Suomessa on 21 hyvinvointialuetta. Hyvinvointialueet vastaavat sote-palvelujen ja pelastustoimen järjestämisestä Sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestämisvastuu siirtyi kunnilta ja kuntayhtymiltä hyvinvointialueille 1.1.2023. Hyvinvointialueita on 21, ja ne muodostuvat pääosin maakuntajaon pohjalta. Lisäksi Helsingin kaupungilla on vastuu hyvinvointialueen tehtävistä omalla alueellaan.
Eduskunta hyväksyi 23. kesäkuuta 2021 sosiaali- ja terveydenhuollon uudistusta koskevat lakiesitykset. Uudistuksen toimeenpanoa koskevan lain mukaan ja pelastustoimen tehtävät ja järjestämisvastuu siirtyivät kunnilta hyvinvointialueille 1. tammikuuta 2023.
Kuntien ja kuntayhtymien sosiaali- ja terveystoimen sekä pelastustoimen omaisuus siirretään hyvinvointialueiden omistukseen tai hallintaan seuraavien periaatteiden mukaisesti:
Sairaanhoitopiirien ja erityishuoltopiirien kuntayhtymien varat, velat ja vastuut siirtyvät hyvinvointialueille lain nojalla
Kuntien ja muiden kuntayhtymien sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen irtain omaisuus, sopimukset ja henkilöstön lomapalkkavelka siirtyvät hyvinvointialueille korvauksetta.
Hyvinvointialue vuokraa kuntien omistukseen jäävät sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen toimitilat kolmen vuoden siirtymäajaksi (+1 vuoden optio).
Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen varat ja velat, vastuut ja velvoitteet jäävät Helsingin kaupungille. HUS-sairaanhoitopiirin omaisuus siirtyy HUS-yhtymälle.
Hyvinvointialueen ylin päättävä elin on aluevaltuusto, joka vastaa hyvinvointialueen toiminnasta, hallinnosta ja taloudesta. Aluevaltuuston valtuutetut ja varavaltuutetut valitaan aluevaaleissa nelivuotiskaudeksi. Valtuutettujen määrä on hyvinvointialueen asukasluvusta riippuen 59–89. Vuoden 2021 elokuun väestötietojen perusteella vuoden 2022 aluevaaleissa valittavien valtuutettujen lukumäärät ovat:
59 valtuutettua: Keski-Pohjanmaan, Kainuun, Itä-Uudenmaan, Etelä-Karjalan, Etelä-Savon, Kymenlaakson, Pohjois-Karjalan, Kanta-Hämeen, Pohjanmaan, Lapin sekä Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueet.
69 valtuutettua: Keski-Uudenmaan, Päijät-Hämeen, Satakunnan, Pohjois-Savon, Keski-Suomen sekä Vantaan–Keravan hyvinvointialueet.
79 valtuutettua: Pohjois-Pohjanmaan, Länsi-Uudenmaan, Varsinais-Suomen sekä Pirkanmaan hyvinvointialueet.
Yhteensä kaikkiin aluevaltuustoihin valitaan siis 1379 valtuutettua.
Aluevaltuusto päättää aluehallituksen kokoonpanosta ja asettaa hyvinvointialueen muut toimielimet sekä valitsee hyvinvointialuejohtajan.
Hyvinvointialueen pakolliset toimielimet ovat
Aluevaltuusto
Aluehallitus
Tarkastuslautakunta
Kansalliskielilautakunta (kaksikielisillä hyvinvointialueilla)
Saamen kielen lautakunta (Lapin hyvinvointialueella).
IL selvitti: Hyvinvointialueilla on yli 600 johtajaa – Katso jättilista oman alueesi johtajien palkoista
https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/ec74c7e4-6fb2-43bd-bf74-e0e8f2858cb8
Tällaisia henkilöitä löytyi reilusti yli 600, vaikka selvityksestä jätettiin pois kaikki alle 5 000 euroa kuukaudessa tienaavat johtajat, kuten esimerkiksi ensihoidossa työskentelevät kenttäjohtajat ja joukko matalammin palkattuja yksikön johtajia.
Iltalehti julkaisee tässä jutussa kaikkien sellaisten hyvinvointialueiden johtajien palkat, jotka ovat vähintään 8 000 euroa kuukaudessa. Tämä tarkoittaa pyöreästi 100 000 euron vuosituloja, jotka näkyvät myös tiedotusvälineiden verokoneissa. Onko 17 800 euroa kuussa sopiva palkka, kun pelissä on suomalaisten terveys?
Pääkirjoitus: Säästöpaineet liian kovat, johtajat pakenevat – Onko sote-uudistus kenenkään hallinnassa?
https://www.iltalehti.fi/paakirjoitus/a/fde7610b-75ed-456a-991a-1915698e6717
Jotta voidaan maksaa hyvinvointialueiden johtajien ja luottamushenkilöiden palkat niin hyvinvointialueet tekevät säästöpäätöksiä vähentämällä terveyskeskuksia ja terveyskeskusten sairaalapaikkoja sekä supistamalla terveyskeskusten ja sairaaloiden toimintaa. Tämä merkitsee sitä, että esim. OYKS:ssa leikatut ja hoidetut potilaat toimitetaan operaation jälkeen sellaiseen sairaalaan, jossa on hoitopaikkoja vapaana, kun paikkakunnan omassa sairaalassa ei ole riittävästi sairaalapaikkoja. Se saattaa merkitä sitä, että esim. kalajokinen joutuu leikkauksen tai OYKS:n hoidon jälkeen satojen kilometrin päähän Kalajoen sairaalasta, kun Kalajoen terveyskeskuksesta on sairaalapaikkoja vähennetty. Kaikilla ei ole mahdollista käydä satojen kilometrien päässä katsomassa omaistaan toisessa sairaalassa. Tämä on täysin järjetöntä hommaa. Sairas ei tarvitse luottamusmiesorganisaatioita eikä johtajia vaan sairaanhoitoa ja omaisten läheisyyttä.
Aikanaan Keskusta meni Rinteen hallitukseen (myöh. Marinin hallitus) mukaan jotta voitiin toteuttaa hyvinvointialueuudistus ja maakuntien Suomi. Tarkoitus oli tällä tavalla saada keskustalle lisää poliittista valtaa Suomessa. Kansa ei ole tyhmää. Keskustan kannatus oli vuonna 2015 21,1%. Myöhemmin Keskustan kannatus putosi 10%:iin.
Suomi ei voi tällaista tyhmyyttä ylläpitää. Yksinkertaisesti Suomen talous ei tätä kestä. Maakuntien hallinto on purettava ja hyvinvointialueiden luottamusmiesorganisaatiot on purettava ja johtajien määrä nollattava. Joudutaan tekemään erittäin suuret muutokset Poliittinen rohkeus puuttuu asioiden korjaamiseen. Uhrataan mieluummin sairaat ja sairaalat järjettömyyden ylläpitämiseen.
Uudistus törmäsi Rautiossa järjen ääneen
Rautiolaiset haluavat pelastaa paloasemansa Pohteen leikkauksilta: Henkilöstö lupautuu työskentelemään euron tuntipalkalla
https://www.kaleva.fi/rautiolaiset-haluavat-pelastaa-paloasemansa-pohtee/6010902
Euron tuntipalkka Raution kylän VPK:ssa romuttaisi ajatuksen yhteiskunnan maksamasta pelastustoiminnasta: ”Olisi paluu 1900-luvun alkuun”
Pohde esti vanhustentalon rakentamisen Rautioon.
Pohteen hyvinvointialue ei puolla Kalajoen Rautioon suunnitellun seniorikodin rakentamista
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti