävä rooli. Kirja päättyy sanoihin ”Vladimirov oli tehtävänsä tehnyt”.
Presidentti Koiviston kotiryssänä toimi KGB:n Felix Karasev. Jarmo Korhosen ja Alpo Rusin kirjat selventävät Kekkosen jälkeistä aikaa ja minun kirjoitukseni ja kokemukseni paljastavat lisää Suomen poliittisten päättäjien toiminnasta – valtipetoksesta ja pankkikriisistä sekä oikeusvaltiotilanteesta, Valtiopetos on tosiasia
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti